Millainen on hyvä valokuva?

on se jokin, mitä ei sanoin voi eikä kannata selittää.Se on se,joka puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.Se ei "kulu" katsomisesta.

Tekniikan voi oppia,näkemys tulee sisältä.

hiukan katsojasta kiinni..jos nyt oletetaan että kuvan laatu teknisesti on hyvä..monesti sellainen kuva pysäyttää joka on pelkistetyn yksinkertainen tai sitten toinen äärilaita, kuvassa on todella sekava siis täydellinen kaaos..usein esim luonnossa kuvataan niin että valo tulee takaa tai sivusta, itse tykkään kuvata ja kuvista jotka on kuvattu vastavaloon..onhan näitä hyvän valokuvan määritelmiä vaikka kuinka..sommittelu tärkeä..nuorena kun kuvasin niin opin ainakin sen että ei pidä keskittyä pelkästään kohteeseen vaan täytyy myös tarkkailla sommitellessa mitä jää kuvan reunoille.

Itsekin tätä oon miettyny tosi paljon. Oon lukenu kirjan jos toisenkin valokuvauksen teoriasta; aukosta, suljinajasta, iso-arvosta ja kaikesta mahdollisesta. Vaikka kaikki nuo on jo mielestäni hyvin hallussa ni ei se silti tee kuvista automaattisesti hyviä. Välillä kun käyn kuvailemassa vaikkapa ulkona, joku kuva onnistuu erityisen hyvin. Se saattaa onnistua vaikka kuvatessani se ei herätäkään mitään erityistä, vasta koneella huomaa että tässä on jotain.
Kysyit miten määritellä hyvän valokuvan. Uskon, että hyvän valokuvan kohdalla tulee pysähdyttyä eikä vaan napsauta "seuraava". Uskon, että hyvä valokuva on sellainen mitä kukaan ei vielä oo ottanu aikasemmin. Sellanen mitä et oo ikinä nähny...
Oon kuvannut enemmän tai vähemmän aktiivisesti muutaman vuoden; yhdellä pokkarilla ja kahdella järkkärillä. Edelleen omasta mielestä se paras kuvani on pokkarilla otettu ja sekin tavallaan vahingossa..=) mutta siinä on sitä jotain. Se kuva herättää tunteita. Ahdistavia, pelottavia... mutta voimakkaita tunteita. Siitä kai valokuvauksessa onkin kyse.

Sellainen johon ei kyllästy ja se tuntuu vuosienkin kuluttua hyvältä kuvalta. Minulla on seinällä useita mielestäni hyviä kuvia, ollut jo vuosia. Niiden rinnalla on käynyt lyhyemmän aikaa myös kuvia jotka aluksi tuntui hyviltä, mutta muutamassa kuukaudessa tuntui että ne joutaa vaatehuoneen perällä olevaan pahvilaatikkoon.

.... tuohon on sekä helppo vastata että mahdotonta vastata. Ensinnäkin on mahdotonta yleispätevästi määritellä hyvää kuvaa. Toisaalta on helppo todeta, että hyvä kuva on se joka täyttää tarkoituksensa. Ammattikuvaaja saa tarkoituksensa asiakkaalta joten hän voi keskittyä ilmaisuun ja muotoon. Harrastaja on haasteellisemmassa asemassa, koska hän joutuu luomaan tarkoituksen itse.

Kuvan hyvyyden arvioiminen sen visuaalisten ominaisuuksien perusteella on mahdotonta, koska kuvan sielu sykkii sen sisällössä. Ilman sisältöä/tarkoitusta kuva on vain tapettia (se voi olla kaunistakin tai rumaa, mutta yhtä kaikki poissa huomion keskipisteestä).

