Olen Urpolta kysellyt jo kuukausia sitten, että hän kertoisi omin sanoin mitä hänen mielestään tarkoittaa lisäarvoteoria ja riisto? Ja vastauksia on tullut esimerkiksi tällainen luonteeltaan ihmisen jätehuoltoon ja ornitologiaan liittyvä vastaus: ”Lisäarvoteoria on paskaa ja riisto pelkkää papukaijojen viserrystä.” Urpon on myös harrastanut riiston kohdalla meteorologisiakin pohdintoja tähän tapaan: ”Minusta kun riistot ovat menneen maailman lumia.”. Mutta silti, vaikka hän ei tiedä riistosta tuon taivaallista, Urpo pullistellen kyselee mitä hesarin taloussivuilta on löytänyt, että ”onko työnantajan maksama työeläketurva riistoa lisäävä vai vähentävä?” No, kysymyksessä on Urpolla porvarien, kuten Callén käyttämä tapa kun ollaan asian suhteen tietämättömiä, eli vaihdetaan puheenaihetta!
Mutta koska Urpo ei ole kyennyt kysymyksiini vastaamaan ei pidetä Urpoa piinassa enää pitempään, vaan kerrotaan hänelle lyhyellä kaavalla ja rautalanka-periaatteella mitä lisäarvo ja riisto ovat marxismi-leninismin mukaan, kun kerran kommaripalstalla ollaan:
Ja kapitalistisen riistotuotannon taloudellisen peruslain, lisäarvolain idea on tässä: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, työvoiman arvo ja hinta ilmenevät todennäköisesti Urpollakin työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa luo kapitalistille lisäarvon. Lisäarvoa kapitalisti ei henkilökohtaisesti pidä kokonaan itsellään, vaan osalla hän maksaa mm. veroja valtiolle sekä myös erilaisia maksuja toisille kapitalisteille, kuten kauppavoittoja, lainakorkoja ja vuokrakuluja yms.
Jos vältetään nyt esittämästä kaavoja, niin lisäarvolaki voidaan sanallisesti esittää tiivistetysti mm. näin: kasvava tuotanto ja lisäarvon anastaminen eli pääoman arvonlisäys tapahtuu palkkatyöläisten kasvavan riiston kautta yhdessä tuotannon ja työn tuottavuuden kehityksen kautta.
Ja pääomalla tarkoitetaan marxismi-leninismissä yhteiskunnallista suhdetta, kapitalistista riistosuhdetta, jossa ilmenevät kaikki kapitalismin perusristiriidat. Pääomaa ei voi täten samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Siksi kapitalistisen riistosuhteen selvittämiseksi pääomasta erotetaan kaksi osaa, pysyvä ja vaihteleva pääoma. Pysyvä pääoma käytetään tuotantovälineisiin eli tarvittaviin rakennuksiin, koneisiin, erilaisiin raaka-aineisiin ja työssä käytettäviin välineisiin. Se siirtyy kerralla tai vähitellen tuotettaviin tuotteisiin, eikä sen arvo muutu tämän muodonmuutosprosessin aikana. Vaihteleva pääoma sijoitetaan työvoimaan, ja tämän pääomanosan arvo siis kasvaa, kuten edellä mainitsin, työprosessin aikana tuottaen omistajalleen lisäarvoa.
On olemassa kaksi mahdollisuutta pidentää lisätyöaikaa ja siten kohottaa lisäarvoa. Lisätyön osuutta voidaan kasvattaa joko pidentämällä työpäivää tai lyhentämällä välttämätöntä työaikaa. Marx toteaa tästä näin: ”Työpäivän pidentämisellä tuotettua lisäarvoa minä nimitän absoluuttiseksi lisäarvoksi, jota vastoin sitä lisäarvoa, joka johtuu välttämättömän työajan lyhentämisestä ja sitä vastaavasta muutoksesta työpäivien molempien osien suurussuhteessa nimitän suhteelliseksi lisäarvoksi.” Ja kannattaa huomioida, että työn tuottavuus on nykyisin jo niin korkealla tasolla, että esimerkiksi useimmissa teollisuuden pörssiyhtiöissä työläisen palkan tuottamiseen tarvitaan enää melko lyhyt työaika, tunti tai pari.
Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”
Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v
Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä.
Urpo, lisäarvo ja riisto!
18
853
Vastaukset
- T Urpo
Ei sinun kannata minulta kysellä riistosta, jos
et hyväksy vastaustani.
Nyt vaihdat puheenaihettakin työeläkkeiden suhteen,
koska et kykene vastausta antamaan.
Vastauksestasi näkee hyvin että riiston määrittelysi
on pelkkää ulkoluvun toistoa.
Puhut pääomista. Hyvä, miten vieraspääoma
otetaan lukuun?
Otetaanko lukuun mitä vieraalla pääomalla saadaan
aikaan? Työpaikkoja ja yhteiskunnalle verotu-
loja.
Miten yhteiskunnan verotuloja käsitellään?
Lisäävätkö verotuloilla aikaan saadut yhteiskun-
nan palvelut riistoa vai vähentävätkö?
Edelliseenkään et kykene vastaamaan tuon
"ulkoluvun" takia. Et osaa soveltaa ulkolukuasi
sekuntiakaan.
Entäpä johdon liiketoimintaan tuoma lisäarvo,
jota ilman työ on arvotonta.
Mielenkiintoista tuo "pääomaa ei SAA laittaa
MIHINKÄÄN olomuotoon"!
Ymmärrän, sehän ampuisi alas koko vanhentuneen
pääomakäsitteen riistoteoriassa.
Meinaatko ettei sosialismissa tarvitsisi tuottaa
yhteiskunnalle lisäarvoa?
Et kai.
Täsmennä vuorollasi edellistä niin jatketaan
sen jälkeen.
Laitan sen käytännön esimerkin, johon et ole
vielä kyennyt vastaamaan.
Eli:
HALLOOO PUNIKKILA
Kirjoittanut: T Urpo 7.3.2009 klo 14.28
Laskekaapas riistoa ihan oppikirjanne mukaan
seuraavasta.
Liikevaihto 1400 tuhatta einaria
Ostot alv 22% 400 tuhatta einaria
palkat sivuku-
luineen 300 tuhatta einaria
kiinteät palkat
sivukuluineen 150 tuhatta einaria
Liiketoiminnan
kulut kiinteistö
sähkö ym. 100 tuhatta einaria
Korot lainoista 200 tuhatta einaria
Eli kulupuoli yht 1150 tuhatta einaria.Älä hyvä mies louskuta roskaa ja vyörytä koko hesarin viikon taloussivujen antia palstalle “kysymyksinäsi” vaan ala sinä vuorostasi hoitaa leiviskääsi ja selvittämään nyt kysymyksiä, jotka ovat sinulle epäselviä kun kerran anoin sinulle siihen kansantaloustieteelliset työkalut. Eli kerro esimerkiksi ”onko työnantajan maksama työeläketurva riistoa lisäävä vai vähentävä?” Äläkä ala valehtelemaan päästäksesi pinteestä, tällä tavoin:
“Mielenkiintoista tuo "pääomaa ei SAA laittaa
MIHINKÄÄN olomuotoon"! ”
En kirjoittanut, että pääomaa ei saa ”…laittaa mihinkään olomuotoon…”, kuten valheellisesti väität, vaan kerroin, ettei pääomaa saa pelkästään samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Mutta kun pääoma käsitetään yhteiskunnallisena suhteena selviää kapitalistisen tuotannon riisto luonne, jota ilmentää lisäarvontuotanto!
