AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  / Talvisota Lapissa

Talvisota Lapissa

29 Vastausta 530 Lukukertaa
Onko kellään tietoa mikä oli suomalaisten joukkojen vahvuus lapissa sodan alkaessa. Entäpä neuvostojoukkojen?

Tuompon kirjassa Sotilaan tilinpäätös kerrotaan jotain

Tuompon kirjassa, Sotilaan tilinpäätös, kerrotaan asiasta jotain. Tuompo oli Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja Talvisodassa. Rintama kattoi reilusti puoli Suomea, muistaakseni Ilomantsista Petsamoon.

Petsamossa, Sallassa, Kuusamossa Suomussalmella, Kuhmossa ja Lieksassa oli rajavartiokomppaniat eikä juuri muuta.

Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös
WSOy, 1967, 244 s

Muuten Tuompo oli aika mitätön esikuntafasaani, joka Jatkosodn aikana näperteli Mikkelin Päämajassa ylennysasioiden parissa. Marski ei edes mainitse häntä kertaakaan muistelmissaan.

Et näy tietävän

mitään.

"Petsamossa, Sallassa, Kuusamossa Suomussalmella, Kuhmossa ja Lieksassa oli rajavartiokomppaniat eikä juuri muuta."

PSR:ssä oli sodan alkaessa yhdeksän erillispataljoonaa sekä erillis- ja aselajiyksiköitä.Se oli siis jalkav'äeltään noin divisioonan vahuinen. Huoltojoukot olivat varsin merkittävät, mutta kenttätykistö puuttui ja raskas aseistus oli muutenkin vähäinen..

Tuompostakaan et näy tietävän mitään. Hän oli jatkosodan aikana Heinrichsin ja Airon ohella ylipäällikön tärkeimpia apulaisia, joka hoiti mm. henkilöstö- ja koulutusasioita.

edelleenkin sanon samalla tavoin

Muuten Tuompo oli aika mitätön esikuntafasaani, joka Jatkosodan aikana näperteli Mikkelin Päämajassa ylennysasioiden parissa. Marski ei edes mainitse häntä kertaakaan muistelmissaan.

Miksiköhän Tuompo sitten itse kirjoittaa noin muistelmissaan?

Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös
WSOy, 1967, 244 s

"Petsamossa, Sallassa, Kuusamossa Suomussalmella, Kuhmossa ja Lieksassa oli rajavartiokomppaniat eikä juuri muuta."

Toki näiden ympärille alettiin perustamaan pataljoonia, mutta jv-aseista oli pulaa. Kävi jopa niin, että eräs 700 kiväärin erä katosi muiden joukko-osastojen käyttöön.

Edelleenkään

asiasta yhtään mitään. Rajakomppaniat Tuompo luettelee rauhan ajan joukkoina. Nyt kysyttiin SODAN ALUN joukkoja.Se on eri asia.

Tuompon aika meni siis Päämajassa nimenomaan koulutus- ja henkilöstöasioiden parissa. Ne ovat erityisen tärkeä kokonaisuus sodankäynnin kannalta.Ylennysluettelot kuuluivat niihin. Ne laativat hänen alaisensa. Tuompo toimi mm. ye-päällikön sijaisena ja oli mm. Marskin mukana Saksassa. Muistelmista puuttuu monen muunkin kenraalin nimi, mm. ilmavoimien komentajan.

Tuompon persoonasta ja

löytyy hyvinkin vaihtelevia näkemyksiä. Vertasitko/ rinnastitko hänet tietoisesti vai alitajuisesti ilmavoimien komentajaan.

"Muistelmista puuttuu monen muunkin kenraalin nimi, mm. ilmavoimien komentajan."

Lundqvist

M:n mielen ainakin jo huhtikuussa -36 pidetyssä puolustusneuvoston kokouksessa, jossa käsiteltiin lentokonehankintoja.

Minä en rinnastele mitään. Totean vain, että Marski piti Tuompon rinnallaan yhtenä luottomiehenään koko jatkosodan ajan.

Mitä tulee kenraalien mainitsemiseen M:n muistelmissa, niin jo pikatarkistuksella löytyy kymmenkunta kenraalia ja amiraalia, joita ei mainita. Siis aktiivipalveluksessa olleiden joukosta. Muistelmista pois jääminen ei siis ole mikään erityinen todiste mistään.