Minusta me elämme tällä hetkellä todella kiinnostavaa aikaa, koska juuri nyt valokuvan konventiot ovat muuttumassa ja muutoksen moottorina ovat nimenomaan kotitarvekuvaajat. Ne ylenkatsotut "amerikkalaiset kotiäidit" ja muut albumikuvaajat tekevät sen historian. Albumikuva murtautuu internetin ja sen yhteisöpalveluiden mukana ulos albumeistaan kertomaan tarinoita ihmisistä ihmisille. Se muutos näkyy myös kuvien ilmaisukielessä eikä pelkästään tavassa jakaa niitä.

Valokuva on siitä ihmeellinen ilmaisun laji, että se itsepintaisesti kykenee vastustamaan niitä kahlitsevia voimia, jotka syntyvät erilaisten intressiryhmien yrityksistä omia yksinoikeus sen määrittelyyn. Nämä foorumit ovat kiinnostava ikkuna tarkkailla sitä yhteentörmäystä joka tapahtuu puritaanisesti kuvaan suhtautuvien vanhojen harrastajien ja uusien tekijöiden välillä. Nimenomaan suomi24 on paras foorumi siihen koska kameralaukku ja dcnet ovat lähinnä vanhojen kameraseuralaisten ja muiden puritaanien pippelinpyöritysleikkeihin varattuja hiekkalaatikoita.

Hyvästä valokuvasta välittyy katsojalle kuvaajan tarkoittama viesti. Oli se sitten dokumentaarinen, emotionaalinen tai vaikkapa kulttuurillinen. Hyvä on kuitenkin vain epämääräinen alue huonon ja loistavan välimaastossa.

Matka huonosta valokuvasta hyvään on lyhyt, mutta hyvästä loistavaan pitkä ja kivinen.

Hyvän valokuvan ottamiseen riittää viestinnän ja laitteiden hallitseminen. Loistava valokuva vaatii sekä kuvaajalta, että katsojalta enemmän. Se on moniulotteinen, ei pelkkä pinta.

Hyvä valokuva on ovi, joka aukeaa loistavan valokuvan kartanoon.

Valitettavasti kuvaaja vain unohti avaimet kotiin.

Oiva, mutta kompleksinen ja moniklooninen kysymys!

Hyvä valokuva
– LUOVAN TYÖSKENTELYN TULOS
– kertoo mitä kuvaaja näki (=luuli nähneensä)
– tuottaa katsojalle elämyksen
– kuvalla on merkitystä katsojalle
– tarjoaa katsojalle oivalluksia
– avautuu (kertoo) lisää uudestaan katsottaessa
– sopii käyttötarkoitukseen
– vastaa asiakkaan odotuksia
– menee kaupaksi
– useimmiten myös kaunis (joskus ruman-kaunis)

– tuottaa mielihyvää kuvaajalle (=onnistumisen elämys)
– hyvin sommiteltu (ja rajattu)
– teknisesti onnistunut
– oikein säädetty

Summa summarum
Kamera on ollut oikeassa paikass ja laukaistu oikealla hetkellä

Kyllähän ne tärkeimmät kuvat on aina olleet henkilökohtaisia kuvia. Muistoiksi sopivia, tilanteita joissa on saatu ikuistettua tärkeä erikoinen tilanne, tilanteita joita ei voi toistaa. Näihin kuviin olisi riittänyt, ja riittäisi jatkossakin, vaikka huono käännykamera.
Nyt kun olen harrastanut valokuvausta pari vuotta teknisemmältäkin osin, sanoisin, ettei mikään ole siltä osin muuttunut. Nykyään vaan otan kuvia enemmän sillä asenteella, että tästä sais vaikka ison komean julisteen. En ole kuitenkaan ollenkaan niin varma, että tämä on tehnyt valokuvistani parempia tai tärkeämpiä, ehkä päinvastoin.

tutkii, niin ehdottomasti tärkein tekijä on riittävän kallis ammattilaatua oleva täyskennoinen kamera ja 50mm / f1.2 objektiivi. Millään muulla kun ei yksinkertaisesti tee yhtään mitään, ja muilla välineillä otettuja kuvia ei saisi edes näyttää kenellekään.