Susilaumasta ja koirista 2

tätä juttua en ole huomannutkaan enkä kuullut.

Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle. Ehkä on mukavampi harrastaa jääkausia kun opettaa koiralle "katso".

Aina olen kansonut omia tai vieraan koiria silmiin, enkä asiaa ole ihmetellyt. Sana katsekontakti on minulle tärkeä asia koiran ja minun välillä.

Mistä näitä ideoita kumpuaa. Olisiko aika tulla jo sieltä koirahäkistä pois ja keskittyä olennaiseen.
Ei tämä koirahomma mitään rakettitiedettä ole tai tarvitse semmoista siitä tehdä.

Toinen asia mikä on mietityttänyt, niin onko ihmiset saanut noista "koiraohjelmista" mitään todellista apua ja ovatko pystyneet niitä soveltamaan ihan rehellisesti.
Minusta ne vaikuttavat lähinnä viihteeltä kuten "pulttibois" tai vast.viihde ohjelmat.

Samaa asiaa (ongelmaa) junnataan jaksosta toiseen, Koiran koko vain vaihtuu.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

tätä juttua en ole huomannutkaan enkä kuullut.

Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle. Ehkä on mukavampi harrastaa jääkausia kun opettaa koiralle "katso".

Lue lisää

Voisiko joku kertoa asian ytimen tästä "katsekontakti hommasta" Kaikessa lyhykäisyydessään

perheen isä kirjoitti:

Voisiko joku kertoa asian ytimen tästä "katsekontakti hommasta" Kaikessa lyhykäisyydessään

tätä Vilander juttua vai yleisellä tasolla?

johtajakokemäeltä kirjoitti:

tätä juttua en ole huomannutkaan enkä kuullut.

Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle. Ehkä on mukavampi harrastaa jääkausia kun opettaa koiralle "katso".

Lue lisää

No muistaakseni ko.tyylissä pointti oli se ( taas kerran,korjatkaa,jos muisti pätkii),että koiran jos opettaa ja pyytää tsekkaamaan silmiin,niin se on mielistelyä ja sotii "johtajuutta" vastaan.
Ja että hyvässä suhteessa koira luonnollisesti ottaa ja tekee sitä ihtestään.
Noh,taas tullaan rotuominaisuuksiin,joita käsitellessä putkiaivot voisi vaihtaa tippaleipäsellaisiin,ellei niitä ole...
On rotuja,joille ei ole tyypillistä "palvoa" omistajia ja "kysyä" hanakasti,mitä nyt.Eli jos katsekontaktia haluaa,niin se vaan on opetettava,niinkuin moni muukin asia.
Opetettu,vahvistettu tai miten tullut,niin minusta se on yksi perusasia ja monessa hyvä juttu.

perheen isä kirjoitti:

Aina olen kansonut omia tai vieraan koiria silmiin, enkä asiaa ole ihmetellyt. Sana katsekontakti on minulle tärkeä asia koiran ja minun välillä.

Mistä näitä ideoita kumpuaa. Olisiko aika tulla jo sieltä koirahäkistä pois ja keskittyä olennaiseen.
Ei tämä koirahomma mitään rakettitiedettä ole tai tarvitse semmoista siitä tehdä.

Toinen asia mikä on mietityttänyt, niin onko ihmiset saanut noista "koiraohjelmista" mitään todellista apua ja ovatko pystyneet niitä soveltamaan ihan rehellisesti.
Minusta ne vaikuttavat lähinnä viihteeltä kuten "pulttibois" tai vast.viihde ohjelmat.

Samaa asiaa (ongelmaa) junnataan jaksosta toiseen, Koiran koko vain vaihtuu.

Lue lisää

ei tarvinnut kuin muistaa mennä kentälle tiettynä aikana viikosta koiran kanssa, nykyisin sujuu tv:n kautta.

Olen katsonut netin kautta näitä ohjelmia, mutta enemmän kiinnostaa koirista kertovat tiededokumentit. Juuri vast'ikään Teemalta tuli kaksiosainen "ihmisen paras ystävä" ohjelma joka käsitteli koiraa ja sen evoluutiota. Valitettavasti ohjelma ei enää näy netissä.

Koira haistaa herkästi ihmisen sairauden ennenkuin ihminen itse sitä tietää. Ohjelmassa oli pari koiraa jotka oli jo tiiviisti koulutettu eri ihmisten virtsasta erottamaan sairauden. Huoneessa oli monta kippoa ja koira ilmaisi makuulle menemällä sairastuneen ihmisen virtsan.

Sitten oli poika jolle puhkesi diabetes ja pahimmillaan potilas näki hallusinaatioita ja käyttäytyi arvaamattomasti. Tilanne oli hankala perheelle ja avuksi koulutettiin saksanpaimennin joka kävi herättämässä pojan vanhemmat ennenkuin kohtaus oli alkanutkaan ja vanhemmat herätti pojan ja antoivat piikin. Koira kulki kaikkialla pojan mukana nukkui myös samassa huoneessa jossa poikakin.

molossi kirjoitti:

No muistaakseni ko.tyylissä pointti oli se ( taas kerran,korjatkaa,jos muisti pätkii),että koiran jos opettaa ja pyytää tsekkaamaan silmiin,niin se on mielistelyä ja sotii "johtajuutta" vastaan.
Ja että hyvässä suhteessa koira luonnollisesti ottaa ja tekee sitä ihtestään.
Noh,taas tullaan rotuominaisuuksiin,joita käsitellessä putkiaivot voisi vaihtaa tippaleipäsellaisiin,ellei niitä ole...
On rotuja,joille ei ole tyypillistä "palvoa" omistajia ja "kysyä" hanakasti,mitä nyt.Eli jos katsekontaktia haluaa,niin se vaan on opetettava,niinkuin moni muukin asia.
Opetettu,vahvistettu tai miten tullut,niin minusta se on yksi perusasia ja monessa hyvä juttu.

Lue lisää

...mielistelee koiraa jos pyytää (opettaa) katsekontaktia koiralle?

Jo tuolla aiemmassa ketjussa selvitin miten PALJON ihminen joutuu "mielistelemään" koiraa, koko ajan normielämässä, syöttämällä, juottamalla, juoksuttamalla ulkona, hankkimalla sille sussu, hoitamalla sitä jne...

Ihminen sattuu olemaan "koiransa vanki" elukan koko elämän ajan, mutta edellä mainitut asiat käännetäänkin toisin päin, niillä myös "hallitaan" koiraa päivittäin.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

...mielistelee koiraa jos pyytää (opettaa) katsekontaktia koiralle?

Jo tuolla aiemmassa ketjussa selvitin miten PALJON ihminen joutuu "mielistelemään" koiraa, koko ajan normielämässä, syöttämällä, juottamalla, juoksuttamalla ulkona, hankkimalla sille sussu, hoitamalla sitä jne...

Ihminen sattuu olemaan "koiransa vanki" elukan koko elämän ajan, mutta edellä mainitut asiat käännetäänkin toisin päin, niillä myös "hallitaan" koiraa päivittäin.

Lue lisää

Juu,ihminen...

johtajakokemäeltä kirjoitti:

tätä Vilander juttua vai yleisellä tasolla?

Vilanderin "katsekontakti kielto" vai mikä se oli

johtajakokemäeltä kirjoitti:

ei tarvinnut kuin muistaa mennä kentälle tiettynä aikana viikosta koiran kanssa, nykyisin sujuu tv:n kautta.

Olen katsonut netin kautta näitä ohjelmia, mutta enemmän kiinnostaa koirista kertovat tiededokumentit. Juuri vast'ikään Teemalta tuli kaksiosainen "ihmisen paras ystävä" ohjelma joka käsitteli koiraa ja sen evoluutiota. Valitettavasti ohjelma ei enää näy netissä.

Koira haistaa herkästi ihmisen sairauden ennenkuin ihminen itse sitä tietää. Ohjelmassa oli pari koiraa jotka oli jo tiiviisti koulutettu eri ihmisten virtsasta erottamaan sairauden. Huoneessa oli monta kippoa ja koira ilmaisi makuulle menemällä sairastuneen ihmisen virtsan.

Sitten oli poika jolle puhkesi diabetes ja pahimmillaan potilas näki hallusinaatioita ja käyttäytyi arvaamattomasti. Tilanne oli hankala perheelle ja avuksi koulutettiin saksanpaimennin joka kävi herättämässä pojan vanhemmat ennenkuin kohtaus oli alkanutkaan ja vanhemmat herätti pojan ja antoivat piikin. Koira kulki kaikkialla pojan mukana nukkui myös samassa huoneessa jossa poikakin.

Lue lisää

"Olen katsonut netin kautta näitä ohjelmia, mutta enemmän kiinnostaa koirista kertovat tiededokumentit"

Näitä minäkin pyrin katsomaan ja muita luonto-ohjelmia, niistä oppii kaikenlaista uutta eläimistä.
Viihde ohjelman ajan käytän mielummin omaan koiraan.

päivysti tienposkessa ja pysäytteli teurasautoja ja tarkasti onko teuraaksi menevillä elukoilla loppumatkalla kaikki ok.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

päivysti tienposkessa ja pysäytteli teurasautoja ja tarkasti onko teuraaksi menevillä elukoilla loppumatkalla kaikki ok.

Eerikäinen on joo vieläkin kovan eläinsuojelijan maineessa, ainakin tääll Turus. Kerran, kun koulutin koiraani "ei vedä" pysähtymällä aina kun remmi kiristyi ja koira siinä turhautuneena vinkui ja yritti tempoa hihnaa, niin eräs iäkkäämpi herra huusi mulle soittavansa Eerikäiselle, koska rääkkään koiraa XD

H. Leyserin on pitänyt astua suuriin saappaisiin ja onkin saanut kuraa niskaan usein ihan aiheetta. Eerikäiselle ei olis ilkiöt uskaltaneet hattuilla sillä tavalla.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

päivysti tienposkessa ja pysäytteli teurasautoja ja tarkasti onko teuraaksi menevillä elukoilla loppumatkalla kaikki ok.

Voidaanko laittaa kommentit viimesimmän perään niin helpottas seuraamista.
Lainataan jos viitataan johonkin

perheen isä kirjoitti:

Voidaanko laittaa kommentit viimesimmän perään niin helpottas seuraamista.
Lainataan jos viitataan johonkin

"herra huusi mulle soittavansa Eerikäiselle, koska rääkkään koiraa XD"

Eläinsuojelijat=Eerikäiset....Heh

Muistan samantapaisen jutun Pohjois-Karjalassa kun sielläkin joku päätti soittaa "eerikäiselle"

perheen isä kirjoitti:

"herra huusi mulle soittavansa Eerikäiselle, koska rääkkään koiraa XD"

Eläinsuojelijat=Eerikäiset....Heh

Muistan samantapaisen jutun Pohjois-Karjalassa kun sielläkin joku päätti soittaa "eerikäiselle"

Lue lisää

Onko maine kiirinyt Pohjois-Karjalaan vai toimiko A.Eerikäinen valtakunnallisesti eläinsuojelijan virassa? Olen luullut, että hän oli Turun kaupungin eläisuojeluvaltuutettu o.O

Joopa joo kirjoitti:

Onko maine kiirinyt Pohjois-Karjalaan vai toimiko A.Eerikäinen valtakunnallisesti eläinsuojelijan virassa? Olen luullut, että hän oli Turun kaupungin eläisuojeluvaltuutettu o.O

Lue lisää

"Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle"
Teidän terverjärkistä keskusteluanne jo jonkun aikaa seuranneena rohkaistun kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??
Tarkoitan sitä että esim. seuratessa (PK-kokeessa) koiran tulee pitää minuun liki katkeamaton katsekontakti.
Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista.
Näin mennään nykyisenikin ( 11kk) kanssa arjessa: Kuljetaan oikeassa kohdassa ja koiruus viestii omia aikojaan vilkaisemalla " hyvinkö sujuu??", " huomasitko, kuulitko, näitkö??", "mites toimitaan??" jne.
Ja sitten mahdollisia tulevia kokeita varten opetellaan eri käskyllä tuijottamaan minun leukaani, sillä oikeaoppisessa seuraamisessahan käsittääkseni minä katson eteeni ja koira yrittää saada sivulta katsekontaktin, johon ei kykene ellei seuraa edessäni poikittain tai ellen minä "riko" ja katso alas sivulle koiraani :)

ja taas mennään kirjoitti:

"Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle"
Teidän terverjärkistä keskusteluanne jo jonkun aikaa seuranneena rohkaistun kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??
Tarkoitan sitä että esim. seuratessa (PK-kokeessa) koiran tulee pitää minuun liki katkeamaton katsekontakti.
Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista.
Näin mennään nykyisenikin ( 11kk) kanssa arjessa: Kuljetaan oikeassa kohdassa ja koiruus viestii omia aikojaan vilkaisemalla " hyvinkö sujuu??", " huomasitko, kuulitko, näitkö??", "mites toimitaan??" jne.
Ja sitten mahdollisia tulevia kokeita varten opetellaan eri käskyllä tuijottamaan minun leukaani, sillä oikeaoppisessa seuraamisessahan käsittääkseni minä katson eteeni ja koira yrittää saada sivulta katsekontaktin, johon ei kykene ellei seuraa edessäni poikittain tai ellen minä "riko" ja katso alas sivulle koiraani :)

Lue lisää

Kokeiden hyvä suoritus on koirankannalta mennyt heikompaan suoritukseen minun mielestäni.
Siinä unohdetaan koiran luontainen toiminta ja älykkyys.
Katsekontaktin ottaminen on koiralle yleensä luontaista. silmiinhän koira katsoo kun sille juttelee.

Mutta vaikeampaa on varmasti kouluttaa koiraa niin ettei katsekontaktia saa ottaa.
Näin esimerkiksi opaskoiralla. Olen kiinnostunut opaskoirista ja kysynytkin tällaista pentua jonka pitäisin pentuvaiheen ajan jonka jälkeen koira menee testeihin onko sopiva oppaaksi.
Tällaiseen koiraan EI SAA ottaa katsekontaktia. Sitä ei saa varsinaisesti muutenkaan kouluttaa.
Esimerkiksi vetämistä ei saa kouluttaa kokonaan pois.
Ilman katsekontaktia olen kuitenkin taatusti täysin osaamaton olemaan koiran kanssa. Siksi en ole vielä ainakaan rohjennut asiaa enempää edes harkitsemaan.

ja taas mennään kirjoitti:

"Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle"
Teidän terverjärkistä keskusteluanne jo jonkun aikaa seuranneena rohkaistun kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??
Tarkoitan sitä että esim. seuratessa (PK-kokeessa) koiran tulee pitää minuun liki katkeamaton katsekontakti.
Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista.
Näin mennään nykyisenikin ( 11kk) kanssa arjessa: Kuljetaan oikeassa kohdassa ja koiruus viestii omia aikojaan vilkaisemalla " hyvinkö sujuu??", " huomasitko, kuulitko, näitkö??", "mites toimitaan??" jne.
Ja sitten mahdollisia tulevia kokeita varten opetellaan eri käskyllä tuijottamaan minun leukaani, sillä oikeaoppisessa seuraamisessahan käsittääkseni minä katson eteeni ja koira yrittää saada sivulta katsekontaktin, johon ei kykene ellei seuraa edessäni poikittain tai ellen minä "riko" ja katso alas sivulle koiraani :)

Lue lisää

"kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??"

Ei kyllä mitään tietoa. Villi arvaus.
Suorassa katsekontaktissa kait pyritään koiran välittömään reagointiin ja ohjaajan välittömään seurantaan. En tiedä, Enkä keksi mihin käytetään.

"Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista"

Tätä minä pidän perusteltuna,luonnisena ja käytännöllisenä.

itse lopetin jo aikaa sitten, kun tuli nämä uudet tuulet. nami, naksu, piippalelu, jne.. hommat juttuun mukaan. Ennen mentiin, tehtiin ja pyrittiin ratkomaan asiat ilman "apuvälineitä" ja tehtiin tekemisen ilosta. Koulutusohjaaja kurssin kävin -86

En näitä ole vastaan ,mutta vieraannutti se minut koko touhusta, Muutin pääkaupunki seudulta pienelle paikkakunnalle niin meiniki oli minulle täysin vierasta. Tutustuin asiaan "rivimiehenä"
ja kerta riitti. Ei ole mielenkiintoa juosta ympyrää koirien ohi "piippiporkkana" kädessä. Siinä jo koirakin kyseen alaisti mielenterveyteni.

Mikä on oikein ja mikä ei niin sen saa kukin kohdallaan päättää.
Ei se tapa vaan on erillaisia tapa tottumuksia.

mennyt kirjoitti:

Kokeiden hyvä suoritus on koirankannalta mennyt heikompaan suoritukseen minun mielestäni.
Siinä unohdetaan koiran luontainen toiminta ja älykkyys.
Katsekontaktin ottaminen on koiralle yleensä luontaista. silmiinhän koira katsoo kun sille juttelee.

Mutta vaikeampaa on varmasti kouluttaa koiraa niin ettei katsekontaktia saa ottaa.
Näin esimerkiksi opaskoiralla. Olen kiinnostunut opaskoirista ja kysynytkin tällaista pentua jonka pitäisin pentuvaiheen ajan jonka jälkeen koira menee testeihin onko sopiva oppaaksi.
Tällaiseen koiraan EI SAA ottaa katsekontaktia. Sitä ei saa varsinaisesti muutenkaan kouluttaa.
Esimerkiksi vetämistä ei saa kouluttaa kokonaan pois.
Ilman katsekontaktia olen kuitenkin taatusti täysin osaamaton olemaan koiran kanssa. Siksi en ole vielä ainakaan rohjennut asiaa enempää edes harkitsemaan.

Lue lisää

"Kokeiden hyvä suoritus on koirankannalta mennyt heikompaan suoritukseen minun mielestäni.
Siinä unohdetaan koiran luontainen toiminta ja älykkyys.
Katsekontaktin ottaminen on koiralle yleensä luontaista. silmiinhän koira katsoo kun sille juttelee."

Täysin samaa mieltä

ja taas mennään kirjoitti:

"Nykyajan koulutuksissahan katsekontaktin otto opetetaan aivan heti ja ei ole edes kovin vaikeaa opettaa sitä koiralle"
Teidän terverjärkistä keskusteluanne jo jonkun aikaa seuranneena rohkaistun kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??
Tarkoitan sitä että esim. seuratessa (PK-kokeessa) koiran tulee pitää minuun liki katkeamaton katsekontakti.
Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista.
Näin mennään nykyisenikin ( 11kk) kanssa arjessa: Kuljetaan oikeassa kohdassa ja koiruus viestii omia aikojaan vilkaisemalla " hyvinkö sujuu??", " huomasitko, kuulitko, näitkö??", "mites toimitaan??" jne.
Ja sitten mahdollisia tulevia kokeita varten opetellaan eri käskyllä tuijottamaan minun leukaani, sillä oikeaoppisessa seuraamisessahan käsittääkseni minä katson eteeni ja koira yrittää saada sivulta katsekontaktin, johon ei kykene ellei seuraa edessäni poikittain tai ellen minä "riko" ja katso alas sivulle koiraani :)

Lue lisää

No en minä tiedä,voiko puhua villityksesetä,mutta voi niinkin sanoa,että usein sitä monessa asiassa ammutaan ehkä vähän yli...

Yleisesti ottaen minusta katsekontakti on erittäin hyvä asia.Monessakin.Niin normielämän jossain tilanteissa,kuin kisasuorituksissakin.Eli hyödyllinen.

Täytyy muistaa,että koesuoritukset on koesuorituksia,ominen sääntöineen ja tapoineen.
Eiköhän tuo pk-puolen suoritus,jota tosin tietyllä tapaa toimittuna myös nykyisin tokossakin on korostunut,ole osaltaan sitä,että mitä intessiivinen suoritus,sen näyttävämpi...
Tietty voidaan olettaa myös niin,että voimakkaassa katsekontaktissa oleva kertoo suuremmassa vietissä olevasta,jota taas varsinkin pk-puolella arvostetaan.Ja noh,miksei ehkä oleteta sitäkin,että voimakkaassa kontaktissa oleva on paremmin "hallinnassa" ja innokkaampikin.Tiedä sitten,onko aina näin ja tässäkin tullaan niihin aina :D korostamiini rotuominaisuuksiin.

Tokossa poikituksessa taas rangaistaan.Kyllä koira pystyy katsomaan ilman poikitusta,tosin samanlaista katsekontaktiahan se ei ole.Se on vaan hienovaraisempaa.Ohjaaja ei myös tavallaan saa vastata katsekontaktiin,eli pään asento on oltava normaali,ei kanivino.

perheen isä kirjoitti:

"kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??"

Ei kyllä mitään tietoa. Villi arvaus.
Suorassa katsekontaktissa kait pyritään koiran välittömään reagointiin ja ohjaajan välittömään seurantaan. En tiedä, Enkä keksi mihin käytetään.

"Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista"

Tätä minä pidän perusteltuna,luonnisena ja käytännöllisenä.

itse lopetin jo aikaa sitten, kun tuli nämä uudet tuulet. nami, naksu, piippalelu, jne.. hommat juttuun mukaan. Ennen mentiin, tehtiin ja pyrittiin ratkomaan asiat ilman "apuvälineitä" ja tehtiin tekemisen ilosta. Koulutusohjaaja kurssin kävin -86

En näitä ole vastaan ,mutta vieraannutti se minut koko touhusta, Muutin pääkaupunki seudulta pienelle paikkakunnalle niin meiniki oli minulle täysin vierasta. Tutustuin asiaan "rivimiehenä"
ja kerta riitti. Ei ole mielenkiintoa juosta ympyrää koirien ohi "piippiporkkana" kädessä. Siinä jo koirakin kyseen alaisti mielenterveyteni.

Mikä on oikein ja mikä ei niin sen saa kukin kohdallaan päättää.
Ei se tapa vaan on erillaisia tapa tottumuksia.

Lue lisää

saadaan kukin tehdä niinkuin halutaan, meidän koirien EI TARVITSE lakkaamatta minua tuijotella. Ne tietää hyvin ilman tuijottelua että olen olemassa.

molossi kirjoitti:

No en minä tiedä,voiko puhua villityksesetä,mutta voi niinkin sanoa,että usein sitä monessa asiassa ammutaan ehkä vähän yli...

Yleisesti ottaen minusta katsekontakti on erittäin hyvä asia.Monessakin.Niin normielämän jossain tilanteissa,kuin kisasuorituksissakin.Eli hyödyllinen.

Täytyy muistaa,että koesuoritukset on koesuorituksia,ominen sääntöineen ja tapoineen.
Eiköhän tuo pk-puolen suoritus,jota tosin tietyllä tapaa toimittuna myös nykyisin tokossakin on korostunut,ole osaltaan sitä,että mitä intessiivinen suoritus,sen näyttävämpi...
Tietty voidaan olettaa myös niin,että voimakkaassa katsekontaktissa oleva kertoo suuremmassa vietissä olevasta,jota taas varsinkin pk-puolella arvostetaan.Ja noh,miksei ehkä oleteta sitäkin,että voimakkaassa kontaktissa oleva on paremmin "hallinnassa" ja innokkaampikin.Tiedä sitten,onko aina näin ja tässäkin tullaan niihin aina :D korostamiini rotuominaisuuksiin.

Tokossa poikituksessa taas rangaistaan.Kyllä koira pystyy katsomaan ilman poikitusta,tosin samanlaista katsekontaktiahan se ei ole.Se on vaan hienovaraisempaa.Ohjaaja ei myös tavallaan saa vastata katsekontaktiin,eli pään asento on oltava normaali,ei kanivino.

Lue lisää

"tokossakin on korostunut,ole osaltaan sitä,että mitä intessiivinen suoritus,sen näyttävämpi..."

Niin taitaa olla minusta vain menee käytännöllisyyden ohi

mennyt kirjoitti:

Kokeiden hyvä suoritus on koirankannalta mennyt heikompaan suoritukseen minun mielestäni.
Siinä unohdetaan koiran luontainen toiminta ja älykkyys.
Katsekontaktin ottaminen on koiralle yleensä luontaista. silmiinhän koira katsoo kun sille juttelee.

Mutta vaikeampaa on varmasti kouluttaa koiraa niin ettei katsekontaktia saa ottaa.
Näin esimerkiksi opaskoiralla. Olen kiinnostunut opaskoirista ja kysynytkin tällaista pentua jonka pitäisin pentuvaiheen ajan jonka jälkeen koira menee testeihin onko sopiva oppaaksi.
Tällaiseen koiraan EI SAA ottaa katsekontaktia. Sitä ei saa varsinaisesti muutenkaan kouluttaa.
Esimerkiksi vetämistä ei saa kouluttaa kokonaan pois.
Ilman katsekontaktia olen kuitenkin taatusti täysin osaamaton olemaan koiran kanssa. Siksi en ole vielä ainakaan rohjennut asiaa enempää edes harkitsemaan.

Lue lisää

No minun mielestäni toisaalta on,toisaalta ei.Siinä mielessä on myös parannusta,että koirien käyttäytymisen uusilla aluevaltauksilla on saatu tuloksia parannettua,ja nimenomaan koiraystävällisillä tavoilla.
Toinen puoli on sitten tietyin osin sitä yliammuntaa...

Katsekontaktin ottaminen on luonnollista.Paitsi että toisilla on,toisilla ei niinkään tavanomaista,eli taas tullaan rotuominaisuuksiin.Tietyissä tilanteissa toki hieman helpommin.
Jos puhutaan koesuorituksista,niin ei,ei ole kuin niille luonnollista,joille on geeneissä sisäänrakennettu,jalostuksella vahvistettu ominaisuus toimia vahvasti suoraan ihmisen kanssa,ei niinkään itsenäisesti,tai sitä puolta jalostuksessa vahvistamattomilla.

Kyllä opaskoiraa saa kouluttaa.Mutta sen kanssa on lähtökohta se,ettei tehdä mitään,mikä sotii tai hankaluuttaa sen toimintakykyä oikeassa tehtävässä.Ja jos opaskoiran alun saa kasvatettavakseen,niin sieltä koululta saa hyvät neuvot,mitä tehdä ja mitä ei ;)

johtajakokemäeltä kirjoitti:

saadaan kukin tehdä niinkuin halutaan, meidän koirien EI TARVITSE lakkaamatta minua tuijotella. Ne tietää hyvin ilman tuijottelua että olen olemassa.

Kyllä koira omistajansa tuntee vaikkei koko aikaa katselekkaan. Ihmettelen usein koiriensa kanssa ulkoilijoita; Ketä varten sinne ulos ylipäätään mennään ? Sen koiran vai sen takia että omistaja tuntee itsensä jotenkin paremmaksi, kun koira kulkee koko ajan jalan vieressä ja vahtaa taluttajaansa kuin jotain jumalaa ? Meillä on koirien kanssa ulos menty siksi, että koira sekä emäntä saa liikuntaa ja koira tekee tarpeensa, mikä ei taas onnistu hyvinkään, jos pitää siinä jalanvieressä metsässäkin kävellä ja ottaa "katsekontaktia". Eli nähtävästi koirien koulutus menee siihen, että koiran tehtävä on palvoa ihmistä eikä saa edes ympärilleen katsella ja ihmetellä kesäötöiköiden lentelyä ja koppakuoriaisten tallailua.

******* kirjoitti:

Kyllä koira omistajansa tuntee vaikkei koko aikaa katselekkaan. Ihmettelen usein koiriensa kanssa ulkoilijoita; Ketä varten sinne ulos ylipäätään mennään ? Sen koiran vai sen takia että omistaja tuntee itsensä jotenkin paremmaksi, kun koira kulkee koko ajan jalan vieressä ja vahtaa taluttajaansa kuin jotain jumalaa ? Meillä on koirien kanssa ulos menty siksi, että koira sekä emäntä saa liikuntaa ja koira tekee tarpeensa, mikä ei taas onnistu hyvinkään, jos pitää siinä jalanvieressä metsässäkin kävellä ja ottaa "katsekontaktia". Eli nähtävästi koirien koulutus menee siihen, että koiran tehtävä on palvoa ihmistä eikä saa edes ympärilleen katsella ja ihmetellä kesäötöiköiden lentelyä ja koppakuoriaisten tallailua.

Lue lisää

Minusta koiralla normaali tapa on havannoida ja huomioida ympäristöään , mutta pitämällä kontaktin ohjaajaan vilkaisulla ja korvilla (tässä korvat taaksepäin käyttäen tai pitäen)

Onhan se "komeeta" kun koira herkämättä ohjaajansa seuraa, mutta hyöty tässä on ilmeisesti vain näöllinen, jota en tahdo ymmärtää. Kuka tämän tarpeen perustelisi hyvin.

Minusta tässä "herkeämättömässä" tuijotuksessa jää se koirankannalta oleellinen tai sen luontainen käytöksen osa pois.

Tämä on minusta luonnollinen ja koiralle tarpeellinen tapa.

"Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista"

"Näin mennään nykyisenikin ( 11kk) kanssa arjessa: Kuljetaan oikeassa kohdassa ja koiruus viestii omia aikojaan vilkaisemalla " hyvinkö sujuu??", " huomasitko, kuulitko, näitkö??", "mites toimitaan??"

Näin meilläkin on aina menty ja tähän tullaan jatkossakin panostamaan,

******* kirjoitti:

Kyllä koira omistajansa tuntee vaikkei koko aikaa katselekkaan. Ihmettelen usein koiriensa kanssa ulkoilijoita; Ketä varten sinne ulos ylipäätään mennään ? Sen koiran vai sen takia että omistaja tuntee itsensä jotenkin paremmaksi, kun koira kulkee koko ajan jalan vieressä ja vahtaa taluttajaansa kuin jotain jumalaa ? Meillä on koirien kanssa ulos menty siksi, että koira sekä emäntä saa liikuntaa ja koira tekee tarpeensa, mikä ei taas onnistu hyvinkään, jos pitää siinä jalanvieressä metsässäkin kävellä ja ottaa "katsekontaktia". Eli nähtävästi koirien koulutus menee siihen, että koiran tehtävä on palvoa ihmistä eikä saa edes ympärilleen katsella ja ihmetellä kesäötöiköiden lentelyä ja koppakuoriaisten tallailua.

Lue lisää

En nyt tiedä,mutta sotketaanko nyt osaltaan näissä katsekontaktijutuissa jo vähän vellit ja puurot sekaisin...
Eli siis tuo korostettu katsekontaktihomma on enemmänkin koepuolen juttuja.

En kyllä itse ainakaan ole huomannut ,että siinä nyt arkielämässä ollaan ööveriksi menty.
Koulutus ja kasvatus on eri juttuja,ja jos koulutuksessa joltain osin ollaan ehkä melkoisen korostettu nykypäivänä tiivistä kontaktinottoa,niin normielämä on ihan eri juttu.En minä siis ainakaan ole huomannut mitään ylilyöntejä siinä yleisesti ottaen.

perheen isä kirjoitti:

"kysymään tietääkö joku mikä ylipäätänsä on tämä hurja katsekontakti villitys ??"

Ei kyllä mitään tietoa. Villi arvaus.
Suorassa katsekontaktissa kait pyritään koiran välittömään reagointiin ja ohjaajan välittömään seurantaan. En tiedä, Enkä keksi mihin käytetään.

"Ennen riitti kun koira seurasi nätisti ja huomioi ohjaajansa, mutta "valppaana" seuraili myös ympäristöään, ja ilmoitti sitten omatoimisesti vilkaisullaan poikkeamista"

Tätä minä pidän perusteltuna,luonnisena ja käytännöllisenä.

itse lopetin jo aikaa sitten, kun tuli nämä uudet tuulet. nami, naksu, piippalelu, jne.. hommat juttuun mukaan. Ennen mentiin, tehtiin ja pyrittiin ratkomaan asiat ilman "apuvälineitä" ja tehtiin tekemisen ilosta. Koulutusohjaaja kurssin kävin -86

En näitä ole vastaan ,mutta vieraannutti se minut koko touhusta, Muutin pääkaupunki seudulta pienelle paikkakunnalle niin meiniki oli minulle täysin vierasta. Tutustuin asiaan "rivimiehenä"
ja kerta riitti. Ei ole mielenkiintoa juosta ympyrää koirien ohi "piippiporkkana" kädessä. Siinä jo koirakin kyseen alaisti mielenterveyteni.

Mikä on oikein ja mikä ei niin sen saa kukin kohdallaan päättää.
Ei se tapa vaan on erillaisia tapa tottumuksia.

Lue lisää

No ensinnä,ihan samaa mieltä siinä,"Mikä on oikein...", ja kuten olen sanonutkin,jokainen taaplaa tyylilläään :)

Mutta minun täytyy sanoa,että minä pidän enemmänkin näistä uusista tuulista.Eli enemmän vietteihin perustuvasta koulutuksesta,koiran käyttäytymisen tuntemisen kautta tulleista tavoista,joita voi hyödyntää enemmän yksilöllisestikkin,kuin pelkkäään pakotteeseen pääasiassa perustuvaa koulutusta,jota ennen aikaan oli.
Nyt on saatu tietotaitoa myös vähän vaikeampien rotujen kouluttamiseen ( eli siis viettien käytössäkin vaihtoehtoja),joka taas edesauttaa sitä,että niitäkin edes vähän enemmän koulutetaan ja niiden kanssa harrastetaan :).Aika vähän niitä entisaikaan kentillä näkyi,eikä ehkä ihme,kun koulutukset pääasin pyöri tiettyjen perinteisten metodeitten ympärillä.
Jos myös ajatellaan kilpatasoa,niin näkyy se sielläkin siinä mielessä,että suomalaiset jyrää sielläkin aika mukavasti.Vaikkakin huipulla pääasiassa tietyntyyliset rodut vaikuttaakin lajeissaan.

molossi kirjoitti:

No ensinnä,ihan samaa mieltä siinä,"Mikä on oikein...", ja kuten olen sanonutkin,jokainen taaplaa tyylilläään :)

Mutta minun täytyy sanoa,että minä pidän enemmänkin näistä uusista tuulista.Eli enemmän vietteihin perustuvasta koulutuksesta,koiran käyttäytymisen tuntemisen kautta tulleista tavoista,joita voi hyödyntää enemmän yksilöllisestikkin,kuin pelkkäään pakotteeseen pääasiassa perustuvaa koulutusta,jota ennen aikaan oli.
Nyt on saatu tietotaitoa myös vähän vaikeampien rotujen kouluttamiseen ( eli siis viettien käytössäkin vaihtoehtoja),joka taas edesauttaa sitä,että niitäkin edes vähän enemmän koulutetaan ja niiden kanssa harrastetaan :).Aika vähän niitä entisaikaan kentillä näkyi,eikä ehkä ihme,kun koulutukset pääasin pyöri tiettyjen perinteisten metodeitten ympärillä.
Jos myös ajatellaan kilpatasoa,niin näkyy se sielläkin siinä mielessä,että suomalaiset jyrää sielläkin aika mukavasti.Vaikkakin huipulla pääasiassa tietyntyyliset rodut vaikuttaakin lajeissaan.