Kustantaja lisäsi maininnat Airosta

>Muistelmista pois jääminen ei siis ole mikään erityinen todiste mistään. <

Tietääkseni kustantajan toimesta lisättiin maininnat mm. Airosta ja jopa itsensä M:n vaimosta ja perheestä. Otahan Ilmari Turjan kirja Arkisto auki ja katso sieltä lisää juttuja Marskista ja hänen kenraaleistaan. Ilmari Turja kertoo kuinka asioita lisättiin M:n muistelmiin kustantajan toimesta hänen ihmeteltyään käsikirjoituksen luettuaan, että olihan M:lla vaimo ja lapsiakin, mutta niitä ei oltu mainittu sanallakaan alkuperäisessä käsikirjoituksessa, joka muuten tehtiin ruotsiksi Paukka-Heikin ja Paasosen toimesta.
Airokin oli unohdettu tyystin. Nyt ne löytyvät siltä. Ottikohan Turja sulan hattuunsa vai vaikuttiko hän oikeasti tuohonkin asiaan, jäänee tietenkin todistamatta.

Kyllä niitä "herran valittuja" on laskettu juuri sillä silmällä.

Tässä jokunen esimerkki Mannerheimin muistelmista, osasta 2:

Henkilöhakemistosssa mainitaan Airo 5, Oesch 9, Öhqvist 6, Tuompo 0 ja Laatikainen 7 kertaa
Henkilöhakemistosssa mainitaan Airo osassa II sivuilla 19, 165, 379, 449 ja 482
Sivulla 165 on valokuva, eversti A. F. Airo, päämajoitusmestari.

Kaikenlaista on kirjoitettu aiemminkin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8451113/flat_thread

Lunkkaa halveksivat kaikki kenraalit!

>Muistelmista puuttuu monen muunkin kenraalin nimi, mm. ilmavoimien komentajan <

Lunkkaa halveksivat kaikki kenraalit ja arvatkaa miksi tai keiden nuolemisesta? Lunkka ei kelvannut sodan jälkeen kenraaleiden kokoontumisiin. Syy lienee ollut hänen tökerösti esittämänsä erovaatimukset, vieläpä naapurin juoksupoikana. Ura Puolustusvoimien komentajana jäi lyhyeksi juuri epäluottamuksen takia.

Tuossa kirjassa on sivuilla 166-167 kuvaus Talvisodan alun joukoista Pohjois-Suomessa Tuompon itsensä kertomana.

Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967

Petsamossa yksi heikko komppania ja yksi vanhanmallinen patteri m/1895 sekä pieni
>>puoluettomuusvartio>> merivoimista. Tuompo toivoi Petsamon nikkelikaivoksen miehistä vahvistuksia. Sallassa, Kuusamossa Suomussalmella ja Kuhmossa oli kussakin paikallisen rajavartiokomppanian ympärille kerätty rajaseudun paikallisista yksi pataljoona vailla tykistöä.
Lieksassa oli kaksi pataljoonaa ja yksi tykistöpatteri. Reservejä ei ollut lukuunottamatta kauas taakse koottavia täydennyspataljoonia, jotka oli heikosti varustettuja ja -aseistettuja.

Esikuntafasaani, vieläpä sanan täydellisimmässä merkityksessään.

Tuolta voi lukea lisää muiden fasaanien kunniamerkeistä ja ylennyksistä. Ne kait tuon sodan lopulta ratkaisikin...

Tuompo W. E. Päiväkirjani päämajasta 1941-1944
WSOY, 1968, 305 s.

Tuompo sivaltaa Siilasvuota useaan otteeseen.

Tuompo sivaltaa Siilasvuota kunnolla ja useaan otteeseen. Kirjan sivuilla 191, 194, 195 kerrotaan kuinka Siilasvuon muistelmissa on Tuompon mukaan päivämäärävirhe, s. 200-202, kerrotaan kuinka Siilasvuo omii voiton itselleen, S oli vaikea alainen... s.201 Susitaipaleen ja Pohjoisen ryhmän osuutta Suomussalmen 1. voittoon ei pidä aliarvioida, jne.

Tuompo moittii Siilasvuota useaan otteeseen juuri Suomussalmen voiton omimisesta itselleen. Susitaipaleesta ei mainita sanallakaan Siilasvuon muistelmissa.

Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967

Fasaaniksi sanottiin Venäjän armeijan esikunnissa olleita...