Riiston selvittämisestähän tässä on ollut kysymys! Nyt olen sen sinulle selvittänyt, joten älä pakene muihin aiheisiin, vaan hoida hommasi!- T Urpo
setäkertoojaselostaakuva kirjoitti:
Älä hyvä mies louskuta roskaa ja vyörytä koko hesarin viikon taloussivujen antia palstalle “kysymyksinäsi” vaan ala sinä vuorostasi hoitaa leiviskääsi ja selvittämään nyt kysymyksiä, jotka ovat sinulle epäselviä kun kerran anoin sinulle siihen kansantaloustieteelliset työkalut. Eli kerro esimerkiksi ”onko työnantajan maksama työeläketurva riistoa lisäävä vai vähentävä?” Äläkä ala valehtelemaan päästäksesi pinteestä, tällä tavoin:
“Mielenkiintoista tuo "pääomaa ei SAA laittaa
MIHINKÄÄN olomuotoon"! ”
En kirjoittanut, että pääomaa ei saa ”…laittaa mihinkään olomuotoon…”, kuten valheellisesti väität, vaan kerroin, ettei pääomaa saa pelkästään samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Mutta kun pääoma käsitetään yhteiskunnallisena suhteena selviää kapitalistisen tuotannon riisto luonne, jota ilmentää lisäarvontuotanto!
Riiston selvittämisestähän tässä on ollut kysymys! Nyt olen sen sinulle selvittänyt, joten älä pakene muihin aiheisiin, vaan hoida hommasi!Minä väitän vastaan.
Mutta otetaan koko kohta käsittelyyn.
Eli lainaus kirjoituksestasi.
"Ja pääomalla tarkoitetaan marxismi-leninismissä yhteiskunnallista suhdetta, kapitalistista riistosuhdetta, jossa ilmenevät kaikki kapitalismin perusristiriidat. Pääomaa ei voi täten samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa.
TU: Ei tuota työläinkään lisäarvoa ilman koneita.
Paljain käsin. Itse asiassa partapaskan ajoista
on työvoiman käyttö prosessissa vähentynyt
aika rajusti. Kun kone on korvannut työläisen,
onko riisto lisääntynyt vai vähentynyt?
Ja kyllähän siellä pääomasta sanotaan että "
ei voi laittaa tiettyyn olomuotoon" Edellinen
antaa lähes vapaat kädet teorian tulkitsijalle
ilman vastuuta.
Siksi kapitalistisen riistosuhteen selvittämiseksi pääomasta erotetaan kaksi osaa, pysyvä ja vaihteleva pääoma. Pysyvä pääoma käytetään tuotantovälineisiin eli tarvittaviin rakennuksiin, koneisiin, erilaisiin raaka-aineisiin ja työssä käytettäviin välineisiin. Se siirtyy kerralla tai vähitellen tuotettaviin tuotteisiin, eikä sen arvo muutu tämän muodonmuutosprosessin aikana. Vaihteleva pääoma sijoitetaan työvoimaan, ja tämän pääomanosan arvo siis kasvaa, kuten edellä mainitsin, työprosessin aikana tuottaen omistajalleen lisäarvoa."
TU: MIKÄLI KONEET JA LAITTEET EIVÄT TUOTA
KIINEÄNÄ PÄÄOMANA LISÄARVOA, ON RIISTO OLEELLI-
SESTI PIENENTYNYT AUTOMAATION MYÖTÄ?
OLENKO OIKEASSA?
MITÄ TULEE MUUTEN KIRJOITUKSEESI NIIN YMMÄRRÄTKÖ-
HÄN ITSE EDES MITÄ KIRJOITAT?
LAINAUS: En kirjoittanut, että pääomaa ei saa ”…laittaa mihinkään olomuotoon…”, kuten valheellisesti väität, vaan kerroin, ettei pääomaa saa pelkästään samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa.
LAINAUS ALKUPERÄISESTÄ KIRJOITUKSESTASI
"Pääomaa ei voi täten samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. "
JA TYÖNANTAJAN MAKSAMA TYÖELÄKE EI PARTAPASKAN
AJOISTA OLE RIISTOA LISÄÄVÄ VAAN VÄHENTÄVÄ
TEKIJÄ.
