Johtajuusongelma?

Ydinluu se oli/on, ja ajattelin juurikin noin, että jatkossa se saa olla ihan keskenään sen luunsa kans. Kerro vain, jos sulla on joku ajatus nimenomaan ydinluusta, mikä sen tekee niin tunteitaherättäväksi! Ainakin alkuun... nyt se on jo luu muiden joukossa. Onneksi!

Kilpailutilanne? Ehkä koira koki sen niin, vaikka se just oli saanu huomata, että en vie sen luuta pois, vaikka kosken. Päinvastoin, se sai kehuja siitä. Itse kyllä koin tilanteen lähinnä itsepuolustukseksi - koira iski vilttiäoikovaan käteeni todella lujaa hampaansa. En kyllä usko, että se ihan kaikkea voimaansa käytti, kun ei tullut edes verta. Itse olisin pitänyt luun piilossa ja ottanu aikalisän, mutta kun en näköjään tässä huushollissa päätäkään ihan kaikesta :)

Ja kyllä koira - elekieltä itsekin paljon käyttävä - oppii nopeasti lukemaan ihmisen hampaannäytöt, onko ihminen hyvällä mielellä (hymy) vai vihainen (irvistys), koska mieliala kuuluu kyllä äänensävystäkin, ja näkyy olemuksesta. Ei siitä kesykoiraa olisi tullutkaan ilman tuota lukutaitoa. Jotkut koirathan ovat alkaneet itsekin hymyillä eli näyttää etuhampaita :) olen tuntenutkin sellaisen koiran. Tervehtiessään se aina veti huulen niin, että yläetuhampaat näkyi... vihainen koirahan rypistää kuononsa ja näyttää kulma- ja poskihampaansa.

tottelen kirjoitti:

Ydinluu se oli/on, ja ajattelin juurikin noin, että jatkossa se saa olla ihan keskenään sen luunsa kans. Kerro vain, jos sulla on joku ajatus nimenomaan ydinluusta, mikä sen tekee niin tunteitaherättäväksi! Ainakin alkuun... nyt se on jo luu muiden joukossa. Onneksi!

Kilpailutilanne? Ehkä koira koki sen niin, vaikka se just oli saanu huomata, että en vie sen luuta pois, vaikka kosken. Päinvastoin, se sai kehuja siitä. Itse kyllä koin tilanteen lähinnä itsepuolustukseksi - koira iski vilttiäoikovaan käteeni todella lujaa hampaansa. En kyllä usko, että se ihan kaikkea voimaansa käytti, kun ei tullut edes verta. Itse olisin pitänyt luun piilossa ja ottanu aikalisän, mutta kun en näköjään tässä huushollissa päätäkään ihan kaikesta :)

Ja kyllä koira - elekieltä itsekin paljon käyttävä - oppii nopeasti lukemaan ihmisen hampaannäytöt, onko ihminen hyvällä mielellä (hymy) vai vihainen (irvistys), koska mieliala kuuluu kyllä äänensävystäkin, ja näkyy olemuksesta. Ei siitä kesykoiraa olisi tullutkaan ilman tuota lukutaitoa. Jotkut koirathan ovat alkaneet itsekin hymyillä eli näyttää etuhampaita :) olen tuntenutkin sellaisen koiran. Tervehtiessään se aina veti huulen niin, että yläetuhampaat näkyi... vihainen koirahan rypistää kuononsa ja näyttää kulma- ja poskihampaansa.

Lue lisää

"Kerro vain, jos sulla on joku ajatus nimenomaan ydinluusta,"

Sinulla on lapsia mene ja ota lapseltasi karkit ja sano kiitos? Mitä seuraa. Ärhentelyä ja karkkien pois otto yritystä ja iso kiukku eikö? Taas pyytämällä vaikka vain yhden karkin voit sen saada, joskin pitkinhampain.Ydinluu aiheuttaa lähes saman tilanteen se edustaa koiralle sen parhaan herkun, jota haluaa hartaudella ja keskittyneesti syödä. Se on yhtä tärkeä kuin lapselle se karkkipussi.(lapsena)
Vaikka solmuluu voi edustaa samaa kun lapselle porkkana. kiva nakertaa, mutta ei haittaa vaikka joku siitä palan pyytää. Tämä sinulle vertauskuvallisesti perheellisenä.

"koira iski vilttiäoikovaan käteeni todella lujaa hampaansa. En kyllä usko, että se ihan kaikkea voimaansa käytti, kun ei tullut edes verta."

Koira ei sinua "purrut" vaan näykkäisi varoittavan äänenkanssa.(piti ilmeisesti rannettasi suussa) voit tässäkin käyttää vertauskuvaa.

"oppii nopeasti lukemaan ihmisen hampaannäytöt, onko ihminen hyvällä mielellä (hymy) vai vihainen (irvistys), koska mieliala kuuluu kyllä äänensävystäkin,"

Täysin toisarvoista. Koiralle tärkein viesti on hampaiden näyttö. hymyilet tai naurat. Kummassakin tilanteessa koira joutuu punnitsemaan muilla eleillä mikä tilanne kulloinkin on. Nuorelle koiralle se on aika haastavaa.

"Jotkut koirathan ovat alkaneet itsekin hymyillä eli näyttää etuhampaita :) olen tuntenutkin sellaisen koiran. Tervehtiessään se aina veti huulen niin, että yläetuhampaat näkyi..."

Ei hymyile koira tuossa tilanteessa vaan on herkkä ja jännittää, vaikka olisi ikääkin. Tapa ei poistu.

Tiivistetään: Nuorikoira tarvitsee oppiakseen elämään ihmistenkanssa ristiriidattoman ja selkeän viestinnän
Tämä tapahtuu parhaiten määrätietoisella ohjauksella haluttuun käytökseen.
Tuttua touhua sinulle perheellisenä helposti onnistut.
Mutta kannattaa vuorotella tai ottaa se aika lisä ja asialle aikaa. Millään lenkkien pituudella tai muulla aktiviteetillä ei ole mitään tekemistä asiankanssa eikä myöskään "johtajuudella"

tottelen kirjoitti:

Ydinluu se oli/on, ja ajattelin juurikin noin, että jatkossa se saa olla ihan keskenään sen luunsa kans. Kerro vain, jos sulla on joku ajatus nimenomaan ydinluusta, mikä sen tekee niin tunteitaherättäväksi! Ainakin alkuun... nyt se on jo luu muiden joukossa. Onneksi!

Kilpailutilanne? Ehkä koira koki sen niin, vaikka se just oli saanu huomata, että en vie sen luuta pois, vaikka kosken. Päinvastoin, se sai kehuja siitä. Itse kyllä koin tilanteen lähinnä itsepuolustukseksi - koira iski vilttiäoikovaan käteeni todella lujaa hampaansa. En kyllä usko, että se ihan kaikkea voimaansa käytti, kun ei tullut edes verta. Itse olisin pitänyt luun piilossa ja ottanu aikalisän, mutta kun en näköjään tässä huushollissa päätäkään ihan kaikesta :)

Ja kyllä koira - elekieltä itsekin paljon käyttävä - oppii nopeasti lukemaan ihmisen hampaannäytöt, onko ihminen hyvällä mielellä (hymy) vai vihainen (irvistys), koska mieliala kuuluu kyllä äänensävystäkin, ja näkyy olemuksesta. Ei siitä kesykoiraa olisi tullutkaan ilman tuota lukutaitoa. Jotkut koirathan ovat alkaneet itsekin hymyillä eli näyttää etuhampaita :) olen tuntenutkin sellaisen koiran. Tervehtiessään se aina veti huulen niin, että yläetuhampaat näkyi... vihainen koirahan rypistää kuononsa ja näyttää kulma- ja poskihampaansa.

Lue lisää

Kysyn nyt, kun noista ydinluista on puhetta, että kun meillä on koirilla aina niitä saatavilla, niin ei kai se ole sitten haitallista? On noita nahkaluitakin, ja joskus niitä kalutaankin jopa. Mutta periaatteessa, niitä "karkkiluita" on aina. Meillä ei ole ikinä luista tullut sanomista, tosin, ei niitä kyllä muksut koirien suustakaan käy hakemassa. Koirat keskenään joskus niistä kisaavat, mutta vaikuttaa jonkinlaiselta leikiltä lähinnä, vuorotellen toinen toiseltaan yrittävät kähveltää, joskus ihan rehdistikin hakevat toisen lopetettua kaluamisen. Jos pentu yrittää jyrsiä kiellettyä, niin pyyntö hae luu auttaa. Olen aina ajatellut, että luista ei ole tullut kiistoja juuri siksi, kun niitä on, eli ei tarvitse pelätä luun menettämistä. Olenko ihan väärässä ajatukseni kanssa?

utelias sivullinen kirjoitti:

Kysyn nyt, kun noista ydinluista on puhetta, että kun meillä on koirilla aina niitä saatavilla, niin ei kai se ole sitten haitallista? On noita nahkaluitakin, ja joskus niitä kalutaankin jopa. Mutta periaatteessa, niitä "karkkiluita" on aina. Meillä ei ole ikinä luista tullut sanomista, tosin, ei niitä kyllä muksut koirien suustakaan käy hakemassa. Koirat keskenään joskus niistä kisaavat, mutta vaikuttaa jonkinlaiselta leikiltä lähinnä, vuorotellen toinen toiseltaan yrittävät kähveltää, joskus ihan rehdistikin hakevat toisen lopetettua kaluamisen. Jos pentu yrittää jyrsiä kiellettyä, niin pyyntö hae luu auttaa. Olen aina ajatellut, että luista ei ole tullut kiistoja juuri siksi, kun niitä on, eli ei tarvitse pelätä luun menettämistä. Olenko ihan väärässä ajatukseni kanssa?

Lue lisää

Et todellakaan ole väärässä. Dominanssi taipumus, jota on enemmän tai vähemmän ihan jokaisella eläimellä ja jota koirien koulutuksessa harhauttavasti johtajuudeksi nimitetään, on tosiaankin juuri etuoikeuksista kiinni pitämistä. Etuoikeutta hyödykkeeseen tarvitaan vain silloin kun hyödykkeestä on kilpailutilanne.

Sitä kutsutaan myös stressiksi: on jotain mitä haluan, siis tarve saada jokin asia, sen puute kaivaa sisintä. Silloin dominanssilla on merkitystä: jos sitä asiaa on vain rajoitetusti saatavilla, silloin vain etuoikeuden omaavat sen saavat, vain vahvimmille siis.

Ydinluista ei ole haittaa, jos koiran elimistö kestää niin kovaa evästä. Ja kyllä se kestää jos niihin on tottunut. Ydinluiden ongelma on usein se, että ne ovat niin himoittuja, että kun koiralla on sellainen sen motivointi on vaikeaa, et siis pysty tarjoamaan mitään parempaa, et saa koiran huomiota luusta pois. Teillä tosin tuskin on moista ongelmaa, kun niitä on jatkuvasti saatavilla.

... kirjoitti:

Et todellakaan ole väärässä. Dominanssi taipumus, jota on enemmän tai vähemmän ihan jokaisella eläimellä ja jota koirien koulutuksessa harhauttavasti johtajuudeksi nimitetään, on tosiaankin juuri etuoikeuksista kiinni pitämistä. Etuoikeutta hyödykkeeseen tarvitaan vain silloin kun hyödykkeestä on kilpailutilanne.

Sitä kutsutaan myös stressiksi: on jotain mitä haluan, siis tarve saada jokin asia, sen puute kaivaa sisintä. Silloin dominanssilla on merkitystä: jos sitä asiaa on vain rajoitetusti saatavilla, silloin vain etuoikeuden omaavat sen saavat, vain vahvimmille siis.

Ydinluista ei ole haittaa, jos koiran elimistö kestää niin kovaa evästä. Ja kyllä se kestää jos niihin on tottunut. Ydinluiden ongelma on usein se, että ne ovat niin himoittuja, että kun koiralla on sellainen sen motivointi on vaikeaa, et siis pysty tarjoamaan mitään parempaa, et saa koiran huomiota luusta pois. Teillä tosin tuskin on moista ongelmaa, kun niitä on jatkuvasti saatavilla.

Lue lisää

Jatkan samaa käytäntöä siis jatkossakin. Joskus vaan tuntuu oikeasti olevan niin hankalaa. Meillä ei luista tule riitaa, vaikka vieraatkin koirat niitä alkavat kaluamaan. Motivointi hoidetaan leluilla, ja sanallisilla kiitoksilla, ja tuntuu olevan halutumpaa herkkua porkkanatkin palkkioina. Niitä saakin vain säännöstellysti :) En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että esim. luita ei saisi pitää aina esillä, vaan niitä pitäisi säännöstellä, ettei tulisi mitään johtajuusongelmia. Ei ole ollut, eikä tullut, kuten ei myöskään hammasvaivoja ja muita. Luulen, että luiden kaluamismääräkin pysyy kurissa juuri siksi, että niitä on aina saatavilla, ei tarvitse ahmiakaan. Huonekalujakaan ei purra pentuna, koska saatavilla on jotain parempaa.

No, oli miten oli. Jos kerran ei mitään terveydellistä syytä ole rajoittamiseen, niin silloinhan kaikki on hyvin. Uskalsin vain nyt kysyä tyhmän kysymyksen, jota olen toisinaan pohtinut.

utelias sivullinen kirjoitti:

Jatkan samaa käytäntöä siis jatkossakin. Joskus vaan tuntuu oikeasti olevan niin hankalaa. Meillä ei luista tule riitaa, vaikka vieraatkin koirat niitä alkavat kaluamaan. Motivointi hoidetaan leluilla, ja sanallisilla kiitoksilla, ja tuntuu olevan halutumpaa herkkua porkkanatkin palkkioina. Niitä saakin vain säännöstellysti :) En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että esim. luita ei saisi pitää aina esillä, vaan niitä pitäisi säännöstellä, ettei tulisi mitään johtajuusongelmia. Ei ole ollut, eikä tullut, kuten ei myöskään hammasvaivoja ja muita. Luulen, että luiden kaluamismääräkin pysyy kurissa juuri siksi, että niitä on aina saatavilla, ei tarvitse ahmiakaan. Huonekalujakaan ei purra pentuna, koska saatavilla on jotain parempaa.

No, oli miten oli. Jos kerran ei mitään terveydellistä syytä ole rajoittamiseen, niin silloinhan kaikki on hyvin. Uskalsin vain nyt kysyä tyhmän kysymyksen, jota olen toisinaan pohtinut.

Lue lisää

"Joskus vaan tuntuu oikeasti olevan niin hankalaa." pitäisi olla jatkoteksti: tietää näiden nykyajan juttujen kanssa, että milloin toimii oikein ja milloin tekee jotain koiralle haitallista.

utelias sivullinen kirjoitti:

"Joskus vaan tuntuu oikeasti olevan niin hankalaa." pitäisi olla jatkoteksti: tietää näiden nykyajan juttujen kanssa, että milloin toimii oikein ja milloin tekee jotain koiralle haitallista.

Lue lisää

...luiden kanssa olisi se, että koira voisi kuljettaa luita pihalle, jolloin se saisi harrastaa luonnollista kätkemistä. Kuukausi mullan alla pehmittää luuta mukavasti ja se maistuu taas kuin paraskin herkku kun on vähän mädäntynyt. Yleensä koira ei piilota luuta jossa on vielä pehmytkudosta jäljellä, vaan vasta ne syötyään.

Kun meille tulee kavereiden koiria kylään, niin ne käyvät läpi tontin rajojen metsät ja löytävät aarteita. monia kavereita tosin yököttää kun koirat löytävät näitä vihertäviä herkkuja. Joidenkin koirien vatsat myös menevät niistä sekaisin, omien ei sillä ovat niitä aina tottuneet syömään.

Tämän positiivinen puoli on, että tulee ainakin tunnollisesti huolehdittua koirien madotuksesta kaksi kertaa vuoteen, kun näkee niiden syövän jotain oikein luonnon pehmittämää luutaan... Ja hampaat, kuten sanoit, ne pysyvät kunnossa.

edellistä viestiäni nyt aamutuimaan, illalla kun aivot eivät oikein toimineet enää kunnolla...;)

Eli tuosta murrosiän ongelmia oireilevan koiran kanssa elämisestä, niin tuota liikunnan määrää ei paljon voi ylikorostaa. Siinä yhteydessä on hyvä opettaa koiralle myös perussäännöt ulkona liikuttaessa. Vaikka tuntuisi siltä että oppi valuu päästä kuin vesi hanhen selästä.
Itse opetin tuossa yhteydessä koiran istumaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja kuuntelemaan milloin on lupa jatkaa. Eli ovesta ulos mennessä, joka rapputasanteella, alaovella, suojatien edessä, puolta vaihtaessa, tietä ylitettäessä muualta kuin suojatieltä jne. Kaikki peruskäskyt hiottiin ulkona toimiviksi noilla lenkeillä: Seis, odota, hiljennä, ei_mene, mene_vaan, oikea, vasen jne. Näitä kaikkia vastaan protestoitiin eikä oppi meinannut mennä päähän, mutta sitkeästi tarvittaessa tunninkin odottamalla paikallaan, saatiin homma toimimaan. Näissä ei käytetty nameja.

Vastaavasti sisällä opetin koiralle erilaisia hyödyllisiä askareita, kuten noutamaan kengät ja hihnansa kun oltiin ulos lähdössä, sekä olutpullon palatessa. Viemään roskia roskikseen ja vaatteita pyykkiin, antamaan erilaisia pudonneita esineitä, kyniä, papereita, niittareita, reijittäjiä, kännykän, kaukosäätimen ym, sytyttämään ja sammuttamaan valot jne. Nämä olivat namittelun arvoisia suorituksia.

Näin sain homman pysymään balanssissa, eikä koiralla ollut tarvetta isompaan turhautumiseen. Teillä lapsiperheenä tietysti on muitakin pakollisia asioita huomioitavana joten koira helposti jää toiseksi ja turhautuu, jolloin sitten voi tulla enemmänkin ongelmia. Nyt ollut tilanne oli vain ensimmäinen merkki siitä että koiranne voi olla aika vaativa.

Jos te pystytte nyt jotenkin yhdistämään kuitenkin nämä koiran hyvinvoinnin vaatimukset(kuri, järjestys, johdonmukaisuus, kärsivällisyys) omiin pakollisiin askareisiin ja muihin velvollisuuksiinne, niin on hyvin mahdollista että tuota tilannetta ehkä ei koskaan pääse syntymään uudelleen. Tai jos syntyykin, niin murrosiän uhman mentyä ohitse, "ongelmalapsestanne" kuoriutuu hyvin käyttäytyvä ja koulutettu perheenjäsen.

Vielä vastaukset viestisi viimeisessä kappaleessa esitettyihin kysymyksiin: 1. Ei tarvitse eikä saa sallia irvistelyitä, varsinkaan lapsille. Käsittele asia heti ja nopeasti äläkä siihen enää palaa jälkikäteen. Älä pelästy äläkä näytä mahdollista pelkoasi tai epävarmuuttasi koiralle. Se on kuin bensaa lykkäisit liekkeihin. Sen sijaan, kun asia on käsitelty, tee heti koiran kanssa jotain sille mieluisaa. Pieni toko-tuokio namien kanssa tmv. Näin mieliala tasoittuu nopeasti ja tulee jälleen positiivinen vire. 2. Ei tarvitse totella, koiralla ei ole oikeutta näyttää hampaita. Asia pitää kuitenkin käsitellä nopeasti. Käytä huumoria siihen ja vedä vitsin kautta, niin koira ei ota itsekään itseään tosissaan. Kuitenkin jos koira haluaa omaa rauhaa, suokaa se sille. 3. Arvojärjestys syntyy pienistä asioista, tasapainossa toistensa kanssa, toivottavasti kirjoittamani kokemus auttaa tässä. 4. Kärsivällisyydellä ja omalla auktoriteetilla koiran saa oppimaan vaikka mitä, jopa tottelemaan ilman makupalaa. Jos jokin käsky on sellainen että sitä on toteltava, niin sitten sen toteutumista odotetaan vaikka tunti(kuten meillä joskus seisottiin suojatien edessä, ennenkuin istuttiin). Jos taas tilanne on sellainen jonka totteleminen ei ole välttämätöntä ilman makupalaa, niin sellaisissa käytetään makupalaa. Kiinnittäkää huomiota erityisesti siihen millä äänensävyllä koiralle puhutte missäkin tilanteessa, koira ei kuuntele niinkään mitä sanoja puheessa on vaan sen sävyjä ja niistä tekee oman tulkintansa että tahdotaanko, halutaanko, pyydetäänkö vai vaaditaanko nyt jotain.

xc- kirjoitti:

edellistä viestiäni nyt aamutuimaan, illalla kun aivot eivät oikein toimineet enää kunnolla...;)

Eli tuosta murrosiän ongelmia oireilevan koiran kanssa elämisestä, niin tuota liikunnan määrää ei paljon voi ylikorostaa. Siinä yhteydessä on hyvä opettaa koiralle myös perussäännöt ulkona liikuttaessa. Vaikka tuntuisi siltä että oppi valuu päästä kuin vesi hanhen selästä.
Itse opetin tuossa yhteydessä koiran istumaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja kuuntelemaan milloin on lupa jatkaa. Eli ovesta ulos mennessä, joka rapputasanteella, alaovella, suojatien edessä, puolta vaihtaessa, tietä ylitettäessä muualta kuin suojatieltä jne. Kaikki peruskäskyt hiottiin ulkona toimiviksi noilla lenkeillä: Seis, odota, hiljennä, ei_mene, mene_vaan, oikea, vasen jne. Näitä kaikkia vastaan protestoitiin eikä oppi meinannut mennä päähän, mutta sitkeästi tarvittaessa tunninkin odottamalla paikallaan, saatiin homma toimimaan. Näissä ei käytetty nameja.

Vastaavasti sisällä opetin koiralle erilaisia hyödyllisiä askareita, kuten noutamaan kengät ja hihnansa kun oltiin ulos lähdössä, sekä olutpullon palatessa. Viemään roskia roskikseen ja vaatteita pyykkiin, antamaan erilaisia pudonneita esineitä, kyniä, papereita, niittareita, reijittäjiä, kännykän, kaukosäätimen ym, sytyttämään ja sammuttamaan valot jne. Nämä olivat namittelun arvoisia suorituksia.

Näin sain homman pysymään balanssissa, eikä koiralla ollut tarvetta isompaan turhautumiseen. Teillä lapsiperheenä tietysti on muitakin pakollisia asioita huomioitavana joten koira helposti jää toiseksi ja turhautuu, jolloin sitten voi tulla enemmänkin ongelmia. Nyt ollut tilanne oli vain ensimmäinen merkki siitä että koiranne voi olla aika vaativa.

Jos te pystytte nyt jotenkin yhdistämään kuitenkin nämä koiran hyvinvoinnin vaatimukset(kuri, järjestys, johdonmukaisuus, kärsivällisyys) omiin pakollisiin askareisiin ja muihin velvollisuuksiinne, niin on hyvin mahdollista että tuota tilannetta ehkä ei koskaan pääse syntymään uudelleen. Tai jos syntyykin, niin murrosiän uhman mentyä ohitse, "ongelmalapsestanne" kuoriutuu hyvin käyttäytyvä ja koulutettu perheenjäsen.

Vielä vastaukset viestisi viimeisessä kappaleessa esitettyihin kysymyksiin: 1. Ei tarvitse eikä saa sallia irvistelyitä, varsinkaan lapsille. Käsittele asia heti ja nopeasti äläkä siihen enää palaa jälkikäteen. Älä pelästy äläkä näytä mahdollista pelkoasi tai epävarmuuttasi koiralle. Se on kuin bensaa lykkäisit liekkeihin. Sen sijaan, kun asia on käsitelty, tee heti koiran kanssa jotain sille mieluisaa. Pieni toko-tuokio namien kanssa tmv. Näin mieliala tasoittuu nopeasti ja tulee jälleen positiivinen vire. 2. Ei tarvitse totella, koiralla ei ole oikeutta näyttää hampaita. Asia pitää kuitenkin käsitellä nopeasti. Käytä huumoria siihen ja vedä vitsin kautta, niin koira ei ota itsekään itseään tosissaan. Kuitenkin jos koira haluaa omaa rauhaa, suokaa se sille. 3. Arvojärjestys syntyy pienistä asioista, tasapainossa toistensa kanssa, toivottavasti kirjoittamani kokemus auttaa tässä. 4. Kärsivällisyydellä ja omalla auktoriteetilla koiran saa oppimaan vaikka mitä, jopa tottelemaan ilman makupalaa. Jos jokin käsky on sellainen että sitä on toteltava, niin sitten sen toteutumista odotetaan vaikka tunti(kuten meillä joskus seisottiin suojatien edessä, ennenkuin istuttiin). Jos taas tilanne on sellainen jonka totteleminen ei ole välttämätöntä ilman makupalaa, niin sellaisissa käytetään makupalaa. Kiinnittäkää huomiota erityisesti siihen millä äänensävyllä koiralle puhutte missäkin tilanteessa, koira ei kuuntele niinkään mitä sanoja puheessa on vaan sen sävyjä ja niistä tekee oman tulkintansa että tahdotaanko, halutaanko, pyydetäänkö vai vaaditaanko nyt jotain.

Lue lisää

itsestäsi epäluotettavan tyypin koiran silmissä. Koiran kantilta sinä olet nyt tyyppi, jota vastaan täytyy puolustautua, koska voit täysin ilman syytä mennä ja ottaa sen ruoat.

Ajattele asiaa koiran näkökulmasta. Älä ihmisen. Koira ei ymmärrä ihmisen kieltä, sinun on opetettava sitä ja se onnistuu, jos koirasi luottaa sinuun, silloin se haluaa miellyttää sinua.

Luuletko, että se nyt luottaa ja haluaa miellyttää sinua tai miestäsi?

Koiran koulutus on luottamusta, sen luomista ja vahvistamista. Alistamisella, väkivallalla ei tule tulosta, päinvastoin.

Jos joku vie sinulta ruokasi ja tarttuu sinuun kiinni ja satuttaa, alatko palvoa häntä?

VÄÄRIN MENEE kirjoitti:

itsestäsi epäluotettavan tyypin koiran silmissä. Koiran kantilta sinä olet nyt tyyppi, jota vastaan täytyy puolustautua, koska voit täysin ilman syytä mennä ja ottaa sen ruoat.

Ajattele asiaa koiran näkökulmasta. Älä ihmisen. Koira ei ymmärrä ihmisen kieltä, sinun on opetettava sitä ja se onnistuu, jos koirasi luottaa sinuun, silloin se haluaa miellyttää sinua.

Luuletko, että se nyt luottaa ja haluaa miellyttää sinua tai miestäsi?

Koiran koulutus on luottamusta, sen luomista ja vahvistamista. Alistamisella, väkivallalla ei tule tulosta, päinvastoin.

Jos joku vie sinulta ruokasi ja tarttuu sinuun kiinni ja satuttaa, alatko palvoa häntä?

Lue lisää

johtajuuden jokapaikkaan? Esim tähän, vositko ap perustella? Miten se, että viet koiraltasi sen luut, joita se on paraikaa syömässä, vahvistaa sinun asemaasi koirasi silmissä? Ihan oikeasti, voisitko perustella?

Koirasi käytös oli luonnonmukaista. Eläimellä on oltava ruokarauha ja sille on luonnonmukaista, että se puolustaa ruokaansa. Siihen fyysisesti tarttuminen vain pahentaa tilannetta, olet entistä epäluotettavampi kuten miehesikin koirasi näkökulmasta. Viette siltä ruoan ilman syytä ja käytte käsiksi.

Mihin ihmeeseen perustuu se, että koiranne puolustaessa ruokaansa ja itseään, te väitätte sitä johtajuusongelmaksi? Sehän puolustautuu teitä epäluotettavia ihmisiä vastaan. Ja teihin sen pitäisi luottaa.

Koiran näkökulma! kirjoitti:

johtajuuden jokapaikkaan? Esim tähän, vositko ap perustella? Miten se, että viet koiraltasi sen luut, joita se on paraikaa syömässä, vahvistaa sinun asemaasi koirasi silmissä? Ihan oikeasti, voisitko perustella?

Koirasi käytös oli luonnonmukaista. Eläimellä on oltava ruokarauha ja sille on luonnonmukaista, että se puolustaa ruokaansa. Siihen fyysisesti tarttuminen vain pahentaa tilannetta, olet entistä epäluotettavampi kuten miehesikin koirasi näkökulmasta. Viette siltä ruoan ilman syytä ja käytte käsiksi.

Mihin ihmeeseen perustuu se, että koiranne puolustaessa ruokaansa ja itseään, te väitätte sitä johtajuusongelmaksi? Sehän puolustautuu teitä epäluotettavia ihmisiä vastaan. Ja teihin sen pitäisi luottaa.

Lue lisää

Siis minähän en VIENYT sitä luuta siltä. Otin, ja annoin takaisin kehujen kera, koska niin nätisti käyttäytyi vaikka koskin sen herkkuun. Koira kävi kiinni silloin, kun oikaisin vilttiä sen alla. Mihin sen luottamus siinä välillä katosi, kun se juuri oli saanut todeta, että vaikka kosken sen luuhun, en ota sitä pois?

Luottamuksen pitäisi olla molemminpuolista, miten voin enää luottaa koiraan, joka käy kiinni kun oikaisen vilttiä?

"Ilman syytä". Minkähän lainen syy pitäisi olla, jos se, että koira roikkuu hampaillaan kädessä ja murisee, ei riitä syyksi? Jotta asia tulisi rautalangasta väännetyksi, EN OTTANUT SILTÄ LUUTA ennenkuin se kävi kiinni!

Johtajuusasia? Jos lauman alempiarvoinen eläin hyökkää johtajan kimppuun, mitä luulette johtajan tekevän? Kyllä se antaa takaisin, eikä edes kovin hellällä kädellä... tai hampaalla.

xc- kirjoitti:

edellistä viestiäni nyt aamutuimaan, illalla kun aivot eivät oikein toimineet enää kunnolla...;)

Eli tuosta murrosiän ongelmia oireilevan koiran kanssa elämisestä, niin tuota liikunnan määrää ei paljon voi ylikorostaa. Siinä yhteydessä on hyvä opettaa koiralle myös perussäännöt ulkona liikuttaessa. Vaikka tuntuisi siltä että oppi valuu päästä kuin vesi hanhen selästä.
Itse opetin tuossa yhteydessä koiran istumaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja kuuntelemaan milloin on lupa jatkaa. Eli ovesta ulos mennessä, joka rapputasanteella, alaovella, suojatien edessä, puolta vaihtaessa, tietä ylitettäessä muualta kuin suojatieltä jne. Kaikki peruskäskyt hiottiin ulkona toimiviksi noilla lenkeillä: Seis, odota, hiljennä, ei_mene, mene_vaan, oikea, vasen jne. Näitä kaikkia vastaan protestoitiin eikä oppi meinannut mennä päähän, mutta sitkeästi tarvittaessa tunninkin odottamalla paikallaan, saatiin homma toimimaan. Näissä ei käytetty nameja.

Vastaavasti sisällä opetin koiralle erilaisia hyödyllisiä askareita, kuten noutamaan kengät ja hihnansa kun oltiin ulos lähdössä, sekä olutpullon palatessa. Viemään roskia roskikseen ja vaatteita pyykkiin, antamaan erilaisia pudonneita esineitä, kyniä, papereita, niittareita, reijittäjiä, kännykän, kaukosäätimen ym, sytyttämään ja sammuttamaan valot jne. Nämä olivat namittelun arvoisia suorituksia.

Näin sain homman pysymään balanssissa, eikä koiralla ollut tarvetta isompaan turhautumiseen. Teillä lapsiperheenä tietysti on muitakin pakollisia asioita huomioitavana joten koira helposti jää toiseksi ja turhautuu, jolloin sitten voi tulla enemmänkin ongelmia. Nyt ollut tilanne oli vain ensimmäinen merkki siitä että koiranne voi olla aika vaativa.

Jos te pystytte nyt jotenkin yhdistämään kuitenkin nämä koiran hyvinvoinnin vaatimukset(kuri, järjestys, johdonmukaisuus, kärsivällisyys) omiin pakollisiin askareisiin ja muihin velvollisuuksiinne, niin on hyvin mahdollista että tuota tilannetta ehkä ei koskaan pääse syntymään uudelleen. Tai jos syntyykin, niin murrosiän uhman mentyä ohitse, "ongelmalapsestanne" kuoriutuu hyvin käyttäytyvä ja koulutettu perheenjäsen.

Vielä vastaukset viestisi viimeisessä kappaleessa esitettyihin kysymyksiin: 1. Ei tarvitse eikä saa sallia irvistelyitä, varsinkaan lapsille. Käsittele asia heti ja nopeasti äläkä siihen enää palaa jälkikäteen. Älä pelästy äläkä näytä mahdollista pelkoasi tai epävarmuuttasi koiralle. Se on kuin bensaa lykkäisit liekkeihin. Sen sijaan, kun asia on käsitelty, tee heti koiran kanssa jotain sille mieluisaa. Pieni toko-tuokio namien kanssa tmv. Näin mieliala tasoittuu nopeasti ja tulee jälleen positiivinen vire. 2. Ei tarvitse totella, koiralla ei ole oikeutta näyttää hampaita. Asia pitää kuitenkin käsitellä nopeasti. Käytä huumoria siihen ja vedä vitsin kautta, niin koira ei ota itsekään itseään tosissaan. Kuitenkin jos koira haluaa omaa rauhaa, suokaa se sille. 3. Arvojärjestys syntyy pienistä asioista, tasapainossa toistensa kanssa, toivottavasti kirjoittamani kokemus auttaa tässä. 4. Kärsivällisyydellä ja omalla auktoriteetilla koiran saa oppimaan vaikka mitä, jopa tottelemaan ilman makupalaa. Jos jokin käsky on sellainen että sitä on toteltava, niin sitten sen toteutumista odotetaan vaikka tunti(kuten meillä joskus seisottiin suojatien edessä, ennenkuin istuttiin). Jos taas tilanne on sellainen jonka totteleminen ei ole välttämätöntä ilman makupalaa, niin sellaisissa käytetään makupalaa. Kiinnittäkää huomiota erityisesti siihen millä äänensävyllä koiralle puhutte missäkin tilanteessa, koira ei kuuntele niinkään mitä sanoja puheessa on vaan sen sävyjä ja niistä tekee oman tulkintansa että tahdotaanko, halutaanko, pyydetäänkö vai vaaditaanko nyt jotain.

Lue lisää

Tämä kuulostaa aika kovalta koululta kolmen tunnin lenkkeineen... mutta taitaa olla varsin järkevää. Ainakin alkuun. Tuota tottelevaisuutta ja oppimista pojalta kyllä löytyy, ja lapset varsinkin harrastaa paljon kaikenlaista koulutusta - kuopus varsinkin on saanut koiran oppimaan vaikka mitä. Lenkillä pysähdytään ennen suojatietä ja kaikkee... mutta mun täytyy välillä antaa kone isännälle, luen ajatuksella myöhemmin...
Mielenkiintoinen tuo irvistelyn "latistamis"metodi :)

tottelen kirjoitti:

Siis minähän en VIENYT sitä luuta siltä. Otin, ja annoin takaisin kehujen kera, koska niin nätisti käyttäytyi vaikka koskin sen herkkuun. Koira kävi kiinni silloin, kun oikaisin vilttiä sen alla. Mihin sen luottamus siinä välillä katosi, kun se juuri oli saanut todeta, että vaikka kosken sen luuhun, en ota sitä pois?

Luottamuksen pitäisi olla molemminpuolista, miten voin enää luottaa koiraan, joka käy kiinni kun oikaisen vilttiä?

"Ilman syytä". Minkähän lainen syy pitäisi olla, jos se, että koira roikkuu hampaillaan kädessä ja murisee, ei riitä syyksi? Jotta asia tulisi rautalangasta väännetyksi, EN OTTANUT SILTÄ LUUTA ennenkuin se kävi kiinni!

Johtajuusasia? Jos lauman alempiarvoinen eläin hyökkää johtajan kimppuun, mitä luulette johtajan tekevän? Kyllä se antaa takaisin, eikä edes kovin hellällä kädellä... tai hampaalla.

Lue lisää

kä'ynyt härppimässä sen luuta. Se oletti, että tulet taas häiritsemään sen ruokarauhaa ja ottamaan sen luun. Siksi se kävi kiinni.

Mieti koiran kannalta tilannetta. Ei se osaa lukea ajatuksiasi. Ja miksi menet häiritsemään koiran ruokarauhaa, eikö se viltti todella niin tärkeätä saada suoraan juuri silloin, kun koira syö sen päällä?

Koiran näkökulma! kirjoitti:

johtajuuden jokapaikkaan? Esim tähän, vositko ap perustella? Miten se, että viet koiraltasi sen luut, joita se on paraikaa syömässä, vahvistaa sinun asemaasi koirasi silmissä? Ihan oikeasti, voisitko perustella?

Koirasi käytös oli luonnonmukaista. Eläimellä on oltava ruokarauha ja sille on luonnonmukaista, että se puolustaa ruokaansa. Siihen fyysisesti tarttuminen vain pahentaa tilannetta, olet entistä epäluotettavampi kuten miehesikin koirasi näkökulmasta. Viette siltä ruoan ilman syytä ja käytte käsiksi.

Mihin ihmeeseen perustuu se, että koiranne puolustaessa ruokaansa ja itseään, te väitätte sitä johtajuusongelmaksi? Sehän puolustautuu teitä epäluotettavia ihmisiä vastaan. Ja teihin sen pitäisi luottaa.

Lue lisää

Ihan vaan sen takia, koska se on useimmiten ongelmien perussyynä. Hyvin harvoin on joku muu asia syynä. Mietippä sitä.

tottelen kirjoitti:

Siis minähän en VIENYT sitä luuta siltä. Otin, ja annoin takaisin kehujen kera, koska niin nätisti käyttäytyi vaikka koskin sen herkkuun. Koira kävi kiinni silloin, kun oikaisin vilttiä sen alla. Mihin sen luottamus siinä välillä katosi, kun se juuri oli saanut todeta, että vaikka kosken sen luuhun, en ota sitä pois?

Luottamuksen pitäisi olla molemminpuolista, miten voin enää luottaa koiraan, joka käy kiinni kun oikaisen vilttiä?

"Ilman syytä". Minkähän lainen syy pitäisi olla, jos se, että koira roikkuu hampaillaan kädessä ja murisee, ei riitä syyksi? Jotta asia tulisi rautalangasta väännetyksi, EN OTTANUT SILTÄ LUUTA ennenkuin se kävi kiinni!

Johtajuusasia? Jos lauman alempiarvoinen eläin hyökkää johtajan kimppuun, mitä luulette johtajan tekevän? Kyllä se antaa takaisin, eikä edes kovin hellällä kädellä... tai hampaalla.

Lue lisää

Minäkin olen joskus uskonut johajuuteen. Sen muistan niiltä ajoilta hyvin selvästi, että oppiin kuului, että rähiseminen on aina alempiarvoisten hommaa, johtaja ei koskaan käyttäydy agressiivisesti alaisiaan kohtaan. Johtajaan luotetaan sen takia, että sen turvallisuuteen alaisiaan kohtaan voidaan aina luottaa.

Ihan jo tuon opinkin mukaan teit hallaa suhteelleen kun aloit rähisemään mukana. Hyvä johtaja johtaa aina psyykkisesti, ei koskaan fyysisesti -mantraa ainakin minulle iskostettiin päähän kun tuotta oppia opiskelin...

Mutta kun nyt en osaa sanoa tuohon johtajuuteen enempää, niin nostan nyt myös siitä toisesta näkökulmasta esiin sen, että toimit myös sen mukaan väärin, kun rankaisit koiraasi luonnollisesta refleksistään. En siksi että pääsen ilkkumaan tapahtunutta, vaan ihan sen takia, että jos tilanne on toiste käsillä, toimisit mahdollisesti toisin.

Luu tarjoaa koiralle suuren nautinnon. Se on euforisessa tilassa kun se syö oikein mehevää ydinluuta. Se on rento ja sen elimistössä jyllää paljon hyvänolon hormoneja, eli juuri se tilanne jota sinun tulee tarjota koiralle kun se on kotonaan: kotona on hyvä ja nautinnollinen olla, on rentoa ja kaikki hyvin (suu makia). Sattui vahinko, koira säikähti joko altaan lähtevää vilttiä tai jotain äkillistä kipua jota se tunsi. Tämähän on varsin normaali tilanne, varsinkin lapsiperheissä näitä tapahtuu, lapset tekevät ajatelemattomia asioita, saattavat esimerkiksi vahingossa heittää nukkuvaa koiraa pallolla tai muuta sellaista. Koira reakoi ainoalla koiralle luonnollisella tavalla, se ärähti ja tarttui hampaillaan.

Nyt sinä menit läksyttämään koiraa sen luonnollisesta reakoinnista. Tällä sinä opetit koiralle, että se ei saa reakoida luonnollisesti. Mutta kun se ei luonnolleen mitään voi. Silti se pahimmillaan alkaa välttämään kyseisiä tilanteita, se oppii että se ei saa syventyä nautintoon, se ei saa tuntea oloaan rennoksi ja rauhalliseksi, sillä silloin tilanne voi toistua ja sitä läksytetään taas. Se oppii olemaan koko ajan hiukan varuillaan, ettei sitä vain enää päästä yllättämään, sillä yllättymisestä seuraa läksyä. Ja mikään ei ole helvetillisempää kuin kotonasi oleva olento, joka ei nauti olostaan, joka ei kykene rentoutumaan. Tämä tilanne altistaa monille muille ongelmille, kuten eroahdistukselle, koira tuntee olonsa turvattomaksi kotonaan, sillä se ei osaa rentoutua siellä...

Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Itse olen joskus astunut nukkuvan koiran hännälle, siitä seurasi nilkkaan tarttuminen samanlailla refleksinomaisesti äristen. Itselleni silti luonnollinen refleksi oli kyykistyä koiran tasolle ja alkaa pyytelemään anteeksi aiheuttamaani hämmennystä. Koira oli itsekin selvästi järkyttynyt tekemisestään, se ei purrut todellakaan tarkoituksella. anteeksi pyytelystä tuli molemminpuolista hyvittelyä, koira nuoli ja minä silittelin... Tietenkin minun tapauksessani oli täysin selvää mistä pureminen johtui, eli kivusta. Sinun tapauksessasi tosin myös on ollut kyse jostain tällaisesta yllättymisestä, sillä koirallasi ei mitä ilmeisemmin ole mitään tarvetta kilpailla luistaan kanssasi. Kaiken kaikkiaan siis kuulostaa, että sinulla on hyvä ja mukava koira, harvemmat koirat nimittäin antavat koskea luihinsa edes murisematta. Sinun vain pitäisi vielä luottaa siihen, että te molemmat olette mukavia ja tahdotte yhteiseloltanne vain kaikkea hyvää. Luota siihen, että koirasi ei todellakaan kuulosta, eikä se varmasti olekaan, mikään pahis, silloin voitte molemmat ottaa rennommin.

... kirjoitti:

Minäkin olen joskus uskonut johajuuteen. Sen muistan niiltä ajoilta hyvin selvästi, että oppiin kuului, että rähiseminen on aina alempiarvoisten hommaa, johtaja ei koskaan käyttäydy agressiivisesti alaisiaan kohtaan. Johtajaan luotetaan sen takia, että sen turvallisuuteen alaisiaan kohtaan voidaan aina luottaa.

Ihan jo tuon opinkin mukaan teit hallaa suhteelleen kun aloit rähisemään mukana. Hyvä johtaja johtaa aina psyykkisesti, ei koskaan fyysisesti -mantraa ainakin minulle iskostettiin päähän kun tuotta oppia opiskelin...

Mutta kun nyt en osaa sanoa tuohon johtajuuteen enempää, niin nostan nyt myös siitä toisesta näkökulmasta esiin sen, että toimit myös sen mukaan väärin, kun rankaisit koiraasi luonnollisesta refleksistään. En siksi että pääsen ilkkumaan tapahtunutta, vaan ihan sen takia, että jos tilanne on toiste käsillä, toimisit mahdollisesti toisin.

Luu tarjoaa koiralle suuren nautinnon. Se on euforisessa tilassa kun se syö oikein mehevää ydinluuta. Se on rento ja sen elimistössä jyllää paljon hyvänolon hormoneja, eli juuri se tilanne jota sinun tulee tarjota koiralle kun se on kotonaan: kotona on hyvä ja nautinnollinen olla, on rentoa ja kaikki hyvin (suu makia). Sattui vahinko, koira säikähti joko altaan lähtevää vilttiä tai jotain äkillistä kipua jota se tunsi. Tämähän on varsin normaali tilanne, varsinkin lapsiperheissä näitä tapahtuu, lapset tekevät ajatelemattomia asioita, saattavat esimerkiksi vahingossa heittää nukkuvaa koiraa pallolla tai muuta sellaista. Koira reakoi ainoalla koiralle luonnollisella tavalla, se ärähti ja tarttui hampaillaan.

Nyt sinä menit läksyttämään koiraa sen luonnollisesta reakoinnista. Tällä sinä opetit koiralle, että se ei saa reakoida luonnollisesti. Mutta kun se ei luonnolleen mitään voi. Silti se pahimmillaan alkaa välttämään kyseisiä tilanteita, se oppii että se ei saa syventyä nautintoon, se ei saa tuntea oloaan rennoksi ja rauhalliseksi, sillä silloin tilanne voi toistua ja sitä läksytetään taas. Se oppii olemaan koko ajan hiukan varuillaan, ettei sitä vain enää päästä yllättämään, sillä yllättymisestä seuraa läksyä. Ja mikään ei ole helvetillisempää kuin kotonasi oleva olento, joka ei nauti olostaan, joka ei kykene rentoutumaan. Tämä tilanne altistaa monille muille ongelmille, kuten eroahdistukselle, koira tuntee olonsa turvattomaksi kotonaan, sillä se ei osaa rentoutua siellä...

Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Itse olen joskus astunut nukkuvan koiran hännälle, siitä seurasi nilkkaan tarttuminen samanlailla refleksinomaisesti äristen. Itselleni silti luonnollinen refleksi oli kyykistyä koiran tasolle ja alkaa pyytelemään anteeksi aiheuttamaani hämmennystä. Koira oli itsekin selvästi järkyttynyt tekemisestään, se ei purrut todellakaan tarkoituksella. anteeksi pyytelystä tuli molemminpuolista hyvittelyä, koira nuoli ja minä silittelin... Tietenkin minun tapauksessani oli täysin selvää mistä pureminen johtui, eli kivusta. Sinun tapauksessasi tosin myös on ollut kyse jostain tällaisesta yllättymisestä, sillä koirallasi ei mitä ilmeisemmin ole mitään tarvetta kilpailla luistaan kanssasi. Kaiken kaikkiaan siis kuulostaa, että sinulla on hyvä ja mukava koira, harvemmat koirat nimittäin antavat koskea luihinsa edes murisematta. Sinun vain pitäisi vielä luottaa siihen, että te molemmat olette mukavia ja tahdotte yhteiseloltanne vain kaikkea hyvää. Luota siihen, että koirasi ei todellakaan kuulosta, eikä se varmasti olekaan, mikään pahis, silloin voitte molemmat ottaa rennommin.

Lue lisää

Täällähän on paljon mielenkiintosia juttuja...Pakko jatkaa vielä kun lueskelin tarkemmin tän ketjun viestejä.

"Nyt sinä menit läksyttämään koiraa sen luonnollisesta reakoinnista. Tällä sinä opetit koiralle, että se ei saa reakoida luonnollisesti. Mutta kun se ei luonnolleen mitään voi. Silti se pahimmillaan alkaa välttämään kyseisiä tilanteita, se oppii että se ei saa syventyä nautintoon, se ei saa tuntea oloaan rennoksi ja rauhalliseksi, sillä silloin tilanne voi toistua ja sitä läksytetään taas. Se oppii olemaan koko ajan hiukan varuillaan, ettei sitä vain enää päästä yllättämään, sillä yllättymisestä seuraa läksyä."

Mitähän kaikkea koira tekeekään, kun se kaikkeen reagoi luonnollisesti?? Koira ei osaa käyttäytyä ihmisiksi, eikä se mielestään käyttäydy oikein tai väärin, se vain käyttäytyy. Ihminen, joka on laumassaan pomon paikalla, määrittää rajat käyttäytymiselle, kuten koirat toisilleen. Koiralle osoitetaan, mikä on sallittua ja mikä ei. Ihminen, jolla on homma hyppysissään, on koiralle turvallinen johtaja johon koira luottaa - siis tuntee olonsa rennoksi ja turvalliseksi. Kuitenkaan koiran ei tarvitse, eikä se mun mielestä saa, hammastella ihmistä missään tilanteessa. Se ei "luonnollisesti reagoi" niin, jos homma on kuosissa.

"Vedit vilttiä koiran alta, ehkä se pääsi yllättämään, koiralle tuli ehkä tunne, että se kaatuu ja se säikähti? Tai onko koirasi arka tassuistaan? Monet koirat ovat. Ehkä odottamatta tuli ikävä tunne tassuihin ja koira säikähti ja reakoi mahdolliseen kipuun? "

Normaalikoira ei kyllä reagoi hyökimällä käteen kiinni. Kyse on muusta...

ei pure kirjoitti:

"Vedit vilttiä koiran alta, ehkä se pääsi yllättämään, koiralle tuli ehkä tunne, että se kaatuu ja se säikähti? Tai onko koirasi arka tassuistaan? Monet koirat ovat. Ehkä odottamatta tuli ikävä tunne tassuihin ja koira säikähti ja reakoi mahdolliseen kipuun? "

Normaalikoira ei kyllä reagoi hyökimällä käteen kiinni. Kyse on muusta...

Lue lisää

Hmmm... Voihan sitä epänormaalinakin pitää.

Makaat itse sängyllä, silmät puoli ummessa ja nautiskelet, kehräät tyytyväisyydestä, olet ihan orgasmin partaalla, tuntuu niin hyvältä, kun syöt salasuklaata peiton alla, keskityt täysillä vain siihen suklaaseen, et havaitse ympäriltäsi yhtään mitään...

Yhtäkkiä nautintosi keskeyttää, aivan yllättäen, kun joku vetäsee sänkyä altasi.

On täysin epänormaalia, että sinun kätesi harovat tarttuakseen kiinni ihan mistä vain saavat ja karjaiset suustasi voimallisen perkeleen...

On täysin epänormaalia, että koiralla ei ole käsiä joilla yrittää tarttua säikähtäessään ja se tarttuu suullaan kiinni sinne mistä saa...

... kirjoitti:

Hmmm... Voihan sitä epänormaalinakin pitää.

Makaat itse sängyllä, silmät puoli ummessa ja nautiskelet, kehräät tyytyväisyydestä, olet ihan orgasmin partaalla, tuntuu niin hyvältä, kun syöt salasuklaata peiton alla, keskityt täysillä vain siihen suklaaseen, et havaitse ympäriltäsi yhtään mitään...

Yhtäkkiä nautintosi keskeyttää, aivan yllättäen, kun joku vetäsee sänkyä altasi.

On täysin epänormaalia, että sinun kätesi harovat tarttuakseen kiinni ihan mistä vain saavat ja karjaiset suustasi voimallisen perkeleen...

On täysin epänormaalia, että koiralla ei ole käsiä joilla yrittää tarttua säikähtäessään ja se tarttuu suullaan kiinni sinne mistä saa...

Lue lisää

"On täysin epänormaalia, että koiralla ei ole käsiä joilla yrittää tarttua säikähtäessään ja se tarttuu suullaan kiinni sinne mistä saa... "

...se ainoa paikka mistä kiinni saa on omistajan käsi. Ei mikään muu, todella omituista!!!

todella omituista kirjoitti:

"On täysin epänormaalia, että koiralla ei ole käsiä joilla yrittää tarttua säikähtäessään ja se tarttuu suullaan kiinni sinne mistä saa... "

...se ainoa paikka mistä kiinni saa on omistajan käsi. Ei mikään muu, todella omituista!!!

Lue lisää

...kun kuvittelee tilanteen jossa koira makaa viltillä. Tällöin ympärillä on paljasta lattiatilaa, harvemmin viltti on esimerkiksi tuolin alla, jolloin paikalla olisi myös tuolien jalat, joista tarttua. Ja kun omsitaja käsillää oikoo vilttiä, niin omistajan kädet on yleensä viltin läheisyydessä.

Jos on koskaan seurannut esimerkiksi hauskat kotivideot ohjelmaa, niin huomaa miten eritavoin oliot, yleensä ihmiset siinä ohjelmassa, reakoivatkaan säikähdykseen. Joiltakin lähtee taju, jotkut vetäsievät miettimättä turpaan säikättäjää, jotkut lähtevät vaistomaisesti karkuun...

Eli jos puhutaan muusta kuin siitä kohdasta kun kädet heilahtavat suojaamaan itseään (tarttumaan mistä vain jos tulee tunne putoamisesta) ja huudetaan, eli kun se on jo ohitettu, ihmisetkin purkautuvat järkytyksestään eritavoin. Se riippuu luonteesta ja sillekään ei mitään voi. Jotkut ovat todellakin niin tempperemanttesia, että luonnostaan hyökkäävät. Myös koirissa on joissakin moista terävyyttä.

Eli kun se perkele säikähdyksestä kajahtaa ilmoille, mitä sen aikana tehdään on ihan ensimmäinen refleksi, eikä siihen vaikuta olion temperamentti. Siihen mitä seuraavan sekunnin aikana tehdään, siihen refleksiin vaikuttaa jo tempperamentti, mutta siihenkään ei pysty kouluttamisella vaikuttamaan, vaan tulee luonnostaan, monet petoeläimet hyökkäävät, monet saaliseläimet ampaisevat pakoon. Jos olio toimii hyökkäävästi tai muuten epätoivotusti vielä sekuntteja tapahtuneen jälkeen, se on jo suhde- tai koulutusongelma.

"Pari päivää myöhemmin puri esikoista, kun tämä oli ottamassa koiraa syliinsä. "
"Itse käytän murahtelua menestyksellisesti silloin tällöin, jos koira esim. aikoo syödä voileipäni."
"mutta viltin oikominen siinä alla sai siinä pedon irti. "
"Eläinlääkäriä meinasi purra."

Tässä taitaa olla se luu sivuseikka...

perheen isä kirjoitti:

"Pari päivää myöhemmin puri esikoista, kun tämä oli ottamassa koiraa syliinsä. "
"Itse käytän murahtelua menestyksellisesti silloin tällöin, jos koira esim. aikoo syödä voileipäni."
"mutta viltin oikominen siinä alla sai siinä pedon irti. "
"Eläinlääkäriä meinasi purra."

Tässä taitaa olla se luu sivuseikka...