Fasaaniksi sanottiin Venäjän armeijan esikunnissa olleita vakanssien kyttääjiä, jotka ei olleet koskaan ruutia edes haistelleet. Ne vaan kyttäili ylennyksiä ja vakansseja.

Eikös Tuompo ollut kuiten "vähän hajulla"?

Miksi Tuompo muutti Tukholmaan?

Miksi Tuompo muutti sodan jälkeen Tukholmaan? Pakeniko hän jotain juttuja?

Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967 -kirjan esipuheessa kirjan kustantaja valittelee kuinka Tuompo joutui Tukholmassa kirjoittamaan muistelmansa ilman asianmukaisia lähteitä. Muistelmat tarkistettiin kuitenkin eräiltä osin ennen julkaisua.

Erikoisin juttu tästä kirjasta löytyy kuitenkin kappaleesta, jossa hän kertoo tekemästään vierailusta Puolaan ollessaan Suomen Rajavartioston päällikkönä. Siinä hän kertoo "ymmärtävänsä hyvin kuinka vaikea Puolan juutaisongelma oli"! Hän kertoo kuinka likaisia ja rääsyisiä Puolan juutalaiskylät oli ja kuinka valtavasti näitä juutalaisia oli Puolassa.

Samaisissa muistelmissa Tuompo kertoo kuinka hän kirjoitti Talvisotaa koskevat muistelmansa kirjaan Kunnia - Isänmaa. Kirjaa ei voitu julkaista Talvisodan päätyttyä, vaan se julkaistiin vasta Jatkosodan aikana.

Tuompo W. E. - Karikoski V. A. M. Kunnia - Isänmaa - Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939-40
Kivi, 1942-44, 412+karttaliite

Muistelmiensa toisessa osassa hän suututti monet Pohjanmaan sotaveteraanit.

Kirjassaan Päiväkirjani päämajasta 1941-1944, Tuompo kertoo melkoisen halveksivaan sävyyn "pelökäävistä, rukoilevista ja veisaavista pohjanmaan sotilaista".

Tuompo W E Päiväkirjani päämajasta 1941-1944, WSOY, 1969

Päiväkirjat julkaistiin Tauno Kuosan toimittamina. Tuompo, W.E. (toimittanut Tauno Kuosa):
Päiväkirjani Päämajasta 1941-1944. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19539-6.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiljo_Einar_Tuompo
Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967 -kirjan erikoisin juttu löytyy kuitenkin kappaleesta Rajavartiostojen päällikkö, jossa hän kertoo tekemästään vierailusta Puolaan. Vuosi oli 1937.

Sivu 162:

"Varsinaisesta rajamatkasta en käy tässä yksityiskohtaisesti kertomaan. Raja on aina raja. Rajaseudun venäläisasutuksesta johtui, että sen tehokas vartioiminen eteläisissä naapurimaissamme oli vaikeaa. Puolan itärajalla oli sitä paitsi valtavan suuria juutalaiskyliä, kurjempia kuin missään muualla olin milloinkaan nähnyt, köyhiä ja sanomattoman likaisia. Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle. Laskettiinhan heitä olevan maassa yli 3 milj."

Esikuntafasaani Kajaanissa, vieläpä Talvisodan aikaan?

Esikuntafasaani Kajaanissa johtamassa suomussalmen taisteluja, vieläpä Talvisodan aikaan?

Huvittavinta on että Suomussalmella taisi komentajat vähät välittää Kajaanin ohjeista.

Susitaival ei kuulemma saanut yhteyttä Kajaaniin eikä Siilasvuo tainnut edes yrittää. Niinpä ryssät. 163. D pääsikin karkuun Suomussalmen kirkolta.

Marttisen rooli Suomussalmella

Siilasvuon ja Marttisen yhteistyöstä ja eripurasta Pasi Tuunainen tuo esiin kirjassaan. Marttinen olikin Siilasvuon kirjoittaman talvisodan jälkeen ilmestyneen kirjan todellinen kirjoitaja. Suomussalmen ja Kuhmon operaatioiden suunnitelijaksi esitetään myös Marttista.

Lapissa

Lapissa joukot oli muodostettu paikallisista suojeluskunnista, joihin oli otettu esikunnat ja muuta ammattimiehistöä rajavartioston rajajääkärikomppanioista.
Itä-lapin suojeluskuntaosasto ja Rovaniemen suojeluskuntaosasto hoitivat Sallan suunnan ja Petsamossa oli Nikkelikaivoksen suojeluskuntaosasto, en nyt muista mikä oli sen virallinen nimi mutta tuo porukka kumminkin vastasi Petsamon suunnasta, Luton miehet taisi olla myöhempi nimi ...