LISÄARVON MÄÄRITTELYSSÄ TÄYTYY MYÖS ARVIOIDA
MITÄ SE SISÄLTÄÄ.
KUTEN YHTEISKUNNAN INFRAN.
VAI EIKÖ PIDÄ! - T Urpo
setäkertoojaselostaakuva kirjoitti:
Älä hyvä mies louskuta roskaa ja vyörytä koko hesarin viikon taloussivujen antia palstalle “kysymyksinäsi” vaan ala sinä vuorostasi hoitaa leiviskääsi ja selvittämään nyt kysymyksiä, jotka ovat sinulle epäselviä kun kerran anoin sinulle siihen kansantaloustieteelliset työkalut. Eli kerro esimerkiksi ”onko työnantajan maksama työeläketurva riistoa lisäävä vai vähentävä?” Äläkä ala valehtelemaan päästäksesi pinteestä, tällä tavoin:
“Mielenkiintoista tuo "pääomaa ei SAA laittaa
MIHINKÄÄN olomuotoon"! ”
En kirjoittanut, että pääomaa ei saa ”…laittaa mihinkään olomuotoon…”, kuten valheellisesti väität, vaan kerroin, ettei pääomaa saa pelkästään samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Mutta kun pääoma käsitetään yhteiskunnallisena suhteena selviää kapitalistisen tuotannon riisto luonne, jota ilmentää lisäarvontuotanto!
Riiston selvittämisestähän tässä on ollut kysymys! Nyt olen sen sinulle selvittänyt, joten älä pakene muihin aiheisiin, vaan hoida hommasi!Partapaskaa ihan pokkana ja väität hoitaneesi
homman?
Höh!
Kieroilet irti käytännöstä, koska evääsi ei riitä
faktiseen riiston määrittelyyn yhdelläkään
käytännön esimerkillä.
Olet pelkkä papukaija ja sellaisena haluat
näköjään pysyäkin.
Muistisi virkistämiseksi, ONKO AUTOMAATIO
TEORIAN MUKAAN RIISTOA VÄHENTÄVÄ TEKIJÄ!
Lasketko sinä liäarvon väärin vai eikö Kontturi osaa sitä laskea??
Kontturin laskukaava:
"Kuitenkin teorian muuttaminen kirjanpidoksi on liian yksinkertainen, että se sopisi akateemisten sielunmaisemaan. Jokainen, joka haluaa ja jolla on paperia, kynä ja taskulaskin voi selvittää ilmaiseksi tehdyn työn arvon. Kokonaistuotannosta on vain vähennettävä nettopalkat ja -voitot, välittömät ja välilliset verot sekä sotumaksut. Saadusta jäännöksestä vähennetään suhteellisesti palkkoja vastaava summa. Jäännös on kapitalistista pysyvää pääomaa. Ja lopuksi; kun tuotannosta vähennetään pysyvä pääoma ja bruttopalkat jäännös on lisäarvo. Näin simppeliä!
Mutta, lisäarvo sisältää myös kapitalistien ja heidän lakeijoidensa suurpalkat, jotka asiallisesti ovat voitonjakoa. Siksi on tehtävä ns. uusjako eli jättipalkat pitää siirtää palkoista lisäarvoon. Sen jälkeen tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat ja oikea lisäarvo, tiedetään riiston taso."
http://www.vunet.org/cgi/viewarticle.pl?article=tiede/pub_artikkeli160.txt&printable=2
Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi?
Vai molemmatko??- T Urpo
Ensin kopsaistaan setukkaa.
"Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan.
TU: MIKÄ ON LASKENNAN PERUSTA? TUNTIPALKKA JA
FIRMAN LIIKEVAIHTO?
Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v
TU: KOSKA PÄÄOMAA EI SINUN MUKAASI MÄÄRITELLÄ
KÄYTÄNNÖSSÄ OLOMUOTONA, MITEN IHMEESSÄ ON MAHDOL-
LISTA MÄÄRITELLÄ LISÄTYÖN OSUUS VÄLTTÄMÄTTÖMÄSTÄ
TYÖSTÄ SUHTEESSA VAIHTELEVAAN PÄÄOMAAN?
EI MITENKÄÄN. JA VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TYÖAJAN TEOREETTI-
NEN KÄYTTÖÖN OTTO TEKEE TYÖLÄISESTÄ?
TYÖTTÖMÄN. - T Urpo
Ja laske esimerkistäni riiston määrä.
Sovitaan että fiktiivisessä narikassa on
viisi tuotantotyöntekijää.
Normi päivät ja tunnit.
Liikevaihto 1400 tuhatta einaria
Ostot alv 22% 400 tuhatta einaria
palkat sivuku-
luineen 300 tuhatta einaria
kiinteät palkat
sivukuluineen 150 tuhatta einaria
Liiketoiminnan
kulut kiinteistö
sähkö ym. 100 tuhatta einaria
Korot lainoista 200 tuhatta einaria
Eli kulupuoli yht 1150 tuhatta einaria. sekamelskaa ajattelin ensin laatia siihen kannanoton vaan johtuen sen epäloogisuudesta luovuin koko hommasta. Jos noin ajatellaan ja tehdään niin maailma palaa kivikauteen samaa tahtia kuin nykyiset pääomat ajetaan alas. Toivottavasti keksitte paremman keinon talouden ylläpitoon kuin tuon sepustuksen.
Esimerkiksi, seuraava on lainaa tekstistäsi:
"Pysyvä pääoma ... siirtyy kerralla tai vähitellen tuotettaviin tuotteisiin, eikä sen arvo muutu tämän muodonmuutosprosessin aikana."
Perustetaan pikkusiivousfirma jonka pysyvää pääomaa on harja. Sinä siis väität jotta 30 vuoden harjaamisen jälkeen sen harjan harjakset ovat kuten alkaessa ja sen harjan arvon väität myös olevan saman kuin aloittaessa. Eipä taida kommunismissa työtahti ainakaan tappava olla jos ei sitten harjanvarsi nojatessa pahassa paikassa katkea. Harmittaa helskutisti kun on tullut heitettyä vanhoja työkaluja pois kun sinä maksaisit niistä täyden hinnan. Kun teoriassasi ja selityksissäsi on moisia aukkoja niin ei sitä viitsi alkaa sen enempää analysoimaan.
Otapa uusiksi ja parantele ihan rauhassa, esitä taas niin korjataan kerta kerran jälkeen.- T Urpo
Harja on aika jouheton ja kun uuteen harjaan on
lisäarvo tuottamatta, jää manuaalisen lakaisukoneen
kuljettaja työttömäksi!
No, sosialismihan on ratkaissut ongelman arvotto-
malla rahallla ja näin se voi maksaa palkkaa
siistijälle vaikka työkalu onkin tuhoutunut.
Muistaako Työeläkeläinen Karpon raporttia Virolai-
sesta lossivahdista ja tuli töihin joka päivä,
vaikk lossi oli VARASTETTU JO VUOSIA SITTEN!
Tuottamattomasta työstä maksetun palkan ostovoi-
ma tulisi kustantaa kuitenkin.
Neukkulassa homma kaatui juuri siihen että
fyrkkaa oli mutta ei ostettavaa.
Eli lisäarvovapaa tuotantotapa ajoi konkurssiin
MAAILMAN RIKKAIMMAN VALTIONKIN!
MITEN HELEVETISSÄ SUOMELLA OLISI SIIHEN VARAA? T Urpo kirjoitti:
Harja on aika jouheton ja kun uuteen harjaan on
lisäarvo tuottamatta, jää manuaalisen lakaisukoneen
kuljettaja työttömäksi!
No, sosialismihan on ratkaissut ongelman arvotto-
malla rahallla ja näin se voi maksaa palkkaa
siistijälle vaikka työkalu onkin tuhoutunut.
Muistaako Työeläkeläinen Karpon raporttia Virolai-
sesta lossivahdista ja tuli töihin joka päivä,
vaikk lossi oli VARASTETTU JO VUOSIA SITTEN!
Tuottamattomasta työstä maksetun palkan ostovoi-
ma tulisi kustantaa kuitenkin.
Neukkulassa homma kaatui juuri siihen että
fyrkkaa oli mutta ei ostettavaa.
Eli lisäarvovapaa tuotantotapa ajoi konkurssiin
MAAILMAN RIKKAIMMAN VALTIONKIN!
MITEN HELEVETISSÄ SUOMELLA OLISI SIIHEN VARAA?käytin tuota lossivahtia täälläkin kerran esimerkkinä joko sosialistisen työn tuottavuudesta tai työmoraalista vai olikohan se esimerkkinä kananpaskankääntäjän todellisesta toimenkuvasta.
Muistaakseni tiedettiin myös missä se lossi oli, kaverit käyttivät sitä kalastukseen järvellä vähän matkan päässä, joten se sosialismin tehokkuudesta.
On nuo Marxin ideat niin päättömiä ainakin näiden kavereiden tulkitsemana jotta ei tule vallankumousta tulee katastrofi jos nämä kaverit jotain aikovat tehdä.
Tämä vaihtelee kummasta tämä saitti tuon kirjautumisen suhteen, joskus täällä pysyy mukana päiväkausia vaikka ei kirjaudu uudelleen mutta tänäänkin olen kirjautunut 3 - 4 kertaa. Mahtavatkohan yrittää pitää minuakin loitolla jotta totuus ei pääsisi perille? Setä vai kuka se oli kun moisen tempun väitti itselleen tehdyn."Sinä siis väität jotta 30 vuoden harjaamisen jälkeen sen harjan harjakset ovat kuten alkaessa ja sen harjan arvon väität myös olevan saman kuin aloittaessa."
En ole näin väittänyt, en tässä aloituksessa enkä muuallakaan? Eikä aloitukseni tekstistä voi kyseistä johtopäätöstä vetää kuin huumorilla, kenties oletkin siinä mielessä liikkeellä, mutta asiallisesti ottaen, tuliko sinulle lapsus, eli postasitko viestisi väärään aloitukseen?setäkertoojaselostaakuva kirjoitti:
"Sinä siis väität jotta 30 vuoden harjaamisen jälkeen sen harjan harjakset ovat kuten alkaessa ja sen harjan arvon väität myös olevan saman kuin aloittaessa."
En ole näin väittänyt, en tässä aloituksessa enkä muuallakaan? Eikä aloitukseni tekstistä voi kyseistä johtopäätöstä vetää kuin huumorilla, kenties oletkin siinä mielessä liikkeellä, mutta asiallisesti ottaen, tuliko sinulle lapsus, eli postasitko viestisi väärään aloitukseen?Kalle tuossa ylempänä kysyli, jotta lasketko sinä vai Kontturi väärin - vai lasketteko te molemmat väärin.
Milloinkahan ehdit asiaan syventyä, meidän Änkyrä KoNattare??- Kysyjä X
setäkertoojaselostaakuva kirjoitti:
"Sinä siis väität jotta 30 vuoden harjaamisen jälkeen sen harjan harjakset ovat kuten alkaessa ja sen harjan arvon väität myös olevan saman kuin aloittaessa."
En ole näin väittänyt, en tässä aloituksessa enkä muuallakaan? Eikä aloitukseni tekstistä voi kyseistä johtopäätöstä vetää kuin huumorilla, kenties oletkin siinä mielessä liikkeellä, mutta asiallisesti ottaen, tuliko sinulle lapsus, eli postasitko viestisi väärään aloitukseen?Te kommarit leikitte aina niin helevetin tekotietemiestä monimutkaisine lauseinenne että että itsekään tajua mitä kirjoitatte.
Ja luonnollisesti et tarkenna mitä hepreallasi tarkoitit - vaan vierität syyn tekstin oikaisemisesta muille.
Koetahan nyt tarkentaa kenen rahoista kommunismissa harjat kustannetaan. Onko riistettyä rahaa vai ei. Vai jätetäänkö harjat uusimatta ja korjaamatta.
Neukkulassahan kaikki tuotantovälineet rapistuivat, mutta sehän oli sitä siirtymäkautta, eikö niin?
- T Urpo
On tuo kommari taloustiete ihme tietettä.
Ei siedä yhtään kysymystä.
Vain fundamentalistista ulkolukua ja sen jälkeen
papukaijana kylille julistamaan! - eiks oo hyvä
täältä näe
- T Urpo
Viimeiset puheet ja setukalla rästissä sosiaali ja eläketurva jonka lisäarvo meille tuottaa.
Tässä totuuttakin siteeksi.
Lisättynä verotuloilla joilla pidetään yhteiskunnan palveluita yllä ja infraa.
Kaikki se mikä Suomessa on paremmin kuin missään kansanvankilassa on lisäarvon ansiota.
Mitä paremmin kapitalisti tuottaa lisäarvoa sen suuremmat ovat valtion ja kuntien tulot.
Kiistät jos kykenet ja samalla ottaisin esimerkin yhteiskunnasta jota pidetään setukan kannattamalla
höpösysteemillä ja jossa bruttokansantuote, keskipalkat ja yhteiskunnan infra ovat paremmat
kuin Suomessa.
Odotan hörönauruun purskahtamaisillani. - T Urpo
Katsotaan miten se sinulta sujuu. Puhutte riistosta ettekä osaa sitä edes MÄÄRITELLÄ mitenkään
kestävällä tavalla.
Kopsu tehtävästä, joka löytyy tästä keskustelusta otsikolla "Otas kalkylaattori käteen".
"Ja laske esimerkistäni riiston määrä.
Sovitaan että fiktiivisessä narikassa on
viisi tuotantotyöntekijää.
Normi päivät ja tunnit.
Liikevaihto 1400 tuhatta einaria
Ostot alv 22% 400 tuhatta einaria
palkat sivuku-
luineen 300 tuhatta einaria
kiinteät palkat
sivukuluineen 150 tuhatta einaria
Liiketoiminnan
kulut kiinteistö
sähkö ym. 100 tuhatta einaria
Korot lainoista 200 tuhatta einaria"
JA EI KUN HOMMIIN !!!!!! - T Urpo
T Urpo kirjoitti:
Katsotaan miten se sinulta sujuu. Puhutte riistosta ettekä osaa sitä edes MÄÄRITELLÄ mitenkään
kestävällä tavalla.
Kopsu tehtävästä, joka löytyy tästä keskustelusta otsikolla "Otas kalkylaattori käteen".
"Ja laske esimerkistäni riiston määrä.
Sovitaan että fiktiivisessä narikassa on
viisi tuotantotyöntekijää.
Normi päivät ja tunnit.
Liikevaihto 1400 tuhatta einaria
Ostot alv 22% 400 tuhatta einaria
palkat sivuku-
luineen 300 tuhatta einaria
kiinteät palkat
sivukuluineen 150 tuhatta einaria
Liiketoiminnan
kulut kiinteistö
sähkö ym. 100 tuhatta einaria
Korot lainoista 200 tuhatta einaria"
JA EI KUN HOMMIIN !!!!!!setukka politrukille kun pioneerin käsikirjasta ei löytynyt valmista ratkaisua.
NELJÄS TAPPIO LUOVUTTAMALLA.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu332906- 1332461
Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti162134Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett151873- 161386
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis731327- 1061304
- 931007
Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks144985Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon21939