Lue lisää

"Mutta minun täytyy sanoa,että minä pidän enemmänkin näistä uusista tuulista.Eli enemmän vietteihin perustuvasta koulutuksesta,koiran käyttäytymisen tuntemisen kautta tulleista tavoista,joita voi hyödyntää enemmän yksilöllisestikkin,kuin pelkkäään pakotteeseen pääasiassa perustuvaa koulutusta,jota ennen aikaan oli."

Täytyy omalta osaltani senverran sanoa, että oma tyylini ei perustu käsky tai käsky ja pakote linjaan. Vaan kannustukseen ja määrätietoiseen ohjaukseen.
Kuten jo aijemmin jo sanoit on näitä rotukohtaisia tapauksia, missä johonkin asiaan tarvitaan joitain kikkoja niin se on tietysti ok.

En tiedä miten ilmaisisin asiani, kun sanon tekemistä kannustavassa muodossa suoraan koiran ja ohjaajan välissä. Tämä usein onnistuu ilman sitä kolmatta "osapuolta"

Ainakin minulla se on onnistunut hyvin Basenjistä-keskariin ja siltä väliltä.
(eri tarkoituksiin)
Keskari otti hieman enemmän mutta kun alkuun päästiin niin junaa ei pysäytetty.

Basenji oppi hetkessä sen mikä piti ja myös säilytti jatkossa oppimansa.
(nämä esimerkit ääripäitä.)

Mutta en nyt lähde asioista jänkkämään,

Näistä uusista tuulista oli ne sitten mitä tahansa niin, Hyvin perusteltu asia on aina ok. Samoin se, että miksi uusi on parempi kuin vanha tai miksi vanha on huono.

perheen isä kirjoitti:

"Mutta minun täytyy sanoa,että minä pidän enemmänkin näistä uusista tuulista.Eli enemmän vietteihin perustuvasta koulutuksesta,koiran käyttäytymisen tuntemisen kautta tulleista tavoista,joita voi hyödyntää enemmän yksilöllisestikkin,kuin pelkkäään pakotteeseen pääasiassa perustuvaa koulutusta,jota ennen aikaan oli."

Täytyy omalta osaltani senverran sanoa, että oma tyylini ei perustu käsky tai käsky ja pakote linjaan. Vaan kannustukseen ja määrätietoiseen ohjaukseen.
Kuten jo aijemmin jo sanoit on näitä rotukohtaisia tapauksia, missä johonkin asiaan tarvitaan joitain kikkoja niin se on tietysti ok.

En tiedä miten ilmaisisin asiani, kun sanon tekemistä kannustavassa muodossa suoraan koiran ja ohjaajan välissä. Tämä usein onnistuu ilman sitä kolmatta "osapuolta"

Ainakin minulla se on onnistunut hyvin Basenjistä-keskariin ja siltä väliltä.
(eri tarkoituksiin)
Keskari otti hieman enemmän mutta kun alkuun päästiin niin junaa ei pysäytetty.

Basenji oppi hetkessä sen mikä piti ja myös säilytti jatkossa oppimansa.
(nämä esimerkit ääripäitä.)

Mutta en nyt lähde asioista jänkkämään,

Näistä uusista tuulista oli ne sitten mitä tahansa niin, Hyvin perusteltu asia on aina ok. Samoin se, että miksi uusi on parempi kuin vanha tai miksi vanha on huono.

Lue lisää

Tuo kirjoitus uusista tuulista lähinnä siis siitä,että koirien koulutushan ennenvanhaan oli melko puhtaasti pakotteisiin perustuvaa.Eli siis nyt puhun nimenomaan koulutuksesta.Se oli siis ihan tyypillistä kentillä,oli sitten kyse mistä rodusta.
Sen jälkeen tuli siis viettien hyödyntäminen,voisi sanoa,että lähinnä pk-puolella ensin saalisvietin,ja sitten pikkuhiljaa ruuanhankkimis.Pk-puolella enemmän tuota saalisviettiä,mutta eiköhän siellä niitä sekakäyttäjiäkin löydy nykyään.Pakotteet mukana myös,osalla enemmän osalla vähemmän ja sitten kokonaan positiiviseen vahvistamiseen perustuva,joka lähinnä saanut sijaa enenevästi,kun koirien käyttäytymisestä on enemmän tietoa tullunna ja positiivisen ehdollistamisen kokemusta muitten eläinlajienkin kautta.

Mutta,jos ajattelee,niin suomalaisten taso kisoissa kuin kisoissa on huimasti noussut,kun on kehityksen junaan menty.
Eli jos puhutaan puhtaasti koulutuksesta,niin luulen,ettei tuloksia taida syntyä ilman "kikkoja" pahemmin,varsinkin jos puhutaan jo aika ehdottomasta tuloksista.

Mutta kasvatus onkin sitten eri asia.Minustakin se on nimenomaan lähinnä sitä ohjausta.Tosin mikä ettei siinäkin,eli normaalielämän opettelussakin voi käyttää vaikka jossain tilanteissa motivointijuttuja.Vahvistaa vaan,ja itsenäisemmillä nopeuttaa ja lisää toteuttamishalukkuutta,varsinkin opetteluvaiheessa :)

Noh,se sitten mikä on huono mikä hyvää,niin pitkälti makuasiaa.Itse niin koulutuksessa kuin normielämän ohjauksessa kaarrun sinne positiivisen opettelun puolelle kuitenkin enemmälti.

Minusta taas koiran ja suden yhtäläisyyksiä voisi etsiä. Ne kun eivät ole samanlaisia eläimiä juuri ollenkaan.
Entä leijona? Aika paljon koiramaisuutta leijonassa jos haluaa niin katsoa. Leimaantuu ihmiseen. Tosin kaikki eläimet kiintyy emoon/hoivaajaan.

+ kirjoitti:

Minusta taas koiran ja suden yhtäläisyyksiä voisi etsiä. Ne kun eivät ole samanlaisia eläimiä juuri ollenkaan.
Entä leijona? Aika paljon koiramaisuutta leijonassa jos haluaa niin katsoa. Leimaantuu ihmiseen. Tosin kaikki eläimet kiintyy emoon/hoivaajaan.

Lue lisää

Laumaeläimet ovat myöntämättä hyvin samanlaisia elintavoiltaan ja käyttäytymispiirteiltään, jonka vuoksi ne ovatkin parempia lemmikkejä kuin yksineläjät. Mutta ainakin koira ja susi kykenevät risteytymään keskenään aivan normaalisti, joka kertoo siitä, kuinka vähän koira ja susi ovat ehtineet toisistaan erkaantua. Ehkäpä sutta voitaisiin pitää jopa koirarotuna, sillä koko ajan sudesta alkaen ollaan jalostettu rotuja ja sitä mukaa roduista toisia rotuja. Mutta se on alkanut sudesta. Monien mielestä koira on suden alalaji, mutta silloin myös koirarotujen on oltava toistensa alalajeja, sillä koiraroduista ollaan kehitetty toisia rotuja samaten kuin sudesta koira.

Tämä kysely on minun osaltani ohi, sillä tiedän, ettei se pääty koskaan, vaan tästä syntyy ikuinen kiista. Ja tietysti joku väittää jotain että >>hyvä että lopetit, koska olit väärässä>>. Sellainen raukkamainen pilkkalausunto tietysti tulee taas joltain.

989898 kirjoitti:

Laumaeläimet ovat myöntämättä hyvin samanlaisia elintavoiltaan ja käyttäytymispiirteiltään, jonka vuoksi ne ovatkin parempia lemmikkejä kuin yksineläjät. Mutta ainakin koira ja susi kykenevät risteytymään keskenään aivan normaalisti, joka kertoo siitä, kuinka vähän koira ja susi ovat ehtineet toisistaan erkaantua. Ehkäpä sutta voitaisiin pitää jopa koirarotuna, sillä koko ajan sudesta alkaen ollaan jalostettu rotuja ja sitä mukaa roduista toisia rotuja. Mutta se on alkanut sudesta. Monien mielestä koira on suden alalaji, mutta silloin myös koirarotujen on oltava toistensa alalajeja, sillä koiraroduista ollaan kehitetty toisia rotuja samaten kuin sudesta koira.

Tämä kysely on minun osaltani ohi, sillä tiedän, ettei se pääty koskaan, vaan tästä syntyy ikuinen kiista. Ja tietysti joku väittää jotain että >>hyvä että lopetit, koska olit väärässä>>. Sellainen raukkamainen pilkkalausunto tietysti tulee taas joltain.

Lue lisää

Eli en aio tuomita kenenkään muiden mieliiteitä ja käsityksiä tästä asiasta, enkä väitä teidän muiden olevan väärässä, vaan tämä kirjoittamanikin oli nimenomaan minun käsitykseni tästä asiasta. Kukin voi olla mitä mieltä on, mutta olisi hyvä, jos jakaisimme tietojamme aivan sosiaalisesti. En väitä olevani varmuudella oikeassa.

989898 kirjoitti:

Eli en aio tuomita kenenkään muiden mieliiteitä ja käsityksiä tästä asiasta, enkä väitä teidän muiden olevan väärässä, vaan tämä kirjoittamanikin oli nimenomaan minun käsitykseni tästä asiasta. Kukin voi olla mitä mieltä on, mutta olisi hyvä, jos jakaisimme tietojamme aivan sosiaalisesti. En väitä olevani varmuudella oikeassa.

Lue lisää

Noista asioista löytynee jo paljon tutkimustietoa. Suden ja koiran historiaa ei kai voi kuin arvailla.
Eroavaisuuksia löytyy monesta, aika ratkaisesvasti, mutta onko ne tulleet sitten kesyyntymisen tai jalostuksen myötä ajan kanssa mene ja tiedä.

Oma pointtini on ollut lähestyä asioita normielämän ja siinä asuttavan ihmisymäristön kautta, koska sillä on ratkaiseva merkitys koiran käytösmallin ihmisen ja koiran välillä

Koira sopeutuu, jos tilanne muuttuu (luonto tai muu elinympäristö.)

Tässä sanoit viisaasti

"Eli en aio tuomita kenenkään muiden mieliiteitä ja käsityksiä tästä asiasta, enkä väitä teidän muiden olevan väärässä, vaan tämä kirjoittamanikin oli nimenomaan minun käsitykseni tästä asiasta. Kukin voi olla mitä mieltä on, mutta olisi hyvä, jos jakaisimme tietojamme aivan sosiaalisesti. En väitä olevani varmuudella oikeassa"

Keskustelu on aina rakentavaa, kun pysytään asia linjalla ja huomioidaan erillaiset kannat ilman intohimoja ja eripuraa.

perheen isä kirjoitti:

Noista asioista löytynee jo paljon tutkimustietoa. Suden ja koiran historiaa ei kai voi kuin arvailla.
Eroavaisuuksia löytyy monesta, aika ratkaisesvasti, mutta onko ne tulleet sitten kesyyntymisen tai jalostuksen myötä ajan kanssa mene ja tiedä.

Oma pointtini on ollut lähestyä asioita normielämän ja siinä asuttavan ihmisymäristön kautta, koska sillä on ratkaiseva merkitys koiran käytösmallin ihmisen ja koiran välillä

Koira sopeutuu, jos tilanne muuttuu (luonto tai muu elinympäristö.)

Tässä sanoit viisaasti

"Eli en aio tuomita kenenkään muiden mieliiteitä ja käsityksiä tästä asiasta, enkä väitä teidän muiden olevan väärässä, vaan tämä kirjoittamanikin oli nimenomaan minun käsitykseni tästä asiasta. Kukin voi olla mitä mieltä on, mutta olisi hyvä, jos jakaisimme tietojamme aivan sosiaalisesti. En väitä olevani varmuudella oikeassa"

Keskustelu on aina rakentavaa, kun pysytään asia linjalla ja huomioidaan erillaiset kannat ilman intohimoja ja eripuraa.

Lue lisää

Olen vuosien varrella kun on mieleistä eläin ohjelmaa tai kirja/tutkimus juttua kohdalleen tullut niin niihin suurella mielen kiinnolla olen keskittynyt. Sudet, ahmat, karhut ym.. kiinostaa, mutta en esim. susi asioita ja kotikoiraa jaksa verrata tai hakea minkäänlaista yhteläisyyttä käytökseen tai muuhun.

Idean katkasee koiran ja suden välillä suden muutama voimakas ero käytöksessä ja joissain muissa asioissa suhteessa kesykoiraan.

Lisäksi pitää huomioida muutama muu asia keskustelussa. Paloittelen itselleni sen näin

- Kotikoira
- Kotiharrastekoira
- Virkakoirat
- Tarhakoira
- Tarhakoirat/
- kilpailukoirat/näyttelykoirat (aktiivi)

Näistä kustakin löytyy monta erillaista käytöstä ja käyttäytymismallia, joita ei pysty edes keskenään vertaamaan tai löydy yhteistä puhetta. Tuohon booliin kun lisää suden niin ei taida suomesta löytyä niin oppinutta, että siitä pystyisi jotain hyödyllistä tietoa edes kertomaan. Toisaalta mitä sillä tiedolla edes tekisi käytännön tasolla.

Itse mieleeläni puhun susista, koirista tai vaikka kastemadoista puheen aiheena.
Mutta en mielellään susista ja koirista tai koirasusista yhtenä aiheena tai yhdessä.
Tuo viime mainittu on kaiteti näiden puheiden "hedelmä".

Mutta näin ajattelen asioista käytännössä .

perheen isä kirjoitti:

Olen vuosien varrella kun on mieleistä eläin ohjelmaa tai kirja/tutkimus juttua kohdalleen tullut niin niihin suurella mielen kiinnolla olen keskittynyt. Sudet, ahmat, karhut ym.. kiinostaa, mutta en esim. susi asioita ja kotikoiraa jaksa verrata tai hakea minkäänlaista yhteläisyyttä käytökseen tai muuhun.

Idean katkasee koiran ja suden välillä suden muutama voimakas ero käytöksessä ja joissain muissa asioissa suhteessa kesykoiraan.

Lisäksi pitää huomioida muutama muu asia keskustelussa. Paloittelen itselleni sen näin

- Kotikoira
- Kotiharrastekoira
- Virkakoirat
- Tarhakoira
- Tarhakoirat/
- kilpailukoirat/näyttelykoirat (aktiivi)

Näistä kustakin löytyy monta erillaista käytöstä ja käyttäytymismallia, joita ei pysty edes keskenään vertaamaan tai löydy yhteistä puhetta. Tuohon booliin kun lisää suden niin ei taida suomesta löytyä niin oppinutta, että siitä pystyisi jotain hyödyllistä tietoa edes kertomaan. Toisaalta mitä sillä tiedolla edes tekisi käytännön tasolla.

Itse mieleeläni puhun susista, koirista tai vaikka kastemadoista puheen aiheena.
Mutta en mielellään susista ja koirista tai koirasusista yhtenä aiheena tai yhdessä.
Tuo viime mainittu on kaiteti näiden puheiden "hedelmä".

Mutta näin ajattelen asioista käytännössä .

Lue lisää

"Onko maine kiirinyt Pohjois-Karjalaan vai toimiko A.Eerikäinen valtakunnallisesti eläinsuojelijan virassa? Olen luullut, että hän oli Turun kaupungin eläisuojeluvaltuutettu o.O"

Julkisuuden myötä Eläinsuojelusta tuli= käsite eerikäinen
Ihmiset soitteli ympäri suomen.
Eipä ole sen jälkeen muut eläintensuojeliat itsestään ääntä pitänyt tai niiden toimista.
Ilmoitukset rikkeistä nykyisin tuleekin naapureilta ja kansalaisilta suoraan kunnan ell. tai lehteen.

"Eikä myöskään ole lainkaan järkevää hankkia sellaista koiranpentua, jonka emä on kurittanut sitä, sillä sellaisesta pennusta kasvaa itsestäänkin kurinpitäjä. Joten ei ole mitään järkeä teettää pentuja sellaisella nartulla, joka ei yleensä siedä pentuja tai lapsia hermostumatta."

Normaalissa laumakäytöksessä kuritusta annetaan vain ja ainoastaan aiheesta ja vain sen verran kun on tarpeen, jotta "jäsen" saadaan yhteiseen ruotuun. Se on kokolauman etu.
Turhaan tai väärinperustein ei emo pentujaan kurita.

Mikäli tälläinen "emonkurittama pentu" ei asetu niin tulee kuvioon normaalisti laumasta luonnollinen poistuma ja tälläinen jälkeläinen harvoin pääsee jatkamaan sukua paitsi ihmisen toimesta.

Tästä helposti ymmärtää, että luonnossa tuollainen korostunut häiriökäytös poistuu luonnolliseti.

+ kirjoitti:

Minusta taas koiran ja suden yhtäläisyyksiä voisi etsiä. Ne kun eivät ole samanlaisia eläimiä juuri ollenkaan.
Entä leijona? Aika paljon koiramaisuutta leijonassa jos haluaa niin katsoa. Leimaantuu ihmiseen. Tosin kaikki eläimet kiintyy emoon/hoivaajaan.

Lue lisää

"Sudet ovat hyvin hierarkisia eläimiä ja niillä on laumassaan hyvin tarkka arvojärjestys. ..Tällainen käyttäytyminen on koirilta suurelta osaltaan kadonnut ja koirat eivät yhtä päättäväisesti ja niin usein pyri samaan." -E.Pulliainen-

Lyhenne lainauksesta

perheen isä kirjoitti:

"Eikä myöskään ole lainkaan järkevää hankkia sellaista koiranpentua, jonka emä on kurittanut sitä, sillä sellaisesta pennusta kasvaa itsestäänkin kurinpitäjä. Joten ei ole mitään järkeä teettää pentuja sellaisella nartulla, joka ei yleensä siedä pentuja tai lapsia hermostumatta."

Normaalissa laumakäytöksessä kuritusta annetaan vain ja ainoastaan aiheesta ja vain sen verran kun on tarpeen, jotta "jäsen" saadaan yhteiseen ruotuun. Se on kokolauman etu.
Turhaan tai väärinperustein ei emo pentujaan kurita.

Mikäli tälläinen "emonkurittama pentu" ei asetu niin tulee kuvioon normaalisti laumasta luonnollinen poistuma ja tälläinen jälkeläinen harvoin pääsee jatkamaan sukua paitsi ihmisen toimesta.

Tästä helposti ymmärtää, että luonnossa tuollainen korostunut häiriökäytös poistuu luonnolliseti.

Lue lisää

"turhaan tai väärinperustein ei emo pentujaan kurita", mutta jos emo on vähän vinksahtanut se jopa tappaa pennut tilaisuuden tullen.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

"turhaan tai väärinperustein ei emo pentujaan kurita", mutta jos emo on vähän vinksahtanut se jopa tappaa pennut tilaisuuden tullen.

Jos tappaa niin emo ei jatka "käytösperimää" kun eloon jääneitä ei ole tai tälläiselle emolle ei tule luonnossa (laumassa) mahdollisuutta pentuihin.
Tälläinen häiriöyksilö karsiutuu luonnollisesti pois.

perheen isä kirjoitti:

Jos tappaa niin emo ei jatka "käytösperimää" kun eloon jääneitä ei ole tai tälläiselle emolle ei tule luonnossa (laumassa) mahdollisuutta pentuihin.
Tälläinen häiriöyksilö karsiutuu luonnollisesti pois.

Lue lisää

vaan mahtaneeko tätä pentujen syöntiä tapahtua susilla luonnossa?

johtajakokemäeltä kirjoitti:

vaan mahtaneeko tätä pentujen syöntiä tapahtua susilla luonnossa?

"vaan mahtaneeko tätä pentujen syöntiä tapahtua susilla luonnossa?"

Ei tapa, ellei jossain pennussa ole "sairautta" tai muodossa joka voisi vaikka tartutta lauman tai pentueen niin silloin voi poistaa yksilön muona vahvuudesta tappamalla..

perheen isä kirjoitti:

"vaan mahtaneeko tätä pentujen syöntiä tapahtua susilla luonnossa?"

Ei tapa, ellei jossain pennussa ole "sairautta" tai muodossa joka voisi vaikka tartutta lauman tai pentueen niin silloin voi poistaa yksilön muona vahvuudesta tappamalla..

Lue lisää

Pentu nyt 15vko menee ja toimii mallikkaasti ja se kohtaamisongelmakin on poistunut.
Oli vko-loppuna tyttären Shar-pei hoidossa ja sai pentu remuta.

Ensi viikolla käyntiä parikertaa Helsinginkeskustassa ja se oli sitten siinä
Alkaa nimittäin pennun kesäloma 4vko .Mennään maalle ja unohdetaan talutin kotiin ja saa pentu temmeltää koirien, kissojen ja muiden kanssa mielin määrin.
Uida, liikua ja elää koiran elämää.

Aijemmassa jo sanoin, että sosiaalistamisella on oma aikansa ja paikkansa, kun perusasiat on opittu.Nyt on sitten tämä aika.

Maalla oppii taas pentu monenlaista ihmeellistä kaiken ohessa ja tuo oppi on sitten myöhemmin tarpeen ja käytössä, kun on jo moniin eri eläimiin tottunut ja positiivinen muisto lomasta jäänyt.

Syksyllä sitten kentälle ja se on jälleen pennulle uusi ja ihmeellinen maailma.
(ehkä minullekkin?)

perheen isä kirjoitti:

Pentu nyt 15vko menee ja toimii mallikkaasti ja se kohtaamisongelmakin on poistunut.
Oli vko-loppuna tyttären Shar-pei hoidossa ja sai pentu remuta.

Ensi viikolla käyntiä parikertaa Helsinginkeskustassa ja se oli sitten siinä
Alkaa nimittäin pennun kesäloma 4vko .Mennään maalle ja unohdetaan talutin kotiin ja saa pentu temmeltää koirien, kissojen ja muiden kanssa mielin määrin.
Uida, liikua ja elää koiran elämää.

Aijemmassa jo sanoin, että sosiaalistamisella on oma aikansa ja paikkansa, kun perusasiat on opittu.Nyt on sitten tämä aika.

Maalla oppii taas pentu monenlaista ihmeellistä kaiken ohessa ja tuo oppi on sitten myöhemmin tarpeen ja käytössä, kun on jo moniin eri eläimiin tottunut ja positiivinen muisto lomasta jäänyt.

Syksyllä sitten kentälle ja se on jälleen pennulle uusi ja ihmeellinen maailma.
(ehkä minullekkin?)

Lue lisää

Selittäisikö joku seuraavan käytömallin

Tämä on koskenut basenjitä, rotikkaa, dopperia kuin keskariakin siis eri rotuja.

Kun tulen kotiin koira tulee vastaan jää n.metrin päähän odottaa korvat tääksepäin suuntautuneena häntää heiluttaen kunnes tervehdin äänellä ja tämä kohtaaminen on koiralla maltillinen. korvat takana häntäheiluu ja "ininä" suusta ja minun ympärillä pyöriminen niin että koiran kylki hiertää jalkojani. Kun vaimo tulee, niin vastaan otto on ylitsevuotava ja meteli sen mukainen.
Samoin lasten kohdalla. jotka tosin nyt jo aikuisia.

Tämä käytös on nyt myös uudella pennullani. Mistä se kertoo tai mistä tuo käytösmalli on peräisin?

perheen isä kirjoitti:

Selittäisikö joku seuraavan käytömallin

Tämä on koskenut basenjitä, rotikkaa, dopperia kuin keskariakin siis eri rotuja.

Kun tulen kotiin koira tulee vastaan jää n.metrin päähän odottaa korvat tääksepäin suuntautuneena häntää heiluttaen kunnes tervehdin äänellä ja tämä kohtaaminen on koiralla maltillinen. korvat takana häntäheiluu ja "ininä" suusta ja minun ympärillä pyöriminen niin että koiran kylki hiertää jalkojani. Kun vaimo tulee, niin vastaan otto on ylitsevuotava ja meteli sen mukainen.
Samoin lasten kohdalla. jotka tosin nyt jo aikuisia.

Tämä käytös on nyt myös uudella pennullani. Mistä se kertoo tai mistä tuo käytösmalli on peräisin?

Lue lisää

Mielestäni koira(t) pitää sinua johtajana ja muita perheenjäseniä laumatovereina, tervehdykset sen mukaiset ;) Meilläkin koirat odottavat minulta jonkinlaista merkkiä, ennen kuin tulevat ihan käsiä pussaamaan.

Vielä sananen katsekontaktista, josta oli keskustelua tuolla aiemmin. Nuorempana mulla oli seropinarttu, jota en ollut kouluttanut millään lailla, sillä en osannut. Onneksi koira oli todella älykäs ja kai koulutti minut, yhteispeli oli lähes saumatonta.
Sillä oli tapana maaston tarkkailun lomassa vilkuilla minua ja elekieltäni esim.minne käännytään ym. reaktioitani. Se myös varoitti katseella näyttäen liukkaita kiviä tai juuria ja jopa koirankakkakasoista, heh. Se oli mahtava koira.
Pari vuotta ennen sen kuolemaa (syöpä 13v.) hankin toisen koiran, seropiuroksen. Nyt 4-vuotiaana sekin varoittaa katseellaan koirankakoista tiellä, aika hassua. Voi olla, että sillä eleellä on jokin muu merkitys, mutta en tiedä mikä se voisi olla. Jos joku tietää, niin olen todella kiinnostunut kuulemaan :) Koira siis katsoo minua ja sitten varottavaan asiaan ja sitten taas minua kuin varmistaakseen, että näin mitä piti.

Tämän uroksen takia olenkin sitten joutunut perehtymään koirankouluttamiseen, sillä sepä ei ollutkaan yhtä helppo tapaus kuin tuo ihana eka koirani.

emma s.c. kirjoitti:

Mielestäni koira(t) pitää sinua johtajana ja muita perheenjäseniä laumatovereina, tervehdykset sen mukaiset ;) Meilläkin koirat odottavat minulta jonkinlaista merkkiä, ennen kuin tulevat ihan käsiä pussaamaan.

Vielä sananen katsekontaktista, josta oli keskustelua tuolla aiemmin. Nuorempana mulla oli seropinarttu, jota en ollut kouluttanut millään lailla, sillä en osannut. Onneksi koira oli todella älykäs ja kai koulutti minut, yhteispeli oli lähes saumatonta.
Sillä oli tapana maaston tarkkailun lomassa vilkuilla minua ja elekieltäni esim.minne käännytään ym. reaktioitani. Se myös varoitti katseella näyttäen liukkaita kiviä tai juuria ja jopa koirankakkakasoista, heh. Se oli mahtava koira.
Pari vuotta ennen sen kuolemaa (syöpä 13v.) hankin toisen koiran, seropiuroksen. Nyt 4-vuotiaana sekin varoittaa katseellaan koirankakoista tiellä, aika hassua. Voi olla, että sillä eleellä on jokin muu merkitys, mutta en tiedä mikä se voisi olla. Jos joku tietää, niin olen todella kiinnostunut kuulemaan :) Koira siis katsoo minua ja sitten varottavaan asiaan ja sitten taas minua kuin varmistaakseen, että näin mitä piti.

Tämän uroksen takia olenkin sitten joutunut perehtymään koirankouluttamiseen, sillä sepä ei ollutkaan yhtä helppo tapaus kuin tuo ihana eka koirani.

Lue lisää

"Nuorempana mulla oli seropinarttu, jota en ollut kouluttanut millään lailla, sillä en osannut. Onneksi koira oli todella älykäs ja kai koulutti minut, yhteispeli oli lähes saumatonta."

Tätä olen täällä yrittänyt rummuttaa. Kun vain lähtee tekemään ja on asiaan aitoa mielenkiintoa niin siitä osaaminen lähtee. Tuossa tilanteessa ei riitä sinun ja koirasi välillä edes vuosikymmenien kokemusta omaavan ihmisen neuvot.

Tuolla olet päässyt siihen tilanteeseen, jota monien toivoisin pääsevan. Tuolla olet oman koirasi asiantuntija.

"Nyt 4-vuotiaana sekin varoittaa katseellaan koirankakoista tiellä, aika hassua. Voi olla, että sillä eleellä on jokin muu merkitys, mutta en tiedä mikä se voisi olla."

Tuntematta koirankäytöstä tarkemmin, en usko sen läjästä sinulle ilmoittavan, vaan merkkinä vaikka mahdollisen vieraan koiran mahdollisesta olemassaolosta lähialueella.
Uskon, että vanhasta kuivuneesta "kikkareesta" koira ei ilmoita, vaan kyseessä on tuoreahko jätös.

Ei koira varmasti tiedosta mikä kivi on liukas tai mihin kantoon voi kompastua.
Mutta oma liikumistapasi luonnossa voi aiheuttaa koiralle tälläisen tarpeen.

Ja tästä: "Mielestäni koira(t) pitää sinua johtajana ja muita perheenjäseniä laumatovereina, tervehdykset sen mukaiset ;) Meilläkin koirat odottavat minulta jonkinlaista merkkiä"

Kun marssijärjestys ja side on kunnossa niin käytös on tuollainen. (maltillinen)
Tunnetilana tuo on suurin koiralla kuin tämmöinen kohtaaminen (näkeminen) tapahtuu ja se on suuri asia, jos tälläisessä kohtaamisessa pysyy tilanne hallinnassa, niin pysyy se missä tahansa muussa tilanteessakin. Näin toimii myös mm.susilauma

Vertaan koiran tottelevaisuutta omaan ja muihin perheenjäseniin (ei lauman)
niin tämä on hyvin nähtävissä.

perheen isä kirjoitti:

"Nuorempana mulla oli seropinarttu, jota en ollut kouluttanut millään lailla, sillä en osannut. Onneksi koira oli todella älykäs ja kai koulutti minut, yhteispeli oli lähes saumatonta."

Tätä olen täällä yrittänyt rummuttaa. Kun vain lähtee tekemään ja on asiaan aitoa mielenkiintoa niin siitä osaaminen lähtee. Tuossa tilanteessa ei riitä sinun ja koirasi välillä edes vuosikymmenien kokemusta omaavan ihmisen neuvot.

Tuolla olet päässyt siihen tilanteeseen, jota monien toivoisin pääsevan. Tuolla olet oman koirasi asiantuntija.

"Nyt 4-vuotiaana sekin varoittaa katseellaan koirankakoista tiellä, aika hassua. Voi olla, että sillä eleellä on jokin muu merkitys, mutta en tiedä mikä se voisi olla."

Tuntematta koirankäytöstä tarkemmin, en usko sen läjästä sinulle ilmoittavan, vaan merkkinä vaikka mahdollisen vieraan koiran mahdollisesta olemassaolosta lähialueella.
Uskon, että vanhasta kuivuneesta "kikkareesta" koira ei ilmoita, vaan kyseessä on tuoreahko jätös.

Ei koira varmasti tiedosta mikä kivi on liukas tai mihin kantoon voi kompastua.
Mutta oma liikumistapasi luonnossa voi aiheuttaa koiralle tälläisen tarpeen.

Ja tästä: "Mielestäni koira(t) pitää sinua johtajana ja muita perheenjäseniä laumatovereina, tervehdykset sen mukaiset ;) Meilläkin koirat odottavat minulta jonkinlaista merkkiä"

Kun marssijärjestys ja side on kunnossa niin käytös on tuollainen. (maltillinen)
Tunnetilana tuo on suurin koiralla kuin tämmöinen kohtaaminen (näkeminen) tapahtuu ja se on suuri asia, jos tälläisessä kohtaamisessa pysyy tilanne hallinnassa, niin pysyy se missä tahansa muussa tilanteessakin. Näin toimii myös mm.susilauma

Vertaan koiran tottelevaisuutta omaan ja muihin perheenjäseniin (ei lauman)
niin tämä on hyvin nähtävissä.

Lue lisää

Niin tylsästi kun oman kantani asiani ilmaisen niin näin sen silti näen.
Niin kiva kun olisi elää jännittävissä susi tai eläin asioissa ja käyttää asioista "jänniä" termejä vahvistaakseen omaa tietämystä tai osaamista. Arki voi kuitenkin olla karumpi. Ikävä kyllä.

Hierarkia:
susilauma, perhe, urheilujoukkue, seurat, työpaikka, rikollisjärjestöt, poliisi yhteiskunta jne... Yhteistä kaikessa on järjestäytyminen, jonka tarkoitus on puhtaasti pyrkiä selviytymiseen, hyvinvointiin ja jatkumoon tulevaisuudessa. (lauma)
Sekä yhteinäinen käytös ja tavat, jotka tukee tätä tavoitetta.

Susi ja koitikoira. Suden käytös ja laumaelämä malli on ollut aina sama, ja syyt on selviytyminen, hyvinvointi ja tulevaisuus. Tämä ei muutu.

Koirilla tämä käytös muuttuu olosuhteiden mukaan ja on erillainen eri paikassa. Syy siihenkin on oma selviytyminen ja oman edun tavoittelu.

perheen isä kirjoitti:

"Nuorempana mulla oli seropinarttu, jota en ollut kouluttanut millään lailla, sillä en osannut. Onneksi koira oli todella älykäs ja kai koulutti minut, yhteispeli oli lähes saumatonta."

Tätä olen täällä yrittänyt rummuttaa. Kun vain lähtee tekemään ja on asiaan aitoa mielenkiintoa niin siitä osaaminen lähtee. Tuossa tilanteessa ei riitä sinun ja koirasi välillä edes vuosikymmenien kokemusta omaavan ihmisen neuvot.

Tuolla olet päässyt siihen tilanteeseen, jota monien toivoisin pääsevan. Tuolla olet oman koirasi asiantuntija.

"Nyt 4-vuotiaana sekin varoittaa katseellaan koirankakoista tiellä, aika hassua. Voi olla, että sillä eleellä on jokin muu merkitys, mutta en tiedä mikä se voisi olla."

Tuntematta koirankäytöstä tarkemmin, en usko sen läjästä sinulle ilmoittavan, vaan merkkinä vaikka mahdollisen vieraan koiran mahdollisesta olemassaolosta lähialueella.
Uskon, että vanhasta kuivuneesta "kikkareesta" koira ei ilmoita, vaan kyseessä on tuoreahko jätös.

Ei koira varmasti tiedosta mikä kivi on liukas tai mihin kantoon voi kompastua.
Mutta oma liikumistapasi luonnossa voi aiheuttaa koiralle tälläisen tarpeen.

Ja tästä: "Mielestäni koira(t) pitää sinua johtajana ja muita perheenjäseniä laumatovereina, tervehdykset sen mukaiset ;) Meilläkin koirat odottavat minulta jonkinlaista merkkiä"

Kun marssijärjestys ja side on kunnossa niin käytös on tuollainen. (maltillinen)
Tunnetilana tuo on suurin koiralla kuin tämmöinen kohtaaminen (näkeminen) tapahtuu ja se on suuri asia, jos tälläisessä kohtaamisessa pysyy tilanne hallinnassa, niin pysyy se missä tahansa muussa tilanteessakin. Näin toimii myös mm.susilauma

Vertaan koiran tottelevaisuutta omaan ja muihin perheenjäseniin (ei lauman)
niin tämä on hyvin nähtävissä.

Lue lisää

"Tuntematta koirankäytöstä tarkemmin, en usko sen läjästä sinulle ilmoittavan, vaan merkkinä vaikka mahdollisen vieraan koiran mahdollisesta olemassaolosta lähialueella.
Uskon, että vanhasta kuivuneesta "kikkareesta" koira ei ilmoita, vaan kyseessä on tuoreahko jätös"

"Ei koira varmasti tiedosta mikä kivi on liukas tai mihin kantoon voi kompastua.
Mutta oma liikumistapasi luonnossa voi aiheuttaa koiralle tälläisen tarpeen."

Oletpa, perheen isä, ihme guru, kun hoksasit nuo asiat. Nimittäin juuri näin on, että se ilmoittaa vain tuoreista kasoista eli varmasti on kuten sanoit, että ilmoittaa vieraan koiran läheisyydestä.

Ja tuo kivistä ja juurista varoittaminen alkoi nartulla noin vuosi ennen kuin sain MS-tauti diagnoosin. Saattaa siis olla, että koira hoksasi jo pienet erot tasapainossani. En itse ollut älynnyt asiaa, mutta tuo voisi olla selitys. Kumma juttu jokatapauksessa..

Tuon 4v. uroksen lisäksi perheessä on 3v. uros, joka on ilmeisesti ikuinen pentu. Se kyllä tottelee minua hyvin ja katsekontakti toimii lenkkeillessäkin, vaikkei se varoittelekaan mistään ;) Mutta se jopa juoksee edelleen pennun tavoin ja peuhaa ja leikkii, kunnes vanhempi ärähtää pelin poikki. Onkohan se normaalia laumadynamiikkaa, että toinen ottaa "aikuisen" roolin ja toinen on kuin edesvastuuton teini?

emma s.c. kirjoitti:

"Tuntematta koirankäytöstä tarkemmin, en usko sen läjästä sinulle ilmoittavan, vaan merkkinä vaikka mahdollisen vieraan koiran mahdollisesta olemassaolosta lähialueella.
Uskon, että vanhasta kuivuneesta "kikkareesta" koira ei ilmoita, vaan kyseessä on tuoreahko jätös"

"Ei koira varmasti tiedosta mikä kivi on liukas tai mihin kantoon voi kompastua.
Mutta oma liikumistapasi luonnossa voi aiheuttaa koiralle tälläisen tarpeen."

Oletpa, perheen isä, ihme guru, kun hoksasit nuo asiat. Nimittäin juuri näin on, että se ilmoittaa vain tuoreista kasoista eli varmasti on kuten sanoit, että ilmoittaa vieraan koiran läheisyydestä.

Ja tuo kivistä ja juurista varoittaminen alkoi nartulla noin vuosi ennen kuin sain MS-tauti diagnoosin. Saattaa siis olla, että koira hoksasi jo pienet erot tasapainossani. En itse ollut älynnyt asiaa, mutta tuo voisi olla selitys. Kumma juttu jokatapauksessa..

Tuon 4v. uroksen lisäksi perheessä on 3v. uros, joka on ilmeisesti ikuinen pentu. Se kyllä tottelee minua hyvin ja katsekontakti toimii lenkkeillessäkin, vaikkei se varoittelekaan mistään ;) Mutta se jopa juoksee edelleen pennun tavoin ja peuhaa ja leikkii, kunnes vanhempi ärähtää pelin poikki. Onkohan se normaalia laumadynamiikkaa, että toinen ottaa "aikuisen" roolin ja toinen on kuin edesvastuuton teini?

Lue lisää

"Ja tuo kivistä ja juurista varoittaminen alkoi nartulla noin vuosi ennen kuin sain MS-tauti diagnoosin"

Ystäväni kissa halusi välttämättä maata hänen mahansapäällä harmiksi asti ja aina säännöllisesti väkissä nuuhki hänen hengitystään siis suoraan kiinni nenässä.

Kehoitin häntä menemään lääkäriin, sillä kissan käytös oli ylihuolehtivaa ja alkoi äkisti mielestäni se oli merkki jostain.
Niinhän se oli ystäväni kuoli vatsasyöpään n.3kk siitä kun kissan "hoiva" alkoi. Kissan käytös oli poikkuksellisen näkyvää.

"Mutta se jopa juoksee edelleen pennun tavoin ja peuhaa ja leikkii, kunnes vanhempi ärähtää pelin poikki. Onkohan se normaalia laumadynamiikkaa,"

On normaalia "lauantailapsen" käytöstä jopa laumassa.
Merkillistä on, että noin pienellä ikäerolla ja kahden uroksen välinen suhde menee noin.
Taidat olla hyvä koiraihminen ja täytyy ollahyvä suhde niihin.
Hyvältä kuullostaa

"Oletpa, perheen isä, ihme guru" No en ole. Vain eläinrakas ihminen.

perheen isä kirjoitti:

"Ja tuo kivistä ja juurista varoittaminen alkoi nartulla noin vuosi ennen kuin sain MS-tauti diagnoosin"

Ystäväni kissa halusi välttämättä maata hänen mahansapäällä harmiksi asti ja aina säännöllisesti väkissä nuuhki hänen hengitystään siis suoraan kiinni nenässä.

Kehoitin häntä menemään lääkäriin, sillä kissan käytös oli ylihuolehtivaa ja alkoi äkisti mielestäni se oli merkki jostain.
Niinhän se oli ystäväni kuoli vatsasyöpään n.3kk siitä kun kissan "hoiva" alkoi. Kissan käytös oli poikkuksellisen näkyvää.

"Mutta se jopa juoksee edelleen pennun tavoin ja peuhaa ja leikkii, kunnes vanhempi ärähtää pelin poikki. Onkohan se normaalia laumadynamiikkaa,"

On normaalia "lauantailapsen" käytöstä jopa laumassa.
Merkillistä on, että noin pienellä ikäerolla ja kahden uroksen välinen suhde menee noin.
Taidat olla hyvä koiraihminen ja täytyy ollahyvä suhde niihin.
Hyvältä kuullostaa

"Oletpa, perheen isä, ihme guru" No en ole. Vain eläinrakas ihminen.

Lue lisää

"kuin sain MS-tauti diagnoosin."
Elämän kulkua ei voi ennustaa, mutta sen tulet huomaamaan aika voimakaasti millainen ystävä valjakko sinulla on tukena ja turvana.
Se on vastavuoro sille mitä olet koirillesi antanut. Hyvän elämän ja turvalliset ja vakaat olot. Huomaat vielä joskus mitä todella tarkoitan.

perheen isä kirjoitti:

Selittäisikö joku seuraavan käytömallin

Tämä on koskenut basenjitä, rotikkaa, dopperia kuin keskariakin siis eri rotuja.

Kun tulen kotiin koira tulee vastaan jää n.metrin päähän odottaa korvat tääksepäin suuntautuneena häntää heiluttaen kunnes tervehdin äänellä ja tämä kohtaaminen on koiralla maltillinen. korvat takana häntäheiluu ja "ininä" suusta ja minun ympärillä pyöriminen niin että koiran kylki hiertää jalkojani. Kun vaimo tulee, niin vastaan otto on ylitsevuotava ja meteli sen mukainen.
Samoin lasten kohdalla. jotka tosin nyt jo aikuisia.

Tämä käytös on nyt myös uudella pennullani. Mistä se kertoo tai mistä tuo käytösmalli on peräisin?

Lue lisää

Pientä epävarmuutta auktoriteetin edessä.Ininä kertoo myös siitä,ja voi olla tilanteesta johtuvaa sijaistoimintaa.Pyöriminen ja koskettaminen tyypillistä "alamaisen" miellyttämisilmiö ylempää kohtaan.
Eli samaa,mitä esim.pentu tekee aikuista koiraa kohtaan,varsinkin kun on hieman epävarma.

Käytösmalli voi olla jostain,syystä tai toisesta tapahtumasta tilanteessa opittu,josta sitten tullut opittu käytösmalli tai ihan vaan auktoriteetistä johtuvaa.

Noin minä asian näen.

molossi kirjoitti:

Pientä epävarmuutta auktoriteetin edessä.Ininä kertoo myös siitä,ja voi olla tilanteesta johtuvaa sijaistoimintaa.Pyöriminen ja koskettaminen tyypillistä "alamaisen" miellyttämisilmiö ylempää kohtaan.
Eli samaa,mitä esim.pentu tekee aikuista koiraa kohtaan,varsinkin kun on hieman epävarma.

Käytösmalli voi olla jostain,syystä tai toisesta tapahtumasta tilanteessa opittu,josta sitten tullut opittu käytösmalli tai ihan vaan auktoriteetistä johtuvaa.

Noin minä asian näen.

Lue lisää

Mutta voi myös olla ihan vain "huoletonta" elämää, kun mikään vastuu ei paina.

"Pyöriminen ja koskettaminen tyypillistä "alamaisen" miellyttämisilmiö ylempää kohtaan"

Susi laumassakin tälläisellä mielistelevälle "viikarilla" on tarkeä tehtävä.
Sen tarkoitus on lieventää jännitteitä laumassa ja tälläiselle yleensä sallitaan tämä käytös sopivassa määrin. Samoin sallitaan lähestyminen eriarvoisten kohdalla ohi järjestyksen.

molossi kirjoitti:

Pientä epävarmuutta auktoriteetin edessä.Ininä kertoo myös siitä,ja voi olla tilanteesta johtuvaa sijaistoimintaa.Pyöriminen ja koskettaminen tyypillistä "alamaisen" miellyttämisilmiö ylempää kohtaan.
Eli samaa,mitä esim.pentu tekee aikuista koiraa kohtaan,varsinkin kun on hieman epävarma.

Käytösmalli voi olla jostain,syystä tai toisesta tapahtumasta tilanteessa opittu,josta sitten tullut opittu käytösmalli tai ihan vaan auktoriteetistä johtuvaa.

Noin minä asian näen.

Lue lisää

"Tuon 4v. uroksen lisäksi perheessä on 3v. uros, joka on ilmeisesti ikuinen pentu. Se kyllä tottelee minua hyvin ja katsekontakti toimii lenkkeillessäkin, vaikkei se varoittelekaan mistään ;) Mutta se jopa juoksee edelleen pennun tavoin ja peuhaa ja leikkii, kunnes vanhempi ärähtää pelin poikki. Onkohan se normaalia laumadynamiikkaa"

Luulin molossi että vastasit tähän.

Taisit kuitenkin vastata kysymykseeni.
"Pientä epävarmuutta auktoriteetin edessä.Ininä kertoo myös siitä,ja voi olla tilanteesta johtuvaa sijaistoimintaa"

Ei ole epävarmuuta, sillä koiran side on vahva ja luottamus hyvä.
Tuo tapa on tyypillinen susilaumassa kun jälleen näkeminen tapahtuu johtajan edessä.
Lähestytään kun lupa on. Ininä on taas pidättyväistä kohtaamisen ilon ääntä.
miellyttämistä (ymmärrät mitä iloäänellä tarkoitan)
Tämä on minun näkemykseni.

perheen isä kirjoitti:

Mutta voi myös olla ihan vain "huoletonta" elämää, kun mikään vastuu ei paina.

"Pyöriminen ja koskettaminen tyypillistä "alamaisen" miellyttämisilmiö ylempää kohtaan"

Susi laumassakin tälläisellä mielistelevälle "viikarilla" on tarkeä tehtävä.
Sen tarkoitus on lieventää jännitteitä laumassa ja tälläiselle yleensä sallitaan tämä käytös sopivassa määrin. Samoin sallitaan lähestyminen eriarvoisten kohdalla ohi järjestyksen.

Lue lisää

Joo,ja ihan pikkupennuilla on ollut mielenkiintoista katsoa,kun ne on saanut eka kertaa tavata muun kun oman emänsä ja vähän myöhemminkin.
Varsinkin kun meijän tirripennut on tavannut ekakertoja isoa,niin lähestyminen on selkeästi "kunnioitettavampaa" kuin oma emoa kohtaan.Tosin meillä on emät koosta riippumatta olleet tosi lepsukoita pentujaan kohtaan ja melkein muiden tehtävä on ollut pitää hieman enemmän sitä järjestyspuoltakin :D

molossi kirjoitti:

Joo,ja ihan pikkupennuilla on ollut mielenkiintoista katsoa,kun ne on saanut eka kertaa tavata muun kun oman emänsä ja vähän myöhemminkin.
Varsinkin kun meijän tirripennut on tavannut ekakertoja isoa,niin lähestyminen on selkeästi "kunnioitettavampaa" kuin oma emoa kohtaan.Tosin meillä on emät koosta riippumatta olleet tosi lepsukoita pentujaan kohtaan ja melkein muiden tehtävä on ollut pitää hieman enemmän sitä järjestyspuoltakin :D

Lue lisää

"Tosin meillä on emät koosta riippumatta olleet tosi lepsukoita pentujaan kohtaan "

Ei tämä ole itsestään selvyys. Tapahtuu vain kun on asiat kohdallaan Teillä näin on.

perheen isä kirjoitti:

"Tuon 4v. uroksen lisäksi perheessä on 3v. uros, joka on ilmeisesti ikuinen pentu. Se kyllä tottelee minua hyvin ja katsekontakti toimii lenkkeillessäkin, vaikkei se varoittelekaan mistään ;) Mutta se jopa juoksee edelleen pennun tavoin ja peuhaa ja leikkii, kunnes vanhempi ärähtää pelin poikki. Onkohan se normaalia laumadynamiikkaa"

Luulin molossi että vastasit tähän.

Taisit kuitenkin vastata kysymykseeni.
"Pientä epävarmuutta auktoriteetin edessä.Ininä kertoo myös siitä,ja voi olla tilanteesta johtuvaa sijaistoimintaa"

Ei ole epävarmuuta, sillä koiran side on vahva ja luottamus hyvä.
Tuo tapa on tyypillinen susilaumassa kun jälleen näkeminen tapahtuu johtajan edessä.
Lähestytään kun lupa on. Ininä on taas pidättyväistä kohtaamisen ilon ääntä.
miellyttämistä (ymmärrät mitä iloäänellä tarkoitan)
Tämä on minun näkemykseni.

Lue lisää

No täsmennän vielä.Eli ei siis suhteessa tarvi olla mitään pielessä.Vaikka siis on tosi hyvää,niin vahva auktoriteetti voi aiheuttaa pientä epävarmuutta (korostan siis pientä),eikä siis missään negatiivisessa mielessä suinkaan.
Esim.tuo esimerkki,mutta hieman omalla tavallaan,mitä kerroin pikkupentujen lähestymisessä muihin,kun omaan emään.Jossa näkee enemmän reaktioinnin lukua,kun omaa emää lähestyettäessä.

perheen isä kirjoitti:

"Tosin meillä on emät koosta riippumatta olleet tosi lepsukoita pentujaan kohtaan "

Ei tämä ole itsestään selvyys. Tapahtuu vain kun on asiat kohdallaan Teillä näin on.

Lue lisää

On olleet hyvät emät,tosi tyytyväinen olen ollut.
Lähtökohta minulla on aina se,että nartun pitää antaa tärppipäivinä kunnolla astua,uroksen ymmärtää kunnolla nartun päälle ja nartun hoitaa kunnolla pennut.
Ja on aika kunnolla hoitaneet,kun vielä viimisen pennun lähtöpäivänäkin on salaa käyneet tissittämässä,heh...

molossi kirjoitti:

No täsmennän vielä.Eli ei siis suhteessa tarvi olla mitään pielessä.Vaikka siis on tosi hyvää,niin vahva auktoriteetti voi aiheuttaa pientä epävarmuutta (korostan siis pientä),eikä siis missään negatiivisessa mielessä suinkaan.
Esim.tuo esimerkki,mutta hieman omalla tavallaan,mitä kerroin pikkupentujen lähestymisessä muihin,kun omaan emään.Jossa näkee enemmän reaktioinnin lukua,kun omaa emää lähestyettäessä.

Lue lisää

"vahva auktoriteetti voi aiheuttaa pientä epävarmuutta (korostan siis pientä),eikä siis missään negatiivisessa mielessä suinkaan."

Vahvassakin siteessä aina kohtaamisessa (eron jälkeen) kun esim.kotiin tulee niin tapahtuu tämä miten sen sanon siteen "uusiminen" tai uudistaminen kuten laumassa.
menikö näin?

perheen isä kirjoitti:

"vahva auktoriteetti voi aiheuttaa pientä epävarmuutta (korostan siis pientä),eikä siis missään negatiivisessa mielessä suinkaan."

Vahvassakin siteessä aina kohtaamisessa (eron jälkeen) kun esim.kotiin tulee niin tapahtuu tämä miten sen sanon siteen "uusiminen" tai uudistaminen kuten laumassa.
menikö näin?

Lue lisää

No jos nyt ymmärsin mitä kirjoitit laakista oikein :D,niin just sillee :).
Ja jos aikuisista puhutaan,niin taitaa olla vielä monesti sellaisia signaaliherkkiä,eli saattaa lukea ylipäätäänkin suht tarkkaan.

molossi kirjoitti:

No jos nyt ymmärsin mitä kirjoitit laakista oikein :D,niin just sillee :).
Ja jos aikuisista puhutaan,niin taitaa olla vielä monesti sellaisia signaaliherkkiä,eli saattaa lukea ylipäätäänkin suht tarkkaan.

Lue lisää

Tulin tänään kaupasta ja koira oli tehnyt pienen pisun kynnysmatolle. Siitä syntynyt muoto on täydellinen sydän! ei per.. uskomatonta!!!
Otin kuvan ja pakko laittaa jossain vaiheessa näytille.

On ne seehverit ihmeen viisaita

perheen isä kirjoitti:

Tulin tänään kaupasta ja koira oli tehnyt pienen pisun kynnysmatolle. Siitä syntynyt muoto on täydellinen sydän! ei per.. uskomatonta!!!
Otin kuvan ja pakko laittaa jossain vaiheessa näytille.

On ne seehverit ihmeen viisaita

Lue lisää

Kerran minulla oli rotikka joka osoitti jo pentuna varsin vahvaa luonnetta.
Pieni huoli oli vaimon ja silloin nuoren tyttären suhteen. Poika pärjäsi nuorena sen kanssa ihan luontaisesti. Vaimo ja tyttö ei osallistunut yleensäkkään mihinkään koira touhuun, vaan koira/t oli heille osa perhettä.

Pitkään mietin miten selvitä mahdollisista yhteentörmäyksistä, sillä nuorena koirta osoitti täyttä piittaamattomuutta näitä kohtaan. Ehkä hieman jopa pomotti.

Asia ratkesi lopulta varsin yksinkertaisesti. Tein vaimosta ja tyttärestä koiralle tärkeän ajatuksella, että ”koira ei pure ruokkiansa kättä.”

Eli vaimo antoi koiralle aamuruoan ja tyttö iltaruoan ei ketään muu. Samoin koira sai luut ja muut vain näiden toimesta samoin luut poistettiin tarvittaessa näiden toimesta sillä luut olivat vain koiralla ”lainassa”.Tällä tavalla syntyi näiden välille omanlainen side, joka oli erilainen kuin minuun.

Suhde oli heidän kanssa pehmeä ja nöyrä (koira osoitti sen pehmeän luonteen piirteen johon ei kertynyt ajan kanssa ylisuojelua)

Minun kanssa koira oli se ”rotikka” poika käytöksineen. Työtä oli siinä riittämiin.
tosin oli aina oli hyvätapainen, mutta särmiä piti hioa melko pitkään.

Mutta tässä ”ruokkivakäsi” ideassa ihmetytti se, että rotikan eri kehitysvaiheet luonteessa (kasvuvaiheessa) jotka voi olla niillä melko vahvoja, niin ei vaikuttanut ”ruokkioihin” vaan oli samanlaista pehmeää nuoresta vanhaan.

Tällä tavalla päästiin tosi helpolla, eikä oltu missään vaiheessa törmäyskurssilla samoin siitä säästyttiin niistä aihetuvilta harmeilta ja koira osoitti heille hyvää tottelevaisuutta jatkossa.

perheen isä kirjoitti:

Kerran minulla oli rotikka joka osoitti jo pentuna varsin vahvaa luonnetta.
Pieni huoli oli vaimon ja silloin nuoren tyttären suhteen. Poika pärjäsi nuorena sen kanssa ihan luontaisesti. Vaimo ja tyttö ei osallistunut yleensäkkään mihinkään koira touhuun, vaan koira/t oli heille osa perhettä.

Pitkään mietin miten selvitä mahdollisista yhteentörmäyksistä, sillä nuorena koirta osoitti täyttä piittaamattomuutta näitä kohtaan. Ehkä hieman jopa pomotti.

Asia ratkesi lopulta varsin yksinkertaisesti. Tein vaimosta ja tyttärestä koiralle tärkeän ajatuksella, että ”koira ei pure ruokkiansa kättä.”

Eli vaimo antoi koiralle aamuruoan ja tyttö iltaruoan ei ketään muu. Samoin koira sai luut ja muut vain näiden toimesta samoin luut poistettiin tarvittaessa näiden toimesta sillä luut olivat vain koiralla ”lainassa”.Tällä tavalla syntyi näiden välille omanlainen side, joka oli erilainen kuin minuun.

Suhde oli heidän kanssa pehmeä ja nöyrä (koira osoitti sen pehmeän luonteen piirteen johon ei kertynyt ajan kanssa ylisuojelua)

Minun kanssa koira oli se ”rotikka” poika käytöksineen. Työtä oli siinä riittämiin.
tosin oli aina oli hyvätapainen, mutta särmiä piti hioa melko pitkään.

Mutta tässä ”ruokkivakäsi” ideassa ihmetytti se, että rotikan eri kehitysvaiheet luonteessa (kasvuvaiheessa) jotka voi olla niillä melko vahvoja, niin ei vaikuttanut ”ruokkioihin” vaan oli samanlaista pehmeää nuoresta vanhaan.

Tällä tavalla päästiin tosi helpolla, eikä oltu missään vaiheessa törmäyskurssilla samoin siitä säästyttiin niistä aihetuvilta harmeilta ja koira osoitti heille hyvää tottelevaisuutta jatkossa.

Lue lisää

No niin! Näin vähän ajattelinkin, että kyllä siellä teillä täytyy olla jokin roti perheessä, kun koirat ovat aina ns. sopeutuneet perheeseenne hyvin. Siis tarkoitan tällä sitä, kun alkuun tuli itsellein (ja voi olla että muillekin) aprikoitavaa siitä, kun laitoit miten koirat vain tulevat ja sopeutuvat perheeseenne eikä siinä mitään lauma-ajatuksia tarvita.

Eli hyvin luonnollinen suhtautuminen ja ilman kommervenkkejä, mutta pisti miettimään että tuossa sopetutumisessa on sisällytettynä se roti, joka löytyy myös lauma-idean ihmisiltä. Jonkinlainen roti on oltava, niin se on ja vaikkei sitä tuossa kaikkein boheemeimmassa suhtatumisessa heti mieltaisi rodiksi, niin on eleitä ja ja juttuja, jotka sittenkin tekevät sen, että homma toimii ja etenkin rotujen kanssa, jotka koettvat jotakuta perheen/lauman jäsentä ja valtataistoa voi olla ilmoilla.

Tosi hyvin olet selkeästi koirien kanssa ollut ja varmasti tuo "koirat vaan tulevat ja sitten sopeutuvat"-suhtautuminen tulee siitä, että et enää itsekään ajattele kummemmin että näin nyt teen ja sitten noin, vaan luontaisesti homma menee. Toisin sanoen, alkajalle tuo ei heti menisi noin, vasta kun ajatukset ja toiminnot tulevat eläinten kanssa niin selkäytimestä ja on sisäistettynä juttuja, tulee kenties fiilinkiä että niin ne vain aina tulevat tänne ne hurtat ja aina sopeutuvat.
Sopeutuvat, koska osaltanne pistatte ne sopeutumaan ja siinä vaaditaan jonkinlaista rotia. :)

Molossi, en enää löydä sitä aiempaa ketjua, mutta just sitä Anders Jotain (en edellenkään muista nimenä, ei hyvää päivää tätä...D) tarkoitin! :)

koirakuisk. kirjoitti:

No niin! Näin vähän ajattelinkin, että kyllä siellä teillä täytyy olla jokin roti perheessä, kun koirat ovat aina ns. sopeutuneet perheeseenne hyvin. Siis tarkoitan tällä sitä, kun alkuun tuli itsellein (ja voi olla että muillekin) aprikoitavaa siitä, kun laitoit miten koirat vain tulevat ja sopeutuvat perheeseenne eikä siinä mitään lauma-ajatuksia tarvita.

Eli hyvin luonnollinen suhtautuminen ja ilman kommervenkkejä, mutta pisti miettimään että tuossa sopetutumisessa on sisällytettynä se roti, joka löytyy myös lauma-idean ihmisiltä. Jonkinlainen roti on oltava, niin se on ja vaikkei sitä tuossa kaikkein boheemeimmassa suhtatumisessa heti mieltaisi rodiksi, niin on eleitä ja ja juttuja, jotka sittenkin tekevät sen, että homma toimii ja etenkin rotujen kanssa, jotka koettvat jotakuta perheen/lauman jäsentä ja valtataistoa voi olla ilmoilla.

Tosi hyvin olet selkeästi koirien kanssa ollut ja varmasti tuo "koirat vaan tulevat ja sitten sopeutuvat"-suhtautuminen tulee siitä, että et enää itsekään ajattele kummemmin että näin nyt teen ja sitten noin, vaan luontaisesti homma menee. Toisin sanoen, alkajalle tuo ei heti menisi noin, vasta kun ajatukset ja toiminnot tulevat eläinten kanssa niin selkäytimestä ja on sisäistettynä juttuja, tulee kenties fiilinkiä että niin ne vain aina tulevat tänne ne hurtat ja aina sopeutuvat.
Sopeutuvat, koska osaltanne pistatte ne sopeutumaan ja siinä vaaditaan jonkinlaista rotia. :)

Molossi, en enää löydä sitä aiempaa ketjua, mutta just sitä Anders Jotain (en edellenkään muista nimenä, ei hyvää päivää tätä...D) tarkoitin! :)

Lue lisää

Anders Hallgren ;O).Kirjastosta löytyy joitakin hänen kirjojaan,myös vaimo on jotain tehnyt,muistaakseni jotain ativointikirjoja ym.

Hiukan ristiriitainen kuva ko.henkilöstä minulla.Johtuen ehkä siitä,että jotenkin on aika laidasta laitaan tyyli seilannut.Nyt taitaa ehkä olla siinä välimaastossa :D

koirakuisk. kirjoitti:

No niin! Näin vähän ajattelinkin, että kyllä siellä teillä täytyy olla jokin roti perheessä, kun koirat ovat aina ns. sopeutuneet perheeseenne hyvin. Siis tarkoitan tällä sitä, kun alkuun tuli itsellein (ja voi olla että muillekin) aprikoitavaa siitä, kun laitoit miten koirat vain tulevat ja sopeutuvat perheeseenne eikä siinä mitään lauma-ajatuksia tarvita.

Eli hyvin luonnollinen suhtautuminen ja ilman kommervenkkejä, mutta pisti miettimään että tuossa sopetutumisessa on sisällytettynä se roti, joka löytyy myös lauma-idean ihmisiltä. Jonkinlainen roti on oltava, niin se on ja vaikkei sitä tuossa kaikkein boheemeimmassa suhtatumisessa heti mieltaisi rodiksi, niin on eleitä ja ja juttuja, jotka sittenkin tekevät sen, että homma toimii ja etenkin rotujen kanssa, jotka koettvat jotakuta perheen/lauman jäsentä ja valtataistoa voi olla ilmoilla.

Tosi hyvin olet selkeästi koirien kanssa ollut ja varmasti tuo "koirat vaan tulevat ja sitten sopeutuvat"-suhtautuminen tulee siitä, että et enää itsekään ajattele kummemmin että näin nyt teen ja sitten noin, vaan luontaisesti homma menee. Toisin sanoen, alkajalle tuo ei heti menisi noin, vasta kun ajatukset ja toiminnot tulevat eläinten kanssa niin selkäytimestä ja on sisäistettynä juttuja, tulee kenties fiilinkiä että niin ne vain aina tulevat tänne ne hurtat ja aina sopeutuvat.
Sopeutuvat, koska osaltanne pistatte ne sopeutumaan ja siinä vaaditaan jonkinlaista rotia. :)

Molossi, en enää löydä sitä aiempaa ketjua, mutta just sitä Anders Jotain (en edellenkään muista nimenä, ei hyvää päivää tätä...D) tarkoitin! :)

Lue lisää

Niin tämä rotikka oli ainut, jonka kohdalla tuo oli ainut missä piti hieman ennakoivasti pohtia. koska pystyin jo siitä pentuna tuon tarpeen lukemaan.

Pikku-poikana (6v.) minulla oli Am.cokkeri, joka tuli meille 5v vanhana ja oli hieman vihainen luonteeltaan tämä oli ent.näyttelykoira. Tämä koira jäi minun kontolleni. Päivä toisen jälkeen tuli yriitettyä sitkeästi saamaan siitä "kaveri" vaikka puremaa tuli pitkän aikaa. Periksi en ollut päättänyt antaa.

En tiennyt mitä ja miten saan sen toimivan ja ainoaksi keinoksi jäi pohtiminen, seuraaminen,tekeminen sekä kova halu oppia ymmärtämään sitä koiraa..

Muut leikki pihalla niin minä vietin aikaani koiran kanssa, joka ei ollut tuohon aikaan tavallista.

Tuli sitten keksittyä "esihistoriallinen" flexi. Pyysin isääni tuomaan postista "vahvoja" kumilenkkejä sillä koirani veti voimakkaasti ja teki ulkoilun työlääksi. Tein lenkeistä ketjun. Pantaan toinen pää ja lantiolleni toinen. Koira veti hetkessä
täydet kireydet ja puhkuin ylpeyttä "ideastani" kunnes näpsahti pannasta poikki ja pamahti rintaani (n.3m veto) kipu oli sietämätön ja koirakin karkasi.
Päätin jo tuolloin, että jätän keksimiset ja ideat muille.

No sain kuitenkin myöhemmin torjuntavoitolla koirasta ja siitä vuosiksi hyvän kaverin.
Ja myöhemminkään en ole kirjoista koiratietoa hakenut vaan lukenut lähinnä
kaikkki on tullut käytännössä ja tekemällä. Pienestä pitäen on luettu susista ja muista kiinnostavista eläimistä ja asioista. On siis lauma-asiat varsin tuttuja.
Tämäkin vain mielenkiinnosta eläimiin.

Leikkimättä mitään "koirienjeesusta" asiat ja niiden ratkaisut tulee pohtimatta niitä sen tarkemin. Kait se on se "sisäinen ääni" joka kehittyy monelle, joita riittävästi asiat kiinnostaa. Tosin jotain luontaista pitää olla kun tulen toimeen eläimen kuin eläimen kanssa ja sama toisin päin.

Kuten sanoit tähän voisi asian tiivistää
"Eli hyvin luonnollinen suhtautuminen ja ilman kommervenkkejä,"
ja lisään. Ilman turhaa puhetta ja vouhotusta.

perheen isä kirjoitti:

Niin tämä rotikka oli ainut, jonka kohdalla tuo oli ainut missä piti hieman ennakoivasti pohtia. koska pystyin jo siitä pentuna tuon tarpeen lukemaan.

Pikku-poikana (6v.) minulla oli Am.cokkeri, joka tuli meille 5v vanhana ja oli hieman vihainen luonteeltaan tämä oli ent.näyttelykoira. Tämä koira jäi minun kontolleni. Päivä toisen jälkeen tuli yriitettyä sitkeästi saamaan siitä "kaveri" vaikka puremaa tuli pitkän aikaa. Periksi en ollut päättänyt antaa.

En tiennyt mitä ja miten saan sen toimivan ja ainoaksi keinoksi jäi pohtiminen, seuraaminen,tekeminen sekä kova halu oppia ymmärtämään sitä koiraa..

Muut leikki pihalla niin minä vietin aikaani koiran kanssa, joka ei ollut tuohon aikaan tavallista.

Tuli sitten keksittyä "esihistoriallinen" flexi. Pyysin isääni tuomaan postista "vahvoja" kumilenkkejä sillä koirani veti voimakkaasti ja teki ulkoilun työlääksi. Tein lenkeistä ketjun. Pantaan toinen pää ja lantiolleni toinen. Koira veti hetkessä
täydet kireydet ja puhkuin ylpeyttä "ideastani" kunnes näpsahti pannasta poikki ja pamahti rintaani (n.3m veto) kipu oli sietämätön ja koirakin karkasi.
Päätin jo tuolloin, että jätän keksimiset ja ideat muille.

No sain kuitenkin myöhemmin torjuntavoitolla koirasta ja siitä vuosiksi hyvän kaverin.
Ja myöhemminkään en ole kirjoista koiratietoa hakenut vaan lukenut lähinnä
kaikkki on tullut käytännössä ja tekemällä. Pienestä pitäen on luettu susista ja muista kiinnostavista eläimistä ja asioista. On siis lauma-asiat varsin tuttuja.
Tämäkin vain mielenkiinnosta eläimiin.

Leikkimättä mitään "koirienjeesusta" asiat ja niiden ratkaisut tulee pohtimatta niitä sen tarkemin. Kait se on se "sisäinen ääni" joka kehittyy monelle, joita riittävästi asiat kiinnostaa. Tosin jotain luontaista pitää olla kun tulen toimeen eläimen kuin eläimen kanssa ja sama toisin päin.

Kuten sanoit tähän voisi asian tiivistää
"Eli hyvin luonnollinen suhtautuminen ja ilman kommervenkkejä,"
ja lisään. Ilman turhaa puhetta ja vouhotusta.

Lue lisää

"Ja myöhemminkään en ole kirjoista koiratietoa hakenut vaan lukenut lähinnä"
En tiedä mitä tapahtui tuossa, mutta tarkoitin että en ole koirista tai niiden käyttäytisestä lukenut.

molossi kirjoitti:

Anders Hallgren ;O).Kirjastosta löytyy joitakin hänen kirjojaan,myös vaimo on jotain tehnyt,muistaakseni jotain ativointikirjoja ym.

Hiukan ristiriitainen kuva ko.henkilöstä minulla.Johtuen ehkä siitä,että jotenkin on aika laidasta laitaan tyyli seilannut.Nyt taitaa ehkä olla siinä välimaastossa :D

Lue lisää

ensin puristeltiin koiraa poskista ja toruttiin, tuijoteltiin vielä tehokkaana silmiin. Uusitussa painossa taisi jo olla "terävämpää" ja järkevämpää selostusta.

Muunlaisiakin ajatuksia http://www.verkkotie.fi/koirat/

johtajakokemäeltä kirjoitti:

ensin puristeltiin koiraa poskista ja toruttiin, tuijoteltiin vielä tehokkaana silmiin. Uusitussa painossa taisi jo olla "terävämpää" ja järkevämpää selostusta.

Muunlaisiakin ajatuksia http://www.verkkotie.fi/koirat/

Lue lisää

Oli erityisen mielekästä luettavaa. Oli kaikessa lyhykäisyydessään parempi kuin pussillinen kirjoja.
Löytyykö tältä tutkijalta suomennettuja teoksia?

johtajakokemäeltä kirjoitti:

ensin puristeltiin koiraa poskista ja toruttiin, tuijoteltiin vielä tehokkaana silmiin. Uusitussa painossa taisi jo olla "terävämpää" ja järkevämpää selostusta.

Muunlaisiakin ajatuksia http://www.verkkotie.fi/koirat/

Lue lisää

Itseasiassa muistelisin jostain kautta,että AH alunperin on ollut aika kovan linjan miehiä.Sitten tuli se toinen laita,että koiraa" puhuteltiin ja tuijoteltiin vaan silmiin".Ja siitä sitten tuli vähän ongelman poikasta,kun hommaa toteutettin vähän turhankin yksioikoisesti...
Tuota uusinta painosta kerran vähän selasin kirjakaupassa,ja siitä jäi minullekkin kuvaa jo järkevämpänä ja vähän niinkuin keskilinjalla kulkevana,ääripäitten jälkeen.

Coppingerin näkemykset on aika loogisia,varsinkin koiran historiasta.Johtajuusjutussa vähän taas ehkä toista äärilaitaa.Tosin tuossa asiassa tullaan ehkä kuitenkin enemmän siihen,miten kukakin ne näkee.

molossi kirjoitti:

Itseasiassa muistelisin jostain kautta,että AH alunperin on ollut aika kovan linjan miehiä.Sitten tuli se toinen laita,että koiraa" puhuteltiin ja tuijoteltiin vaan silmiin".Ja siitä sitten tuli vähän ongelman poikasta,kun hommaa toteutettin vähän turhankin yksioikoisesti...
Tuota uusinta painosta kerran vähän selasin kirjakaupassa,ja siitä jäi minullekkin kuvaa jo järkevämpänä ja vähän niinkuin keskilinjalla kulkevana,ääripäitten jälkeen.

Coppingerin näkemykset on aika loogisia,varsinkin koiran historiasta.Johtajuusjutussa vähän taas ehkä toista äärilaitaa.Tosin tuossa asiassa tullaan ehkä kuitenkin enemmän siihen,miten kukakin ne näkee.

Lue lisää

Hyvä, että asioita katsotaan erikantilta.
".Johtajuusjutussa vähän taas ehkä toista äärilaitaa.Tosin tuossa asiassa tullaan ehkä kuitenkin enemmän siihen,miten kukakin ne näkee."

Kukin näkee miten näkee, mutta tärkeintä on keskittyä tekemiseen ja koiransa tuntemiseen. Johtajuus jutut tai ei niin ne ovat minusta toisarvoisia.

Teot ja käytäntö ei teoriat.

koirakuisk. kirjoitti:

No niin! Näin vähän ajattelinkin, että kyllä siellä teillä täytyy olla jokin roti perheessä, kun koirat ovat aina ns. sopeutuneet perheeseenne hyvin. Siis tarkoitan tällä sitä, kun alkuun tuli itsellein (ja voi olla että muillekin) aprikoitavaa siitä, kun laitoit miten koirat vain tulevat ja sopeutuvat perheeseenne eikä siinä mitään lauma-ajatuksia tarvita.

Eli hyvin luonnollinen suhtautuminen ja ilman kommervenkkejä, mutta pisti miettimään että tuossa sopetutumisessa on sisällytettynä se roti, joka löytyy myös lauma-idean ihmisiltä. Jonkinlainen roti on oltava, niin se on ja vaikkei sitä tuossa kaikkein boheemeimmassa suhtatumisessa heti mieltaisi rodiksi, niin on eleitä ja ja juttuja, jotka sittenkin tekevät sen, että homma toimii ja etenkin rotujen kanssa, jotka koettvat jotakuta perheen/lauman jäsentä ja valtataistoa voi olla ilmoilla.

Tosi hyvin olet selkeästi koirien kanssa ollut ja varmasti tuo "koirat vaan tulevat ja sitten sopeutuvat"-suhtautuminen tulee siitä, että et enää itsekään ajattele kummemmin että näin nyt teen ja sitten noin, vaan luontaisesti homma menee. Toisin sanoen, alkajalle tuo ei heti menisi noin, vasta kun ajatukset ja toiminnot tulevat eläinten kanssa niin selkäytimestä ja on sisäistettynä juttuja, tulee kenties fiilinkiä että niin ne vain aina tulevat tänne ne hurtat ja aina sopeutuvat.
Sopeutuvat, koska osaltanne pistatte ne sopeutumaan ja siinä vaaditaan jonkinlaista rotia. :)

Molossi, en enää löydä sitä aiempaa ketjua, mutta just sitä Anders Jotain (en edellenkään muista nimenä, ei hyvää päivää tätä...D) tarkoitin! :)

Lue lisää

Arvostan kykyäsi katsoa asioiden taakse. Tärkeä kyky monella sektorilla.
Tärkkana ihmisena sitä hiukan ihmettelin, joskin positiivisesti.

Olen aina ihaillut koirakouluttajia ja ongelmakouluttajia jotka pystyvät näkemään virheet suoraan koirasta. Minä en, joskin toivon, että joskus sellaisen kyvyn omaan.

Vuosien varrella on tullut autettua useampia ihmisiä (harvoin koiria) Kun tapaminen on tapahtunut olen lähinnä keskustellut vaikka lenkillä omistajan kanssa, mistä niin se on toisarvoista. Tärkein on havannoida ihmistä ja siitä miten koiraansa käsittelee.
Jos nämä asiat on kunnossa, niin pitää mennä näiden asioiden taakse, siis asunto ja välitön asuinympäristö. Yleensä ongelman siemen löytyy sieltä..

Ajankäyttö:
a) koira viettää enemmän aikaa kotona tai sen välittömässä läheisyydessä kuin sen omistaja

b) koiran ja omistajan ajankäyttö/käyttäytyminen kotona ja miten tai tavat sitä käyttää.

c) koiran ja omistajan ajankäyttö/käyttäytyminen asuinalueen läheisyysdessä (lenkit ym..)

d) ajankäyttö treeneissä,harrastuksissa,autossa jne..(liikaa,. koiran terveys..)

Yksinkertaisesti ja pääsääntöisesti tuosta nipusta löytyy asioihin ratkaisu ja usein se löytyy ihmisestä ja sen käytöksestä.

Tämä hyvin lyhyenä ja tiivistettynä lisäten. Koira on hyvin usein omistajansa kaltainen ja koira sitä heijastaa käytöksessään.
Ketä tämän ymmärtää tai ei.

perheen isä kirjoitti:

Oli erityisen mielekästä luettavaa. Oli kaikessa lyhykäisyydessään parempi kuin pussillinen kirjoja.
Löytyykö tältä tutkijalta suomennettuja teoksia?

tämä kirja (KOIRA ?) kirjoittaneet etologit Lorna ja Raymond Coppinger.

Sitten vielä eräs supermies http://www.buuser.com/bailey/

johtajakokemäeltä kirjoitti:

tämä kirja (KOIRA ?) kirjoittaneet etologit Lorna ja Raymond Coppinger.

Sitten vielä eräs supermies http://www.buuser.com/bailey/

Lue lisää

edelliseen siis http://www.buuzer.com/bailey/

hmm toivottavasti tuli oikein!

molossi kirjoitti:

On olleet hyvät emät,tosi tyytyväinen olen ollut.
Lähtökohta minulla on aina se,että nartun pitää antaa tärppipäivinä kunnolla astua,uroksen ymmärtää kunnolla nartun päälle ja nartun hoitaa kunnolla pennut.
Ja on aika kunnolla hoitaneet,kun vielä viimisen pennun lähtöpäivänäkin on salaa käyneet tissittämässä,heh...

Lue lisää

Älä väistä asiaa.

"Tosin meillä on emät koosta riippumatta olleet tosi lepsukoita pentujaan kohtaan "
-molossi-

"Ei tämä ole itsestään selvyys. Tapahtuu vain kun on asiat kohdallaan Teillä näin on."
-perheen isä-

"On olleet hyvät emät,tosi tyytyväinen olen ollut"
-molossi-

Hienosti väistetty. Huomioni oli sinulle ei koirillesi. Sinä olet toiminnallasi mahdollistanut koiriesi näiden olosuhteet ja elämänlaadun. Ota nyt tämä kiitos ihan itsellesi.ja rapsuta koiraa.

"Tokihan on niitä susikoiria kuten saarloos wolfhond ja ceskoslovensky vlcak esim. näiden kahden sudesta jalostetun koiran käytös on hieman susimaista,"

Tai jäänyt on joitain susimaisia piirteitä jäljellä tai pieniä osia käytösmalleista.

"muutakuin susikoiria." tässä mixissä kun voi olla kumpaakin käytöstä tai niiden yhdistelmiä. Ei riitä kiinnostusta tai ymmärrystä mixille. Ei ole koira eikä susi.

"Täällä näköjään puhutaan jo aivan eri asioista mitä aluksi, mutta mutta, onhan tämä kuitenkin jatko :) kirjoitin kuitenkin nyt tänne."

Ei ole niin tarkkaa. Siitä puhutaan mistä kirjoitellaan. Vapaasti vaan ajatuksia esille.

perheen isä kirjoitti:

"Tokihan on niitä susikoiria kuten saarloos wolfhond ja ceskoslovensky vlcak esim. näiden kahden sudesta jalostetun koiran käytös on hieman susimaista,"

Tai jäänyt on joitain susimaisia piirteitä jäljellä tai pieniä osia käytösmalleista.

"muutakuin susikoiria." tässä mixissä kun voi olla kumpaakin käytöstä tai niiden yhdistelmiä. Ei riitä kiinnostusta tai ymmärrystä mixille. Ei ole koira eikä susi.

"Täällä näköjään puhutaan jo aivan eri asioista mitä aluksi, mutta mutta, onhan tämä kuitenkin jatko :) kirjoitin kuitenkin nyt tänne."

Ei ole niin tarkkaa. Siitä puhutaan mistä kirjoitellaan. Vapaasti vaan ajatuksia esille.

Lue lisää

Nyt kyllä löytyi ensimmäinen todella kiinnostavaa luettavaa koirista, jotka koen hyvin lähelle omia käsitteitä.
Harvoin mistään kiinnostun näin paljon. Pakko kiittää johtajaa uudelleen, minulle harvinaisesta, mutta todella kiinnostavasta asiasta. todellinen helmi surkealle "nettisurffarille". Tämän miehen kirja saa hyvän paikan kirjahyllyssä.

Koipion seuraavaan joitain poimintoja.
Tämä ei ole tarkoitettu "pitkällänenällä" susilauma ihmisille.

perheen isä kirjoitti:

Nyt kyllä löytyi ensimmäinen todella kiinnostavaa luettavaa koirista, jotka koen hyvin lähelle omia käsitteitä.
Harvoin mistään kiinnostun näin paljon. Pakko kiittää johtajaa uudelleen, minulle harvinaisesta, mutta todella kiinnostavasta asiasta. todellinen helmi surkealle "nettisurffarille". Tämän miehen kirja saa hyvän paikan kirjahyllyssä.

Koipion seuraavaan joitain poimintoja.
Tämä ei ole tarkoitettu "pitkällänenällä" susilauma ihmisille.

Lue lisää

Poimintoja: Raymond Coppinger
"Leikki päihittää komentelun

– Koirien käyttäytymisen taustalla on usein aivan eri syitä kuin yleisesti uskotaan, Raymond Coppinger sanoo.

– Yhä vieläkin näkee joissain kirjoissa väitettävän, että koirat ovat perineet käyttäytymisensä suoraan sudelta. Meitä neuvotaan kohtelemaan koiria alempiarvoisina susina ja annetaan ymmärtää, että se saisi koirat näkemään meidät johtajasusina, hän huokaa. – Koira ei kuitenkaan pysty ajattelemaan kuin susi. Sen aivojen rakenne ja toiminta ovat erilaiset. Jos ihminen yrittää ”ottaa johtajuuden”, koira ei käsitä, mistä on kysymys, vaan vain hämmentyy."

"– Nelikuiset sudenpennut, joiden aivojen toimintaa koiran aivot lähinnä muistuttavat, ovat susilaumassa vielä arvojärjestyksen ulkopuolella, hän kertoo. Sen ikäinen susi oppii samoin kuin koirakin: leikin kautta.

Komentelemalla koulutettu koira sen sijaan näkee omistajansa pelottavana päsmärinä eikä johtajana.

Coppingerit toteavat, että vanhat koulutususkomukset perustuivat virheellisiin käsityksiin myös täysikasvuisten susien käyttäytymisestä. Vasta viime vuosikymmeninä susia on tutkittu perusteellisesti luonnossa.

– Susien laumarakenne on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkkä arvohierarkia, jollaisena useimmat ihmiset sitä ajattelevat, Raymond Coppinger sanoo. – Kuvitelma, jonka mukaan susilauman johtaja pakottaisi lauman jäseniä johonkin, osoittaa, miten huonosti susien käyttäytymistä yleisesti tunnetaan."

perheen isä kirjoitti:

Poimintoja: Raymond Coppinger
"Leikki päihittää komentelun

– Koirien käyttäytymisen taustalla on usein aivan eri syitä kuin yleisesti uskotaan, Raymond Coppinger sanoo.

– Yhä vieläkin näkee joissain kirjoissa väitettävän, että koirat ovat perineet käyttäytymisensä suoraan sudelta. Meitä neuvotaan kohtelemaan koiria alempiarvoisina susina ja annetaan ymmärtää, että se saisi koirat näkemään meidät johtajasusina, hän huokaa. – Koira ei kuitenkaan pysty ajattelemaan kuin susi. Sen aivojen rakenne ja toiminta ovat erilaiset. Jos ihminen yrittää ”ottaa johtajuuden”, koira ei käsitä, mistä on kysymys, vaan vain hämmentyy."

"– Nelikuiset sudenpennut, joiden aivojen toimintaa koiran aivot lähinnä muistuttavat, ovat susilaumassa vielä arvojärjestyksen ulkopuolella, hän kertoo. Sen ikäinen susi oppii samoin kuin koirakin: leikin kautta.

Komentelemalla koulutettu koira sen sijaan näkee omistajansa pelottavana päsmärinä eikä johtajana.

Coppingerit toteavat, että vanhat koulutususkomukset perustuivat virheellisiin käsityksiin myös täysikasvuisten susien käyttäytymisestä. Vasta viime vuosikymmeninä susia on tutkittu perusteellisesti luonnossa.

– Susien laumarakenne on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkkä arvohierarkia, jollaisena useimmat ihmiset sitä ajattelevat, Raymond Coppinger sanoo. – Kuvitelma, jonka mukaan susilauman johtaja pakottaisi lauman jäseniä johonkin, osoittaa, miten huonosti susien käyttäytymistä yleisesti tunnetaan."

Lue lisää

"Alfasuden valta ei ole ehdoton

Vasta viime vuosikymmeninä susien sosiaalista käyttäytymistä on alettu tutkia luonnossa. Siellä alfasudet ovat osoittautuneet leppoisammiksi johtajiksi kuin eläintarhoissa elävät kollegansa, joihin aiemmat tiedot perustuivat.
Luonnossa alfasusi on ennen kaikkea aloitteentekijä. Useimmiten toiset sudet seuraavat esimerkiksi sitä kulkureittiä, jonka johtaja valitsee. Johtajan valta ei ole ehdoton: jos muut päättävät mennä toista reittiä, johtaja kääntyy ja seuraa niitä"

"Hyvän koiranomistajan huoneentaulu

Koira suhtautuu ihmisperheeseensä suunnilleen samoin kuin sudenpentu laumansa vanhempiin susiin. Siksi koirasta kasvaa sitä yhteistyöhaluisempi, mitä enemmän se saa ihmisiltä samaa kuin sudenpentu laumaltaan: myönteistä opastusta ja turvallisuuden tunnetta.
- Tee aloitteita koiraa kiinnostavaan toimintaan – niin sudetkin tekevät nuoremmilleen. Piilota makupaloja etsittäviksi tai lähde koirasi kanssa metsälenkille. Näin se tottuu muutenkin kiinnostumaan siitä, mitä haluat ja aiot.
- Huolehdi turvallisuudentunteesta. Jos koirasi rähisee ulkona toiselle koiralle, kierrä vieras kaukaa ja asetu sen ja oman koirasi väliin ”suojaksi”, kuten susiemo tai -isä tekisi. Tämä lisää koiran luottamusta sinuun.
- Kun opetat koiraa, houkuttele se tilanteeseen, jossa se tulee tehneeksi toivomasi asian, ja palkitse se siitä. Tämä on nopein ja tehokkain tapa niin koirien kuin muidenkin eläinten opettamiseen. Ratkaisevinta on ajoitus. Jotta palkinto tehoaa, sen on tultava kirjaimellisesti samana sekuntina, kun koira tekee toivomasi liikkeen.
- Vältä fyysisiä pakotteita, kuten koiran painamista alas opettaaksesi istumista tai maahanmenoa. Pakotteet hidastavat oppimista, koska ne saavat koiran yhdistämään opeteltavan asian epämiellyttävään tuntemukseen.
- Älä rankaise koiraa ruumiillisesti, jottet heikennä koiran luottamusta sinuun. Pelon takia totteleva koira on onneton koira. Taitavat ammattikouluttajat eivät käytä ruumiillisia rangaistuksia koskaan, eikä susien ole havaittu luonnossa aiheuttavan tahallaan kipua oman laumansa jäsenille."

"Raymond Coppinger on yksi maailman johtavista koiran käyttäytymisen asiantuntijoista ja lisäksi pitkän linjan susitutkija."

Näissä yleensä kirjoitetuista asioista on huomioitava maalaisjärjellä ehdolliset asiat mm.rodut ym..

Minkälaista ajatusta herättää?.

perheen isä kirjoitti:

"Alfasuden valta ei ole ehdoton

Vasta viime vuosikymmeninä susien sosiaalista käyttäytymistä on alettu tutkia luonnossa. Siellä alfasudet ovat osoittautuneet leppoisammiksi johtajiksi kuin eläintarhoissa elävät kollegansa, joihin aiemmat tiedot perustuivat.
Luonnossa alfasusi on ennen kaikkea aloitteentekijä. Useimmiten toiset sudet seuraavat esimerkiksi sitä kulkureittiä, jonka johtaja valitsee. Johtajan valta ei ole ehdoton: jos muut päättävät mennä toista reittiä, johtaja kääntyy ja seuraa niitä"

"Hyvän koiranomistajan huoneentaulu

Koira suhtautuu ihmisperheeseensä suunnilleen samoin kuin sudenpentu laumansa vanhempiin susiin. Siksi koirasta kasvaa sitä yhteistyöhaluisempi, mitä enemmän se saa ihmisiltä samaa kuin sudenpentu laumaltaan: myönteistä opastusta ja turvallisuuden tunnetta.
- Tee aloitteita koiraa kiinnostavaan toimintaan – niin sudetkin tekevät nuoremmilleen. Piilota makupaloja etsittäviksi tai lähde koirasi kanssa metsälenkille. Näin se tottuu muutenkin kiinnostumaan siitä, mitä haluat ja aiot.
- Huolehdi turvallisuudentunteesta. Jos koirasi rähisee ulkona toiselle koiralle, kierrä vieras kaukaa ja asetu sen ja oman koirasi väliin ”suojaksi”, kuten susiemo tai -isä tekisi. Tämä lisää koiran luottamusta sinuun.
- Kun opetat koiraa, houkuttele se tilanteeseen, jossa se tulee tehneeksi toivomasi asian, ja palkitse se siitä. Tämä on nopein ja tehokkain tapa niin koirien kuin muidenkin eläinten opettamiseen. Ratkaisevinta on ajoitus. Jotta palkinto tehoaa, sen on tultava kirjaimellisesti samana sekuntina, kun koira tekee toivomasi liikkeen.
- Vältä fyysisiä pakotteita, kuten koiran painamista alas opettaaksesi istumista tai maahanmenoa. Pakotteet hidastavat oppimista, koska ne saavat koiran yhdistämään opeteltavan asian epämiellyttävään tuntemukseen.
- Älä rankaise koiraa ruumiillisesti, jottet heikennä koiran luottamusta sinuun. Pelon takia totteleva koira on onneton koira. Taitavat ammattikouluttajat eivät käytä ruumiillisia rangaistuksia koskaan, eikä susien ole havaittu luonnossa aiheuttavan tahallaan kipua oman laumansa jäsenille."

"Raymond Coppinger on yksi maailman johtavista koiran käyttäytymisen asiantuntijoista ja lisäksi pitkän linjan susitutkija."

Näissä yleensä kirjoitetuista asioista on huomioitava maalaisjärjellä ehdolliset asiat mm.rodut ym..

Minkälaista ajatusta herättää?.

Lue lisää

Tuo johtaja juttu on minusta mennyt hieman överiksi monelta kantilta monissa keskusteluissa.
Kun sitä käyttää ihmiset, jotka siitä todellisuudessa ei mitään tiedä. Lähes kaikkiin tilanteisiin ja ongelmiin sitä tarjotaan. Minusta sen ”termin”käyttö on hieman kyseenalaista ja harkitsematonta.

Moni ymmärtää sen siten, että siihen liittyy vain ja ainoastaan pakotteita, alistamista, eristämistä ja muuta mitä ”johtaja” nyt voi tehdä ”alaiselleen”.
Eikö se lähes kaikissa ”vinkeissä” ole alistavuuteen tähtäävää. Ikävintä asiassa on, että yleinen käsitys näyttää pyhittävän keinot ja tarkoituksen.

Edelleen sanon, että tuo tapa jättää varjoonsa sen ainoan asian, joka sen kanssa joutuu elämään oma koira. Moni koira sopeutuu kun ei muuta voi, mutta harva huomaa koirastaan, kun sen silmistä on ”lamppusammunut”. Meillä päin sitä kutsutaan elämäniloksi joka siitä pitäisi loistaa..

Tätä ilon sanomaa johtajaopeista ja laumasta ylistetään ja leviää se kulovalkean tavoin.
Keitä se loppukädessä palvelee? Ei ainakaan koiraa, tuskin sen omistajaakaan.
Eikö tämä tuo hieman vääristynyttä vallan tunnetta ja vääristä tulevaisuudessa tulevien mikkojen ja maijojen koiranpitoa.
Ei tarvitse olla ”nasaninsinööri” kun laskee yhteen seuraavan yhtälön.

Uusavuttomuus x johtajaopit x laumaoppi : tulevaisuus= ?

Näitä ajatuksia tulee, kun lukee keskusteluita lähes jokapaikasta, poikkeuksesta aina mennään johtaja ja laumajuttujen selän taakse kohtaamatta itse ongelmaa.=omistajaa

perheen isä kirjoitti:

Tuo johtaja juttu on minusta mennyt hieman överiksi monelta kantilta monissa keskusteluissa.
Kun sitä käyttää ihmiset, jotka siitä todellisuudessa ei mitään tiedä. Lähes kaikkiin tilanteisiin ja ongelmiin sitä tarjotaan. Minusta sen ”termin”käyttö on hieman kyseenalaista ja harkitsematonta.

Moni ymmärtää sen siten, että siihen liittyy vain ja ainoastaan pakotteita, alistamista, eristämistä ja muuta mitä ”johtaja” nyt voi tehdä ”alaiselleen”.
Eikö se lähes kaikissa ”vinkeissä” ole alistavuuteen tähtäävää. Ikävintä asiassa on, että yleinen käsitys näyttää pyhittävän keinot ja tarkoituksen.

Edelleen sanon, että tuo tapa jättää varjoonsa sen ainoan asian, joka sen kanssa joutuu elämään oma koira. Moni koira sopeutuu kun ei muuta voi, mutta harva huomaa koirastaan, kun sen silmistä on ”lamppusammunut”. Meillä päin sitä kutsutaan elämäniloksi joka siitä pitäisi loistaa..

Tätä ilon sanomaa johtajaopeista ja laumasta ylistetään ja leviää se kulovalkean tavoin.
Keitä se loppukädessä palvelee? Ei ainakaan koiraa, tuskin sen omistajaakaan.
Eikö tämä tuo hieman vääristynyttä vallan tunnetta ja vääristä tulevaisuudessa tulevien mikkojen ja maijojen koiranpitoa.
Ei tarvitse olla ”nasaninsinööri” kun laskee yhteen seuraavan yhtälön.

Uusavuttomuus x johtajaopit x laumaoppi : tulevaisuus= ?

Näitä ajatuksia tulee, kun lukee keskusteluita lähes jokapaikasta, poikkeuksesta aina mennään johtaja ja laumajuttujen selän taakse kohtaamatta itse ongelmaa.=omistajaa

Lue lisää

voidaan ajatella toisinkin päin. Meillä meidän viisampi koira on oivallinen JOHTAJA ja TIEN NÄYTTÄJÄ jos kuljetaan huonossa maastossa. Se näyttää mistä kannattaa kulkea. Hyi kuka se viitsii juosta koiran VIITOITTAMAA tietä. Me ollaan juostu ja aina on kannattanut.

Uusavuttomille on mukava luennoida johtajuusoppeja kun eivät muusta tiedä.

Tyhmästä ihmisen päästä kärsii suurin osa koirista, ei voi mitään. Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

voidaan ajatella toisinkin päin. Meillä meidän viisampi koira on oivallinen JOHTAJA ja TIEN NÄYTTÄJÄ jos kuljetaan huonossa maastossa. Se näyttää mistä kannattaa kulkea. Hyi kuka se viitsii juosta koiran VIITOITTAMAA tietä. Me ollaan juostu ja aina on kannattanut.

Uusavuttomille on mukava luennoida johtajuusoppeja kun eivät muusta tiedä.

Tyhmästä ihmisen päästä kärsii suurin osa koirista, ei voi mitään. Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä.

Lue lisää

"Se näyttää mistä kannattaa kulkea. Hyi kuka se viitsii juosta koiran VIITOITTAMAA tietä. Me ollaan juostu ja aina on kannattanut."

Ole nyt hyvä mies tarkkana, että et joudu lauman hierargiassa alimpaankastiin.
siellä ei ole hyvä olla. Ja koirakin pomona voi viedä sinut bussilla ongelmakouluttajalle, voit joutua vielä "jääkaudelle" kaiken huipuksi ja joudut katsomaan kaikki jaksot Cecar millania putkeen.
Se jos joku on julma tulevaisuuden näkymä eikö?

perheen isä kirjoitti:

"Se näyttää mistä kannattaa kulkea. Hyi kuka se viitsii juosta koiran VIITOITTAMAA tietä. Me ollaan juostu ja aina on kannattanut."

Ole nyt hyvä mies tarkkana, että et joudu lauman hierargiassa alimpaankastiin.
siellä ei ole hyvä olla. Ja koirakin pomona voi viedä sinut bussilla ongelmakouluttajalle, voit joutua vielä "jääkaudelle" kaiken huipuksi ja joudut katsomaan kaikki jaksot Cecar millania putkeen.
Se jos joku on julma tulevaisuuden näkymä eikö?

Lue lisää

aina oltu. Koirat hyppii niskassa ja vetää ratsupiiskalla persuksille meitä. Meille on selvinnyt koirien kamala ideologia. Toinen koiristamme ymmärtää aivan itse pitää "jääkausia" ja kyykyttää meitä sillä lailla joka päivä. Toinen koirista tentti Millania ja pääsi rimaa hipoen "yliopistoon". On itseoppinut ihmistenkyykyttäjä.

Olisi elämäni täyttymys päästä toteuttamaan itselleni kunnon "jääkausi" Kokemäellä. Sais nähdä kuinka oma pää kestää kun tuutista pukkaa kylmää ja viimaa.

Koirat voisi ehkä muuttua vielä hankalammaksi jos huomaavat minun omatoimisesti tunkevan niiden jääkausille ja ratsupiiska alkaisi taas soida. No, minähän lepyttelen ne toteuttamalla niiden toiveet säilyttääkseni välit niihin. Koirathan on kamalia kun ne suuttuu ihmiselle,jotkut puree omistajaa kun hommat ei hoidu.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

aina oltu. Koirat hyppii niskassa ja vetää ratsupiiskalla persuksille meitä. Meille on selvinnyt koirien kamala ideologia. Toinen koiristamme ymmärtää aivan itse pitää "jääkausia" ja kyykyttää meitä sillä lailla joka päivä. Toinen koirista tentti Millania ja pääsi rimaa hipoen "yliopistoon". On itseoppinut ihmistenkyykyttäjä.

Olisi elämäni täyttymys päästä toteuttamaan itselleni kunnon "jääkausi" Kokemäellä. Sais nähdä kuinka oma pää kestää kun tuutista pukkaa kylmää ja viimaa.

Koirat voisi ehkä muuttua vielä hankalammaksi jos huomaavat minun omatoimisesti tunkevan niiden jääkausille ja ratsupiiska alkaisi taas soida. No, minähän lepyttelen ne toteuttamalla niiden toiveet säilyttääkseni välit niihin. Koirathan on kamalia kun ne suuttuu ihmiselle,jotkut puree omistajaa kun hommat ei hoidu.

Lue lisää

Kuten aijemmin kirjoitit.perun nyt kaikki puheeni ja kirjoitukseni...nyt sen ymmärrän.

Koira herättää minut viideltä, pyytää ruokaa, pitää lähteä ulos, pitää leikkiä, käydä ostamassa, ruokaa ja puruluita, ei voi mennä kylään kun pitää vahtia pentua, viedä rokotukseen jne..
ja sama toistuu päivittäin ilman vapaa päivää. Pureekin taukoamatta.

Voi piru sentään ja on vasta pentu. Miksi näin tapahtuu vaikka minun pitäisi olla se pomo.
mitä tästä tulee kun koira varttuu. se rajoittaa yli 10v minun ja vaimoni elämää.

Voi hemmetti se vie kaiken aikani ja voimani, sitä vain palvellaan päivästä toiseen.
Perhana kun olis helpompi olla alempiarvoinen niin saisi pomon palvelua.

Auttaisko C.Millan ja missä jaksossa.?

perheen isä kirjoitti:

Kuten aijemmin kirjoitit.perun nyt kaikki puheeni ja kirjoitukseni...nyt sen ymmärrän.

Koira herättää minut viideltä, pyytää ruokaa, pitää lähteä ulos, pitää leikkiä, käydä ostamassa, ruokaa ja puruluita, ei voi mennä kylään kun pitää vahtia pentua, viedä rokotukseen jne..
ja sama toistuu päivittäin ilman vapaa päivää. Pureekin taukoamatta.

Voi piru sentään ja on vasta pentu. Miksi näin tapahtuu vaikka minun pitäisi olla se pomo.
mitä tästä tulee kun koira varttuu. se rajoittaa yli 10v minun ja vaimoni elämää.

Voi hemmetti se vie kaiken aikani ja voimani, sitä vain palvellaan päivästä toiseen.
Perhana kun olis helpompi olla alempiarvoinen niin saisi pomon palvelua.

Auttaisko C.Millan ja missä jaksossa.?

Lue lisää

Monesti olen miettinyt, että miksi pennulle/nuorelle koiralle on tarpeen opettaa aikaisin isomäärä käskyjä ja toimintaa joka on mieleistä lähinnä omistajan näkökulmasta.
Itse olen pennulleni (17vko)opettanut: istu, sivulle, seuraa, eteen, seis ja stop. Tarkoituksena näillä on aluksi yleinen toimivuus arjessa. Nämä käskyt pitää toimia hyvin. Hihnassa ei ole vetoa ei pitkässä eikä lyhyessä. Nämä edellä mainitut ”testataan” monessa tilanteessa, sitten vähän vapaata ennen uusia asioita ja käskyjä. Sitten vasta alkaa varsinainen koulutus ja tähtäimenä käyttäytymiskoe ja koulutustunnus (BH)

Ei anna tassua eikä tee kivoja temppuja. Ei ole mitään käyttöä tuollaiselle.
Yleensäkin pidän käskyjen määrän minimissään sekä kaiken turhan komentelun.
Kun käsken silloin tapahtuu, jos komennan niin uskoo.
Sisällä en käske koiraa ollenkaan. Kaiken tarvittavan teen puhe ohjauksella, jossa ääni on maltillinen ja rauhallinen. Tämä tietysti silloin, kun sisäkäytös on kunnossa ja se hoituu pentu aikana helposti. Kotona ollaan levätään ja rauhoitutaan. Lenkillä mennään puolivapaalla ohjauksella.
Kentällä tehdään eikä meinata. En pyydä kun tehdään, joskin kannustavassa hengessä.

Joskus järkevämpää olisikin opettaa vähän kerrallaan, mutta niin että asiat toimii hyvin ja, että niistä on arkipäivässä käytännön hyötyä. Pentu vaihetta ja pennun opetteluhalua ei kannata tuhlata toisarvoiseen.

Usein näitä sirkustemppuja opetetaan pienille koirille. Tirri tekee mielellään tai ainakin se näyttää siltä vaikka usein (ei siis aina) tirri tekee hyvää yhteistyötä tempuissa sen yhdessä tekemisen vuoksi, jolloin itse tempun tekeminen tai oppiminen on sille toisarvoinen.

Harvoin näkee pikku tirriäisiä metsälenkeillä tai missään luonnossa vapaana, vaan lähinnä koirapuistoissa tai kävelyväylillä kytkettynä ulkoilemassa.(ei lenkillä)
Tästä tulee yleensä se harha, että kaikista mieluiten tehdään sisällä kaikkea omistajan miestä kivaa, josta koirakin tykkää. Kyllä tykkää kun kyse on yhteisestä tekemisestä (yhdessä olosta)

Tällä tarkoitankin sitä, että tirrilläkin on se luontainen halu myös tehdä koirien asioita luonnossa ja yhdessä omistajansa kanssa.
Ei ole ihme, kun usein näitä tirriäisiä näkee ”arhäkkäänä” kun eivät voi usein toteuttaa koiran luontaisia asioita. Usein pienitirri on myös vilkas ja ”metsästysverinen”.
Pentuna innokkaasti tekee, mutta vanhana on turhautunut.
Kokemusta on muutamasta pienestä ”kaupunkikoirasta” joiden käytös on muuttunut huomattavasti kun on saanut maalla vapaana touhuta ja remuta. ”kärttyinen” käytös on palannut takaisin kaupungissa.
Ei tarkoita sitä, että maalla on toisin vaan kaupungissakin on pikku tirrille järjestettävä sille luontaista toimintaa vapaana luonnossa. Pennusta asti säässä kuin säässä ei pieni koira sateessa sula.
Vielä: usein tirri saa vain pienen lenkin sen oman käytöksen vuoksi omistajansa toimesta.

perheen isä kirjoitti:

Monesti olen miettinyt, että miksi pennulle/nuorelle koiralle on tarpeen opettaa aikaisin isomäärä käskyjä ja toimintaa joka on mieleistä lähinnä omistajan näkökulmasta.
Itse olen pennulleni (17vko)opettanut: istu, sivulle, seuraa, eteen, seis ja stop. Tarkoituksena näillä on aluksi yleinen toimivuus arjessa. Nämä käskyt pitää toimia hyvin. Hihnassa ei ole vetoa ei pitkässä eikä lyhyessä. Nämä edellä mainitut ”testataan” monessa tilanteessa, sitten vähän vapaata ennen uusia asioita ja käskyjä. Sitten vasta alkaa varsinainen koulutus ja tähtäimenä käyttäytymiskoe ja koulutustunnus (BH)

Ei anna tassua eikä tee kivoja temppuja. Ei ole mitään käyttöä tuollaiselle.
Yleensäkin pidän käskyjen määrän minimissään sekä kaiken turhan komentelun.
Kun käsken silloin tapahtuu, jos komennan niin uskoo.
Sisällä en käske koiraa ollenkaan. Kaiken tarvittavan teen puhe ohjauksella, jossa ääni on maltillinen ja rauhallinen. Tämä tietysti silloin, kun sisäkäytös on kunnossa ja se hoituu pentu aikana helposti. Kotona ollaan levätään ja rauhoitutaan. Lenkillä mennään puolivapaalla ohjauksella.
Kentällä tehdään eikä meinata. En pyydä kun tehdään, joskin kannustavassa hengessä.

Joskus järkevämpää olisikin opettaa vähän kerrallaan, mutta niin että asiat toimii hyvin ja, että niistä on arkipäivässä käytännön hyötyä. Pentu vaihetta ja pennun opetteluhalua ei kannata tuhlata toisarvoiseen.

Usein näitä sirkustemppuja opetetaan pienille koirille. Tirri tekee mielellään tai ainakin se näyttää siltä vaikka usein (ei siis aina) tirri tekee hyvää yhteistyötä tempuissa sen yhdessä tekemisen vuoksi, jolloin itse tempun tekeminen tai oppiminen on sille toisarvoinen.

Harvoin näkee pikku tirriäisiä metsälenkeillä tai missään luonnossa vapaana, vaan lähinnä koirapuistoissa tai kävelyväylillä kytkettynä ulkoilemassa.(ei lenkillä)
Tästä tulee yleensä se harha, että kaikista mieluiten tehdään sisällä kaikkea omistajan miestä kivaa, josta koirakin tykkää. Kyllä tykkää kun kyse on yhteisestä tekemisestä (yhdessä olosta)

Tällä tarkoitankin sitä, että tirrilläkin on se luontainen halu myös tehdä koirien asioita luonnossa ja yhdessä omistajansa kanssa.
Ei ole ihme, kun usein näitä tirriäisiä näkee ”arhäkkäänä” kun eivät voi usein toteuttaa koiran luontaisia asioita. Usein pienitirri on myös vilkas ja ”metsästysverinen”.
Pentuna innokkaasti tekee, mutta vanhana on turhautunut.
Kokemusta on muutamasta pienestä ”kaupunkikoirasta” joiden käytös on muuttunut huomattavasti kun on saanut maalla vapaana touhuta ja remuta. ”kärttyinen” käytös on palannut takaisin kaupungissa.
Ei tarkoita sitä, että maalla on toisin vaan kaupungissakin on pikku tirrille järjestettävä sille luontaista toimintaa vapaana luonnossa. Pennusta asti säässä kuin säässä ei pieni koira sateessa sula.
Vielä: usein tirri saa vain pienen lenkin sen oman käytöksen vuoksi omistajansa toimesta.

Lue lisää

Usein arvostellaan ja luodaan käsityksiä pienistä koirista kokemuksen ja näkemyksen perusteella.
Pieni koira saa usein tästä pysyvää kuraa niskaansa mikä on minusta ikävää.
Olipa sitten kyse pienestä tai isosta koirasta, niin tarpeet on niillä aivan samat.
Mutta usein sen omistaja tätä ei sisäistä. Omistaja haluaa koiran pitää olla pieni, joka koetaan helppohoitoiseksi ja pidettäväksi. Usein näin ei ole. Voi olla juuri päinvastoin työläämpi.

Unohdetaan tai ei olla valmiita siihen, mitä pienen koiranpito ja kasvatus pitää sisällään.
Pieni koira kehittyy nopeammin, ja muutokset niistä näkyy nopeammin kuin isommasta.
Ei aina ymmärretä, että pienen ja ison koiran luonne on sama.
Pieni koira ei tiedä olevansa pieni, vaan kohtaa yleensä isonkoiran rohkeasti. Iso taas ymmärtää kokonsa eikä usein koe pientä uhaksi itselleen.
Mutta kovin usein on isolla koiralla ikäviä kokemuksia pienistä, jotka voi johtua pentuajan kohtaamisista. Tästä päästään ikuiseen noidankehään näiden isojen ja pienten omistajien kanssa.

Jostain syystä usein myös pienikokoinen ihminenkin on nopea liikkeissään ja tarvittaessa tulinen.
Iso ihminen on usein taas rauhallinen ja harvemmin hiiltyy pienemmän räksytyksestä, päin vastoin usein se on huvittavaa. (ajatellaan isoja eroja koossa) Minua ainakin (185cm100kg)

Ongelma ilmeisesti on se, että pikku puudelia pidetään helposti ikuisena vauvana. Eikä tarjota sille sen kehityksen ja tarpeen mukaista toimintaa. Vaikka tarpeet ja niiden ego on sama isolla ja pienellä koiralla.

Samoin pientä koiraa ei usein oteta vakavasti kokonsa vuoksi.
Lisäksi usein sen liikunta rajoittuu toivottoman pieneksi ”korttelipisuksi”.
Miksi ne ovat usein niin karkaus herkkiä, ehkä juuri tämän takia.

Kuvitteleeko ihmiset, että pieni ei jaksa kävellä vai mikä siinä on.
Ehkä motiivi onkin lopulta vain ”kotiseurakaveri” ja ulkoilu on se välttämätön paha.
Sanonkin, että puudeli ihmiset ovat itse aiheuttaneet tuon maineen ja sen, että niistä harva vastaan tulija pitää sen kohdatessaan.

perheen isä kirjoitti:

Usein arvostellaan ja luodaan käsityksiä pienistä koirista kokemuksen ja näkemyksen perusteella.
Pieni koira saa usein tästä pysyvää kuraa niskaansa mikä on minusta ikävää.
Olipa sitten kyse pienestä tai isosta koirasta, niin tarpeet on niillä aivan samat.
Mutta usein sen omistaja tätä ei sisäistä. Omistaja haluaa koiran pitää olla pieni, joka koetaan helppohoitoiseksi ja pidettäväksi. Usein näin ei ole. Voi olla juuri päinvastoin työläämpi.

Unohdetaan tai ei olla valmiita siihen, mitä pienen koiranpito ja kasvatus pitää sisällään.
Pieni koira kehittyy nopeammin, ja muutokset niistä näkyy nopeammin kuin isommasta.
Ei aina ymmärretä, että pienen ja ison koiran luonne on sama.
Pieni koira ei tiedä olevansa pieni, vaan kohtaa yleensä isonkoiran rohkeasti. Iso taas ymmärtää kokonsa eikä usein koe pientä uhaksi itselleen.
Mutta kovin usein on isolla koiralla ikäviä kokemuksia pienistä, jotka voi johtua pentuajan kohtaamisista. Tästä päästään ikuiseen noidankehään näiden isojen ja pienten omistajien kanssa.

Jostain syystä usein myös pienikokoinen ihminenkin on nopea liikkeissään ja tarvittaessa tulinen.
Iso ihminen on usein taas rauhallinen ja harvemmin hiiltyy pienemmän räksytyksestä, päin vastoin usein se on huvittavaa. (ajatellaan isoja eroja koossa) Minua ainakin (185cm100kg)

Ongelma ilmeisesti on se, että pikku puudelia pidetään helposti ikuisena vauvana. Eikä tarjota sille sen kehityksen ja tarpeen mukaista toimintaa. Vaikka tarpeet ja niiden ego on sama isolla ja pienellä koiralla.

Samoin pientä koiraa ei usein oteta vakavasti kokonsa vuoksi.
Lisäksi usein sen liikunta rajoittuu toivottoman pieneksi ”korttelipisuksi”.
Miksi ne ovat usein niin karkaus herkkiä, ehkä juuri tämän takia.

Kuvitteleeko ihmiset, että pieni ei jaksa kävellä vai mikä siinä on.
Ehkä motiivi onkin lopulta vain ”kotiseurakaveri” ja ulkoilu on se välttämätön paha.
Sanonkin, että puudeli ihmiset ovat itse aiheuttaneet tuon maineen ja sen, että niistä harva vastaan tulija pitää sen kohdatessaan.

Lue lisää

Aijemmin kirjoitin miksi pennullani on pieni "klöntti" koirapuistoon. Tänään tulimme lenkiltä ja päätimme siihen tutustua kun oli tyhjillään.
Pentu haisteli keskiviheella ja sitten mukaan tuli toinen koira. Porttia avasivat ja oma pentu lähti tulemaan porttia kohti. olin pysäyttämässä pentua käskyllä, mutta tulijat keskeyttivät minut, ehdin nostaa käden "seisasentoon" ja koira pysähty kuin naulattu.
Ilmeeni tilanteessa oli...?????..laskin käden ja pyysin pentua luokse tuli ja norm. sivulle.
Siinä ihmiset kilpaa kehu, että voi miten hyvin olet koiran kouluttanut.
eeen kyllä tiedä mitä tapahtui..sanoin. Kun tuli lähdön aika käskin koiraa luokseni ja sanoin, että katso niin koira ei pysähdy kuten äsken...pysähtyi..??? no portille päästäni naama punaisena tiputin kännykkäni ja hihna tippui, pentu pysähtyi ja tuli sivulle (vert.aijemmin kirj) Ei siinä ole ihmeellistä mutta tämä kaikki tuli ns.nipussa.
Kuulin kun siinä ihmiset kehui kilpaa, että upeasti on koira koulutettu ja turhan vaatimaton mies?
Kun siitä selvisin niin myöhemmin asiakin minulle valkeni.
Mutta silti naama oli hampaita täynnä koko kotimatkan itselläni.
No sain hetken kokea aiheetonta "tähteyttä" ja nyt tiedän, että guru kulkee 20cm jalat ilmassa ja tämän tunteen minulle aiheutti tämä sattumien summa. =-0

perheen isä kirjoitti:

Aijemmin kirjoitin miksi pennullani on pieni "klöntti" koirapuistoon. Tänään tulimme lenkiltä ja päätimme siihen tutustua kun oli tyhjillään.
Pentu haisteli keskiviheella ja sitten mukaan tuli toinen koira. Porttia avasivat ja oma pentu lähti tulemaan porttia kohti. olin pysäyttämässä pentua käskyllä, mutta tulijat keskeyttivät minut, ehdin nostaa käden "seisasentoon" ja koira pysähty kuin naulattu.
Ilmeeni tilanteessa oli...?????..laskin käden ja pyysin pentua luokse tuli ja norm. sivulle.
Siinä ihmiset kilpaa kehu, että voi miten hyvin olet koiran kouluttanut.
eeen kyllä tiedä mitä tapahtui..sanoin. Kun tuli lähdön aika käskin koiraa luokseni ja sanoin, että katso niin koira ei pysähdy kuten äsken...pysähtyi..??? no portille päästäni naama punaisena tiputin kännykkäni ja hihna tippui, pentu pysähtyi ja tuli sivulle (vert.aijemmin kirj) Ei siinä ole ihmeellistä mutta tämä kaikki tuli ns.nipussa.
Kuulin kun siinä ihmiset kehui kilpaa, että upeasti on koira koulutettu ja turhan vaatimaton mies?
Kun siitä selvisin niin myöhemmin asiakin minulle valkeni.
Mutta silti naama oli hampaita täynnä koko kotimatkan itselläni.
No sain hetken kokea aiheetonta "tähteyttä" ja nyt tiedän, että guru kulkee 20cm jalat ilmassa ja tämän tunteen minulle aiheutti tämä sattumien summa. =-0

Lue lisää

Perheenisänä ja isoisänä (45v) kysynkin Johtajalta, molossilta tai keltä vaan, että vieläkö ihmisille opetetaan käskyjen äänenpainoja ja sen merkityksiä?
Muistatteko kun kivikaudella niin tehtiin. Onko tuttua. (etu-painoite)

seis (SE-is) istu (IS-tu) istu (S-tu) paikka (PAI-kka) sivulle (SI-vulle) jne..jnee..

Meneekö nämä nykyisin julmuuden piikkiin kun voi kuulostaa armeijalta.
(Uteliaisuudesta vain.)

perheen isä kirjoitti:

Perheenisänä ja isoisänä (45v) kysynkin Johtajalta, molossilta tai keltä vaan, että vieläkö ihmisille opetetaan käskyjen äänenpainoja ja sen merkityksiä?
Muistatteko kun kivikaudella niin tehtiin. Onko tuttua. (etu-painoite)

seis (SE-is) istu (IS-tu) istu (S-tu) paikka (PAI-kka) sivulle (SI-vulle) jne..jnee..

Meneekö nämä nykyisin julmuuden piikkiin kun voi kuulostaa armeijalta.
(Uteliaisuudesta vain.)

Lue lisää

Kuinka on se, että kun puhutaan sosiaalistamisesta, niin siinäkin on kummatkin ääripäät keskitien rinnalla, kuten monessa muussakin asiassa.
Oma näkemykseni on, että kun se on hyvällä mallilla, niin koira on kohtuullisen välinpitämätön esim. vieraiden ihmisten ja koirien osalta, tuttuja kohtaan taas vastaan ottava. Myös esim. koirapuistossa

Esim. kentällä pystyy keskittymään tekemiseen eikä, ympäristötekijöihin tai häiriinny niistä.
Tälläisellä koiralla harvoin on tarpeen esim. karata. Tai jos karkaa usein palaa itse ja karkaus aika on lyhyt.

Alisosiaalistettu: arka ympäristölleen ja hieman tuttuja kohtaan.
Karkaustilanteessa pyrkii välttämään ihmiskontaktia hankala ottaa kiinni mahdollisesti pelkopurija.
Riippuvainen omistajansa jatkuvasta huomiosta, jos ei niin syrjään vetäytyvä.

Ylisosiaalistettu: kaikki on kivoja samoin sen elinympäristö ja kaikki mahdollinen kiinnostaa. On pienempi riippuvuus omistajastaan.
Karkaus tilanteessa on helppo kiinniotettava, voi kulkea laajemmallakin alueella kiinnostuksensa ja avoimuudestaan johtuen.

Usein näissä koira asioissa kun puhutaan mistä vaan, niin kokonaisuus ei ole mustavalkoinen ja yksiselitteinen, jos olisi niin ei ongelmiakaan olisi. Usein ”kaverivikeissä” katsotaan asiat omalta kantilta, eikä mahdollista yleiskokonaisuutta. Tämä tietenkin tahtomattaan.
Kuten tässäkin kirjoituksessa ja esimerkissä on myös ne ääripäät.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

voidaan ajatella toisinkin päin. Meillä meidän viisampi koira on oivallinen JOHTAJA ja TIEN NÄYTTÄJÄ jos kuljetaan huonossa maastossa. Se näyttää mistä kannattaa kulkea. Hyi kuka se viitsii juosta koiran VIITOITTAMAA tietä. Me ollaan juostu ja aina on kannattanut.

Uusavuttomille on mukava luennoida johtajuusoppeja kun eivät muusta tiedä.

Tyhmästä ihmisen päästä kärsii suurin osa koirista, ei voi mitään. Olen monesta asiasta kanssasi samaa mieltä.

Lue lisää

"Viime vuosina suurta julkisuutta on niittänyt koirakuiskaajaksi tituleerattu Cesar Millan, joka kannustaa fyysisiin pakotteisiin laumahierarkian luomiseksi. Ongelmakoirien omistajia tulisi valistaa kovaotteisen koulutuksen vaaroista. Sen lisäksi että koiran fyysinen alistaminen lisää omistajan vahingoittumisen riskiä, se voi aiheuttaa koiralle stressiä ja pelkoa johtaen uusiin ongelmiin kuten puolustusaggressioon. Jos pelkäävää koiraa rangaistaan murisemisesta fyysisesti, se voi oppia puremaan varoittamatta. On tärkeää ymmärtää aggression motivaatio ja suunnitella ongelman ratkaisu sen mukaan.

Ongelmakoirakonsultaatioon hakeutuneille amerikkalaisille koiranomistajille tehdyn kyselyn mukaan kovaotteinen koulutus on yhteydessä koirien aggressiivisuuteen. Koirien omistajat olivat tyypillisesti saaneet oppinsa kouluttajilta tai esimerkiksi tv-ohjelmien ja internetin kautta"

Tälläinen osoi silmään kun artikkeleita muusta aiheesta luin.

perheen isä kirjoitti:

"Viime vuosina suurta julkisuutta on niittänyt koirakuiskaajaksi tituleerattu Cesar Millan, joka kannustaa fyysisiin pakotteisiin laumahierarkian luomiseksi. Ongelmakoirien omistajia tulisi valistaa kovaotteisen koulutuksen vaaroista. Sen lisäksi että koiran fyysinen alistaminen lisää omistajan vahingoittumisen riskiä, se voi aiheuttaa koiralle stressiä ja pelkoa johtaen uusiin ongelmiin kuten puolustusaggressioon. Jos pelkäävää koiraa rangaistaan murisemisesta fyysisesti, se voi oppia puremaan varoittamatta. On tärkeää ymmärtää aggression motivaatio ja suunnitella ongelman ratkaisu sen mukaan.

Ongelmakoirakonsultaatioon hakeutuneille amerikkalaisille koiranomistajille tehdyn kyselyn mukaan kovaotteinen koulutus on yhteydessä koirien aggressiivisuuteen. Koirien omistajat olivat tyypillisesti saaneet oppinsa kouluttajilta tai esimerkiksi tv-ohjelmien ja internetin kautta"

Tälläinen osoi silmään kun artikkeleita muusta aiheesta luin.

Lue lisää

"Koirilla, joita oli kuritettu fyysisesti esimerkiksi lyömällä, tarttumalla poskista ja selättämällä, esiintyi muita useammin aggressiivisuutta. Myös kipua tuottavien koulutusvälineiden kuten piikki- tai sähköpannan käyttö sekä koiran alistaminen ilman suoraa kontaktia tuijottaen tai muristen ovat yhteydessä aggressiivisuuteen.

Kyselyyn vastanneiden koirilla, joita koulutettiin positiivisilla menetelmillä, kuten ruokapalkkioilla tai naksutinkoulutuksella, tai opettamalla koira pyytämään lupa silmiin katsomalla tai istumalla ei ilmennyt aggressiivisuutta.

Omistajat myös kokivat positiivisien menetelmien tehonneen paremmin kuin fyysisen kurittamisen. Positiivisten menetelmiä käyttäneistä vastaajista keskimäärin 77 % koki koiran koulutuksen tehneen koiralle hyvää, kun taas fyysinen rangaistus tehosi vain joka kolmannessa tapauksessa. Huomioitavaa on myös se, että positiivisilla menetelmillä ei ollut juurikaan haittavaikutuksia. Noin 40 % fyysistä kuritusta käyttäneistä kertoi menetelmän negatiivisesta vaikutuksesta koiran käytökseen."

Ihan mielenkiintoista, eikö?

perheen isä kirjoitti:

"Viime vuosina suurta julkisuutta on niittänyt koirakuiskaajaksi tituleerattu Cesar Millan, joka kannustaa fyysisiin pakotteisiin laumahierarkian luomiseksi. Ongelmakoirien omistajia tulisi valistaa kovaotteisen koulutuksen vaaroista. Sen lisäksi että koiran fyysinen alistaminen lisää omistajan vahingoittumisen riskiä, se voi aiheuttaa koiralle stressiä ja pelkoa johtaen uusiin ongelmiin kuten puolustusaggressioon. Jos pelkäävää koiraa rangaistaan murisemisesta fyysisesti, se voi oppia puremaan varoittamatta. On tärkeää ymmärtää aggression motivaatio ja suunnitella ongelman ratkaisu sen mukaan.

Ongelmakoirakonsultaatioon hakeutuneille amerikkalaisille koiranomistajille tehdyn kyselyn mukaan kovaotteinen koulutus on yhteydessä koirien aggressiivisuuteen. Koirien omistajat olivat tyypillisesti saaneet oppinsa kouluttajilta tai esimerkiksi tv-ohjelmien ja internetin kautta"

Tälläinen osoi silmään kun artikkeleita muusta aiheesta luin.

Lue lisää

Suomi on vapaa ja villi "koiramaa". Täällä saa kuristaa, käytellä pallinaruja, pitää jääkausia, potkaista koiraa persuksille jne.........

Huom! Kaikki on sallittu koulutuskentillä yksityisissä koirakoulussa jne. Kuka valvoo, ei kukaan!

Agressiivisuus lisää aggressiivisuutta niin eläimillä kun ihmiselläkin, sehän on tiedossa.

"On tärkeää ymmärtää aggression motivaatio ja suunnitella ongelman ratkaisun sen mukaan".
Tässä taas palataan jo kaluttuun juttuun, siihen kuinka vastuullinen koirankouluttaja onkaan. Hänen olisi mieluusti huomattava mm. koiran sairaus joka tekee koirasta vihaisen.
Ihmistuntemus ei myöskään ole pahitteeksi kun kouluttelee muiden koiria.
Koira-ala muuttuu koko ajan kummallisemmaksi siksi pitää myös päivitellä asioita mm. käymällä itse kouluttautumassa, hakemassa vinkkejä kursseilta.
Erityisesti ongelmakoirien kouluttajat voisivat myös konsultoida toisiaan tai pitää vaikka jotkut "koirapäivät" keskenään. He hyötyisivät siitä ja mahdollinen asiakas myös.

Tosiaankin on turhaa julistella että koirien koulutuksessa on VAIN yksi tyyli jolla päästään eteenpäin. Jos luulo on tällainen sehän on fakki-idiotismia=rajoittuminen omaan alaansa ja harrastukseen.

Jos joka koira saa samat sepustukset ja käytännöt niin olisiko syytä HIEMAN uudistua ajatuksiltaan. Tietysti on helppo jauhaa samaa jos muuta ei osaa.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

Suomi on vapaa ja villi "koiramaa". Täällä saa kuristaa, käytellä pallinaruja, pitää jääkausia, potkaista koiraa persuksille jne.........

Huom! Kaikki on sallittu koulutuskentillä yksityisissä koirakoulussa jne. Kuka valvoo, ei kukaan!

Agressiivisuus lisää aggressiivisuutta niin eläimillä kun ihmiselläkin, sehän on tiedossa.

"On tärkeää ymmärtää aggression motivaatio ja suunnitella ongelman ratkaisun sen mukaan".
Tässä taas palataan jo kaluttuun juttuun, siihen kuinka vastuullinen koirankouluttaja onkaan. Hänen olisi mieluusti huomattava mm. koiran sairaus joka tekee koirasta vihaisen.
Ihmistuntemus ei myöskään ole pahitteeksi kun kouluttelee muiden koiria.
Koira-ala muuttuu koko ajan kummallisemmaksi siksi pitää myös päivitellä asioita mm. käymällä itse kouluttautumassa, hakemassa vinkkejä kursseilta.
Erityisesti ongelmakoirien kouluttajat voisivat myös konsultoida toisiaan tai pitää vaikka jotkut "koirapäivät" keskenään. He hyötyisivät siitä ja mahdollinen asiakas myös.

Tosiaankin on turhaa julistella että koirien koulutuksessa on VAIN yksi tyyli jolla päästään eteenpäin. Jos luulo on tällainen sehän on fakki-idiotismia=rajoittuminen omaan alaansa ja harrastukseen.

Jos joka koira saa samat sepustukset ja käytännöt niin olisiko syytä HIEMAN uudistua ajatuksiltaan. Tietysti on helppo jauhaa samaa jos muuta ei osaa.

Lue lisää

Tässä muutama lisä otteita. Sopii hyvin jo aikaisemmin puhuttuun.
-Lainaan-

”Käytöshäiriön syy voi olla fysiologinen, esimerkiksi hormonitasapaino. Feromonien avulla voidaan vähentää etenkin pelosta, stressistä tai levottomuudesta aiheutuvaa ongelmakäytöstä. Elinympäristö vaikuttaa kuitenkin erittäin oleellisesti koiran käyttäytymiseen.

Omistajan koirankäsittelytaidot vaikuttavat käyttäytymiseen: etenkin johtajuusongelmat ovat yleisiä uusille omistajille ja saattavat johtua yksinkertaisesti oikean kommunikointitavan puutteesta.
Organisoituun koulutukseen osallistuneilla koirilla on vähemmän ongelmakäyttäytymistä kuin kouluttamattomilla. Palkitsemiseen perustuvan koulutusmenetelmän on todettu olevan paras valinta. Rankaisuun perustuva koulutus ei ole tehokas tapa vähentää käyttäytymishäiriöitä, vaan saattaa jopa lisätä niitä, etenkin, jos ongelman pohjalla on pelko tai stressi.(komppaan)

Koirien kivunhoitoon liittyy karmeita harhakäsityksiä.

Koirani ei ole kipeä, koska se ei valita, leikkii ja juoksee
Koira ei tunne kipua samalla tavalla ihminen
Koira tottuu kipulääkkeeseen, eikä se toimi sitten, kun sitä tarvitaan
Jos lääke turruttaa koiran kivuntunteen, se liikkuu ja tilanne pahenee
Kipulääkkeillä on liikaa sivuvaikutuksia
Se on rauhoittunut vanhettuaan


Kipuilevan koiran käytös muuttuu. Joitakin tarkasteltavia käytöksiä

- mielentila (virkeä - apea)
- ilmeet (norm - surullinen, valkoiset silmät)
- hakee kontaktia muihin perheenjäseniin (usein - harvoin)
- heiluttaa häntäänsä (usein - harvoin)
- leikkii mielellään (usein - ei ollenkaan)
- vilkkaus (ylivilkas - ylirauhallinen)
- voi läähättää kivun vuoksi
- voi lipoa huuliaan
- voi valittaa kipujaan
- voi valittaa niveliä taivutettaessa
- on aggressiivinen ihmisiä tai toisia koiria kohtaan
- nuolee kehonsa osia; kipeää paikkaa tai muuta kohtaa
- raivoaa/alistuu/pelkää”

Aika painavaa ja tuttua asiaa eikö?
Pakastamisesta ei ole hyötyä kuin hirvenlihan kohdalla.

perheen isä kirjoitti:

Usein arvostellaan ja luodaan käsityksiä pienistä koirista kokemuksen ja näkemyksen perusteella.
Pieni koira saa usein tästä pysyvää kuraa niskaansa mikä on minusta ikävää.
Olipa sitten kyse pienestä tai isosta koirasta, niin tarpeet on niillä aivan samat.
Mutta usein sen omistaja tätä ei sisäistä. Omistaja haluaa koiran pitää olla pieni, joka koetaan helppohoitoiseksi ja pidettäväksi. Usein näin ei ole. Voi olla juuri päinvastoin työläämpi.

Unohdetaan tai ei olla valmiita siihen, mitä pienen koiranpito ja kasvatus pitää sisällään.
Pieni koira kehittyy nopeammin, ja muutokset niistä näkyy nopeammin kuin isommasta.
Ei aina ymmärretä, että pienen ja ison koiran luonne on sama.
Pieni koira ei tiedä olevansa pieni, vaan kohtaa yleensä isonkoiran rohkeasti. Iso taas ymmärtää kokonsa eikä usein koe pientä uhaksi itselleen.
Mutta kovin usein on isolla koiralla ikäviä kokemuksia pienistä, jotka voi johtua pentuajan kohtaamisista. Tästä päästään ikuiseen noidankehään näiden isojen ja pienten omistajien kanssa.

Jostain syystä usein myös pienikokoinen ihminenkin on nopea liikkeissään ja tarvittaessa tulinen.
Iso ihminen on usein taas rauhallinen ja harvemmin hiiltyy pienemmän räksytyksestä, päin vastoin usein se on huvittavaa. (ajatellaan isoja eroja koossa) Minua ainakin (185cm100kg)

Ongelma ilmeisesti on se, että pikku puudelia pidetään helposti ikuisena vauvana. Eikä tarjota sille sen kehityksen ja tarpeen mukaista toimintaa. Vaikka tarpeet ja niiden ego on sama isolla ja pienellä koiralla.

Samoin pientä koiraa ei usein oteta vakavasti kokonsa vuoksi.
Lisäksi usein sen liikunta rajoittuu toivottoman pieneksi ”korttelipisuksi”.
Miksi ne ovat usein niin karkaus herkkiä, ehkä juuri tämän takia.

Kuvitteleeko ihmiset, että pieni ei jaksa kävellä vai mikä siinä on.
Ehkä motiivi onkin lopulta vain ”kotiseurakaveri” ja ulkoilu on se välttämätön paha.
Sanonkin, että puudeli ihmiset ovat itse aiheuttaneet tuon maineen ja sen, että niistä harva vastaan tulija pitää sen kohdatessaan.

Lue lisää

Näinhän se pääasiassa menee.
Tosin itse aina korpeaa,kun mielikuvat kokonaisvaltaisesti luodaan vain negatiivisten kokemusten pohjalta.
Harvemmin toisinpäin.
Ihan samoin,kun puhuttaessa isojen kohdalla.Tietyt rodut saa maineen,kun riittävästi jotain negatiivistä on.
Tosin,onhan ihmisiä,jotka mielellään kieltäisivät rotujakin,joista ei mitään näyttöä ongelmista ole täällä ainakaan,kun yleisestikkäään tietyntyyppisten kulttuurien maissa.

Minua siis aina ARG,ärsyttää yleistykset,vaikkakin kuten sanoit,on itse aiheutettua.Mutta sitä se on yleensäkin koiraihmisten puolelta,etuuksia on menetetty,kun ei huomioida muita ja huonoa mainetta tulee.

Ja ihan esim.eilisestä,tyyppi ulkoilutti isoa koiraa kelassa kävely/pyärätiellä.Koira kaukana kelan päässä,mutta kulki ihan nätisti sillä hetkellä samalla puolen kuin omistaja.Juuri kun olin ohittamassa,niin omistaja päästi toiselle puolen väylää,yhtään edes katsomatta.Oli pikkasen kolari lähellä...
Ja missä vika,omistajan mielestä,no minussa tietenkin,koska koirahan kulkee miten sattuu...

Noh,pakko kerrankin yleistää,ihan pakko :DDD.Tyypillinen putki-aivoisen kommentti...

Ps.Isot ei ihan aina ymmärrä kokoja.Taitaa johtua osaltaan jalostuksesta,perusluonteesta(epävarma),kuin ehkä joskus narunpäästäkin.
Ylipäätäänkin kun koiramaailmassa ei niinkään koko merkkaa,jos muitten urosten naama ei miellytä,niin ei ehkä miellytä.Samoin nartuilla.

perheen isä kirjoitti:

Tässä muutama lisä otteita. Sopii hyvin jo aikaisemmin puhuttuun.
-Lainaan-

”Käytöshäiriön syy voi olla fysiologinen, esimerkiksi hormonitasapaino. Feromonien avulla voidaan vähentää etenkin pelosta, stressistä tai levottomuudesta aiheutuvaa ongelmakäytöstä. Elinympäristö vaikuttaa kuitenkin erittäin oleellisesti koiran käyttäytymiseen.

Omistajan koirankäsittelytaidot vaikuttavat käyttäytymiseen: etenkin johtajuusongelmat ovat yleisiä uusille omistajille ja saattavat johtua yksinkertaisesti oikean kommunikointitavan puutteesta.
Organisoituun koulutukseen osallistuneilla koirilla on vähemmän ongelmakäyttäytymistä kuin kouluttamattomilla. Palkitsemiseen perustuvan koulutusmenetelmän on todettu olevan paras valinta. Rankaisuun perustuva koulutus ei ole tehokas tapa vähentää käyttäytymishäiriöitä, vaan saattaa jopa lisätä niitä, etenkin, jos ongelman pohjalla on pelko tai stressi.(komppaan)

Koirien kivunhoitoon liittyy karmeita harhakäsityksiä.

Koirani ei ole kipeä, koska se ei valita, leikkii ja juoksee
Koira ei tunne kipua samalla tavalla ihminen
Koira tottuu kipulääkkeeseen, eikä se toimi sitten, kun sitä tarvitaan
Jos lääke turruttaa koiran kivuntunteen, se liikkuu ja tilanne pahenee
Kipulääkkeillä on liikaa sivuvaikutuksia
Se on rauhoittunut vanhettuaan


Kipuilevan koiran käytös muuttuu. Joitakin tarkasteltavia käytöksiä

- mielentila (virkeä - apea)
- ilmeet (norm - surullinen, valkoiset silmät)
- hakee kontaktia muihin perheenjäseniin (usein - harvoin)
- heiluttaa häntäänsä (usein - harvoin)
- leikkii mielellään (usein - ei ollenkaan)
- vilkkaus (ylivilkas - ylirauhallinen)
- voi läähättää kivun vuoksi
- voi lipoa huuliaan
- voi valittaa kipujaan
- voi valittaa niveliä taivutettaessa
- on aggressiivinen ihmisiä tai toisia koiria kohtaan
- nuolee kehonsa osia; kipeää paikkaa tai muuta kohtaa
- raivoaa/alistuu/pelkää”

Aika painavaa ja tuttua asiaa eikö?
Pakastamisesta ei ole hyötyä kuin hirvenlihan kohdalla.

Lue lisää

elinolosuhteet kapenee kaupungeissa ja siksi on myös paljon ohitusongelmia, mutta kädettömyys koirien pidossa on myös hankala sairaus ja epidemian lailla leviää.

Jääkausi = rankaisuun perustuva sadistinen tapa kouluttaa koiraa. Jääkausi on ERITTÄIN vakava rankaisu koiralle kun se koira EI tiedä mistä ja miksi sitä rangaistaan. Jotkut jääkauden aloittajat eivät kykene viemään koiransa jääkautta loppuun koska kärsivät siitä itse. Ompas kenkkua kun omistaja hokaakin terveellä psyykkeellään tekevänsä koiralle väärin ja katuu aivan oikeutetusti sitä.

Yleensä henkinen vaino pakottaa tehokkuuteen. Jos ongelmakoiran omistaja ei kykene pitämään todellista jääkautta mustille hän ilmeisesti ei kestä kouluttajan suunnittelemaa henkistä vainoa sillä sitähän se psykologisesti ajatellen on. Henkisen vainon vaihtovälineenä on eurot ja sentit. Koiran omistaja kärsii koiransa puolesta, koira kärsii henkisestä pakottamisesta jonka järjestäjänä on koiran omistaja. Molemmat kärsii psyykkisesti.

Mielestäni koiran koulutus ei pidä olla kärsimistä vaan OPPIMISTA.

perheen isä kirjoitti:

Perheenisänä ja isoisänä (45v) kysynkin Johtajalta, molossilta tai keltä vaan, että vieläkö ihmisille opetetaan käskyjen äänenpainoja ja sen merkityksiä?
Muistatteko kun kivikaudella niin tehtiin. Onko tuttua. (etu-painoite)

seis (SE-is) istu (IS-tu) istu (S-tu) paikka (PAI-kka) sivulle (SI-vulle) jne..jnee..

Meneekö nämä nykyisin julmuuden piikkiin kun voi kuulostaa armeijalta.
(Uteliaisuudesta vain.)

Lue lisää

No molossi kuittaa omalta osaltaan ja vastaa :D

En muitten puolesta voi sanoa,kun en pahemmin itse niissä käy,jossa noita "alkeita" käydään läpi.
Mutta muistan kyllä hämärästi jotain tuontapaista esihistoriassa,aikaan kuuhun menon :D kentällä.

Itse en niinkään ole opettanut painottamista.Lähinnä siksikään,että tokossa ei välttämättä sitä hyvällä katsota,jos koepuolelle tähtää.Perusjuttunakaan en sitä kovin tähdentäväksi katso.

Mutta yleisesti ottaen mielipiteeni äänenpainoista kyllä sanon.Eli merkityksestä esim.innostamisen yhteydessä ylipäätään tai jonkin vireyttä vaativan liikkeen yhteydessä ja sitten taas toisinpäin ym.
Ja ihan merkityksestä koirille yksilöllisestikkin katsoen.

ps.Aloitin juuri tuossa itseni grillaamisen ohessa päivällä Anni Korpelan viimeisen kirjan.Sen "uskomuksista".
Ei hullummalta vaikuta,tosin alussa ollaan ja mielikuvan muodostan sitten kunnolla,kun läpi on kahlattu.

molossi kirjoitti:

Näinhän se pääasiassa menee.
Tosin itse aina korpeaa,kun mielikuvat kokonaisvaltaisesti luodaan vain negatiivisten kokemusten pohjalta.
Harvemmin toisinpäin.
Ihan samoin,kun puhuttaessa isojen kohdalla.Tietyt rodut saa maineen,kun riittävästi jotain negatiivistä on.
Tosin,onhan ihmisiä,jotka mielellään kieltäisivät rotujakin,joista ei mitään näyttöä ongelmista ole täällä ainakaan,kun yleisestikkäään tietyntyyppisten kulttuurien maissa.

Minua siis aina ARG,ärsyttää yleistykset,vaikkakin kuten sanoit,on itse aiheutettua.Mutta sitä se on yleensäkin koiraihmisten puolelta,etuuksia on menetetty,kun ei huomioida muita ja huonoa mainetta tulee.

Ja ihan esim.eilisestä,tyyppi ulkoilutti isoa koiraa kelassa kävely/pyärätiellä.Koira kaukana kelan päässä,mutta kulki ihan nätisti sillä hetkellä samalla puolen kuin omistaja.Juuri kun olin ohittamassa,niin omistaja päästi toiselle puolen väylää,yhtään edes katsomatta.Oli pikkasen kolari lähellä...
Ja missä vika,omistajan mielestä,no minussa tietenkin,koska koirahan kulkee miten sattuu...

Noh,pakko kerrankin yleistää,ihan pakko :DDD.Tyypillinen putki-aivoisen kommentti...

Ps.Isot ei ihan aina ymmärrä kokoja.Taitaa johtua osaltaan jalostuksesta,perusluonteesta(epävarma),kuin ehkä joskus narunpäästäkin.
Ylipäätäänkin kun koiramaailmassa ei niinkään koko merkkaa,jos muitten urosten naama ei miellytä,niin ei ehkä miellytä.Samoin nartuilla.

Lue lisää

"Minua siis aina ARG,ärsyttää yleistykset,vaikkakin kuten sanoit,on itse aiheutettua.Mutta sitä se on yleensäkin koiraihmisten puolelta,etuuksia on menetetty,kun ei huomioida muita ja huonoa mainetta tulee."

Kaikki ei aina ymmärrä, että meno eikun villiintyy koirien lisääntyessä tulevaisuudessa ja kärhämät lisääntyyja voi vielä joku päivä niin käydä, että tulee sitten kerralla iso muutos koiranpitoon. Suomessahan on usein tapa, että sitten kun muutetaan jotain tehdään se sitten kunnolla.
Eilen kävin koirapuistossa niin sekin oli paskaa, tumppeja, "namipapanoita" täynnä.
kukaan ei siivoa edes siellä jälkiään (en yleistä)
Aina pitää olla tukkanuottasilla isot ja pienet sekä koira tai koirattomat ihmiset

Yleisten sääntöjen tarkoitus on se, että voidaan elää sovussa ja suomessa nämä ovat varsin väljät. Mennäänpä muualle keski-eurooppaan niin asia on toinen.

hyvin sanoit, että etuudet on kohta syöty todellakin.

"Ps.Isot ei ihan aina ymmärrä kokoja.Taitaa johtua osaltaan jalostuksesta,perusluonteesta(epävarma),kuin ehkä joskus narunpäästäkin.
Ylipäätäänkin kun koiramaailmassa ei niinkään koko merkkaa,jos muitten urosten naama ei miellytä,niin ei ehkä miellytä.Samoin nartuilla."

Näin on, mutta tarkoitin yleistä "keskitietä" eli yleisestiottaen.

Tässäkin lystissä maksaa laskun koira, se syytön osapuoli. Kädettömästä kärsii kädellinen.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

elinolosuhteet kapenee kaupungeissa ja siksi on myös paljon ohitusongelmia, mutta kädettömyys koirien pidossa on myös hankala sairaus ja epidemian lailla leviää.

Jääkausi = rankaisuun perustuva sadistinen tapa kouluttaa koiraa. Jääkausi on ERITTÄIN vakava rankaisu koiralle kun se koira EI tiedä mistä ja miksi sitä rangaistaan. Jotkut jääkauden aloittajat eivät kykene viemään koiransa jääkautta loppuun koska kärsivät siitä itse. Ompas kenkkua kun omistaja hokaakin terveellä psyykkeellään tekevänsä koiralle väärin ja katuu aivan oikeutetusti sitä.

Yleensä henkinen vaino pakottaa tehokkuuteen. Jos ongelmakoiran omistaja ei kykene pitämään todellista jääkautta mustille hän ilmeisesti ei kestä kouluttajan suunnittelemaa henkistä vainoa sillä sitähän se psykologisesti ajatellen on. Henkisen vainon vaihtovälineenä on eurot ja sentit. Koiran omistaja kärsii koiransa puolesta, koira kärsii henkisestä pakottamisesta jonka järjestäjänä on koiran omistaja. Molemmat kärsii psyykkisesti.

Mielestäni koiran koulutus ei pidä olla kärsimistä vaan OPPIMISTA.

Lue lisää

Että tuollaiset alistavuuteen tähtäävät metodit tuo vain lisäongelmia.
Tai sen alistuvuuden, joka on sitten sama kun pitäisi kotona täytettyä koiraa silloin ei ole ongelmaa muusta kuin pölyn pyyhkimisestä.

perheen isä kirjoitti:

"Minua siis aina ARG,ärsyttää yleistykset,vaikkakin kuten sanoit,on itse aiheutettua.Mutta sitä se on yleensäkin koiraihmisten puolelta,etuuksia on menetetty,kun ei huomioida muita ja huonoa mainetta tulee."

Kaikki ei aina ymmärrä, että meno eikun villiintyy koirien lisääntyessä tulevaisuudessa ja kärhämät lisääntyyja voi vielä joku päivä niin käydä, että tulee sitten kerralla iso muutos koiranpitoon. Suomessahan on usein tapa, että sitten kun muutetaan jotain tehdään se sitten kunnolla.
Eilen kävin koirapuistossa niin sekin oli paskaa, tumppeja, "namipapanoita" täynnä.
kukaan ei siivoa edes siellä jälkiään (en yleistä)
Aina pitää olla tukkanuottasilla isot ja pienet sekä koira tai koirattomat ihmiset

Yleisten sääntöjen tarkoitus on se, että voidaan elää sovussa ja suomessa nämä ovat varsin väljät. Mennäänpä muualle keski-eurooppaan niin asia on toinen.

hyvin sanoit, että etuudet on kohta syöty todellakin.

"Ps.Isot ei ihan aina ymmärrä kokoja.Taitaa johtua osaltaan jalostuksesta,perusluonteesta(epävarma),kuin ehkä joskus narunpäästäkin.
Ylipäätäänkin kun koiramaailmassa ei niinkään koko merkkaa,jos muitten urosten naama ei miellytä,niin ei ehkä miellytä.Samoin nartuilla."

Näin on, mutta tarkoitin yleistä "keskitietä" eli yleisestiottaen.

Tässäkin lystissä maksaa laskun koira, se syytön osapuoli. Kädettömästä kärsii kädellinen.

Lue lisää

Juu,ja piti vielä lisätä,että jossain topiikissa oli muistaakseni juttua,miksei koiria saa viedä kauppoihin ym.
Ja ihan vaikka koiraihminen olen,niin sanon,APUVA,jos saisi o_O
Mitähän siitäkin tulisi,jos saman asenteen ja ajatusmaailman omaavat myös sinne kauppaan menisivät,kuin mainitsemassani fleksitapauksessa o_O

molossi kirjoitti:

No molossi kuittaa omalta osaltaan ja vastaa :D

En muitten puolesta voi sanoa,kun en pahemmin itse niissä käy,jossa noita "alkeita" käydään läpi.
Mutta muistan kyllä hämärästi jotain tuontapaista esihistoriassa,aikaan kuuhun menon :D kentällä.

Itse en niinkään ole opettanut painottamista.Lähinnä siksikään,että tokossa ei välttämättä sitä hyvällä katsota,jos koepuolelle tähtää.Perusjuttunakaan en sitä kovin tähdentäväksi katso.

Mutta yleisesti ottaen mielipiteeni äänenpainoista kyllä sanon.Eli merkityksestä esim.innostamisen yhteydessä ylipäätään tai jonkin vireyttä vaativan liikkeen yhteydessä ja sitten taas toisinpäin ym.
Ja ihan merkityksestä koirille yksilöllisestikkin katsoen.

ps.Aloitin juuri tuossa itseni grillaamisen ohessa päivällä Anni Korpelan viimeisen kirjan.Sen "uskomuksista".
Ei hullummalta vaikuta,tosin alussa ollaan ja mielikuvan muodostan sitten kunnolla,kun läpi on kahlattu.

Lue lisää

"ps.Aloitin juuri tuossa itseni grillaamisen ohessa päivällä Anni Korpelan viimeisen kirjan.Sen "uskomuksista".
Ei hullummalta vaikuta,tosin alussa ollaan ja mielikuvan muodostan sitten kunnolla,kun läpi on kahlattu."

No perhana sain juuri Raymond Coppingerin kirjan ja sitä rupean nyt suurella mielenkiinnolla lukemaan...ja grillaamaan makkaraa kyytipojaksi

perheen isä kirjoitti:

"ps.Aloitin juuri tuossa itseni grillaamisen ohessa päivällä Anni Korpelan viimeisen kirjan.Sen "uskomuksista".
Ei hullummalta vaikuta,tosin alussa ollaan ja mielikuvan muodostan sitten kunnolla,kun läpi on kahlattu."

No perhana sain juuri Raymond Coppingerin kirjan ja sitä rupean nyt suurella mielenkiinnolla lukemaan...ja grillaamaan makkaraa kyytipojaksi

Lue lisää

No nyt on melkein kokonaan luettu.Ihan minun makuuni ok:lta pääosin tuntuu ja ihan voi sanoa,pitkälti hyvinkin omanlaista .Tosin jonkun verran kärjistystä,ja jossain kohtiin tulee mieleen,että eri termiä vaan käytetään pääosin samoista asioista.

Coppingeristä on muutama artikkeli tullut luettua,mutta silloin aikanaan ei vielä kirjastosta kirjaa saanut.
Täytyykin tsekata tilanne uudelleen ja tilaus,jos on jo tullut.
En itse pahemmin kirjoja enää ylipäätäänkään ostele,kin meillä on kirjasto aika lähellä,ja monipuolisesti sieltä saa.Saa myös tilattua muualta,ja ehdottaakin :)

Mutta nyt Juhannusvalmisteluihin,kolkuttaa jo ovella.Huomisaamulla startti sitten mökille.
Toivotaan sitten vaan ,että tuo keltanen möllikkä taivaalla on suosiollinen,niin on sitten kiva grillailla omaa nahkaa lisää,kuin myös sitä suomen suosituinta vihannesta :D
Harmi vaan,kun piti vetää verijälki,kun olis hyvä paikka,mutta veri päässy loppumaan,eikä kaupastakaan saanut :/

Joten Hyvää Jussia vaan kaikille viestin lukeville !

molossi kirjoitti:

No nyt on melkein kokonaan luettu.Ihan minun makuuni ok:lta pääosin tuntuu ja ihan voi sanoa,pitkälti hyvinkin omanlaista .Tosin jonkun verran kärjistystä,ja jossain kohtiin tulee mieleen,että eri termiä vaan käytetään pääosin samoista asioista.

Coppingeristä on muutama artikkeli tullut luettua,mutta silloin aikanaan ei vielä kirjastosta kirjaa saanut.
Täytyykin tsekata tilanne uudelleen ja tilaus,jos on jo tullut.
En itse pahemmin kirjoja enää ylipäätäänkään ostele,kin meillä on kirjasto aika lähellä,ja monipuolisesti sieltä saa.Saa myös tilattua muualta,ja ehdottaakin :)

Mutta nyt Juhannusvalmisteluihin,kolkuttaa jo ovella.Huomisaamulla startti sitten mökille.
Toivotaan sitten vaan ,että tuo keltanen möllikkä taivaalla on suosiollinen,niin on sitten kiva grillailla omaa nahkaa lisää,kuin myös sitä suomen suosituinta vihannesta :D
Harmi vaan,kun piti vetää verijälki,kun olis hyvä paikka,mutta veri päässy loppumaan,eikä kaupastakaan saanut :/

Joten Hyvää Jussia vaan kaikille viestin lukeville !

Lue lisää

Verijäki tulee yleensä kun kokkaa sitä suosituinta vihannesta ja salaattia.
(tai muuten vaan juhannuksen seurauksena) Käytä se hyväksi.

Kirjastosta löytyy: Lorna&Raymond Coppinger KOIRA?
kust.:Sanasilta 2005

perheen isä kirjoitti:

Että tuollaiset alistavuuteen tähtäävät metodit tuo vain lisäongelmia.
Tai sen alistuvuuden, joka on sitten sama kun pitäisi kotona täytettyä koiraa silloin ei ole ongelmaa muusta kuin pölyn pyyhkimisestä.

Lue lisää

jarp**????

perheen isä kirjoitti:

jarp**????

Otteita kirjasta KOIRA? Lorna & Raymond Coppinger

””Useimmat ovat nykyisin sitä mieltä, että koira on läheistä sukua sudelle. Sudet muodostavat laumoja, joita johtaa alfasusi, joten koiran kouluttaminen on perustuttava siihen, että kouluttaja ottaa itselleen laumanjohtajan aseman””

”Etologina tälläiset lausunnot saavat minut irvistämään. Niissä käytetään harhaanjohtavasti niin monia biologisen homologian eli samansyntyisyyden periaatteita, että niistä syntyy toivoton vyyhti. Onko susien laumakäyttäytyminen perinnöllistä vai onko se niiden kehityksessä ilmenevä seuraus tiettyyn ympäristöön sopeutumisesta? Kaikki sudethan eivät muodosta laumoja. Jos lauman muodostaminen olisi perinnöllistä tärkottaisiko se sitä, että on olemassa lauman muodostamisen geenegä, jotka siirtyvät yhdeltä lajilta toiselle eli tässä tapauksessa koirille? Ja vieläpä täysin muuttumattomana? Koirat eivät toimi niinkuin sudet ja vain harvoilla koirilla on taipumusta muodostaa laumaa. Susia on sen sijaan koiriin verrattuna hyvin vaikea kouluttaa välineellisen ehdollistamisen keinoin. Yrittääkö alfasusi dominanssinsa avulla ja välineellisen ehdollistamisen menetelmin kouluttaa laumansa alempiarvoisia tekemään uusia temppuja?
Koirien alkuperästä ovat aivan viime aikoihin asti kirjoittaneet lähinnä antropologit....”

”Antropologien ajattelu on vuosikymmenten ajan pyörinyt sen ympärillä, missä ja milloin ihminen alkoi ensi kerran domestikoida koiraa. Ensimmäisten koirien synnystä esitettiin pintapuolisesti järkevältä kuulostavia teorioita. Suosituin tulkinta on seuraavanlainen.

””Ensimmäinen” sudenpentu otettiin sudenpesästä, että se voitiin kesyttää, kouluttaa ja muuttaa koiraksi””

Kannattaa lukea koko kirja...

ihmiset epäonnistuu joka koirassa, otetaan uusi ja samat ongelmat. Vaihdetaan rotuakin ja kokoakin ja taas samat ongelmat. Perheessä on usein muitakin auktoriteettiongelmia.
Muutaman kerran koulutuskentällä pennun kanssa käynti voisi olla poikaa.

Koira stressaantuu kun perheen jäsenet ei osaa sitä oikein ojentaa ja kierre on valmis (kaikki stressaa).

johtajakokemäeltä kirjoitti:

ihmiset epäonnistuu joka koirassa, otetaan uusi ja samat ongelmat. Vaihdetaan rotuakin ja kokoakin ja taas samat ongelmat. Perheessä on usein muitakin auktoriteettiongelmia.
Muutaman kerran koulutuskentällä pennun kanssa käynti voisi olla poikaa.

Koira stressaantuu kun perheen jäsenet ei osaa sitä oikein ojentaa ja kierre on valmis (kaikki stressaa).

Lue lisää

Näin se helposti menee. Moni kun ei usko omiin kokemuksiinsa vaan vaatii auktoriteettien mielipidettä kaikkeen siihen mitä tekee.


" ..ajatteleminen on raskasta työtä, siksi niin harvat sitä tekevät." -Henry Ford-

ajokoira ajaa jänöä huonommin kuin kouluttamaton.

Puhdasrotuinen narttukoira menee pilalle jos sek.rot uros (tai muun rotuinen) astuu sen.

Koira tulee vihaiseksi kun se syö raakaa lihaa.

Koiriin ja ihmisiin tarttuvat punkit väijyy leppäpuissa.


Koirat kävelee meillä edellä joka tilanteessa, minä se niitä hihnoja liikutan eikä koirat ja minä määrään tahdin. En pode "johtajuustautia" kuitenkaan.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

ajokoira ajaa jänöä huonommin kuin kouluttamaton.

Puhdasrotuinen narttukoira menee pilalle jos sek.rot uros (tai muun rotuinen) astuu sen.

Koira tulee vihaiseksi kun se syö raakaa lihaa.

Koiriin ja ihmisiin tarttuvat punkit väijyy leppäpuissa.


Koirat kävelee meillä edellä joka tilanteessa, minä se niitä hihnoja liikutan eikä koirat ja minä määrään tahdin. En pode "johtajuustautia" kuitenkaan.

Lue lisää

"Koira tulee vihaiseksi kun se syö raakaa lihaa."

Tästä kuulin päivitetyn version: kun koira saa raakaa lihaa niin se pääsee veren makuun ja siitä tulee vaarallinen..???

perheen isä kirjoitti:

"Koira tulee vihaiseksi kun se syö raakaa lihaa."

Tästä kuulin päivitetyn version: kun koira saa raakaa lihaa niin se pääsee veren makuun ja siitä tulee vaarallinen..???

Lue lisää

"...tottakai se kuulostaa , että huudan koiralleni, kun kuuntelen lenkillä ollessani mp3 soitinta..se johtuu soittimesta kun joutuu korottamaan ääntä.." ???..mitä...hel..

perheen isä kirjoitti:

"Koira tulee vihaiseksi kun se syö raakaa lihaa."

Tästä kuulin päivitetyn version: kun koira saa raakaa lihaa niin se pääsee veren makuun ja siitä tulee vaarallinen..???

Lue lisää

aloittaa barffaus että mussukat pysyy kiltteinä.

Suden eväs on suurelta osin lihaa mutta kovassa nälässä kelpaa marjat ja heinätkin.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

aloittaa barffaus että mussukat pysyy kiltteinä.

Suden eväs on suurelta osin lihaa mutta kovassa nälässä kelpaa marjat ja heinätkin.

"aloittaa barffaus " löytyykö kokemusta pidemmältä ajalta tästä

perheen isä kirjoitti:

"aloittaa barffaus " löytyykö kokemusta pidemmältä ajalta tästä

Saamarin kuuma, ajatukset seisoo ja järki tilttaa.

Yksi yhden syksyn kokemus joka oli koitua suureksi vahingoksi, en kokeile enää (se barffaus).

johtajakokemäeltä kirjoitti:

Saamarin kuuma, ajatukset seisoo ja järki tilttaa.

Yksi yhden syksyn kokemus joka oli koitua suureksi vahingoksi, en kokeile enää (se barffaus).

"Yksi yhden syksyn kokemus joka oli koitua suureksi vahingoksi, "

mikä meni pieleen? pennun vai aikuisen kanssa? oma likka aloitti koiransa kanssa barffauksen??
vajaa vuoden vanha shar-pei vai mikä se on. sillä on jo 2kv sertiä ja ei viitsisi ryssiä sen kanssa.


Pentuni on tälläinen varttibarffari: peruspapana, kalaöljy, rypsiöljy,kermaviili, jauheliha, mahalaukku, kanansiivet ja kaula. sekä vähän sitä sun tätä lisäksi.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

Saamarin kuuma, ajatukset seisoo ja järki tilttaa.

Yksi yhden syksyn kokemus joka oli koitua suureksi vahingoksi, en kokeile enää (se barffaus).

Ruokapuoli on yksi,mikä on aina myös kiinnostanut,kun en tuolla "peruslinjalla" siinäkään ole koskaan kulkenut :D,joten passaako minunkin kysyä,mikä meni mönkään ?

molossi kirjoitti:

Ruokapuoli on yksi,mikä on aina myös kiinnostanut,kun en tuolla "peruslinjalla" siinäkään ole koskaan kulkenut :D,joten passaako minunkin kysyä,mikä meni mönkään ?

mikä ja miksi (vitamiinit?)

perheen isä kirjoitti:

mikä ja miksi (vitamiinit?)

Jaa mää vai :D

Kotiruoka(eli ryynipohjainen,ei barffi).Siihen sitten protskut,"rehut" ym.ja lisäravinteet.Vitamiinit ikäkausien/tilanteitten/koon ym.mukaan.
Ja miksikö? Paras ja maittavin tapa :D

Noin lyhykäisesti.
Ja siis kiinteästä lähtien hautaan saakka,ja osto pennut sitten luovutuksen jälkeen parin viikon liu´utuksella totutetaan heti omiin pöperöihin.

molossi kirjoitti:

Jaa mää vai :D

Kotiruoka(eli ryynipohjainen,ei barffi).Siihen sitten protskut,"rehut" ym.ja lisäravinteet.Vitamiinit ikäkausien/tilanteitten/koon ym.mukaan.
Ja miksikö? Paras ja maittavin tapa :D

Noin lyhykäisesti.
Ja siis kiinteästä lähtien hautaan saakka,ja osto pennut sitten luovutuksen jälkeen parin viikon liu´utuksella totutetaan heti omiin pöperöihin.

Lue lisää

Mutta tarkoitin johtajaa. Katsos kun "sunnuntai" nettimies painaa vastauksen mistä vaan tai yleensä viimeisestä vastauksesta. täytyy skarpata, mutta nyt tiedän miten teillä syödään.=}

perheen isä kirjoitti:

Mutta tarkoitin johtajaa. Katsos kun "sunnuntai" nettimies painaa vastauksen mistä vaan tai yleensä viimeisestä vastauksesta. täytyy skarpata, mutta nyt tiedän miten teillä syödään.=}

Lue lisää

Kotiuduttu on väliaikaisesti maalta ja pentu otti kyllä kaikki irti "lomasta" helteestä huolimatta. (30-32 välissä)
Reuhasi, ui, loputtomasti ja tutustui hyvin muihin eläimiin. Ei loppunut virta koirasta.
Syöminen oli/on hieman ollut hankalaa, mutta pääasia on että juo.

Hihna käytössä pitkästä aikaan ja hyvin on mennyt. yllättävän hyvin, kun huomioi, miten on kasvua ja luonnetta tullut ja hihnatta ollut.

Yllätti myös miten hyvin vanha pitkälenkkinen "vanhapanta" toimi kun otin sen kätköistä, koira vastaa hyvin lenkin "kääntöön" jos kiristyy. Eikä tuntunut maalta kaupunkiin siirtyminen vaikuttaneen mitenkään koiraan. Siitä jatkettiin mihin jäätiin.

Nyt on vain ollut "pakkolepoa" kun ei meinaa malttaa edes kunnolla nukkua. Tämä viikko vain 3 lyhyttä ulko käyntiä ja odotellaan viileämpiä ilmoja ja uudestaan mökille menoa.

Vieläkö muut on hengissä? Joko molossi on kyllästynyt "grillaamiseen"?

perheen isä kirjoitti:

Kotiuduttu on väliaikaisesti maalta ja pentu otti kyllä kaikki irti "lomasta" helteestä huolimatta. (30-32 välissä)
Reuhasi, ui, loputtomasti ja tutustui hyvin muihin eläimiin. Ei loppunut virta koirasta.
Syöminen oli/on hieman ollut hankalaa, mutta pääasia on että juo.

Hihna käytössä pitkästä aikaan ja hyvin on mennyt. yllättävän hyvin, kun huomioi, miten on kasvua ja luonnetta tullut ja hihnatta ollut.

Yllätti myös miten hyvin vanha pitkälenkkinen "vanhapanta" toimi kun otin sen kätköistä, koira vastaa hyvin lenkin "kääntöön" jos kiristyy. Eikä tuntunut maalta kaupunkiin siirtyminen vaikuttaneen mitenkään koiraan. Siitä jatkettiin mihin jäätiin.

Nyt on vain ollut "pakkolepoa" kun ei meinaa malttaa edes kunnolla nukkua. Tämä viikko vain 3 lyhyttä ulko käyntiä ja odotellaan viileämpiä ilmoja ja uudestaan mökille menoa.

Vieläkö muut on hengissä? Joko molossi on kyllästynyt "grillaamiseen"?

Lue lisää

"Yllätti myös miten hyvin vanha pitkälenkkinen "vanhapanta" toimi kun otin sen kätköistä, koira vastaa hyvin lenkin "kääntöön" jos kiristyy."

Moni on ihmetellyt kun koira on alkanut vetämään vaikka esim.pentuna ei sitä ole tehnyt.
Asiaan tyydytään tai ruvetaan oikomaan eri tavoin usein turhaan.

Pentu kasvaa nopeasti niin kasvaa sillä myös askel samassa suhteessa ja joka ei ole sama kuin ihmisellä. Tässä mennään helposti harhaan ja siihen kannattaa kiinnittää hyvin huomiota. (muuttuu usein vuoden aikana)

Oma pentuni on kävellyt aina hyvin ilman vetoa. Nyt ei askeleet kohtaa vaikka mikään ei ole muuttunut käytöksessä on vetoa ja siitä tuo ylempi lainaus.
Siitä selvisimme em.pannan avulla ja sitä ei ole tarkoitettu "avuihin" vaan on käytännöllinen ja vuosia ollut, mutta jostain syystä aiheuttaa "ikäviä katseita"

perheen isä kirjoitti:

Kotiuduttu on väliaikaisesti maalta ja pentu otti kyllä kaikki irti "lomasta" helteestä huolimatta. (30-32 välissä)
Reuhasi, ui, loputtomasti ja tutustui hyvin muihin eläimiin. Ei loppunut virta koirasta.
Syöminen oli/on hieman ollut hankalaa, mutta pääasia on että juo.

Hihna käytössä pitkästä aikaan ja hyvin on mennyt. yllättävän hyvin, kun huomioi, miten on kasvua ja luonnetta tullut ja hihnatta ollut.

Yllätti myös miten hyvin vanha pitkälenkkinen "vanhapanta" toimi kun otin sen kätköistä, koira vastaa hyvin lenkin "kääntöön" jos kiristyy. Eikä tuntunut maalta kaupunkiin siirtyminen vaikuttaneen mitenkään koiraan. Siitä jatkettiin mihin jäätiin.

Nyt on vain ollut "pakkolepoa" kun ei meinaa malttaa edes kunnolla nukkua. Tämä viikko vain 3 lyhyttä ulko käyntiä ja odotellaan viileämpiä ilmoja ja uudestaan mökille menoa.

Vieläkö muut on hengissä? Joko molossi on kyllästynyt "grillaamiseen"?

Lue lisää

On hengissä"grillaaja" ainakin :D ja vilukissana nauttii kesästä.Eikä ole kyllästynyt "grillaamiseen",tosin olosuhteiden pakosta,eli suomeksi,hieman on tahtia hidastanut,kun yli 30 on mennyt...Sen yli tuppaa tulee sen verran pikkasen lämmin,ettei ihan ilman vesistöä suju.Eli "pihagrillaus" jäänyt toistaiseksi vähän vähemmälle :D

Mukavaa,että pikkukaveri on kunnolla lomastaan nauttinut :),vaikka kuumanlaista on pidellyt.
Omat koissut on onneksi myös hyvin helteet kestänyt,mutta papparainen on ollut lenkiltä evakossa.Pärrää tuolla pihalla vaan,muutamaa viileämpää lenkkiä lukuunottamatta.
Ruuat on maistunut,ja jos omat koissut jättäisi syömättä,niin olisin todella huolissani.Ahneita syömään on kuin emäntänsä :D

Ketju löytyy "kama-arkusta",muutamakin,täälläkin.Pienin tirriäisen koko luokkaa :D
Lähinnä noit meillä käytössä treenipuolella,ja sielläkin lähinnä signaalina,eli yhdistetään tiettyyn toimintaan.
Samoin,kun muutkin merkit periaatteessa.

ps.Meillä mökillä parhaimmillaan oli 33.Piti jo miettiä patjalle uutta paikkaa.Melkein oli jo kylmäkellarissa...

molossi kirjoitti:

On hengissä"grillaaja" ainakin :D ja vilukissana nauttii kesästä.Eikä ole kyllästynyt "grillaamiseen",tosin olosuhteiden pakosta,eli suomeksi,hieman on tahtia hidastanut,kun yli 30 on mennyt...Sen yli tuppaa tulee sen verran pikkasen lämmin,ettei ihan ilman vesistöä suju.Eli "pihagrillaus" jäänyt toistaiseksi vähän vähemmälle :D

Mukavaa,että pikkukaveri on kunnolla lomastaan nauttinut :),vaikka kuumanlaista on pidellyt.
Omat koissut on onneksi myös hyvin helteet kestänyt,mutta papparainen on ollut lenkiltä evakossa.Pärrää tuolla pihalla vaan,muutamaa viileämpää lenkkiä lukuunottamatta.
Ruuat on maistunut,ja jos omat koissut jättäisi syömättä,niin olisin todella huolissani.Ahneita syömään on kuin emäntänsä :D

Ketju löytyy "kama-arkusta",muutamakin,täälläkin.Pienin tirriäisen koko luokkaa :D
Lähinnä noit meillä käytössä treenipuolella,ja sielläkin lähinnä signaalina,eli yhdistetään tiettyyn toimintaan.
Samoin,kun muutkin merkit periaatteessa.

ps.Meillä mökillä parhaimmillaan oli 33.Piti jo miettiä patjalle uutta paikkaa.Melkein oli jo kylmäkellarissa...

Lue lisää

Joo Pohjois.Karjalassa oli kanssa hiukka helle ja vedessä tuli koiran kanssa vietettyä pitkiä aikoja. Ei vain päässyt pitkälle uimaan kun pentu haki pois ja vahti herkeämättömästi kaikkia.
Eipä lämpö nyt paljon ole täällä rannikollakaan helpottanut. Koiralle pakkolepoa ja tankkausta sitten takaisin "landelle" ja aloitellaan treenit hiljalleen.
Onneksi tuli ennakoitua ennen lomaa ja tuli syötettyä poikaa hiukan "varalle" on muuten suht hyvässä kunnossa ei laiha.
Toivottavasti johtaja ei ole "juhannusvedessä" vaikka ne lämpimät onkin. =0

molossi kirjoitti:

On hengissä"grillaaja" ainakin :D ja vilukissana nauttii kesästä.Eikä ole kyllästynyt "grillaamiseen",tosin olosuhteiden pakosta,eli suomeksi,hieman on tahtia hidastanut,kun yli 30 on mennyt...Sen yli tuppaa tulee sen verran pikkasen lämmin,ettei ihan ilman vesistöä suju.Eli "pihagrillaus" jäänyt toistaiseksi vähän vähemmälle :D

Mukavaa,että pikkukaveri on kunnolla lomastaan nauttinut :),vaikka kuumanlaista on pidellyt.
Omat koissut on onneksi myös hyvin helteet kestänyt,mutta papparainen on ollut lenkiltä evakossa.Pärrää tuolla pihalla vaan,muutamaa viileämpää lenkkiä lukuunottamatta.
Ruuat on maistunut,ja jos omat koissut jättäisi syömättä,niin olisin todella huolissani.Ahneita syömään on kuin emäntänsä :D

Ketju löytyy "kama-arkusta",muutamakin,täälläkin.Pienin tirriäisen koko luokkaa :D
Lähinnä noit meillä käytössä treenipuolella,ja sielläkin lähinnä signaalina,eli yhdistetään tiettyyn toimintaan.
Samoin,kun muutkin merkit periaatteessa.

ps.Meillä mökillä parhaimmillaan oli 33.Piti jo miettiä patjalle uutta paikkaa.Melkein oli jo kylmäkellarissa...

Lue lisää

Landella on hieman omia käsityksiä spk.sta. Tuli pihaan sukulaisia ja vieraita, jotka hieman vieroksui pentua. No pakko oli hieman oikoa ja yrittää lieventää yleistä käsitystä siinä kahvi pöydässä ulkona.

Joo on hyvästä suvusta ja pieniä odotuksiakin on tulevaisuudesta ja plääplää...
Samalla hetkellä koira juoksi rinnan kissan kanssa sillä erolla, että koira juoksi avoimeen autotalliin ja suoraan päin takaseinää??? Hetken keräsi itseään ja menin sen luo ja samalla se aloitti minulle kovan rähinän (oli ilm.sekaisin) No kissa tuli pihaan kanssa ja koira kissan luokse hetken kirmas ja yritti "astua"(tosi säälittävä näky)...hiljasta oli kahvipöydässä ja paljon hämmästyneitä katseita koko tapahtuma ketjusta.
Voi sanoa, että voi helvetti miten häpesin koko tilannetta ja koiraa.
Lopuksi ei riittänyt puhetta kun hyvästä säästä ja keräsin säälikatseita.

Tämä pentu on niitä, joille sattuu ja tapahtuu...Ei käy arki tylsäksi.

perheen isä kirjoitti:

Joo Pohjois.Karjalassa oli kanssa hiukka helle ja vedessä tuli koiran kanssa vietettyä pitkiä aikoja. Ei vain päässyt pitkälle uimaan kun pentu haki pois ja vahti herkeämättömästi kaikkia.
Eipä lämpö nyt paljon ole täällä rannikollakaan helpottanut. Koiralle pakkolepoa ja tankkausta sitten takaisin "landelle" ja aloitellaan treenit hiljalleen.
Onneksi tuli ennakoitua ennen lomaa ja tuli syötettyä poikaa hiukan "varalle" on muuten suht hyvässä kunnossa ei laiha.
Toivottavasti johtaja ei ole "juhannusvedessä" vaikka ne lämpimät onkin. =0

Lue lisää

eikä muussakaan juuri nyt. Uitua on tullut lähes päivittäin, koirat myös.
Toinen sai persuksiinsa parit hotspotit, toinen hännän tyvessä ja toinen takareidessä. Sunnuntaina huomasin ja nyt on jo melkein parantuneet.
... on kuulemma paljon hotspottia liikenteessä kuulin elluaseman vastaanottoapulaiselta. Meille ihan uusi kokemus tämä hotspot, kivulloinen ikävä ihottuma.

johtajakokemäeltä kirjoitti:

eikä muussakaan juuri nyt. Uitua on tullut lähes päivittäin, koirat myös.
Toinen sai persuksiinsa parit hotspotit, toinen hännän tyvessä ja toinen takareidessä. Sunnuntaina huomasin ja nyt on jo melkein parantuneet.
... on kuulemma paljon hotspottia liikenteessä kuulin elluaseman vastaanottoapulaiselta. Meille ihan uusi kokemus tämä hotspot, kivulloinen ikävä ihottuma.

Lue lisää

Että on mukavasti mennyt ja uutta kokemusta kertynyt vaikkakin negatiivista silti...
Helle vähän kiristää pipoa kun on unet jäänyt neljään tuntiin viime viikkoina..nekin varsin köykäistä unta.

perheen isä kirjoitti:

Landella on hieman omia käsityksiä spk.sta. Tuli pihaan sukulaisia ja vieraita, jotka hieman vieroksui pentua. No pakko oli hieman oikoa ja yrittää lieventää yleistä käsitystä siinä kahvi pöydässä ulkona.

Joo on hyvästä suvusta ja pieniä odotuksiakin on tulevaisuudesta ja plääplää...
Samalla hetkellä koira juoksi rinnan kissan kanssa sillä erolla, että koira juoksi avoimeen autotalliin ja suoraan päin takaseinää??? Hetken keräsi itseään ja menin sen luo ja samalla se aloitti minulle kovan rähinän (oli ilm.sekaisin) No kissa tuli pihaan kanssa ja koira kissan luokse hetken kirmas ja yritti "astua"(tosi säälittävä näky)...hiljasta oli kahvipöydässä ja paljon hämmästyneitä katseita koko tapahtuma ketjusta.
Voi sanoa, että voi helvetti miten häpesin koko tilannetta ja koiraa.
Lopuksi ei riittänyt puhetta kun hyvästä säästä ja keräsin säälikatseita.

Tämä pentu on niitä, joille sattuu ja tapahtuu...Ei käy arki tylsäksi.

Lue lisää

Nyt kun vielä loppuvuosi tulee vietettyä virkavapaan ja vaimon työasioiden merkeissä toisessa kaupungissa niin on ollut mielenkiintoista kasvattaa pentu näin kaupunki ja kerrostalo näkökulmasta katsoen. Tosin ei kaupunkielämä kuitenkaan vierasta muutenkaan ole.

Jos vertaa Omakotitalo tai kerrostaloa niin kummassakin on hyvät puolet. Kerrostalossa ympäristöineen on hyvin paljon tarpeellisia positiivisia ärsykkeitä.
Menet minne vain tai teet mitä vain niin niitä riittää koiralle ja ne ovatkin pentuvaiheessa todella arvokkaita asioita. (mahdollisuudet ja häiriöt)
Oman kanssa ei ole ollut pienintäkään ongelmaa kerrostaloasumisessa ja pentukin on siedättynyt lähes kaikkeen. Voi hyvin viedä minne vain.
Lisäksi ei pääse "oikomaan" velvollisuuksista, sillä se näkyisi käytöksessä aika nopeasti. Omakotitalossa helposti voi. (arki asioissa)

Silti en näe lopputuloksessa eroa näiden kahden asuin muodon välillä.
Kummassakin on puolensa. Samanlaisia niistä lopulta tulee, ajatellen vaikka koiran sosialisuutta.

Kerrostalossa tulee kuitenkin, ehkä hieman huolellisemmin ja enemmän koiran kanssa tehtyä asioita, tosin myös ne negatiiviset tulee myös helpommin esille. Tästä vedänkin "löyhän" johtopäätöksen näin yleisellä tasolla, että kerrostalossa asuva, jos puhutaan toimivasta koirasta, niin vaatii omistajaltaan hieman enemmän osaamista tai aktiivisempaa sellaista.
On siis enemmän opeteltavaa ja tekemistä, siis kasvattaminen pennusta aikuiseksi vaatii hieman enemmän kuin omakotitalossa.
Täytyy nostaa hattua niille, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan toimivan koiran kerrostalossa. Niille, joilla ei ole näitä omakotitalon "etuja" kuten allekirjoittaneella.

Toimivakoira? Voi olla sellainen, joka pärjää yksin ei häiriköi eikä ressaa olemistaan.
Ja joka ei pistä naapuri sopua tai omistajaansa koetukselle.

perheen isä kirjoitti:

Nyt kun vielä loppuvuosi tulee vietettyä virkavapaan ja vaimon työasioiden merkeissä toisessa kaupungissa niin on ollut mielenkiintoista kasvattaa pentu näin kaupunki ja kerrostalo näkökulmasta katsoen. Tosin ei kaupunkielämä kuitenkaan vierasta muutenkaan ole.

Jos vertaa Omakotitalo tai kerrostaloa niin kummassakin on hyvät puolet. Kerrostalossa ympäristöineen on hyvin paljon tarpeellisia positiivisia ärsykkeitä.
Menet minne vain tai teet mitä vain niin niitä riittää koiralle ja ne ovatkin pentuvaiheessa todella arvokkaita asioita. (mahdollisuudet ja häiriöt)
Oman kanssa ei ole ollut pienintäkään ongelmaa kerrostaloasumisessa ja pentukin on siedättynyt lähes kaikkeen. Voi hyvin viedä minne vain.
Lisäksi ei pääse "oikomaan" velvollisuuksista, sillä se näkyisi käytöksessä aika nopeasti. Omakotitalossa helposti voi. (arki asioissa)

Silti en näe lopputuloksessa eroa näiden kahden asuin muodon välillä.
Kummassakin on puolensa. Samanlaisia niistä lopulta tulee, ajatellen vaikka koiran sosialisuutta.

Kerrostalossa tulee kuitenkin, ehkä hieman huolellisemmin ja enemmän koiran kanssa tehtyä asioita, tosin myös ne negatiiviset tulee myös helpommin esille. Tästä vedänkin "löyhän" johtopäätöksen näin yleisellä tasolla, että kerrostalossa asuva, jos puhutaan toimivasta koirasta, niin vaatii omistajaltaan hieman enemmän osaamista tai aktiivisempaa sellaista.
On siis enemmän opeteltavaa ja tekemistä, siis kasvattaminen pennusta aikuiseksi vaatii hieman enemmän kuin omakotitalossa.
Täytyy nostaa hattua niille, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan toimivan koiran kerrostalossa. Niille, joilla ei ole näitä omakotitalon "etuja" kuten allekirjoittaneella.

Toimivakoira? Voi olla sellainen, joka pärjää yksin ei häiriköi eikä ressaa olemistaan.
Ja joka ei pistä naapuri sopua tai omistajaansa koetukselle.

Lue lisää

Kyllä on ihmeelliseksi mennyt, tuo koiran "johtajuushässätys" Onko enää mitään juttua, missä koira ei pyrkisi pomoksi tai pitäisi omaa "johtajuutta" vahvistaa. Ihmettelen syvästi.

Nykyisinkö koira ei saa tai ei kannata antaa kulkea edellä? Tässä yksi, ehkä erikoisempia asioita, joita olen kuullut ovikulku järjestyksen kanssa.

Eikö ole perusasioita, että koira kulkee käskystä eteen ja palaa (hidastaa käyntiä) käskystä sivulle? aika käytännöllinen asia monessa kohtaa.

Itse kun olen lenkillä ja tie/polku/metsä on vapaa käsken eteen koira siirtyy hihnan verran (n.2m) eteen ja kulkee vetämättä. Kun vastaan tulee kulkija käsken sivulle ja siihen tulee ja näin jatketaan. Tekee tämän myös samalla tavalla ilman hihnaa. Olenko näin joutumassa nyt koirani pomottamaksi ,vaikka näin lenkillä johdan etenemistä ja päätän miten edetään sekä minne edetään.

Sama asia on siinä, missä järjestyksessä mennään sisälle tai ulos.
Minulla on aina mennyt koira ensin jo käytännön ja turvallisuudenkin nimissä.
Merkillisiä koiria nämä "pyrkyrit" nykyisin tai ainakin kunnianhimoisia.

perheen isä kirjoitti:

Kyllä on ihmeelliseksi mennyt, tuo koiran "johtajuushässätys" Onko enää mitään juttua, missä koira ei pyrkisi pomoksi tai pitäisi omaa "johtajuutta" vahvistaa. Ihmettelen syvästi.

Nykyisinkö koira ei saa tai ei kannata antaa kulkea edellä? Tässä yksi, ehkä erikoisempia asioita, joita olen kuullut ovikulku järjestyksen kanssa.

Eikö ole perusasioita, että koira kulkee käskystä eteen ja palaa (hidastaa käyntiä) käskystä sivulle? aika käytännöllinen asia monessa kohtaa.

Itse kun olen lenkillä ja tie/polku/metsä on vapaa käsken eteen koira siirtyy hihnan verran (n.2m) eteen ja kulkee vetämättä. Kun vastaan tulee kulkija käsken sivulle ja siihen tulee ja näin jatketaan. Tekee tämän myös samalla tavalla ilman hihnaa. Olenko näin joutumassa nyt koirani pomottamaksi ,vaikka näin lenkillä johdan etenemistä ja päätän miten edetään sekä minne edetään.

Sama asia on siinä, missä järjestyksessä mennään sisälle tai ulos.
Minulla on aina mennyt koira ensin jo käytännön ja turvallisuudenkin nimissä.
Merkillisiä koiria nämä "pyrkyrit" nykyisin tai ainakin kunnianhimoisia.

Lue lisää

Toinen reissu takana (ti) ja paluu kaupunkiin tapahtui vaihtelevissa merkeissä.
Tämä "vesikoira" ui joessa vastavirtaa (hyvä treeni) ja missä lätäkössä vain. nähtiin majavia ym. ja koira toimi ihmeen hyvin ja turhia reagoimatta näihin luonnon eläimiin. Nähtiin mekin Liito-orava, joka on harvinainen itä-suomessa. Jos molossi näki liito-olavan niin taisin minä nähdä liito-ovavan, sillä molemmilla kerroilla sama ovava oli talon mineriitti seinässä kiinni liikkumatta.

Kaupungissa koira oli yli-intoa täynnä ja oli hieman herkistelyä vailla. Sillä siitä päästiin kun mentiin porvoon torille pyörimään ja sattui siellä samalla olemaan jokin tapahtuma oli bändiä ja muuta vilskettä ja meteliä juuri sopivasti, kun sitä tarvittiin.

Löysin vihdoin paikallisen koulutuskentän ja käytiin tutustumassa ja siitä se arki alkaa. Kävely/liike osuus BH-koetta silmällä pitäen on hyvällä mallilla ja tuskin kaupunki osuus sen enempää harmia tuottaa. No mistäs näitä tietää.

Aika äijä luonne pennulle kehittynyt, ehkä liiankin, eikä pelkää mitään uutta juttua tai tilannetta maalla tai kaupungissa. Hieman ihmetyttää.
Ei kuitenkaan ole tyhmän rohkea tai liikaa hölmöile, mutta kyllä -on työläs.

Eilen oltiin menossa lenkille ja mentiin koirapuiston ohi ja näin tutun ihmisen ja hänen mukavan bopperin. Otin riskillä oman koirani sisään ja niin dopperi pöllytti
pennun aika reilusti. Pentu palautui tosi nopeasti tilanteesta, eikä näköjään jäänyt mitään harmia käytökseen. (paitsi se tyypillinen spk virne, että katotaan asia uudelleen myöhemmin) No kokemus se on muiden joukossa.

Tästä se arki alkaa ja uudet kujeet...

perheen isä kirjoitti:

Toinen reissu takana (ti) ja paluu kaupunkiin tapahtui vaihtelevissa merkeissä.
Tämä "vesikoira" ui joessa vastavirtaa (hyvä treeni) ja missä lätäkössä vain. nähtiin majavia ym. ja koira toimi ihmeen hyvin ja turhia reagoimatta näihin luonnon eläimiin. Nähtiin mekin Liito-orava, joka on harvinainen itä-suomessa. Jos molossi näki liito-olavan niin taisin minä nähdä liito-ovavan, sillä molemmilla kerroilla sama ovava oli talon mineriitti seinässä kiinni liikkumatta.

Kaupungissa koira oli yli-intoa täynnä ja oli hieman herkistelyä vailla. Sillä siitä päästiin kun mentiin porvoon torille pyörimään ja sattui siellä samalla olemaan jokin tapahtuma oli bändiä ja muuta vilskettä ja meteliä juuri sopivasti, kun sitä tarvittiin.

Löysin vihdoin paikallisen koulutuskentän ja käytiin tutustumassa ja siitä se arki alkaa. Kävely/liike osuus BH-koetta silmällä pitäen on hyvällä mallilla ja tuskin kaupunki osuus sen enempää harmia tuottaa. No mistäs näitä tietää.

Aika äijä luonne pennulle kehittynyt, ehkä liiankin, eikä pelkää mitään uutta juttua tai tilannetta maalla tai kaupungissa. Hieman ihmetyttää.
Ei kuitenkaan ole tyhmän rohkea tai liikaa hölmöile, mutta kyllä -on työläs.

Eilen oltiin menossa lenkille ja mentiin koirapuiston ohi ja näin tutun ihmisen ja hänen mukavan bopperin. Otin riskillä oman koirani sisään ja niin dopperi pöllytti
pennun aika reilusti. Pentu palautui tosi nopeasti tilanteesta, eikä näköjään jäänyt mitään harmia käytökseen. (paitsi se tyypillinen spk virne, että katotaan asia uudelleen myöhemmin) No kokemus se on muiden joukossa.

Tästä se arki alkaa ja uudet kujeet...

Lue lisää

Tänään huomasin vasta miten paljon tuli vahinkoa tuosta dopperin pöllytyksestä pennulle. aika paljon pieniä reikiä siellä täällä, molempien takajalkojen nilkat turvoksissa...vuotavia haavoja ei ole, mutta takajalat täytyy ehkä käydä näyttämässä ell...silti hyvä dopperi.

Tätä ikiliikkujaa ei saa pelkällä liikkumisella/määrällä tai tekemisellä rauhalliseksi millään, mutta 1/2h kaupungilla kävelyä saa...aika pitkäksi aikaa. Ihmettelen. Rauhoittaa poikaa kummasti ja tehokkaasti sekä varsin hyödyttävää liikuntaa kaikin puolin.

Molossi osaatko noin lonkalta sanoa lisä rasvojen/määrän energia-arvoja koiralle?

perheen isä kirjoitti:

Tänään huomasin vasta miten paljon tuli vahinkoa tuosta dopperin pöllytyksestä pennulle. aika paljon pieniä reikiä siellä täällä, molempien takajalkojen nilkat turvoksissa...vuotavia haavoja ei ole, mutta takajalat täytyy ehkä käydä näyttämässä ell...silti hyvä dopperi.

Tätä ikiliikkujaa ei saa pelkällä liikkumisella/määrällä tai tekemisellä rauhalliseksi millään, mutta 1/2h kaupungilla kävelyä saa...aika pitkäksi aikaa. Ihmettelen. Rauhoittaa poikaa kummasti ja tehokkaasti sekä varsin hyödyttävää liikuntaa kaikin puolin.

Molossi osaatko noin lonkalta sanoa lisä rasvojen/määrän energia-arvoja koiralle?

Lue lisää

No vähän kyllä sanoisin kovakouraiseksi toopeksi,varsinkin jos aikuinen olisi...
Ei taitaisi olla saumaa meitin koissuihin tuon tyyppisellä kaverilla.

En osaa sanoa.Siksi,kun tarttis tietää ylipäätään ruoka.Ja itse olen lähinnä erikoistunut tuohon kotiruokaan,ja sen variaatioihin myös tilannekohtaisesti.
Tarttis tietää myös tarkoitatko rasvalla myös proteiinia vai lähinnä puhdasta rasvaa.

molossi kirjoitti:

No vähän kyllä sanoisin kovakouraiseksi toopeksi,varsinkin jos aikuinen olisi...
Ei taitaisi olla saumaa meitin koissuihin tuon tyyppisellä kaverilla.

En osaa sanoa.Siksi,kun tarttis tietää ylipäätään ruoka.Ja itse olen lähinnä erikoistunut tuohon kotiruokaan,ja sen variaatioihin myös tilannekohtaisesti.
Tarttis tietää myös tarkoitatko rasvalla myös proteiinia vai lähinnä puhdasta rasvaa.

Lue lisää

"Pentuni on tälläinen varttibarffari: peruspapana, kalaöljy, rypsiöljy,kermaviili, jauheliha, mahalaukku, kanansiivet ja kaula. sekä vähän sitä sun tätä lisäksi"

Kävi nimittäin näin, että kun keitin pitkästä aikaa itselleni moniviljapuuroa ja yleensä varsin nirso pentuni sai hirveän hepulin, että hyppeli jopa hellaa vasten ja insi ja önisi. No laitoin koiralle lautasellisen pelkkää puuroa ja söi ennennäkemättömällä innolla sellaisenaan ja vaati lisää?

Yllä mainituista menee enää vain viili,kanan siivet ja kaula sekä raaka jauheliha. nekin erikseen annettuna, ei samalla innolla kuin puuro ja papanat.

Samoin vaihdoin eukanuba papanat J&V pentupapanaan ja sama reaktio kuin puurolla.? (aijemmin sai kikkailla, että jotenkin söi)

Rasvat saa jauhelihasta, mutta lisä öljyt joita olen aina erikseen antanut on pitänyt jättää pois, kun on muutenkin energinen. (paitsi kalaöljy.)

On tässä ihmettelemistä entisellä alfa omega lauman johtajalla kun nyt pitäisi opetella ja muuttaa ajatusta "koira on lihansyöjä" jutussakin.
(ootko nähny koiraa syömässä viljapellossa viljaa tai keittämässä nuotiolla lihaa..hehehehe. tyyliä edustanut)

P@x¤keleen pentu, kun on kyseenalaistanut monta asiaa ja osaamistani muutenkin omalta kohdaltani. Mutta opettanut uusia enemmän, kuin 20 yhteensä. Piti olla helppo vasemmankäden juttu.

Eli pysytään peruspapanassa ja lisukkeeksi toiseen ruokaan broileria ja lihaa (ei aina). Mitä puuroa voisi tehdä vai pitääkö?(ei ole allergioita mutta liikaa energiaa) S#@?na penttu..

P.s pakki toimii tosihyvin ja säännöllisesti sekä käyttää hyvin ruoan.
(pienet läjät)

perheen isä kirjoitti:

"Pentuni on tälläinen varttibarffari: peruspapana, kalaöljy, rypsiöljy,kermaviili, jauheliha, mahalaukku, kanansiivet ja kaula. sekä vähän sitä sun tätä lisäksi"

Kävi nimittäin näin, että kun keitin pitkästä aikaa itselleni moniviljapuuroa ja yleensä varsin nirso pentuni sai hirveän hepulin, että hyppeli jopa hellaa vasten ja insi ja önisi. No laitoin koiralle lautasellisen pelkkää puuroa ja söi ennennäkemättömällä innolla sellaisenaan ja vaati lisää?

Yllä mainituista menee enää vain viili,kanan siivet ja kaula sekä raaka jauheliha. nekin erikseen annettuna, ei samalla innolla kuin puuro ja papanat.

Samoin vaihdoin eukanuba papanat J&V pentupapanaan ja sama reaktio kuin puurolla.? (aijemmin sai kikkailla, että jotenkin söi)

Rasvat saa jauhelihasta, mutta lisä öljyt joita olen aina erikseen antanut on pitänyt jättää pois, kun on muutenkin energinen. (paitsi kalaöljy.)

On tässä ihmettelemistä entisellä alfa omega lauman johtajalla kun nyt pitäisi opetella ja muuttaa ajatusta "koira on lihansyöjä" jutussakin.
(ootko nähny koiraa syömässä viljapellossa viljaa tai keittämässä nuotiolla lihaa..hehehehe. tyyliä edustanut)

P@x¤keleen pentu, kun on kyseenalaistanut monta asiaa ja osaamistani muutenkin omalta kohdaltani. Mutta opettanut uusia enemmän, kuin 20 yhteensä. Piti olla helppo vasemmankäden juttu.

Eli pysytään peruspapanassa ja lisukkeeksi toiseen ruokaan broileria ja lihaa (ei aina). Mitä puuroa voisi tehdä vai pitääkö?(ei ole allergioita mutta liikaa energiaa) S#@?na penttu..

P.s pakki toimii tosihyvin ja säännöllisesti sekä käyttää hyvin ruoan.
(pienet läjät)

Lue lisää

No olen huono sanomaan mitä pitää...Paitsi omille kasvateille.Niiden ei pidä,vaan täytyy :D

Mutta yritetään lyhyesti.Eli minä olen kotiruuan puolesta puhuja.Vain sen.Toki vähän kaikensorttiin tutustunut ja "opiskellut",koska tuo puoli on kiinnostanut myös alusta asti.
Eli ruoka-ohjeita annan ja teen vaan kotiruuasta,koska se on mielestäni "oikea"tapa ruokkia.

Sitten sen verran,että mielestäni yksi syy nykyisiin kasvuhäiriöihin/huonoihin luustoihin,on nykypäivien liian vahva ruoka.Eli olen ns."heikomman"ruuan puolesta puhuja kasvu-iässä.LÄHINNÄ roduissa,jossa siis ongelmia on.Jos sitä ongelmaa ei geeneissä ole,niin asialla ei niinkään ole merkitystä.Eli hyvästä perimästä ja nimenomaan rodullisesti on vaikea P****a saada.Mitä huonompi,sen helpompi sitä myös saada.Ja tuohon pakettiin toki kuuluu myös liikunta.

Eli tää tulee nyt lonkalta,koska kuten sanoin,teen vaan kotiruoka-ohjeita.Ja koirille,jotka ovat sitten seurannassa kasvuiän,eli tarpeen vaatiessa voidaan muutoksia tehdään.

Mutta sanotaan näin,että jos ruokkisin sekaruualla,niin jotain peruspapanaa (ei mitään pentusafkaa) puolet,puolet kotiruokaa (erilaisia ryynejä,joita voi vaihdella,vehnän voi jättää pois tai harvakseltaan.Erilaisia lihoja eli vaihdellaan n.kolmasosa kork.suuremmassa kasvussa,loppupuolella lisätään hieman ,mutta yleensä tuo riittää eli kolmasosaa.Kun kasvu on loppu ja koira kuvataan,niin sitten vaan seurataan koiraa,ja tarvittaessa kulutuksen mukaan voidaan proteiiniä lisätä.Kasvuvaiheessa pari kertaa muna lihan tilalle viikossa,aikuisena voi useammin.Kalaa samoin,mieluiten eri.Protskut raakana mieluiten.Sitten myös kasviksia ym,taas vaihdellen erilaisia.Lisäravinteena riittää mielestäni kylmäpuristetu kasvisöljyt päivittäin (vaihdellen myös) ja kalaöljykuurit silloin tällöin.Sisäelimiä pari kertaa viikossa ja mahaa.Maksaa kasvavalle vain silloin tällöin,jos syö teollista.Aikuiselle voi säännöllisemmin.Piimää (mieluiten jotain gefilusta)vaikka luraus päivittäin.Tai viiliä.Kermaviilin jättäisin pois.Tai no joskus herkkuna.
Luut sitten lähinnä viihteksi.
Niin ja perheen ruuan jätteet huoletta koiralle,jos vatsa kestää :)

Tuossa nyt lähinnä :D,mitä voi funtsia.
Jos pysytään pelkässä kuivamuonassa,niin vähänkään kasvuhäiriöihin/luustovikaisille geeneiltään rodullisesti,en käyttäisi lihaa pelkästään teollisen kanssa.Nostaa liikaa protskutasoa.Jos vaan jotain haluaa joukkoon,niin sitten ehkä puuroja jonkun verran (vähän) ja kasviksia ym.huoletta.
Tämä siis oma mielipiteeni.

ps.Ei nuot öljyt ADHD junnua tee.Kyllä se sieltä geeneistä tulee,joskus omistajastakin :D
nim.niitä tuppaa tulemaan kummasti...

ps.Kuittaa tää kirjoitus.Poistan sen sen jälkeen,koska en mielelläni mitään ohjeita ruuan suhteen jakele "julkisesti".
Jos nyt osaan poistaa,kun en ole koskaan niin tehnyt,periaatteestakaan.

molossi kirjoitti:

No olen huono sanomaan mitä pitää...Paitsi omille kasvateille.Niiden ei pidä,vaan täytyy :D

Mutta yritetään lyhyesti.Eli minä olen kotiruuan puolesta puhuja.Vain sen.Toki vähän kaikensorttiin tutustunut ja "opiskellut",koska tuo puoli on kiinnostanut myös alusta asti.
Eli ruoka-ohjeita annan ja teen vaan kotiruuasta,koska se on mielestäni "oikea"tapa ruokkia.

Sitten sen verran,että mielestäni yksi syy nykyisiin kasvuhäiriöihin/huonoihin luustoihin,on nykypäivien liian vahva ruoka.Eli olen ns."heikomman"ruuan puolesta puhuja kasvu-iässä.LÄHINNÄ roduissa,jossa siis ongelmia on.Jos sitä ongelmaa ei geeneissä ole,niin asialla ei niinkään ole merkitystä.Eli hyvästä perimästä ja nimenomaan rodullisesti on vaikea P****a saada.Mitä huonompi,sen helpompi sitä myös saada.Ja tuohon pakettiin toki kuuluu myös liikunta.

Eli tää tulee nyt lonkalta,koska kuten sanoin,teen vaan kotiruoka-ohjeita.Ja koirille,jotka ovat sitten seurannassa kasvuiän,eli tarpeen vaatiessa voidaan muutoksia tehdään.