Eli aikalailla paikallisin voimin toimivat ...

Lapista

Näitä kyseisiä tietoja luin myös Talvisodan palavassa pakkasessa-kirjasta, Pentti H. Tikkasen kirjoittamasta puoliskasta. Tarkkoja lukuja olisi kuitenkin ollut mukava tietää.

Kiitos kuitenkin kummallekin vastauksesta.

Katso Talvisodan

Sivu 101. Varsinaisen Lapin läänin alueella oli myöhempi Lapin ryhmä, kolme pataljoonaa ym. Siis rykmentin verran eli ehkä 3 500 miestä. YH:n alettua tuli lisää lähinnä huoltojoukkoja.

Neuvostojoukkoja oli Petsamon alueella kolme divisioonaa ja Sallan suunnalla kaksi.

Mikset mene kirjastoon ja lainaa sopivia kirjoja sieltä?

Joukot

aluejärjestelmän mukaisesti, mutta Lapin ja Kainuun Rajavartiostojen johdossa. Runkoina olivat rajamiehet ja syuojeluskuntalaiset. Pääosa oli kuitenkin tavallisia reserviläisiä.

Joukot eivät olleet suojeluskuntia, vaan erillispataljoonia, ensin Pohjois-Suomen Ryhmän ja sitten Lapin Ryhmän johdossa. Suojeluskunnat vastasivat selustan puolustuksessta.

Annat täysin vääriä tietoja.

Itse

Itse annat täysin väärää tietoa, Lapissa joukot perustettiin nimenomaan suojeluskunnista, kaikki muut puolustusvoimoimien joukot vietiin etelään koska siellä tilanne oli paljon pahempi, Sallan suunnalla oli kaksi suojeluskuntaosastoa joita vahvistettiin rajavartíoston komppanioilla, samoin johto tuli sieltä.
Omat sukulaiseni olivat nimenomaan noissa osastoissa, eli suojeluskunnissa ja ne vastasivat kaikesta taistelutoiminnasta lähtien.
Ilman suojeluskuntaosastoja mitään joukkoja ei olisi ollut edes olemassa, alue olisi annettu Venäläisille ilman taisteluja.
Nämä ns. reserviläiset oli niitä samoja suojeluskuntamiehiä, joihin käytännössä kuului melkein jokainen Lappilainen mies siihen aikaan, jäsenyys oli yhtä yleinen kun on nykyään metsästyseuran jäsenyys noissa maalaiskylissä, joka talo on jäsen.

Höpöhöpö

alkeisasioihin. Rajavartiostot vastasivat perustamisesta suojeluskuntien avustamina. Ne hoitivat itärajalla samalla sotilaspiirien tehtäviä. Perustetut joukot jäivät kaikki oman alueen puolustukseen.

Katso esimerkiksi Talvisodan historia 1. osa ss. 100-101. Alueen länsiossassa Pohjois-Pohjanmaan sotilaslään iperusti 9.D:n, joka aikanaan toimi Suomussalmen ja Kuhmon suunnissa.

Etelään ei lähetetty yhtään mitään. Sieltä jouduttiin siirtämään mm. JR 40 Sallan suunnalle.

Vetelet asioita täysin omasta päästäsi, kuten Vaka Vanha aiemmin. Nikin vaihto ei auta mitään siinä asiassa.

Tuossa tuli

"Ne hoitivat itärajalla samalla sotilaspiirien tehtäviä"

Itärajan joukot olivat sotilaspiirien perustamia, mutta nämä ns. erilliset sotilaspiirit olivat suoraan Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia.

Suojeluskuntalaisia joukoissa oli ehkä 15-20 %. Suojeluskuntiin kuului vain pieni osa asekelpoisesta miesväestöstä.

saman

No saman asian voi sanoa kumminpäin vain, tosiasia vaan on, että miehet tuli suojeluskunnista ja rahavartiosto loi esikunnat, sekä muun erikoisosaamisen ja osa upseereista tuli sieltä.
Suhde oli ehkä, että kun rajamiehiä oli komppanian verran, oli suojeluskuntalaisia pataljoonan verran.

Ei siis

Suojeluskuntalaisia ei ollut kuin osa reserviläsistä. Kyllä he olivat sotilaina parhaasta päästä. Joukkojen enemmistö eli 80-85 % oli tavallisia reserviläisiä eli pienviljelijöitä ja metsätyömiehiä.