Lue lisää

Paljon mahdollista... tänään on irvistellyt poron lantioluunpalan kanssa hommaillessaan, mutta lopetti, kun kävin sille juttelemassa säästä ja kaikenlaisesta muusta useamman kerran. En ole koskenut koko luuhun, paitsi kerran kun koira oli ulkona ja naru takertunut (meillä ei vielä ole aitaa koko tontin ympäri, joten koiraa pidetään narussa jos se haluaa olla ulkona, mutta kukaan ei ehdi vahtimaan) ja kävin sitä irrottelemassa ja samalla toin luun sille. Ei sanonut mitään eikä irvistellyt.

Pelkään niin pirusti, että koira saa "purukohtauksen" kun lapset on keskenään sen kans kotona, ja ottaa kohteekseen vaikka kasvot... olis kiva tietää, mitä lapsillekin neuvoa jos tilanne tulee, aiheuttamatta niille kuitenkaan pelkoa ja paniikkia. Koira kun enimmäkseen on suloinen ja kiltti. Kai.

tottelen kirjoitti:

Paljon mahdollista... tänään on irvistellyt poron lantioluunpalan kanssa hommaillessaan, mutta lopetti, kun kävin sille juttelemassa säästä ja kaikenlaisesta muusta useamman kerran. En ole koskenut koko luuhun, paitsi kerran kun koira oli ulkona ja naru takertunut (meillä ei vielä ole aitaa koko tontin ympäri, joten koiraa pidetään narussa jos se haluaa olla ulkona, mutta kukaan ei ehdi vahtimaan) ja kävin sitä irrottelemassa ja samalla toin luun sille. Ei sanonut mitään eikä irvistellyt.

Pelkään niin pirusti, että koira saa "purukohtauksen" kun lapset on keskenään sen kans kotona, ja ottaa kohteekseen vaikka kasvot... olis kiva tietää, mitä lapsillekin neuvoa jos tilanne tulee, aiheuttamatta niille kuitenkaan pelkoa ja paniikkia. Koira kun enimmäkseen on suloinen ja kiltti. Kai.

Lue lisää

...käyttänyt jo koiran eläinlääkärissä?

Kiltin perheenkoiran alkaessa puremaan yhtäkkiä perheen jäseniä, oletettavimmin taustalla on jokin somaatiinen vaiva. Kipu, heikentynyt näkökyky, heikentynyt kuulo tms.

Osaat neuvoa lapsiasi sen mukaan mikä on koiran vaiva. Esimerkiksi kivun ollessa kyseessä kehoita lapsia välttämään koskemasta koiraan, kunnes kipu on hoidettu. Kuulon kanssa kehoita lapsia käyttämään ääntä, etteivät pääse säikäyttämään koiraa. Näön takia kehoita lapsia välttämään tietystä kulmasta lähestymistä... Ja muista olla varovainen heikentynein aistein varustetun koiran kanssa: vaikka perheen jäsenesi tietäsivät , että koiraa pitää lähestyä tietyin tavoin, et voi odottaa kaikkien kaupanedessä odottavaa koiraa paijaamaan tulevien lapsien sitä tietävän. Jos kyse on näöstä, niin tilanne on vaikea koiran kanssa joka reakoi säikähdykseen hyökkäämällä. Ei varmasti ole lapsiperheessä toimiva yhdistelmä, sillä lasten kasvot ovat lähellä koiran suuta...

Jos vahingossa koiraasi tölväset ja sitä siten sille hyvittelet, koiran silmissä sä matelet sen edessä ja mielistelet sitä. Koira on koira, inhimillistämällä liikaa saa ongelmia aikaseks. Jos mä astun vahingossa oman koirani hännän päälle, jatkan matkaani vaikka se ulahtaski. Se ei tarvitse eikä myöskään odota mun anteeksipyyntöjäni, koska se on koira. Ja minäköhän koira sua pitää, jos kyykit sen tasolla lattian rajassa lällyttämässä ja mielistelemässä sitä?? Ei ainakaan turvallisena, luotettavana pomonaan...vaan itteensä alempiarvosena. Laumassa ylempi ei koskaan mielistele alaisiaan. Ihan noin oikeesti koirien kesken, samaa käyttäytymistä vaadittas ihmiseltäkin, jos haluaa koiran pysyvän pahnanpohjimmaisena.
Komppailen perheenisää, taitaa tosiaan luu olla sivuseikka...

Silläkään ei ole mitään merkitystä, kuinka hyvin koira tottelee teidän lapsia nakin toivossa. Siis hyvä juttu noin muuten, niillä on kivaa keskenään sun muuta, mutta jos koira kokee velvollisuudekseen lasten komentelun eikä luota teihin lasten kasvattajina (tai muutenkaan), on noi koulutushommelit turhia.

J.T. kirjoitti:

Jos vahingossa koiraasi tölväset ja sitä siten sille hyvittelet, koiran silmissä sä matelet sen edessä ja mielistelet sitä. Koira on koira, inhimillistämällä liikaa saa ongelmia aikaseks. Jos mä astun vahingossa oman koirani hännän päälle, jatkan matkaani vaikka se ulahtaski. Se ei tarvitse eikä myöskään odota mun anteeksipyyntöjäni, koska se on koira. Ja minäköhän koira sua pitää, jos kyykit sen tasolla lattian rajassa lällyttämässä ja mielistelemässä sitä?? Ei ainakaan turvallisena, luotettavana pomonaan...vaan itteensä alempiarvosena. Laumassa ylempi ei koskaan mielistele alaisiaan. Ihan noin oikeesti koirien kesken, samaa käyttäytymistä vaadittas ihmiseltäkin, jos haluaa koiran pysyvän pahnanpohjimmaisena.
Komppailen perheenisää, taitaa tosiaan luu olla sivuseikka...

Silläkään ei ole mitään merkitystä, kuinka hyvin koira tottelee teidän lapsia nakin toivossa. Siis hyvä juttu noin muuten, niillä on kivaa keskenään sun muuta, mutta jos koira kokee velvollisuudekseen lasten komentelun eikä luota teihin lasten kasvattajina (tai muutenkaan), on noi koulutushommelit turhia.

Lue lisää

Koiraa ei saa inhimistää (eli sitlä ei pidä pyydellä anteeksi). Koira kuitenkin arvottaa ihmisen alemmaksi jos siltä pyytelee anteeksi...???!!???

Jäi siis vain mietityttämään oliko koira inhimillinen olento joka pystyy arvottamaan (omaa siis moraalin) vai ei?

... kirjoitti:

Koiraa ei saa inhimistää (eli sitlä ei pidä pyydellä anteeksi). Koira kuitenkin arvottaa ihmisen alemmaksi jos siltä pyytelee anteeksi...???!!???

Jäi siis vain mietityttämään oliko koira inhimillinen olento joka pystyy arvottamaan (omaa siis moraalin) vai ei?

Lue lisää

Koirat elää laumassa, jossa jokainen on jossakin asemassa toisiinsa nähden. Laumassa on siis hierarkia, ei siihen moraalia tarvita. Koira ei tavallaan "arvota" niinkun ihmiset tekee, vaan toisen käyttäytymistä lukemalla päättelee

kjiogem kirjoitti:

Koirat elää laumassa, jossa jokainen on jossakin asemassa toisiinsa nähden. Laumassa on siis hierarkia, ei siihen moraalia tarvita. Koira ei tavallaan "arvota" niinkun ihmiset tekee, vaan toisen käyttäytymistä lukemalla päättelee

Lue lisää

Koiralaumassa on hierarkia. Mutta mitä tekemistä arvottamisen kanssa?

Koirilla ei ole arvohierarkiaa, sillä koirat eivät tähän päivään mennessä ole kyenneet arvottamaan yhtään mitään, kun niillä ei ole sitä moraalia. Koirilla on laumassa tarpeet, niillä on tarvehierarkia, ei mitään tekemistä minkään arvojen kanssa, ei mitään tekemistä sen kanssa kuka on ylempi ja kuka on alempi, vaan ainoastaan merkitsee sitä, että tiettyjä tarpeita laumassa tyydyttää tietyt yksilöt paremmin kuin toiset (vahvimmat ovat puolustajia ja lisääntyjiä, leikkikavereita on pennulle toinen pentu...). Koirat osaavat tasan yhden "arvon" ja se on henkiinjäämisvietti, eli jokainen yksilö on itselleen se ainut tärkeä. Saman vietin takia koirat ovat myös laumoissa: sen henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään laumassa.

... kirjoitti:

Koiralaumassa on hierarkia. Mutta mitä tekemistä arvottamisen kanssa?

Koirilla ei ole arvohierarkiaa, sillä koirat eivät tähän päivään mennessä ole kyenneet arvottamaan yhtään mitään, kun niillä ei ole sitä moraalia. Koirilla on laumassa tarpeet, niillä on tarvehierarkia, ei mitään tekemistä minkään arvojen kanssa, ei mitään tekemistä sen kanssa kuka on ylempi ja kuka on alempi, vaan ainoastaan merkitsee sitä, että tiettyjä tarpeita laumassa tyydyttää tietyt yksilöt paremmin kuin toiset (vahvimmat ovat puolustajia ja lisääntyjiä, leikkikavereita on pennulle toinen pentu...). Koirat osaavat tasan yhden "arvon" ja se on henkiinjäämisvietti, eli jokainen yksilö on itselleen se ainut tärkeä. Saman vietin takia koirat ovat myös laumoissa: sen henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään laumassa.

Lue lisää

"Koiralaumassa on hierarkia. Mutta mitä tekemistä arvottamisen kanssa? " ja "Saman vietin takia koirat ovat myös laumoissa": sen henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään laumassa. "

Voisiko kyse olla siitä että toimiessaan laumassa asemansa mukaan, koiran henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään varmemmin? Ethän sinäkään voi kauan elää ihmisyhteisössä jos jatkuvasti potkit toisia munille...Samantapaisesta asiasta tässä on kysymys.

... kirjoitti:

Koiralaumassa on hierarkia. Mutta mitä tekemistä arvottamisen kanssa?

Koirilla ei ole arvohierarkiaa, sillä koirat eivät tähän päivään mennessä ole kyenneet arvottamaan yhtään mitään, kun niillä ei ole sitä moraalia. Koirilla on laumassa tarpeet, niillä on tarvehierarkia, ei mitään tekemistä minkään arvojen kanssa, ei mitään tekemistä sen kanssa kuka on ylempi ja kuka on alempi, vaan ainoastaan merkitsee sitä, että tiettyjä tarpeita laumassa tyydyttää tietyt yksilöt paremmin kuin toiset (vahvimmat ovat puolustajia ja lisääntyjiä, leikkikavereita on pennulle toinen pentu...). Koirat osaavat tasan yhden "arvon" ja se on henkiinjäämisvietti, eli jokainen yksilö on itselleen se ainut tärkeä. Saman vietin takia koirat ovat myös laumoissa: sen henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään laumassa.

Lue lisää

Mitään tutkimustietoa en osaa heittää kehään, mutta sanoisin, että väitteesi "ei mitään tekemistä sen kanssa kuka on ylempi ja kuka on alempi" ei pidä paikkaansa. Sen toteamiseksi riittää, että tarkkailee omia koiriaan, jos niitä on useampi yhtä aikaa. On aivan tavallista, että vahvin, joka toimii luontevasti puolustajana, ei silti ole "pomo". Koiralaumassa on useimmiten joku, joka halutessaan sanelee muille, miten niiden kulloinkin sopii olla. Ja pomo voi olla vanhin tai muuten koirien hierarkiassa arvovaltaisin, mutta sen ei tarvitse olla esim. vahvin. Silti on ihan selvää, että jotkin asiat ovat sallittuja laumassa silloin, kun pomolle se sattuu sopimaan, mutta eivät silloin, kun ne eivät sille kelpaa. Vaikka lauman alemmalle yksilölle kelpaisivatkin.

Koiralaumoja pääsemme yleensä tarkkailemaan vain ihmisen rinnalla hänen huushollissaan, useimmilla tuskin on tilaisuutta tarkkailla villikoira- tai katukoiralaumoja. Ihmisen rinnalla eläessään koirilla ei väitteesi mukaan pitäisi olla mitään tarvetta esim. turvata toistensa etuja, koska ihminen antaa koiralaumalle ruoan ja takaa sen henkiinjäämisen ym. olot eikä yksikään lauman jäsen. Sanot, että "jokainen yksilö on itselleen se ainut tärkeä". Silloin ihmisen kanssa eläessään yksittäiselle koiralle ei pitäisi olla väitteesi mukaan lainkaan merkitystä lauman muiden koirayksilöiden hyvinvoinnilla tms. Ja kuitenkin jokainen, joka katselee omaa koiralaumaansa avoimin eikä minkään teorian värittämin silmin, näkee, että koirat ovat toisilleen tärkeitä. Puolustamiseen ja jopa niiden kykyjen rajoissa huolehtimiseen asti. Nuorempi opastaa vanhemman jo hiukan höperöityneen metsästä eksymästä, vaikka henkiinjäämisteorian mukaan sen ei pitäisi tästä piitata - vanhempi ei takaa sille evästä kuppiin, ei edes asu sen kanssa samassa taloudessa. Voimiltaan heikentyneenäkin metsääneksyjä voi olla kiistaton pomo, jos sattuu olemaan vahvaluonteinen. Samanlaisia esimerkkejä, joita jokainen koiriaan avoimin mielin tarkkaillut koiranomistaja voi kertoa, ei pitäisi olla olemassakaan, jos koirilla ei olisi mitään muuta kuin mekanistisen maailmankuvan niille sallima henkiinjäämisvietti, oman itsen hyvinvoinnin varmistaminen.

Tällä tosin ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että me ihmiset sotkemme asioita eikä osa esim. tajua tästä johtajuusjutusta juuri mitään, vaikka muodin vuoksi sanoja heitteleekin.

hmmm! kirjoitti:

"Koiralaumassa on hierarkia. Mutta mitä tekemistä arvottamisen kanssa? " ja "Saman vietin takia koirat ovat myös laumoissa": sen henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään laumassa. "

Voisiko kyse olla siitä että toimiessaan laumassa asemansa mukaan, koiran henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään varmemmin? Ethän sinäkään voi kauan elää ihmisyhteisössä jos jatkuvasti potkit toisia munille...Samantapaisesta asiasta tässä on kysymys.

Lue lisää

"Voisiko kyse olla siitä että toimiessaan laumassa asemansa mukaan, koiran henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään varmemmin?"

Aivan taatusti juuri tästä on kyse. Mutta missä vaiheessa tulee se muiden yksilöiden arvottaminen ylempi tai alempi arvoiseksi?

ei turhia teorioita kirjoitti:

Mitään tutkimustietoa en osaa heittää kehään, mutta sanoisin, että väitteesi "ei mitään tekemistä sen kanssa kuka on ylempi ja kuka on alempi" ei pidä paikkaansa. Sen toteamiseksi riittää, että tarkkailee omia koiriaan, jos niitä on useampi yhtä aikaa. On aivan tavallista, että vahvin, joka toimii luontevasti puolustajana, ei silti ole "pomo". Koiralaumassa on useimmiten joku, joka halutessaan sanelee muille, miten niiden kulloinkin sopii olla. Ja pomo voi olla vanhin tai muuten koirien hierarkiassa arvovaltaisin, mutta sen ei tarvitse olla esim. vahvin. Silti on ihan selvää, että jotkin asiat ovat sallittuja laumassa silloin, kun pomolle se sattuu sopimaan, mutta eivät silloin, kun ne eivät sille kelpaa. Vaikka lauman alemmalle yksilölle kelpaisivatkin.

Koiralaumoja pääsemme yleensä tarkkailemaan vain ihmisen rinnalla hänen huushollissaan, useimmilla tuskin on tilaisuutta tarkkailla villikoira- tai katukoiralaumoja. Ihmisen rinnalla eläessään koirilla ei väitteesi mukaan pitäisi olla mitään tarvetta esim. turvata toistensa etuja, koska ihminen antaa koiralaumalle ruoan ja takaa sen henkiinjäämisen ym. olot eikä yksikään lauman jäsen. Sanot, että "jokainen yksilö on itselleen se ainut tärkeä". Silloin ihmisen kanssa eläessään yksittäiselle koiralle ei pitäisi olla väitteesi mukaan lainkaan merkitystä lauman muiden koirayksilöiden hyvinvoinnilla tms. Ja kuitenkin jokainen, joka katselee omaa koiralaumaansa avoimin eikä minkään teorian värittämin silmin, näkee, että koirat ovat toisilleen tärkeitä. Puolustamiseen ja jopa niiden kykyjen rajoissa huolehtimiseen asti. Nuorempi opastaa vanhemman jo hiukan höperöityneen metsästä eksymästä, vaikka henkiinjäämisteorian mukaan sen ei pitäisi tästä piitata - vanhempi ei takaa sille evästä kuppiin, ei edes asu sen kanssa samassa taloudessa. Voimiltaan heikentyneenäkin metsääneksyjä voi olla kiistaton pomo, jos sattuu olemaan vahvaluonteinen. Samanlaisia esimerkkejä, joita jokainen koiriaan avoimin mielin tarkkaillut koiranomistaja voi kertoa, ei pitäisi olla olemassakaan, jos koirilla ei olisi mitään muuta kuin mekanistisen maailmankuvan niille sallima henkiinjäämisvietti, oman itsen hyvinvoinnin varmistaminen.

Tällä tosin ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että me ihmiset sotkemme asioita eikä osa esim. tajua tästä johtajuusjutusta juuri mitään, vaikka muodin vuoksi sanoja heitteleekin.

Lue lisää

...koska ne perustavat laumansa ihan samoihin ideoihin perustuen kuin kaikki muutkin eläimet, ihmisetkin. Eli rakkauteen ja toisista välittämiseen.

Eli koiralaumoja, kuten ei mitään muitakaan eläinlaumoja ei perusteta alistamissuhteisiin perustuen. Vain ihminen, jolla on moraali kykenee arvottamaan työyhteisönsä arvohierarkisesti: tuo on johtaja, joko ansaitusti tai vain statuksensa perusteella, ja minä alainen, tälle organisaatiolle (laumalle) on johtaja tärkeämpi, hänen palkkansa ja arvostuksensa on korkeampi, kuin minun tavallisen duunarin.
Johtajuus ei tarkoita jotain, mitä tahansa asemaa laumassa, vaan johtajuus on arvoasema korkeammalla kuin työläinen.

Nykyisin myös eläinetologian tuntemuksen lisäännyttyä, myös ihmisten arvoasemista työelämässä, siis siellä missä edelleen voidaan puhua johtajuudesta pyrittään eroon. Nykyisin panostetaan siis asiantuntijuutta; kenenkään ei tarvitse johtaa työyhteisöä, vaan työyhteisöt pyritään tekemään eläinlaumoja muistuttavaksi asiantuntija tiimeiksi, joilla on yhteinen päämäärä, olkoon se jonkun koneen tuottaminen, kakun leipominen tai ihmisten kuntoutus tai vaikka jäsenten hengissä selviäminen. Johtajia nimetään toimialavastaaviksi jne, eli he ovat vain henkilöitä, jotka vastaavat asiantuntijoiden yhteen keräämisestä ja heidän työmahdollisuuksien takaamisesta.

Johtajuus ei ole siis vain eläinten kohdalla huomattu harhaopiuksi, vaan myös siellä missä sitä oikeasti on ollut... On huomattu, että myös ihmisten kohdalla ihmisten arvottaminen eriarvoisiksi ei johda ollenkaan hyviin tuloksiin, kuten se on huomattu myös elänten kohdalla, johtajuusajattelulla ei ole saatu hyviä tuloksia mm. koirien kanssa.

Minun koirani eivät ole lauma. jos ne laitettaisiin selviytymään yksin jonkun päämäärän eteen, esimerkiksi tullakseen kotiin viikon aikana jostain korvesta, ne eivät tulisi yhdessä. Jotkut koirat kuitenkin ovat niin läheisessä suhteessa toisiinsa, että ne ovat kuin lauma. Esimerkiksi meidän ajokoirista kaksi roikkuu niin toisissaan, että ne aivan taatusti tulisivat joltain tällaiseltä viikon matkalta yhdessä kotiin, ne varmasti myös jakaisivat saaliinsa. Eläinetologit ovatkin siis varsin syystä todenneet, että koira ja susi ei ole verrannollisia, sillä koira ei perusta samanlailla laumaa kuin susi, mutta kukaan ei kiellä etteikö ne voisi kuitenkin perustaa poikkeustapauksissa.

... kirjoitti:

...koska ne perustavat laumansa ihan samoihin ideoihin perustuen kuin kaikki muutkin eläimet, ihmisetkin. Eli rakkauteen ja toisista välittämiseen.

Eli koiralaumoja, kuten ei mitään muitakaan eläinlaumoja ei perusteta alistamissuhteisiin perustuen. Vain ihminen, jolla on moraali kykenee arvottamaan työyhteisönsä arvohierarkisesti: tuo on johtaja, joko ansaitusti tai vain statuksensa perusteella, ja minä alainen, tälle organisaatiolle (laumalle) on johtaja tärkeämpi, hänen palkkansa ja arvostuksensa on korkeampi, kuin minun tavallisen duunarin.
Johtajuus ei tarkoita jotain, mitä tahansa asemaa laumassa, vaan johtajuus on arvoasema korkeammalla kuin työläinen.

Nykyisin myös eläinetologian tuntemuksen lisäännyttyä, myös ihmisten arvoasemista työelämässä, siis siellä missä edelleen voidaan puhua johtajuudesta pyrittään eroon. Nykyisin panostetaan siis asiantuntijuutta; kenenkään ei tarvitse johtaa työyhteisöä, vaan työyhteisöt pyritään tekemään eläinlaumoja muistuttavaksi asiantuntija tiimeiksi, joilla on yhteinen päämäärä, olkoon se jonkun koneen tuottaminen, kakun leipominen tai ihmisten kuntoutus tai vaikka jäsenten hengissä selviäminen. Johtajia nimetään toimialavastaaviksi jne, eli he ovat vain henkilöitä, jotka vastaavat asiantuntijoiden yhteen keräämisestä ja heidän työmahdollisuuksien takaamisesta.

Johtajuus ei ole siis vain eläinten kohdalla huomattu harhaopiuksi, vaan myös siellä missä sitä oikeasti on ollut... On huomattu, että myös ihmisten kohdalla ihmisten arvottaminen eriarvoisiksi ei johda ollenkaan hyviin tuloksiin, kuten se on huomattu myös elänten kohdalla, johtajuusajattelulla ei ole saatu hyviä tuloksia mm. koirien kanssa.

Minun koirani eivät ole lauma. jos ne laitettaisiin selviytymään yksin jonkun päämäärän eteen, esimerkiksi tullakseen kotiin viikon aikana jostain korvesta, ne eivät tulisi yhdessä. Jotkut koirat kuitenkin ovat niin läheisessä suhteessa toisiinsa, että ne ovat kuin lauma. Esimerkiksi meidän ajokoirista kaksi roikkuu niin toisissaan, että ne aivan taatusti tulisivat joltain tällaiseltä viikon matkalta yhdessä kotiin, ne varmasti myös jakaisivat saaliinsa. Eläinetologit ovatkin siis varsin syystä todenneet, että koira ja susi ei ole verrannollisia, sillä koira ei perusta samanlailla laumaa kuin susi, mutta kukaan ei kiellä etteikö ne voisi kuitenkin perustaa poikkeustapauksissa.

Lue lisää

koiran terveyden. Sillä voi olla kipuja. Tietänet, että koira ei helposti kipujaan näytä ja monesti se purkautuukin esim tuollaisena käytöksenä. Kipujen kanssa ei jaksa koira olla enää niin skarppi ja pinna lyhenee.

Tuttavani kävi juuri koiransa kanssa rokutuksilla, koiralta löytyi siinä yhteydessä sydänvika. Nyt on lääkityksellä, omistaja eikä kukaan muu ollut nähnyt mitään oireilua. Vaikka koira olisi ollut terve kk sitten, se on voinut sairastua nyt.

On valtavan pieni vaiva varmistaa näin oleellinen asia, joka helpottaisi niin teitä kuin koiraakin, jos se olisi syy. Suosittelen todella, että kävisitte tarkastuksessa. Perustarkastus ei maksa paljoa, voit kysyä hintaa puh:ssa.

... kirjoitti:

...koska ne perustavat laumansa ihan samoihin ideoihin perustuen kuin kaikki muutkin eläimet, ihmisetkin. Eli rakkauteen ja toisista välittämiseen.

Eli koiralaumoja, kuten ei mitään muitakaan eläinlaumoja ei perusteta alistamissuhteisiin perustuen. Vain ihminen, jolla on moraali kykenee arvottamaan työyhteisönsä arvohierarkisesti: tuo on johtaja, joko ansaitusti tai vain statuksensa perusteella, ja minä alainen, tälle organisaatiolle (laumalle) on johtaja tärkeämpi, hänen palkkansa ja arvostuksensa on korkeampi, kuin minun tavallisen duunarin.
Johtajuus ei tarkoita jotain, mitä tahansa asemaa laumassa, vaan johtajuus on arvoasema korkeammalla kuin työläinen.

Nykyisin myös eläinetologian tuntemuksen lisäännyttyä, myös ihmisten arvoasemista työelämässä, siis siellä missä edelleen voidaan puhua johtajuudesta pyrittään eroon. Nykyisin panostetaan siis asiantuntijuutta; kenenkään ei tarvitse johtaa työyhteisöä, vaan työyhteisöt pyritään tekemään eläinlaumoja muistuttavaksi asiantuntija tiimeiksi, joilla on yhteinen päämäärä, olkoon se jonkun koneen tuottaminen, kakun leipominen tai ihmisten kuntoutus tai vaikka jäsenten hengissä selviäminen. Johtajia nimetään toimialavastaaviksi jne, eli he ovat vain henkilöitä, jotka vastaavat asiantuntijoiden yhteen keräämisestä ja heidän työmahdollisuuksien takaamisesta.

Johtajuus ei ole siis vain eläinten kohdalla huomattu harhaopiuksi, vaan myös siellä missä sitä oikeasti on ollut... On huomattu, että myös ihmisten kohdalla ihmisten arvottaminen eriarvoisiksi ei johda ollenkaan hyviin tuloksiin, kuten se on huomattu myös elänten kohdalla, johtajuusajattelulla ei ole saatu hyviä tuloksia mm. koirien kanssa.

Minun koirani eivät ole lauma. jos ne laitettaisiin selviytymään yksin jonkun päämäärän eteen, esimerkiksi tullakseen kotiin viikon aikana jostain korvesta, ne eivät tulisi yhdessä. Jotkut koirat kuitenkin ovat niin läheisessä suhteessa toisiinsa, että ne ovat kuin lauma. Esimerkiksi meidän ajokoirista kaksi roikkuu niin toisissaan, että ne aivan taatusti tulisivat joltain tällaiseltä viikon matkalta yhdessä kotiin, ne varmasti myös jakaisivat saaliinsa. Eläinetologit ovatkin siis varsin syystä todenneet, että koira ja susi ei ole verrannollisia, sillä koira ei perusta samanlailla laumaa kuin susi, mutta kukaan ei kiellä etteikö ne voisi kuitenkin perustaa poikkeustapauksissa.

Lue lisää

Tarkenna hiukan, onko koirilla mielestäsi ihmisen kanssa eläessään lauma vai ei. Sanoit:
"perustavat laumansa ihan samoihin ideoihin perustuen kuin kaikki muutkin eläimet"
"koira ei perusta samanlailla laumaa kuin susi, mutta kukaan ei kiellä etteikö ne voisi kuitenkin perustaa poikkeustapauksissa"

Tässä voi nimittäin olla kyse, että määrittelemme lauman hieman eri tavoin. Minä tarkoitan laumalla sitä porukkaa, joka ihmisen päätäntävallan vuoksi ihmisen kanssa asuessaan elää jollakin tavoin kiinteässä yhteydessä toisiinsa (ja jolle sen vuoksi enemmän tai vähemmän kehittyy laumahenki). Laumaan voi kuulua sekä varsinaisesti saman katon alla asuvat että sen kanssa jatkuvasti hyvin läheisesti kontaktissa olevat yksilöt. Selkeämmin, omien koirieni laumaan katson kuuluvan kattoni alla asuvat, mutta myös lähes päivittäin tavattavat sukulaisen koirat. Ne ovat sen mielestäni osoittaneet itse, sekä oman huushollin että sukulaisen koirat ovat selvästi tärkeämpiä kuin naapurin ajoittain tavattavat koirat.

Minun määritelmässäni koirieni laumaan kuuluvat myös ne ihmiset, joiden kanssa ne elävät, vaikka itse en katsokaan kyseistä sukulaista perheenjäseneksi ;-) Laumassa voi olla siis kiinteästi siihen kuuluvia jäseniä tai hieman enemmän "ulkojäseniä" (riippuen siitä, millaista elämää kukin laumanjohtaja-ihminen elää). Oma-aloitteisesti koirat eivät ihmisen kanssa eläessään tietenkään voi laumaa muodostaa, koska ihminen määrää, kenen kanssa ne saavat olla tekemisissä.

Kuten sanoin, teorioihin en juttuani perusta, niitä menee ja tulee, mutta yksi asia on varma. Kukaan ei ole koirilta kysynyt tai saanut vastausta. Siksi en usko, että johtajuutta ei olisi, koska omassa koiralaumassani (jonka jäsenet ovat vuosien varrella vaihdelleet), olen johtajuutta mielestäni havainnut.

Laumassa on aina ollut joku yksilö, joka on sanellut käytössäännöt niin omille kuin ulkojäsenillekin. Tämä ei tarkoita esim. villieläinten ruokailujärjestyksen tapaisia asioita, koska laumanjohtaja-ihmisenä minä päätän, mitä ruokaa ja millä paikalla kukin koira syö, tai missä järjestyksessä ne saavat kuppinsa. Mutta jos laumanjohtajakoiralle ei ole sopinut, että alempiarvoinen leikkii, niin sitten ei ole leikitty. Tai jos laumanjohtajalle ei ole sopinut, että toinen ohittaa sen varomattomasti, niin toinen on oppinut kertavirheestä. Vastaavia asioita ei alempi ole voinut laumanjohtajalle sanella, vaikka tästä alemmasta on saattanut aikanaan itsestään tulla laumanjohtaja, kun edellisestä on aika jättänyt. Erittäin vahvaluonteinen laumanjohtaja on sanellut näitä jopa hyvin harvoin tavattaville koirakavereille, eikä sen arvovaltaa ole kiistetty, vaikka samaa ei ole hyväksytty lauman alempien koirien saneluna. Auktoriteettiasemassa oleva on toisaalta osoittanut suurta huolta "alempiarvoisensa" hyvinvoinnista tosipaikan tullen, vaikkei tietysti ole pystynyt toisen terveyttä edistämään.

Alistaminen, huono johtajuus, eriarvoistaminen yms. ovatkin sitten seurauksia meidän ihmisten puolivillaisista käsityksiä, kun omaksutaan kauhealla tohinalla jotakin uutta. Useimmiten kuitenkaan ymmärtämättä idean taustalla olevaa ajatusta tai pohtimatta, onko se oikeasti pätevä. En ota kantaa, pitäisikö johtajuuksia ihmisten maailmassa olla. Mutta jos viitsitään perehtyä johonkin kunnolla, niin johtajuuden käyttäminen koiranomistajalle selkeyttämään sitä, miten tulla toimeen koiransa kanssa, ei ole muita huonompi oppi. Hyvä johtaja pystyy kantamaan valtansa vastuunkin, ei pelkästään etuja.

ei turhia teorioita kirjoitti:

Mitään tutkimustietoa en osaa heittää kehään, mutta sanoisin, että väitteesi "ei mitään tekemistä sen kanssa kuka on ylempi ja kuka on alempi" ei pidä paikkaansa. Sen toteamiseksi riittää, että tarkkailee omia koiriaan, jos niitä on useampi yhtä aikaa. On aivan tavallista, että vahvin, joka toimii luontevasti puolustajana, ei silti ole "pomo". Koiralaumassa on useimmiten joku, joka halutessaan sanelee muille, miten niiden kulloinkin sopii olla. Ja pomo voi olla vanhin tai muuten koirien hierarkiassa arvovaltaisin, mutta sen ei tarvitse olla esim. vahvin. Silti on ihan selvää, että jotkin asiat ovat sallittuja laumassa silloin, kun pomolle se sattuu sopimaan, mutta eivät silloin, kun ne eivät sille kelpaa. Vaikka lauman alemmalle yksilölle kelpaisivatkin.

Koiralaumoja pääsemme yleensä tarkkailemaan vain ihmisen rinnalla hänen huushollissaan, useimmilla tuskin on tilaisuutta tarkkailla villikoira- tai katukoiralaumoja. Ihmisen rinnalla eläessään koirilla ei väitteesi mukaan pitäisi olla mitään tarvetta esim. turvata toistensa etuja, koska ihminen antaa koiralaumalle ruoan ja takaa sen henkiinjäämisen ym. olot eikä yksikään lauman jäsen. Sanot, että "jokainen yksilö on itselleen se ainut tärkeä". Silloin ihmisen kanssa eläessään yksittäiselle koiralle ei pitäisi olla väitteesi mukaan lainkaan merkitystä lauman muiden koirayksilöiden hyvinvoinnilla tms. Ja kuitenkin jokainen, joka katselee omaa koiralaumaansa avoimin eikä minkään teorian värittämin silmin, näkee, että koirat ovat toisilleen tärkeitä. Puolustamiseen ja jopa niiden kykyjen rajoissa huolehtimiseen asti. Nuorempi opastaa vanhemman jo hiukan höperöityneen metsästä eksymästä, vaikka henkiinjäämisteorian mukaan sen ei pitäisi tästä piitata - vanhempi ei takaa sille evästä kuppiin, ei edes asu sen kanssa samassa taloudessa. Voimiltaan heikentyneenäkin metsääneksyjä voi olla kiistaton pomo, jos sattuu olemaan vahvaluonteinen. Samanlaisia esimerkkejä, joita jokainen koiriaan avoimin mielin tarkkaillut koiranomistaja voi kertoa, ei pitäisi olla olemassakaan, jos koirilla ei olisi mitään muuta kuin mekanistisen maailmankuvan niille sallima henkiinjäämisvietti, oman itsen hyvinvoinnin varmistaminen.

Tällä tosin ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että me ihmiset sotkemme asioita eikä osa esim. tajua tästä johtajuusjutusta juuri mitään, vaikka muodin vuoksi sanoja heitteleekin.

Lue lisää

"Ja kuitenkin jokainen, joka katselee omaa koiralaumaansa avoimin eikä minkään teorian värittämin silmin, näkee, että koirat ovat toisilleen tärkeitä. Puolustamiseen ja jopa niiden kykyjen rajoissa huolehtimiseen asti. Nuorempi opastaa vanhemman jo hiukan höperöityneen metsästä eksymästä, vaikka henkiinjäämisteorian mukaan sen ei pitäisi tästä piitata"

Hyvin sanottu ja pitää varmasti paikkansa. Samoin yleensä jo vanhempi koira huolehtii ja opastaa nuorempaa "elämänalkuun" uudessa perheessä varsin pitkäjänteisesti ja pitkällä pinnalla, olipa kyse sitten nartusta tai uroksesta.

ei turhia teorioita kirjoitti:

Tarkenna hiukan, onko koirilla mielestäsi ihmisen kanssa eläessään lauma vai ei. Sanoit:
"perustavat laumansa ihan samoihin ideoihin perustuen kuin kaikki muutkin eläimet"
"koira ei perusta samanlailla laumaa kuin susi, mutta kukaan ei kiellä etteikö ne voisi kuitenkin perustaa poikkeustapauksissa"

Tässä voi nimittäin olla kyse, että määrittelemme lauman hieman eri tavoin. Minä tarkoitan laumalla sitä porukkaa, joka ihmisen päätäntävallan vuoksi ihmisen kanssa asuessaan elää jollakin tavoin kiinteässä yhteydessä toisiinsa (ja jolle sen vuoksi enemmän tai vähemmän kehittyy laumahenki). Laumaan voi kuulua sekä varsinaisesti saman katon alla asuvat että sen kanssa jatkuvasti hyvin läheisesti kontaktissa olevat yksilöt. Selkeämmin, omien koirieni laumaan katson kuuluvan kattoni alla asuvat, mutta myös lähes päivittäin tavattavat sukulaisen koirat. Ne ovat sen mielestäni osoittaneet itse, sekä oman huushollin että sukulaisen koirat ovat selvästi tärkeämpiä kuin naapurin ajoittain tavattavat koirat.

Minun määritelmässäni koirieni laumaan kuuluvat myös ne ihmiset, joiden kanssa ne elävät, vaikka itse en katsokaan kyseistä sukulaista perheenjäseneksi ;-) Laumassa voi olla siis kiinteästi siihen kuuluvia jäseniä tai hieman enemmän "ulkojäseniä" (riippuen siitä, millaista elämää kukin laumanjohtaja-ihminen elää). Oma-aloitteisesti koirat eivät ihmisen kanssa eläessään tietenkään voi laumaa muodostaa, koska ihminen määrää, kenen kanssa ne saavat olla tekemisissä.

Kuten sanoin, teorioihin en juttuani perusta, niitä menee ja tulee, mutta yksi asia on varma. Kukaan ei ole koirilta kysynyt tai saanut vastausta. Siksi en usko, että johtajuutta ei olisi, koska omassa koiralaumassani (jonka jäsenet ovat vuosien varrella vaihdelleet), olen johtajuutta mielestäni havainnut.

Laumassa on aina ollut joku yksilö, joka on sanellut käytössäännöt niin omille kuin ulkojäsenillekin. Tämä ei tarkoita esim. villieläinten ruokailujärjestyksen tapaisia asioita, koska laumanjohtaja-ihmisenä minä päätän, mitä ruokaa ja millä paikalla kukin koira syö, tai missä järjestyksessä ne saavat kuppinsa. Mutta jos laumanjohtajakoiralle ei ole sopinut, että alempiarvoinen leikkii, niin sitten ei ole leikitty. Tai jos laumanjohtajalle ei ole sopinut, että toinen ohittaa sen varomattomasti, niin toinen on oppinut kertavirheestä. Vastaavia asioita ei alempi ole voinut laumanjohtajalle sanella, vaikka tästä alemmasta on saattanut aikanaan itsestään tulla laumanjohtaja, kun edellisestä on aika jättänyt. Erittäin vahvaluonteinen laumanjohtaja on sanellut näitä jopa hyvin harvoin tavattaville koirakavereille, eikä sen arvovaltaa ole kiistetty, vaikka samaa ei ole hyväksytty lauman alempien koirien saneluna. Auktoriteettiasemassa oleva on toisaalta osoittanut suurta huolta "alempiarvoisensa" hyvinvoinnista tosipaikan tullen, vaikkei tietysti ole pystynyt toisen terveyttä edistämään.

Alistaminen, huono johtajuus, eriarvoistaminen yms. ovatkin sitten seurauksia meidän ihmisten puolivillaisista käsityksiä, kun omaksutaan kauhealla tohinalla jotakin uutta. Useimmiten kuitenkaan ymmärtämättä idean taustalla olevaa ajatusta tai pohtimatta, onko se oikeasti pätevä. En ota kantaa, pitäisikö johtajuuksia ihmisten maailmassa olla. Mutta jos viitsitään perehtyä johonkin kunnolla, niin johtajuuden käyttäminen koiranomistajalle selkeyttämään sitä, miten tulla toimeen koiransa kanssa, ei ole muita huonompi oppi. Hyvä johtaja pystyy kantamaan valtansa vastuunkin, ei pelkästään etuja.

Lue lisää

"Tällä tosin ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että me ihmiset sotkemme asioita eikä osa esim. tajua tästä johtajuusjutusta juuri mitään, vaikka muodin vuoksi sanoja heitteleekin"

Tämä tekeekin "johtajuudesta" ja "laumasta" puhumisen turhaksi. Ilmankin pärjää, eikä jää mistään paitsi. Ihminenilmeisesti tarvitsee näitä "termejä" kuulostaakseen pätevältä ja asiantuntevalta. (mutta hieno aihe perehtyä ihan mielenkiinnon kannalta)

Pitäisi vain olla, tehdä, tutustua, oppia ja viettää aikaa sen koiransa kanssa.


"Laumassa voi olla siis kiinteästi siihen kuuluvia jäseniä tai hieman enemmän "ulkojäseniä" "

Todella loistava ajatus. Sillä mentiinpä sitten "mummolaan" tai muuten "tutuille" kylään tai toisinpäin, niin näin se todellakin on.

... kirjoitti:

"Voisiko kyse olla siitä että toimiessaan laumassa asemansa mukaan, koiran henkilökohtaiset tarpeet tyydytetään varmemmin?"

Aivan taatusti juuri tästä on kyse. Mutta missä vaiheessa tulee se muiden yksilöiden arvottaminen ylempi tai alempi arvoiseksi?

Lue lisää

Siinä vaiheessa viimeistään kun se tietty yksilö alkaa toimia omia ja lauman etuja vastaan. Etkö todellakaan ymmärrä?

Todellakaanko? kirjoitti:

Siinä vaiheessa viimeistään kun se tietty yksilö alkaa toimia omia ja lauman etuja vastaan. Etkö todellakaan ymmärrä?

Kun puhutaan koirien tai eläinten eduista puhutaan dominanssista, eli eläinten etuoikeuksista kiinnipitämisestä. Tämän ymmärrän.

Missä vaiheessa tulee ylempi tai alempi arvoisuus tässä kuviossa? Siis milloin minulle selitetään jo sitä miten koirat pitävät jotain ylempiarvoisempana kuin jotain toista tai itseään...

ei turhia teorioita kirjoitti:

Tarkenna hiukan, onko koirilla mielestäsi ihmisen kanssa eläessään lauma vai ei. Sanoit:
"perustavat laumansa ihan samoihin ideoihin perustuen kuin kaikki muutkin eläimet"
"koira ei perusta samanlailla laumaa kuin susi, mutta kukaan ei kiellä etteikö ne voisi kuitenkin perustaa poikkeustapauksissa"

Tässä voi nimittäin olla kyse, että määrittelemme lauman hieman eri tavoin. Minä tarkoitan laumalla sitä porukkaa, joka ihmisen päätäntävallan vuoksi ihmisen kanssa asuessaan elää jollakin tavoin kiinteässä yhteydessä toisiinsa (ja jolle sen vuoksi enemmän tai vähemmän kehittyy laumahenki). Laumaan voi kuulua sekä varsinaisesti saman katon alla asuvat että sen kanssa jatkuvasti hyvin läheisesti kontaktissa olevat yksilöt. Selkeämmin, omien koirieni laumaan katson kuuluvan kattoni alla asuvat, mutta myös lähes päivittäin tavattavat sukulaisen koirat. Ne ovat sen mielestäni osoittaneet itse, sekä oman huushollin että sukulaisen koirat ovat selvästi tärkeämpiä kuin naapurin ajoittain tavattavat koirat.

Minun määritelmässäni koirieni laumaan kuuluvat myös ne ihmiset, joiden kanssa ne elävät, vaikka itse en katsokaan kyseistä sukulaista perheenjäseneksi ;-) Laumassa voi olla siis kiinteästi siihen kuuluvia jäseniä tai hieman enemmän "ulkojäseniä" (riippuen siitä, millaista elämää kukin laumanjohtaja-ihminen elää). Oma-aloitteisesti koirat eivät ihmisen kanssa eläessään tietenkään voi laumaa muodostaa, koska ihminen määrää, kenen kanssa ne saavat olla tekemisissä.

Kuten sanoin, teorioihin en juttuani perusta, niitä menee ja tulee, mutta yksi asia on varma. Kukaan ei ole koirilta kysynyt tai saanut vastausta. Siksi en usko, että johtajuutta ei olisi, koska omassa koiralaumassani (jonka jäsenet ovat vuosien varrella vaihdelleet), olen johtajuutta mielestäni havainnut.

Laumassa on aina ollut joku yksilö, joka on sanellut käytössäännöt niin omille kuin ulkojäsenillekin. Tämä ei tarkoita esim. villieläinten ruokailujärjestyksen tapaisia asioita, koska laumanjohtaja-ihmisenä minä päätän, mitä ruokaa ja millä paikalla kukin koira syö, tai missä järjestyksessä ne saavat kuppinsa. Mutta jos laumanjohtajakoiralle ei ole sopinut, että alempiarvoinen leikkii, niin sitten ei ole leikitty. Tai jos laumanjohtajalle ei ole sopinut, että toinen ohittaa sen varomattomasti, niin toinen on oppinut kertavirheestä. Vastaavia asioita ei alempi ole voinut laumanjohtajalle sanella, vaikka tästä alemmasta on saattanut aikanaan itsestään tulla laumanjohtaja, kun edellisestä on aika jättänyt. Erittäin vahvaluonteinen laumanjohtaja on sanellut näitä jopa hyvin harvoin tavattaville koirakavereille, eikä sen arvovaltaa ole kiistetty, vaikka samaa ei ole hyväksytty lauman alempien koirien saneluna. Auktoriteettiasemassa oleva on toisaalta osoittanut suurta huolta "alempiarvoisensa" hyvinvoinnista tosipaikan tullen, vaikkei tietysti ole pystynyt toisen terveyttä edistämään.

Alistaminen, huono johtajuus, eriarvoistaminen yms. ovatkin sitten seurauksia meidän ihmisten puolivillaisista käsityksiä, kun omaksutaan kauhealla tohinalla jotakin uutta. Useimmiten kuitenkaan ymmärtämättä idean taustalla olevaa ajatusta tai pohtimatta, onko se oikeasti pätevä. En ota kantaa, pitäisikö johtajuuksia ihmisten maailmassa olla. Mutta jos viitsitään perehtyä johonkin kunnolla, niin johtajuuden käyttäminen koiranomistajalle selkeyttämään sitä, miten tulla toimeen koiransa kanssa, ei ole muita huonompi oppi. Hyvä johtaja pystyy kantamaan valtansa vastuunkin, ei pelkästään etuja.

Lue lisää

Tämähän näissä asioissa monesti on,että määritellään vaan ne eri tavalla.Välillä tuntuu,että jopa puhutaan samoista asioista,mutta eri terneillä tai sanoilla.

Minä määrittelisin lauman,jos sitä pitää nyt määritellä,niin suht samoin.Saman talouteen kuuluvat,oli mitä oli.
Tosin noita ulkojäseniä en oikein siihen katso kuuluvaksi,pikemmin puhuisin,"muista,jotka hyväksytään" ja miksei voisi sanoa,"ei hyväksytä" ylipäätään.
Tuohon vaikuttaa myös pitkälti rotuominaisuudetkin.
Toisaalta vaikuttaa osaltaan omassa laumassakin,esim.miten kiinteä se on ja miten toimii yhdessä.Toki muutkin tekijät.Siinäkin nähdään taas eroa,esim.susilaumaan,jonka on ja joka pääasiassa on toimittava yhteen.

Jos mennään koiran arvovaltaan,niin siinäkin on selkeesti nähtävillä eri variaatioita.On johtajia,jotka hallitsee pitkälti voimalla,dominoinnillakin.Ja sitten on niitä,joiden "johtamisessa" ei käytetä voimaa lainkaan,ei oikeastaan pahemmin lainkaan puututa asioihin voimakkaasti "määräävällä" tavalla.Kaikki perustuu provosoimattomuuteen ja vahvaan rauhoittavien eleiden käyttöön.Yleensä nuo koirat on niitä,jotka tulee kaikkien kanssa toimeen,jos sillä toisella edes jotain hajua on koiraa puhumisesta,eikä ihan ääripää aggressioita omaa.
Nuot toimii niin pienillä eleillä,että esim.vieraiden on vaikea huomata,miten se pitää langat kasassa.
Ja sitten on toki tuolta väliltäkin.

Omassa porukassakin voi olla kiinteämpiä,ja vähemmän kiinteitä suhteita.Johtuen monestakin.Mutta joskus tulee sellainen olo,että jostain syystä vaan toisilla synkkaa paremmin,jopa voisi sanoa"kuin paita ja peppu" :D.
Niitä pareja voi joskus löytyä vähemmän epäsuotuisistakin yhdistelmistä.

Minäkin olen osaltaan samaa mieltä tieteestä.Niin hyvää ja tarpeellista onkin,niin aina välillä huomaa,että se menee ja tulee,ja riippuu paljon kunkin asian tekijästä ja määrittäjästä.Otetaan vaikka koiran kesyyntyminen,kesykoiran synty.Juuri äsken luin taas eräästä tutkijasta,jonka kanta oli taas muuta,kuin nyt paljon puhuttu koiran kesyyntyminen "itsestään" eli alkaminen hyötyä ihmisen läheisyydestä.

Kyllä minä pidän itseäni ihan johtajana.Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita,ja miten ne menee.Kun minä määritän kaikki,vastaan viimekädestä kaikesta ym.ihan simppelisti katson olevani johtaja.Viimekädessähän tuo on vaan sana,jossa taasen tullaan siihen,miten kukin sen määrittää.

Ja niinhän se on,että niinkauan kun ei koirat puhu,mitään varmaa ei voi oikein sanoa,oli kyse mistä vaan koiraan liittyen,vaikka niistä yleisemmin kiistellyistä,kuin koiran kanssa toimiminen,ruokinnan oikeellisuus ym.
Tutkia voi,hutkia voi ja olettaakin.Perustuu sitten mihin perustuukin.Niin ja sitten ihan tehdä.Onnisttu tai sitten ei.

perheen isä kirjoitti:

"Tällä tosin ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että me ihmiset sotkemme asioita eikä osa esim. tajua tästä johtajuusjutusta juuri mitään, vaikka muodin vuoksi sanoja heitteleekin"

Tämä tekeekin "johtajuudesta" ja "laumasta" puhumisen turhaksi. Ilmankin pärjää, eikä jää mistään paitsi. Ihminenilmeisesti tarvitsee näitä "termejä" kuulostaakseen pätevältä ja asiantuntevalta. (mutta hieno aihe perehtyä ihan mielenkiinnon kannalta)

Pitäisi vain olla, tehdä, tutustua, oppia ja viettää aikaa sen koiransa kanssa.


"Laumassa voi olla siis kiinteästi siihen kuuluvia jäseniä tai hieman enemmän "ulkojäseniä" "

Todella loistava ajatus. Sillä mentiinpä sitten "mummolaan" tai muuten "tutuille" kylään tai toisinpäin, niin näin se todellakin on.

Lue lisää

"Tämä tekeekin "johtajuudesta" ja "laumasta" puhumisen turhaksi. Ilmankin pärjää, eikä jää mistään paitsi."

Juu, näin voi todellakin olla. Mutta kuten itsekin sanoit, me ihmiset tarvitsemme käsitteitä (jotka sitten sujuvasti ymmärämme kuinka tykkäämme, jokainen vähän omalla tavallaan). Ja vaikka noita ilman pärjää, niin mielestäni ne eivät ole kaikkein hulluimpia käsitevälineitä, kun asioita yrittää havainnollistaa jonkun koiraongelmansa kanssa painiskelevalle avuntarvitsijalle. Paljon pöljempiäkin koirankoulutusmenetelmiä on olemassa.

Jotenkin tuntuu välillä, että nykykoiranomistajalta on pallo ihan hukassa. Mutta onko se mikään ihme. Bongasin iltapäivälehden nettisivulla olleesta linkistä tämän http://www.perheelliset.fi/2010/07/rajoja-ja-rakkautta-2/

Jutussa on muutama hyvä pointti siitä, kuinka aikuiset, ne vanhemmat, eivät pärjää rajojen vetämisen kanssa, ettei piltille tulis paha mieli. Mielestäni on suhteellisen kuvaavaa, että nykyvanhempi pohtii näitä yhtä hyvin jälkikasvunsa kuin sohvanvaltaajansa kohdalla.

"Pitäisi vain olla, tehdä, tutustua, oppia ja viettää aikaa sen koiransa kanssa."

Tämähän se varmaan kaikkein eniten on hukassa. Otetaan koira (tai hankitaan lapsi), niin eikös sen mukana tullutkaan yksisivuista käyttöohjetta, jonka avulla kaikesta selviää. Yksisivuista siksi, ettei pidempää jakseta lukea. Mutta pitääks kaikki opettaa sille pennulle/piltille itse, eiks se olekaan niin kuin kännykkä, joka alkaa toimia täysillä heti, kun laittaa virran päälle?

... kirjoitti:

Kun puhutaan koirien tai eläinten eduista puhutaan dominanssista, eli eläinten etuoikeuksista kiinnipitämisestä. Tämän ymmärrän.

Missä vaiheessa tulee ylempi tai alempi arvoisuus tässä kuviossa? Siis milloin minulle selitetään jo sitä miten koirat pitävät jotain ylempiarvoisempana kuin jotain toista tai itseään...

Lue lisää

se siinä vaiheessa kun yrität viedä sen(ylempiarvoisen) luun? Toivottavasti tämä nyt selvensi edes hiukan... Ellei, se on voivoi sentään.

Oliskos. kirjoitti:

se siinä vaiheessa kun yrität viedä sen(ylempiarvoisen) luun? Toivottavasti tämä nyt selvensi edes hiukan... Ellei, se on voivoi sentään.

Kun koiralla ei ole moraalia, niin mistä ihmeestä se tietää, että toinen koira, kenen luuta se yrittää viedä on ylempiarvoisempi? Mahdollisesti siitä, että se ei saa vietyä sitä jos se toinen on vahvempi tai että se vie sen jos se itse on vahvempi? Vai kerrotko sinä, että sillä koiralla on se moraali ja se voi pitää toista ylempiarvoisempana kuin toista?

Vahvemmuus, ok, se on fyysinen ominaisuus. Missä vaiheessa tulee ne moraaliset arvostukset ylempi tai alempi arvoiseksi? Vahvin (se kenen luuta ei uskalleta viedä) siis on eläinlauman johtaja? Hassua, että ihmiset yrittävät johtaa koiralaumoja, joissa on paaaaaaljon heitä vahvempia koiria...

Töissä minunkin pomo on sellainen rääpäle, että jopa minä kantaisin sen ovesta ulos vastoin tahtoaan jos haluaisin...

molossi kirjoitti:

Tämähän näissä asioissa monesti on,että määritellään vaan ne eri tavalla.Välillä tuntuu,että jopa puhutaan samoista asioista,mutta eri terneillä tai sanoilla.

Minä määrittelisin lauman,jos sitä pitää nyt määritellä,niin suht samoin.Saman talouteen kuuluvat,oli mitä oli.
Tosin noita ulkojäseniä en oikein siihen katso kuuluvaksi,pikemmin puhuisin,"muista,jotka hyväksytään" ja miksei voisi sanoa,"ei hyväksytä" ylipäätään.
Tuohon vaikuttaa myös pitkälti rotuominaisuudetkin.
Toisaalta vaikuttaa osaltaan omassa laumassakin,esim.miten kiinteä se on ja miten toimii yhdessä.Toki muutkin tekijät.Siinäkin nähdään taas eroa,esim.susilaumaan,jonka on ja joka pääasiassa on toimittava yhteen.

Jos mennään koiran arvovaltaan,niin siinäkin on selkeesti nähtävillä eri variaatioita.On johtajia,jotka hallitsee pitkälti voimalla,dominoinnillakin.Ja sitten on niitä,joiden "johtamisessa" ei käytetä voimaa lainkaan,ei oikeastaan pahemmin lainkaan puututa asioihin voimakkaasti "määräävällä" tavalla.Kaikki perustuu provosoimattomuuteen ja vahvaan rauhoittavien eleiden käyttöön.Yleensä nuo koirat on niitä,jotka tulee kaikkien kanssa toimeen,jos sillä toisella edes jotain hajua on koiraa puhumisesta,eikä ihan ääripää aggressioita omaa.
Nuot toimii niin pienillä eleillä,että esim.vieraiden on vaikea huomata,miten se pitää langat kasassa.
Ja sitten on toki tuolta väliltäkin.

Omassa porukassakin voi olla kiinteämpiä,ja vähemmän kiinteitä suhteita.Johtuen monestakin.Mutta joskus tulee sellainen olo,että jostain syystä vaan toisilla synkkaa paremmin,jopa voisi sanoa"kuin paita ja peppu" :D.
Niitä pareja voi joskus löytyä vähemmän epäsuotuisistakin yhdistelmistä.

Minäkin olen osaltaan samaa mieltä tieteestä.Niin hyvää ja tarpeellista onkin,niin aina välillä huomaa,että se menee ja tulee,ja riippuu paljon kunkin asian tekijästä ja määrittäjästä.Otetaan vaikka koiran kesyyntyminen,kesykoiran synty.Juuri äsken luin taas eräästä tutkijasta,jonka kanta oli taas muuta,kuin nyt paljon puhuttu koiran kesyyntyminen "itsestään" eli alkaminen hyötyä ihmisen läheisyydestä.

Kyllä minä pidän itseäni ihan johtajana.Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita,ja miten ne menee.Kun minä määritän kaikki,vastaan viimekädestä kaikesta ym.ihan simppelisti katson olevani johtaja.Viimekädessähän tuo on vaan sana,jossa taasen tullaan siihen,miten kukin sen määrittää.

Ja niinhän se on,että niinkauan kun ei koirat puhu,mitään varmaa ei voi oikein sanoa,oli kyse mistä vaan koiraan liittyen,vaikka niistä yleisemmin kiistellyistä,kuin koiran kanssa toimiminen,ruokinnan oikeellisuus ym.
Tutkia voi,hutkia voi ja olettaakin.Perustuu sitten mihin perustuukin.Niin ja sitten ihan tehdä.Onnisttu tai sitten ei.

Lue lisää

"Kyllä minä pidän itseäni ihan johtajana.Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita,ja miten ne menee" -molossi-

Näin se meilläkin menee ja menee jatkossakin, se kun on itsestään selvyys.

"Viimekädessähän tuo on vaan sana,jossa taasen tullaan siihen,miten kukin sen määrittää"
-molossi-
joillekkin tämä on itse asiaa tärkeämpi.

"Tämähän se varmaan kaikkein eniten on hukassa. Otetaan koira (tai hankitaan lapsi), niin eikös sen mukana tullutkaan yksisivuista käyttöohjetta, jonka avulla kaikesta selviää. Yksisivuista siksi, ettei pidempää jakseta lukea" -ei turhia teorioita-

Minusta vaaralliseksi "laumajohtaja-alfa-sirius" keskustelussa tekee se, että ja haetaan esim.koiran käytökselle siitä syy kun ollaan kädettömiä koiran kanssa.
Samoin se pyhittää kyseenalaiset koulutus keinot myös siihen vedoten.
Jäädään tämän asian taakse eikä kohdata todellisuutta.

itse seurasin jo -80 luvulla tätä lauma-omega-pluto alfa juttua kun normaalisti termejä käytti niin 8/10 käsitti asian väärin ja en hyvällä katsonut mitä siitä seurasi koirille (myöhemmällä seurannalla)

En vain yksinkertaisena ihmisenä ymmärrä, mitä lisäarvoa tämä tuo mihinkään.

".Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita"

Näin minä olen aina mennyt koirien kanssa hyvällä menestyksellä.
Kirjoja lukematta, ainoastaan kiinnostuksesta koiraan ja sen käytökseen.

Mielenkiintoinen asia tuo "vierastuttu" kun koirat tosiaan ottaa vastaan nämä suurella innolla
kuten läheisen...

perheen isä kirjoitti:

"Kyllä minä pidän itseäni ihan johtajana.Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita,ja miten ne menee" -molossi-

Näin se meilläkin menee ja menee jatkossakin, se kun on itsestään selvyys.

"Viimekädessähän tuo on vaan sana,jossa taasen tullaan siihen,miten kukin sen määrittää"
-molossi-
joillekkin tämä on itse asiaa tärkeämpi.

"Tämähän se varmaan kaikkein eniten on hukassa. Otetaan koira (tai hankitaan lapsi), niin eikös sen mukana tullutkaan yksisivuista käyttöohjetta, jonka avulla kaikesta selviää. Yksisivuista siksi, ettei pidempää jakseta lukea" -ei turhia teorioita-

Minusta vaaralliseksi "laumajohtaja-alfa-sirius" keskustelussa tekee se, että ja haetaan esim.koiran käytökselle siitä syy kun ollaan kädettömiä koiran kanssa.
Samoin se pyhittää kyseenalaiset koulutus keinot myös siihen vedoten.
Jäädään tämän asian taakse eikä kohdata todellisuutta.

itse seurasin jo -80 luvulla tätä lauma-omega-pluto alfa juttua kun normaalisti termejä käytti niin 8/10 käsitti asian väärin ja en hyvällä katsonut mitä siitä seurasi koirille (myöhemmällä seurannalla)

En vain yksinkertaisena ihmisenä ymmärrä, mitä lisäarvoa tämä tuo mihinkään.

".Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita"

Näin minä olen aina mennyt koirien kanssa hyvällä menestyksellä.
Kirjoja lukematta, ainoastaan kiinnostuksesta koiraan ja sen käytökseen.

Mielenkiintoinen asia tuo "vierastuttu" kun koirat tosiaan ottaa vastaan nämä suurella innolla
kuten läheisen...

Lue lisää

Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?

Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?

Yritän vain ymmärtää miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan? Miksi myös ihmiset, jotka tietävät, että eläin ei toimi niin, haluaa kohdella eläintään alaisenaan?

... kirjoitti:

Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?

Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?

Yritän vain ymmärtää miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan? Miksi myös ihmiset, jotka tietävät, että eläin ei toimi niin, haluaa kohdella eläintään alaisenaan?

Lue lisää

Ei kiinnosta evoluutio ei luomisoppi eikä mikään johtajuusoppi ei sitä vähääkään.
Tiede on mielenkiintoista ja tutkielmat, mutta se edustaa minulle vain ajan kulua.
Ja sekin harvakseltaan

Minua kiinnostaa koirani ja kaikenlainen tekeminen sekä ajankäyttö niiden kanssa.
Seuraan niitä suurella mielenkiinnolla päivittäin.
Tähän ei ole ollut tarvis sotkea mitään em.asioista. Pidän asiat yksinkertaisena ja näin minulle jää enemmän aikaa tekemiseen ja seuraamiseen.
Tähän en koe tarvitsevani mitään toisten miettimiä teorioita.

Luonto ja sen eläimet kiinnostaa ja niistä tehtyjä ohjelmia seuraan, sotkematta siitäkään asioita arkeeni. Ei ole mitään tarvista.

Enemmän kuin mitään tutkielmia arvostan käytännön ihmisiä ja aitoja koiraihmisiä sekä heidän kokemuksiaan. esim nim.molossi ja nim. ei turhia teorioita edustaa tälläistä käyttävät he mitä termejä hyvänsä niin itse asiat tulee hienosti esille "rivienvälistä" jos ei vain satu jumiutumaan termeihin. Se ei ole usein asian ydin.

... kirjoitti:

Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?

Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?

Yritän vain ymmärtää miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan? Miksi myös ihmiset, jotka tietävät, että eläin ei toimi niin, haluaa kohdella eläintään alaisenaan?

Lue lisää

"Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?"

Sanotaan nyt selkeästi, että nämä koira asiat eivät ole tasa-arvo kysymyksiä, eikä tule sitä koskaan olemaan. Joillekin saattaa näin olla, mutta syyt näet monissa kysymyksissä eri ketjuissa.

" te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?"
Toisinpäin ei voi olla, sillä se ei ole kivaa.
En vain pääse pointtiisi tai edes ymmärrä mitä asiaa ajat tai mihin pyrit.

... kirjoitti:

Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?

Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?

Yritän vain ymmärtää miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan? Miksi myös ihmiset, jotka tietävät, että eläin ei toimi niin, haluaa kohdella eläintään alaisenaan?

Lue lisää

Et osoittanut kirjoitustasi minulle, mutta puutun silti. Jätän tiedeviisastelusi omaan arvoonsa, mutta...

"Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan?"

Vastaisitko jo aiemmin esittämääni kysymykseen, mikä sinun mielestäsi on lauma? Entä mitä ymmärrät johtajuudella ja "alaisuudella"?

Koira ei voi nyky-yhteiskunnassa olla todellinen pomo. Se ei voi määrätä ihmisen tekemisiä eikä aiemmin kuvaamaani minilaumakäyttäytymistä lukuunottamatta edes toisten koirien tekemisiä.

Koira ei nyky-yhteiskunnassa voi olla ihmisen kanssa edes tasavertainen, koska se ei voi määrätä omasta elämästään. Ihminen (kasvattaja) päättää, koska se syntyy. Ihmiset päättävät (kasvattaja ja pennunostaja), missä se elää elämänsä. Ihminen päättää sen syömiset, kulkemiset, eläinlääkärikäynnit... Ihminen päättää (tai ainakin ihmisen pitäisi päättää ja toteuttaa päätöksensä), miten koirasta saadaan muidenkin ihmisten mielestä yhteiskuntakelpoinen. Ja ihminen lopulta monissa tapauksissa päättää, koska se kuolee tehdessään päätöksen koiran lopettamisesta. Vaikka koira kuinka haluaisi päättää elämänsä vaiheista toisin, se ei voi. Ihminen on laumanjohtaja, vaikka kuinka haluaisikin olla jotain muuta, koska ihminen ei voi delegoida päätösvaltaansa koiralle edes sitä itseään koskevissa asioissa. No, tietysti, voihan sitä sekä oman että koiransa elämän tehdä vaikeaksi "haluaisitko tänään aamiaiseksi Hillsin vai Royalcaninin nappuloita?" (sovellettu esimerkki asiakaspalvelutyössä kohtaamastani äiti-ja-hädintuskin-kävelemään-oppinut-taapero-tilanteesta).

Tämä huomioiden, mielestäni johtajuuden ei tarvitse merkitä, että koiria kohdeltaisiin "alaisina". Johtajuus voi tarkoittaa, että koiran annetaan olla koira. Sen ei oleteta kykenevän ilman koulutusta päättelemään, kuinka sen kuuluu käyttäytyä niissä tuhansissa tilanteissa, joihin se elämänsä aikana joutuu. Ihmisen kuuluu pystyä kantamaan vastuunsa ja kouluttamaan koiransa. Siten ihminen osoittaa koiralle olevansa pomo, joka päättää. Ei johtajuuden tarvitse olla "alaisuus"simputusta, jota tunnut ajattelevan. Jos ihminen itse tajuaa oman asemansa koiran pomona, hänen ei tarvitse pullistella kuin pikkukapiaisen alokkaiden edessä.

Perheen isä mainitsi, että pitäisi oppia tuntemaan koiransa. Ensimmäinen koirani oli - jälkiviisauden valossa - vaikea koira aloittelijalle (ihan aloittelijakelpoista rotua, mutta yksilönä). Kun homma sen kanssa ei meinannut sujua, aloin tarkkailla, miten se toimi silloin, kun sai tehdä mielensä mukaan. Kun käänsin asetelman nurin, ja molossia vapaasti lainatakseni, aloin opetella "koiraa puhumisen" alkeita, aloin tulla toimeen koirani, ehdottoman oman maailmansa alfan kanssa. Sitä tarkkailemalla opin paljon johtajuudesta, ja sen ei todellakaan tarvitse olla surkeaa itsetehostusta, vaan edelleen molossin sanoin "vaikea huomata,miten se pitää langat kasassa" (painotan itse kolmea viimeistä sanaa, joiden kohdalla meillä ihmisillä on useimmin ongelmia).

... kirjoitti:

Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?

Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?

Yritän vain ymmärtää miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan? Miksi myös ihmiset, jotka tietävät, että eläin ei toimi niin, haluaa kohdella eläintään alaisenaan?

Lue lisää

No jos olet se sama pistepirkko,kun ennenkin on kirjoittanut ja ollaan asiasta keskusteltu,niin oma mielipiteeni todennäköisesti tuli silloin selväksi ;)

Mutta jos et,niin otetaas kerran vielä lyhyesti.

Edellisessä viestissäni vähän valotin,miksi sanon itseäni "johtajaksi".Sanon myös äipäksi,mamin pikkumussukoitten äiskäksi ym.ym.lällällällää.Käyttäydyn joidenkin teorioitten :D mukaan täysin epäkunnioitettavan johtajan :D tavoin,eli halaan,jopa pussaan niitä nokalle o_O,koska vain sellainen fiilis iskee.Pikkurodunkin hankin aikoinaan taas uudelleen,kun oli kiva saada oma pikku tissinvälimoppe.
Koirat saa hyvää ja maittavaa kotiruokaa ( kauhea johtaja ruokkii vielä kaikkien hienojen ruokafirmojenTUTKIMUSTEN vastaisesti),ja niitä lellitään ihan kivasti.

Mutta,kuten sanoin,minä päätän,missä mennään ja miten mennään.Ne opetetaan koirille kunnolla,positiiviseen vahvistamiseen nojautuen.Tarpeen tulleen vaaditaan.Mutta siitä lähdetään,että se tehdään,mitä minä vaadin.Noh,jos haluaa sanaa "kuri" käyttää,olkoon se kelle mitä on,niin koirat on kovassa "kurissa".Mutta,kun ne toimii kuten haluan,luotettavasti,varmasti ja vielä iloisestikkin (apuva,johtajan koirat siis o_O ),niin ne saa myös paljon vapautta.Pääsee joka paikkaan mukaan (on muuten ainoat suvun koirat,jotka anoppikin mielellään ottaa kylään :DDD ),on erittäin paljon lenkeillä auki ym.ym.

Juu,en usko,tai pikemmin ,en ole ihmeemmin antanut minkään oppien vaikuttaa tekemisiini.Ihan sama koskee tieteitä,teorioita,kenenkään nykypäivän "gurun" (semmoisiakin nykypäivänä kuulemma on :D )sanomisia.

En tiedä johtuuko tämä rotukohtaisista piirteistäni,geeneistä,opitusta vaan mistä,tai ehkä siitä,että kuulun (täytyy tunnustaa,apuva )siihen sukupolveen,joiden aloitettaessa ei näitä asioita mietitty,saati olleet tapetilla(ei vissiin kaikkea "hienouksia" tiedettykkään).Asiat vaan tehtiin,jotkut samoin kun muutkin,jotkut hyvinkin eri tavalla,eli (kaikella kunioituksella vanhoja taitajia kohtaan)kokeillen omapäisesti omaa tapaa toimia.Jostain mentiin allikkoon,jostain opittiin,ja jotain uuttakin tuli ihan itsekkin kehitettyä.Voipi sanoa,että on sitä pyörää ennenkin keksitty :D
Yritysten,erehdysten ja onnistumisen kautta ollaan siinä,missä ollaan.

Eli ei,ei houkuta mikään vaihtoehto.Oma tie on käyty,välillä päätäkin seinääään hakkaamalla,ja nyt voi sanoa,että sen verran tyytyväinen olen lopputulokseen,että ei tarvi miettiä yhtään mitään oppeja.
Toki vielä on paljon opittavaa,mutta se jos/kun jotain löytyy,niin kovan suodattimen läpi menee.Ja jos jotain jäljelle jää :D,niin ei muuta kuin hieno juttu aina,kun uutta hyvää tulee eteen :).
Ja ihan mielelläni ja sujuvasti kaikenlaista tietoa,teoriaa,ym.koiriin liittyvää lueskelen ja jotain kurssejakin jopa vielä välillä tulee käytyä,mutta pääsääntöisesti ihan mielenkiinnosta intohimoon,eli koiriin :)

"Miksi ihmiset...." No töttöröö vaan,jos noita koissuja joku haluaa kutsua alaiseksi,niin siinäpä sitten ovat.Kun nuot sanat ei paljoa merkkaa...

Ja eläinten toimimisista en kovin monesta lajista tiedä,muutamasta tosin jotain,koirista jonkun verrankin,valitettavasti vaan lähinnä kokemuksen johdosta...
Mutta jos noit omat edesmennet ja nykyiset,lasketaan eläimiksi,niin kyllä ne on ihan kivasti toimineet.Se riittää minulle,ja luulisi,että ihan mopsukoillekkin.Ihan tekee mieli taas vähän mennä pusipusihalihali.

Että silleen,tolla lailla ihmeessä... o=)

molossi kirjoitti:

No jos olet se sama pistepirkko,kun ennenkin on kirjoittanut ja ollaan asiasta keskusteltu,niin oma mielipiteeni todennäköisesti tuli silloin selväksi ;)

Mutta jos et,niin otetaas kerran vielä lyhyesti.

Edellisessä viestissäni vähän valotin,miksi sanon itseäni "johtajaksi".Sanon myös äipäksi,mamin pikkumussukoitten äiskäksi ym.ym.lällällällää.Käyttäydyn joidenkin teorioitten :D mukaan täysin epäkunnioitettavan johtajan :D tavoin,eli halaan,jopa pussaan niitä nokalle o_O,koska vain sellainen fiilis iskee.Pikkurodunkin hankin aikoinaan taas uudelleen,kun oli kiva saada oma pikku tissinvälimoppe.
Koirat saa hyvää ja maittavaa kotiruokaa ( kauhea johtaja ruokkii vielä kaikkien hienojen ruokafirmojenTUTKIMUSTEN vastaisesti),ja niitä lellitään ihan kivasti.

Mutta,kuten sanoin,minä päätän,missä mennään ja miten mennään.Ne opetetaan koirille kunnolla,positiiviseen vahvistamiseen nojautuen.Tarpeen tulleen vaaditaan.Mutta siitä lähdetään,että se tehdään,mitä minä vaadin.Noh,jos haluaa sanaa "kuri" käyttää,olkoon se kelle mitä on,niin koirat on kovassa "kurissa".Mutta,kun ne toimii kuten haluan,luotettavasti,varmasti ja vielä iloisestikkin (apuva,johtajan koirat siis o_O ),niin ne saa myös paljon vapautta.Pääsee joka paikkaan mukaan (on muuten ainoat suvun koirat,jotka anoppikin mielellään ottaa kylään :DDD ),on erittäin paljon lenkeillä auki ym.ym.

Juu,en usko,tai pikemmin ,en ole ihmeemmin antanut minkään oppien vaikuttaa tekemisiini.Ihan sama koskee tieteitä,teorioita,kenenkään nykypäivän "gurun" (semmoisiakin nykypäivänä kuulemma on :D )sanomisia.

En tiedä johtuuko tämä rotukohtaisista piirteistäni,geeneistä,opitusta vaan mistä,tai ehkä siitä,että kuulun (täytyy tunnustaa,apuva )siihen sukupolveen,joiden aloitettaessa ei näitä asioita mietitty,saati olleet tapetilla(ei vissiin kaikkea "hienouksia" tiedettykkään).Asiat vaan tehtiin,jotkut samoin kun muutkin,jotkut hyvinkin eri tavalla,eli (kaikella kunioituksella vanhoja taitajia kohtaan)kokeillen omapäisesti omaa tapaa toimia.Jostain mentiin allikkoon,jostain opittiin,ja jotain uuttakin tuli ihan itsekkin kehitettyä.Voipi sanoa,että on sitä pyörää ennenkin keksitty :D
Yritysten,erehdysten ja onnistumisen kautta ollaan siinä,missä ollaan.

Eli ei,ei houkuta mikään vaihtoehto.Oma tie on käyty,välillä päätäkin seinääään hakkaamalla,ja nyt voi sanoa,että sen verran tyytyväinen olen lopputulokseen,että ei tarvi miettiä yhtään mitään oppeja.
Toki vielä on paljon opittavaa,mutta se jos/kun jotain löytyy,niin kovan suodattimen läpi menee.Ja jos jotain jäljelle jää :D,niin ei muuta kuin hieno juttu aina,kun uutta hyvää tulee eteen :).
Ja ihan mielelläni ja sujuvasti kaikenlaista tietoa,teoriaa,ym.koiriin liittyvää lueskelen ja jotain kurssejakin jopa vielä välillä tulee käytyä,mutta pääsääntöisesti ihan mielenkiinnosta intohimoon,eli koiriin :)

"Miksi ihmiset...." No töttöröö vaan,jos noita koissuja joku haluaa kutsua alaiseksi,niin siinäpä sitten ovat.Kun nuot sanat ei paljoa merkkaa...

Ja eläinten toimimisista en kovin monesta lajista tiedä,muutamasta tosin jotain,koirista jonkun verrankin,valitettavasti vaan lähinnä kokemuksen johdosta...
Mutta jos noit omat edesmennet ja nykyiset,lasketaan eläimiksi,niin kyllä ne on ihan kivasti toimineet.Se riittää minulle,ja luulisi,että ihan mopsukoillekkin.Ihan tekee mieli taas vähän mennä pusipusihalihali.

Että silleen,tolla lailla ihmeessä... o=)

Lue lisää

"ei turhia teorioita1.7.2010 18:01"
"1.7.2010 19:13 molossi"

Kyllä.....Hitsi kun keksis vielä jotain lisättävää....todella asiaa iso komppi..mistä minä nyt enää paasaan....hitsi.

perheen isä kirjoitti:

"ei turhia teorioita1.7.2010 18:01"
"1.7.2010 19:13 molossi"

Kyllä.....Hitsi kun keksis vielä jotain lisättävää....todella asiaa iso komppi..mistä minä nyt enää paasaan....hitsi.

Lue lisää

No jos et keksi enää lisää,niin mennään vaix kattoo tuota toimintatorstaita.Sopis vissiin tyyliin :D

Mutta otetaas nyt vaikka noit alamaiset,koissut, keimeihin mukaan.Ellei ole tehty jotain tutkimusta actionin katsomisen vaikutuksesta koissuihin...
Noh,täällä päin ainaskin ikää riittää noilla,vaikka k-18 oliskin,siellä ei ihan taida vielä ,joten varovaisuutta peliin,ettei tule traumoja...

... kirjoitti:

Kun koiralla ei ole moraalia, niin mistä ihmeestä se tietää, että toinen koira, kenen luuta se yrittää viedä on ylempiarvoisempi? Mahdollisesti siitä, että se ei saa vietyä sitä jos se toinen on vahvempi tai että se vie sen jos se itse on vahvempi? Vai kerrotko sinä, että sillä koiralla on se moraali ja se voi pitää toista ylempiarvoisempana kuin toista?

Vahvemmuus, ok, se on fyysinen ominaisuus. Missä vaiheessa tulee ne moraaliset arvostukset ylempi tai alempi arvoiseksi? Vahvin (se kenen luuta ei uskalleta viedä) siis on eläinlauman johtaja? Hassua, että ihmiset yrittävät johtaa koiralaumoja, joissa on paaaaaaljon heitä vahvempia koiria...

Töissä minunkin pomo on sellainen rääpäle, että jopa minä kantaisin sen ovesta ulos vastoin tahtoaan jos haluaisin...

Lue lisää

"Vahvemmuus, ok, se on fyysinen ominaisuus"

Siinä on koiran moraali!!! Yksinkertaista, eikö? Kuten ihmiselläkin, vahvemman oikeudella tässä yhteiskunnassakin mennään, vai eikö?

... kirjoitti:

Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?

Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?

Yritän vain ymmärtää miksi ihmeessä? Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan? Miksi myös ihmiset, jotka tietävät, että eläin ei toimi niin, haluaa kohdella eläintään alaisenaan?

Lue lisää

"Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?"

Aikamoista raketti ja avaruustiedettä koiranpito nykyisin.
Tuntuu, että pitää olla NASA:n insinööri, että siitä selviää.

selvennän kirjoitti:

"Vahvemmuus, ok, se on fyysinen ominaisuus"

Siinä on koiran moraali!!! Yksinkertaista, eikö? Kuten ihmiselläkin, vahvemman oikeudella tässä yhteiskunnassakin mennään, vai eikö?

Lue lisää

Vahvemmuus on siis koiran moraali?

Se moraalisesti arvottaa sen mukaan kuka on fyysisesti vahvin?

Eli kuten ihmisissäkin myöskään koiran pennut eivät pärjää elävänä elämässään, koska kuten ihmislapset, nekin ovat fyysisesti todella heikkoja? Vai miksi koiranpennuista, kuten ihmislapsistakin pidetään huolta? Mahdollisesti koska niistä välitetään ja aikuisilla yksilöillä on suvunjatkamisen tarve?

Moraalihan oikeasti merkitseee sitä, että vain ihminen pystyy arvottamaan moraalinsa takia jonkun heikommankin tärkeämmäksi kuin mitä on joku vahvempi. Ja sitä ominaisuutta yksilöltä tarvitaan jos haluaa olla sen yksilön pomo. Koira kyllä tietää, että se eliminoisi tehokkaammin ympäristön uhat kuin ihminen, jolla ei ole samaa nopeutta, eikä tappavia hampaita. Silti koiran pitäisi pitää pomonaan fyysisesti heikompaa ihmistä? Koira tarvitsisi siihen moraalin voidakseen sen tehdä. Kuitenkin koira voi jättää puolustamisen ihmisen hommaksi, vaikka se ihminen olisi paljon heikompi kuin koira, jos koira on kasvatettu asianmukaisesti ihmisen yhteiskuntakelpoiseksi lemmikkieläimeksi, siitä yksinkertaisesta syystä, että koiralla ei ole moraalia ja se ei mieti arvokkuuksia.

perheen isä kirjoitti:

"Kirjoituksistanne pääteltynä siis te molemmat sanotte, että vaikka tiedätte tieteen todistaneen jo ajat sitten, että johtajuusoppi on harhaa, te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?"

Sanotaan nyt selkeästi, että nämä koira asiat eivät ole tasa-arvo kysymyksiä, eikä tule sitä koskaan olemaan. Joillekin saattaa näin olla, mutta syyt näet monissa kysymyksissä eri ketjuissa.

" te silti molemmat pitäydytte silti olemaan koirienne johtajia?"
Toisinpäin ei voi olla, sillä se ei ole kivaa.
En vain pääse pointtiisi tai edes ymmärrä mitä asiaa ajat tai mihin pyrit.

Lue lisää

...sanon jälleen pointtini.

Kun olet tietoinen, että koirat eivät arvota mitään arvokkaammaksi tai vähemmän arvokkaaksi, eli koirat kuten muutkaan eläimet ihmistä lukuunottamatta, eivät kykene oivaltamaan mitään johtajuutta, toisen yksilön tärkeämpää asemaa, niin sitä ihmettelen, miksi haluat olla koirasi pomo kuitenkin.

Ok, vastasit, koska toisin päin olisi ikävää. Mutta kun tuon saman tiedon mukaan mikä sinullakin on, koira ei kykene edelleenkään ajattelemaan olevansa myöskään itse johtaja.

Kun teistä vain toinen pystyy käsittämään mitä johtajuus on, niin miksi ihmeessä se johtajuus pitää pitää teidän kahden välisessä vuorovaikutuksessa? Tunnet itsesi arvokkaammaksi, kun uskot olevasi koirasi johtaja? Se on ihan hyvä vastaus, ei silloin tarvitsekaan pohtia sitä, miten se koira sinut näkee, silloin pohdit suhdettanne vain yksipuolisesti, omalta kannaltasi. Mutta jos mietit koiran kannalta (kuten ihmisenä voit miettiä), koira kokee vain itsensä ylivertaiseksi, sillä sitä ohjaa vaistot, sille vain yhden yksilön hengissäselviäminen on tärkeää, eli itsensä.

Ihan sama mikä termi tai sana, kun käsite johtajuus on joka tapauksessa sama, se kuvastaa ylivertaisempaa arvoasemaa toiseen verrattuna.

Se mihin pyrin on se, että koiria alettaisiin pitää koirina, eläiminä jotka eivät käsitä mitään arvoasetelmia. Ihmisen yhteiskunnassa koira ei voi olla tasa-arvoinen ihmisen kanssa, mutta koiraa voi silti pitää koirana, ei alaisenaan. Ihmisen yhteiskuntaan mahtuu koiria, niillä on oma paikkansa ihmisten yhteiskunnassa, mutta sen paikan ei tarvitse olla mikään "alhaisempi olento kuin ihminen", vaan ne voisivat olla ihan vain koiran, lemmikkieläimen, asemassa ihmisten yhteiskunnassa. Koirien elämänlaatu kärsii siitä, että niitä pidetään alaisina. Ihmisten yhteiskuntaan mahtuu myös johtajia ja alaisia, mutta sen jo tiedetään myös työelämässä heikentävän elämänlaatua.

... kirjoitti:

...sanon jälleen pointtini.

Kun olet tietoinen, että koirat eivät arvota mitään arvokkaammaksi tai vähemmän arvokkaaksi, eli koirat kuten muutkaan eläimet ihmistä lukuunottamatta, eivät kykene oivaltamaan mitään johtajuutta, toisen yksilön tärkeämpää asemaa, niin sitä ihmettelen, miksi haluat olla koirasi pomo kuitenkin.

Ok, vastasit, koska toisin päin olisi ikävää. Mutta kun tuon saman tiedon mukaan mikä sinullakin on, koira ei kykene edelleenkään ajattelemaan olevansa myöskään itse johtaja.

Kun teistä vain toinen pystyy käsittämään mitä johtajuus on, niin miksi ihmeessä se johtajuus pitää pitää teidän kahden välisessä vuorovaikutuksessa? Tunnet itsesi arvokkaammaksi, kun uskot olevasi koirasi johtaja? Se on ihan hyvä vastaus, ei silloin tarvitsekaan pohtia sitä, miten se koira sinut näkee, silloin pohdit suhdettanne vain yksipuolisesti, omalta kannaltasi. Mutta jos mietit koiran kannalta (kuten ihmisenä voit miettiä), koira kokee vain itsensä ylivertaiseksi, sillä sitä ohjaa vaistot, sille vain yhden yksilön hengissäselviäminen on tärkeää, eli itsensä.

Ihan sama mikä termi tai sana, kun käsite johtajuus on joka tapauksessa sama, se kuvastaa ylivertaisempaa arvoasemaa toiseen verrattuna.

Se mihin pyrin on se, että koiria alettaisiin pitää koirina, eläiminä jotka eivät käsitä mitään arvoasetelmia. Ihmisen yhteiskunnassa koira ei voi olla tasa-arvoinen ihmisen kanssa, mutta koiraa voi silti pitää koirana, ei alaisenaan. Ihmisen yhteiskuntaan mahtuu koiria, niillä on oma paikkansa ihmisten yhteiskunnassa, mutta sen paikan ei tarvitse olla mikään "alhaisempi olento kuin ihminen", vaan ne voisivat olla ihan vain koiran, lemmikkieläimen, asemassa ihmisten yhteiskunnassa. Koirien elämänlaatu kärsii siitä, että niitä pidetään alaisina. Ihmisten yhteiskuntaan mahtuu myös johtajia ja alaisia, mutta sen jo tiedetään myös työelämässä heikentävän elämänlaatua.

Lue lisää

ei turhia teorioita1.7.2010 18:01 (siis huolella ja voit kommentoida)

... kirjoitti:

...sanon jälleen pointtini.

Kun olet tietoinen, että koirat eivät arvota mitään arvokkaammaksi tai vähemmän arvokkaaksi, eli koirat kuten muutkaan eläimet ihmistä lukuunottamatta, eivät kykene oivaltamaan mitään johtajuutta, toisen yksilön tärkeämpää asemaa, niin sitä ihmettelen, miksi haluat olla koirasi pomo kuitenkin.

Ok, vastasit, koska toisin päin olisi ikävää. Mutta kun tuon saman tiedon mukaan mikä sinullakin on, koira ei kykene edelleenkään ajattelemaan olevansa myöskään itse johtaja.

Kun teistä vain toinen pystyy käsittämään mitä johtajuus on, niin miksi ihmeessä se johtajuus pitää pitää teidän kahden välisessä vuorovaikutuksessa? Tunnet itsesi arvokkaammaksi, kun uskot olevasi koirasi johtaja? Se on ihan hyvä vastaus, ei silloin tarvitsekaan pohtia sitä, miten se koira sinut näkee, silloin pohdit suhdettanne vain yksipuolisesti, omalta kannaltasi. Mutta jos mietit koiran kannalta (kuten ihmisenä voit miettiä), koira kokee vain itsensä ylivertaiseksi, sillä sitä ohjaa vaistot, sille vain yhden yksilön hengissäselviäminen on tärkeää, eli itsensä.

Ihan sama mikä termi tai sana, kun käsite johtajuus on joka tapauksessa sama, se kuvastaa ylivertaisempaa arvoasemaa toiseen verrattuna.

Se mihin pyrin on se, että koiria alettaisiin pitää koirina, eläiminä jotka eivät käsitä mitään arvoasetelmia. Ihmisen yhteiskunnassa koira ei voi olla tasa-arvoinen ihmisen kanssa, mutta koiraa voi silti pitää koirana, ei alaisenaan. Ihmisen yhteiskuntaan mahtuu koiria, niillä on oma paikkansa ihmisten yhteiskunnassa, mutta sen paikan ei tarvitse olla mikään "alhaisempi olento kuin ihminen", vaan ne voisivat olla ihan vain koiran, lemmikkieläimen, asemassa ihmisten yhteiskunnassa. Koirien elämänlaatu kärsii siitä, että niitä pidetään alaisina. Ihmisten yhteiskuntaan mahtuu myös johtajia ja alaisia, mutta sen jo tiedetään myös työelämässä heikentävän elämänlaatua.

Lue lisää

Aikamoista raketti ja avaruustiedettä koiranpito nykyisin.
Tuntuu, että pitää olla NASA:n insinööri, että siitä selviää.

" ..ajatteleminen on raskasta työtä, siksi niin harvat sitä tekevät." -Henry Ford-

ei turhia teorioita kirjoitti:

Et osoittanut kirjoitustasi minulle, mutta puutun silti. Jätän tiedeviisastelusi omaan arvoonsa, mutta...

"Miksi ihmeessä ihmiset halauvat kohdella eläimiään alaisinaan?"

Vastaisitko jo aiemmin esittämääni kysymykseen, mikä sinun mielestäsi on lauma? Entä mitä ymmärrät johtajuudella ja "alaisuudella"?

Koira ei voi nyky-yhteiskunnassa olla todellinen pomo. Se ei voi määrätä ihmisen tekemisiä eikä aiemmin kuvaamaani minilaumakäyttäytymistä lukuunottamatta edes toisten koirien tekemisiä.

Koira ei nyky-yhteiskunnassa voi olla ihmisen kanssa edes tasavertainen, koska se ei voi määrätä omasta elämästään. Ihminen (kasvattaja) päättää, koska se syntyy. Ihmiset päättävät (kasvattaja ja pennunostaja), missä se elää elämänsä. Ihminen päättää sen syömiset, kulkemiset, eläinlääkärikäynnit... Ihminen päättää (tai ainakin ihmisen pitäisi päättää ja toteuttaa päätöksensä), miten koirasta saadaan muidenkin ihmisten mielestä yhteiskuntakelpoinen. Ja ihminen lopulta monissa tapauksissa päättää, koska se kuolee tehdessään päätöksen koiran lopettamisesta. Vaikka koira kuinka haluaisi päättää elämänsä vaiheista toisin, se ei voi. Ihminen on laumanjohtaja, vaikka kuinka haluaisikin olla jotain muuta, koska ihminen ei voi delegoida päätösvaltaansa koiralle edes sitä itseään koskevissa asioissa. No, tietysti, voihan sitä sekä oman että koiransa elämän tehdä vaikeaksi "haluaisitko tänään aamiaiseksi Hillsin vai Royalcaninin nappuloita?" (sovellettu esimerkki asiakaspalvelutyössä kohtaamastani äiti-ja-hädintuskin-kävelemään-oppinut-taapero-tilanteesta).

Tämä huomioiden, mielestäni johtajuuden ei tarvitse merkitä, että koiria kohdeltaisiin "alaisina". Johtajuus voi tarkoittaa, että koiran annetaan olla koira. Sen ei oleteta kykenevän ilman koulutusta päättelemään, kuinka sen kuuluu käyttäytyä niissä tuhansissa tilanteissa, joihin se elämänsä aikana joutuu. Ihmisen kuuluu pystyä kantamaan vastuunsa ja kouluttamaan koiransa. Siten ihminen osoittaa koiralle olevansa pomo, joka päättää. Ei johtajuuden tarvitse olla "alaisuus"simputusta, jota tunnut ajattelevan. Jos ihminen itse tajuaa oman asemansa koiran pomona, hänen ei tarvitse pullistella kuin pikkukapiaisen alokkaiden edessä.

Perheen isä mainitsi, että pitäisi oppia tuntemaan koiransa. Ensimmäinen koirani oli - jälkiviisauden valossa - vaikea koira aloittelijalle (ihan aloittelijakelpoista rotua, mutta yksilönä). Kun homma sen kanssa ei meinannut sujua, aloin tarkkailla, miten se toimi silloin, kun sai tehdä mielensä mukaan. Kun käänsin asetelman nurin, ja molossia vapaasti lainatakseni, aloin opetella "koiraa puhumisen" alkeita, aloin tulla toimeen koirani, ehdottoman oman maailmansa alfan kanssa. Sitä tarkkailemalla opin paljon johtajuudesta, ja sen ei todellakaan tarvitse olla surkeaa itsetehostusta, vaan edelleen molossin sanoin "vaikea huomata,miten se pitää langat kasassa" (painotan itse kolmea viimeistä sanaa, joiden kohdalla meillä ihmisillä on useimmin ongelmia).

Lue lisää

Lauma: elinyhteisö, missä eläin elää

Johtajuus: Riippuu määrittelystä. Johtajuutta määritellään monilla eri teorioilla aina klassisista johtamisteorioista uusiin johtamisteorioihin. Teoriasta riippumatta johtajuus on ylempi arvoasema johdettaviin nähden. Johtajien keskeisin tehtävä teoriasta riippumatta on yhteisen päämäärän ja mission esittäminen ja saavuttaminen.

Alainen: se tyyppi joka on johtajan alaisuudessa suorittamassa sitä missiota.

Vastakysymys: Sanot; "Koira ei voi nyky-yhteiskunnassa olla todellinen pomo." Miksi se ei voi olla? Mahdollisesti koska se ei kykene käsittämään lainkaan kyseistä arvoasemaansa? Jos koira kykenisi käsittämään kyseisen arvoaseman, miksei sekin voisi olla pomo? Ihminen käsittää kyseisen arvoasetelman ja ihmisetkin voivat olla pomoja. On luonnollista, että koira joka ei sitä käsitä, ei tietenkään voi olla pomo. Mutta jos koira käsittäisi ja koirien parissa voisi siis johtajuudesta puhua, niin miksei koirakin voisi olla pomo, koirahan silloin käsittäisi varmasti kaikki muutkin ihmisten yhteiskunnan pelissäännöt ja lait ja asetukset?

"Koira ei nyky-yhteiskunnassa voi olla ihmisen kanssa edes tasavertainen, koska se ei voi määrätä omasta elämästään."

Miksi koira ei silloin voi olla lemmikkieläimen asemassa, vaan se pitää kastittaa alempiarvoiseen kastiin kuuluvaksi? Koska ihminen on näkemyksesi mukaan ylivertainen luomakunnakruunu, jolla muut eläimet ovat vain hyödykkeitä? nykykäsityksen mukaan kuitenkin ihmistä pidetään evoluution luomana eläimenä eläinten joukossa. Ihminen eläimenä, vaikka jossain viidakossa apinoiden laumassa ei olisi apinayhteiskunnan alempiarvoisempi, vaikkei se saisikaan määrätä itse tekemisiään, vaan apinat ohajisivat toimintaa, vaan ihminen olisim siellä vain toisen aljin edustaja, ei tasa-arvoinen, muttei mitenkään alempi tai korkeampikaan. Ja sitä pitäisi myös koirien olla - Toisen lajin edustajia meidän yhteiskunnassa. Ei vääntää niitä mihinkään inhimillisiin kykyihin kyetä arvottamaan mitään.

Johtajuus ei ole sitä kuka päättää jostakin. Koirien kouluttamisessa oleva johtajuusteoria perustuu siihen, että koira muka tarvitsisi jonkun ylempiarvoisemman olennon johtamaan itseään. Päättäminen on eri asia, päättämistä puolesta voidaan yhdistää myös mm. kasvatukseen, huolenpitoon jne. Johtajat harvemmin päättävät tekemisiämme, tai jos yrittää päättää tekemisiämme, niin useimmat meistä vaihtavat työpaikkaa, jos ei saa rauhassa toeuttaa itseään, kun pitää täyttää vain johtajan päätöksiä.

"Ihminen on laumanjohtaja, vaikka kuinka haluaisikin olla jotain muuta, koska ihminen ei voi delegoida päätösvaltaansa koiralle edes sitä itseään koskevissa asioissa."


??? Monien koirien työskentely perustuu juuri siihen, että niiden annetaan toteuttaa itseään. Olen kauhuissani tällä hetkellä koiriesi puolesta, jos ne eivät saa päättää edes itseään koskevista arkisista asioista itse. Meillä ainakin ihmiset määrittävät rajat joiden sisällä koirat saavat toetuttaa itseään. Ihminen luo puitteet ja tämä sama ilmiö on myös johtajuudessa, pomot määrittävät puitteet, mutta se ei suinkaan pelkästään ole johtajuutta, sillä myös mm. kasvatuksessa ulkopuolinen taho luo puitteet.

En ajattele johtjuutta simputuksena, vaan ihan sinä mitä johtajuus on. Simputus on klassista johtamista, mutta johtajuutta on myös toisenlaista, kuten nämä uudemmat johtajuusteoria kertovat. Aivan samoin kun puhut alokkaista armeijasta voitaisiin puhua myös vaikka tiimitylöskentelystä organisaation sisällä. Niissä on johtajuutta ja juuri sitä johtajuutta tarkoitan. Johtajuus siis on se ylempi arvoasema.

... kirjoitti:

Vahvemmuus on siis koiran moraali?

Se moraalisesti arvottaa sen mukaan kuka on fyysisesti vahvin?

Eli kuten ihmisissäkin myöskään koiran pennut eivät pärjää elävänä elämässään, koska kuten ihmislapset, nekin ovat fyysisesti todella heikkoja? Vai miksi koiranpennuista, kuten ihmislapsistakin pidetään huolta? Mahdollisesti koska niistä välitetään ja aikuisilla yksilöillä on suvunjatkamisen tarve?

Moraalihan oikeasti merkitseee sitä, että vain ihminen pystyy arvottamaan moraalinsa takia jonkun heikommankin tärkeämmäksi kuin mitä on joku vahvempi. Ja sitä ominaisuutta yksilöltä tarvitaan jos haluaa olla sen yksilön pomo. Koira kyllä tietää, että se eliminoisi tehokkaammin ympäristön uhat kuin ihminen, jolla ei ole samaa nopeutta, eikä tappavia hampaita. Silti koiran pitäisi pitää pomonaan fyysisesti heikompaa ihmistä? Koira tarvitsisi siihen moraalin voidakseen sen tehdä. Kuitenkin koira voi jättää puolustamisen ihmisen hommaksi, vaikka se ihminen olisi paljon heikompi kuin koira, jos koira on kasvatettu asianmukaisesti ihmisen yhteiskuntakelpoiseksi lemmikkieläimeksi, siitä yksinkertaisesta syystä, että koiralla ei ole moraalia ja se ei mieti arvokkuuksia.

Lue lisää

"Se moraalisesti arvottaa sen mukaan kuka on fyysisesti vahvin? "

Kyllä, henkisesti tai fyysisesti. Molemmat käy.

" Kuitenkin koira voi jättää puolustamisen ihmisen hommaksi, vaikka se ihminen olisi paljon heikompi kuin koira, jos koira on kasvatettu asianmukaisesti ihmisen yhteiskuntakelpoiseksi lemmikkieläimeksi, "

Kuten huomaat, henkisesti tai fyysisesti vahvempi. Vahvempi pitää kuitenkin olla, muuten vahvempi ottaa oikeuden omiin käsiin...

Siinä on koiran moraali.

perheen isä kirjoitti:

Aikamoista raketti ja avaruustiedettä koiranpito nykyisin.
Tuntuu, että pitää olla NASA:n insinööri, että siitä selviää.

" ..ajatteleminen on raskasta työtä, siksi niin harvat sitä tekevät." -Henry Ford-

Lue lisää

3-pisteisen viestejä lukee, tulee väkisin mieleen riittäisikö sekään?

No onneksi näin ei ole vaan pärjää ihan lyhyellä matikalla... Mutta ehkä hänellä on elämässään vain jotenkin vaikea vaihe...

molossi kirjoitti:

No jos olet se sama pistepirkko,kun ennenkin on kirjoittanut ja ollaan asiasta keskusteltu,niin oma mielipiteeni todennäköisesti tuli silloin selväksi ;)

Mutta jos et,niin otetaas kerran vielä lyhyesti.

Edellisessä viestissäni vähän valotin,miksi sanon itseäni "johtajaksi".Sanon myös äipäksi,mamin pikkumussukoitten äiskäksi ym.ym.lällällällää.Käyttäydyn joidenkin teorioitten :D mukaan täysin epäkunnioitettavan johtajan :D tavoin,eli halaan,jopa pussaan niitä nokalle o_O,koska vain sellainen fiilis iskee.Pikkurodunkin hankin aikoinaan taas uudelleen,kun oli kiva saada oma pikku tissinvälimoppe.
Koirat saa hyvää ja maittavaa kotiruokaa ( kauhea johtaja ruokkii vielä kaikkien hienojen ruokafirmojenTUTKIMUSTEN vastaisesti),ja niitä lellitään ihan kivasti.

Mutta,kuten sanoin,minä päätän,missä mennään ja miten mennään.Ne opetetaan koirille kunnolla,positiiviseen vahvistamiseen nojautuen.Tarpeen tulleen vaaditaan.Mutta siitä lähdetään,että se tehdään,mitä minä vaadin.Noh,jos haluaa sanaa "kuri" käyttää,olkoon se kelle mitä on,niin koirat on kovassa "kurissa".Mutta,kun ne toimii kuten haluan,luotettavasti,varmasti ja vielä iloisestikkin (apuva,johtajan koirat siis o_O ),niin ne saa myös paljon vapautta.Pääsee joka paikkaan mukaan (on muuten ainoat suvun koirat,jotka anoppikin mielellään ottaa kylään :DDD ),on erittäin paljon lenkeillä auki ym.ym.

Juu,en usko,tai pikemmin ,en ole ihmeemmin antanut minkään oppien vaikuttaa tekemisiini.Ihan sama koskee tieteitä,teorioita,kenenkään nykypäivän "gurun" (semmoisiakin nykypäivänä kuulemma on :D )sanomisia.

En tiedä johtuuko tämä rotukohtaisista piirteistäni,geeneistä,opitusta vaan mistä,tai ehkä siitä,että kuulun (täytyy tunnustaa,apuva )siihen sukupolveen,joiden aloitettaessa ei näitä asioita mietitty,saati olleet tapetilla(ei vissiin kaikkea "hienouksia" tiedettykkään).Asiat vaan tehtiin,jotkut samoin kun muutkin,jotkut hyvinkin eri tavalla,eli (kaikella kunioituksella vanhoja taitajia kohtaan)kokeillen omapäisesti omaa tapaa toimia.Jostain mentiin allikkoon,jostain opittiin,ja jotain uuttakin tuli ihan itsekkin kehitettyä.Voipi sanoa,että on sitä pyörää ennenkin keksitty :D
Yritysten,erehdysten ja onnistumisen kautta ollaan siinä,missä ollaan.

Eli ei,ei houkuta mikään vaihtoehto.Oma tie on käyty,välillä päätäkin seinääään hakkaamalla,ja nyt voi sanoa,että sen verran tyytyväinen olen lopputulokseen,että ei tarvi miettiä yhtään mitään oppeja.
Toki vielä on paljon opittavaa,mutta se jos/kun jotain löytyy,niin kovan suodattimen läpi menee.Ja jos jotain jäljelle jää :D,niin ei muuta kuin hieno juttu aina,kun uutta hyvää tulee eteen :).
Ja ihan mielelläni ja sujuvasti kaikenlaista tietoa,teoriaa,ym.koiriin liittyvää lueskelen ja jotain kurssejakin jopa vielä välillä tulee käytyä,mutta pääsääntöisesti ihan mielenkiinnosta intohimoon,eli koiriin :)

"Miksi ihmiset...." No töttöröö vaan,jos noita koissuja joku haluaa kutsua alaiseksi,niin siinäpä sitten ovat.Kun nuot sanat ei paljoa merkkaa...

Ja eläinten toimimisista en kovin monesta lajista tiedä,muutamasta tosin jotain,koirista jonkun verrankin,valitettavasti vaan lähinnä kokemuksen johdosta...
Mutta jos noit omat edesmennet ja nykyiset,lasketaan eläimiksi,niin kyllä ne on ihan kivasti toimineet.Se riittää minulle,ja luulisi,että ihan mopsukoillekkin.Ihan tekee mieli taas vähän mennä pusipusihalihali.

Että silleen,tolla lailla ihmeessä... o=)

Lue lisää

Olen tä'män kuullut tosiaan aikaisemminkin.

Eläinsuojelullisesti pyritään pois sanasta johtajuus, koska jotkut ikävä kyllä noudattavat mysö sitä teoriaa mitä johtjuusopin takana on, eli kuvittelevat,e ttä koira tarvitsee itselleen johtajan ollakseen onnellinen ja ne jotkut ikävä kyllä vielä toteuttavat sitä oikeaa johtajuutta.

Eli vaikka termeillä ei ole merkitystä, niin käsittelillä niiden takana on. Sinä et toteuta koiriesi kanssa johtajuusoppia. Siksi olisi eläinsuojelun kannalta kiva, jos et puhuisi myöskään johtajuuden puolesta, sillä sen lukija saattaa ottaa sitten sen käsityksen, että myös koiriensa kanssa hyvin pärjäävä ihminen toeuttaa johtajuusoppia (ja hän toteuttaa itse sitä opin varsinaisen merkityksen mukaan, eli kuvitellen olevansa koiriansa ylempiarvoisempi olento, joita koiran tulee kunnioittaa sen hierarkisen statuksen, ei tekojen takia).

Ongelmahan on tuo suluissa oleva, kuten olemme monesti puhuneet. Johtajuusoppi lähtee siitä, että koira ymmärtäisi ihmisen olevan ylempi olento, jolloin sen pitää tilanteessa kuin tilanteessa kunnioittaa omistajaansa, koska toinen vain on ylempiarvoisempi olentona. Tämä altistaa aivan käsittämättömiin tilanteisiin, koira karkaa metsässä ja johtajuusopin mukaan aloitetaan hirveä alistus operaatio kotona (syödään ennen koiraa), ulkona (koiraa makuutetaan hirveän kauan...), kaikkilla (koiralta voidaan evätä missä vain sen ilot vain koska ihminen pystyy), jolla ei ole mitään tekemistä metsässä karkaamisen kanssa. Ja tätä on koirien johtaminen. koska sinä et toimi näin, kuten olemme monesti puhuneet, olisi hyvä jos et puhuisi myöskään niin tekeväsi, sillä sinä ainakin olet varmasti monen täällä olevan lukijan "esikuva". "molossikin on koiriensa johtaja ja se pärjää hyvin koriensa kanssa, siksi johtajuus täytyy olla oikea tie" Ja se ihminen voikin käsittää sen johtajuuden oikeassa muodossaan, jolloin koiran kouluttaminen jää vähemmälle ja oman arvoaseman vahvistaminen nousee suurempaan rooliin.

perheen isä kirjoitti:

Aikamoista raketti ja avaruustiedettä koiranpito nykyisin.
Tuntuu, että pitää olla NASA:n insinööri, että siitä selviää.

" ..ajatteleminen on raskasta työtä, siksi niin harvat sitä tekevät." -Henry Ford-

Lue lisää

...ei tarvitse välittää jos riittää että joku ulkopuolinen syöttää ajatukset ja mielipiteet itsellesi.

Tieteessä on se hyvä puoli, että kun tutustuu asioiden toliin, niin sitten voi itse kehitellä oman mielipiteensä ja ajatuksensa aiheesta.

Mutta jos jotakuta teoriat eivät kiinnosta, niin eikö silloin luulisi olevan helpompi muuttaa ajatusmaailmaansa? kuittaa ja yliviivaa vain sen minkä joku on joskus syöttänyt omiin aivoihin ja ohjelmoi sinne uuden tiedon. Se on vaikeampaa silloin kun sen tiedon on itse hankkinut ja teorioiden kautta kokonaisuuteensa yhdistänyt.. En tiedä...

joo-o. kirjoitti:

"Se moraalisesti arvottaa sen mukaan kuka on fyysisesti vahvin? "

Kyllä, henkisesti tai fyysisesti. Molemmat käy.

" Kuitenkin koira voi jättää puolustamisen ihmisen hommaksi, vaikka se ihminen olisi paljon heikompi kuin koira, jos koira on kasvatettu asianmukaisesti ihmisen yhteiskuntakelpoiseksi lemmikkieläimeksi, "

Kuten huomaat, henkisesti tai fyysisesti vahvempi. Vahvempi pitää kuitenkin olla, muuten vahvempi ottaa oikeuden omiin käsiin...

Siinä on koiran moraali.

Lue lisää

...sen jotenkin näkee, että ne teoriat eivät kaikkia tosiaan kiinnostanut.

Biologiahan väittää ihmisen olevan ainut moraalinen olento. (Tosin sekin ainutlaatuisuus on kyseenalainen, tosin tähän asti se on kyseenalaistettu vain apinoiden takia, mutta nyt jo koirienkin...)

... kirjoitti:

Olen tä'män kuullut tosiaan aikaisemminkin.

Eläinsuojelullisesti pyritään pois sanasta johtajuus, koska jotkut ikävä kyllä noudattavat mysö sitä teoriaa mitä johtjuusopin takana on, eli kuvittelevat,e ttä koira tarvitsee itselleen johtajan ollakseen onnellinen ja ne jotkut ikävä kyllä vielä toteuttavat sitä oikeaa johtajuutta.

Eli vaikka termeillä ei ole merkitystä, niin käsittelillä niiden takana on. Sinä et toteuta koiriesi kanssa johtajuusoppia. Siksi olisi eläinsuojelun kannalta kiva, jos et puhuisi myöskään johtajuuden puolesta, sillä sen lukija saattaa ottaa sitten sen käsityksen, että myös koiriensa kanssa hyvin pärjäävä ihminen toeuttaa johtajuusoppia (ja hän toteuttaa itse sitä opin varsinaisen merkityksen mukaan, eli kuvitellen olevansa koiriansa ylempiarvoisempi olento, joita koiran tulee kunnioittaa sen hierarkisen statuksen, ei tekojen takia).

Ongelmahan on tuo suluissa oleva, kuten olemme monesti puhuneet. Johtajuusoppi lähtee siitä, että koira ymmärtäisi ihmisen olevan ylempi olento, jolloin sen pitää tilanteessa kuin tilanteessa kunnioittaa omistajaansa, koska toinen vain on ylempiarvoisempi olentona. Tämä altistaa aivan käsittämättömiin tilanteisiin, koira karkaa metsässä ja johtajuusopin mukaan aloitetaan hirveä alistus operaatio kotona (syödään ennen koiraa), ulkona (koiraa makuutetaan hirveän kauan...), kaikkilla (koiralta voidaan evätä missä vain sen ilot vain koska ihminen pystyy), jolla ei ole mitään tekemistä metsässä karkaamisen kanssa. Ja tätä on koirien johtaminen. koska sinä et toimi näin, kuten olemme monesti puhuneet, olisi hyvä jos et puhuisi myöskään niin tekeväsi, sillä sinä ainakin olet varmasti monen täällä olevan lukijan "esikuva". "molossikin on koiriensa johtaja ja se pärjää hyvin koriensa kanssa, siksi johtajuus täytyy olla oikea tie" Ja se ihminen voikin käsittää sen johtajuuden oikeassa muodossaan, jolloin koiran kouluttaminen jää vähemmälle ja oman arvoaseman vahvistaminen nousee suurempaan rooliin.

Lue lisää

...yleisimmät keinot kertauksena, joilla suositellaan aina hoidettavan koiran kuin koiran ongelma kuin ongelma:

"1.Sinä hallitset leluja. Käytä niitä palkintona tottelevaisuudesta.
2.Sinä syöt ensin. Kaikki tähteet ovat sinun. Käytä makupaloja palkintona tottelevaisuudesta.
3.Saat kulkea kotonasi täsmälleen mistä haluat, koiraa väistämättä. (Tämä ei tarkoita sitä, etteikö koira saisi koskaan maata rauhassa.) Kapeissa paikoissa (kuten oviaukoissa) koira väistää sinua.
4.Sinulla on paras lepopaikka. Koira ei valtaa sohvaa eikä sänkyä. Jos valtaa eikä tahdo antaa periksi, pidä koiran perässä narua, josta voit kätevästi poistaa sen sohvalta. Sänkyyn ja sohvalle pääseminen on etuoikeus, joka pitää ansaita.
5.Sinä aloitat metsästyksen (leikin) ja tapat saaliin (voitat esim. köydenvedon, otat koiralta suusta tavaroita). Koira ei saa vaatia sinulta leikkiin ryhtymistä. Käytä leikkimistä palkintona tottelevaisuudesta.
6.Sinulla on oikeus vaatia huomiota koiraltasi. Koiran huomionhakuyritykset jätät huomiotta. Kutsu koira ja käske sen vaikkapa istua, kun haluat rapsuttaa sitä.
7.Jos pidät koiraa kiinni vaikkapa hoidon aikana, älä päästä sitä irti kun se pyristelee. Päästä se vasta kun se ei enää tempoile.
8.Sano käskysana vain kerran. Et saa koskaan toistaa käskyä näyttämättä koiralle konkreettisesti mitä sen pitää tehdä. Älä huuda käskyjä. Älä vaadi sellaista, mitä et voi viedä läpi.
9.Opeta koira menemään selälleen. Kun koira kellii selällään, voit rapsutella sitä mahasta.
10.Suojele laumaasi ulkopuolisilta. Puolusta koiraasi, asetu sen ja muiden koirien väliin. Aja hyökkääjät tiehensä. Älä vie koiraasi tilanteisiin, joissa et pysty takaamaan koiran turvallisuutta.
11.Älä ole aggressiivinen koiraasi kohtaan. Johtajuus ansaitaan, sitä ei oteta."

Tämä oli Kumikanasta: mitä on koiran johtaminen (oletko hyvä koiran johtaja)... Ja tällaisiahan nämä on kaikki muutkin, joissa puhutaan johtajuudesta. Vahvista omaa arvoasemaasi, älä suotta keskity ongelmasta pois oppimiseen, vaan koira oppii pois siitä automaattisesti kun se kunnioittaa sinua johtajana, silloin se kysyy sinulta luvan kaikkeen mitä se saa tehdä...

... kirjoitti:

...ei tarvitse välittää jos riittää että joku ulkopuolinen syöttää ajatukset ja mielipiteet itsellesi.

Tieteessä on se hyvä puoli, että kun tutustuu asioiden toliin, niin sitten voi itse kehitellä oman mielipiteensä ja ajatuksensa aiheesta.

Mutta jos jotakuta teoriat eivät kiinnosta, niin eikö silloin luulisi olevan helpompi muuttaa ajatusmaailmaansa? kuittaa ja yliviivaa vain sen minkä joku on joskus syöttänyt omiin aivoihin ja ohjelmoi sinne uuden tiedon. Se on vaikeampaa silloin kun sen tiedon on itse hankkinut ja teorioiden kautta kokonaisuuteensa yhdistänyt.. En tiedä...

Lue lisää

Moni kun ei usko omiin kokemuksiinsa vaan vaatii auktoriteettien mielipidettä kaikkeen siihen mitä tekee....

... kirjoitti:

Lauma: elinyhteisö, missä eläin elää

Johtajuus: Riippuu määrittelystä. Johtajuutta määritellään monilla eri teorioilla aina klassisista johtamisteorioista uusiin johtamisteorioihin. Teoriasta riippumatta johtajuus on ylempi arvoasema johdettaviin nähden. Johtajien keskeisin tehtävä teoriasta riippumatta on yhteisen päämäärän ja mission esittäminen ja saavuttaminen.

Alainen: se tyyppi joka on johtajan alaisuudessa suorittamassa sitä missiota.

Vastakysymys: Sanot; "Koira ei voi nyky-yhteiskunnassa olla todellinen pomo." Miksi se ei voi olla? Mahdollisesti koska se ei kykene käsittämään lainkaan kyseistä arvoasemaansa? Jos koira kykenisi käsittämään kyseisen arvoaseman, miksei sekin voisi olla pomo? Ihminen käsittää kyseisen arvoasetelman ja ihmisetkin voivat olla pomoja. On luonnollista, että koira joka ei sitä käsitä, ei tietenkään voi olla pomo. Mutta jos koira käsittäisi ja koirien parissa voisi siis johtajuudesta puhua, niin miksei koirakin voisi olla pomo, koirahan silloin käsittäisi varmasti kaikki muutkin ihmisten yhteiskunnan pelissäännöt ja lait ja asetukset?

"Koira ei nyky-yhteiskunnassa voi olla ihmisen kanssa edes tasavertainen, koska se ei voi määrätä omasta elämästään."

Miksi koira ei silloin voi olla lemmikkieläimen asemassa, vaan se pitää kastittaa alempiarvoiseen kastiin kuuluvaksi? Koska ihminen on näkemyksesi mukaan ylivertainen luomakunnakruunu, jolla muut eläimet ovat vain hyödykkeitä? nykykäsityksen mukaan kuitenkin ihmistä pidetään evoluution luomana eläimenä eläinten joukossa. Ihminen eläimenä, vaikka jossain viidakossa apinoiden laumassa ei olisi apinayhteiskunnan alempiarvoisempi, vaikkei se saisikaan määrätä itse tekemisiään, vaan apinat ohajisivat toimintaa, vaan ihminen olisim siellä vain toisen aljin edustaja, ei tasa-arvoinen, muttei mitenkään alempi tai korkeampikaan. Ja sitä pitäisi myös koirien olla - Toisen lajin edustajia meidän yhteiskunnassa. Ei vääntää niitä mihinkään inhimillisiin kykyihin kyetä arvottamaan mitään.

Johtajuus ei ole sitä kuka päättää jostakin. Koirien kouluttamisessa oleva johtajuusteoria perustuu siihen, että koira muka tarvitsisi jonkun ylempiarvoisemman olennon johtamaan itseään. Päättäminen on eri asia, päättämistä puolesta voidaan yhdistää myös mm. kasvatukseen, huolenpitoon jne. Johtajat harvemmin päättävät tekemisiämme, tai jos yrittää päättää tekemisiämme, niin useimmat meistä vaihtavat työpaikkaa, jos ei saa rauhassa toeuttaa itseään, kun pitää täyttää vain johtajan päätöksiä.

"Ihminen on laumanjohtaja, vaikka kuinka haluaisikin olla jotain muuta, koska ihminen ei voi delegoida päätösvaltaansa koiralle edes sitä itseään koskevissa asioissa."


??? Monien koirien työskentely perustuu juuri siihen, että niiden annetaan toteuttaa itseään. Olen kauhuissani tällä hetkellä koiriesi puolesta, jos ne eivät saa päättää edes itseään koskevista arkisista asioista itse. Meillä ainakin ihmiset määrittävät rajat joiden sisällä koirat saavat toetuttaa itseään. Ihminen luo puitteet ja tämä sama ilmiö on myös johtajuudessa, pomot määrittävät puitteet, mutta se ei suinkaan pelkästään ole johtajuutta, sillä myös mm. kasvatuksessa ulkopuolinen taho luo puitteet.

En ajattele johtjuutta simputuksena, vaan ihan sinä mitä johtajuus on. Simputus on klassista johtamista, mutta johtajuutta on myös toisenlaista, kuten nämä uudemmat johtajuusteoria kertovat. Aivan samoin kun puhut alokkaista armeijasta voitaisiin puhua myös vaikka tiimitylöskentelystä organisaation sisällä. Niissä on johtajuutta ja juuri sitä johtajuutta tarkoitan. Johtajuus siis on se ylempi arvoasema.

Lue lisää

"Olen kauhuissani tällä hetkellä koiriesi puolesta, jos ne eivät saa päättää edes itseään koskevista arkisista asioista itse."?????

Minä en ole. Jos saa niin lue minkälaisia "nettivinkkejä" täällä ihmiset koira ongelmiinsa kyselee...Nämä koirat ovat päättäneet arkisista asioistaan ihan itse..

... kirjoitti:

...yleisimmät keinot kertauksena, joilla suositellaan aina hoidettavan koiran kuin koiran ongelma kuin ongelma:

"1.Sinä hallitset leluja. Käytä niitä palkintona tottelevaisuudesta.
2.Sinä syöt ensin. Kaikki tähteet ovat sinun. Käytä makupaloja palkintona tottelevaisuudesta.
3.Saat kulkea kotonasi täsmälleen mistä haluat, koiraa väistämättä. (Tämä ei tarkoita sitä, etteikö koira saisi koskaan maata rauhassa.) Kapeissa paikoissa (kuten oviaukoissa) koira väistää sinua.
4.Sinulla on paras lepopaikka. Koira ei valtaa sohvaa eikä sänkyä. Jos valtaa eikä tahdo antaa periksi, pidä koiran perässä narua, josta voit kätevästi poistaa sen sohvalta. Sänkyyn ja sohvalle pääseminen on etuoikeus, joka pitää ansaita.
5.Sinä aloitat metsästyksen (leikin) ja tapat saaliin (voitat esim. köydenvedon, otat koiralta suusta tavaroita). Koira ei saa vaatia sinulta leikkiin ryhtymistä. Käytä leikkimistä palkintona tottelevaisuudesta.
6.Sinulla on oikeus vaatia huomiota koiraltasi. Koiran huomionhakuyritykset jätät huomiotta. Kutsu koira ja käske sen vaikkapa istua, kun haluat rapsuttaa sitä.
7.Jos pidät koiraa kiinni vaikkapa hoidon aikana, älä päästä sitä irti kun se pyristelee. Päästä se vasta kun se ei enää tempoile.
8.Sano käskysana vain kerran. Et saa koskaan toistaa käskyä näyttämättä koiralle konkreettisesti mitä sen pitää tehdä. Älä huuda käskyjä. Älä vaadi sellaista, mitä et voi viedä läpi.
9.Opeta koira menemään selälleen. Kun koira kellii selällään, voit rapsutella sitä mahasta.
10.Suojele laumaasi ulkopuolisilta. Puolusta koiraasi, asetu sen ja muiden koirien väliin. Aja hyökkääjät tiehensä. Älä vie koiraasi tilanteisiin, joissa et pysty takaamaan koiran turvallisuutta.
11.Älä ole aggressiivinen koiraasi kohtaan. Johtajuus ansaitaan, sitä ei oteta."

Tämä oli Kumikanasta: mitä on koiran johtaminen (oletko hyvä koiran johtaja)... Ja tällaisiahan nämä on kaikki muutkin, joissa puhutaan johtajuudesta. Vahvista omaa arvoasemaasi, älä suotta keskity ongelmasta pois oppimiseen, vaan koira oppii pois siitä automaattisesti kun se kunnioittaa sinua johtajana, silloin se kysyy sinulta luvan kaikkeen mitä se saa tehdä...

Lue lisää

Nyt on pahasti hirttänyt sanat päälle, osalle näyttää perusteet olevan samat eli:

"Se mihin pyrin on se, että koiria alettaisiin pitää koirina, eläiminä jotka eivät käsitä mitään arvoasetelmia. Ihmisen yhteiskunnassa koira ei voi olla tasa-arvoinen ihmisen kanssa"

emmekö ole tätä asiaa perimmässä ajaneet?

Enkö ole juuri tätä monessa ketjussa useasti toistanut?

Enkö ole jo riittävän vahvasti irtisanoutunut alfa, susi, lauma, johtaja, diipadaapa ajattelu tavasta ja linjasta.?

Etkö ole riittävän hyvin ymmärtänyt esim.molossin ja ei turhia teorioita nim.merkin kirjoituksien viestiä? Minusta hyvin selkeää ja hyvin ymmärrettävää.

Esim: nim. ei turhia teorioita puhuu laumasta ja johtajuudesta. Vaikka olen näitä termejä vastaan, siksi kuten nyt on taas käynyt, niin ne on taas ymmärretty todella väärin ja asiat taas sivuraiteilla.
Itse asia oli viesteissä se tärkeä pointti, ei termit. enkä siis hyökkää kirjoituksen kimppuun kun termit ei miellyttänyt omaa arvo maailmaani. Tekstin sisältö kyllä miellytti. Molossi edustaa todella hyvää osaamista, tietoa ja laajempaa näkemystä koirista. Olisi sääli ohittaa kommentit vain jos siinä lukee sana johtaja.
Menee hyvää asiaa ohi.

Ymmärrän myös hyvin sinun pointtisi ja olen monesta samaa mieltä, mutta ehkä kannattaa hieman typistää ja kirjoittaa haluamansa asia tiiviimmin ja ytimekkäämmin.
Kun en nyt ymmärrä, sitä että perimmässä ollaan kuitenkin samalla asialla.

Tuo johtajuus sana vaan tuntuu olevan sinulle todella punainen vaate.
Kyllä, olen toiminut työnjohtajana ja myöhemmin tiiminvetäjänä ja näin tiedän näiden eron. Jos helpottaa niin käytetään koiratalouksista sanaa tiimi ja sen vetäjä.? Käytetään sama energia hyödylliseen ja ymmärrettävämpään asiaan.

... kirjoitti:

Lauma: elinyhteisö, missä eläin elää

Johtajuus: Riippuu määrittelystä. Johtajuutta määritellään monilla eri teorioilla aina klassisista johtamisteorioista uusiin johtamisteorioihin. Teoriasta riippumatta johtajuus on ylempi arvoasema johdettaviin nähden. Johtajien keskeisin tehtävä teoriasta riippumatta on yhteisen päämäärän ja mission esittäminen ja saavuttaminen.

Alainen: se tyyppi joka on johtajan alaisuudessa suorittamassa sitä missiota.

Vastakysymys: Sanot; "Koira ei voi nyky-yhteiskunnassa olla todellinen pomo." Miksi se ei voi olla? Mahdollisesti koska se ei kykene käsittämään lainkaan kyseistä arvoasemaansa? Jos koira kykenisi käsittämään kyseisen arvoaseman, miksei sekin voisi olla pomo? Ihminen käsittää kyseisen arvoasetelman ja ihmisetkin voivat olla pomoja. On luonnollista, että koira joka ei sitä käsitä, ei tietenkään voi olla pomo. Mutta jos koira käsittäisi ja koirien parissa voisi siis johtajuudesta puhua, niin miksei koirakin voisi olla pomo, koirahan silloin käsittäisi varmasti kaikki muutkin ihmisten yhteiskunnan pelissäännöt ja lait ja asetukset?

"Koira ei nyky-yhteiskunnassa voi olla ihmisen kanssa edes tasavertainen, koska se ei voi määrätä omasta elämästään."

Miksi koira ei silloin voi olla lemmikkieläimen asemassa, vaan se pitää kastittaa alempiarvoiseen kastiin kuuluvaksi? Koska ihminen on näkemyksesi mukaan ylivertainen luomakunnakruunu, jolla muut eläimet ovat vain hyödykkeitä? nykykäsityksen mukaan kuitenkin ihmistä pidetään evoluution luomana eläimenä eläinten joukossa. Ihminen eläimenä, vaikka jossain viidakossa apinoiden laumassa ei olisi apinayhteiskunnan alempiarvoisempi, vaikkei se saisikaan määrätä itse tekemisiään, vaan apinat ohajisivat toimintaa, vaan ihminen olisim siellä vain toisen aljin edustaja, ei tasa-arvoinen, muttei mitenkään alempi tai korkeampikaan. Ja sitä pitäisi myös koirien olla - Toisen lajin edustajia meidän yhteiskunnassa. Ei vääntää niitä mihinkään inhimillisiin kykyihin kyetä arvottamaan mitään.

Johtajuus ei ole sitä kuka päättää jostakin. Koirien kouluttamisessa oleva johtajuusteoria perustuu siihen, että koira muka tarvitsisi jonkun ylempiarvoisemman olennon johtamaan itseään. Päättäminen on eri asia, päättämistä puolesta voidaan yhdistää myös mm. kasvatukseen, huolenpitoon jne. Johtajat harvemmin päättävät tekemisiämme, tai jos yrittää päättää tekemisiämme, niin useimmat meistä vaihtavat työpaikkaa, jos ei saa rauhassa toeuttaa itseään, kun pitää täyttää vain johtajan päätöksiä.

"Ihminen on laumanjohtaja, vaikka kuinka haluaisikin olla jotain muuta, koska ihminen ei voi delegoida päätösvaltaansa koiralle edes sitä itseään koskevissa asioissa."


??? Monien koirien työskentely perustuu juuri siihen, että niiden annetaan toteuttaa itseään. Olen kauhuissani tällä hetkellä koiriesi puolesta, jos ne eivät saa päättää edes itseään koskevista arkisista asioista itse. Meillä ainakin ihmiset määrittävät rajat joiden sisällä koirat saavat toetuttaa itseään. Ihminen luo puitteet ja tämä sama ilmiö on myös johtajuudessa, pomot määrittävät puitteet, mutta se ei suinkaan pelkästään ole johtajuutta, sillä myös mm. kasvatuksessa ulkopuolinen taho luo puitteet.

En ajattele johtjuutta simputuksena, vaan ihan sinä mitä johtajuus on. Simputus on klassista johtamista, mutta johtajuutta on myös toisenlaista, kuten nämä uudemmat johtajuusteoria kertovat. Aivan samoin kun puhut alokkaista armeijasta voitaisiin puhua myös vaikka tiimitylöskentelystä organisaation sisällä. Niissä on johtajuutta ja juuri sitä johtajuutta tarkoitan. Johtajuus siis on se ylempi arvoasema.

Lue lisää

Nyt menee valitettavasti jo vähän jankuttamisen puolelle. Viittaan edelliseen viestiisi ja niihin, joita olet jo tänään vaihtanut Perheen isän kanssa. Hän puolestaan on sanonut asian aika tiivistetysti, joten en kovin paljon enää viitsi lisäillä. Pari asiaa kuitenkin tarkennan.

Tosiasiassa emme ole ajatuksen tasolla kovin kaukana toisistamme, sanothan, että teilläkin ihmiset määrittävät rajat, joiden puitteissa koirat voivat toimia. Ongelma vain tuntuu olevan, kuten Perheen isä korosti, että olet jäänyt kiinni johtajuus-termiin. Perustelet jopa eläinsuojelullisilla(!) syillä, miksi siitä pitäisi luopua. Joudun tuottamaan pettymyksen, sillä aion edelleenkin puhua pomoista ja johtajista. En piittaa siitä, mitä ne pitävät organisaatioteorioissa sisällään. Minusta lauman pomo on se, joka määrittelee säännöt, maksaa viulut ja kantaa vastuun. Perheessä pomoja ovat vanhemmat, vaikka lapset tietysti aikuistuvat aikanaan ja kasvaessaan saavat yhä enemmän valtaa ja vastuuta omista tekemisistään (mutta eivät voi määrätä vanhempiensa tekemisiä). Ja koiraperheessä pomoja ovat ihmiset, jotka määrittelevät säännöt. Jos pomous tai johtajuus sinua tässä kohdassa häiritsee sanana, ikävämpi juttu. En aio ottaa vastuuta mistään eläinsuojelullisesta epäkohdasta, vaikka aion sitä sanaa edelleen käyttää.

Pitäydyt paljon myös alaisuus-teemassa, josta erikseen olen jo aiemmin irtisanoutunut, ja korostan sitä uudelleen. Minulle koirat ovat "lauman jäseniä", eivät alaisia. Mutta jos sinä haluat alainen-termiä tässä yhteydessä käyttää, se sinulle suotakoon. Toivoakseni kuitenkaan et laita toisten suuhun sanoja, joita nämä eivät käytä. Etkä käsitteitä, joita sinun käyttämäsi sanat kuvaavat.

Ja tämän sanottuani alan vetäytyä taka-alalle, koska koen, että takerrut sanoihin etkä halua lukea sisältöä niiden takana. No, osittain käännät kyllä selkeän lauseenkin päinvastaiseksi, kuten tapahtui sanoessasi "Miksi koira ei silloin voi olla lemmikkieläimen asemassa, vaan se pitää kastittaa alempiarvoiseen kastiin kuuluvaksi?" (vertaapa sitä minun aiempaan viestiini: "... johtajuuden ei tarvitse merkitä, että koiria kohdeltaisiin "alaisina". Johtajuus voi tarkoittaa, että koiran annetaan olla koira."). Huomaatko, että olet kääntänyt juttuni täsmälleen päinvastaiseksi kuin mitä kirjoitin? Siksi nyt tuntuu, että keskustelu ei enää etene.

ei turhia teorioita kirjoitti:

Nyt menee valitettavasti jo vähän jankuttamisen puolelle. Viittaan edelliseen viestiisi ja niihin, joita olet jo tänään vaihtanut Perheen isän kanssa. Hän puolestaan on sanonut asian aika tiivistetysti, joten en kovin paljon enää viitsi lisäillä. Pari asiaa kuitenkin tarkennan.

Tosiasiassa emme ole ajatuksen tasolla kovin kaukana toisistamme, sanothan, että teilläkin ihmiset määrittävät rajat, joiden puitteissa koirat voivat toimia. Ongelma vain tuntuu olevan, kuten Perheen isä korosti, että olet jäänyt kiinni johtajuus-termiin. Perustelet jopa eläinsuojelullisilla(!) syillä, miksi siitä pitäisi luopua. Joudun tuottamaan pettymyksen, sillä aion edelleenkin puhua pomoista ja johtajista. En piittaa siitä, mitä ne pitävät organisaatioteorioissa sisällään. Minusta lauman pomo on se, joka määrittelee säännöt, maksaa viulut ja kantaa vastuun. Perheessä pomoja ovat vanhemmat, vaikka lapset tietysti aikuistuvat aikanaan ja kasvaessaan saavat yhä enemmän valtaa ja vastuuta omista tekemisistään (mutta eivät voi määrätä vanhempiensa tekemisiä). Ja koiraperheessä pomoja ovat ihmiset, jotka määrittelevät säännöt. Jos pomous tai johtajuus sinua tässä kohdassa häiritsee sanana, ikävämpi juttu. En aio ottaa vastuuta mistään eläinsuojelullisesta epäkohdasta, vaikka aion sitä sanaa edelleen käyttää.

Pitäydyt paljon myös alaisuus-teemassa, josta erikseen olen jo aiemmin irtisanoutunut, ja korostan sitä uudelleen. Minulle koirat ovat "lauman jäseniä", eivät alaisia. Mutta jos sinä haluat alainen-termiä tässä yhteydessä käyttää, se sinulle suotakoon. Toivoakseni kuitenkaan et laita toisten suuhun sanoja, joita nämä eivät käytä. Etkä käsitteitä, joita sinun käyttämäsi sanat kuvaavat.

Ja tämän sanottuani alan vetäytyä taka-alalle, koska koen, että takerrut sanoihin etkä halua lukea sisältöä niiden takana. No, osittain käännät kyllä selkeän lauseenkin päinvastaiseksi, kuten tapahtui sanoessasi "Miksi koira ei silloin voi olla lemmikkieläimen asemassa, vaan se pitää kastittaa alempiarvoiseen kastiin kuuluvaksi?" (vertaapa sitä minun aiempaan viestiini: "... johtajuuden ei tarvitse merkitä, että koiria kohdeltaisiin "alaisina". Johtajuus voi tarkoittaa, että koiran annetaan olla koira."). Huomaatko, että olet kääntänyt juttuni täsmälleen päinvastaiseksi kuin mitä kirjoitin? Siksi nyt tuntuu, että keskustelu ei enää etene.

Lue lisää

Kiitos nim.ei turhia teorioita Tässähän tämä oli enempää ei voi eikä tarvitse.

Sanon minäkin samalla tavalla kuten warre mies sanoi kun vei autonsa huoltoon:
jätäntäntänne.

... kirjoitti:

Olen tä'män kuullut tosiaan aikaisemminkin.

Eläinsuojelullisesti pyritään pois sanasta johtajuus, koska jotkut ikävä kyllä noudattavat mysö sitä teoriaa mitä johtjuusopin takana on, eli kuvittelevat,e ttä koira tarvitsee itselleen johtajan ollakseen onnellinen ja ne jotkut ikävä kyllä vielä toteuttavat sitä oikeaa johtajuutta.

Eli vaikka termeillä ei ole merkitystä, niin käsittelillä niiden takana on. Sinä et toteuta koiriesi kanssa johtajuusoppia. Siksi olisi eläinsuojelun kannalta kiva, jos et puhuisi myöskään johtajuuden puolesta, sillä sen lukija saattaa ottaa sitten sen käsityksen, että myös koiriensa kanssa hyvin pärjäävä ihminen toeuttaa johtajuusoppia (ja hän toteuttaa itse sitä opin varsinaisen merkityksen mukaan, eli kuvitellen olevansa koiriansa ylempiarvoisempi olento, joita koiran tulee kunnioittaa sen hierarkisen statuksen, ei tekojen takia).

Ongelmahan on tuo suluissa oleva, kuten olemme monesti puhuneet. Johtajuusoppi lähtee siitä, että koira ymmärtäisi ihmisen olevan ylempi olento, jolloin sen pitää tilanteessa kuin tilanteessa kunnioittaa omistajaansa, koska toinen vain on ylempiarvoisempi olentona. Tämä altistaa aivan käsittämättömiin tilanteisiin, koira karkaa metsässä ja johtajuusopin mukaan aloitetaan hirveä alistus operaatio kotona (syödään ennen koiraa), ulkona (koiraa makuutetaan hirveän kauan...), kaikkilla (koiralta voidaan evätä missä vain sen ilot vain koska ihminen pystyy), jolla ei ole mitään tekemistä metsässä karkaamisen kanssa. Ja tätä on koirien johtaminen. koska sinä et toimi näin, kuten olemme monesti puhuneet, olisi hyvä jos et puhuisi myöskään niin tekeväsi, sillä sinä ainakin olet varmasti monen täällä olevan lukijan "esikuva". "molossikin on koiriensa johtaja ja se pärjää hyvin koriensa kanssa, siksi johtajuus täytyy olla oikea tie" Ja se ihminen voikin käsittää sen johtajuuden oikeassa muodossaan, jolloin koiran kouluttaminen jää vähemmälle ja oman arvoaseman vahvistaminen nousee suurempaan rooliin.

Lue lisää

Koetetaas jos vielä kuuman rantsuilun jälkeen saa vielä jotain ajatuksen tynkää tiristettyä edes suht järkevästi :D

Olet kuullut aikaisemmin,mutta ei sitten kumminkaan ole pointti auennut ihan loppuun asti,mitä minä ajan takaa,siis henk.kohtaisesti,ei siis mitenkään yleisenä teemana,teoriana,ym.ym.

Yhä edelleen,asiat on miten kukin ne näkee.Ei ole olemassa mitään valmiiksi pureskeltua,jonka kaikki näkevät samalla tavalla.En muistaakseni ole käyttänyt sanaa johtajuusoppi,koska minulle sellaista ei ole.
Kuten todennäköisesti ei muutamalla muullakaan,jotka ovat hyvin valottaneet asioita ;),vaan oma tapansa tehdä asioita,vaikka johtaja(ntapaisina)itseään käsitteellisesti pitävätkin.
Siksi en itse näe mitään syytä,miksi ei voisi sanaa käyttää.Se sitten,miten jotkut muut sitä käyttää/ymmärtää ym.,niin ei sille mitään voi.Periaatteessa menee jo tosi vaikeaksi,jos pitää jo sanoistakin (siis ihan korrekteistakin)miettiä,mitä käyttää tai ei,ettei ketään ymmärrä väärin.

Minä puhun koiran palkitsemisenkin puolesta.Useinkin ruuan(makupalojen)puolesta.Senkin voi ymmärtää väärin.Jos haluaa.Onhan näillä palstoillakin kirjoitellut ihmisiä,jotka on niitä periaatteessa vastaan,jo jonkun "metodinkin" puolesta,ja haluaa/näkee senkin homman ihan omituisesti.
Kyllä minä puhun johtajuuden puolesta,koska minä katson,että päättäjä,joka pitäisi olla se narun kaksijalkaisempi pää,on johtaja.Mitäs sitä sanaa muuttamaan,koska se hyvin kuvaa.

"...olisi hyvä,ettet..." en tiedä,putosinko vähän kärryiltä,pitäis vissiin mennä ottamaan vielä yksi kylmä suihku...
No kun minä nyt vaan puhun,kuten asiat näen,ja sanoilla,miten ne näen.Mitkä on mielestäni luontevia ja hyvin kuvaavia.Yhä edelleen on kiinni siitä,miten kukakin haluaa ymmrtää.
Ja mikään esikuva tuskin nyt kukaan netin kautta kellekkään on,kun ei kunnolla edes tunne.En minä ainakaan halua edes olla,koska sellainen "asema" on jo vastuullinen,eikä ole tarvetta/saati halua sellaista viittaa kantaa.Siinähän pitäisi aina muistaa olla jokatavalla nuhteeton,korrekti ym. ja miettiä vaan lähinnä miten sanansa asettaa...
Mutta jos nyt joku on viestejä/kirjoittelua saattanut lukea,niin eiköhän osaa niihin suhtautua,niin kuin pitääkin,eli yhden ihmisen omanlainaisina ja henk.kohtaisina näkemyksinä :)

Mutta joo,kyllä minä pointtisi näen,eikä se asia siellä takana olleenkaan huono ole :).Vähän vaan ehkä mennyt sanoilla vääntämisen puolelle.Mutta ei siinä mitään,jokainen kirjoittaa miten parhaimmakseen näkee.
Oli sitten kyse eri asioista tai samoista,erilaisesta näkemyksestä tai samasta,samastakin asiasta.

perheen isä kirjoitti:

"Eli vaikka evoluutio onkin jo vuosia sitten keksitty, niin te silti uskotte vielä luomisoppiin? Ihan vain sen takia, kun ette noista teorioista perusta? Joo, tieteeseen perustuva evoluutioteoria muuttuu tiedon lisääntyessä, joutuu lúkemaan ja tutustumaan asioihin pysyäkseen mukana. Luomisteoria (uskomus) on ja pysyy kun siihen on kerran alettu uskoa, siksikö juuri se on noista vaihtoehdoista se houkuttavampi?"

Aikamoista raketti ja avaruustiedettä koiranpito nykyisin.
Tuntuu, että pitää olla NASA:n insinööri, että siitä selviää.

Lue lisää

" Aikamoista..." Juu-u :D

Olen välillä ajatellut,että jos nyt aloittelisi koiraharrastuksen jaloa maailmaa,niin kyseenalaistavana ihmisenä olisi niin paljon jo kyseenalaistettavaa,saati opiskeltavaa eri teorioista ja niiden variaatioista, ja variaatioitten variaatioista ja vielä pitäisi miettiä yhdistääkö siihen tuo iso kirjakin vai ei,niin ehkä siirtyisin takaisin hamstereihin...
Niille kun ei ainakaan vielä vuonna kuokka ja kirves,kun ekan sain vaahtosammuttimen kokoisena,ollut keksittynä mitään teorioita.Mutta mistäs sitä nyt nykyaikana tietää o_O

molossi kirjoitti:

" Aikamoista..." Juu-u :D

Olen välillä ajatellut,että jos nyt aloittelisi koiraharrastuksen jaloa maailmaa,niin kyseenalaistavana ihmisenä olisi niin paljon jo kyseenalaistettavaa,saati opiskeltavaa eri teorioista ja niiden variaatioista, ja variaatioitten variaatioista ja vielä pitäisi miettiä yhdistääkö siihen tuo iso kirjakin vai ei,niin ehkä siirtyisin takaisin hamstereihin...
Niille kun ei ainakaan vielä vuonna kuokka ja kirves,kun ekan sain vaahtosammuttimen kokoisena,ollut keksittynä mitään teorioita.Mutta mistäs sitä nyt nykyaikana tietää o_O

Lue lisää

Kyllä jäisi koira homma minultakin, jos nyt pitäisi aloittaa...
Ohrasesti alkoi minunkin lemmikinpito pienenä (4.v). Sain "ekaksi" valkoisen hiiren. Oli kesähelle ja ajattelin helpottaa hiiren oloa ja laitoin sen wc pönttoon uimaan ja kannen kiinni merkiksi, että sitä ei käytetä sillä aikaa kun pyyhettä hain. No sisko käytti...

perheen isä kirjoitti:

Nyt on pahasti hirttänyt sanat päälle, osalle näyttää perusteet olevan samat eli:

"Se mihin pyrin on se, että koiria alettaisiin pitää koirina, eläiminä jotka eivät käsitä mitään arvoasetelmia. Ihmisen yhteiskunnassa koira ei voi olla tasa-arvoinen ihmisen kanssa"

emmekö ole tätä asiaa perimmässä ajaneet?

Enkö ole juuri tätä monessa ketjussa useasti toistanut?

Enkö ole jo riittävän vahvasti irtisanoutunut alfa, susi, lauma, johtaja, diipadaapa ajattelu tavasta ja linjasta.?

Etkö ole riittävän hyvin ymmärtänyt esim.molossin ja ei turhia teorioita nim.merkin kirjoituksien viestiä? Minusta hyvin selkeää ja hyvin ymmärrettävää.

Esim: nim. ei turhia teorioita puhuu laumasta ja johtajuudesta. Vaikka olen näitä termejä vastaan, siksi kuten nyt on taas käynyt, niin ne on taas ymmärretty todella väärin ja asiat taas sivuraiteilla.
Itse asia oli viesteissä se tärkeä pointti, ei termit. enkä siis hyökkää kirjoituksen kimppuun kun termit ei miellyttänyt omaa arvo maailmaani. Tekstin sisältö kyllä miellytti. Molossi edustaa todella hyvää osaamista, tietoa ja laajempaa näkemystä koirista. Olisi sääli ohittaa kommentit vain jos siinä lukee sana johtaja.
Menee hyvää asiaa ohi.

Ymmärrän myös hyvin sinun pointtisi ja olen monesta samaa mieltä, mutta ehkä kannattaa hieman typistää ja kirjoittaa haluamansa asia tiiviimmin ja ytimekkäämmin.
Kun en nyt ymmärrä, sitä että perimmässä ollaan kuitenkin samalla asialla.

Tuo johtajuus sana vaan tuntuu olevan sinulle todella punainen vaate.
Kyllä, olen toiminut työnjohtajana ja myöhemmin tiiminvetäjänä ja näin tiedän näiden eron. Jos helpottaa niin käytetään koiratalouksista sanaa tiimi ja sen vetäjä.? Käytetään sama energia hyödylliseen ja ymmärrettävämpään asiaan.

Lue lisää

Johtajuus sana on punainen vaate.

Koirien koulutuksessa johtajuus on tietty oppilinjaus, se ei ole mikä tahansa sana, kuten yrität kertoa. Johtajuus tarkoittaa koiran koulutuksessa tiettyä aatetta, siitä ei pääse mihinkään. Se tarkoittaa sitä, että koiran tulee kunnioittaa ihmistään tilanteessa kuin tilanteessa ihmisen korkeamman statuksen vuoksi, ei ihmisen tekojen vuoksi.

Panostat paljon siihen, että termeillä ei ole väliä. Yleensä elämässä kuitenkin on. Jos puhun munakkaasta niin on hyvä, että munakas on määritelty tietyllä tavoin, jotta tiedämme mistä puhumme. Puhumme suomenkielen munakkaasta, eli ruuasta, joka tehdään kananmunista, jos tätä ei ole tehty selväksi, eli määritelty, emme voi kauhistella jos joku virolainen puuttuu keskusteluun puhumalla pyöreistä kivistä... Yhtäselvää kuin meille suomalaisille koirien kanssa tekemässä oleville on munakkaan määritelmä, meille on myös johtajuuden määritelmä. Niissä on molemmissa erivariootioita, kuten kinkku tai juustomunakas tai psyykkinen tai fyysinen alistaminen, mutta itse asia ei muutu miksikään: munakas on munaruoka ja johtajuus on korkeampi arvostatus toiseen verrattuna.

Ja miksi johtajuus on punainen vaate? Koska on eläinsuojelulllisesti aivan kaameaa miten koiria käsitellään tämän opin (sen eri variootioiden) takia.

... kirjoitti:

Johtajuus sana on punainen vaate.

Koirien koulutuksessa johtajuus on tietty oppilinjaus, se ei ole mikä tahansa sana, kuten yrität kertoa. Johtajuus tarkoittaa koiran koulutuksessa tiettyä aatetta, siitä ei pääse mihinkään. Se tarkoittaa sitä, että koiran tulee kunnioittaa ihmistään tilanteessa kuin tilanteessa ihmisen korkeamman statuksen vuoksi, ei ihmisen tekojen vuoksi.

Panostat paljon siihen, että termeillä ei ole väliä. Yleensä elämässä kuitenkin on. Jos puhun munakkaasta niin on hyvä, että munakas on määritelty tietyllä tavoin, jotta tiedämme mistä puhumme. Puhumme suomenkielen munakkaasta, eli ruuasta, joka tehdään kananmunista, jos tätä ei ole tehty selväksi, eli määritelty, emme voi kauhistella jos joku virolainen puuttuu keskusteluun puhumalla pyöreistä kivistä... Yhtäselvää kuin meille suomalaisille koirien kanssa tekemässä oleville on munakkaan määritelmä, meille on myös johtajuuden määritelmä. Niissä on molemmissa erivariootioita, kuten kinkku tai juustomunakas tai psyykkinen tai fyysinen alistaminen, mutta itse asia ei muutu miksikään: munakas on munaruoka ja johtajuus on korkeampi arvostatus toiseen verrattuna.

Ja miksi johtajuus on punainen vaate? Koska on eläinsuojelulllisesti aivan kaameaa miten koiria käsitellään tämän opin (sen eri variootioiden) takia.

Lue lisää

Palaan linjoille... koska olen varmaan vähintään yhtä paljon "syyllistynyt" termien laventamiseen kuin Perheen isä, jolle viestisi kohdistit. Vaikka haluaisimme ajatella, että termeillä on yksi hyväksytty sisältö, niin ei ole. Sanot sen itse "johtajuus ... opin (sen eri variootioiden)".

Tiede, johon olet viitannut, on joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta muuttanut ja kumonnut vanhoja käsityksiä myös itsestään. Siksi en tykkää puhua teorioista, koska emme voi tietää, kenen variaatiota mistäkin lopulta tarkoitetaan. Samoin tapahtuu kielessä, sanojen sisältö muuttuu tai laventuu (tämä on kielitieteilijöiden vallitseva näkemys). Ainoan oikean tulkinnan vaatiminen on tietyn tulkinnan (alkuperäinen, suosituin, itselle mieluisin, viimeisin...) asettamista muita pätevämpään asemaan.

Kukaan ei voi yksinoikeudella määritellä sanoja tai niiden merkityksiä, ainakaan suhteellisen aineettomien asioiden kohdalla. Esimerkkisi munakas on edelleen varmaankin vain munakas, suhteellisen helppo ja konkreettinen asia. Viittaaminen munakas-sanalla perunalaatikkoon tuottaisi vaikeuksia. Mutta kaikki konkreettisiinkaan asioihin viittaavat sanat eivät säily yksiselitteisinä, jokainen varmaan on ällistynyt kuullessaan ensimmäistä kertaa "ostin marketista mäyräkoiran" (kenellä on oikeus sanoa keksineensä mäyräkoiran?).

Johtajuus ei ole konkreettinen, eikä sitä voi määritellä yksiselitteisesti. Sen merkitys riippuu siitä, minkä sisällön sanoja lausumalleen antaa (tai kuulija ymmärtää). Ajatellaan vaikka sanaa ’demokratia’, jonka äkkiseltään määrittelisi yksioikoisesti meikäläisen parlamentaarisen järjestelmän pohjalta. Mutta kaikki demokratiasta puhuvat eivät tarkoita aivan täsmälleen samaa. Ettäkö siis pitäisi olla yleisesti hyväksytty sisältö sanalle ’johtajuus’, vieläpä sisäisesti moniäänisessä koiramaailmassa, jossa me ihmistoimijat emme oikein tunnu olevan mistään muustakaan yhtä mieltä?

Johtajuus koiramaailman teoriana on alunperin voinut olla yhtä, mutta niin pian, kuin ihmiset ovat alkaneet toteuttaa sitä, siihen on tullut variaatioita, jotka eivät ehkä lainkaan muistuta toisiaan. Olet puhunut ihmisyhteisöjen johtajuudesta. Niissä toteutetaan auktoriteetti-, hälläväliä-, demokraattista johtamista... Kaikki ovat johtamista, hyvin erilaisia variaatioita. Jos tarvitaan variaatioita, osoitetaan, ettei olla yhtä mieltä kaikesta – ehkei edes perusteista.

Toisessa ketjussa, johon näyt osallistuneen, avaaja vastaa molossille: "pehmeämmän keinot kouluttaa = naksuttimet, makupalat ja muut välineelliset tavat palkita koira. Sitten kovemmat = Vilanderin, Millanin tapa". Jotta voitaisiin edellyttää sanoilta yksiselitteistä käyttöä, pitäisi yleistermin johtajuus sijaan sanoa esim. ”Millanin mukaan”. Silloin voitaisiin päästä lähemmäs sanan ”oikeaa” merkitystä (oikeaa olisi Millanin tapa), mutta silti ei voitaisi sanoa, että Millanin määritelmä jostain asiasta olisi ainoa oikea.

Sivumennen, jos sinun johtajuuskäsitteesi on yksinomaan millanilaisuutta tai vastaavaa, siitä irtisanoudun täysin. Silti naksuteltuani ja makupaloitettuani koirani kunnon koirakansalaiseksi, olen sen pomo. Se ei ole voinut valita, oppiiko haluamilleni tavoille, vaan naksuttelua on jatkettu niin kauan, että se on oppinut.

Koska yksiselitteistä johtajuuden määritelmää (tai ainoaa oikeaa johtajuusoppia) ei ole, minä voin sanoa, että millanilaisuus ei ole mielestäni johtajuutta lainkaan. Minä määrittelen sellaiset opit kuten aiemmin ketjussa sanoin: ”pullistella kuin pikkukapiainen alokkaiden edessä”. Tässä keskustelussa en kuitenkaan ole puhunut johtajuudesta oppina, vaan siitä, että ihminen tosiasiallisesti on sen lauman pomo, jonka jäsen hänen koiransa on. Siinä toisessa ketjussa sanot: ”jokaista … tapausta sen pohjalta, että mistä käytös yksilöllisesti johtuu, miksi juuri tämä koira tekee näin tässä tilanteessa”. Minusta tämä on erinomainen koirankoulutustapa. Ja sitä toteuttaessani olen edelleen koiralaumani pomo.

... kirjoitti:

...sanon jälleen pointtini.

Kun olet tietoinen, että koirat eivät arvota mitään arvokkaammaksi tai vähemmän arvokkaaksi, eli koirat kuten muutkaan eläimet ihmistä lukuunottamatta, eivät kykene oivaltamaan mitään johtajuutta, toisen yksilön tärkeämpää asemaa, niin sitä ihmettelen, miksi haluat olla koirasi pomo kuitenkin.

Ok, vastasit, koska toisin päin olisi ikävää. Mutta kun tuon saman tiedon mukaan mikä sinullakin on, koira ei kykene edelleenkään ajattelemaan olevansa myöskään itse johtaja.

Kun teistä vain toinen pystyy käsittämään mitä johtajuus on, niin miksi ihmeessä se johtajuus pitää pitää teidän kahden välisessä vuorovaikutuksessa? Tunnet itsesi arvokkaammaksi, kun uskot olevasi koirasi johtaja? Se on ihan hyvä vastaus, ei silloin tarvitsekaan pohtia sitä, miten se koira sinut näkee, silloin pohdit suhdettanne vain yksipuolisesti, omalta kannaltasi. Mutta jos mietit koiran kannalta (kuten ihmisenä voit miettiä), koira kokee vain itsensä ylivertaiseksi, sillä sitä ohjaa vaistot, sille vain yhden yksilön hengissäselviäminen on tärkeää, eli itsensä.

Ihan sama mikä termi tai sana, kun käsite johtajuus on joka tapauksessa sama, se kuvastaa ylivertaisempaa arvoasemaa toiseen verrattuna.

Se mihin pyrin on se, että koiria alettaisiin pitää koirina, eläiminä jotka eivät käsitä mitään arvoasetelmia. Ihmisen yhteiskunnassa koira ei voi olla tasa-arvoinen ihmisen kanssa, mutta koiraa voi silti pitää koirana, ei alaisenaan. Ihmisen yhteiskuntaan mahtuu koiria, niillä on oma paikkansa ihmisten yhteiskunnassa, mutta sen paikan ei tarvitse olla mikään "alhaisempi olento kuin ihminen", vaan ne voisivat olla ihan vain koiran, lemmikkieläimen, asemassa ihmisten yhteiskunnassa. Koirien elämänlaatu kärsii siitä, että niitä pidetään alaisina. Ihmisten yhteiskuntaan mahtuu myös johtajia ja alaisia, mutta sen jo tiedetään myös työelämässä heikentävän elämänlaatua.

Lue lisää

on koira eikä muutu millään ajattelulla ja haluamisella muunlaiseksi eläimeksi. Sillä ei väliä uskooko jumalaan vai darwiniin. koira on silti koira ja sitä ette pystu muuttamaan. Koskaan, kiitos luojalle siitä.

ei turhia teorioita kirjoitti:

Palaan linjoille... koska olen varmaan vähintään yhtä paljon "syyllistynyt" termien laventamiseen kuin Perheen isä, jolle viestisi kohdistit. Vaikka haluaisimme ajatella, että termeillä on yksi hyväksytty sisältö, niin ei ole. Sanot sen itse "johtajuus ... opin (sen eri variootioiden)".

Tiede, johon olet viitannut, on joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta muuttanut ja kumonnut vanhoja käsityksiä myös itsestään. Siksi en tykkää puhua teorioista, koska emme voi tietää, kenen variaatiota mistäkin lopulta tarkoitetaan. Samoin tapahtuu kielessä, sanojen sisältö muuttuu tai laventuu (tämä on kielitieteilijöiden vallitseva näkemys). Ainoan oikean tulkinnan vaatiminen on tietyn tulkinnan (alkuperäinen, suosituin, itselle mieluisin, viimeisin...) asettamista muita pätevämpään asemaan.

Kukaan ei voi yksinoikeudella määritellä sanoja tai niiden merkityksiä, ainakaan suhteellisen aineettomien asioiden kohdalla. Esimerkkisi munakas on edelleen varmaankin vain munakas, suhteellisen helppo ja konkreettinen asia. Viittaaminen munakas-sanalla perunalaatikkoon tuottaisi vaikeuksia. Mutta kaikki konkreettisiinkaan asioihin viittaavat sanat eivät säily yksiselitteisinä, jokainen varmaan on ällistynyt kuullessaan ensimmäistä kertaa "ostin marketista mäyräkoiran" (kenellä on oikeus sanoa keksineensä mäyräkoiran?).

Johtajuus ei ole konkreettinen, eikä sitä voi määritellä yksiselitteisesti. Sen merkitys riippuu siitä, minkä sisällön sanoja lausumalleen antaa (tai kuulija ymmärtää). Ajatellaan vaikka sanaa ’demokratia’, jonka äkkiseltään määrittelisi yksioikoisesti meikäläisen parlamentaarisen järjestelmän pohjalta. Mutta kaikki demokratiasta puhuvat eivät tarkoita aivan täsmälleen samaa. Ettäkö siis pitäisi olla yleisesti hyväksytty sisältö sanalle ’johtajuus’, vieläpä sisäisesti moniäänisessä koiramaailmassa, jossa me ihmistoimijat emme oikein tunnu olevan mistään muustakaan yhtä mieltä?

Johtajuus koiramaailman teoriana on alunperin voinut olla yhtä, mutta niin pian, kuin ihmiset ovat alkaneet toteuttaa sitä, siihen on tullut variaatioita, jotka eivät ehkä lainkaan muistuta toisiaan. Olet puhunut ihmisyhteisöjen johtajuudesta. Niissä toteutetaan auktoriteetti-, hälläväliä-, demokraattista johtamista... Kaikki ovat johtamista, hyvin erilaisia variaatioita. Jos tarvitaan variaatioita, osoitetaan, ettei olla yhtä mieltä kaikesta – ehkei edes perusteista.

Toisessa ketjussa, johon näyt osallistuneen, avaaja vastaa molossille: "pehmeämmän keinot kouluttaa = naksuttimet, makupalat ja muut välineelliset tavat palkita koira. Sitten kovemmat = Vilanderin, Millanin tapa". Jotta voitaisiin edellyttää sanoilta yksiselitteistä käyttöä, pitäisi yleistermin johtajuus sijaan sanoa esim. ”Millanin mukaan”. Silloin voitaisiin päästä lähemmäs sanan ”oikeaa” merkitystä (oikeaa olisi Millanin tapa), mutta silti ei voitaisi sanoa, että Millanin määritelmä jostain asiasta olisi ainoa oikea.

Sivumennen, jos sinun johtajuuskäsitteesi on yksinomaan millanilaisuutta tai vastaavaa, siitä irtisanoudun täysin. Silti naksuteltuani ja makupaloitettuani koirani kunnon koirakansalaiseksi, olen sen pomo. Se ei ole voinut valita, oppiiko haluamilleni tavoille, vaan naksuttelua on jatkettu niin kauan, että se on oppinut.

Koska yksiselitteistä johtajuuden määritelmää (tai ainoaa oikeaa johtajuusoppia) ei ole, minä voin sanoa, että millanilaisuus ei ole mielestäni johtajuutta lainkaan. Minä määrittelen sellaiset opit kuten aiemmin ketjussa sanoin: ”pullistella kuin pikkukapiainen alokkaiden edessä”. Tässä keskustelussa en kuitenkaan ole puhunut johtajuudesta oppina, vaan siitä, että ihminen tosiasiallisesti on sen lauman pomo, jonka jäsen hänen koiransa on. Siinä toisessa ketjussa sanot: ”jokaista … tapausta sen pohjalta, että mistä käytös yksilöllisesti johtuu, miksi juuri tämä koira tekee näin tässä tilanteessa”. Minusta tämä on erinomainen koirankoulutustapa. Ja sitä toteuttaessani olen edelleen koiralaumani pomo.

Lue lisää

...siksi keskustelun luulisi olevan helppoa. Jos et tiedä sanojen määrittelyjä, ota avuksesi sanakirja, se kertoo mitä milläkin sanalla tarkoitetaan.

Se viitekehys jossa puhutaan on aina oltava esillä. Puhutaan johtajuudesta koirien käsittelyssä, tiedämme mitä se tarkoittaa. Puhumme munakkaasta suomen kielessä, tiedämme mitä se tarkoittaa (tiedämme myös munakkaan tarkoittavan mukulakiveä viron kielessä). Demokratiaalle en tosin tiedä kuin yhden ainoan selityksen viitekehyksestä riippumatta.

Kaikki johtajuus tarkoittaa viitekehyksestä riippumatta korkeampaa arvoasemaa.

Kysymykseni kuuluukin sinulle: pidätkö itselläsi olevan korkeamman arvoaseman perheessänne kuin koirilla ja uskotko koiriesikin pitävän sinua korkeammassa asemassa olevana? Jos pidät, niin pidät itseäsi johtajana, sanan ihan oikeasssa ja ainoassa merkityksessä.

Vetoat jälleen siihen, että sinä määräät mitä tehdään. Mitä sitten? Pidätkö esimerkiksi liikenteessä nopeuttasi määräävää merkkiä johtajatauluna vai opastauluna? Pidätkö liikennemerkkiä korkeampiarvoisempana olentona kuin itse olet, koska se määrää sinunkin tekemisesi, päättää puolestasi mitä vauhtia sinä ajat? Et varmaan ja alat oivaltamaan, että monet muutkin asiat kuin johtajat päättävät puolestamme asioita, siihen ei tarvita johtajuutta, eli korkeampaa arvosasemaa. Kaikki elinolosuhteemme määrää toimiamme, näin myös koirien toimia, silti ihmisenkään ei pidä pitää itseään alempiarvoisempana kuin elinolosuhteensa...

Ja koska tekstisi perusteellla pidät itseäsi pomona, eli korkeammassa arvoasemassa koiriisi nähden, juuri siksi esimerkiksi minä kristisoin johtajuutta. Tiede on todistanut sen harhapoluksi (eli tiede kiistatta todistaa, että johtjuutta ei ole luonnollisissa eläinlaumoissa) ja eläinsuojelijat (joihin kuulun myös itse) yrittävät taistella asian pois kitkemiseksi, sillä se on eläinsuojelullisesti todella paha juttu.

Minäkin olen johtjuuteen joskus uskonut, mutten koskaan missään nimessä väkivaltaan tai fyysiseen alistamiseen. Johtaja johtaa psyykkisellä yliotteella, ei missään nimessä tehden koiran elämästä kurjaa. Mutta silti siinä ollaan johtajia; eli määrätään esimerkiksi siitä milloin koira saa leikkiä (kun ihminen haluaa) tai milloin koira saa siltitystä (kun ihminen haluaa). Siinä ei oteta huomioon koiran tarpeita, vaikka miten pyrkii olemaan lempeä tie käsitellä koiraa. Yksilöllisesti joku koira voi tarvita silitystä vaikka neljä tuntia päivässä kokeakseen olonsa turvalliseksi ja välitetyksi. Miten ihminen osaa tyydyttää koiran yksilölliset tarpeet, jos koira ei saa itse hakea tyydytystään (koiralta kielletään yritykset hakea lempeä)? Koira on koko elämänsä kuin lapsi, kuka ilkeää oman arvoasemansa nimissä kieltää lapselta puhalluksen pipiinsä, silloin kun lapsi kokee sen tarvitsevansa? millainen vahinko lapseen syntyy kun siltä kielletään kuvainnollinen huolenpito ja välittäminen silloin kun hän itse kokee sitä tarvitsevansa?

Eli ei, en tarkoita johtajuudella Milanilaista mallia. Vaan tarkoitan johtajuudella korkeampaa arvoasemaa koiraansa nähden ihan jokaikisellä mallilla suoritettuna. Kysymys on siis vain siitä; pitääkö ihminen itseään korkeammassa arvoasemassa olevana kuin koiransa. Vai elääkö ihminen perheessä johon kuuluu vain luonnollisena osana myös muuta lajia, ihan eläin eläimen kanssa, jolloin ei tarvita korkeampaa tai alempaa arvoasemaa sen enempää kuin tasa-arvoakaan, niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Itse esimerkiksi elän perheessä, johon kuuluu ihmisiä ja paria muuta lajia eläimiä. Jokainen jäsen on oma yksilöllinen eläin omaa lajiaan, ei niitä jaeta mihinkään kasteihin. Toiset perheenjäsenet on parempia toisessa hommassa, toiset toisessa. Mikään esimerkiksi minä ihmisenä en ole määrittelemään onko arvokkaampi toimi elämässä osata käydä kaupassa vai taipua haistelemaan omaa takapuoltaan...

... kirjoitti:

...siksi keskustelun luulisi olevan helppoa. Jos et tiedä sanojen määrittelyjä, ota avuksesi sanakirja, se kertoo mitä milläkin sanalla tarkoitetaan.

Se viitekehys jossa puhutaan on aina oltava esillä. Puhutaan johtajuudesta koirien käsittelyssä, tiedämme mitä se tarkoittaa. Puhumme munakkaasta suomen kielessä, tiedämme mitä se tarkoittaa (tiedämme myös munakkaan tarkoittavan mukulakiveä viron kielessä). Demokratiaalle en tosin tiedä kuin yhden ainoan selityksen viitekehyksestä riippumatta.

Kaikki johtajuus tarkoittaa viitekehyksestä riippumatta korkeampaa arvoasemaa.

Kysymykseni kuuluukin sinulle: pidätkö itselläsi olevan korkeamman arvoaseman perheessänne kuin koirilla ja uskotko koiriesikin pitävän sinua korkeammassa asemassa olevana? Jos pidät, niin pidät itseäsi johtajana, sanan ihan oikeasssa ja ainoassa merkityksessä.

Vetoat jälleen siihen, että sinä määräät mitä tehdään. Mitä sitten? Pidätkö esimerkiksi liikenteessä nopeuttasi määräävää merkkiä johtajatauluna vai opastauluna? Pidätkö liikennemerkkiä korkeampiarvoisempana olentona kuin itse olet, koska se määrää sinunkin tekemisesi, päättää puolestasi mitä vauhtia sinä ajat? Et varmaan ja alat oivaltamaan, että monet muutkin asiat kuin johtajat päättävät puolestamme asioita, siihen ei tarvita johtajuutta, eli korkeampaa arvosasemaa. Kaikki elinolosuhteemme määrää toimiamme, näin myös koirien toimia, silti ihmisenkään ei pidä pitää itseään alempiarvoisempana kuin elinolosuhteensa...

Ja koska tekstisi perusteellla pidät itseäsi pomona, eli korkeammassa arvoasemassa koiriisi nähden, juuri siksi esimerkiksi minä kristisoin johtajuutta. Tiede on todistanut sen harhapoluksi (eli tiede kiistatta todistaa, että johtjuutta ei ole luonnollisissa eläinlaumoissa) ja eläinsuojelijat (joihin kuulun myös itse) yrittävät taistella asian pois kitkemiseksi, sillä se on eläinsuojelullisesti todella paha juttu.

Minäkin olen johtjuuteen joskus uskonut, mutten koskaan missään nimessä väkivaltaan tai fyysiseen alistamiseen. Johtaja johtaa psyykkisellä yliotteella, ei missään nimessä tehden koiran elämästä kurjaa. Mutta silti siinä ollaan johtajia; eli määrätään esimerkiksi siitä milloin koira saa leikkiä (kun ihminen haluaa) tai milloin koira saa siltitystä (kun ihminen haluaa). Siinä ei oteta huomioon koiran tarpeita, vaikka miten pyrkii olemaan lempeä tie käsitellä koiraa. Yksilöllisesti joku koira voi tarvita silitystä vaikka neljä tuntia päivässä kokeakseen olonsa turvalliseksi ja välitetyksi. Miten ihminen osaa tyydyttää koiran yksilölliset tarpeet, jos koira ei saa itse hakea tyydytystään (koiralta kielletään yritykset hakea lempeä)? Koira on koko elämänsä kuin lapsi, kuka ilkeää oman arvoasemansa nimissä kieltää lapselta puhalluksen pipiinsä, silloin kun lapsi kokee sen tarvitsevansa? millainen vahinko lapseen syntyy kun siltä kielletään kuvainnollinen huolenpito ja välittäminen silloin kun hän itse kokee sitä tarvitsevansa?

Eli ei, en tarkoita johtajuudella Milanilaista mallia. Vaan tarkoitan johtajuudella korkeampaa arvoasemaa koiraansa nähden ihan jokaikisellä mallilla suoritettuna. Kysymys on siis vain siitä; pitääkö ihminen itseään korkeammassa arvoasemassa olevana kuin koiransa. Vai elääkö ihminen perheessä johon kuuluu vain luonnollisena osana myös muuta lajia, ihan eläin eläimen kanssa, jolloin ei tarvita korkeampaa tai alempaa arvoasemaa sen enempää kuin tasa-arvoakaan, niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Itse esimerkiksi elän perheessä, johon kuuluu ihmisiä ja paria muuta lajia eläimiä. Jokainen jäsen on oma yksilöllinen eläin omaa lajiaan, ei niitä jaeta mihinkään kasteihin. Toiset perheenjäsenet on parempia toisessa hommassa, toiset toisessa. Mikään esimerkiksi minä ihmisenä en ole määrittelemään onko arvokkaampi toimi elämässä osata käydä kaupassa vai taipua haistelemaan omaa takapuoltaan...

Lue lisää

olen ollut äiti sekä lapsilleni, että koirilleni. Koska olen ollut myös yksinhuoltajaäiti ja todellakin yksin pärjäävä sellainen, ei minun ole tarvinnut katsoa sanakirjasta, mitä johtajuus tarkoittaa. Koska olen ollut ainoa vastuunkantaja ja vanhempi, on minun ollut pakkokin olla perheen pää eli johtaja. Siispä minua ovat totelleet lapset, koirat ja kissat aina ja ehdottomasti. Olen myös reilu, oikeudenmukainen ja turvallinen äiti ja koko tuo lauma on aina voinut luottaa minuun. Sellaista on johtajuus. Ei siinä tarvita mitään omaa huonetta, jonka ovessa on kullattu kyltti, jossa lukee BOSS. Siinä ei tarvitse myöskään korostaa millään uhoamisella ja väkivallalla itseään. Myös sinä olet koirillesi johtaja, vaikka et siitä pidäkään. Se, että harrastat niiden kanssa ja huolehdit niiden tarpeista tekee sinusta niille johtajan niiden silmissä, vaikka se olisi itsellesi kuinka katkera kalkki. Ne ovat näet koiria.

perheen isä kirjoitti:

"Ja kuitenkin jokainen, joka katselee omaa koiralaumaansa avoimin eikä minkään teorian värittämin silmin, näkee, että koirat ovat toisilleen tärkeitä. Puolustamiseen ja jopa niiden kykyjen rajoissa huolehtimiseen asti. Nuorempi opastaa vanhemman jo hiukan höperöityneen metsästä eksymästä, vaikka henkiinjäämisteorian mukaan sen ei pitäisi tästä piitata"

Hyvin sanottu ja pitää varmasti paikkansa. Samoin yleensä jo vanhempi koira huolehtii ja opastaa nuorempaa "elämänalkuun" uudessa perheessä varsin pitkäjänteisesti ja pitkällä pinnalla, olipa kyse sitten nartusta tai uroksesta.

Lue lisää

Tällä palstalla asiaa puhuvat molossi,Perheen isä,ja sakemaanikko :)
Meillä mennään samaan tyyliin...

Sakemaanikko kirjoitti:

olen ollut äiti sekä lapsilleni, että koirilleni. Koska olen ollut myös yksinhuoltajaäiti ja todellakin yksin pärjäävä sellainen, ei minun ole tarvinnut katsoa sanakirjasta, mitä johtajuus tarkoittaa. Koska olen ollut ainoa vastuunkantaja ja vanhempi, on minun ollut pakkokin olla perheen pää eli johtaja. Siispä minua ovat totelleet lapset, koirat ja kissat aina ja ehdottomasti. Olen myös reilu, oikeudenmukainen ja turvallinen äiti ja koko tuo lauma on aina voinut luottaa minuun. Sellaista on johtajuus. Ei siinä tarvita mitään omaa huonetta, jonka ovessa on kullattu kyltti, jossa lukee BOSS. Siinä ei tarvitse myöskään korostaa millään uhoamisella ja väkivallalla itseään. Myös sinä olet koirillesi johtaja, vaikka et siitä pidäkään. Se, että harrastat niiden kanssa ja huolehdit niiden tarpeista tekee sinusta niille johtajan niiden silmissä, vaikka se olisi itsellesi kuinka katkera kalkki. Ne ovat näet koiria.

Lue lisää

"Ne ovat näet koiria" harha on onnekis nyt jo positettu tieteellisestä käsityksestä.

Eli koirat eivät enää tarvitse johtajia elääkseen minkään etologisen tutkimuksen mukaan.

Harmi,e tte käytä sanakirjaa ja huomaa sieltä,e ttä perheen pää ei kuulu johtaja sana määritelmiin.

Mutta yksittäisestä kirjan käyttämättömyydestä välittämättä, etologien, jotka ovat aikoinaan todenneet koiran tarvitsevan johtajan, tiedetään tietävän johtja sanan merkityksen korkeampana arvoasemana.

Olen pohtinut monesti juuri tuota kasvattajuutta, monet vetoavat johtajuuteen olemalla kasvattajia. Silti yleensä kun ihmisiltä (aikuisilta) kysyy, he pitävät lapsia yleensä, mutta varsinkin omiaan, korkeampi arvoisempina (eli tärkeämpinä) ihmisinä kuin itse ovat, monet jopa vilejelevät varsin uskottavasti sitä, kuinka olisivat valmiita kuolemaan lapsensa takia, itsekin melko tuoreena äitinä koen suunnilleen niin. Olen siis varsin otettu, että joku sanoo sentään suoraan kokevansa itsensä hierarkiasesti tärkeämmäksi olennoksi kuin lapsensa, on siis lastensa johtaja, eli korkeammassa arvoasemassa niihin näheden. Kasvattaahan varsinaisesti toista voidaan jokaiselta tasolta, myös pienin maan matonen kykenee kasvattamaan minuakin, siihen ei tarvita mitään hierarkioita...

... kirjoitti:

"Ne ovat näet koiria" harha on onnekis nyt jo positettu tieteellisestä käsityksestä.

Eli koirat eivät enää tarvitse johtajia elääkseen minkään etologisen tutkimuksen mukaan.

Harmi,e tte käytä sanakirjaa ja huomaa sieltä,e ttä perheen pää ei kuulu johtaja sana määritelmiin.

Mutta yksittäisestä kirjan käyttämättömyydestä välittämättä, etologien, jotka ovat aikoinaan todenneet koiran tarvitsevan johtajan, tiedetään tietävän johtja sanan merkityksen korkeampana arvoasemana.

Olen pohtinut monesti juuri tuota kasvattajuutta, monet vetoavat johtajuuteen olemalla kasvattajia. Silti yleensä kun ihmisiltä (aikuisilta) kysyy, he pitävät lapsia yleensä, mutta varsinkin omiaan, korkeampi arvoisempina (eli tärkeämpinä) ihmisinä kuin itse ovat, monet jopa vilejelevät varsin uskottavasti sitä, kuinka olisivat valmiita kuolemaan lapsensa takia, itsekin melko tuoreena äitinä koen suunnilleen niin. Olen siis varsin otettu, että joku sanoo sentään suoraan kokevansa itsensä hierarkiasesti tärkeämmäksi olennoksi kuin lapsensa, on siis lastensa johtaja, eli korkeammassa arvoasemassa niihin näheden. Kasvattaahan varsinaisesti toista voidaan jokaiselta tasolta, myös pienin maan matonen kykenee kasvattamaan minuakin, siihen ei tarvita mitään hierarkioita...

Lue lisää

"myös pienin maan matonen kykenee kasvattamaan minuakin,"

mato kasvattaa sinua ;)

... kirjoitti:

"Ne ovat näet koiria" harha on onnekis nyt jo positettu tieteellisestä käsityksestä.

Eli koirat eivät enää tarvitse johtajia elääkseen minkään etologisen tutkimuksen mukaan.

Harmi,e tte käytä sanakirjaa ja huomaa sieltä,e ttä perheen pää ei kuulu johtaja sana määritelmiin.

Mutta yksittäisestä kirjan käyttämättömyydestä välittämättä, etologien, jotka ovat aikoinaan todenneet koiran tarvitsevan johtajan, tiedetään tietävän johtja sanan merkityksen korkeampana arvoasemana.

Olen pohtinut monesti juuri tuota kasvattajuutta, monet vetoavat johtajuuteen olemalla kasvattajia. Silti yleensä kun ihmisiltä (aikuisilta) kysyy, he pitävät lapsia yleensä, mutta varsinkin omiaan, korkeampi arvoisempina (eli tärkeämpinä) ihmisinä kuin itse ovat, monet jopa vilejelevät varsin uskottavasti sitä, kuinka olisivat valmiita kuolemaan lapsensa takia, itsekin melko tuoreena äitinä koen suunnilleen niin. Olen siis varsin otettu, että joku sanoo sentään suoraan kokevansa itsensä hierarkiasesti tärkeämmäksi olennoksi kuin lapsensa, on siis lastensa johtaja, eli korkeammassa arvoasemassa niihin näheden. Kasvattaahan varsinaisesti toista voidaan jokaiselta tasolta, myös pienin maan matonen kykenee kasvattamaan minuakin, siihen ei tarvita mitään hierarkioita...

Lue lisää

se jaksat huvittaa... Kyllä sinä ymmärrät, vaikka et ole ymmärtävinäsi. Ehkä tosiaan työsi puolesta ylireagoit, mutta niitä joita näet työssäsi, ovat kohdelleet luonnehäiriöiset ihmiset ja heitä on joka yhteiskuntaluokassa ja valitettavasti koirien omistajissakin. Ei sekoiteta heitä tällaiseen normaaliin koirakeskusteluun, koska he todellakin ovat asia erikseen. Ei luonteeltaan henkisesti vahva ihminen ole paha, asiahan on päinvastoin. Sadistit, narsistit ym. persoonallisuushäiriöiset ovat heikkoja.

miten? kirjoitti:

"myös pienin maan matonen kykenee kasvattamaan minuakin,"

mato kasvattaa sinua ;)

Muistan kun eilisen päivän viimeiseksi jääneen kalastusreissuni lapsena ukin kanssa.

Kuinka silloin koukkuun laittamani mato opetti minulle miten se on iljettävän limainen, niin limainen ettei sitä tehnyt mieli koskea.

Sen jälkeen en matoihin ole mielelläni koskenutkaan, siksi myös mato-onkiminen jäi sillä erää.

Myöhemmin madoista ymmärsin niiden olevan tiedostavia eläimiä, eli se olisi lopettanut onkimiseni jokatapauksessa jos limaisuus ei olisi jo aiheuttanut sitä.

Myöhemmin koulussa madot opettivat minulle sellaisen suuren ihmetyksen kuin suvuton lisääntyminen eläinkunnassa...

Puutarhaa harrastelevana nykyisin opin madoista uutta jatkuvasti, kun näen niitä mitä erilaisimmissa paikoissa ja mitä erilaisimmissa asennoissa.

Pahin kasvattajani on tänä aamuna olleet paarmat, jotka kyllä opettivat sen, että ei ollut fiksua käydä lenkillä, kasvattava vaikutus seuraavien päivien lenkkejä suunnitellessa niillä oli varsin valtava. Harmi vain, että koirat ovat jo kasvattaneet minut lenkkeilemään päivittäin, eli myös helteellä paarmoja uhaten...

Sakemaanikko kirjoitti:

se jaksat huvittaa... Kyllä sinä ymmärrät, vaikka et ole ymmärtävinäsi. Ehkä tosiaan työsi puolesta ylireagoit, mutta niitä joita näet työssäsi, ovat kohdelleet luonnehäiriöiset ihmiset ja heitä on joka yhteiskuntaluokassa ja valitettavasti koirien omistajissakin. Ei sekoiteta heitä tällaiseen normaaliin koirakeskusteluun, koska he todellakin ovat asia erikseen. Ei luonteeltaan henkisesti vahva ihminen ole paha, asiahan on päinvastoin. Sadistit, narsistit ym. persoonallisuushäiriöiset ovat heikkoja.

Lue lisää

Minä ymmärrän. Haluatte käyttää johtajuus sanaa syystä, jota ei voi käsittää, vaikka tarkoitatte aivan muuta toimintaa.

Koira tarvitsee johtajan -oppi tarkoittaa kuitenkin johtaja sanalla sitä ymmärrettävää johtajuutta, eli sillä viitataan siihen, että koira tarvitsee tiukan hierarkisen ympäristön elääkseen ja voidakseen hyvin. Johtajuuden perusidea on, että koira voi hyvin vain ollessaan hierarkian alhaisin. Ja tämä on nykyisillä etologisilla tukimuksilla todettu paskanjauhannaksi, näin ei todellakaan ole, kun eläin elää stressittömässä ympäristössä hierarkioilla ei ole mitään merkitystä.

Te taas kasvatatte koirianne ja lapsianne. Te ette ole koirienn tai lastenne johtajia, teidän elämä ei perustu hierarkiaan, korkeampaan arvoasemaan ja nokkimisjärjestykseen elämän hyödykkeistä. Mutta silti jostain käsittämättömästä syystä te haluatte pitää elossa myyttiä johtajuudesta koirien kasvatuksessa, puhumalla itsestänne johtajina, tarkoittamatta kuitenkaan johtajia.

En kuitenkaan puhunut töistäni, vaan puhuin sinun lapsien johtamistaidoistasi... Töissä, vaikka miten sadistisia asioita omasta mielestäni (!) kohtaisinkin vanhempi-lapsi suhteissa, niin silti jututettaessa vanhemmat ovat yleensä kuitenkin pitäneet lasta arvokkaimpana olentona päällä maan... Olin otettu kun kerrankin joku myöntää asian olevan toisin päin; lapset ovat alempi arvoisempia heidän perheessään. Silti ymmärrän mitä ajoit takaa, niin monesti tästäkin olen kuullut. Mutta se sana! Se sana miten sinäkin lapsiasi kohtelet ei ole johtajuus... Ja kun johtajuudelle on se oikeakin merkitys, siksi sitä ei pitäisi käyttää väärässä merkityksessä...

... kirjoitti:

...siksi keskustelun luulisi olevan helppoa. Jos et tiedä sanojen määrittelyjä, ota avuksesi sanakirja, se kertoo mitä milläkin sanalla tarkoitetaan.

Se viitekehys jossa puhutaan on aina oltava esillä. Puhutaan johtajuudesta koirien käsittelyssä, tiedämme mitä se tarkoittaa. Puhumme munakkaasta suomen kielessä, tiedämme mitä se tarkoittaa (tiedämme myös munakkaan tarkoittavan mukulakiveä viron kielessä). Demokratiaalle en tosin tiedä kuin yhden ainoan selityksen viitekehyksestä riippumatta.

Kaikki johtajuus tarkoittaa viitekehyksestä riippumatta korkeampaa arvoasemaa.

Kysymykseni kuuluukin sinulle: pidätkö itselläsi olevan korkeamman arvoaseman perheessänne kuin koirilla ja uskotko koiriesikin pitävän sinua korkeammassa asemassa olevana? Jos pidät, niin pidät itseäsi johtajana, sanan ihan oikeasssa ja ainoassa merkityksessä.

Vetoat jälleen siihen, että sinä määräät mitä tehdään. Mitä sitten? Pidätkö esimerkiksi liikenteessä nopeuttasi määräävää merkkiä johtajatauluna vai opastauluna? Pidätkö liikennemerkkiä korkeampiarvoisempana olentona kuin itse olet, koska se määrää sinunkin tekemisesi, päättää puolestasi mitä vauhtia sinä ajat? Et varmaan ja alat oivaltamaan, että monet muutkin asiat kuin johtajat päättävät puolestamme asioita, siihen ei tarvita johtajuutta, eli korkeampaa arvosasemaa. Kaikki elinolosuhteemme määrää toimiamme, näin myös koirien toimia, silti ihmisenkään ei pidä pitää itseään alempiarvoisempana kuin elinolosuhteensa...

Ja koska tekstisi perusteellla pidät itseäsi pomona, eli korkeammassa arvoasemassa koiriisi nähden, juuri siksi esimerkiksi minä kristisoin johtajuutta. Tiede on todistanut sen harhapoluksi (eli tiede kiistatta todistaa, että johtjuutta ei ole luonnollisissa eläinlaumoissa) ja eläinsuojelijat (joihin kuulun myös itse) yrittävät taistella asian pois kitkemiseksi, sillä se on eläinsuojelullisesti todella paha juttu.

Minäkin olen johtjuuteen joskus uskonut, mutten koskaan missään nimessä väkivaltaan tai fyysiseen alistamiseen. Johtaja johtaa psyykkisellä yliotteella, ei missään nimessä tehden koiran elämästä kurjaa. Mutta silti siinä ollaan johtajia; eli määrätään esimerkiksi siitä milloin koira saa leikkiä (kun ihminen haluaa) tai milloin koira saa siltitystä (kun ihminen haluaa). Siinä ei oteta huomioon koiran tarpeita, vaikka miten pyrkii olemaan lempeä tie käsitellä koiraa. Yksilöllisesti joku koira voi tarvita silitystä vaikka neljä tuntia päivässä kokeakseen olonsa turvalliseksi ja välitetyksi. Miten ihminen osaa tyydyttää koiran yksilölliset tarpeet, jos koira ei saa itse hakea tyydytystään (koiralta kielletään yritykset hakea lempeä)? Koira on koko elämänsä kuin lapsi, kuka ilkeää oman arvoasemansa nimissä kieltää lapselta puhalluksen pipiinsä, silloin kun lapsi kokee sen tarvitsevansa? millainen vahinko lapseen syntyy kun siltä kielletään kuvainnollinen huolenpito ja välittäminen silloin kun hän itse kokee sitä tarvitsevansa?

Eli ei, en tarkoita johtajuudella Milanilaista mallia. Vaan tarkoitan johtajuudella korkeampaa arvoasemaa koiraansa nähden ihan jokaikisellä mallilla suoritettuna. Kysymys on siis vain siitä; pitääkö ihminen itseään korkeammassa arvoasemassa olevana kuin koiransa. Vai elääkö ihminen perheessä johon kuuluu vain luonnollisena osana myös muuta lajia, ihan eläin eläimen kanssa, jolloin ei tarvita korkeampaa tai alempaa arvoasemaa sen enempää kuin tasa-arvoakaan, niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Itse esimerkiksi elän perheessä, johon kuuluu ihmisiä ja paria muuta lajia eläimiä. Jokainen jäsen on oma yksilöllinen eläin omaa lajiaan, ei niitä jaeta mihinkään kasteihin. Toiset perheenjäsenet on parempia toisessa hommassa, toiset toisessa. Mikään esimerkiksi minä ihmisenä en ole määrittelemään onko arvokkaampi toimi elämässä osata käydä kaupassa vai taipua haistelemaan omaa takapuoltaan...

Lue lisää

Siinä se, sanoille ei ole yksiselitteisiä määritelmiä. Katso wikipediasta (joka ei ole arvovaltaisin mahdollinen lähde) demokratian määritelmiä, löytyy useampia. Johtajuudelle en ehkä vaan löydä omaa sivua tai aihe on niin laaja, ettei kukaan ole viitsinyt yrittää.

Asiayhteydessäänkin eli koirista puhuttaessa, johtajuudella ei ole mitään tiettyä hyväksyttyä määritelmää. Johtajuusopeilla, joista puhut, voi ollakin. Vaikka niitäkin taitaa olla aika paljon, mikä kertoo käsitysten kirjosta. Mutta johtajuus on eri asia kuin jokin sanan ympärille luotu oppi. Keskustelussa olet määrännyt, ettei sanaa johtajuus sovi käyttää koirista puhuttaessa eläinsuojelullisista syistä, koska jotkut johtajuusopit käyttävät ikäviä menetelmiä. Minä en ole halunnut puhua opeista ollenkaan.

"itselläsi … korkeamman arvoaseman perheessänne kuin koirilla … koiriesikin pitävän sinua korkeammassa asemassa olevana?"

Määräävästä asemastani johtuen, sinun terminologiaasi käyttäen näin varmaan on osaltani. Koirieni ajatuksia en ole näin syvällisesti oppinut analysoimaan. Mutta olen koko ajan irtisanoutunut ylemmyydestä, josta sinä et päästä irti (pikkuisen terrieriluonnetta?). Meillä on lauma, jossa määrään, koska ihmisten maailmassa koirat eivät voi sitä tehdä. Koirat ovat lauman jäseniä, minäkin varmaan olen niiden mielestä lauman jäsen (minua kohdellaan eri tavoin kuin tuntemattomia aikuisia). Opastauluista saivarteleminen ei vie keskustelua minnekään (ei se taulu ole siinä itsestään vaan ihmisten säätämien lakien vuoksi toisten ihmisten asettamana). Minusta on luontevampaa puhua itsestäni lauman pomona kuin oppaana (metsään eksyttäessä oppaaksi löytyy pätevämpiä jäseniä laumastamme). Sinä haluat pitäytyä arvoasemissa - ja sitä taitaa minun olla totteleminen?

"tekstisi perusteellla pidät itseäsi pomona, eli korkeammassa arvoasemassa koiriisi nähden, juuri siksi esimerkiksi minä kristisoin johtajuutta"

Kritisoi ihmeessä (tosin minun käyttämiseni perusteena ei ole pätevää, koska et tunne minua). Mutta keskustelun ajan olet kritisoinut oikeuttani käyttää johtajuus-sanaa (epävirallisemmin pomo). Korkeamman aseman käsite on sinun.

"eläinsuojelijat (joihin kuulun myös itse) yrittävät taistella asian pois kitkemiseksi, sillä se on eläinsuojelullisesti todella paha juttu"

En ole aktiivi, mutta omalla mikrotason vaikuttamisellani pyrin toteuttamaan osuuttani. Väitän kuitenkin, että lillukanvarsiin eli sanoihin takertuminen ei vie asiaasi eteenpäin.

"määrätään … milloin koira saa leikkiä (kun ihminen haluaa) tai milloin koira saa siltitystä (kun ihminen haluaa)"

Näin varmaan johtajuusopeissasi. Ja myönnän, että tehdessäni jotain työtä, en antaudu koirieni kanssa leikkiin, korkeintaan heitän pari kertaa palloa, jota minulle kiikutetaan. Silitän lukiessani ehkä hajamielisesti, jos kuono käden alle tuodaan, mutta en keskeytä lukemista. Lopetettuani voin kyllä tarttua tarjottuun leikkiin. En keskeytä koiran puruluun syöntiä tai omatoimista palloleikkiä, jos minua ei osallistujana näytetä kaivattavan. Tosin kasvaessaan koirani oppivat, että niiltä saatetaan ottaa puruluu tai mikä hyvänsä pois suusta, koska se voi joskus olla niiden oman turvallisuuden tae. Mutta kun se on opittu, minun ei tarvitse todistella johtajuuttani ottamalla lelu pois.

"Minäkin olen johtjuuteen joskus uskonut"

Minä taas en "usko" määrittelemälläsi tavalla johtajuusoppeihin. Mutta lauman johtaja olen edelleen.

"Yksilöllisesti joku koira voi tarvita silitystä vaikka neljä tuntia päivässä kokeakseen olonsa turvalliseksi"

Onnekseni en aivan näin riippuvaisiin koiriin ole törmännyt. Käytännössä tuollaisen kanssa eläminen voisi olla vaikeaa, sillä ihmisen päivästä tietty aika kuluu työhön, kaupassakäyntiin ja muihin elämisen rutiineihin ja vielä uneenkin. Onko kokemuksesi mukaan noin turvallisuushakuista koiraa mahdollista opettaa rohkeammaksi ja omatoimisemmaksi? Aivan noin suoria rinnastuksia aikuisen, jopa vanhan koiran ja toisaalta lapsen välille en tekisi, kuten sinä teet. Oman kokemukseni mukaan kasvavista koirista on tullut enemmänkin omistajansa "kavereita", joistakin hyvin itsenäisiä, muttei koskaan yksikään ole jäänyt noin riippuvaiseksi. Liekö rotukohtaista?

"elääkö ihminen perheessä johon kuuluu vain luonnollisena osana myös muuta lajia"

Juuri näin meillä tapahtuu.

"ei tarvita korkeampaa tai alempaa arvoasemaa sen enempää kuin tasa-arvoakaan"

Tätä arvoasetelmaa meillä ei ole, vaikka terminologiassasi siitä ei päästä eroon. Koska olemme nähneet, että ymmärrämme toistemme sanoja väärin, niin mitä mielestäsi ihmisen ja koiran välillä on, jos ei ole hierarkioita, muttei myöskään tasa-arvoa? Jos sinua pyydettäisiin lyhyesti määrittelemään asemasi suhteessa koiriisi, mikä olet? Olet varmaan omistaja (omistamisesta seuraa määräysvalta). Mutta jos et ole johtaja, niin mikä olisi sovelias ilmaus?

... kirjoitti:

Minä ymmärrän. Haluatte käyttää johtajuus sanaa syystä, jota ei voi käsittää, vaikka tarkoitatte aivan muuta toimintaa.

Koira tarvitsee johtajan -oppi tarkoittaa kuitenkin johtaja sanalla sitä ymmärrettävää johtajuutta, eli sillä viitataan siihen, että koira tarvitsee tiukan hierarkisen ympäristön elääkseen ja voidakseen hyvin. Johtajuuden perusidea on, että koira voi hyvin vain ollessaan hierarkian alhaisin. Ja tämä on nykyisillä etologisilla tukimuksilla todettu paskanjauhannaksi, näin ei todellakaan ole, kun eläin elää stressittömässä ympäristössä hierarkioilla ei ole mitään merkitystä.

Te taas kasvatatte koirianne ja lapsianne. Te ette ole koirienn tai lastenne johtajia, teidän elämä ei perustu hierarkiaan, korkeampaan arvoasemaan ja nokkimisjärjestykseen elämän hyödykkeistä. Mutta silti jostain käsittämättömästä syystä te haluatte pitää elossa myyttiä johtajuudesta koirien kasvatuksessa, puhumalla itsestänne johtajina, tarkoittamatta kuitenkaan johtajia.

En kuitenkaan puhunut töistäni, vaan puhuin sinun lapsien johtamistaidoistasi... Töissä, vaikka miten sadistisia asioita omasta mielestäni (!) kohtaisinkin vanhempi-lapsi suhteissa, niin silti jututettaessa vanhemmat ovat yleensä kuitenkin pitäneet lasta arvokkaimpana olentona päällä maan... Olin otettu kun kerrankin joku myöntää asian olevan toisin päin; lapset ovat alempi arvoisempia heidän perheessään. Silti ymmärrän mitä ajoit takaa, niin monesti tästäkin olen kuullut. Mutta se sana! Se sana miten sinäkin lapsiasi kohtelet ei ole johtajuus... Ja kun johtajuudelle on se oikeakin merkitys, siksi sitä ei pitäisi käyttää väärässä merkityksessä...

Lue lisää

sieltä sanakirjastasi se oikea sana ja kerro meille muillekin, mikä se on. En itse ole koskaan uskonut siihen, että koiran on oltava laumahierarkiassa lasta alempana. Kyllä koiran saa toimimaan siten ja tiedän joidenkin niin toimineen, mutta ne ovat väkivallalla alistettuja koiria. Minusta on törkeää koiran älyn aliarvioimista, että aikuinen koira muka olisi laumassa heikompi, kuin lapsi. Niinpä meillä ei ole ollut koirien ja lasten kesken ongelmiakaan, koska kun koira saa olla koira, se luontaisesti suojelee oman laumansa pentuja eli lapsia. Ja lasten on aina otettava huomioon ne tietyt pienet erot koirissa ja ihmisissä.
Tiedän kyllä, että joku käsittää tuon johtajuuden vain öykkäripomotteluksi, mutta mikä muu sana sitten olisi sopivampi? Voisin minäkin vaikka suojella koiraanikin kuolemaan asti, jos sikseen tulee, mutta johtaja olen silti ja johtaja myös suojelee.

ei turhia teorioita kirjoitti:

Siinä se, sanoille ei ole yksiselitteisiä määritelmiä. Katso wikipediasta (joka ei ole arvovaltaisin mahdollinen lähde) demokratian määritelmiä, löytyy useampia. Johtajuudelle en ehkä vaan löydä omaa sivua tai aihe on niin laaja, ettei kukaan ole viitsinyt yrittää.

Asiayhteydessäänkin eli koirista puhuttaessa, johtajuudella ei ole mitään tiettyä hyväksyttyä määritelmää. Johtajuusopeilla, joista puhut, voi ollakin. Vaikka niitäkin taitaa olla aika paljon, mikä kertoo käsitysten kirjosta. Mutta johtajuus on eri asia kuin jokin sanan ympärille luotu oppi. Keskustelussa olet määrännyt, ettei sanaa johtajuus sovi käyttää koirista puhuttaessa eläinsuojelullisista syistä, koska jotkut johtajuusopit käyttävät ikäviä menetelmiä. Minä en ole halunnut puhua opeista ollenkaan.

"itselläsi … korkeamman arvoaseman perheessänne kuin koirilla … koiriesikin pitävän sinua korkeammassa asemassa olevana?"

Määräävästä asemastani johtuen, sinun terminologiaasi käyttäen näin varmaan on osaltani. Koirieni ajatuksia en ole näin syvällisesti oppinut analysoimaan. Mutta olen koko ajan irtisanoutunut ylemmyydestä, josta sinä et päästä irti (pikkuisen terrieriluonnetta?). Meillä on lauma, jossa määrään, koska ihmisten maailmassa koirat eivät voi sitä tehdä. Koirat ovat lauman jäseniä, minäkin varmaan olen niiden mielestä lauman jäsen (minua kohdellaan eri tavoin kuin tuntemattomia aikuisia). Opastauluista saivarteleminen ei vie keskustelua minnekään (ei se taulu ole siinä itsestään vaan ihmisten säätämien lakien vuoksi toisten ihmisten asettamana). Minusta on luontevampaa puhua itsestäni lauman pomona kuin oppaana (metsään eksyttäessä oppaaksi löytyy pätevämpiä jäseniä laumastamme). Sinä haluat pitäytyä arvoasemissa - ja sitä taitaa minun olla totteleminen?

"tekstisi perusteellla pidät itseäsi pomona, eli korkeammassa arvoasemassa koiriisi nähden, juuri siksi esimerkiksi minä kristisoin johtajuutta"

Kritisoi ihmeessä (tosin minun käyttämiseni perusteena ei ole pätevää, koska et tunne minua). Mutta keskustelun ajan olet kritisoinut oikeuttani käyttää johtajuus-sanaa (epävirallisemmin pomo). Korkeamman aseman käsite on sinun.

"eläinsuojelijat (joihin kuulun myös itse) yrittävät taistella asian pois kitkemiseksi, sillä se on eläinsuojelullisesti todella paha juttu"

En ole aktiivi, mutta omalla mikrotason vaikuttamisellani pyrin toteuttamaan osuuttani. Väitän kuitenkin, että lillukanvarsiin eli sanoihin takertuminen ei vie asiaasi eteenpäin.

"määrätään … milloin koira saa leikkiä (kun ihminen haluaa) tai milloin koira saa siltitystä (kun ihminen haluaa)"

Näin varmaan johtajuusopeissasi. Ja myönnän, että tehdessäni jotain työtä, en antaudu koirieni kanssa leikkiin, korkeintaan heitän pari kertaa palloa, jota minulle kiikutetaan. Silitän lukiessani ehkä hajamielisesti, jos kuono käden alle tuodaan, mutta en keskeytä lukemista. Lopetettuani voin kyllä tarttua tarjottuun leikkiin. En keskeytä koiran puruluun syöntiä tai omatoimista palloleikkiä, jos minua ei osallistujana näytetä kaivattavan. Tosin kasvaessaan koirani oppivat, että niiltä saatetaan ottaa puruluu tai mikä hyvänsä pois suusta, koska se voi joskus olla niiden oman turvallisuuden tae. Mutta kun se on opittu, minun ei tarvitse todistella johtajuuttani ottamalla lelu pois.

"Minäkin olen johtjuuteen joskus uskonut"

Minä taas en "usko" määrittelemälläsi tavalla johtajuusoppeihin. Mutta lauman johtaja olen edelleen.

"Yksilöllisesti joku koira voi tarvita silitystä vaikka neljä tuntia päivässä kokeakseen olonsa turvalliseksi"

Onnekseni en aivan näin riippuvaisiin koiriin ole törmännyt. Käytännössä tuollaisen kanssa eläminen voisi olla vaikeaa, sillä ihmisen päivästä tietty aika kuluu työhön, kaupassakäyntiin ja muihin elämisen rutiineihin ja vielä uneenkin. Onko kokemuksesi mukaan noin turvallisuushakuista koiraa mahdollista opettaa rohkeammaksi ja omatoimisemmaksi? Aivan noin suoria rinnastuksia aikuisen, jopa vanhan koiran ja toisaalta lapsen välille en tekisi, kuten sinä teet. Oman kokemukseni mukaan kasvavista koirista on tullut enemmänkin omistajansa "kavereita", joistakin hyvin itsenäisiä, muttei koskaan yksikään ole jäänyt noin riippuvaiseksi. Liekö rotukohtaista?

"elääkö ihminen perheessä johon kuuluu vain luonnollisena osana myös muuta lajia"

Juuri näin meillä tapahtuu.

"ei tarvita korkeampaa tai alempaa arvoasemaa sen enempää kuin tasa-arvoakaan"

Tätä arvoasetelmaa meillä ei ole, vaikka terminologiassasi siitä ei päästä eroon. Koska olemme nähneet, että ymmärrämme toistemme sanoja väärin, niin mitä mielestäsi ihmisen ja koiran välillä on, jos ei ole hierarkioita, muttei myöskään tasa-arvoa? Jos sinua pyydettäisiin lyhyesti määrittelemään asemasi suhteessa koiriisi, mikä olet? Olet varmaan omistaja (omistamisesta seuraa määräysvalta). Mutta jos et ole johtaja, niin mikä olisi sovelias ilmaus?

Lue lisää

Luen myöhemmin loppuun, mutta väittääkö wiki siis demokratian olevan jotain muutakin kuin kansanvalta?

Ei ihme, että sitä ei kannata pitää tosiaankaan minään luotettavana lähteenä... :)

Sakemaanikko kirjoitti:

sieltä sanakirjastasi se oikea sana ja kerro meille muillekin, mikä se on. En itse ole koskaan uskonut siihen, että koiran on oltava laumahierarkiassa lasta alempana. Kyllä koiran saa toimimaan siten ja tiedän joidenkin niin toimineen, mutta ne ovat väkivallalla alistettuja koiria. Minusta on törkeää koiran älyn aliarvioimista, että aikuinen koira muka olisi laumassa heikompi, kuin lapsi. Niinpä meillä ei ole ollut koirien ja lasten kesken ongelmiakaan, koska kun koira saa olla koira, se luontaisesti suojelee oman laumansa pentuja eli lapsia. Ja lasten on aina otettava huomioon ne tietyt pienet erot koirissa ja ihmisissä.
Tiedän kyllä, että joku käsittää tuon johtajuuden vain öykkäripomotteluksi, mutta mikä muu sana sitten olisi sopivampi? Voisin minäkin vaikka suojella koiraanikin kuolemaan asti, jos sikseen tulee, mutta johtaja olen silti ja johtaja myös suojelee.

Lue lisää

Johtajuus on siis arvoasema toiseen verrattuna. Johtajuudesta puhutaan - ja aiemmin puhuttiin myös eläinten laumaetologiassa - työelämässä. Johtajuudessa on aina kyse vallan käytöstä.

Minä toimin kasvatuksen alalla työkseni, työskentelen siis hierarkisessa organisaatiossa jossa on johtajia. Lisäksi minulla on vielä rooli vapaa-ajallani tuottajana: olen kulttuuripalvelun tuottaja. Elän siis näiden termien keskellä; "johdan" kulttuurin alan ammattilaisia toimimalla tuottajana, mutten missään nimessä johda heitä, vaan olen kuin palvelija, silti projektin vetovastuu on minulla. Kasvattajana huolenpito työtä tekevänä joutuu kanssa paljon pohtimaan vallan käyttöä: onko minun kahvituntini tärkeämpi kuin lapsen halu päästä vessaan, käytänkö valtaa mikä minulla on päättää siitä pääseekö lapsi vessaan vai ei.

Työpaikka on erillinen organisaatio jossa työskentelen, siellä hierarkiat ovat, vaikken saisi minäkin joudun käyttämään valtaa asiakkaisiin nähden, hoito-, kasvatus- ja huolenpitotyö on sellaista, vaikka minulla on organisaatiossa vain palvelijan asema, mutta minulla on valta päättää suhteessa asiakkaisiin. Koska pyrin laatutyöhön, mietin paljon ja kyseenalaistan sitä miten ja milloin minulla on oikeus käyttää korkeampaa arvoasemaani, jonka terveys on minulle tuonut asiakkaisiini verrattuna.

Kotona on eri tilanne. Täällä lopetan suunnilleen pissasuihkun kesken kun lapseni itkee, mitä en tee töissä, koska minulla on valta pitää taukoni ja käytän ylivoimaista arvoasemaani hyväksi. Kotona en käytä vallan mahdollisuuksiani hyväksi, koska me elämme perheessä, jossa ei ole hierarkioita. Töissä vedän stressillä hommasta toiseen, kotona nautin siitä mitä teen, pidän vallan käytön visusti erossa perheemme elämästä.

Eli kun elämässä törmää näihin termeihin: johtajuus (vallan/arvoaseman hyväksi käyttö), kasvattajuus (toisen toimintoihin vaikuttaminen), tuottajuus (projektin vetäminen alhaisimmasta hierarkisesta näkökulmasta), niin niiden sävyerot huomaa, vaikka on täysin tietoinen niiden yhteen liippaavuudesta niin miljoonissa eri kohdissa. Jokainen niistä määrää,jokainen niistä ohjaa, jokainen niistä opastaa, jokainen huolehtii tapahtumien tapahtumisesta, jokainen suojelee...

Mutta se sävyero, se on vain itsensä jokaisen huomattava ja sen jälkeen pohdittava mikä minä haluan olla esimerkiksi perheelleni: autoriteetti, palvelija, opastaja, huolehtija... ja valittava parhaiten sopiva sana. Jos pidät itselläsi olevan korkeampi arvoasema kuin lapsillasi tai koirallasi, valintasi silloin on johtaja ihan sen sanan oikeassa ja varsinaisessa merkityksessään. Silti kun kerrot koirien kouluttamisestasi, teillä ei kirjoitusten perusteella kuitenkaan ole kyse vallan käytöstä, arvoasemastasi...

ei turhia teorioita kirjoitti:

Siinä se, sanoille ei ole yksiselitteisiä määritelmiä. Katso wikipediasta (joka ei ole arvovaltaisin mahdollinen lähde) demokratian määritelmiä, löytyy useampia. Johtajuudelle en ehkä vaan löydä omaa sivua tai aihe on niin laaja, ettei kukaan ole viitsinyt yrittää.

Asiayhteydessäänkin eli koirista puhuttaessa, johtajuudella ei ole mitään tiettyä hyväksyttyä määritelmää. Johtajuusopeilla, joista puhut, voi ollakin. Vaikka niitäkin taitaa olla aika paljon, mikä kertoo käsitysten kirjosta. Mutta johtajuus on eri asia kuin jokin sanan ympärille luotu oppi. Keskustelussa olet määrännyt, ettei sanaa johtajuus sovi käyttää koirista puhuttaessa eläinsuojelullisista syistä, koska jotkut johtajuusopit käyttävät ikäviä menetelmiä. Minä en ole halunnut puhua opeista ollenkaan.

"itselläsi … korkeamman arvoaseman perheessänne kuin koirilla … koiriesikin pitävän sinua korkeammassa asemassa olevana?"

Määräävästä asemastani johtuen, sinun terminologiaasi käyttäen näin varmaan on osaltani. Koirieni ajatuksia en ole näin syvällisesti oppinut analysoimaan. Mutta olen koko ajan irtisanoutunut ylemmyydestä, josta sinä et päästä irti (pikkuisen terrieriluonnetta?). Meillä on lauma, jossa määrään, koska ihmisten maailmassa koirat eivät voi sitä tehdä. Koirat ovat lauman jäseniä, minäkin varmaan olen niiden mielestä lauman jäsen (minua kohdellaan eri tavoin kuin tuntemattomia aikuisia). Opastauluista saivarteleminen ei vie keskustelua minnekään (ei se taulu ole siinä itsestään vaan ihmisten säätämien lakien vuoksi toisten ihmisten asettamana). Minusta on luontevampaa puhua itsestäni lauman pomona kuin oppaana (metsään eksyttäessä oppaaksi löytyy pätevämpiä jäseniä laumastamme). Sinä haluat pitäytyä arvoasemissa - ja sitä taitaa minun olla totteleminen?

"tekstisi perusteellla pidät itseäsi pomona, eli korkeammassa arvoasemassa koiriisi nähden, juuri siksi esimerkiksi minä kristisoin johtajuutta"

Kritisoi ihmeessä (tosin minun käyttämiseni perusteena ei ole pätevää, koska et tunne minua). Mutta keskustelun ajan olet kritisoinut oikeuttani käyttää johtajuus-sanaa (epävirallisemmin pomo). Korkeamman aseman käsite on sinun.

"eläinsuojelijat (joihin kuulun myös itse) yrittävät taistella asian pois kitkemiseksi, sillä se on eläinsuojelullisesti todella paha juttu"

En ole aktiivi, mutta omalla mikrotason vaikuttamisellani pyrin toteuttamaan osuuttani. Väitän kuitenkin, että lillukanvarsiin eli sanoihin takertuminen ei vie asiaasi eteenpäin.

"määrätään … milloin koira saa leikkiä (kun ihminen haluaa) tai milloin koira saa siltitystä (kun ihminen haluaa)"

Näin varmaan johtajuusopeissasi. Ja myönnän, että tehdessäni jotain työtä, en antaudu koirieni kanssa leikkiin, korkeintaan heitän pari kertaa palloa, jota minulle kiikutetaan. Silitän lukiessani ehkä hajamielisesti, jos kuono käden alle tuodaan, mutta en keskeytä lukemista. Lopetettuani voin kyllä tarttua tarjottuun leikkiin. En keskeytä koiran puruluun syöntiä tai omatoimista palloleikkiä, jos minua ei osallistujana näytetä kaivattavan. Tosin kasvaessaan koirani oppivat, että niiltä saatetaan ottaa puruluu tai mikä hyvänsä pois suusta, koska se voi joskus olla niiden oman turvallisuuden tae. Mutta kun se on opittu, minun ei tarvitse todistella johtajuuttani ottamalla lelu pois.

"Minäkin olen johtjuuteen joskus uskonut"

Minä taas en "usko" määrittelemälläsi tavalla johtajuusoppeihin. Mutta lauman johtaja olen edelleen.

"Yksilöllisesti joku koira voi tarvita silitystä vaikka neljä tuntia päivässä kokeakseen olonsa turvalliseksi"

Onnekseni en aivan näin riippuvaisiin koiriin ole törmännyt. Käytännössä tuollaisen kanssa eläminen voisi olla vaikeaa, sillä ihmisen päivästä tietty aika kuluu työhön, kaupassakäyntiin ja muihin elämisen rutiineihin ja vielä uneenkin. Onko kokemuksesi mukaan noin turvallisuushakuista koiraa mahdollista opettaa rohkeammaksi ja omatoimisemmaksi? Aivan noin suoria rinnastuksia aikuisen, jopa vanhan koiran ja toisaalta lapsen välille en tekisi, kuten sinä teet. Oman kokemukseni mukaan kasvavista koirista on tullut enemmänkin omistajansa "kavereita", joistakin hyvin itsenäisiä, muttei koskaan yksikään ole jäänyt noin riippuvaiseksi. Liekö rotukohtaista?

"elääkö ihminen perheessä johon kuuluu vain luonnollisena osana myös muuta lajia"

Juuri näin meillä tapahtuu.

"ei tarvita korkeampaa tai alempaa arvoasemaa sen enempää kuin tasa-arvoakaan"

Tätä arvoasetelmaa meillä ei ole, vaikka terminologiassasi siitä ei päästä eroon. Koska olemme nähneet, että ymmärrämme toistemme sanoja väärin, niin mitä mielestäsi ihmisen ja koiran välillä on, jos ei ole hierarkioita, muttei myöskään tasa-arvoa? Jos sinua pyydettäisiin lyhyesti määrittelemään asemasi suhteessa koiriisi, mikä olet? Olet varmaan omistaja (omistamisesta seuraa määräysvalta). Mutta jos et ole johtaja, niin mikä olisi sovelias ilmaus?

Lue lisää

Et välitä teorioista, mutta yritän silti edelleen, jotta oivaltaisit käyttämäsi sanan, sillä joku joka tietää mitä koirien johtaminen teorioiden mukaan tarkoittaa, saattaa yltääntyä johtjuus ajattlussaan.

Demokratia on kansanvalta.

johtajuus on ylempi arvoasema toiseen verrattuna.

Ok, sinusta se oli monimutkaisempaa, demokratiakin oli paljon kaikkea muutakin.

Jos joku kysyy sinulta mikä on uskonto, niin mitäpä vastaat? (olisiko uskonto sanana tutumpi?)Jos se on tutumpi vastaat: uskonto on oppi eli ismi. Jos olet yhtä ulkona uskonnosta kuin olet demokratiasta ja johtajuudesta alat varmaan luetella kaikkea mahdollista perinteisistä luonnon uskonnoista kristillisyyteen ja islamiin saakka. Vaikka helpommalla pääsisit: se on oppi, näkemys, katsomus eli ismi.

Eli johtajuus on korkeampi arvoasema, sen jälkeen jos joku haluaa lisää tietoa johtajuudesta voi alkaa puhumaan kaikesta demokraattisen asiantuntija johtajuuden (yhdessä päätetään) ja klassisen johtajuuden (pomo määrää) välillä olevasta.

Viestisi kertoo, että sinä pidät itseäsi korkeammassa arvoasemassa olevana. Nyt jos sinua kiinnostaisi ne teoriat, sinä huomaisit ja voisit helposti lukea niistä, että koirien elämässä ei tällaisella ihmisen itsensä korkeammaksi korottamisella ole mitään merkitystä, vaikka teoriat 1960-luvulta toista väittivätkin.

Olen itse koirieni kasvattaja, silloin kun opetan niille siitä miten selvitään ihmisten yhteiskunnassa. Koirakentällä olen koirieni ohjaaja, kun ohjaan niille miten niiden pitää sillä hetkellä toimia. Metsässä olen perässä roikkuja, kun juoksemme cania. Toivon olevani koirieni muppeli silloin kun koirat kellivät vierelläni sängyllä. Olen koirieni ruokkija silloin kun annan niille ruokaa. Olen koirieni suojelija, silloin jos jokin uhkaa niitä... Olen aina tilanteen mukaan sitä mitä koirat sillä hetkellä tarvitsevat ja koirat ovat minulle tilanteen mukaan sitä mitä minä tarvitsen. Välillä määrää toinen välillä toinen, kukaan ei omaa perheessämme ylempää asemaa, jolloin hän on aina määräysvallassa statuksensa takia.

molossi kirjoitti:

" Aikamoista..." Juu-u :D

Olen välillä ajatellut,että jos nyt aloittelisi koiraharrastuksen jaloa maailmaa,niin kyseenalaistavana ihmisenä olisi niin paljon jo kyseenalaistettavaa,saati opiskeltavaa eri teorioista ja niiden variaatioista, ja variaatioitten variaatioista ja vielä pitäisi miettiä yhdistääkö siihen tuo iso kirjakin vai ei,niin ehkä siirtyisin takaisin hamstereihin...
Niille kun ei ainakaan vielä vuonna kuokka ja kirves,kun ekan sain vaahtosammuttimen kokoisena,ollut keksittynä mitään teorioita.Mutta mistäs sitä nyt nykyaikana tietää o_O

Lue lisää

...nythän kaikki on helpompaa ja suoralinjaisempaa kuin oli aiemmin.

Jos koiran kanssa on jokin juttu jota pitää muokata, voi muokata vain sitä. Ei tarvitse miettiä esimerkiksi antaessaan koiralle hellyyttä koiran sitä halutessa, että alkaako koira nyt sitten remmirähisijäksi. Ei tarvitse syödä joka kerta itse ensin antaessaan koiralle jotain suuhun, miettien totteleeko koira minua enää metsässä jos anna sille jonkun käskyn. Tai antaessaan koiran vaikka vahingossa voittaa vetoleikin (kun ote kirpoaa) ei tarvitse lähteä ostamaan teltaa, kun koira kuitenkin nyt valtaa talon parhaan, johtajan, makuupaikan..

... kirjoitti:

...nythän kaikki on helpompaa ja suoralinjaisempaa kuin oli aiemmin.

Jos koiran kanssa on jokin juttu jota pitää muokata, voi muokata vain sitä. Ei tarvitse miettiä esimerkiksi antaessaan koiralle hellyyttä koiran sitä halutessa, että alkaako koira nyt sitten remmirähisijäksi. Ei tarvitse syödä joka kerta itse ensin antaessaan koiralle jotain suuhun, miettien totteleeko koira minua enää metsässä jos anna sille jonkun käskyn. Tai antaessaan koiran vaikka vahingossa voittaa vetoleikin (kun ote kirpoaa) ei tarvitse lähteä ostamaan teltaa, kun koira kuitenkin nyt valtaa talon parhaan, johtajan, makuupaikan..

Lue lisää

Toisaalta,riippuu miten ajattelee...

Mutta kun on menetelmiä,metodeita,tutkimuksia,teorioita runsaasti,niin hommaahan siinä on,kun miettii ja kyseenalaistaa kaikki.Varsinkin kun nekin tuntuu muuttuvan ja vauhdilla.
No joo,hyvähän se on,että kaikkea löytyy.
Mutta pistetään nyt välillä vähän hupan puolellekkin.Täytyyhän sitäkin välillä nähdä,ettei liian totiseksi torvensoitoksi mene :D

... kirjoitti:

Et välitä teorioista, mutta yritän silti edelleen, jotta oivaltaisit käyttämäsi sanan, sillä joku joka tietää mitä koirien johtaminen teorioiden mukaan tarkoittaa, saattaa yltääntyä johtjuus ajattlussaan.

Demokratia on kansanvalta.

johtajuus on ylempi arvoasema toiseen verrattuna.

Ok, sinusta se oli monimutkaisempaa, demokratiakin oli paljon kaikkea muutakin.

Jos joku kysyy sinulta mikä on uskonto, niin mitäpä vastaat? (olisiko uskonto sanana tutumpi?)Jos se on tutumpi vastaat: uskonto on oppi eli ismi. Jos olet yhtä ulkona uskonnosta kuin olet demokratiasta ja johtajuudesta alat varmaan luetella kaikkea mahdollista perinteisistä luonnon uskonnoista kristillisyyteen ja islamiin saakka. Vaikka helpommalla pääsisit: se on oppi, näkemys, katsomus eli ismi.

Eli johtajuus on korkeampi arvoasema, sen jälkeen jos joku haluaa lisää tietoa johtajuudesta voi alkaa puhumaan kaikesta demokraattisen asiantuntija johtajuuden (yhdessä päätetään) ja klassisen johtajuuden (pomo määrää) välillä olevasta.

Viestisi kertoo, että sinä pidät itseäsi korkeammassa arvoasemassa olevana. Nyt jos sinua kiinnostaisi ne teoriat, sinä huomaisit ja voisit helposti lukea niistä, että koirien elämässä ei tällaisella ihmisen itsensä korkeammaksi korottamisella ole mitään merkitystä, vaikka teoriat 1960-luvulta toista väittivätkin.

Olen itse koirieni kasvattaja, silloin kun opetan niille siitä miten selvitään ihmisten yhteiskunnassa. Koirakentällä olen koirieni ohjaaja, kun ohjaan niille miten niiden pitää sillä hetkellä toimia. Metsässä olen perässä roikkuja, kun juoksemme cania. Toivon olevani koirieni muppeli silloin kun koirat kellivät vierelläni sängyllä. Olen koirieni ruokkija silloin kun annan niille ruokaa. Olen koirieni suojelija, silloin jos jokin uhkaa niitä... Olen aina tilanteen mukaan sitä mitä koirat sillä hetkellä tarvitsevat ja koirat ovat minulle tilanteen mukaan sitä mitä minä tarvitsen. Välillä määrää toinen välillä toinen, kukaan ei omaa perheessämme ylempää asemaa, jolloin hän on aina määräysvallassa statuksensa takia.

Lue lisää

Puhuin yksiselitteisistä sanoista, joita väität niiden olevan. On paljon sanoja, joilla ei ole yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Johtajuudella ei ole, johtajuusopilla koirien koulutuksessa saattaa olla (mielipidekysymys minusta edelleen, kun eri teorioita on paljon).

"jotta oivaltaisit käyttämäsi sanan, sillä joku joka tietää mitä koirien johtaminen teorioiden mukaan tarkoittaa, saattaa yltääntyä johtjuus ajattlussaan"

Monestiko sinulle pitää toistaa samoja asioita? Olen kauan sitten oivaltanut, että sinä haluat puhua tässä yhteydessä –ismeistä, mutta koska et ole minuun nähden johtaja-asemassa, et pysty määräämään kielenkäytöstäni. Vaikka edelleen kovasti yrität. Olen puhunut asemastani oman koiralaumani johtajana, se on käyttökelpoinen ilmaus. Mitä tarkoittaa sana 'yltääntyä'? Miten se liittyy tähän keskusteluun? Voinko minä yltääntyä johtajuusajattelussani ja mitä minulle silloin tapahtuu?

Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta? Olen perehtynyt jonkin verran uskontoihin, jotka eroavat toisistaan lähes kaikkien mahdollisten asioiden suhteen. Niiden piipistäminen muotoon "oppi, näkemys, katsomus eli ismi" on kyllä melkoisen karkeaa yleistystä. Voin tietysti olla mielestäsi täysin hakoteillä, mutta sitä jo ennakoit, joten se ei ole kenellekään enää yllätys. Kyllä, niin se varmaan on, että mielestäni maailma on moniarvoinen ja -ääninen ja siksi asioiden tunkeminen yhden sanan muotteihin tekee niille vääryyttä puhumattakaan kuulijan aliarvioimisesta, ellei tarkemmin määritellä kuka kulloinkin on sanojana ja mitä edustaen. Ei, en yleensä tee asioista näin vaikeita arkikeskusteluissa, mutta harvemmin toisaalta joudun "syytettyjen penkille" jopa eläinsuojelullisista asioista vain käyttämäni sanan vuoksi.

"Viestisi kertoo, että sinä pidät itseäsi korkeammassa arvoasemassa olevana."

Ei kerro. Sinä luet sen niin. Minä olen - kyllästymiseen asti - sanonut, että olen pomo, koska koirat eivät voi yhteiskunnassa määrätä. Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin. Muita kuin oman näkemyksesi ainoana oikeana et kuitenkaan aio hyväksyä.

"koirien elämässä ei tällaisella ihmisen itsensä korkeammaksi korottamisella ole mitään merkitystä"

Koirien elämässä me ihmiset olemme "korkeammalla" hyvinkin monissa asioissa, koska päätämme niiden puolesta (vaikka tätä et hyväksy johtajuuden tai yhtään minkään perusteeksi). Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella.

Kun määritelmistä puhutaan, niin melko yleisesti hyväksyttynä pidetään, että koiran kasvattaja on nartun omistaja, se, joka hoivaa emon ohella pentueen luovutusikään. Ei omistaja, vaikka tämä opettaakin koirilleen yhteiskuntakelpoisia tapoja. Mutta ehkä pitäytyminen melko yleisesti hyväksyttyihin käsitteisiin ei tässä ole niin ratkaisevan tärkeää?

Yleisesti ottaen näyttää, että tittelin "omistaja" lisäksi et meidän ihmisten välistä keskustelua varten osaa kuvata itseäsi yhdellä sanalla, joka ei olisi noin tilannesidonnainen? Siis riippumatta siitä, ovatko koirasi paikalla, olet perheesi/laumasi/koiriesi ... niin mikä? Eikö olekin hankalaa, kun pitäisi hyväksyä jokin yksiselitteinen käsite, vain siksi, että joku toinen pyytää/vaatii? Tai edes yksi sana, vaikka se ei olisi yksiselitteinenkään. Entä jos kuitenkin yrität?

ei turhia teorioita kirjoitti:

Puhuin yksiselitteisistä sanoista, joita väität niiden olevan. On paljon sanoja, joilla ei ole yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Johtajuudella ei ole, johtajuusopilla koirien koulutuksessa saattaa olla (mielipidekysymys minusta edelleen, kun eri teorioita on paljon).

"jotta oivaltaisit käyttämäsi sanan, sillä joku joka tietää mitä koirien johtaminen teorioiden mukaan tarkoittaa, saattaa yltääntyä johtjuus ajattlussaan"

Monestiko sinulle pitää toistaa samoja asioita? Olen kauan sitten oivaltanut, että sinä haluat puhua tässä yhteydessä –ismeistä, mutta koska et ole minuun nähden johtaja-asemassa, et pysty määräämään kielenkäytöstäni. Vaikka edelleen kovasti yrität. Olen puhunut asemastani oman koiralaumani johtajana, se on käyttökelpoinen ilmaus. Mitä tarkoittaa sana 'yltääntyä'? Miten se liittyy tähän keskusteluun? Voinko minä yltääntyä johtajuusajattelussani ja mitä minulle silloin tapahtuu?

Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta? Olen perehtynyt jonkin verran uskontoihin, jotka eroavat toisistaan lähes kaikkien mahdollisten asioiden suhteen. Niiden piipistäminen muotoon "oppi, näkemys, katsomus eli ismi" on kyllä melkoisen karkeaa yleistystä. Voin tietysti olla mielestäsi täysin hakoteillä, mutta sitä jo ennakoit, joten se ei ole kenellekään enää yllätys. Kyllä, niin se varmaan on, että mielestäni maailma on moniarvoinen ja -ääninen ja siksi asioiden tunkeminen yhden sanan muotteihin tekee niille vääryyttä puhumattakaan kuulijan aliarvioimisesta, ellei tarkemmin määritellä kuka kulloinkin on sanojana ja mitä edustaen. Ei, en yleensä tee asioista näin vaikeita arkikeskusteluissa, mutta harvemmin toisaalta joudun "syytettyjen penkille" jopa eläinsuojelullisista asioista vain käyttämäni sanan vuoksi.

"Viestisi kertoo, että sinä pidät itseäsi korkeammassa arvoasemassa olevana."

Ei kerro. Sinä luet sen niin. Minä olen - kyllästymiseen asti - sanonut, että olen pomo, koska koirat eivät voi yhteiskunnassa määrätä. Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin. Muita kuin oman näkemyksesi ainoana oikeana et kuitenkaan aio hyväksyä.

"koirien elämässä ei tällaisella ihmisen itsensä korkeammaksi korottamisella ole mitään merkitystä"

Koirien elämässä me ihmiset olemme "korkeammalla" hyvinkin monissa asioissa, koska päätämme niiden puolesta (vaikka tätä et hyväksy johtajuuden tai yhtään minkään perusteeksi). Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella.

Kun määritelmistä puhutaan, niin melko yleisesti hyväksyttynä pidetään, että koiran kasvattaja on nartun omistaja, se, joka hoivaa emon ohella pentueen luovutusikään. Ei omistaja, vaikka tämä opettaakin koirilleen yhteiskuntakelpoisia tapoja. Mutta ehkä pitäytyminen melko yleisesti hyväksyttyihin käsitteisiin ei tässä ole niin ratkaisevan tärkeää?

Yleisesti ottaen näyttää, että tittelin "omistaja" lisäksi et meidän ihmisten välistä keskustelua varten osaa kuvata itseäsi yhdellä sanalla, joka ei olisi noin tilannesidonnainen? Siis riippumatta siitä, ovatko koirasi paikalla, olet perheesi/laumasi/koiriesi ... niin mikä? Eikö olekin hankalaa, kun pitäisi hyväksyä jokin yksiselitteinen käsite, vain siksi, että joku toinen pyytää/vaatii? Tai edes yksi sana, vaikka se ei olisi yksiselitteinenkään. Entä jos kuitenkin yrität?

Lue lisää

Ihanko siis ihan oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?!?

johtjuuden määritelmä? no herranJumala ihan yksinekrtainen asia: korkeampi arvoasema, tietty status organisaatiossa.

Juu, en siis yritä sinua käännyttää, siinä oli ajatushärö itseltäni, anteeksi. Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain, sillä uskon heidän voivan vaikuttaa myös toisiin apsltailijoihin. Tokihan joku joka ei edes tiedä mitä johtjuus tarkoittaa, saa pitää itseään johtajan. Olen pahoillani.

"Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn...

"Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta?"

Tietenkin voi, sillä kyseessä on normaali sana, kuten muutkin sanat joilla on merkityksensä. Eli uskonto ei tarkoita nyt vaikka budhalaisuutta, vaan uskonto tarkoittaa oppia.

Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni? Yrityksesi on kai kuitenkin olla pomo koirillesi, ei minulle? puhe on siitä pidätkö sinä itseäsi korkeampi arvoisempana kuin koirat.

Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa... Hmmmm.. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen julkaisun pääkirjoitus, eli se joka ilmentää yhdistyksen toiminnan pääpainoja (viimeaikoina ollut sikojen kohtelu, turkistarhaus, hevoskuljetukset), on viime numerossa käsitellyt sitä mitä johtajuus koiramaailmassa aiheuttaa eläinsuojelullisesti.

"Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella."

Niin, koska et välitä teorioista, voit sanoa noin. Ne jotka taas välittävät ja lukevat etologisten tutkimusten tuloksia, tietävät, että sinun arvauksesi ei ole etologisesti paikkansa pitävä; on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Törmäät termeissä seinään: luulet pääseväsi viisastelemaan aksvattamisella. Mutta senkin voit tarkoistaa sanakirjasta. Kasvatus on jotain muutakin kuin pennun vaginasta vetämistä. Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani.

Olen perheeni/koirieni/laumani... Perheeni äiti. Koirieni omistaja/kasvattaja/ruokkija/kouluttaja/... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa. Laumani ainut lisääntymisoikeuksinen narttu.

... kirjoitti:

Johtajuus on siis arvoasema toiseen verrattuna. Johtajuudesta puhutaan - ja aiemmin puhuttiin myös eläinten laumaetologiassa - työelämässä. Johtajuudessa on aina kyse vallan käytöstä.

Minä toimin kasvatuksen alalla työkseni, työskentelen siis hierarkisessa organisaatiossa jossa on johtajia. Lisäksi minulla on vielä rooli vapaa-ajallani tuottajana: olen kulttuuripalvelun tuottaja. Elän siis näiden termien keskellä; "johdan" kulttuurin alan ammattilaisia toimimalla tuottajana, mutten missään nimessä johda heitä, vaan olen kuin palvelija, silti projektin vetovastuu on minulla. Kasvattajana huolenpito työtä tekevänä joutuu kanssa paljon pohtimaan vallan käyttöä: onko minun kahvituntini tärkeämpi kuin lapsen halu päästä vessaan, käytänkö valtaa mikä minulla on päättää siitä pääseekö lapsi vessaan vai ei.

Työpaikka on erillinen organisaatio jossa työskentelen, siellä hierarkiat ovat, vaikken saisi minäkin joudun käyttämään valtaa asiakkaisiin nähden, hoito-, kasvatus- ja huolenpitotyö on sellaista, vaikka minulla on organisaatiossa vain palvelijan asema, mutta minulla on valta päättää suhteessa asiakkaisiin. Koska pyrin laatutyöhön, mietin paljon ja kyseenalaistan sitä miten ja milloin minulla on oikeus käyttää korkeampaa arvoasemaani, jonka terveys on minulle tuonut asiakkaisiini verrattuna.

Kotona on eri tilanne. Täällä lopetan suunnilleen pissasuihkun kesken kun lapseni itkee, mitä en tee töissä, koska minulla on valta pitää taukoni ja käytän ylivoimaista arvoasemaani hyväksi. Kotona en käytä vallan mahdollisuuksiani hyväksi, koska me elämme perheessä, jossa ei ole hierarkioita. Töissä vedän stressillä hommasta toiseen, kotona nautin siitä mitä teen, pidän vallan käytön visusti erossa perheemme elämästä.

Eli kun elämässä törmää näihin termeihin: johtajuus (vallan/arvoaseman hyväksi käyttö), kasvattajuus (toisen toimintoihin vaikuttaminen), tuottajuus (projektin vetäminen alhaisimmasta hierarkisesta näkökulmasta), niin niiden sävyerot huomaa, vaikka on täysin tietoinen niiden yhteen liippaavuudesta niin miljoonissa eri kohdissa. Jokainen niistä määrää,jokainen niistä ohjaa, jokainen niistä opastaa, jokainen huolehtii tapahtumien tapahtumisesta, jokainen suojelee...

Mutta se sävyero, se on vain itsensä jokaisen huomattava ja sen jälkeen pohdittava mikä minä haluan olla esimerkiksi perheelleni: autoriteetti, palvelija, opastaja, huolehtija... ja valittava parhaiten sopiva sana. Jos pidät itselläsi olevan korkeampi arvoasema kuin lapsillasi tai koirallasi, valintasi silloin on johtaja ihan sen sanan oikeassa ja varsinaisessa merkityksessään. Silti kun kerrot koirien kouluttamisestasi, teillä ei kirjoitusten perusteella kuitenkaan ole kyse vallan käytöstä, arvoasemastasi...

Lue lisää

juuri. Ja nyt toivomme, että muutkin tämän ymmärtävät.

... kirjoitti:

Ihanko siis ihan oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?!?

johtjuuden määritelmä? no herranJumala ihan yksinekrtainen asia: korkeampi arvoasema, tietty status organisaatiossa.

Juu, en siis yritä sinua käännyttää, siinä oli ajatushärö itseltäni, anteeksi. Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain, sillä uskon heidän voivan vaikuttaa myös toisiin apsltailijoihin. Tokihan joku joka ei edes tiedä mitä johtjuus tarkoittaa, saa pitää itseään johtajan. Olen pahoillani.

"Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn...

"Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta?"

Tietenkin voi, sillä kyseessä on normaali sana, kuten muutkin sanat joilla on merkityksensä. Eli uskonto ei tarkoita nyt vaikka budhalaisuutta, vaan uskonto tarkoittaa oppia.

Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni? Yrityksesi on kai kuitenkin olla pomo koirillesi, ei minulle? puhe on siitä pidätkö sinä itseäsi korkeampi arvoisempana kuin koirat.

Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa... Hmmmm.. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen julkaisun pääkirjoitus, eli se joka ilmentää yhdistyksen toiminnan pääpainoja (viimeaikoina ollut sikojen kohtelu, turkistarhaus, hevoskuljetukset), on viime numerossa käsitellyt sitä mitä johtajuus koiramaailmassa aiheuttaa eläinsuojelullisesti.

"Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella."

Niin, koska et välitä teorioista, voit sanoa noin. Ne jotka taas välittävät ja lukevat etologisten tutkimusten tuloksia, tietävät, että sinun arvauksesi ei ole etologisesti paikkansa pitävä; on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Törmäät termeissä seinään: luulet pääseväsi viisastelemaan aksvattamisella. Mutta senkin voit tarkoistaa sanakirjasta. Kasvatus on jotain muutakin kuin pennun vaginasta vetämistä. Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani.

Olen perheeni/koirieni/laumani... Perheeni äiti. Koirieni omistaja/kasvattaja/ruokkija/kouluttaja/... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa. Laumani ainut lisääntymisoikeuksinen narttu.

Lue lisää

ole lukenut etologisia tutkimuksia ja sen takia koirani ovatkin aina saaneet rauhassa itse muodostaa oman hierarkiansa ihmisperheen sisällä. Sen ne tekevät, jos ne ovat laumaviettisiä ja niin niiden pitää antaakin tehdä, jotta saavat olla sitä mitä ovat, koiria.
Tasa-arvoasiaan vielä tarkentaisin, että tietenkin ihmislapsi on yhtä arvokas, kuin aikuinen. Mutta lapsi ei ole aikuisen kanssa tasavertainen. Lapsen harteille ei saa laittaa aikuisen vastuita ja velvollisuuksia. Lapsi ei sitä kestä, vaan lapsen täytyy saada olla lapsi. Kukin aikuistuu yksilöllisesti kypsyytensä mukaan.
Koiran taasen pitäisi olla koko ikänsä ikään kuin lapsen asemassa, sehän ei aikuistuttuaankaan voi elää itsenäisesti.

... kirjoitti:

Ihanko siis ihan oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?!?

johtjuuden määritelmä? no herranJumala ihan yksinekrtainen asia: korkeampi arvoasema, tietty status organisaatiossa.

Juu, en siis yritä sinua käännyttää, siinä oli ajatushärö itseltäni, anteeksi. Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain, sillä uskon heidän voivan vaikuttaa myös toisiin apsltailijoihin. Tokihan joku joka ei edes tiedä mitä johtjuus tarkoittaa, saa pitää itseään johtajan. Olen pahoillani.

"Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn...

"Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta?"

Tietenkin voi, sillä kyseessä on normaali sana, kuten muutkin sanat joilla on merkityksensä. Eli uskonto ei tarkoita nyt vaikka budhalaisuutta, vaan uskonto tarkoittaa oppia.

Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni? Yrityksesi on kai kuitenkin olla pomo koirillesi, ei minulle? puhe on siitä pidätkö sinä itseäsi korkeampi arvoisempana kuin koirat.

Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa... Hmmmm.. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen julkaisun pääkirjoitus, eli se joka ilmentää yhdistyksen toiminnan pääpainoja (viimeaikoina ollut sikojen kohtelu, turkistarhaus, hevoskuljetukset), on viime numerossa käsitellyt sitä mitä johtajuus koiramaailmassa aiheuttaa eläinsuojelullisesti.

"Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella."

Niin, koska et välitä teorioista, voit sanoa noin. Ne jotka taas välittävät ja lukevat etologisten tutkimusten tuloksia, tietävät, että sinun arvauksesi ei ole etologisesti paikkansa pitävä; on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Törmäät termeissä seinään: luulet pääseväsi viisastelemaan aksvattamisella. Mutta senkin voit tarkoistaa sanakirjasta. Kasvatus on jotain muutakin kuin pennun vaginasta vetämistä. Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani.

Olen perheeni/koirieni/laumani... Perheeni äiti. Koirieni omistaja/kasvattaja/ruokkija/kouluttaja/... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa. Laumani ainut lisääntymisoikeuksinen narttu.

Lue lisää

Olen pahoillani tuosta edellisen viestin käännytys osuudesta, kun luin sen jälkikäteen, huomasin, miten kauhean tylyltä se kuulosti. Tarkoitus ei ollut missään nimessä, vaan yritin selittää, että tokihan saat pitää itseäsi koiriesi johtajana ja kutsua sillä nimellä, kun kerrat koet olevasi koiriesi johtaja, eli korkeampi arvoisempi kuin koirasi. Ajatushäröni liittyi siis siihen, että ne kirjoittajat, jotka eivät pidä itseään korkeampiarvoisempina kuin koiransa, eivät kutsuisi itseään nimellä johtaja, koska tämän myytin kitkeminen koiramaailmasta on mitä suurin palvelus koiria kohtaan...

... kirjoitti:

Ihanko siis ihan oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?!?

johtjuuden määritelmä? no herranJumala ihan yksinekrtainen asia: korkeampi arvoasema, tietty status organisaatiossa.

Juu, en siis yritä sinua käännyttää, siinä oli ajatushärö itseltäni, anteeksi. Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain, sillä uskon heidän voivan vaikuttaa myös toisiin apsltailijoihin. Tokihan joku joka ei edes tiedä mitä johtjuus tarkoittaa, saa pitää itseään johtajan. Olen pahoillani.

"Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn...

"Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta?"

Tietenkin voi, sillä kyseessä on normaali sana, kuten muutkin sanat joilla on merkityksensä. Eli uskonto ei tarkoita nyt vaikka budhalaisuutta, vaan uskonto tarkoittaa oppia.

Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni? Yrityksesi on kai kuitenkin olla pomo koirillesi, ei minulle? puhe on siitä pidätkö sinä itseäsi korkeampi arvoisempana kuin koirat.

Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa... Hmmmm.. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen julkaisun pääkirjoitus, eli se joka ilmentää yhdistyksen toiminnan pääpainoja (viimeaikoina ollut sikojen kohtelu, turkistarhaus, hevoskuljetukset), on viime numerossa käsitellyt sitä mitä johtajuus koiramaailmassa aiheuttaa eläinsuojelullisesti.

"Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella."

Niin, koska et välitä teorioista, voit sanoa noin. Ne jotka taas välittävät ja lukevat etologisten tutkimusten tuloksia, tietävät, että sinun arvauksesi ei ole etologisesti paikkansa pitävä; on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Törmäät termeissä seinään: luulet pääseväsi viisastelemaan aksvattamisella. Mutta senkin voit tarkoistaa sanakirjasta. Kasvatus on jotain muutakin kuin pennun vaginasta vetämistä. Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani.

Olen perheeni/koirieni/laumani... Perheeni äiti. Koirieni omistaja/kasvattaja/ruokkija/kouluttaja/... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa. Laumani ainut lisääntymisoikeuksinen narttu.

Lue lisää

kyllä jollain on pakko olla ihan liikaa aikaa... eikä murheita normaalin elämän lain... xP

... kirjoitti:

Ihanko siis ihan oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?!?

johtjuuden määritelmä? no herranJumala ihan yksinekrtainen asia: korkeampi arvoasema, tietty status organisaatiossa.

Juu, en siis yritä sinua käännyttää, siinä oli ajatushärö itseltäni, anteeksi. Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain, sillä uskon heidän voivan vaikuttaa myös toisiin apsltailijoihin. Tokihan joku joka ei edes tiedä mitä johtjuus tarkoittaa, saa pitää itseään johtajan. Olen pahoillani.

"Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn...

"Mitä tulee uskontokäsitteeseen, niin voiko puhua uskonnosta yksikössä ellei puhu tietystä uskonnosta?"

Tietenkin voi, sillä kyseessä on normaali sana, kuten muutkin sanat joilla on merkityksensä. Eli uskonto ei tarkoita nyt vaikka budhalaisuutta, vaan uskonto tarkoittaa oppia.

Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni? Yrityksesi on kai kuitenkin olla pomo koirillesi, ei minulle? puhe on siitä pidätkö sinä itseäsi korkeampi arvoisempana kuin koirat.

Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa... Hmmmm.. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen julkaisun pääkirjoitus, eli se joka ilmentää yhdistyksen toiminnan pääpainoja (viimeaikoina ollut sikojen kohtelu, turkistarhaus, hevoskuljetukset), on viime numerossa käsitellyt sitä mitä johtajuus koiramaailmassa aiheuttaa eläinsuojelullisesti.

"Aiemmin sanoin, että kukaan ei ole saanut mistään asiasta koiralta sellaista vastausta, jonka me muutkin voisimme ymmärtää ja siten hyväksyä vastaukseksi. Joten miten meidän ihmisten hössötyksillä on tai ei ole koirille merkitystä - sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun. Mutta sinä jatkat jankuttamista ylemmyyksistä ja siitä, kuinka muiden kuuluu keskustella."

Niin, koska et välitä teorioista, voit sanoa noin. Ne jotka taas välittävät ja lukevat etologisten tutkimusten tuloksia, tietävät, että sinun arvauksesi ei ole etologisesti paikkansa pitävä; on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Törmäät termeissä seinään: luulet pääseväsi viisastelemaan aksvattamisella. Mutta senkin voit tarkoistaa sanakirjasta. Kasvatus on jotain muutakin kuin pennun vaginasta vetämistä. Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani.

Olen perheeni/koirieni/laumani... Perheeni äiti. Koirieni omistaja/kasvattaja/ruokkija/kouluttaja/... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa. Laumani ainut lisääntymisoikeuksinen narttu.

Lue lisää

" oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?"

En. Sanoin "ei ole yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää". Huomaatko, taas luet huonosti ja teet johtopäätöksiä kuinka haluat.

"Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain"

Eivät yksinomaan. Jos noin olisi, et olisi yrittänyt pitkin keskustelua vakuuttaa minulle, etten arkikäytössä, nettikirjoittelussa saa käyttää johtajuus-sanaa, jos niin valitsen. Koska siitä voi seurata, että joku ajattelee jotain... ja ties mitä hirveää. Mistä taas en voi ottaa vastuuta.

"tietää mitä koirien johtaminen teorioiden mukaan tarkoittaa, saattaa yltääntyä johtjuus ajattlussaan."
""Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn... "

Siis jos tietää, mitä johtaminen on teorioiden mukaan, siitä saattaa jopa innostua? Ja tämän voi siis estää siten, etten minä - herra paratkoon, tietämätön tollo - käytä johtajuus-sanaa? Aivan niin alfaksi en sentään itseäni kuvittele!

"vaan uskonto tarkoittaa oppia"

Näin sinun varsin kapea-alaisen tulkintasi mukaan.

"Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni?"

Ei, enkä ole näin sanonut. Mutta olet tapasi mukaan lukenut jotenkin huolimattomasti (ehkä viittaat tähän varsin erisisältöiseen lauseeseen "Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin.").

"Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa..."

En sanonut näinkään. Yksintaisteluistasi en sanonut sanaakaan. Viittasin kyllä siihen, että takertuminen yksittäiseen sanaan ja siitä kiinnipitäminen terrierimäiseen tapaan, sellaisella itsepäisyydellä on monesti enemmän karkoittava kuin kutsuva vaikutus juuri siihen suureen yleisöön, joka eläinsuojelunkin kohde tulisi olla. Ihmiset eivät pidä jankuttamisesta. Jälleen siis turha väärinlukeminen sinulta.

"on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään"

Tämänhetkisten, mahdollisesti jopa vallitsevien teorioiden mukaan näin voi olla. Edelleen, teorioita tulee ja menee. Omassa koiralaumassani olen nähnyt päinvastaista käyttäytymistä, selvää johtajuusasemaa, jossa yleensä narttukoira on iästään huolimatta ollut alfa. Mutta en ole tutkinut asiaa tieteellisesti. Ja ehkä koirani eivät osaa olla riittävän koiria, ne kun elävät ihmisen kanssa.

"Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani."

Vaikka jättäisimme genitaalialueen vitsit sikseen, niin kyllä, puhun melko yleisesti hyväksytystä koirien kasvattamisesta, pentueen emän omistamisesta. Siitä, josta Kennelliittokin puhuu esim. uutta jalostusohjesääntöä tms. pohdittaessa. Ai mutta kuten jo totesin, tässä siis ei ollutkaan väliä, vaikka termejä lavennettaisiin? Sillä onkin väliä vain sinun määrittelemissäsi yhteyksissä?

"Koirieni ... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa"

Tätä juuri tarkoitin, yhtä tilanneriippumatonta määritelmää et pysty löytämään edes niin yksinkertaisesta asiasta kuin suhteestasi koiriisi. Vaikka sitä erikseen pyysin. Mutta koska minä olen "teorioista tietämätön", minun tulee hyväksyä yksi tilanneriippumaton määritelmä johtajuudelle, se sinun määritelmäsi? Etkö jo ala itsekin huomata, ettei jutussasi ole enää päätä eikä häntää - jos ei tavanomaista kiukkuisemmaksi käyvää päsmäröintiä sellaisena pidetä?

ei turhia teorioita kirjoitti:

" oikeastiko sinä sanot, että johtjuus on jokin määrittelemätön termi?"

En. Sanoin "ei ole yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää". Huomaatko, taas luet huonosti ja teet johtopäätöksiä kuinka haluat.

"Käännytys yritykseni ovat kohdituneet noihin kirjoittajiin, jotka ymmärtävät teorioistakin jotain"

Eivät yksinomaan. Jos noin olisi, et olisi yrittänyt pitkin keskustelua vakuuttaa minulle, etten arkikäytössä, nettikirjoittelussa saa käyttää johtajuus-sanaa, jos niin valitsen. Koska siitä voi seurata, että joku ajattelee jotain... ja ties mitä hirveää. Mistä taas en voi ottaa vastuuta.

"tietää mitä koirien johtaminen teorioiden mukaan tarkoittaa, saattaa yltääntyä johtjuus ajattlussaan."
""Yltääntyä", innsotua, saada vettä lisää myllyyn... "

Siis jos tietää, mitä johtaminen on teorioiden mukaan, siitä saattaa jopa innostua? Ja tämän voi siis estää siten, etten minä - herra paratkoon, tietämätön tollo - käytä johtajuus-sanaa? Aivan niin alfaksi en sentään itseäni kuvittele!

"vaan uskonto tarkoittaa oppia"

Näin sinun varsin kapea-alaisen tulkintasi mukaan.

"Ei kai ole merkitystä millainen olet minun silmissäni?"

Ei, enkä ole näin sanonut. Mutta olet tapasi mukaan lukenut jotenkin huolimattomasti (ehkä viittaat tähän varsin erisisältöiseen lauseeseen "Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin.").

"Taisi olla edellinen viesti jossa kerroit jotain,e ttä taistelen yksin asiasta ja ketä se kiinnsotaa..."

En sanonut näinkään. Yksintaisteluistasi en sanonut sanaakaan. Viittasin kyllä siihen, että takertuminen yksittäiseen sanaan ja siitä kiinnipitäminen terrierimäiseen tapaan, sellaisella itsepäisyydellä on monesti enemmän karkoittava kuin kutsuva vaikutus juuri siihen suureen yleisöön, joka eläinsuojelunkin kohde tulisi olla. Ihmiset eivät pidä jankuttamisesta. Jälleen siis turha väärinlukeminen sinulta.

"on todistettu, että koirilla ja arvohierarkioilla ei ole mitään tekemistä keskenään"

Tämänhetkisten, mahdollisesti jopa vallitsevien teorioiden mukaan näin voi olla. Edelleen, teorioita tulee ja menee. Omassa koiralaumassani olen nähnyt päinvastaista käyttäytymistä, selvää johtajuusasemaa, jossa yleensä narttukoira on iästään huolimatta ollut alfa. Mutta en ole tutkinut asiaa tieteellisesti. Ja ehkä koirani eivät osaa olla riittävän koiria, ne kun elävät ihmisen kanssa.

"Ahaa puhut koirien kasvattamisesta? Jaa minä en, vaan kasvattamisesta, minä kasvatan koiriani."

Vaikka jättäisimme genitaalialueen vitsit sikseen, niin kyllä, puhun melko yleisesti hyväksytystä koirien kasvattamisesta, pentueen emän omistamisesta. Siitä, josta Kennelliittokin puhuu esim. uutta jalostusohjesääntöä tms. pohdittaessa. Ai mutta kuten jo totesin, tässä siis ei ollutkaan väliä, vaikka termejä lavennettaisiin? Sillä onkin väliä vain sinun määrittelemissäsi yhteyksissä?

"Koirieni ... se riippuu tilanteesta mitä teen sillä hetkellä koirieni kanssa"

Tätä juuri tarkoitin, yhtä tilanneriippumatonta määritelmää et pysty löytämään edes niin yksinkertaisesta asiasta kuin suhteestasi koiriisi. Vaikka sitä erikseen pyysin. Mutta koska minä olen "teorioista tietämätön", minun tulee hyväksyä yksi tilanneriippumaton määritelmä johtajuudelle, se sinun määritelmäsi? Etkö jo ala itsekin huomata, ettei jutussasi ole enää päätä eikä häntää - jos ei tavanomaista kiukkuisemmaksi käyvää päsmäröintiä sellaisena pidetä?

Lue lisää

Miten elämässä voi käyttää jotain termiä, jos sitä ei ole määritelty?

Sii ihan oikeasti sinä siis sanot, että johtajuus on jokin villi sana, jota ei ole määritelty tietyllä tavoin kuten kaikki muut sanat?

""ei ole yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää". "

Tottakai on, kaikille sanoille on, siksi sanoilla voi keskustella, kun voi olettaa toistenkin ymmärtävän mistä puhutaan.

Kuten sanoin tuosta käännytys osuudesta, siinä oli minun ajatushäröni. Vastailin samalla myös muille (sellaisille jotka eivät näe itseään korkeammassa arvoasemassa olevana) ja sotkeennuit vahingossa joukkoon.

"sellaisella itsepäisyydellä on monesti enemmän karkoittava kuin kutsuva vaikutus juuri siihen suureen yleisöön, joka eläinsuojelunkin kohde tulisi olla"

Noi niin, eli sanamuotosi oli tämä... Eli Suomen eläinsuojeluyhdistystenliitto pääkirjoituksessaan puuttuu ihmisten itsensä ylentämiseen koiraansa nähden (siis johtajuus ajatukseen).

"Edelleen, teorioita tulee ja menee. Omassa koiralaumassani olen nähnyt päinvastaista käyttäytymistä, selvää johtajuusasemaa, jossa yleensä narttukoira on iästään huolimatta ollut alfa."

Alfa on rooli, jonka olemassaoloa mikään tutkimus ei ole ainakaan vielä kieltänyt. Alfa ei ole kuitenkaan johtaja, vaan se on vain yksi rooli roolien joukossa, se ero on nykyisillä ja vanhoilla tutkimuksilla.

"Ai mutta kuten jo totesin, tässä siis ei ollutkaan väliä, vaikka termejä lavennettaisiin? Sillä onkin väliä vain sinun määrittelemissäsi yhteyksissä? "

Tässä juuri sinulle se juttu. Termiä ei tarvitse laajentaa, vaan katsoa se mikä termi on. Eli kun puhutaan kasvattamisesta, puhutaan toisen elämään vaikuttamisesta. Silloin ei puhuta, jos ei erikseen mainita, koiran pentujen tuottamsiesta. Kun puhutaan demokratiasta puhutaan kansanvallasta. Ei puhuta, jos ei erikseen mainita, esimerkiksi Kiinan diktatorisesta demokratiasta. Kun puhutaan uskoonnosta puhutaan yleensä ismeistä. Ei puhuta, ellei erikseen aminita, jostain tietystä ismistä. Silloin kun puhutaan koirasta, puhutaan koira eläimiin kuuluvasta nisäkkäästä. Ei puhuta, ellei erikseen mainita, jostain tietystä koirasta. Silloin kun puhutaan johtajuudesta, puhutaan korkeammasta arvoasemasta. Ei puhuta, mikäli ei erikseen mainita klassisesta johtajuudesta.

Minun suhteeni koiriini ei ole yksinkertainen, kuten ei ole mikään tässä elämässä. Meillä on monia rooleja. Pitäisitkö järkevänä jos minä kysyn sinulta mikä yksi rooli sinä olet elämässä? Valitsistko jonkun vapaa-ajan juttusi pohjalta (olen vaikka muusikko)? Vai valitsisitko perheen näkökulmasta (olen äiti, oletko aina ollut äiti, vai onko se tilannesidonnainen)? Vai valitsisitko työelämästä (Olen opettaja)? Minulla on rooleja koirille niin vapaa-ajalla, työskennellessä kuin muutenkin. Sinulla onv ain yksi rooli, ihan syystä, sillä pidät itseäsi korkeammassa arvossa olevana. Minä en pidä itseäni korkeammassaa arvossa olevana, joten minä pompin roolista toiseen, minulla ei ole pysyvää statusta koiriini nähden, koska minä en ole niiden äiti, minä en ole niiden mummo, eli minä en ole mitään sellaista mikä on pysyvä arvo. No minä keksin jotain: Minä olen niiden ihminen. Ihmisen roolini ei muutu missään vaiheessa, ei riipu tilanteesta.

... kirjoitti:

Miten elämässä voi käyttää jotain termiä, jos sitä ei ole määritelty?

Sii ihan oikeasti sinä siis sanot, että johtajuus on jokin villi sana, jota ei ole määritelty tietyllä tavoin kuten kaikki muut sanat?

""ei ole yksiselitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää". "

Tottakai on, kaikille sanoille on, siksi sanoilla voi keskustella, kun voi olettaa toistenkin ymmärtävän mistä puhutaan.

Kuten sanoin tuosta käännytys osuudesta, siinä oli minun ajatushäröni. Vastailin samalla myös muille (sellaisille jotka eivät näe itseään korkeammassa arvoasemassa olevana) ja sotkeennuit vahingossa joukkoon.

"sellaisella itsepäisyydellä on monesti enemmän karkoittava kuin kutsuva vaikutus juuri siihen suureen yleisöön, joka eläinsuojelunkin kohde tulisi olla"

Noi niin, eli sanamuotosi oli tämä... Eli Suomen eläinsuojeluyhdistystenliitto pääkirjoituksessaan puuttuu ihmisten itsensä ylentämiseen koiraansa nähden (siis johtajuus ajatukseen).

"Edelleen, teorioita tulee ja menee. Omassa koiralaumassani olen nähnyt päinvastaista käyttäytymistä, selvää johtajuusasemaa, jossa yleensä narttukoira on iästään huolimatta ollut alfa."

Alfa on rooli, jonka olemassaoloa mikään tutkimus ei ole ainakaan vielä kieltänyt. Alfa ei ole kuitenkaan johtaja, vaan se on vain yksi rooli roolien joukossa, se ero on nykyisillä ja vanhoilla tutkimuksilla.

"Ai mutta kuten jo totesin, tässä siis ei ollutkaan väliä, vaikka termejä lavennettaisiin? Sillä onkin väliä vain sinun määrittelemissäsi yhteyksissä? "

Tässä juuri sinulle se juttu. Termiä ei tarvitse laajentaa, vaan katsoa se mikä termi on. Eli kun puhutaan kasvattamisesta, puhutaan toisen elämään vaikuttamisesta. Silloin ei puhuta, jos ei erikseen mainita, koiran pentujen tuottamsiesta. Kun puhutaan demokratiasta puhutaan kansanvallasta. Ei puhuta, jos ei erikseen mainita, esimerkiksi Kiinan diktatorisesta demokratiasta. Kun puhutaan uskoonnosta puhutaan yleensä ismeistä. Ei puhuta, ellei erikseen aminita, jostain tietystä ismistä. Silloin kun puhutaan koirasta, puhutaan koira eläimiin kuuluvasta nisäkkäästä. Ei puhuta, ellei erikseen mainita, jostain tietystä koirasta. Silloin kun puhutaan johtajuudesta, puhutaan korkeammasta arvoasemasta. Ei puhuta, mikäli ei erikseen mainita klassisesta johtajuudesta.

Minun suhteeni koiriini ei ole yksinkertainen, kuten ei ole mikään tässä elämässä. Meillä on monia rooleja. Pitäisitkö järkevänä jos minä kysyn sinulta mikä yksi rooli sinä olet elämässä? Valitsistko jonkun vapaa-ajan juttusi pohjalta (olen vaikka muusikko)? Vai valitsisitko perheen näkökulmasta (olen äiti, oletko aina ollut äiti, vai onko se tilannesidonnainen)? Vai valitsisitko työelämästä (Olen opettaja)? Minulla on rooleja koirille niin vapaa-ajalla, työskennellessä kuin muutenkin. Sinulla onv ain yksi rooli, ihan syystä, sillä pidät itseäsi korkeammassa arvossa olevana. Minä en pidä itseäni korkeammassaa arvossa olevana, joten minä pompin roolista toiseen, minulla ei ole pysyvää statusta koiriini nähden, koska minä en ole niiden äiti, minä en ole niiden mummo, eli minä en ole mitään sellaista mikä on pysyvä arvo. No minä keksin jotain: Minä olen niiden ihminen. Ihmisen roolini ei muutu missään vaiheessa, ei riipu tilanteesta.

Lue lisää

Taidan olla pikkuisen helteenlyömä kun edes yritän vastata. Kuulut näemmä siihen armoitettuun ihmislajiin, joka on aina oikeassa ja jos ei muuten, niin vääristelemällä toisen kirjoitusta kunnes tältä loppuu puhti (olet hyvin lähellä onnistumista).

"Tottakai on, kaikille sanoille on…"

Lainaan wikipediaa (en jotain tiettyä sanakirjaa, koska en voi olettaa, että sinulla on juuri samat painetut teokset kuin omassa kirjahyllyssäni). Esim. sana 'uskonto'. "Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä". Ja sana 'demokratia'. "Universaalisti hyväksyttyä ‘demokratian’ määritelmää ei ole olemassa varsinkin, kun kyseessä ovat yhteiskunnan ne elementit, joilta sitä vaaditaan". Kuten aiemmin totesin, kukaan ei ole ilmeisesti edes yrittänyt tehdä wikipediaan sivua johtajuudesta - ehkäpä sanan moniselitteisyyden vuoksi. Näin siis parin "itsestäänselvän" sanan osalta.

"Noi niin, eli sanamuotosi oli tämä... "

Mihin viittaat? Jos tuo liittyy johonkin minun sanomiseeni, kerro toki tarkemmin, mikä jäi epäselväksi.

"Alfa ei ole kuitenkaan johtaja, vaan se on vain yksi rooli roolien joukossa"

Voi hyvä tavaton loputonta pyörittelyäsi. Olisin edellisessä viestissä voinut käyttää ilmausta "narttukoira … johtaja" (tai pomo) sen sijaan, että sanoin "alfa". Sen ei pitäisi muuttaa asiani sisältöä, koska emme ole väitöstilaisuudessa. Käytin sitä synonyymisesti ja puhekielenomaisesti.

”Eli kun puhutaan kasvattamisesta, puhutaan toisen elämään vaikuttamisesta. Silloin ei puhuta, jos ei erikseen mainita, koiran pentujen tuottamsiesta.”

Kyllä koira-aiheen yhteydessä useimmat puhuvat kasvattamisesta nimenomaan merkityksessä pentueen emän omistaminen. Mutta ehkä useimmat ovat väärässä, koska nimimerkki ”…” tietää jälleen paremmin.

”Ei puhuta, jos ei erikseen mainita, esimerkiksi Kiinan diktatorisesta demokratiasta.”

Aivan totta. Koira-aiheeseen liittyessään siis kasvattaminen on meille useimmille koiranpentujen tuottamista (ja olemme edellä todistetusti väärässä). Koira-aiheen kyseenollen kasvattaminen merkityksessä ’koiranpentujen tuottaminen’ tulee siis mainita erikseen, koska oletusarvo on (kuten ”…” on määrännyt), että kasvattamisella tarkoitetaan yhteiskuntakelpoiseksi pennun ”elämään vaikuttamista”.

Mutta koska kaikki asiat on erikseen helposti ”…” määräämällä tavalla yksiselitteisesti määriteltävissä, minulle ressukalle jää epäselväksi, miten näin voi olla ”Minun suhteeni koiriini ei ole yksinkertainen, kuten ei ole mikään tässä elämässä”.

”Pitäisitkö järkevänä jos minä kysyn sinulta mikä yksi rooli sinä olet elämässä?”

En. Mutta en ole kysynyt yhtä roolia elämässä. Olen kysynyt yhdellä sanalla, mikä on roolisi koiriesi suhteen, jos johtaja tai pomo ovat tuomittavia, kuten olet koko pitkäpiimäisen keskustelun ajan väittänyt. Usein nimittäin on helpompi ymmärtää, jos ei pelkästään sanota, että jotakin ei tulisi tehdä, vaan annetaan tavallaan jotain tilalle.

Vastauksesi oli ihminen. Haluatko määritellä tarkemmin, mitä sinun ihmisyytesi tässä keskustelun kontekstissa tarkoittaa? Vai tyydymmekö yksiselitteiseen määritelmään (jälleen wikipediasta) ”Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji”. Olet aiemmin keskustelussa todennut, että teilläkin ihmiset määräävät reuna-ehdot koirien elämän osalta (sanoit mm. olevasi laumasi ainoa lisääntymisoikeuksinen narttu). Johtuuko asemasi tällä tavoin määräävänä ihmisenä siitä, että olet ainoan elossa olevan ihmisten sukuun kuuluvan eläinlajin jäsen? Näinkö siis kerrot asian pihtiputaanmummolle kahvipöytäkeskustelussa?

Oletetaan, että voisimme tosiaan tietää, miten koirat maailmaa hahmottavat. Uskotko, että ne näkevät laumansa ihmiset itseään kohtaan määräysvaltaisina (tavalla tai toisella koulutettuina tottelevat ihmistään ja joutuvat sopeutumaan tämän määräyksiin) siksi, että ihminen on ihmislajin jäsen – vai siksi, että ollessaan ihmislajin jäsen ihmisestä on tullut pomo?

Sakemaanikko kirjoitti:

ole lukenut etologisia tutkimuksia ja sen takia koirani ovatkin aina saaneet rauhassa itse muodostaa oman hierarkiansa ihmisperheen sisällä. Sen ne tekevät, jos ne ovat laumaviettisiä ja niin niiden pitää antaakin tehdä, jotta saavat olla sitä mitä ovat, koiria.
Tasa-arvoasiaan vielä tarkentaisin, että tietenkin ihmislapsi on yhtä arvokas, kuin aikuinen. Mutta lapsi ei ole aikuisen kanssa tasavertainen. Lapsen harteille ei saa laittaa aikuisen vastuita ja velvollisuuksia. Lapsi ei sitä kestä, vaan lapsen täytyy saada olla lapsi. Kukin aikuistuu yksilöllisesti kypsyytensä mukaan.
Koiran taasen pitäisi olla koko ikänsä ikään kuin lapsen asemassa, sehän ei aikuistuttuaankaan voi elää itsenäisesti.

Lue lisää

Juuri sen takia johtajuudessakin puhutaan arvoista; se on korkeampi arvoasema, ei korkeampi vertaisuus (eli kyvykkyys) asema.

Siis johtajan kanssa voi olla tasavertainen jossain hommassa, jopa parempi. Itse olen varmasti omassa työssäni parempi kuin johtajani olisi kyseisessä työssä, ihan sen takia, että minä olen tehnyt kyseistä työtä jo vuosia ja hankkinut siihen jatkuvaa lisäkoulutusta ja johtajani ei ole tehnyt päivääkään kyseistä työtä, eikä hänellä ole koulutustakaan työhön. Silti johtajani on korkeampi arvoisempi ja se arvostaminen korkeammalle näkyy käytännössä ihan selkeästi palkoissamme. Kylmiltään minä en missään nimessä voisi ottaa johtajan vastuuta ja velvollisuuksia itselleni, eikä johtajan vastuulle voisi kylmiltään antaa esimerkiksi työpäivän ajaksi autistisen lapsen kuntoutusta.

Se on vain hyväksyttävä, että koirienkaan kanssa ei kukaan voi olla aina lähellekään edes samanvertainen. Ei vaikka miten pitäisi itseään korkeampi arvoisempana. Koirat vain ovat ylivertaisia jossain, esimerkiksi haisteluun liittyvissä toimissa, jäljestämisessä, huumeiden paikantamisessa, nopeudessaan, karvojen kasvattamisessaan jne. Myös työssä ja perheen sisällä (arvoasemasta huolimatta) niitä vain joutuu nielemään, että toiset ovat kyvykkäämpiä toisiin nähden joissakin asioissa..

ei turhia teorioita kirjoitti:

Taidan olla pikkuisen helteenlyömä kun edes yritän vastata. Kuulut näemmä siihen armoitettuun ihmislajiin, joka on aina oikeassa ja jos ei muuten, niin vääristelemällä toisen kirjoitusta kunnes tältä loppuu puhti (olet hyvin lähellä onnistumista).

"Tottakai on, kaikille sanoille on…"

Lainaan wikipediaa (en jotain tiettyä sanakirjaa, koska en voi olettaa, että sinulla on juuri samat painetut teokset kuin omassa kirjahyllyssäni). Esim. sana 'uskonto'. "Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä". Ja sana 'demokratia'. "Universaalisti hyväksyttyä ‘demokratian’ määritelmää ei ole olemassa varsinkin, kun kyseessä ovat yhteiskunnan ne elementit, joilta sitä vaaditaan". Kuten aiemmin totesin, kukaan ei ole ilmeisesti edes yrittänyt tehdä wikipediaan sivua johtajuudesta - ehkäpä sanan moniselitteisyyden vuoksi. Näin siis parin "itsestäänselvän" sanan osalta.

"Noi niin, eli sanamuotosi oli tämä... "

Mihin viittaat? Jos tuo liittyy johonkin minun sanomiseeni, kerro toki tarkemmin, mikä jäi epäselväksi.

"Alfa ei ole kuitenkaan johtaja, vaan se on vain yksi rooli roolien joukossa"

Voi hyvä tavaton loputonta pyörittelyäsi. Olisin edellisessä viestissä voinut käyttää ilmausta "narttukoira … johtaja" (tai pomo) sen sijaan, että sanoin "alfa". Sen ei pitäisi muuttaa asiani sisältöä, koska emme ole väitöstilaisuudessa. Käytin sitä synonyymisesti ja puhekielenomaisesti.

”Eli kun puhutaan kasvattamisesta, puhutaan toisen elämään vaikuttamisesta. Silloin ei puhuta, jos ei erikseen mainita, koiran pentujen tuottamsiesta.”

Kyllä koira-aiheen yhteydessä useimmat puhuvat kasvattamisesta nimenomaan merkityksessä pentueen emän omistaminen. Mutta ehkä useimmat ovat väärässä, koska nimimerkki ”…” tietää jälleen paremmin.

”Ei puhuta, jos ei erikseen mainita, esimerkiksi Kiinan diktatorisesta demokratiasta.”

Aivan totta. Koira-aiheeseen liittyessään siis kasvattaminen on meille useimmille koiranpentujen tuottamista (ja olemme edellä todistetusti väärässä). Koira-aiheen kyseenollen kasvattaminen merkityksessä ’koiranpentujen tuottaminen’ tulee siis mainita erikseen, koska oletusarvo on (kuten ”…” on määrännyt), että kasvattamisella tarkoitetaan yhteiskuntakelpoiseksi pennun ”elämään vaikuttamista”.

Mutta koska kaikki asiat on erikseen helposti ”…” määräämällä tavalla yksiselitteisesti määriteltävissä, minulle ressukalle jää epäselväksi, miten näin voi olla ”Minun suhteeni koiriini ei ole yksinkertainen, kuten ei ole mikään tässä elämässä”.

”Pitäisitkö järkevänä jos minä kysyn sinulta mikä yksi rooli sinä olet elämässä?”

En. Mutta en ole kysynyt yhtä roolia elämässä. Olen kysynyt yhdellä sanalla, mikä on roolisi koiriesi suhteen, jos johtaja tai pomo ovat tuomittavia, kuten olet koko pitkäpiimäisen keskustelun ajan väittänyt. Usein nimittäin on helpompi ymmärtää, jos ei pelkästään sanota, että jotakin ei tulisi tehdä, vaan annetaan tavallaan jotain tilalle.

Vastauksesi oli ihminen. Haluatko määritellä tarkemmin, mitä sinun ihmisyytesi tässä keskustelun kontekstissa tarkoittaa? Vai tyydymmekö yksiselitteiseen määritelmään (jälleen wikipediasta) ”Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji”. Olet aiemmin keskustelussa todennut, että teilläkin ihmiset määräävät reuna-ehdot koirien elämän osalta (sanoit mm. olevasi laumasi ainoa lisääntymisoikeuksinen narttu). Johtuuko asemasi tällä tavoin määräävänä ihmisenä siitä, että olet ainoan elossa olevan ihmisten sukuun kuuluvan eläinlajin jäsen? Näinkö siis kerrot asian pihtiputaanmummolle kahvipöytäkeskustelussa?

Oletetaan, että voisimme tosiaan tietää, miten koirat maailmaa hahmottavat. Uskotko, että ne näkevät laumansa ihmiset itseään kohtaan määräysvaltaisina (tavalla tai toisella koulutettuina tottelevat ihmistään ja joutuvat sopeutumaan tämän määräyksiin) siksi, että ihminen on ihmislajin jäsen – vai siksi, että ollessaan ihmislajin jäsen ihmisestä on tullut pomo?

Lue lisää

...sitten innostamanasi tätä oivallista sanakirjaa.

Demokratia, ensimmäinen lause: "Poliittisessa teoriassa demokratia eli kansanvalta hahmottaa pienen määrän ..."

"Mihin viittaat? Jos tuo liittyy johonkin minun sanomiseeni, kerro toki tarkemmin, mikä jäi epäselväksi. "

viitttasin siihen kun edellisessä viestissä sanoin sinun väittäneen minun taistelevan yksin asian puolesta tai jotenkin muuten vähättelit sitä, että johtajuudesta koiramaailmassa halutaan eroon eläinsuojelullisesti vähän laajemminkin. Eli Suomen eläinsuojeluyhdistystenliitto on julkaisunsa pääkirjoituksessa ottanut viime numerossa asian esiin.

""narttukoira … johtaja" (tai pomo) sen sijaan, että sanoin "alfa". Sen ei pitäisi muuttaa asiani sisältöä, koska emme ole väitöstilaisuudessa. Käytin sitä synonyymisesti ja puhekielenomaisesti."

Olet asian ytimessä. Eli alfoja on, muta enää nykytietämyksen mukaan niitä ei pidä missään nimessä pitää laumojen johtajina, sillä eläinlaumoissa ei ole johtajia. Eläinlaumoissa on alfoja, eli fyysisesti vahvimpia yksilöitä, joilla on paras geeniperimä tarjota jälkeläisille, siksi ne ovat ainoita jotka lisääntyvät laumassa (darwinin luonnonlaki: vain vahvojen kannattaa lisääntyä). Samat parhaat ominaisuudet omaavat syövät laumoissa ensin, jos on pula ravinnosta (koska sama Darwinin luonnonlaki: vahvimpien pitää pysyä vahvoina, jotta lisäsaaliin saanti on mahdollista, jos heikot söisivät ekana, lauma olisi kusessa, kun parhailla saalistajilla ei olisi energiaa osallistua saalistamiseen, vaan ne heikoimmat joutuisivat saalistamaan). Tämä sama alfa on siis dominanssin (=nokkimisjärjestyksen) huipulla: mikäli tarve dominanssiin ilmenee, vahvimmat yksilöt selviävät, koska lajin jatkumisen kannalta ei ole mieltä siinä, että vain heikoimmat selviävät.

Eli kun etsit wikistä sanan kasvatus, se alkaa kertoa koiranpentujen tuottamisesta?

"Mutta koska kaikki asiat on erikseen helposti ”…” määräämällä tavalla yksiselitteisesti määriteltävissä, minulle ressukalle jää epäselväksi, miten näin voi olla ”Minun suhteeni koiriini ei ole yksinkertainen...”. "

Termeillä/sanoilla on siis määrittelynsä. Minun elämäni koirien kanssa ei ole kuitenkaan mikään termi.

"Mutta en ole kysynyt yhtä roolia elämässä. Olen kysynyt yhdellä sanalla, mikä on roolisi koiriesi suhteen, jos johtaja tai pomo ovat tuomittavia... "

Minä elän elämää jossa on koiria, tämä on minun elämääni. Johtajuus sanan käyttö ei ole tuomittavaa, kuten olen niiiiin monesti sanonut, mikäli pidät itseäsi koiriesi johtajana. Sillehän ei mitään voi. Mutta niiden, jotka eivät pidä itseään koiriansa korkeampiarvoisempina olentoina, ei tulisi tiseään sellaisiksi nimittää.

Wikipediasta löysit erittäin hyvän määritelmän ihmiselle. Minä olen koirilleni ihminen, eli homo sapiens lajiin kuuluva kädellinen.

"Olet aiemmin keskustelussa todennut, että teilläkin ihmiset määräävät reuna-ehdot koirien elämän osalta. Johtuuko asemasi tällä tavoin määräävänä ihmisenä siitä, että olet ainoan elossa olevan ihmisten sukuun kuuluvan eläinlajin jäsen?"

Johtuuko sinun määräysvaltasi, siitä, että olet ainut johtaja tällä planeetalla????

Koirat normaaleina oppivaisina eläiminä, ihan luonnostaan antavat toisten määrätä asioitaan. Vai väitätkö, että olisi jokin laji olemassa jonka elämästä ei määrää mitkään itsensä ulkopuoliset seikat? Mikä laji? Ihminen, eli homo sapiens? Veikkaan, että vaikka sinäkin olisit miten itsenäinen ollut aina, niin sinunkin puolestasi on monet lajit asioita määränneet (myyrät laittaneet ostamaan uuden omenapuun, kyyt estäneet kulkemasta tiettyä linjaasi, ampiaiset laittaneet juoksemaan...) ja ei vain lajit, vaan myös muutkin elämässä olevat asiat, kuten nyt vaikka ilmasto olosuhteet (en lähdekään tänään ulkoilmateatteriin kun sataa...).

Ja miksi koira tottelee ihmistä? Koska se hyötyy siitä. Jälleen palaamme kaikkiin lajeihin: mikä motivoi mitä tahansa eläintä (sis. ihmisen) tekemään yhtään mitään? Itsensä miellyttäminen, saa jonkun tarpeensa tyydytettyä kun tekee asian.

... kirjoitti:

...sitten innostamanasi tätä oivallista sanakirjaa.

Demokratia, ensimmäinen lause: "Poliittisessa teoriassa demokratia eli kansanvalta hahmottaa pienen määrän ..."

"Mihin viittaat? Jos tuo liittyy johonkin minun sanomiseeni, kerro toki tarkemmin, mikä jäi epäselväksi. "

viitttasin siihen kun edellisessä viestissä sanoin sinun väittäneen minun taistelevan yksin asian puolesta tai jotenkin muuten vähättelit sitä, että johtajuudesta koiramaailmassa halutaan eroon eläinsuojelullisesti vähän laajemminkin. Eli Suomen eläinsuojeluyhdistystenliitto on julkaisunsa pääkirjoituksessa ottanut viime numerossa asian esiin.

""narttukoira … johtaja" (tai pomo) sen sijaan, että sanoin "alfa". Sen ei pitäisi muuttaa asiani sisältöä, koska emme ole väitöstilaisuudessa. Käytin sitä synonyymisesti ja puhekielenomaisesti."

Olet asian ytimessä. Eli alfoja on, muta enää nykytietämyksen mukaan niitä ei pidä missään nimessä pitää laumojen johtajina, sillä eläinlaumoissa ei ole johtajia. Eläinlaumoissa on alfoja, eli fyysisesti vahvimpia yksilöitä, joilla on paras geeniperimä tarjota jälkeläisille, siksi ne ovat ainoita jotka lisääntyvät laumassa (darwinin luonnonlaki: vain vahvojen kannattaa lisääntyä). Samat parhaat ominaisuudet omaavat syövät laumoissa ensin, jos on pula ravinnosta (koska sama Darwinin luonnonlaki: vahvimpien pitää pysyä vahvoina, jotta lisäsaaliin saanti on mahdollista, jos heikot söisivät ekana, lauma olisi kusessa, kun parhailla saalistajilla ei olisi energiaa osallistua saalistamiseen, vaan ne heikoimmat joutuisivat saalistamaan). Tämä sama alfa on siis dominanssin (=nokkimisjärjestyksen) huipulla: mikäli tarve dominanssiin ilmenee, vahvimmat yksilöt selviävät, koska lajin jatkumisen kannalta ei ole mieltä siinä, että vain heikoimmat selviävät.

Eli kun etsit wikistä sanan kasvatus, se alkaa kertoa koiranpentujen tuottamisesta?

"Mutta koska kaikki asiat on erikseen helposti ”…” määräämällä tavalla yksiselitteisesti määriteltävissä, minulle ressukalle jää epäselväksi, miten näin voi olla ”Minun suhteeni koiriini ei ole yksinkertainen...”. "

Termeillä/sanoilla on siis määrittelynsä. Minun elämäni koirien kanssa ei ole kuitenkaan mikään termi.

"Mutta en ole kysynyt yhtä roolia elämässä. Olen kysynyt yhdellä sanalla, mikä on roolisi koiriesi suhteen, jos johtaja tai pomo ovat tuomittavia... "

Minä elän elämää jossa on koiria, tämä on minun elämääni. Johtajuus sanan käyttö ei ole tuomittavaa, kuten olen niiiiin monesti sanonut, mikäli pidät itseäsi koiriesi johtajana. Sillehän ei mitään voi. Mutta niiden, jotka eivät pidä itseään koiriansa korkeampiarvoisempina olentoina, ei tulisi tiseään sellaisiksi nimittää.

Wikipediasta löysit erittäin hyvän määritelmän ihmiselle. Minä olen koirilleni ihminen, eli homo sapiens lajiin kuuluva kädellinen.

"Olet aiemmin keskustelussa todennut, että teilläkin ihmiset määräävät reuna-ehdot koirien elämän osalta. Johtuuko asemasi tällä tavoin määräävänä ihmisenä siitä, että olet ainoan elossa olevan ihmisten sukuun kuuluvan eläinlajin jäsen?"

Johtuuko sinun määräysvaltasi, siitä, että olet ainut johtaja tällä planeetalla????

Koirat normaaleina oppivaisina eläiminä, ihan luonnostaan antavat toisten määrätä asioitaan. Vai väitätkö, että olisi jokin laji olemassa jonka elämästä ei määrää mitkään itsensä ulkopuoliset seikat? Mikä laji? Ihminen, eli homo sapiens? Veikkaan, että vaikka sinäkin olisit miten itsenäinen ollut aina, niin sinunkin puolestasi on monet lajit asioita määränneet (myyrät laittaneet ostamaan uuden omenapuun, kyyt estäneet kulkemasta tiettyä linjaasi, ampiaiset laittaneet juoksemaan...) ja ei vain lajit, vaan myös muutkin elämässä olevat asiat, kuten nyt vaikka ilmasto olosuhteet (en lähdekään tänään ulkoilmateatteriin kun sataa...).

Ja miksi koira tottelee ihmistä? Koska se hyötyy siitä. Jälleen palaamme kaikkiin lajeihin: mikä motivoi mitä tahansa eläintä (sis. ihmisen) tekemään yhtään mitään? Itsensä miellyttäminen, saa jonkun tarpeensa tyydytettyä kun tekee asian.

Lue lisää

”viitttasin siihen kun … sanoin sinun väittäneen minun taistelevan yksin asian puolesta tai jotenkin muuten vähättelit”

Paino sanoilla ”sanoin sinun väittäneen”. En väittänyt enkä vähätellyt, kuten varmaan olet huomannut. Sinä kuvittelit ja laitoit sanat suuhuni. Tyypillinen huolimaton lukutapasi tai tarkoituksellinen väärinlukusi teki sinulle tepposet.

Kiitos luennosta aiheesta nykytietämyksen mukainen käsitys alfoista eläinlaumoissa (nimimerkin ”…” tulkitsemana). Aion normaalissa keskustelussa käyttää myös alfaa synonyyminä johtajalle tai pomolle, vaihtelun ja kielen rikkauden vuoksi.

”Eli kun etsit wikistä sanan kasvatus, se alkaa kertoa koiranpentujen tuottamisesta?”

Jatkoa väärinlukemisiisi. Kirjoitin ”koira-aiheen yhteydessä useimmat puhuvat kasvattamisesta…”. Aiemmassa viestissä mainitsin Kennelliiton. Wikipediaa eivät ole kirjoittaneet koirat, sitä ei ole kirjoitettu koirille eikä edes meille ihmisille koira-aihetta priorisoiden. Palstan aiheen mukaisesti tässä on keskusteltu koirakontekstissa (samassa, jossa olet vaatinut, että johtajuus-sanan käyttö tulee typistää tiettyjen koirankoulutusmenetelmien mukaiseksi). Kennelliiton koirarekisteriohjeesta: ”Kasvattaja on henkilö, joka omistaa nartun astutushetkellä tai nartun omistajan allekirjoittamalla…”. Koira-aiheissa Kennelliittoa voitaneen pitää jonkinlaisena auktoriteettina. Koirakontekstissa kasvattamisella on vakiintunut merkitys, joka eroaa varsin suuresti esim. ihmisten kasvatustieteellisessä kontekstissa käytetystä. Johtajuus-sanalla ei samanlaista asemaa koirakontekstissa ole.

”Minun elämäni koirien kanssa ei ole kuitenkaan mikään termi.”

Hyvä niin. Kun kuitenkin määräät, miten kieltä tulee käyttää, pyysin vain ilmausta ”johtajan” tilalle. En pyytänyt elämääsi, vain tilanneriippumatonta sanaa, joka kuvaa suhdettasi koiralaumaasi.

”Johtajuus sanan käyttö ei ole tuomittavaa … mikäli pidät itseäsi koiriesi johtajana.”

Kyllä, sen porukan johtaja olen, joka tässä huushollissa asuu (keskustelun vuoksi, puolisoni lienee myös johtaja tässä merkityksessä). Siihen porukkaan kuuluu koiria. Ehkä sekosit sanoissasi, koska yleensä olet tingannut tätä muodossa ”tuntea ylemmyyttä”. Ja ylemmyydentunteen vaatimus on sinun juttusi. Johtajuutta tässä osoitteessa asuvan lauman suhteen en ole kiistänyt, päinvastoin korostanut, että koira ei voi olla ihmisen yhteiskunnassa pomo.

”niiden, jotka eivät pidä itseään koiriansa korkeampiarvoisempina olentoina, ei tulisi tiseään sellaisiksi nimittää”

Palasit ylemmyyksiisi. Millä valtuuksin sanot ”ei tulisi”? Yhteiskunnassa vallitsee varsin suuri konsensus ilmaisunvapauden periaatteesta. Sen määrittely, miten toisten ihmisten tulisi tai ei tulisi jotain sanoa, kuuluu enemmän autoritäärisiin järjestelmiin. Perustuuko oikeutesi määritellä, miten ”ei tulisi” sanoa kenties ylemmyyteesi vai johonkin auktoriteettiisi (mikä se on?).

”Minä olen koirilleni ihminen, eli homo sapiens lajiin kuuluva kädellinen.”

Määräysvaltasi koiriisi perustuu siis kädellisyyteesi? Ei siihen, että ihminen on kaapannut vallan maailmassa, muuttunut pomoksi? Vain tassutko erottavat sinun ja koiriesi aseman siten, ettei laumasi joku muu narttu voi nimetä itseään ainoaksi lisääntymisoikeutetuksi?

”Johtuuko sinun määräysvaltasi, siitä, että olet ainut johtaja tällä planeetalla????”

Olenko väittänyt näin? Olenko väittänyt olevani johtaja missään muussa kuin koiralaumani suhteen? En käsitä, mihin tuo liittyy.

”Ja miksi koira tottelee ihmistä? Koska se hyötyy siitä.”

Perustuuko tämä esim. kädellisyyteesi tai koiran vapaaseen valintaan hyötymisestä? Vai perustuuko hyötyyn johtava totteleminen siihen, että koira elää jokaisessa elämänvaiheessaan ihmisten ehdoilla, syntymästä monesti kuolemaan saakka (aika moni koira kuolee lopetettuna eikä luonnollisesti)? Voiko koira valita, hyötyäkö ihmisestä tottelemalla tätä? Vai joutuuko se hyväksymään osansa ja siksi pääsee helpommalla, hyötyy, tottelemalla? Voisiko ihmistä tämän vuoksi sanoa koiralaumansa pomoksi, johtajaksi, alfaksi?

Sakemaanikko kirjoitti:

ole lukenut etologisia tutkimuksia ja sen takia koirani ovatkin aina saaneet rauhassa itse muodostaa oman hierarkiansa ihmisperheen sisällä. Sen ne tekevät, jos ne ovat laumaviettisiä ja niin niiden pitää antaakin tehdä, jotta saavat olla sitä mitä ovat, koiria.
Tasa-arvoasiaan vielä tarkentaisin, että tietenkin ihmislapsi on yhtä arvokas, kuin aikuinen. Mutta lapsi ei ole aikuisen kanssa tasavertainen. Lapsen harteille ei saa laittaa aikuisen vastuita ja velvollisuuksia. Lapsi ei sitä kestä, vaan lapsen täytyy saada olla lapsi. Kukin aikuistuu yksilöllisesti kypsyytensä mukaan.
Koiran taasen pitäisi olla koko ikänsä ikään kuin lapsen asemassa, sehän ei aikuistuttuaankaan voi elää itsenäisesti.

Lue lisää

"Koiran taasen pitäisi olla koko ikänsä ikään kuin lapsen asemassa, sehän ei aikuistuttuaankaan voi elää itsenäisesti." (lisään)...sillä se tarvitsee jatkuvaa ohjausta läpi elämän....

Hyvin ajateltu.

ei turhia teorioita kirjoitti:

”viitttasin siihen kun … sanoin sinun väittäneen minun taistelevan yksin asian puolesta tai jotenkin muuten vähättelit”

Paino sanoilla ”sanoin sinun väittäneen”. En väittänyt enkä vähätellyt, kuten varmaan olet huomannut. Sinä kuvittelit ja laitoit sanat suuhuni. Tyypillinen huolimaton lukutapasi tai tarkoituksellinen väärinlukusi teki sinulle tepposet.

Kiitos luennosta aiheesta nykytietämyksen mukainen käsitys alfoista eläinlaumoissa (nimimerkin ”…” tulkitsemana). Aion normaalissa keskustelussa käyttää myös alfaa synonyyminä johtajalle tai pomolle, vaihtelun ja kielen rikkauden vuoksi.

”Eli kun etsit wikistä sanan kasvatus, se alkaa kertoa koiranpentujen tuottamisesta?”

Jatkoa väärinlukemisiisi. Kirjoitin ”koira-aiheen yhteydessä useimmat puhuvat kasvattamisesta…”. Aiemmassa viestissä mainitsin Kennelliiton. Wikipediaa eivät ole kirjoittaneet koirat, sitä ei ole kirjoitettu koirille eikä edes meille ihmisille koira-aihetta priorisoiden. Palstan aiheen mukaisesti tässä on keskusteltu koirakontekstissa (samassa, jossa olet vaatinut, että johtajuus-sanan käyttö tulee typistää tiettyjen koirankoulutusmenetelmien mukaiseksi). Kennelliiton koirarekisteriohjeesta: ”Kasvattaja on henkilö, joka omistaa nartun astutushetkellä tai nartun omistajan allekirjoittamalla…”. Koira-aiheissa Kennelliittoa voitaneen pitää jonkinlaisena auktoriteettina. Koirakontekstissa kasvattamisella on vakiintunut merkitys, joka eroaa varsin suuresti esim. ihmisten kasvatustieteellisessä kontekstissa käytetystä. Johtajuus-sanalla ei samanlaista asemaa koirakontekstissa ole.

”Minun elämäni koirien kanssa ei ole kuitenkaan mikään termi.”

Hyvä niin. Kun kuitenkin määräät, miten kieltä tulee käyttää, pyysin vain ilmausta ”johtajan” tilalle. En pyytänyt elämääsi, vain tilanneriippumatonta sanaa, joka kuvaa suhdettasi koiralaumaasi.

”Johtajuus sanan käyttö ei ole tuomittavaa … mikäli pidät itseäsi koiriesi johtajana.”

Kyllä, sen porukan johtaja olen, joka tässä huushollissa asuu (keskustelun vuoksi, puolisoni lienee myös johtaja tässä merkityksessä). Siihen porukkaan kuuluu koiria. Ehkä sekosit sanoissasi, koska yleensä olet tingannut tätä muodossa ”tuntea ylemmyyttä”. Ja ylemmyydentunteen vaatimus on sinun juttusi. Johtajuutta tässä osoitteessa asuvan lauman suhteen en ole kiistänyt, päinvastoin korostanut, että koira ei voi olla ihmisen yhteiskunnassa pomo.

”niiden, jotka eivät pidä itseään koiriansa korkeampiarvoisempina olentoina, ei tulisi tiseään sellaisiksi nimittää”

Palasit ylemmyyksiisi. Millä valtuuksin sanot ”ei tulisi”? Yhteiskunnassa vallitsee varsin suuri konsensus ilmaisunvapauden periaatteesta. Sen määrittely, miten toisten ihmisten tulisi tai ei tulisi jotain sanoa, kuuluu enemmän autoritäärisiin järjestelmiin. Perustuuko oikeutesi määritellä, miten ”ei tulisi” sanoa kenties ylemmyyteesi vai johonkin auktoriteettiisi (mikä se on?).

”Minä olen koirilleni ihminen, eli homo sapiens lajiin kuuluva kädellinen.”

Määräysvaltasi koiriisi perustuu siis kädellisyyteesi? Ei siihen, että ihminen on kaapannut vallan maailmassa, muuttunut pomoksi? Vain tassutko erottavat sinun ja koiriesi aseman siten, ettei laumasi joku muu narttu voi nimetä itseään ainoaksi lisääntymisoikeutetuksi?

”Johtuuko sinun määräysvaltasi, siitä, että olet ainut johtaja tällä planeetalla????”

Olenko väittänyt näin? Olenko väittänyt olevani johtaja missään muussa kuin koiralaumani suhteen? En käsitä, mihin tuo liittyy.

”Ja miksi koira tottelee ihmistä? Koska se hyötyy siitä.”

Perustuuko tämä esim. kädellisyyteesi tai koiran vapaaseen valintaan hyötymisestä? Vai perustuuko hyötyyn johtava totteleminen siihen, että koira elää jokaisessa elämänvaiheessaan ihmisten ehdoilla, syntymästä monesti kuolemaan saakka (aika moni koira kuolee lopetettuna eikä luonnollisesti)? Voiko koira valita, hyötyäkö ihmisestä tottelemalla tätä? Vai joutuuko se hyväksymään osansa ja siksi pääsee helpommalla, hyötyy, tottelemalla? Voisiko ihmistä tämän vuoksi sanoa koiralaumansa pomoksi, johtajaksi, alfaksi?

Lue lisää

"ei turhia teorioita" Enempää ei voi ihmiseltä vaatia mitä olet jo kirjoittanut.

"...": voisitko jo hieman tiivistää ja tuoda jotain tilalle? Vaikka en ole "johtajuus" ihmisiä, niin mikä hirttää nim."ei turhia teorioita" koiraihmisen jutuissa? Minulle passaa hyvin hänen käyttämänsä termit, sillä ei voi olla huomioimatta, että hänellä asuu suurella todennäköisyydellä onnellisia koiria. Täytyy vain nähdä sanojen taakse. Huomaa varmasti, että kyseessä ei ole se perinteinen mistään tietämätön"pikkuaatu".(se kaiketi on tärkeintä.)
Ymmärrän myös suuren osan pointeistasi, mutta se lopullinen "juttu" uupuu. Mitä tilalle?
Minusta sana ja tapa toimia on kaksi eri asiaa. Samoin luettu ja sen ymmärtäminen.

"Sakemaanikko": luin hyvän kommenttisi ja olen täysin samoilla linjoilla vaikka meilläkin "hirtti" sanat siinä toisessa topiikissa. Siinäkin asia pysähtyi termeihin vaikka linja on kaiketi sama.
Varmasti nyt ymmärrät miksi ilmaisin kantani siinä niin voimakkaasti ja irtisanouduin näistä alfa, uranus termeistä. Paljon puhetta ja juna sivuraiteilla..Sama kuin menisi kuivalle lammelle kalaan.

"ei turhia teorioita": Hyvin kirjoitit ja perustelit oli kiva lukea. Täytyy löysätä omaa pipoa "termeista".
Toivon, että moni ymmärtäisi kirjoituksesi idean ja sen, että sana ei velvoita tapaa toimia.
Jos jotain itse ymmärsin siitä, niin "pomo" on teillä vastuun kantaja ja huolehtija...tämä kaiketi mahdollistaa koirille onnellisen elämän.

ei turhia teorioita kirjoitti:

”viitttasin siihen kun … sanoin sinun väittäneen minun taistelevan yksin asian puolesta tai jotenkin muuten vähättelit”

Paino sanoilla ”sanoin sinun väittäneen”. En väittänyt enkä vähätellyt, kuten varmaan olet huomannut. Sinä kuvittelit ja laitoit sanat suuhuni. Tyypillinen huolimaton lukutapasi tai tarkoituksellinen väärinlukusi teki sinulle tepposet.

Kiitos luennosta aiheesta nykytietämyksen mukainen käsitys alfoista eläinlaumoissa (nimimerkin ”…” tulkitsemana). Aion normaalissa keskustelussa käyttää myös alfaa synonyyminä johtajalle tai pomolle, vaihtelun ja kielen rikkauden vuoksi.

”Eli kun etsit wikistä sanan kasvatus, se alkaa kertoa koiranpentujen tuottamisesta?”

Jatkoa väärinlukemisiisi. Kirjoitin ”koira-aiheen yhteydessä useimmat puhuvat kasvattamisesta…”. Aiemmassa viestissä mainitsin Kennelliiton. Wikipediaa eivät ole kirjoittaneet koirat, sitä ei ole kirjoitettu koirille eikä edes meille ihmisille koira-aihetta priorisoiden. Palstan aiheen mukaisesti tässä on keskusteltu koirakontekstissa (samassa, jossa olet vaatinut, että johtajuus-sanan käyttö tulee typistää tiettyjen koirankoulutusmenetelmien mukaiseksi). Kennelliiton koirarekisteriohjeesta: ”Kasvattaja on henkilö, joka omistaa nartun astutushetkellä tai nartun omistajan allekirjoittamalla…”. Koira-aiheissa Kennelliittoa voitaneen pitää jonkinlaisena auktoriteettina. Koirakontekstissa kasvattamisella on vakiintunut merkitys, joka eroaa varsin suuresti esim. ihmisten kasvatustieteellisessä kontekstissa käytetystä. Johtajuus-sanalla ei samanlaista asemaa koirakontekstissa ole.

”Minun elämäni koirien kanssa ei ole kuitenkaan mikään termi.”

Hyvä niin. Kun kuitenkin määräät, miten kieltä tulee käyttää, pyysin vain ilmausta ”johtajan” tilalle. En pyytänyt elämääsi, vain tilanneriippumatonta sanaa, joka kuvaa suhdettasi koiralaumaasi.

”Johtajuus sanan käyttö ei ole tuomittavaa … mikäli pidät itseäsi koiriesi johtajana.”

Kyllä, sen porukan johtaja olen, joka tässä huushollissa asuu (keskustelun vuoksi, puolisoni lienee myös johtaja tässä merkityksessä). Siihen porukkaan kuuluu koiria. Ehkä sekosit sanoissasi, koska yleensä olet tingannut tätä muodossa ”tuntea ylemmyyttä”. Ja ylemmyydentunteen vaatimus on sinun juttusi. Johtajuutta tässä osoitteessa asuvan lauman suhteen en ole kiistänyt, päinvastoin korostanut, että koira ei voi olla ihmisen yhteiskunnassa pomo.

”niiden, jotka eivät pidä itseään koiriansa korkeampiarvoisempina olentoina, ei tulisi tiseään sellaisiksi nimittää”

Palasit ylemmyyksiisi. Millä valtuuksin sanot ”ei tulisi”? Yhteiskunnassa vallitsee varsin suuri konsensus ilmaisunvapauden periaatteesta. Sen määrittely, miten toisten ihmisten tulisi tai ei tulisi jotain sanoa, kuuluu enemmän autoritäärisiin järjestelmiin. Perustuuko oikeutesi määritellä, miten ”ei tulisi” sanoa kenties ylemmyyteesi vai johonkin auktoriteettiisi (mikä se on?).

”Minä olen koirilleni ihminen, eli homo sapiens lajiin kuuluva kädellinen.”

Määräysvaltasi koiriisi perustuu siis kädellisyyteesi? Ei siihen, että ihminen on kaapannut vallan maailmassa, muuttunut pomoksi? Vain tassutko erottavat sinun ja koiriesi aseman siten, ettei laumasi joku muu narttu voi nimetä itseään ainoaksi lisääntymisoikeutetuksi?

”Johtuuko sinun määräysvaltasi, siitä, että olet ainut johtaja tällä planeetalla????”

Olenko väittänyt näin? Olenko väittänyt olevani johtaja missään muussa kuin koiralaumani suhteen? En käsitä, mihin tuo liittyy.

”Ja miksi koira tottelee ihmistä? Koska se hyötyy siitä.”

Perustuuko tämä esim. kädellisyyteesi tai koiran vapaaseen valintaan hyötymisestä? Vai perustuuko hyötyyn johtava totteleminen siihen, että koira elää jokaisessa elämänvaiheessaan ihmisten ehdoilla, syntymästä monesti kuolemaan saakka (aika moni koira kuolee lopetettuna eikä luonnollisesti)? Voiko koira valita, hyötyäkö ihmisestä tottelemalla tätä? Vai joutuuko se hyväksymään osansa ja siksi pääsee helpommalla, hyötyy, tottelemalla? Voisiko ihmistä tämän vuoksi sanoa koiralaumansa pomoksi, johtajaksi, alfaksi?

Lue lisää

...muuten pyörii niin samaa, mutta jälleen tähän yhteen kohtaan vastaus, ettei tämä kohta jää epäselväksi:

"Millä valtuuksin sanot ”ei tulisi”? Yhteiskunnassa vallitsee varsin suuri konsensus ilmaisunvapauden periaatteesta. Sen määrittely, miten toisten ihmisten tulisi tai ei tulisi jotain sanoa, kuuluu enemmän autoritäärisiin järjestelmiin. Perustuuko oikeutesi määritellä, miten ”ei tulisi” sanoa kenties ylemmyyteesi vai johonkin auktoriteettiisi (mikä se on?). "

Miksi ei tulisi kutsua itseään johtajaksi, jos ei sellaisena itseään pidä? Koska, eläinsuojelullisesti on huolestuttavaa, että ihmiset pitävät itseään koiriensa johtajana. Suomen eläinsuojeluyhdistystenliiton kanta asiaan oin yksiselitteinen: ihmisten ei pidä pitää itseään eläintensä johtajina, koska se aiheuttaa suuria moraalisia ongelmia koirienkin käsittelyssä. Eli kyseinen auktoriteetti, jolla näin puhun, on roolini eläinten suojelijana. Johtajuus myyttiin, joka on kiistatta olemassa, ei pitäisi lyödä vettä myllyyn ihmisten jotka, eivät pidä itseään koiriensa johtajina. Sillä sitä vettä myllyyn saa myös ne jotka pitävät itseään oikeasti ylempi arvoisempina kuin eläimensä.

Eli nyt vielä varmistan: Kun koira hyötyy sinusta, sinusta siis on täysin normaalia, että ihminen on koiransa johtaja: koirahan hyötyy ihmisensä tottelemisesta. Eli sinä itse tottelet ja hyödyt vain johtajista? Mistä sinä hyödyt? Vaikka vedestä ja ravinnosta. Tarkoittaako tuo siis, että sinä pidät vettä ja leipää itsesi johtajana?

Varmasti jos pidät itseäsi ylempänä olentona kuin koirasi, koirasi hyötyvät sinun tottelemisestasi. Minä en pidä itseäni ylempänä olentona kuin koirani, mutta koirani silti hyötyvät minun tottelemisestani, ei siihen johtajuuden myyttiä tarvita. Vauvanikin hyötyy minusta vaikka miten monin tavoin, mutten silti koe itseäni korkeampiarvoisemmaksi kuin lapseni. Ja miksen? koska minä itsekin hyödyn lapsestani, kuten minä itse saan hyödyn myös koiristani. Koska minä saan toetuttaa itseäni koirieni kautta, eli hyödyn niistä, niin sinunko teoriasi mukaan, minun pitäisikin pitää koiriani johtajanani?

"Voiko koira valita, hyötyäkö ihmisestä tottelemalla tätä? "

Olet asian ytimessä. Vapaus on yksi oleellisimmista onnellisuuden takeista. Vapaus valita takaa aina olennon onnellisuuden. Pehmeässä koiran kasvatuksessa panostetaan koiran vapauteen: koira voi valita mikä sitä miellyttää eniten, ihmistä opastetaan tarjoamaan suurempaa hyötyä kuin vaihtoehto. Johtajuuden pahin hutilyönti on juuri siinä, että siinä viedään koiralta vapaus valita ja koira alistetaan tottelemaan.

Eli koska olet tyimessä: Juuri tässä on se ero.

Voiko koira valita? Minä vastaan, kaikki asiat elämässä on kiinni valinnoista, tottakai myös koira voi valita.

Sinä vastaat:Koiran ei tarvitse valita, koska on olemassa ylmepi olento joka valitsee sen puolesta.

Jokaisen koiran tulee saada valita; jääkö tämän ihmisensä luokse vai lähteekö vaikka etsimään uutta elämää. Tälläkin hetkellä koirani ovat pihalla täysin vapaasti, siitä ne saisivat lähteä jos valitsisivat lähteä katsomaan onko ruoho jossain vihreämpää, mutta kotona ovat aina pysyneet, koska ovat valinneet meidän pihan ruohon...

perheen isä kirjoitti:

"ei turhia teorioita" Enempää ei voi ihmiseltä vaatia mitä olet jo kirjoittanut.

"...": voisitko jo hieman tiivistää ja tuoda jotain tilalle? Vaikka en ole "johtajuus" ihmisiä, niin mikä hirttää nim."ei turhia teorioita" koiraihmisen jutuissa? Minulle passaa hyvin hänen käyttämänsä termit, sillä ei voi olla huomioimatta, että hänellä asuu suurella todennäköisyydellä onnellisia koiria. Täytyy vain nähdä sanojen taakse. Huomaa varmasti, että kyseessä ei ole se perinteinen mistään tietämätön"pikkuaatu".(se kaiketi on tärkeintä.)
Ymmärrän myös suuren osan pointeistasi, mutta se lopullinen "juttu" uupuu. Mitä tilalle?
Minusta sana ja tapa toimia on kaksi eri asiaa. Samoin luettu ja sen ymmärtäminen.

"Sakemaanikko": luin hyvän kommenttisi ja olen täysin samoilla linjoilla vaikka meilläkin "hirtti" sanat siinä toisessa topiikissa. Siinäkin asia pysähtyi termeihin vaikka linja on kaiketi sama.
Varmasti nyt ymmärrät miksi ilmaisin kantani siinä niin voimakkaasti ja irtisanouduin näistä alfa, uranus termeistä. Paljon puhetta ja juna sivuraiteilla..Sama kuin menisi kuivalle lammelle kalaan.

"ei turhia teorioita": Hyvin kirjoitit ja perustelit oli kiva lukea. Täytyy löysätä omaa pipoa "termeista".
Toivon, että moni ymmärtäisi kirjoituksesi idean ja sen, että sana ei velvoita tapaa toimia.
Jos jotain itse ymmärsin siitä, niin "pomo" on teillä vastuun kantaja ja huolehtija...tämä kaiketi mahdollistaa koirille onnellisen elämän.

Lue lisää

Ei mikään hierrä. Hän on sanonut olevansa koiriensa johtaja, sillehän ei mitään voi, hän saa olla.

Mutta hän kysyy aina jotain uutta tai esittää jonkun mielenkiintoisen näkökulman, siksi keskustelu jatkuu.

Omasta ajatushäröstäni johtuen hän on nyt jotenkin vain jumiintunut ajatukseen, että yrittäisin häntä olemaan pitämättä itseään koiriensa johtajana, vaikka olen hänelle jo monesti sanonut, että se ei ole tarkoitukseni, yritän vain saada niitä ihmisiä, jotka eivät käsittele koiriaan kuin alaisiaan, olemaan puhumatta koiristaan alaisinaan, jottei hänen kaltaisensa, jotka pitävät koiriaan alaisinaan, saa vettä myyllyynsä: Molossikin pitää itseään johtajana...

Sinä kaipaat jotain johtajuuden tilalle? Miksi? miksei vain voi olla elämää perheessä, yhteisössä, miksi ikinä haluaakin kutsua elinpiiriään. Mitä tilalle? jos puhutaan epätasa-arvosta tilalle tulee tasa-arvo. Mutta kun koirien kanssa ei puhuta mistään arvoista, joten ei tarvitse kuin unohtaa kokonaan kaikki arvoasetelmiin viittavat jutut ja jatkaa elämää, ei tyhjää tarvitse korvata millään muullu kuin tyhjällä. Tarjosin sen loogisimman vastauksen jo nimimerkille ei teorioita: olen koirieni ihminen, koirani ovat minun, ihmisen, koiria, sen tilalla, että olisin koirieni johtaja ja koirani johtajansa alaisia. Jostain syystä Homo Sapienisuuteni ei kuitenkaan hänelle kelvannut.

... kirjoitti:

...muuten pyörii niin samaa, mutta jälleen tähän yhteen kohtaan vastaus, ettei tämä kohta jää epäselväksi:

"Millä valtuuksin sanot ”ei tulisi”? Yhteiskunnassa vallitsee varsin suuri konsensus ilmaisunvapauden periaatteesta. Sen määrittely, miten toisten ihmisten tulisi tai ei tulisi jotain sanoa, kuuluu enemmän autoritäärisiin järjestelmiin. Perustuuko oikeutesi määritellä, miten ”ei tulisi” sanoa kenties ylemmyyteesi vai johonkin auktoriteettiisi (mikä se on?). "

Miksi ei tulisi kutsua itseään johtajaksi, jos ei sellaisena itseään pidä? Koska, eläinsuojelullisesti on huolestuttavaa, että ihmiset pitävät itseään koiriensa johtajana. Suomen eläinsuojeluyhdistystenliiton kanta asiaan oin yksiselitteinen: ihmisten ei pidä pitää itseään eläintensä johtajina, koska se aiheuttaa suuria moraalisia ongelmia koirienkin käsittelyssä. Eli kyseinen auktoriteetti, jolla näin puhun, on roolini eläinten suojelijana. Johtajuus myyttiin, joka on kiistatta olemassa, ei pitäisi lyödä vettä myllyyn ihmisten jotka, eivät pidä itseään koiriensa johtajina. Sillä sitä vettä myllyyn saa myös ne jotka pitävät itseään oikeasti ylempi arvoisempina kuin eläimensä.

Eli nyt vielä varmistan: Kun koira hyötyy sinusta, sinusta siis on täysin normaalia, että ihminen on koiransa johtaja: koirahan hyötyy ihmisensä tottelemisesta. Eli sinä itse tottelet ja hyödyt vain johtajista? Mistä sinä hyödyt? Vaikka vedestä ja ravinnosta. Tarkoittaako tuo siis, että sinä pidät vettä ja leipää itsesi johtajana?

Varmasti jos pidät itseäsi ylempänä olentona kuin koirasi, koirasi hyötyvät sinun tottelemisestasi. Minä en pidä itseäni ylempänä olentona kuin koirani, mutta koirani silti hyötyvät minun tottelemisestani, ei siihen johtajuuden myyttiä tarvita. Vauvanikin hyötyy minusta vaikka miten monin tavoin, mutten silti koe itseäni korkeampiarvoisemmaksi kuin lapseni. Ja miksen? koska minä itsekin hyödyn lapsestani, kuten minä itse saan hyödyn myös koiristani. Koska minä saan toetuttaa itseäni koirieni kautta, eli hyödyn niistä, niin sinunko teoriasi mukaan, minun pitäisikin pitää koiriani johtajanani?

"Voiko koira valita, hyötyäkö ihmisestä tottelemalla tätä? "

Olet asian ytimessä. Vapaus on yksi oleellisimmista onnellisuuden takeista. Vapaus valita takaa aina olennon onnellisuuden. Pehmeässä koiran kasvatuksessa panostetaan koiran vapauteen: koira voi valita mikä sitä miellyttää eniten, ihmistä opastetaan tarjoamaan suurempaa hyötyä kuin vaihtoehto. Johtajuuden pahin hutilyönti on juuri siinä, että siinä viedään koiralta vapaus valita ja koira alistetaan tottelemaan.

Eli koska olet tyimessä: Juuri tässä on se ero.

Voiko koira valita? Minä vastaan, kaikki asiat elämässä on kiinni valinnoista, tottakai myös koira voi valita.

Sinä vastaat:Koiran ei tarvitse valita, koska on olemassa ylmepi olento joka valitsee sen puolesta.

Jokaisen koiran tulee saada valita; jääkö tämän ihmisensä luokse vai lähteekö vaikka etsimään uutta elämää. Tälläkin hetkellä koirani ovat pihalla täysin vapaasti, siitä ne saisivat lähteä jos valitsisivat lähteä katsomaan onko ruoho jossain vihreämpää, mutta kotona ovat aina pysyneet, koska ovat valinneet meidän pihan ruohon...

Lue lisää

Toimiiko tai toimisiko ajatuksesi kaikilla roduilla?

Pitääkö koiraa pyytää vai käskeä tekemään jotain?

... kirjoitti:

Ei mikään hierrä. Hän on sanonut olevansa koiriensa johtaja, sillehän ei mitään voi, hän saa olla.

Mutta hän kysyy aina jotain uutta tai esittää jonkun mielenkiintoisen näkökulman, siksi keskustelu jatkuu.

Omasta ajatushäröstäni johtuen hän on nyt jotenkin vain jumiintunut ajatukseen, että yrittäisin häntä olemaan pitämättä itseään koiriensa johtajana, vaikka olen hänelle jo monesti sanonut, että se ei ole tarkoitukseni, yritän vain saada niitä ihmisiä, jotka eivät käsittele koiriaan kuin alaisiaan, olemaan puhumatta koiristaan alaisinaan, jottei hänen kaltaisensa, jotka pitävät koiriaan alaisinaan, saa vettä myyllyynsä: Molossikin pitää itseään johtajana...

Sinä kaipaat jotain johtajuuden tilalle? Miksi? miksei vain voi olla elämää perheessä, yhteisössä, miksi ikinä haluaakin kutsua elinpiiriään. Mitä tilalle? jos puhutaan epätasa-arvosta tilalle tulee tasa-arvo. Mutta kun koirien kanssa ei puhuta mistään arvoista, joten ei tarvitse kuin unohtaa kokonaan kaikki arvoasetelmiin viittavat jutut ja jatkaa elämää, ei tyhjää tarvitse korvata millään muullu kuin tyhjällä. Tarjosin sen loogisimman vastauksen jo nimimerkille ei teorioita: olen koirieni ihminen, koirani ovat minun, ihmisen, koiria, sen tilalla, että olisin koirieni johtaja ja koirani johtajansa alaisia. Jostain syystä Homo Sapienisuuteni ei kuitenkaan hänelle kelvannut.

Lue lisää

Perheen isä totesikin, että olen kirjoittanut sen, minkä voi vaatia, mutta kun en ihan näin poskettomiin osaa kantaa ottamatta olla...

"jotenkin vain jumiintunut ajatukseen ... jottei hänen kaltaisensa, jotka pitävät koiriaan alaisinaan"

Olen pitkään miettinyt, että taidat olla provo (en muista, sanoinko tämän aiemmin). Mutta jos et ole provo, niin kysytäänpä sitten näin: jos ihminen määrittelee sinulle - aika puuduttavan monin eri sanankääntein - miten hän ajattelee, niin miksi sinä jumiinnut ajatukseen, että hänen täytyy "oikeasti" ajatella kuten sinä näet asian? Miksi sinun tulkintasi toisen ihmisen ajatuksista on oikea, ei hänen omansa?

"Jostain syystä Homo Sapienisuuteni ei kuitenkaan hänelle kelvannut. "

Niin, pyysin vain jotain sanaa, jolla kahvipöytäkeskustelussa naapurisi kanssa voit määritellä asemasi, kun pomo, johtaja tai alfa kaikessa puhekielisessä epätäsmällisyydessään ei sinulle kelpaa. Jos naapurisi ja pihtiputaanmummo tosiaan ymmärtävät, että "ihminen" riittää, hyvä, olkoon niin. Minä tiedän, että omissa piireissäni, jossa kaikki eivät suinkaan ole korkeakoulutettuja eivätkä taatusti perillä viimeisimmistä koirateorioista, se koettaisiin jopa ärsyttämisenä. Puhun siis keskustelusta niiden tavallisten ihmisten kanssa, jotka osaavat olla kauhuissaan viimeisimmästä "koira puri" -uutisesta. Ja joiden mahdollisista väärinymmärtämisistä johtajuuden suhteen olet pohjattoman huolissasi. Heille haluat vain olla koiriesi "ihminen"?

... kirjoitti:

...muuten pyörii niin samaa, mutta jälleen tähän yhteen kohtaan vastaus, ettei tämä kohta jää epäselväksi:

"Millä valtuuksin sanot ”ei tulisi”? Yhteiskunnassa vallitsee varsin suuri konsensus ilmaisunvapauden periaatteesta. Sen määrittely, miten toisten ihmisten tulisi tai ei tulisi jotain sanoa, kuuluu enemmän autoritäärisiin järjestelmiin. Perustuuko oikeutesi määritellä, miten ”ei tulisi” sanoa kenties ylemmyyteesi vai johonkin auktoriteettiisi (mikä se on?). "

Miksi ei tulisi kutsua itseään johtajaksi, jos ei sellaisena itseään pidä? Koska, eläinsuojelullisesti on huolestuttavaa, että ihmiset pitävät itseään koiriensa johtajana. Suomen eläinsuojeluyhdistystenliiton kanta asiaan oin yksiselitteinen: ihmisten ei pidä pitää itseään eläintensä johtajina, koska se aiheuttaa suuria moraalisia ongelmia koirienkin käsittelyssä. Eli kyseinen auktoriteetti, jolla näin puhun, on roolini eläinten suojelijana. Johtajuus myyttiin, joka on kiistatta olemassa, ei pitäisi lyödä vettä myllyyn ihmisten jotka, eivät pidä itseään koiriensa johtajina. Sillä sitä vettä myllyyn saa myös ne jotka pitävät itseään oikeasti ylempi arvoisempina kuin eläimensä.

Eli nyt vielä varmistan: Kun koira hyötyy sinusta, sinusta siis on täysin normaalia, että ihminen on koiransa johtaja: koirahan hyötyy ihmisensä tottelemisesta. Eli sinä itse tottelet ja hyödyt vain johtajista? Mistä sinä hyödyt? Vaikka vedestä ja ravinnosta. Tarkoittaako tuo siis, että sinä pidät vettä ja leipää itsesi johtajana?

Varmasti jos pidät itseäsi ylempänä olentona kuin koirasi, koirasi hyötyvät sinun tottelemisestasi. Minä en pidä itseäni ylempänä olentona kuin koirani, mutta koirani silti hyötyvät minun tottelemisestani, ei siihen johtajuuden myyttiä tarvita. Vauvanikin hyötyy minusta vaikka miten monin tavoin, mutten silti koe itseäni korkeampiarvoisemmaksi kuin lapseni. Ja miksen? koska minä itsekin hyödyn lapsestani, kuten minä itse saan hyödyn myös koiristani. Koska minä saan toetuttaa itseäni koirieni kautta, eli hyödyn niistä, niin sinunko teoriasi mukaan, minun pitäisikin pitää koiriani johtajanani?

"Voiko koira valita, hyötyäkö ihmisestä tottelemalla tätä? "

Olet asian ytimessä. Vapaus on yksi oleellisimmista onnellisuuden takeista. Vapaus valita takaa aina olennon onnellisuuden. Pehmeässä koiran kasvatuksessa panostetaan koiran vapauteen: koira voi valita mikä sitä miellyttää eniten, ihmistä opastetaan tarjoamaan suurempaa hyötyä kuin vaihtoehto. Johtajuuden pahin hutilyönti on juuri siinä, että siinä viedään koiralta vapaus valita ja koira alistetaan tottelemaan.

Eli koska olet tyimessä: Juuri tässä on se ero.

Voiko koira valita? Minä vastaan, kaikki asiat elämässä on kiinni valinnoista, tottakai myös koira voi valita.

Sinä vastaat:Koiran ei tarvitse valita, koska on olemassa ylmepi olento joka valitsee sen puolesta.

Jokaisen koiran tulee saada valita; jääkö tämän ihmisensä luokse vai lähteekö vaikka etsimään uutta elämää. Tälläkin hetkellä koirani ovat pihalla täysin vapaasti, siitä ne saisivat lähteä jos valitsisivat lähteä katsomaan onko ruoho jossain vihreämpää, mutta kotona ovat aina pysyneet, koska ovat valinneet meidän pihan ruohon...

Lue lisää

"Miksi ei tulisi kutsua itseään johtajaksi, jos ei sellaisena itseään pidä?"

En ole sanonut, että en pitäisi itseäni johtajana merkityksessä, jonka olen selittänyt useasti. Siis sääntöjen laatijana, ruoka-aikojen ja ulkoilutusten päättäjänä ja mahdollistajana, kaiken kaikkiaan aika määräilevänä tyyppinä, jos noin ajatellaan. Sen sijaan en hyväksy "ylempi" ja "alempi" termejä, joista sinä et päästä irti. Jos alkaisin puhua tai toimia, kuin olisin "ylempi" edes suhteessa koiriini, puolisoni varmaan tilaisi minulle piipaa-auton.

Suosittelen väärinlukemisen ja mutkien oikomisen lopettamista (olen maininnut tästäkin monesti). Aiemmin höpöttelit liikennemerkeistä, nyt vedestä. Kuka hyötyy kenestäkin, sinä koiristasi ja vauvastasi, sitä pyörittelyä en jaksa kommentoida. Sinä toit hyötymisen keskusteluun mukaan, en minä. Olen yrittänyt pitää jutun yksinkertaisella tasolla: koira tottelee, koska sillä ei oikeasti ole muita vaihtoehtoja. Voit keksiä asialle eufemismejä mielesi mukaan, mutta pidä silloin johtopäätökset ominasi, älä laita niitä minun suuhuni.

"Voiko koira valita? Minä vastaan, kaikki asiat elämässä on kiinni valinnoista, tottakai myös koira voi valita."

Meilläkin koirat voivat valita monista omaan olemiseensa liittyvistä asioista (milloin nukkuu, leikkii jne.). Sen sijaan ne eivät voi valita edes sitä, milloin syövät, koska meillä ei ole koirille jatkuvaa tarjoilua vaan tietyt ruoka-ajat. Pentukoira joutuu jopa rauhoittumaan istualleen ennen kupin saamista, aikuisten ei enää tarvitse, kun ne toimivat muutenkin fiksusti. Ne kyllä oppivat ruoka-aikansa ja osaavat muistuttaa, jos isäntäväki meinaa unohtaa. Monta muuta asiaa, joita koira ei voi valita.

"Sinä vastaat:Koiran ei tarvitse valita, koska on olemassa ylmepi olento joka valitsee sen puolesta."

En, vaan sinä teet tällaisia omia johtopäätöksiä.

"Jokaisen koiran tulee saada valita; jääkö tämän ihmisensä luokse vai lähteekö vaikka etsimään uutta elämää. ... siitä ne saisivat lähteä jos valitsisivat lähteä katsomaan onko ruoho jossain vihreämpää"

Minä tunnustan, että meillä koirat eivät voi tuollaista(kaan) valita. Minä olen ne kasvattajalta ostanut ja sitoutunut pitämään niistä huolta. Meidän ihmisten yhteiskunnassa en usko, että koirani pärjäisivät, jos antaisin niille tuollaisen valinnanmahdollisuuden. Jos ne oppisivatkin löytämään ruokansa, joku haulikkoheijari ampuisi ne kuitenkin susina tai jotain vastaavaa. Haluan itseni ja koirieni vuoksi huolehtia, että ne eivät voisi joutua toisten ihmisten kaltoinkohtelemiksi, ja siksi hakisin poislähteneenkin koiran takaisin. (Meillä muuten kaikki koirat ovat aina saaneet olla pihalla vapaasti vartioimatta eli nekään eivät lähde, kuten eivät sinunkaan koirasi. Mutta jos lähtisivät, en jättäisi niitä heitteille yksin selviämään.)

ei turhia teorioita kirjoitti:

Perheen isä totesikin, että olen kirjoittanut sen, minkä voi vaatia, mutta kun en ihan näin poskettomiin osaa kantaa ottamatta olla...

"jotenkin vain jumiintunut ajatukseen ... jottei hänen kaltaisensa, jotka pitävät koiriaan alaisinaan"

Olen pitkään miettinyt, että taidat olla provo (en muista, sanoinko tämän aiemmin). Mutta jos et ole provo, niin kysytäänpä sitten näin: jos ihminen määrittelee sinulle - aika puuduttavan monin eri sanankääntein - miten hän ajattelee, niin miksi sinä jumiinnut ajatukseen, että hänen täytyy "oikeasti" ajatella kuten sinä näet asian? Miksi sinun tulkintasi toisen ihmisen ajatuksista on oikea, ei hänen omansa?

"Jostain syystä Homo Sapienisuuteni ei kuitenkaan hänelle kelvannut. "

Niin, pyysin vain jotain sanaa, jolla kahvipöytäkeskustelussa naapurisi kanssa voit määritellä asemasi, kun pomo, johtaja tai alfa kaikessa puhekielisessä epätäsmällisyydessään ei sinulle kelpaa. Jos naapurisi ja pihtiputaanmummo tosiaan ymmärtävät, että "ihminen" riittää, hyvä, olkoon niin. Minä tiedän, että omissa piireissäni, jossa kaikki eivät suinkaan ole korkeakoulutettuja eivätkä taatusti perillä viimeisimmistä koirateorioista, se koettaisiin jopa ärsyttämisenä. Puhun siis keskustelusta niiden tavallisten ihmisten kanssa, jotka osaavat olla kauhuissaan viimeisimmästä "koira puri" -uutisesta. Ja joiden mahdollisista väärinymmärtämisistä johtajuuden suhteen olet pohjattoman huolissasi. Heille haluat vain olla koiriesi "ihminen"?

Lue lisää

"Puhun siis keskustelusta niiden tavallisten ihmisten kanssa, jotka osaavat olla kauhuissaan viimeisimmästä "koira puri" -uutisesta. Ja joiden mahdollisista väärinymmärtämisistä johtajuuden suhteen olet pohjattoman huolissasi. Heille haluat vain olla koiriesi "ihminen"?"

joo en missään nimessä halua väittää kenellekään olevani mitään muutakaan.

Koirani näkevät minut ihmisenä. He eivät näe minua johtajana, eivät siis ylempiarvoisempana olentona, vaan vain sellaisena millaisena moraaliton (arvottamaan kykenemätön) eläin voi toisen eläimen nähdä: fyysisenä olomuotona. Jonkun ylempi tai alempi arvoiseksi näkeminen vaatisi koiraltakin moraalia, sitä en oleta kahvipöytäkanssakeskustelijani koulutuksestaan riippumatta, luulevan koirillani olevan.

Jos kesksutelukumppanini on kauhuissaan "koira puri" -uutisesta, minä ainakin käytän tilaisuuden hyväkseni puhumalla siitä, että olikohan senkin koiran omistaja kuvitellut olevansa koiransa johtaja ja johtuisiko koiran pureminen juuri siitä liiallisesta inhimillistämisestä, että on luultu koiran voivan käsittää ylempi- ja alempiarvoisuuden ja näin koiran koulutus laiminlyöty luottaen omaan johtajuuteen...

"niin miksi sinä jumiinnut ajatukseen, että hänen täytyy "oikeasti" ajatella kuten sinä näet asian? Miksi sinun tulkintasi toisen ihmisen ajatuksista on oikea, ei hänen omansa? "

öööhhh??? Siis eihän ollut minun tulkintaani, että sinä olet koiriasi ylempiarvoisempi, vaan sinä itse olet näin viestissä toisensa perään kertonut olevasi? Olet koiriesi johtaja tai pomo, koska sinä omien sanojesi mukaan olet niitä ylempi ihmistenyhteiskunnassa, koska olet ihminen. Tätätähän olet viesteissäsi kertonut, eikös?

perheen isä kirjoitti:

Toimiiko tai toimisiko ajatuksesi kaikilla roduilla?

Pitääkö koiraa pyytää vai käskeä tekemään jotain?

Koiralle pitää vihjata, että jotain sitä miellyttävää olisi tarjolla ja sille annetaan vihje sana siitä mitä tekemällä se sen voi saavuttaa.

Olen kateellisena katsellut eräällä ihmisellä on aikuinen ajokoira pihassa vapaana. Meillä ei asu yhtäkään ajokkia, joten siitä johtuen minun kouluttamani ajokit eivät pysy pihassa. Se vaatisi hirveän työn, eikä näin etäällä asuvana voi sitä toteuttaa. (Mieheni ajokoirat siis asuvat anoppilassa) Mutta joo, kaikilla roduilla sama periaate toimisi, kunhan vain keksisi sen mikä kilpailee hirveän vietin omaavien koirien kanssa vaihtoehtona, miksi ajokki valitsisi jäädä pihaan, vaikka metsässä juoksee jänis...

ei turhia teorioita kirjoitti:

"Miksi ei tulisi kutsua itseään johtajaksi, jos ei sellaisena itseään pidä?"

En ole sanonut, että en pitäisi itseäni johtajana merkityksessä, jonka olen selittänyt useasti. Siis sääntöjen laatijana, ruoka-aikojen ja ulkoilutusten päättäjänä ja mahdollistajana, kaiken kaikkiaan aika määräilevänä tyyppinä, jos noin ajatellaan. Sen sijaan en hyväksy "ylempi" ja "alempi" termejä, joista sinä et päästä irti. Jos alkaisin puhua tai toimia, kuin olisin "ylempi" edes suhteessa koiriini, puolisoni varmaan tilaisi minulle piipaa-auton.

Suosittelen väärinlukemisen ja mutkien oikomisen lopettamista (olen maininnut tästäkin monesti). Aiemmin höpöttelit liikennemerkeistä, nyt vedestä. Kuka hyötyy kenestäkin, sinä koiristasi ja vauvastasi, sitä pyörittelyä en jaksa kommentoida. Sinä toit hyötymisen keskusteluun mukaan, en minä. Olen yrittänyt pitää jutun yksinkertaisella tasolla: koira tottelee, koska sillä ei oikeasti ole muita vaihtoehtoja. Voit keksiä asialle eufemismejä mielesi mukaan, mutta pidä silloin johtopäätökset ominasi, älä laita niitä minun suuhuni.

"Voiko koira valita? Minä vastaan, kaikki asiat elämässä on kiinni valinnoista, tottakai myös koira voi valita."

Meilläkin koirat voivat valita monista omaan olemiseensa liittyvistä asioista (milloin nukkuu, leikkii jne.). Sen sijaan ne eivät voi valita edes sitä, milloin syövät, koska meillä ei ole koirille jatkuvaa tarjoilua vaan tietyt ruoka-ajat. Pentukoira joutuu jopa rauhoittumaan istualleen ennen kupin saamista, aikuisten ei enää tarvitse, kun ne toimivat muutenkin fiksusti. Ne kyllä oppivat ruoka-aikansa ja osaavat muistuttaa, jos isäntäväki meinaa unohtaa. Monta muuta asiaa, joita koira ei voi valita.

"Sinä vastaat:Koiran ei tarvitse valita, koska on olemassa ylmepi olento joka valitsee sen puolesta."

En, vaan sinä teet tällaisia omia johtopäätöksiä.

"Jokaisen koiran tulee saada valita; jääkö tämän ihmisensä luokse vai lähteekö vaikka etsimään uutta elämää. ... siitä ne saisivat lähteä jos valitsisivat lähteä katsomaan onko ruoho jossain vihreämpää"

Minä tunnustan, että meillä koirat eivät voi tuollaista(kaan) valita. Minä olen ne kasvattajalta ostanut ja sitoutunut pitämään niistä huolta. Meidän ihmisten yhteiskunnassa en usko, että koirani pärjäisivät, jos antaisin niille tuollaisen valinnanmahdollisuuden. Jos ne oppisivatkin löytämään ruokansa, joku haulikkoheijari ampuisi ne kuitenkin susina tai jotain vastaavaa. Haluan itseni ja koirieni vuoksi huolehtia, että ne eivät voisi joutua toisten ihmisten kaltoinkohtelemiksi, ja siksi hakisin poislähteneenkin koiran takaisin. (Meillä muuten kaikki koirat ovat aina saaneet olla pihalla vapaasti vartioimatta eli nekään eivät lähde, kuten eivät sinunkaan koirasi. Mutta jos lähtisivät, en jättäisi niitä heitteille yksin selviämään.)

Lue lisää

Hienoa sanaa aidolta koiraihmiseltä.
ei turhia teorioita22.7.2010 10:53 hieno kommentti

ei turhia teorioita kirjoitti:

"Miksi ei tulisi kutsua itseään johtajaksi, jos ei sellaisena itseään pidä?"

En ole sanonut, että en pitäisi itseäni johtajana merkityksessä, jonka olen selittänyt useasti. Siis sääntöjen laatijana, ruoka-aikojen ja ulkoilutusten päättäjänä ja mahdollistajana, kaiken kaikkiaan aika määräilevänä tyyppinä, jos noin ajatellaan. Sen sijaan en hyväksy "ylempi" ja "alempi" termejä, joista sinä et päästä irti. Jos alkaisin puhua tai toimia, kuin olisin "ylempi" edes suhteessa koiriini, puolisoni varmaan tilaisi minulle piipaa-auton.

Suosittelen väärinlukemisen ja mutkien oikomisen lopettamista (olen maininnut tästäkin monesti). Aiemmin höpöttelit liikennemerkeistä, nyt vedestä. Kuka hyötyy kenestäkin, sinä koiristasi ja vauvastasi, sitä pyörittelyä en jaksa kommentoida. Sinä toit hyötymisen keskusteluun mukaan, en minä. Olen yrittänyt pitää jutun yksinkertaisella tasolla: koira tottelee, koska sillä ei oikeasti ole muita vaihtoehtoja. Voit keksiä asialle eufemismejä mielesi mukaan, mutta pidä silloin johtopäätökset ominasi, älä laita niitä minun suuhuni.

"Voiko koira valita? Minä vastaan, kaikki asiat elämässä on kiinni valinnoista, tottakai myös koira voi valita."

Meilläkin koirat voivat valita monista omaan olemiseensa liittyvistä asioista (milloin nukkuu, leikkii jne.). Sen sijaan ne eivät voi valita edes sitä, milloin syövät, koska meillä ei ole koirille jatkuvaa tarjoilua vaan tietyt ruoka-ajat. Pentukoira joutuu jopa rauhoittumaan istualleen ennen kupin saamista, aikuisten ei enää tarvitse, kun ne toimivat muutenkin fiksusti. Ne kyllä oppivat ruoka-aikansa ja osaavat muistuttaa, jos isäntäväki meinaa unohtaa. Monta muuta asiaa, joita koira ei voi valita.

"Sinä vastaat:Koiran ei tarvitse valita, koska on olemassa ylmepi olento joka valitsee sen puolesta."

En, vaan sinä teet tällaisia omia johtopäätöksiä.

"Jokaisen koiran tulee saada valita; jääkö tämän ihmisensä luokse vai lähteekö vaikka etsimään uutta elämää. ... siitä ne saisivat lähteä jos valitsisivat lähteä katsomaan onko ruoho jossain vihreämpää"

Minä tunnustan, että meillä koirat eivät voi tuollaista(kaan) valita. Minä olen ne kasvattajalta ostanut ja sitoutunut pitämään niistä huolta. Meidän ihmisten yhteiskunnassa en usko, että koirani pärjäisivät, jos antaisin niille tuollaisen valinnanmahdollisuuden. Jos ne oppisivatkin löytämään ruokansa, joku haulikkoheijari ampuisi ne kuitenkin susina tai jotain vastaavaa. Haluan itseni ja koirieni vuoksi huolehtia, että ne eivät voisi joutua toisten ihmisten kaltoinkohtelemiksi, ja siksi hakisin poislähteneenkin koiran takaisin. (Meillä muuten kaikki koirat ovat aina saaneet olla pihalla vapaasti vartioimatta eli nekään eivät lähde, kuten eivät sinunkaan koirasi. Mutta jos lähtisivät, en jättäisi niitä heitteille yksin selviämään.)

Lue lisää

Tässä otteita viesteistäsi:

" Minä olen - kyllästymiseen asti - sanonut, että olen pomo, koska koirat eivät voi yhteiskunnassa määrätä. Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin. Muita kuin oman näkemyksesi ainoana oikeana et kuitenkaan aio hyväksyä. "

(Tästä en ymmärrä mitä väliä on, että oelt jotain minun silmissäni: sillä se pomohan sinun pitää olla koiriesi silmissä...)

"Koirien elämässä me ihmiset olemme "korkeammalla" hyvinkin monissa asioissa, koska päätämme niiden puolesta "

" Siis sääntöjen laatijana, ruoka-aikojen ja ulkoilutusten päättäjänä ja mahdollistajana, kaiken kaikkiaan aika määräilevänä tyyppinä, jos noin ajatellaan. Sen sijaan en hyväksy "ylempi" ja "alempi" termejä, joista sinä et päästä irti. Jos alkaisin puhua tai toimia, kuin olisin "ylempi" edes suhteessa koiriini, puolisoni varmaan tilaisi minulle piipaa-auton."

(Miten usein piipaa-auto teillä käy? puhut itsestäsi ylemmässä arvoasemassa olevana olentona joka kerta puhuessasi johtajuudestasi.)

"Olen yrittänyt pitää jutun yksinkertaisella tasolla: koira tottelee, koska sillä ei oikeasti ole muita vaihtoehtoja."

Eli kaiken kaikkiaan kun lukee tekstejäsi, niin sinä pidät itseäsi koiriesi johtajana; juuri ihan sanan kaikissa merkityksissä, ei minään sovelluksena, vaan ihan vain koiriesi johtajana. Johtaja on ylempi arvoasema, tulkittiin johtajuutta miten tahansa, demokraatisena (jolloin alaisetkin saavat vaikuttaa) tai diktatuurina (jolloin vain pomon sana merkitsee). Ja tämän johtajuuden ympärille koirien koulutus kiedottiin erilaisiin tulkintoihin ja oppeihin 1960-luvun jälkeen. Nykyisin johtajuudella taas ei katsota olevan mitään tekemistä eläinten välisessä vuorovaikutuksessa, eli vaikka olit jo johtajuuden lempeällä puolella, eli annat koiriesi itse määrätä milloin ne haluavat pissata, niin nyt ollaan kokonaan poissa siitä, että sillä kun ihminen määrää koiriensa asioita, olisi mitään tekemistä johtajuuden kanssa. Tai siis tokihan sillä on tekemistä, kun ihminen pitää itseään johtajana, mutta tutkimukset siis osoittavat, että koirille johtajuudella ei ole mitään merkitystä, eikä ne sellaista kykene käsittämään. 1960-luvulta kun tuli se ajatus, että koirat (ne itse) tarvitsevat johtajan (ylempiarvoisen olennon) pärjätäkseen ihmisten yhteiskunnassa. Nykyisin käsitetään, että koirat, muiden eläinten tavoin, pystyvät liukumaan elinpiirissään roolista toiseen ilman minkäänlaisia ongelmia, ne eivät tarvitse ongelmia välttääkseen johtajaa.

... kirjoitti:

Tässä otteita viesteistäsi:

" Minä olen - kyllästymiseen asti - sanonut, että olen pomo, koska koirat eivät voi yhteiskunnassa määrätä. Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin. Muita kuin oman näkemyksesi ainoana oikeana et kuitenkaan aio hyväksyä. "

(Tästä en ymmärrä mitä väliä on, että oelt jotain minun silmissäni: sillä se pomohan sinun pitää olla koiriesi silmissä...)

"Koirien elämässä me ihmiset olemme "korkeammalla" hyvinkin monissa asioissa, koska päätämme niiden puolesta "

" Siis sääntöjen laatijana, ruoka-aikojen ja ulkoilutusten päättäjänä ja mahdollistajana, kaiken kaikkiaan aika määräilevänä tyyppinä, jos noin ajatellaan. Sen sijaan en hyväksy "ylempi" ja "alempi" termejä, joista sinä et päästä irti. Jos alkaisin puhua tai toimia, kuin olisin "ylempi" edes suhteessa koiriini, puolisoni varmaan tilaisi minulle piipaa-auton."

(Miten usein piipaa-auto teillä käy? puhut itsestäsi ylemmässä arvoasemassa olevana olentona joka kerta puhuessasi johtajuudestasi.)

"Olen yrittänyt pitää jutun yksinkertaisella tasolla: koira tottelee, koska sillä ei oikeasti ole muita vaihtoehtoja."

Eli kaiken kaikkiaan kun lukee tekstejäsi, niin sinä pidät itseäsi koiriesi johtajana; juuri ihan sanan kaikissa merkityksissä, ei minään sovelluksena, vaan ihan vain koiriesi johtajana. Johtaja on ylempi arvoasema, tulkittiin johtajuutta miten tahansa, demokraatisena (jolloin alaisetkin saavat vaikuttaa) tai diktatuurina (jolloin vain pomon sana merkitsee). Ja tämän johtajuuden ympärille koirien koulutus kiedottiin erilaisiin tulkintoihin ja oppeihin 1960-luvun jälkeen. Nykyisin johtajuudella taas ei katsota olevan mitään tekemistä eläinten välisessä vuorovaikutuksessa, eli vaikka olit jo johtajuuden lempeällä puolella, eli annat koiriesi itse määrätä milloin ne haluavat pissata, niin nyt ollaan kokonaan poissa siitä, että sillä kun ihminen määrää koiriensa asioita, olisi mitään tekemistä johtajuuden kanssa. Tai siis tokihan sillä on tekemistä, kun ihminen pitää itseään johtajana, mutta tutkimukset siis osoittavat, että koirille johtajuudella ei ole mitään merkitystä, eikä ne sellaista kykene käsittämään. 1960-luvulta kun tuli se ajatus, että koirat (ne itse) tarvitsevat johtajan (ylempiarvoisen olennon) pärjätäkseen ihmisten yhteiskunnassa. Nykyisin käsitetään, että koirat, muiden eläinten tavoin, pystyvät liukumaan elinpiirissään roolista toiseen ilman minkäänlaisia ongelmia, ne eivät tarvitse ongelmia välttääkseen johtajaa.

Lue lisää

En tiedä muista, mutta minusta ei -turhia teorioita- kirjoitti jotain, mikä on monen helppo ymmärtää ja sisäistää samalla olivat lähellä normaalia ihmisen arkea.

Sinä ... käännyt asiaasi vastaan viesteilläsi, vaikka pohjimmiltaan ja käytännössä jaamme samoja ajatuksia, mutta epäilen, että kuppi asiassa kallistuu muualle ja asiasi jää huomiotta. Paljon tekstiä asian vierestä vähän sisältöä.

Tämäkin keskustelu ja aihe olisi ollut hyvä käydä hieman toisessa hengessä omassa topiikissa.

... kirjoitti:

"Puhun siis keskustelusta niiden tavallisten ihmisten kanssa, jotka osaavat olla kauhuissaan viimeisimmästä "koira puri" -uutisesta. Ja joiden mahdollisista väärinymmärtämisistä johtajuuden suhteen olet pohjattoman huolissasi. Heille haluat vain olla koiriesi "ihminen"?"

joo en missään nimessä halua väittää kenellekään olevani mitään muutakaan.

Koirani näkevät minut ihmisenä. He eivät näe minua johtajana, eivät siis ylempiarvoisempana olentona, vaan vain sellaisena millaisena moraaliton (arvottamaan kykenemätön) eläin voi toisen eläimen nähdä: fyysisenä olomuotona. Jonkun ylempi tai alempi arvoiseksi näkeminen vaatisi koiraltakin moraalia, sitä en oleta kahvipöytäkanssakeskustelijani koulutuksestaan riippumatta, luulevan koirillani olevan.

Jos kesksutelukumppanini on kauhuissaan "koira puri" -uutisesta, minä ainakin käytän tilaisuuden hyväkseni puhumalla siitä, että olikohan senkin koiran omistaja kuvitellut olevansa koiransa johtaja ja johtuisiko koiran pureminen juuri siitä liiallisesta inhimillistämisestä, että on luultu koiran voivan käsittää ylempi- ja alempiarvoisuuden ja näin koiran koulutus laiminlyöty luottaen omaan johtajuuteen...

"niin miksi sinä jumiinnut ajatukseen, että hänen täytyy "oikeasti" ajatella kuten sinä näet asian? Miksi sinun tulkintasi toisen ihmisen ajatuksista on oikea, ei hänen omansa? "

öööhhh??? Siis eihän ollut minun tulkintaani, että sinä olet koiriasi ylempiarvoisempi, vaan sinä itse olet näin viestissä toisensa perään kertonut olevasi? Olet koiriesi johtaja tai pomo, koska sinä omien sanojesi mukaan olet niitä ylempi ihmistenyhteiskunnassa, koska olet ihminen. Tätätähän olet viesteissäsi kertonut, eikös?

Lue lisää

Hyvä, sinä siis et jätä käyttämättä tilaisuutta kertoa toiselle kahvipöydässäkään näkemyksiäsi. Ei se mitään, joku voi todeta, että olet oikeassa, joku toinen ajatella, että paasaat omia ihanteitasi. Mutta jos alat puhua ylemmyyksistä ja johtajuuksista, ja se toinen kysyy, että "no mikä ihminen sitten on, jos ei porukan pomo", niin mitä vastaat? Sanoa, että "ihminen on ihminen, on tautologiaa (saman asian toistoa) eikä vastaa kysymykseen. Jos tämä toinen ei ole hienoista teorioistasi kuullutkaan (mutta on ihan tavallinen maalaisjärjellä koiraansa kasvattava, ei siis mikään erityinen armeijapiiskurikaan), niin miten kerrot hänelle lyhyesti ja ytimekkäästi, mieluummin yhdellä sanalla, miten hänen tulisi nähdä oma ja koiriensa asema? Siis edelleen, joku sana korvaamaan hutkimaasi johtajaa tai pomoa.

"olet koiriasi ylempiarvoisempi, vaan sinä itse olet näin viestissä toisensa perään kertonut olevasi"

Kerro yksikin esimerkki, missä olen sanonut olevani ylempiarvoinen (päinvastoin olen irtisanoutunut sinun termistäsi). En siis kysy sinun tulkintojasi minun sanoistani, koska ne olet todella moneen kertaan osoittanut kykeneväsi vääristelemään. Vaan siis yksikin kerta, jossa minä olen niin sanonut.

"sinä omien sanojesi mukaan olet niitä ylempi ihmistenyhteiskunnassa, koska olet ihminen. Tätätähän olet viesteissäsi kertonut, eikös?"

En. Tätä sinä olet sisukkaasti (tässä ei enää terrierivertaus riitä, mutta muutakaan ei tule mieleen) tulkinnut.

... kirjoitti:

Tässä otteita viesteistäsi:

" Minä olen - kyllästymiseen asti - sanonut, että olen pomo, koska koirat eivät voi yhteiskunnassa määrätä. Jos se tekee minusta "ylemmän" sinun silmissäsi, olkoon niin. Muita kuin oman näkemyksesi ainoana oikeana et kuitenkaan aio hyväksyä. "

(Tästä en ymmärrä mitä väliä on, että oelt jotain minun silmissäni: sillä se pomohan sinun pitää olla koiriesi silmissä...)

"Koirien elämässä me ihmiset olemme "korkeammalla" hyvinkin monissa asioissa, koska päätämme niiden puolesta "

" Siis sääntöjen laatijana, ruoka-aikojen ja ulkoilutusten päättäjänä ja mahdollistajana, kaiken kaikkiaan aika määräilevänä tyyppinä, jos noin ajatellaan. Sen sijaan en hyväksy "ylempi" ja "alempi" termejä, joista sinä et päästä irti. Jos alkaisin puhua tai toimia, kuin olisin "ylempi" edes suhteessa koiriini, puolisoni varmaan tilaisi minulle piipaa-auton."

(Miten usein piipaa-auto teillä käy? puhut itsestäsi ylemmässä arvoasemassa olevana olentona joka kerta puhuessasi johtajuudestasi.)

"Olen yrittänyt pitää jutun yksinkertaisella tasolla: koira tottelee, koska sillä ei oikeasti ole muita vaihtoehtoja."

Eli kaiken kaikkiaan kun lukee tekstejäsi, niin sinä pidät itseäsi koiriesi johtajana; juuri ihan sanan kaikissa merkityksissä, ei minään sovelluksena, vaan ihan vain koiriesi johtajana. Johtaja on ylempi arvoasema, tulkittiin johtajuutta miten tahansa, demokraatisena (jolloin alaisetkin saavat vaikuttaa) tai diktatuurina (jolloin vain pomon sana merkitsee). Ja tämän johtajuuden ympärille koirien koulutus kiedottiin erilaisiin tulkintoihin ja oppeihin 1960-luvun jälkeen. Nykyisin johtajuudella taas ei katsota olevan mitään tekemistä eläinten välisessä vuorovaikutuksessa, eli vaikka olit jo johtajuuden lempeällä puolella, eli annat koiriesi itse määrätä milloin ne haluavat pissata, niin nyt ollaan kokonaan poissa siitä, että sillä kun ihminen määrää koiriensa asioita, olisi mitään tekemistä johtajuuden kanssa. Tai siis tokihan sillä on tekemistä, kun ihminen pitää itseään johtajana, mutta tutkimukset siis osoittavat, että koirille johtajuudella ei ole mitään merkitystä, eikä ne sellaista kykene käsittämään. 1960-luvulta kun tuli se ajatus, että koirat (ne itse) tarvitsevat johtajan (ylempiarvoisen olennon) pärjätäkseen ihmisten yhteiskunnassa. Nykyisin käsitetään, että koirat, muiden eläinten tavoin, pystyvät liukumaan elinpiirissään roolista toiseen ilman minkäänlaisia ongelmia, ne eivät tarvitse ongelmia välttääkseen johtajaa.

Lue lisää

"(Tästä en ymmärrä mitä väliä on, että oelt jotain minun silmissäni: sillä se pomohan sinun pitää olla koiriesi silmissä...)"

Samanlaiseen väärinlukuheittoon vastasin jo kerran aiemmin. En piittaa, mikä olen sinun silmissäsi - tai no siltä osin, että jaksan jankuttaa vääristelyjäsi vastaan. En tiedä, olenko pomo koirieni silmissä, en ole kysynyt. Minä olen meidän ihmisten keskusteluissa pomo, koska teen pomolle kuuluvia asioita, mm. asetan rajoja, mitä koirat saavat tehdä.

"puhut itsestäsi ylemmässä arvoasemassa olevana olentona joka kerta puhuessasi johtajuudestasi"

Vain niissä tilanteissa, joissa viittaan sinun käyttämiisi arvoasematermeihin. Siis osoittamassa lainausta sinun tekstistäsi. Olen pyrkinyt käyttämään silloin lainausmerkkejä asiaa osoittamassa, mutta siihen on saattanut tulla puutteita.

En ota kantaa teoriapyörittelyihisi, koska mikään juttusi ei muuta sitä, että sovellat omia päähänpinttymiäsi (eli jokainen joka sanoo 'pomo', on teorioidesi mukainen johtajaegomaanikko). Kieltä saa sinun mukaasi käyttää vain sinun hyväksymälläsi tavalla. Jokainen, joka tekee toisin, on väärässä.

Perheen isä näyttää klo 12:28 viestissään sanoneen selkeämmin sen, mihin itse viittasin jo kauan sitten. Eli sanoihin takertuminen, vänkääminen, toisen sanomisten huomiotta jättäminen tai niiden vääristely - ne kaikki vievät huomiota asialtasi. Sinun ehkä kannattaisi pohtia asiaasi siltä kannalta, että kukaan ei tykkää, että hänelle karjutaan "tollo, etkö tajua". Jos jankutat pihtiputaanmummolle, että hän ei saa sanoa olevansa koiriensa pomo, koska se osoittaa kaikkea sitä, mitä väität sen osoittavan - aika moni mummo lopettaa kuuntelemisen. Asiasi eli eläinten kohtelu on tärkeä, mutta jankuttaminen saa monet kyllästymään. Jos ihmisen huomio asiallesi loppuu, koska haluat määrätä, että hän käyttää oikeita sinun hyväksymiäsi termejä, siinä voi mennä lapsi pesuveden mukana. Ja johtajuusoppien mukainen koirankoulutus jatkua - koska ihminen ei koskaan jaksanut kuunnella perusteitasi asian (vs. sanojen) puolesta.

Sanat eivät voi vahingoittaa (paitsi toista ihmistä riidellessä). Teot ratkaisevat.

perheen isä kirjoitti:

En tiedä muista, mutta minusta ei -turhia teorioita- kirjoitti jotain, mikä on monen helppo ymmärtää ja sisäistää samalla olivat lähellä normaalia ihmisen arkea.

Sinä ... käännyt asiaasi vastaan viesteilläsi, vaikka pohjimmiltaan ja käytännössä jaamme samoja ajatuksia, mutta epäilen, että kuppi asiassa kallistuu muualle ja asiasi jää huomiotta. Paljon tekstiä asian vierestä vähän sisältöä.

Tämäkin keskustelu ja aihe olisi ollut hyvä käydä hieman toisessa hengessä omassa topiikissa.

Lue lisää

Tästähän on omia topikkejaan.

Eihän tässä ole kyse musuta kuin siitä,e ttä kaksi eritavalla koiriinsa suhtautuvaa ihmsitä kyselee asioita toisiltaan.

Jeps, jossainv aiheesa oli luulo siitä,e ttä yritän käännyttää, että asilla olisi jokin syvempikin pohja, mutta eihän tämä ole muuta kuin sanoista kesksutelua ja sitten toista nimimerkkiä kiinnsotaa toisen määrittelyt asiaan ja kysyy siitä. Eli nimimerkki "ei tyrhia teorioita" on ksynyt allekirjoittaneelta miksi minä itseäni koirieni edessä kutsuisin. Olen vastannut, hän on esittänyt lisäkysymyksiä joihin olen vastannut. Vastavuoroisesti hän on kertonut omasta suhteesta omiin koiriinsa, johon olen vastnnut ja hän on vastannut ja kysymyksiä on esitetty.

Mä en ymmärrä mitään niin ei-konkreettisia asioita, kuin keskustelujen henkiä tai muuta vastaavaa, itselleni keskustelu on vain keskustelua. Kysymys vastaus. kysymys vastaus.. Näkemys, näkemys...

Ei turhia teorioita tekstiä on helppo lukea ja hän kirjoitta jotain josta herää kysymyksiä ja jota on helppo oivaltaa, kuten sinäkin sanoit. Muta onko siinä helppo lukuisen tekstin kyseenalaistamisessa siis jokin ongelma? Tarkoitus ei ole olla ongelmaa, vaan tarkoitus on vain keskustella hänen ja minun näkemyksistä.

Entä sinä? Käsketkö vai pyydätkö sinä omia koiriasi? Ymmärsin täysin mitä hait takaa: pyydänkö koiriani, jolloin olen kuin heidän alamainen vai käskenkö minä koiriani, jolloin he ovat minun määräysvaltani alla. Koska minun ja koirieni suhteessa ei ole kysymys mistään valta-asemasta, niin minä en voinut vastata kumpaakaan noista. Mutta entäs sinä, jos näit vain nuo kaksi vaihtoehtoa, kumpaa teillä toteutetaan? Sinä käsket, arvatenkin... Sitten kysytään enää mitä tekemistä johtajuudella oli siinä asetelmassa: jos joku käskee tekemään jotain (on siis valta sinuun nähden) tarkoittaako se aina, että se käskijä on johtaja, vai voiko esimerkiksi vaimosi tasa-arvoisessa parisuhteessanne käskeä sinua tekemään jotain?

ei turhia teorioita kirjoitti:

"(Tästä en ymmärrä mitä väliä on, että oelt jotain minun silmissäni: sillä se pomohan sinun pitää olla koiriesi silmissä...)"

Samanlaiseen väärinlukuheittoon vastasin jo kerran aiemmin. En piittaa, mikä olen sinun silmissäsi - tai no siltä osin, että jaksan jankuttaa vääristelyjäsi vastaan. En tiedä, olenko pomo koirieni silmissä, en ole kysynyt. Minä olen meidän ihmisten keskusteluissa pomo, koska teen pomolle kuuluvia asioita, mm. asetan rajoja, mitä koirat saavat tehdä.

"puhut itsestäsi ylemmässä arvoasemassa olevana olentona joka kerta puhuessasi johtajuudestasi"

Vain niissä tilanteissa, joissa viittaan sinun käyttämiisi arvoasematermeihin. Siis osoittamassa lainausta sinun tekstistäsi. Olen pyrkinyt käyttämään silloin lainausmerkkejä asiaa osoittamassa, mutta siihen on saattanut tulla puutteita.

En ota kantaa teoriapyörittelyihisi, koska mikään juttusi ei muuta sitä, että sovellat omia päähänpinttymiäsi (eli jokainen joka sanoo 'pomo', on teorioidesi mukainen johtajaegomaanikko). Kieltä saa sinun mukaasi käyttää vain sinun hyväksymälläsi tavalla. Jokainen, joka tekee toisin, on väärässä.

Perheen isä näyttää klo 12:28 viestissään sanoneen selkeämmin sen, mihin itse viittasin jo kauan sitten. Eli sanoihin takertuminen, vänkääminen, toisen sanomisten huomiotta jättäminen tai niiden vääristely - ne kaikki vievät huomiota asialtasi. Sinun ehkä kannattaisi pohtia asiaasi siltä kannalta, että kukaan ei tykkää, että hänelle karjutaan "tollo, etkö tajua". Jos jankutat pihtiputaanmummolle, että hän ei saa sanoa olevansa koiriensa pomo, koska se osoittaa kaikkea sitä, mitä väität sen osoittavan - aika moni mummo lopettaa kuuntelemisen. Asiasi eli eläinten kohtelu on tärkeä, mutta jankuttaminen saa monet kyllästymään. Jos ihmisen huomio asiallesi loppuu, koska haluat määrätä, että hän käyttää oikeita sinun hyväksymiäsi termejä, siinä voi mennä lapsi pesuveden mukana. Ja johtajuusoppien mukainen koirankoulutus jatkua - koska ihminen ei koskaan jaksanut kuunnella perusteitasi asian (vs. sanojen) puolesta.

Sanat eivät voi vahingoittaa (paitsi toista ihmistä riidellessä). Teot ratkaisevat.

Lue lisää

Määrittele minulle johtajuus.

Eli oelt siinä kahvipöydässä ja sinun tuttavasi kysyys sinulta: mitä tarkoitat kun olet koiriesi johtaja.

Ok, en vaadi sinua keksimään vain yhtä sanaa, kuten esimerkiksi minun oli keksittävä yksi sana kuvaamaan rooliani koiriini nähden, voit käyttää useita sanoja, älä kuitenkaan romaania kirjoita, lauseen pitäisi riittää sanojen määrittelyyn. Mitä tarkoitat, että olet koiriesi johtaja?

Tiedämme mitä tarkoittaa kun sanotaan että on johtaja tai johtavassa asemassa oleva, eli että on korkeammalla pallilla joko organisaatiossa tai kisassa. Se on johtajuuden normaali määritelmä. Mutta mitä sinä tarkoitat lauseella ilmaistuna kun olet koiriesi johtaja?

Jaa... tiedämme myös sanalle rasisti määritelmän. Vaivaisiko sinua, että minä alkaisin käyttää yleisesti sanaa rasisti itsestäni, jos kuvaisin jotain tiettyä piirrettä mikä on yhtenäinen rasistin kanssa. Eli olen suvaitsematon (eläintenkaltoinkohtelua kohtaan), eli sanon olevani rasisti. Näinhän se ei mene, suvaitsematon ei ole yksiyhteen rasisti, eikä asioiden määrääjä ole johtaja, mutta jos näitä termejä aivan villisti sallitaan keskusteluissa käytettävän... Kerron siis olevani rasisti. Jos olisit ihmisoikeusaktivisti, niin toivoisitko mahdollisesti, että en kutsuisi itseäni rasistiksi, keskusteluissa, joissa oikeita fasisteja on mahdollisesti paikalla?

Mitä tarkoittaa johtajaegomaanikko? Olenhan kertonut,e ttä olen itsekin uskonut johtjuuteen joskus ja uskoin siihen pehmeään linjaan, eli ei minkäänlaista alistamista tai muuta hitler tyyppsitä toimintaa. Johtjuudella en siis lainkaan koe tarkoitettavan vain jotain pompotusjuttua, vaan ihan neutraalisti johtajuudella tarkoitan korkeampaa arvoasemaa, pidetään sitä yllä miten demokraattisesti tahansa.

"Kieltä saa sinun mukaasi käyttää vain sinun hyväksymälläsi tavalla. Jokainen, joka tekee toisin, on väärässä. "

Ei, vaan miten usein olen sanonut tämän: eläinsuojelullisesti on hyväksi, että johtajuus myytti tungetaan sinne minne se kuuluu.

Usotsie, että johtajuus ajattelu koiran koultuksessa ei pysy yllä sen takia, että joku siitä vänkää vastaan, vaan se pysyy yllä sen takia, että jotkut pitävät sitä yllä pitämällä itseään koiriensa johtajina.

ei turhia teorioita kirjoitti:

Hyvä, sinä siis et jätä käyttämättä tilaisuutta kertoa toiselle kahvipöydässäkään näkemyksiäsi. Ei se mitään, joku voi todeta, että olet oikeassa, joku toinen ajatella, että paasaat omia ihanteitasi. Mutta jos alat puhua ylemmyyksistä ja johtajuuksista, ja se toinen kysyy, että "no mikä ihminen sitten on, jos ei porukan pomo", niin mitä vastaat? Sanoa, että "ihminen on ihminen, on tautologiaa (saman asian toistoa) eikä vastaa kysymykseen. Jos tämä toinen ei ole hienoista teorioistasi kuullutkaan (mutta on ihan tavallinen maalaisjärjellä koiraansa kasvattava, ei siis mikään erityinen armeijapiiskurikaan), niin miten kerrot hänelle lyhyesti ja ytimekkäästi, mieluummin yhdellä sanalla, miten hänen tulisi nähdä oma ja koiriensa asema? Siis edelleen, joku sana korvaamaan hutkimaasi johtajaa tai pomoa.

"olet koiriasi ylempiarvoisempi, vaan sinä itse olet näin viestissä toisensa perään kertonut olevasi"

Kerro yksikin esimerkki, missä olen sanonut olevani ylempiarvoinen (päinvastoin olen irtisanoutunut sinun termistäsi). En siis kysy sinun tulkintojasi minun sanoistani, koska ne olet todella moneen kertaan osoittanut kykeneväsi vääristelemään. Vaan siis yksikin kerta, jossa minä olen niin sanonut.

"sinä omien sanojesi mukaan olet niitä ylempi ihmistenyhteiskunnassa, koska olet ihminen. Tätätähän olet viesteissäsi kertonut, eikös?"

En. Tätä sinä olet sisukkaasti (tässä ei enää terrierivertaus riitä, mutta muutakaan ei tule mieleen) tulkinnut.

Lue lisää

"no mikä ihminen sitten on, jos ei porukan pomo"

Vastaan, että olen rooleja tilanteen mukaan. Olen kouluttaja, olen ohjaaja, olen ruokkija, olen omistaja, olen muppeli, olen se paskapää joka kieltää kaiken kivan, olen turva, olen luotettu...

Vastakysymys sinulle, kokeile itse yhdellä sanalla: jos olet koirien johtaja niin mikä johtaja sinä olet, kun olet johtaja?

Harmi,e ten pääse lainaamaan viestejäsi, kun on painettu vastaa viestiin painiketta...

Tämän voin lainata suoraan näkemättä. "Olen koirieni johtaja", näin olet sanonut, myös muita sanoja käyttäen, alfaa ja pomoa.

Mikä on johtaja? Miten johtaja eroaa esimerkiksi kasvattajasta tai liikennemerkistä joka määrittää myös sen mitä me (tai koiramme) teemme elämässämme? Miksi juuri johtaja, mitä johtaja sanana merkitsee? Miksi on erillinen sana johtaja, vaikka määräysvallan-omaava-henkilökin on sana? Se merkitsee ylempää arvoasemaa, se ei kuvasta mitään muuta kuin sitä ylempää arvoasemaa, sen mukana tulee etuja, kuten määräysvalta.

... kirjoitti:

Määrittele minulle johtajuus.

Eli oelt siinä kahvipöydässä ja sinun tuttavasi kysyys sinulta: mitä tarkoitat kun olet koiriesi johtaja.

Ok, en vaadi sinua keksimään vain yhtä sanaa, kuten esimerkiksi minun oli keksittävä yksi sana kuvaamaan rooliani koiriini nähden, voit käyttää useita sanoja, älä kuitenkaan romaania kirjoita, lauseen pitäisi riittää sanojen määrittelyyn. Mitä tarkoitat, että olet koiriesi johtaja?

Tiedämme mitä tarkoittaa kun sanotaan että on johtaja tai johtavassa asemassa oleva, eli että on korkeammalla pallilla joko organisaatiossa tai kisassa. Se on johtajuuden normaali määritelmä. Mutta mitä sinä tarkoitat lauseella ilmaistuna kun olet koiriesi johtaja?

Jaa... tiedämme myös sanalle rasisti määritelmän. Vaivaisiko sinua, että minä alkaisin käyttää yleisesti sanaa rasisti itsestäni, jos kuvaisin jotain tiettyä piirrettä mikä on yhtenäinen rasistin kanssa. Eli olen suvaitsematon (eläintenkaltoinkohtelua kohtaan), eli sanon olevani rasisti. Näinhän se ei mene, suvaitsematon ei ole yksiyhteen rasisti, eikä asioiden määrääjä ole johtaja, mutta jos näitä termejä aivan villisti sallitaan keskusteluissa käytettävän... Kerron siis olevani rasisti. Jos olisit ihmisoikeusaktivisti, niin toivoisitko mahdollisesti, että en kutsuisi itseäni rasistiksi, keskusteluissa, joissa oikeita fasisteja on mahdollisesti paikalla?

Mitä tarkoittaa johtajaegomaanikko? Olenhan kertonut,e ttä olen itsekin uskonut johtjuuteen joskus ja uskoin siihen pehmeään linjaan, eli ei minkäänlaista alistamista tai muuta hitler tyyppsitä toimintaa. Johtjuudella en siis lainkaan koe tarkoitettavan vain jotain pompotusjuttua, vaan ihan neutraalisti johtajuudella tarkoitan korkeampaa arvoasemaa, pidetään sitä yllä miten demokraattisesti tahansa.

"Kieltä saa sinun mukaasi käyttää vain sinun hyväksymälläsi tavalla. Jokainen, joka tekee toisin, on väärässä. "

Ei, vaan miten usein olen sanonut tämän: eläinsuojelullisesti on hyväksi, että johtajuus myytti tungetaan sinne minne se kuuluu.

Usotsie, että johtajuus ajattelu koiran koultuksessa ei pysy yllä sen takia, että joku siitä vänkää vastaan, vaan se pysyy yllä sen takia, että jotkut pitävät sitä yllä pitämällä itseään koiriensa johtajina.

Lue lisää

se oo täällä sulle jo sata kertaa perusteltu jumalauta.

... kirjoitti:

Ei mikään hierrä. Hän on sanonut olevansa koiriensa johtaja, sillehän ei mitään voi, hän saa olla.

Mutta hän kysyy aina jotain uutta tai esittää jonkun mielenkiintoisen näkökulman, siksi keskustelu jatkuu.

Omasta ajatushäröstäni johtuen hän on nyt jotenkin vain jumiintunut ajatukseen, että yrittäisin häntä olemaan pitämättä itseään koiriensa johtajana, vaikka olen hänelle jo monesti sanonut, että se ei ole tarkoitukseni, yritän vain saada niitä ihmisiä, jotka eivät käsittele koiriaan kuin alaisiaan, olemaan puhumatta koiristaan alaisinaan, jottei hänen kaltaisensa, jotka pitävät koiriaan alaisinaan, saa vettä myyllyynsä: Molossikin pitää itseään johtajana...

Sinä kaipaat jotain johtajuuden tilalle? Miksi? miksei vain voi olla elämää perheessä, yhteisössä, miksi ikinä haluaakin kutsua elinpiiriään. Mitä tilalle? jos puhutaan epätasa-arvosta tilalle tulee tasa-arvo. Mutta kun koirien kanssa ei puhuta mistään arvoista, joten ei tarvitse kuin unohtaa kokonaan kaikki arvoasetelmiin viittavat jutut ja jatkaa elämää, ei tyhjää tarvitse korvata millään muullu kuin tyhjällä. Tarjosin sen loogisimman vastauksen jo nimimerkille ei teorioita: olen koirieni ihminen, koirani ovat minun, ihmisen, koiria, sen tilalla, että olisin koirieni johtaja ja koirani johtajansa alaisia. Jostain syystä Homo Sapienisuuteni ei kuitenkaan hänelle kelvannut.

Lue lisää

Muuten nyt puuttumatta,niin yhä edelleen olen selvittänyt mielipiteeni,ja jos jotain ne on siinä määrin kiinnostanut,että on viitsinyt ne lukea,niin pointti on varmasti selvinnyt.
Jos sitten joku haluaa nähdä ne miten näkeekin kuitenkin,niin sille minähän en voi mitään.
Jos näkee ne kuten tarkoitan,hieno homma,jos ei,niin tarvittaessa tarkennan mielipiteitäni.
Jos taas haluaa ne nähdä jonain ihan muuna omia tarkoitusperiään ajatellen,niin sillehän en mitään voi,kuten kukaan muukaan.

"Molossikin pitää..." Niin pitää,yhä edelleen,ja niin,kuten on selvittänyt.Jokainen sitten näkee asiat miten viimekädessä näkee.Eli itse en koe olevani vastuussa muitten sanomisista/ymmärtämisistä/halusta ymmärtää ym.ym.ym.Joten kaikessa ei ole kiva olla maininnan kohteena ;

ei turhia teorioita kirjoitti:

"(Tästä en ymmärrä mitä väliä on, että oelt jotain minun silmissäni: sillä se pomohan sinun pitää olla koiriesi silmissä...)"

Samanlaiseen väärinlukuheittoon vastasin jo kerran aiemmin. En piittaa, mikä olen sinun silmissäsi - tai no siltä osin, että jaksan jankuttaa vääristelyjäsi vastaan. En tiedä, olenko pomo koirieni silmissä, en ole kysynyt. Minä olen meidän ihmisten keskusteluissa pomo, koska teen pomolle kuuluvia asioita, mm. asetan rajoja, mitä koirat saavat tehdä.

"puhut itsestäsi ylemmässä arvoasemassa olevana olentona joka kerta puhuessasi johtajuudestasi"

Vain niissä tilanteissa, joissa viittaan sinun käyttämiisi arvoasematermeihin. Siis osoittamassa lainausta sinun tekstistäsi. Olen pyrkinyt käyttämään silloin lainausmerkkejä asiaa osoittamassa, mutta siihen on saattanut tulla puutteita.

En ota kantaa teoriapyörittelyihisi, koska mikään juttusi ei muuta sitä, että sovellat omia päähänpinttymiäsi (eli jokainen joka sanoo 'pomo', on teorioidesi mukainen johtajaegomaanikko). Kieltä saa sinun mukaasi käyttää vain sinun hyväksymälläsi tavalla. Jokainen, joka tekee toisin, on väärässä.

Perheen isä näyttää klo 12:28 viestissään sanoneen selkeämmin sen, mihin itse viittasin jo kauan sitten. Eli sanoihin takertuminen, vänkääminen, toisen sanomisten huomiotta jättäminen tai niiden vääristely - ne kaikki vievät huomiota asialtasi. Sinun ehkä kannattaisi pohtia asiaasi siltä kannalta, että kukaan ei tykkää, että hänelle karjutaan "tollo, etkö tajua". Jos jankutat pihtiputaanmummolle, että hän ei saa sanoa olevansa koiriensa pomo, koska se osoittaa kaikkea sitä, mitä väität sen osoittavan - aika moni mummo lopettaa kuuntelemisen. Asiasi eli eläinten kohtelu on tärkeä, mutta jankuttaminen saa monet kyllästymään. Jos ihmisen huomio asiallesi loppuu, koska haluat määrätä, että hän käyttää oikeita sinun hyväksymiäsi termejä, siinä voi mennä lapsi pesuveden mukana. Ja johtajuusoppien mukainen koirankoulutus jatkua - koska ihminen ei koskaan jaksanut kuunnella perusteitasi asian (vs. sanojen) puolesta.

Sanat eivät voi vahingoittaa (paitsi toista ihmistä riidellessä). Teot ratkaisevat.

Lue lisää

"Asiasi eli eläinten kohtelu on tärkeä, mutta jankuttaminen saa monet kyllästymään." aivan varmasti varsinkin niille, joille asia on uusi.

Sinulle ... Kyllä olet oikeassa käsken koiraani tietyissä asioissa, vaikka haluaisin en voi pyytää.
Koulutus tilanne: Ehdotan sinulle "jerkku" että hyppää este niinkö menee?
"jerkku" älä räyhää ehdotan, että käyttäydy kunnolla..??

Tosi asia on kuitenkin spk.n kohdalla varsinkin, että ei ehdoteta tai pyydetä se tehdään mitä ollaan tekemässä, enkä tällä tarkoita väkivaltaa.
Tavallaan pakottaahan koirani minut tekemään myös ulos viennin vaikka en haluaisi tai jaksaisi ym..kunten eräs muualla asian kertoi.

Tekeekö tämä minut huonoksi koiran pitäjäksi? Vaikka koen, että minulla on ollut useampi "vahva ystävyys" koirieni kanssa.

Silti en ole ns."johtajuus" ihminen ja tunnen eron sanalle johtajuus ja sen tuoman "velvollisuuden" sanan mukaiseen käyttäytymiseen, joka on minusta se ongelma.

perheen isä kirjoitti:

"Asiasi eli eläinten kohtelu on tärkeä, mutta jankuttaminen saa monet kyllästymään." aivan varmasti varsinkin niille, joille asia on uusi.

Sinulle ... Kyllä olet oikeassa käsken koiraani tietyissä asioissa, vaikka haluaisin en voi pyytää.
Koulutus tilanne: Ehdotan sinulle "jerkku" että hyppää este niinkö menee?
"jerkku" älä räyhää ehdotan, että käyttäydy kunnolla..??

Tosi asia on kuitenkin spk.n kohdalla varsinkin, että ei ehdoteta tai pyydetä se tehdään mitä ollaan tekemässä, enkä tällä tarkoita väkivaltaa.
Tavallaan pakottaahan koirani minut tekemään myös ulos viennin vaikka en haluaisi tai jaksaisi ym..kunten eräs muualla asian kertoi.

Tekeekö tämä minut huonoksi koiran pitäjäksi? Vaikka koen, että minulla on ollut useampi "vahva ystävyys" koirieni kanssa.

Silti en ole ns."johtajuus" ihminen ja tunnen eron sanalle johtajuus ja sen tuoman "velvollisuuden" sanan mukaiseen käyttäytymiseen, joka on minusta se ongelma.

Lue lisää

Tai tarvetta siihen.Olen virkavapaalla tämän vuoden ja noudatan seuraavaa aikataulua. Miltä kuulostaa?

klo: 4.25 ylös
klo:4.45 aamiainen
klo: 5.00 ulkoilu hihnassa ja vapaasti maastossa
klo: 6.45 kotiin
lepoa
klo: 10-10.40 tottelevaisuus harjoitteita
lepoa
klo:14-14.45 hieman ulkoilua (koiran ehdoilla)
lepoa
klo:18-20:30 ulkoilu hihnassa ja vapaasti maastossa.

Mikään näistä ei ole koiralle vapaaehtoista.

Tämän määritän minä ja poikkeuksen tähän tuo vain koiran sen hetkinen tila, vkloppu tai jokin muu poikkeava arkipäivän asia.
Onko tässä päiväohjelmassa jokin pielessä koska ihminen näin päättää, määrää, tahtoo, mutta ei toivo.

perheen isä kirjoitti:

Tai tarvetta siihen.Olen virkavapaalla tämän vuoden ja noudatan seuraavaa aikataulua. Miltä kuulostaa?

klo: 4.25 ylös
klo:4.45 aamiainen
klo: 5.00 ulkoilu hihnassa ja vapaasti maastossa
klo: 6.45 kotiin
lepoa
klo: 10-10.40 tottelevaisuus harjoitteita
lepoa
klo:14-14.45 hieman ulkoilua (koiran ehdoilla)
lepoa
klo:18-20:30 ulkoilu hihnassa ja vapaasti maastossa.

Mikään näistä ei ole koiralle vapaaehtoista.

Tämän määritän minä ja poikkeuksen tähän tuo vain koiran sen hetkinen tila, vkloppu tai jokin muu poikkeava arkipäivän asia.
Onko tässä päiväohjelmassa jokin pielessä koska ihminen näin päättää, määrää, tahtoo, mutta ei toivo.

Lue lisää

"Onko tässä päiväohjelmassa jokin pielessä koska ihminen näin päättää, määrää, tahtoo, mutta ei toivo." jos toivoo niin se ei riitä eikä mitään tapahdu..

piiripienipyörii kirjoitti:

Tällä palstalla asiaa puhuvat molossi,Perheen isä,ja sakemaanikko :)
Meillä mennään samaan tyyliin...

Nämä mainitut 3 kirjoittajaa ovat todella järkevillä mielipiteillä varustettuja, ja näin itsekin koirani olen kasvattanut. Tulokset ovat olleet kaikkien mieleen.

... kirjoitti:

Määrittele minulle johtajuus.

Eli oelt siinä kahvipöydässä ja sinun tuttavasi kysyys sinulta: mitä tarkoitat kun olet koiriesi johtaja.

Ok, en vaadi sinua keksimään vain yhtä sanaa, kuten esimerkiksi minun oli keksittävä yksi sana kuvaamaan rooliani koiriini nähden, voit käyttää useita sanoja, älä kuitenkaan romaania kirjoita, lauseen pitäisi riittää sanojen määrittelyyn. Mitä tarkoitat, että olet koiriesi johtaja?

Tiedämme mitä tarkoittaa kun sanotaan että on johtaja tai johtavassa asemassa oleva, eli että on korkeammalla pallilla joko organisaatiossa tai kisassa. Se on johtajuuden normaali määritelmä. Mutta mitä sinä tarkoitat lauseella ilmaistuna kun olet koiriesi johtaja?

Jaa... tiedämme myös sanalle rasisti määritelmän. Vaivaisiko sinua, että minä alkaisin käyttää yleisesti sanaa rasisti itsestäni, jos kuvaisin jotain tiettyä piirrettä mikä on yhtenäinen rasistin kanssa. Eli olen suvaitsematon (eläintenkaltoinkohtelua kohtaan), eli sanon olevani rasisti. Näinhän se ei mene, suvaitsematon ei ole yksiyhteen rasisti, eikä asioiden määrääjä ole johtaja, mutta jos näitä termejä aivan villisti sallitaan keskusteluissa käytettävän... Kerron siis olevani rasisti. Jos olisit ihmisoikeusaktivisti, niin toivoisitko mahdollisesti, että en kutsuisi itseäni rasistiksi, keskusteluissa, joissa oikeita fasisteja on mahdollisesti paikalla?

Mitä tarkoittaa johtajaegomaanikko? Olenhan kertonut,e ttä olen itsekin uskonut johtjuuteen joskus ja uskoin siihen pehmeään linjaan, eli ei minkäänlaista alistamista tai muuta hitler tyyppsitä toimintaa. Johtjuudella en siis lainkaan koe tarkoitettavan vain jotain pompotusjuttua, vaan ihan neutraalisti johtajuudella tarkoitan korkeampaa arvoasemaa, pidetään sitä yllä miten demokraattisesti tahansa.

"Kieltä saa sinun mukaasi käyttää vain sinun hyväksymälläsi tavalla. Jokainen, joka tekee toisin, on väärässä. "

Ei, vaan miten usein olen sanonut tämän: eläinsuojelullisesti on hyväksi, että johtajuus myytti tungetaan sinne minne se kuuluu.

Usotsie, että johtajuus ajattelu koiran koultuksessa ei pysy yllä sen takia, että joku siitä vänkää vastaan, vaan se pysyy yllä sen takia, että jotkut pitävät sitä yllä pitämällä itseään koiriensa johtajina.

Lue lisää

Onnittelut sitkeydestä! Minä uuvuin! En jaksa enää, koska en kerta kaikkiaan käsitä, oletko maailman itsepäisin provoaja vai muuten vaan itsepäisin väärinlukija. Kaikki on sanottu niin moneen kertaan, että jos asia ei ole vielä valjennut... Tykkään hedelmällisistä keskusteluista, mutta tästä tuli kyllä pidemmän päälle vain prässätty rusina.

Ehkä saat jonkun toisen innostumaan, mutta minä lupaan pyhästi pysyä poissa, vaikka kuinka vääristelisit sanomisiani jatkossa. Hyvät jatkot sinulle ja koirillesi!

ei turhia teorioita kirjoitti:

Onnittelut sitkeydestä! Minä uuvuin! En jaksa enää, koska en kerta kaikkiaan käsitä, oletko maailman itsepäisin provoaja vai muuten vaan itsepäisin väärinlukija. Kaikki on sanottu niin moneen kertaan, että jos asia ei ole vielä valjennut... Tykkään hedelmällisistä keskusteluista, mutta tästä tuli kyllä pidemmän päälle vain prässätty rusina.

Ehkä saat jonkun toisen innostumaan, mutta minä lupaan pyhästi pysyä poissa, vaikka kuinka vääristelisit sanomisiani jatkossa. Hyvät jatkot sinulle ja koirillesi!

Lue lisää

Oli mielenkiintoista lukea ihmisten hienoja kommentteja.
Kyllä trolleista jotain hyötyä sentään on.

koira on onnellinen kirjoitti:

Nämä mainitut 3 kirjoittajaa ovat todella järkevillä mielipiteillä varustettuja, ja näin itsekin koirani olen kasvattanut. Tulokset ovat olleet kaikkien mieleen.

Niin, kannattaa ottaa vain kunnollisia koiria, eikä vaikeita.

sitten kohta suomen kansan oma suupersankari: cesar millan, tuurit ruukas, viktuuria stillvel ja mitä noita vielä lieneekään ja kaikki ihan yhdessä paketissa.

Nyt vain ohjelmia tekemään, niin tyhmä suomen kansa oppii kuinka koiraa käsitellään... ;)