Mutta sanotaan näin,että jos ruokkisin sekaruualla,niin jotain peruspapanaa (ei mitään pentusafkaa) puolet,puolet kotiruokaa (erilaisia ryynejä,joita voi vaihdella,vehnän voi jättää pois tai harvakseltaan.Erilaisia lihoja eli vaihdellaan n.kolmasosa kork.suuremmassa kasvussa,loppupuolella lisätään hieman ,mutta yleensä tuo riittää eli kolmasosaa.Kun kasvu on loppu ja koira kuvataan,niin sitten vaan seurataan koiraa,ja tarvittaessa kulutuksen mukaan voidaan proteiiniä lisätä.Kasvuvaiheessa pari kertaa muna lihan tilalle viikossa,aikuisena voi useammin.Kalaa samoin,mieluiten eri.Protskut raakana mieluiten.Sitten myös kasviksia ym,taas vaihdellen erilaisia.Lisäravinteena riittää mielestäni kylmäpuristetu kasvisöljyt päivittäin (vaihdellen myös) ja kalaöljykuurit silloin tällöin.Sisäelimiä pari kertaa viikossa ja mahaa.Maksaa kasvavalle vain silloin tällöin,jos syö teollista.Aikuiselle voi säännöllisemmin.Piimää (mieluiten jotain gefilusta)vaikka luraus päivittäin.Tai viiliä.Kermaviilin jättäisin pois.Tai no joskus herkkuna.
Luut sitten lähinnä viihteksi.
Niin ja perheen ruuan jätteet huoletta koiralle,jos vatsa kestää :)

Tuossa nyt lähinnä :D,mitä voi funtsia.
Jos pysytään pelkässä kuivamuonassa,niin vähänkään kasvuhäiriöihin/luustovikaisille geeneiltään rodullisesti,en käyttäisi lihaa pelkästään teollisen kanssa.Nostaa liikaa protskutasoa.Jos vaan jotain haluaa joukkoon,niin sitten ehkä puuroja jonkun verran (vähän) ja kasviksia ym.huoletta.
Tämä siis oma mielipiteeni.

ps.Ei nuot öljyt ADHD junnua tee.Kyllä se sieltä geeneistä tulee,joskus omistajastakin :D
nim.niitä tuppaa tulemaan kummasti...

ps.Kuittaa tää kirjoitus.Poistan sen sen jälkeen,koska en mielelläni mitään ohjeita ruuan suhteen jakele "julkisesti".
Jos nyt osaan poistaa,kun en ole koskaan niin tehnyt,periaatteestakaan.

Lue lisää

Samoilla linjoilla olen minäkin aikaisemmin mennyt mennyt ja teksti vahvisti käsitystäni asiasta.
No enpäs lainaa, jos hyvän viestisi poistat.
Sain tukea mielessä pyörinyttä asiaa nyky ruoan vahvuudesta(teollinen)

Kyllä öljyt (kasvis)esim.hevoselle tekee aika paljon lisäpuhtia ja maltilla sitä pitää niille antaa.

Ihmeellistä oli myös koiran käytös kun sai kukkakaalin palan söi ja vahtasi sitä aikamoisella palolla ja innolla.

Jos mitataan syönti halukkuutta oman koirahistorian ajan, niin kaikki koirat ovat syöneet kotiruokaa paljon innokkaammin, kuin muuta.

No täytyy räätälöidä ruokinta uudestaan ja oma asenne. Kiitoksiii

perheen isä kirjoitti:

Samoilla linjoilla olen minäkin aikaisemmin mennyt mennyt ja teksti vahvisti käsitystäni asiasta.
No enpäs lainaa, jos hyvän viestisi poistat.
Sain tukea mielessä pyörinyttä asiaa nyky ruoan vahvuudesta(teollinen)

Kyllä öljyt (kasvis)esim.hevoselle tekee aika paljon lisäpuhtia ja maltilla sitä pitää niille antaa.

Ihmeellistä oli myös koiran käytös kun sai kukkakaalin palan söi ja vahtasi sitä aikamoisella palolla ja innolla.

Jos mitataan syönti halukkuutta oman koirahistorian ajan, niin kaikki koirat ovat syöneet kotiruokaa paljon innokkaammin, kuin muuta.

No täytyy räätälöidä ruokinta uudestaan ja oma asenne. Kiitoksiii

Lue lisää

Öljyistä sen verran,hevosiin kantaa ottamatta,koska niitten ruokinnasta en erikoisemmin tiedä,kun sen,mitä niille käskystä heittelin,aikoinaan kun ratsastin ja hoitoheppa oli :D
Mutta koiriin liittyen sen verran,että jos varsinkin rasvasta puhutaan öljyn yhteydessä,niin koira käyttää hyväkseen paljon paremmin eläinrasvoja,kuin kasvisrasvoja.Ja jos energiasta puhutaan,niin saapi kyllä melko iloisellakin kädellä öljyjä heitellä safkaan,että vois kuvitella jotain vaikutusta selkeesti energiaan.Toki se yksi tekijä kokonaisuudessa on.
Itse muuten annan talvisaikaa ihan puhdasta ihraa koirille,lisäenergian lähteeksi,ja esim.nuorelle,kun haluan rasvoja nostaa jostain syystä,mutten niinkään proteiinipitoisuutta.

Ja välillä tuntuu myös,että koira on kun omistajansa kuva,rauhallinen koira,rauhallinen omistaja,ja sitten jotain ihan muuta.Omalta kohdaltani täytyy tunnustaa,tumma ja tulinen =:) ja niin vissiin koiratkin :D

ps.Enpä taida saada viestiä poistetuksi,kun taito ei riitä.
Noh,jos vaikka se poistaisi,joka tuolla "mixi" viestissä on jostain syystä räpelöinyt o_O,taitoa kun siihen on,näemmä.Nyt saisi joku ihan luvan kanssa harrastaa poistopolitiikkaa ;)

Pitäisi olla sellainen systeemi,että vain joku sefu/virallinen taho saa poistaa viestejä,ja niihinkin joku syy olisi kiva nähdä.

molossi kirjoitti:

Öljyistä sen verran,hevosiin kantaa ottamatta,koska niitten ruokinnasta en erikoisemmin tiedä,kun sen,mitä niille käskystä heittelin,aikoinaan kun ratsastin ja hoitoheppa oli :D
Mutta koiriin liittyen sen verran,että jos varsinkin rasvasta puhutaan öljyn yhteydessä,niin koira käyttää hyväkseen paljon paremmin eläinrasvoja,kuin kasvisrasvoja.Ja jos energiasta puhutaan,niin saapi kyllä melko iloisellakin kädellä öljyjä heitellä safkaan,että vois kuvitella jotain vaikutusta selkeesti energiaan.Toki se yksi tekijä kokonaisuudessa on.
Itse muuten annan talvisaikaa ihan puhdasta ihraa koirille,lisäenergian lähteeksi,ja esim.nuorelle,kun haluan rasvoja nostaa jostain syystä,mutten niinkään proteiinipitoisuutta.

Ja välillä tuntuu myös,että koira on kun omistajansa kuva,rauhallinen koira,rauhallinen omistaja,ja sitten jotain ihan muuta.Omalta kohdaltani täytyy tunnustaa,tumma ja tulinen =:) ja niin vissiin koiratkin :D

ps.Enpä taida saada viestiä poistetuksi,kun taito ei riitä.
Noh,jos vaikka se poistaisi,joka tuolla "mixi" viestissä on jostain syystä räpelöinyt o_O,taitoa kun siihen on,näemmä.Nyt saisi joku ihan luvan kanssa harrastaa poistopolitiikkaa ;)

Pitäisi olla sellainen systeemi,että vain joku sefu/virallinen taho saa poistaa viestejä,ja niihinkin joku syy olisi kiva nähdä.

Lue lisää

Kyllä syy olisi kiva kuulla. Tässä mixi asiassa ja vastaavissa niin hihat lyhenee paidassa, enkä hirveästi välitä mitä mieltä joku on minusta tai jutuistani pääasia, että joku jotain ajattelee tai pistää ajattelemaan hyvää tai huonoa. Eläin on aika hiljainen ongelmissaan näissä asioissa, eikä osaa valittaa, kun ei paremmasta tiedä.

No kiitos lisäyksestä tähän ruoka hommaan.

perheen isä kirjoitti:

Kyllä syy olisi kiva kuulla. Tässä mixi asiassa ja vastaavissa niin hihat lyhenee paidassa, enkä hirveästi välitä mitä mieltä joku on minusta tai jutuistani pääasia, että joku jotain ajattelee tai pistää ajattelemaan hyvää tai huonoa. Eläin on aika hiljainen ongelmissaan näissä asioissa, eikä osaa valittaa, kun ei paremmasta tiedä.

No kiitos lisäyksestä tähän ruoka hommaan.

Lue lisää

Tiedän mitä tarkoitetaan vilkkaalla tai erittäin vilkkaalla koiralla koira. Omalle en löydä sopivaa sanaa. Painii ihan omassa sarjassaan tässä ajattelussa. Lisätään siihen vielä koiran melkoinen itsevarmuus ja sen tuoma vahvaviettisyys, niin on pistänyt kekseliäisyyden koville.
Ell.mainitsi ja pyöritteli päätään, kun tätä sirutti, että voi ihme ja voivoi

Oppiminen ja tottelevaisuus on hyvä sekä nopeaa. Liikunta, tekeminen ym. on ollut monipuolista, ja olen tehnyt tätä kokopäivätoimisesti.(tämän kasvatusta) Mutta mikään ei ole riittänyt, ei mikään tähän asti. Viime reissun jälkeen, kun tultiin maalta, niin kun palauteltiin asioita huomasin pientä härkkimistä pyöräilijöitä ja joitain jalankulkijoita kohtaa. No siedätetään.

Mentiin kaupungin vilinään (kuten pentuna) Käytös oli hyvällä tasolla, mutta pää ”skannasi” ja korvat pyöri 360 astetta kuten hälytysajoneuvon valot. Otti korvilla hyvän/riittävän kontaktin ja pidin koiran kiireisenä siinä muun ”skannauksen” ohessa. Liikkuminen oli myös ripeää. Käännöksiä, portaita, suojateitä, torikävelyä jne..

Kotiin, kun tultiin niin koira putosi välittömästi ja nukkui päälle n4h.???mitä hel...

Muutin ulkoilua siten, että n.30min. aamulla kaupungissa. Päivällä n.2h metsässä ja illalla n.30 kaupungissa..ja mitä ihmettä. Koira muuttui todella rauhalliseksi ja uniaika pidemmäksi sekä syvemmäksi. Ei kimpoile joka asiassa ja aina..(sisällä) Rupesi olemaan jo asia todella rasittava.
Vaimo oli työreissulla ja ihmetteli koiraa johon oli jo menettänyt toivonsa. (energisyyteen)
Nyt köllöttelee vierellä rauhassa, antaa liikkua ilman omaa liikettä/huomiota/ vahtimista jne..
On innokkaampi kouluttaa jne. ja koko yleisolemus muuttui. Malttaa ja on mielenkiintoa käyttää jo nenäänsä. (keskittymiskyky)

Ei tämä ikuisesti toimi, mutta nyt päästään lisäämään koulutusta/jälkeä jne. niin siitä tasoittuu.
Pentu tai nuorukainen tulee nyt 6kk. Aamulla joutuu vissin taas herättämään tämän.?

Mikä parasta taas se pentu opetti ja avarsi, sekä herätti uuden uteliaisuuden tähän ihmetykseen.

Tämä ”rauha” alkoi siis n.viikko sitten ja on jatkunut siitä asti ja todellakin tulen huolehtimaan, että tulee myös jatkumaan näin tulevaisuudessa. Nyt voi hyvin sanoa, että kaunis ilma ja olipa hyvä kesä sekä taitaa tulla mukava syksy.......

molossi kirjoitti:

Öljyistä sen verran,hevosiin kantaa ottamatta,koska niitten ruokinnasta en erikoisemmin tiedä,kun sen,mitä niille käskystä heittelin,aikoinaan kun ratsastin ja hoitoheppa oli :D
Mutta koiriin liittyen sen verran,että jos varsinkin rasvasta puhutaan öljyn yhteydessä,niin koira käyttää hyväkseen paljon paremmin eläinrasvoja,kuin kasvisrasvoja.Ja jos energiasta puhutaan,niin saapi kyllä melko iloisellakin kädellä öljyjä heitellä safkaan,että vois kuvitella jotain vaikutusta selkeesti energiaan.Toki se yksi tekijä kokonaisuudessa on.
Itse muuten annan talvisaikaa ihan puhdasta ihraa koirille,lisäenergian lähteeksi,ja esim.nuorelle,kun haluan rasvoja nostaa jostain syystä,mutten niinkään proteiinipitoisuutta.

Ja välillä tuntuu myös,että koira on kun omistajansa kuva,rauhallinen koira,rauhallinen omistaja,ja sitten jotain ihan muuta.Omalta kohdaltani täytyy tunnustaa,tumma ja tulinen =:) ja niin vissiin koiratkin :D

ps.Enpä taida saada viestiä poistetuksi,kun taito ei riitä.
Noh,jos vaikka se poistaisi,joka tuolla "mixi" viestissä on jostain syystä räpelöinyt o_O,taitoa kun siihen on,näemmä.Nyt saisi joku ihan luvan kanssa harrastaa poistopolitiikkaa ;)

Pitäisi olla sellainen systeemi,että vain joku sefu/virallinen taho saa poistaa viestejä,ja niihinkin joku syy olisi kiva nähdä.

Lue lisää

Siitä kuuluisasta puusta. Täytyy hieman nostaa hattua omille jo aikuisille lapsille. Kumpikin on koiraihmisiä, mutta siltikin yllättivät positiivisesti.

Poika kun muutti kotoa pois, niin alkoi katselemaan itselleen ensimmäistä koiraa. Ei paljon neuvoa kysellyt muusta kuin joidenkin rotujen luonteesta.

Tutki asiaa avoimin mielin 6kk seurakoirasta- pk-koiraan.
Tästä hatunnosto. Ei ennakkoluuloja tai asennetta.
Ilmoitti vain, että nyt on koira kotona. Oli päätynyt ottamaan nuoren ja varautuneen rotikan hieman "huonosta" oloista. Hiukan päivittelin asiaa, mutta nostin tästä taas tätä samaa hattua.
Eipä ole poika paljon apua eikä neuvoa tarvinnut ja on saanut koirasta varsin toimivan ja avoimen. Mieltä lämmitti. Kokemusta on rodusta ja tiedän, että ei aivan helppo asia. En tiedä mitä koiran kanssa teki mutta mitä teki siinä onnistui. Ihmetteli vain kun pyörittelin päätäni ja hämmästelin varsinkin aikaa, jossa tämä muutos tapahtui 2-3vko (yleinen tottelevaisuus ja avoimuus) Se oli minulle vakuuttava näyttö ja olin pojasta varsin ylpeä , sillä kumpikaan lapsi ei ole koskaan osallistunut mihinkään minun koira juttuihin tai saanut "opetusta".

Tyttö kun muutti niin yllätti tämä minut, kun oli ottanut (pelastanut) koiran joka oli todella huonossa kunnossa ja vielä huonommista oloista. (pentu trokari) paljon oli harmia ja kuluja, silti koira menetettiin.
Kova paikka tytölle. Hommattiin uusi koira hyvältä kasvattajalta ja nyt onkin tyttö päässyt "nauttimaan" koira maailmasta toisella tapaa.

Ei voi pelastaa maailmaa, jos siihen ei ole mahdollisuutta kun pitää rakentaa omaa elämää. Liian hajottavaa nuorelle. Mutta sama lakki ylös kun on tarttunut esimerkki luonnostaan omasta kotoaan.

Nyt jännittää hieman. Koira on nyt virossa näyttelyssä ja ensiviikolla menee Pietariin. Junnu voitot jo Latviasta ja Virosta viime keväältä.
Tämä näyttely juttukin edustaa vain vasemmankäden harrastusta, josta saa vain mukavaa ja hyödyllistä elämänkokemusta. Likka ei edusta "koirapiirejä" eikä ryhdy kasvattajaksi. Tekee vain omasta ilosta ja kokemuksesta ja omin päin...eikä minusta siihen olisikaan mitään apua.
Päin vastoin...Niin tai näin kasvattajan panos oli tässä merkittävä ja voi kiittää siitä, että koiratouhu meni tytöllä oikealle raiteelle ja tämä kasvattaja oli näin hyväksi tytölle sekä hänen tulevaisuudelleen jatkossa....Hyviä kasvattajiakin löytyy, kun viitsii vain etsiä ja sattuu olemaan hieman tuuria matkassa -meillä tätä oli tällä kertaa.

perheen isä kirjoitti:

Siitä kuuluisasta puusta. Täytyy hieman nostaa hattua omille jo aikuisille lapsille. Kumpikin on koiraihmisiä, mutta siltikin yllättivät positiivisesti.

Poika kun muutti kotoa pois, niin alkoi katselemaan itselleen ensimmäistä koiraa. Ei paljon neuvoa kysellyt muusta kuin joidenkin rotujen luonteesta.

Tutki asiaa avoimin mielin 6kk seurakoirasta- pk-koiraan.
Tästä hatunnosto. Ei ennakkoluuloja tai asennetta.
Ilmoitti vain, että nyt on koira kotona. Oli päätynyt ottamaan nuoren ja varautuneen rotikan hieman "huonosta" oloista. Hiukan päivittelin asiaa, mutta nostin tästä taas tätä samaa hattua.
Eipä ole poika paljon apua eikä neuvoa tarvinnut ja on saanut koirasta varsin toimivan ja avoimen. Mieltä lämmitti. Kokemusta on rodusta ja tiedän, että ei aivan helppo asia. En tiedä mitä koiran kanssa teki mutta mitä teki siinä onnistui. Ihmetteli vain kun pyörittelin päätäni ja hämmästelin varsinkin aikaa, jossa tämä muutos tapahtui 2-3vko (yleinen tottelevaisuus ja avoimuus) Se oli minulle vakuuttava näyttö ja olin pojasta varsin ylpeä , sillä kumpikaan lapsi ei ole koskaan osallistunut mihinkään minun koira juttuihin tai saanut "opetusta".

Tyttö kun muutti niin yllätti tämä minut, kun oli ottanut (pelastanut) koiran joka oli todella huonossa kunnossa ja vielä huonommista oloista. (pentu trokari) paljon oli harmia ja kuluja, silti koira menetettiin.
Kova paikka tytölle. Hommattiin uusi koira hyvältä kasvattajalta ja nyt onkin tyttö päässyt "nauttimaan" koira maailmasta toisella tapaa.

Ei voi pelastaa maailmaa, jos siihen ei ole mahdollisuutta kun pitää rakentaa omaa elämää. Liian hajottavaa nuorelle. Mutta sama lakki ylös kun on tarttunut esimerkki luonnostaan omasta kotoaan.

Nyt jännittää hieman. Koira on nyt virossa näyttelyssä ja ensiviikolla menee Pietariin. Junnu voitot jo Latviasta ja Virosta viime keväältä.
Tämä näyttely juttukin edustaa vain vasemmankäden harrastusta, josta saa vain mukavaa ja hyödyllistä elämänkokemusta. Likka ei edusta "koirapiirejä" eikä ryhdy kasvattajaksi. Tekee vain omasta ilosta ja kokemuksesta ja omin päin...eikä minusta siihen olisikaan mitään apua.
Päin vastoin...Niin tai näin kasvattajan panos oli tässä merkittävä ja voi kiittää siitä, että koiratouhu meni tytöllä oikealle raiteelle ja tämä kasvattaja oli näin hyväksi tytölle sekä hänen tulevaisuudelleen jatkossa....Hyviä kasvattajiakin löytyy, kun viitsii vain etsiä ja sattuu olemaan hieman tuuria matkassa -meillä tätä oli tällä kertaa.

Lue lisää

Joka voi toimia joillain tai osittain.
Tällä pennulla on hiukan intoa, kun ulos lähdetään ja rapussa tulee "hissiä" odotellessa hieman piippausta kovempaa ääntä ja liikettä, josta en pidä ja jota on vaikea rapussa kitkeä ilman vielä suurempaa meteliä. Ostin tähän pienen purupatukan, jossa on lenkki. tätä tarjoan suuhun ennen kuin lähdetään rappuun.
Toimii aika hyvin, joskin välillä joutuu "herättämään".

Samoin säilytän lenkillä tätä hihnassa niin että pujotan sen siihen.
Aina on poika virtaa täynnä alkumetreillä ja tahtoo tuo hihna hieman kiristyä. Intoa piisaa ja purilas suuhun. aina kun hihna kiristyy, irtoaa purilas suusta jne. jos taas puree sitä tiukemmin, niin pää kääntyy sivulle ja veto loppuu kunnes tasaantuu, kun matka etenee.
Meillä se on n.100m.
Tämä toimii meillä ns.alku innostuksen aikana ja vain tietenkin koirilla, jotka jotain haluaa suussaan kantaa tai pystyy sitä niin käskemään. spk:n luonteelle toimii hyvin.

molossi kirjoitti:

Öljyistä sen verran,hevosiin kantaa ottamatta,koska niitten ruokinnasta en erikoisemmin tiedä,kun sen,mitä niille käskystä heittelin,aikoinaan kun ratsastin ja hoitoheppa oli :D
Mutta koiriin liittyen sen verran,että jos varsinkin rasvasta puhutaan öljyn yhteydessä,niin koira käyttää hyväkseen paljon paremmin eläinrasvoja,kuin kasvisrasvoja.Ja jos energiasta puhutaan,niin saapi kyllä melko iloisellakin kädellä öljyjä heitellä safkaan,että vois kuvitella jotain vaikutusta selkeesti energiaan.Toki se yksi tekijä kokonaisuudessa on.
Itse muuten annan talvisaikaa ihan puhdasta ihraa koirille,lisäenergian lähteeksi,ja esim.nuorelle,kun haluan rasvoja nostaa jostain syystä,mutten niinkään proteiinipitoisuutta.

Ja välillä tuntuu myös,että koira on kun omistajansa kuva,rauhallinen koira,rauhallinen omistaja,ja sitten jotain ihan muuta.Omalta kohdaltani täytyy tunnustaa,tumma ja tulinen =:) ja niin vissiin koiratkin :D

ps.Enpä taida saada viestiä poistetuksi,kun taito ei riitä.
Noh,jos vaikka se poistaisi,joka tuolla "mixi" viestissä on jostain syystä räpelöinyt o_O,taitoa kun siihen on,näemmä.Nyt saisi joku ihan luvan kanssa harrastaa poistopolitiikkaa ;)

Pitäisi olla sellainen systeemi,että vain joku sefu/virallinen taho saa poistaa viestejä,ja niihinkin joku syy olisi kiva nähdä.

Lue lisää

No nyt on hieman kokemusta ns. makaavasta koirasta lenkillä.
(on jossain ollut puhetta aiheesta)

Tämän kesän aikana näitä on tullut vastaa 6kpl ja olen huomioinut, että kaikissa on sama käytösmalli koiralla, että ohjaajalla. Koira huomioi ja siirtyy rauhallisesti makuuasentoon tarkasti vastaantulevaa seuraten. Kaikissa tapauksissa myös ohjaaja on siirtynyt ”automaattisesti” koiran taakse? Ja kiristänyt hihnan, kun ilmeisesti varautuu ennakkoon rähinätilanteeseen ja olemalla kokotilanteessa täysin hiljaa. Tämä kertookin sen kaiken tarpeellisen tähän käytökseen ja mitä se koiralle viestittää. Jos ihminen opettaa koiralle, vaikka -istu, niin tässä tapauksessa koira on opettanut ihmiselle, että paikka -hyvin onkin.

Omasta mielestäni tässä ei ole kyse arkuudesta, vaan varautuneisuudesta. Varautuu todennäköisesti puolustukseen, koska on kytketty. Samoin tilanne ja sen ratkaisu on luovutettu täysin koiralle.
5/6 on ohitettu n.2m etäisyydellä ja jos omakoira on mennyt mörisemättä ohi, niin tilanne on ok. Makaava koira on odottanut n.10m ohituksen ennen kuin on jatkanut matkaa.
Yhden kanssa alitettiin tuo 2m ”turvaraja” ja tämä koira teki hyökkäyksen/yrityksen.

Erikoisinta tuossa oli, että nuo 5 koiraa oli täysin liikkumatta ja hiljaa ohituksen aikana, mutta tarvittaessa valmis puolustautumaan. Ei käy tämä heikkopäiseltä koiralta.
Tässä asetelmassa kaiketi onkin kyse koiran tahdosta tarvittaessa suojella kumpaakin.(päätös/päätäntävalta).....mistä näitä tietää.

perheen isä kirjoitti:

No nyt on hieman kokemusta ns. makaavasta koirasta lenkillä.
(on jossain ollut puhetta aiheesta)

Tämän kesän aikana näitä on tullut vastaa 6kpl ja olen huomioinut, että kaikissa on sama käytösmalli koiralla, että ohjaajalla. Koira huomioi ja siirtyy rauhallisesti makuuasentoon tarkasti vastaantulevaa seuraten. Kaikissa tapauksissa myös ohjaaja on siirtynyt ”automaattisesti” koiran taakse? Ja kiristänyt hihnan, kun ilmeisesti varautuu ennakkoon rähinätilanteeseen ja olemalla kokotilanteessa täysin hiljaa. Tämä kertookin sen kaiken tarpeellisen tähän käytökseen ja mitä se koiralle viestittää. Jos ihminen opettaa koiralle, vaikka -istu, niin tässä tapauksessa koira on opettanut ihmiselle, että paikka -hyvin onkin.

Omasta mielestäni tässä ei ole kyse arkuudesta, vaan varautuneisuudesta. Varautuu todennäköisesti puolustukseen, koska on kytketty. Samoin tilanne ja sen ratkaisu on luovutettu täysin koiralle.
5/6 on ohitettu n.2m etäisyydellä ja jos omakoira on mennyt mörisemättä ohi, niin tilanne on ok. Makaava koira on odottanut n.10m ohituksen ennen kuin on jatkanut matkaa.
Yhden kanssa alitettiin tuo 2m ”turvaraja” ja tämä koira teki hyökkäyksen/yrityksen.

Erikoisinta tuossa oli, että nuo 5 koiraa oli täysin liikkumatta ja hiljaa ohituksen aikana, mutta tarvittaessa valmis puolustautumaan. Ei käy tämä heikkopäiseltä koiralta.
Tässä asetelmassa kaiketi onkin kyse koiran tahdosta tarvittaessa suojella kumpaakin.(päätös/päätäntävalta).....mistä näitä tietää.

Lue lisää

On tosta vissiin jotain topiikkeja aika ajoittain ollut.

Luulen,että noihin makuuttajakoiriin mahtuu monennäköistä.Joku tekee sitä innoissaan tai vähän ujostelusta/ei-agressiivisesta hieman pelostakin (sijaistoiminta),joku ,kuten sanoit päätösvallasta.
Jotenkin sellainen fiilis kuitenkin,että jos koira on varma itsestään,siis rähjäkin,niin ei menis maaten.Mutta jos on epävarmuutta (rähjä),niin silloin (ja omistajan tuki siis takana).
Niin,ja sitten kuulemma jotkut ongelmakoirakouluttajat suosittaa rähjää laitettavan maahan tai istumaan ohituksissa...

No oli miten oli,niin mielestäni ainut oikea tapa on vaan mennä ohi,ei jäädä töllistelemään.
Se tilanne tekee ensinnä jo sen,että siinä mielestäni tehdään koiralle jo tilanteena "ihmeellinen" asia,ihan normijutusta,eli ohitus.Siinä kun sitten vielä omistajakin pällistelee vastaantulevaa,eli tukee koiran toimintaa,niin tehdään tilanteesta tosi outo ja epäluonnollinen.Saati tosiaan se,että pysäyttämällä omistaja,koira saa hanskata tilannetta...

Ja sitten vielä.Tuo jos mikä tekee myös vastapuolelle helposti painetta.Se on helposti,varsinkin jos on epävarmasta/kesken opetusta,rähjästä ym.ym.kyse,niin sama kuin annettaisiin merkki,nyt skarppina.
Mene siinä sitten pokkana ohi,kun vastassa on tuijottavat (jännittyneet)otukset molemmin puolin narua...
Tuo siis myös syy,miksi ehdottomasti pitäisi pyrkiä normiohituksiin,eikä opettaa pällistelemään urakalla vastantulevaa.

Noista omistani jo selkeesti on näkynyt,miten noit makaavat kiinnittää huomiota.Ne ei pahemmin muista välitä,räyhää se vastaantuleva tai ei,eikä pahemmin reagoi mitenkään.Mutta jos koira on maassa kytiksellä ,niin silloin reagoidaan selvemmin,kuka sitten tapansa mukaan.Mutta siis rätistetä ei,se nyt kun ei ole kun minun etuoikeus :D.Tosin ei nyt erityisemmin,kun jo tiedetään missä mennään,tarvettakaan ole.

Itse yleensä,jos suinkin on tilaa,väistän sivummalle,varsinkin kun pariin kertaan on joku extremeä koirallaan harrastava päästänyt kelassa koissun maasta sinkoamaan iholle o_O
Noit,mitkä on pelannut eritoten rauhoittavilla eleillä,ottaa ne käyttöön, ja sitten taas toiset on viestittänyt hännän nousulla.Tosin jos vastapuoli on joku tirriäinen,niin eipä nille häntää viitsitä edes nostella.
Tirrithän on kivoja,seisoo ne,vaikka päällänsä,jos noilta meijän isoiltakin kysyttäisiin :D

molossi kirjoitti:

On tosta vissiin jotain topiikkeja aika ajoittain ollut.

Luulen,että noihin makuuttajakoiriin mahtuu monennäköistä.Joku tekee sitä innoissaan tai vähän ujostelusta/ei-agressiivisesta hieman pelostakin (sijaistoiminta),joku ,kuten sanoit päätösvallasta.
Jotenkin sellainen fiilis kuitenkin,että jos koira on varma itsestään,siis rähjäkin,niin ei menis maaten.Mutta jos on epävarmuutta (rähjä),niin silloin (ja omistajan tuki siis takana).
Niin,ja sitten kuulemma jotkut ongelmakoirakouluttajat suosittaa rähjää laitettavan maahan tai istumaan ohituksissa...

No oli miten oli,niin mielestäni ainut oikea tapa on vaan mennä ohi,ei jäädä töllistelemään.
Se tilanne tekee ensinnä jo sen,että siinä mielestäni tehdään koiralle jo tilanteena "ihmeellinen" asia,ihan normijutusta,eli ohitus.Siinä kun sitten vielä omistajakin pällistelee vastaantulevaa,eli tukee koiran toimintaa,niin tehdään tilanteesta tosi outo ja epäluonnollinen.Saati tosiaan se,että pysäyttämällä omistaja,koira saa hanskata tilannetta...

Ja sitten vielä.Tuo jos mikä tekee myös vastapuolelle helposti painetta.Se on helposti,varsinkin jos on epävarmasta/kesken opetusta,rähjästä ym.ym.kyse,niin sama kuin annettaisiin merkki,nyt skarppina.
Mene siinä sitten pokkana ohi,kun vastassa on tuijottavat (jännittyneet)otukset molemmin puolin narua...
Tuo siis myös syy,miksi ehdottomasti pitäisi pyrkiä normiohituksiin,eikä opettaa pällistelemään urakalla vastantulevaa.

Noista omistani jo selkeesti on näkynyt,miten noit makaavat kiinnittää huomiota.Ne ei pahemmin muista välitä,räyhää se vastaantuleva tai ei,eikä pahemmin reagoi mitenkään.Mutta jos koira on maassa kytiksellä ,niin silloin reagoidaan selvemmin,kuka sitten tapansa mukaan.Mutta siis rätistetä ei,se nyt kun ei ole kun minun etuoikeus :D.Tosin ei nyt erityisemmin,kun jo tiedetään missä mennään,tarvettakaan ole.

Itse yleensä,jos suinkin on tilaa,väistän sivummalle,varsinkin kun pariin kertaan on joku extremeä koirallaan harrastava päästänyt kelassa koissun maasta sinkoamaan iholle o_O
Noit,mitkä on pelannut eritoten rauhoittavilla eleillä,ottaa ne käyttöön, ja sitten taas toiset on viestittänyt hännän nousulla.Tosin jos vastapuoli on joku tirriäinen,niin eipä nille häntää viitsitä edes nostella.
Tirrithän on kivoja,seisoo ne,vaikka päällänsä,jos noilta meijän isoiltakin kysyttäisiin :D

Lue lisää

Hyvä omalle koiralle, kun noita eri tilanteita syntyy. Oma kyllä ohittaa mallikkaasti, mutta aina on "sähköä" ilmassa.
Harjoitellaan toisten harmeilla omia suorituksia. ={}

P.s k@le, että jännittää koska saa viestiä, että tuliko likan koirasta venäjän valio, Latvia ja Viro jo on.

perheen isä kirjoitti:

Hyvä omalle koiralle, kun noita eri tilanteita syntyy. Oma kyllä ohittaa mallikkaasti, mutta aina on "sähköä" ilmassa.
Harjoitellaan toisten harmeilla omia suorituksia. ={}

P.s k@le, että jännittää koska saa viestiä, että tuliko likan koirasta venäjän valio, Latvia ja Viro jo on.

Lue lisää

Kuis kävi?? tuliko valio arvo, vai ootattiko/ ootattako seuraaviin näyttelyihin?
Olen kovasti kaipaillut/ etsinyt (uutta?) viestiketjuanne. Ajatukset mietityttänyt/herätelleet kovasti vaikka vähemmin olen kommentoinut.

ja taas mennään kirjoitti:

Kuis kävi?? tuliko valio arvo, vai ootattiko/ ootattako seuraaviin näyttelyihin?
Olen kovasti kaipaillut/ etsinyt (uutta?) viestiketjuanne. Ajatukset mietityttänyt/herätelleet kovasti vaikka vähemmin olen kommentoinut.

Lue lisää

Hyvin on näyttelyt mennyt ja tämä vuosi vielä..Sitten se homma on kait nähty. Itse ollut työkiireiden kanssa ja ollut tässä parikuukautta paussia, että en ole täällä käynyt. Täytyy "osallistua" jos sopiva ketju/aihe löytyy.
Hiukan ehti puutua samoihin aiheisiin ja löpinöihin.