Et näy lainkaan tuntevan joukkojen perustamisjärjestelyä. Sitä ei jälkikäteinen inttäminen muuta miksikään.

Tunnen

Tunnen kyseiset joukot varmasti paljon paremmin kuin sinä, siinä ei turhna inttäminen mitään auta ...

Tosiasia on, että taisteluista vastasivat suojeluskunnat ja alussa muita ei ollut edes paikalla muutamaa rajamiestä lukuunottamatta, sitten kun eteneminen saatiin pysäytettyä, niin kantapeikot tuli paikalle ja ottivat kunnian hommasta, taidat olla noita armeijan vakinaisia kun täällä noita paskaväitteitä väännät ja suojeluskuntien mainetta lokaat ????

Sallan suunnalla kunnia Venäläisten pysäyttämisestä kuuluu yksin Rovaniemen ja Itälapin suohjeluskunnille Talvisodan alussa, sen tietää jokainen joka täällä asuu, alue jätettiin Suomen hallituksen ja pääesikunnan toimesta täysin heitteille ja oman onnensa nojaan, vasta kun rintama oli saatu vakautettua tuli varsinainen armeija paikalle, sen jälkeen tuli myös niitä Ruotsalaisia vapaaehtoisia, siinä vaiheessa sota oli jo aika pitkällä.

Tulipas valetta

Lapissa joukot perustettiin, kuten edellä on esitetty.

Taistelut on selvitetty mm. Talvisodan historian 3. osassa ja vaikkapa Talvisodan Pikku Jättiläisessä.

"Pushmannin" teksti on edelleen silkkaa soopaa. Suojeluskunnat kuuluivat kotijoukkoihin. Rintamista vastasivat armeijan erillispataljoonat alusta alkaen kukin suunnassaan. Alajohtoportaina oli erilaisia ryhmiä.Kaikki olivat toimintavalmiina jo YH:n aikana. Myöhemmin Sallan ja Petsamon suunnat alistettiin Lapin Ryhmänä suoraan Päämajalle. Samalla tuli lisäjoukkoja mm. JR 40 Sallan suunnalle ja 9.D Suomussalmelle ja Kuhmoon. Pohjois-Suomen Ryhmän esikunta toimi Kajaanissa koko sodan ajan.

"Pushmanni" on aivan yhtä tietämätöm inttäjä kuin Vaka Vanha aikanaan. Sama heppu taitaa olla kyseessä.

Ruotsalaiset ehtivät Sallan suunalle pariksi viimeiseksi viikoksi.

Höpöhöpö

Höpöhöpö ...

Armeijan yksiköt ja aseet vietiin etelään, joukot perustetiin suojeluskuntien ympärille, ongelma alussa oli se, että myös kaikki aseet oli viety etelään, semmonen mies kuin Nordström tai Nordsjörk tai joku semmonen osti aseita omilla rahoilla Ruotsista, valtio kyllä myöhemmin ne sille maksoi.
Totuus on kumminkin, että noilla aseilla ja suojeluskuntien miehillä Sallan suunnalla Venäläiset pysäytettiin, tommoset paskanjauhajat voi hyppiä kaivoon, kyllä paikkakuntien miehet tietää miten lääni tyhjennettiin aseista ja miehistä talvisodan alussa, oma enoni sai mukaansa karvalakin kunse määrättiin etulinjaan ja sieltä käskettiin ase ottaa joltain kaatuneelta ...

Suomen armeija sen upseerit ei tehneet muuta, kuin ottivat kunnian suojeluskunnilta, niiden tekemästä työstä.

Tulipas valetta 2

kysymys. Missä on todisteet noille väitteillesi? Lyöt huuihaassa jo palstan tunnustetut mestarit kuten Aabrahammin ja Korpin.

Kerro siis, millä lähteillä kumoat kaiken tähän astisen tuktitun tiedon pohjoisen rintaman Talvisodasta. Omat kuvitelmasi eivät riitä.

ei ne

Ei ne mitään omia kuvitelmia ole, asioita jotka on yleisesti tiedossa.

Tulipas valetta 3

on tiedossa aivan muuta sita, kuin nuo. Lue vaikka mikä Talvisotaa kuvaava teos.

Tarinoittesi tueksi et pysty esittämään yhtään faktaa.
 /   /  / Talvisota Lapissa

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta