Terve Palstalle!
Osaako raati sanoa kuinka matala köli vaikuttaa veneen ominaisuuksiin. Oma tulkintani on huonosti koska miksi muuten rakennettaisiin syviä lainkaan.
Saaristopurjehduksessa matala köli kiinnostaa, mutta aina hiemankin vastaisilla koneen käynnistys lienee realiteetti?
Matala kölivaihtoehto ja purjehdusominaisuudet
18
711
Vastaukset
- 29-29
No ei. Kyllähän me pitkäkölisillä kryssitään ja ennenvanhaanhan niissä ei ollut moottoria lainkaan vaan vastaiseen mentiin kryssimällä, välillä kivikkojen yli kolisten.
- Joakim_
Pitkäkölinen on alunperin suunniteltu ko. kölille ja runkomuoto on täysin erilainen. Kun puhutaan kölivaihtoehdosta, silloin on varmasti kyse eväkölisestä. Näissä matalin vaihtoehto on usein varsin suuri kompromissi purjehdusominaisuuksien kanssa. Jos 30 jalkaisessa veneessä eväköli on n. 1,5 m tai matalampi, on yleensä luoviominaisuudet varsin heikot. Veneen pohja on jo jossain 0,5 m paikkeilla ja bulbi tms. vie viimeisen 30-50 cm, joten tehokasta köliä on vain kolmannes syvyydestä.
- C/R 37
Mitä matalampi köli, sitä huonompi on veneen tuuleennousunopeus. Syvyyden suurin ongelma on minusta rantautuminen. Mitä syvempi köli, sitä vähemmän on tarjolla suojaisia rantapaikkoja. Veden syvyys saaristossa rajoittaa kulkumahdollisuuksia vähemmän kuin moni luulee, jos veneen syväys ei ylitä kahta metriä. Plotteriaikakautena turvallisen veden löytyminen väylien ulkopuolelta on helpottunut oleellisesti. 10 m-syvyyskäyrän syvemmällä puolella yllätyksiä ei juuri tule vastaan. 6 m:n alueella pitää olla tarkempi ja osata hiukan arvioida kartan luotettavuutta. 3 m:n alueella saattaa olla mitä tahansa.
- haitta vielä:
peräsin on huonommin suojassa kuin syvempikölisessä. Itselläni oli matalakölinen versio, jossa syväys 1.5 m. Pari kertaa sattui niin, että kölin puolesta päästiin kivien yli, mutta peräsin kolahti ikävästi (kerran tuli säröä peräsimen alakulmaan). Kryssillä oli aika paljon sortoa verrattuna syväköliseen. Parin vuoden jälkeen aloin toivoa, että veneeni olisi ollut syväkölisempi versio.
Mielestäni käytännön ongelmat saaristopurjehduksessa tulevat vasta, kun syväys on 2 metriä tai enemmän.
Jos pitää tärkeänä päästä mataliin vesiin, kannattaisi ehkä harkita kääntö- tai nostokölistä venettä. Hyvä tällainen olisi luultavasti Ovni. Harmi vain, että ovat aika kalliita. - Kryssii
haitta vielä: kirjoitti:
peräsin on huonommin suojassa kuin syvempikölisessä. Itselläni oli matalakölinen versio, jossa syväys 1.5 m. Pari kertaa sattui niin, että kölin puolesta päästiin kivien yli, mutta peräsin kolahti ikävästi (kerran tuli säröä peräsimen alakulmaan). Kryssillä oli aika paljon sortoa verrattuna syväköliseen. Parin vuoden jälkeen aloin toivoa, että veneeni olisi ollut syväkölisempi versio.
Mielestäni käytännön ongelmat saaristopurjehduksessa tulevat vasta, kun syväys on 2 metriä tai enemmän.
Jos pitää tärkeänä päästä mataliin vesiin, kannattaisi ehkä harkita kääntö- tai nostokölistä venettä. Hyvä tällainen olisi luultavasti Ovni. Harmi vain, että ovat aika kalliita.Sinulla on peräsin ja köli erikseen. Perinteinen pitkäköli ei päästä kiviä peräsimeen, vaan peräsin on kölissä kiinni ja sen suojassa. Peräsimen alareuna kaartuu ylöspäin eikä osu kiviin.
- 25
Kryssii kirjoitti:
Sinulla on peräsin ja köli erikseen. Perinteinen pitkäköli ei päästä kiviä peräsimeen, vaan peräsin on kölissä kiinni ja sen suojassa. Peräsimen alareuna kaartuu ylöspäin eikä osu kiviin.
Kehityksellä on aina haittapuolensakin, niin veneissä kuin ihmisissäkin.
En silti toivoisi ihmisen olevan kuin ennen kivikautta, jolloin karvapeite suojasi kolhuilta ja lämmitti.
Sama veneissä, nautin kehityksen tuomista eduista enkä marise pikkuhaitoista. - Kryssii
25 kirjoitti:
Kehityksellä on aina haittapuolensakin, niin veneissä kuin ihmisissäkin.
En silti toivoisi ihmisen olevan kuin ennen kivikautta, jolloin karvapeite suojasi kolhuilta ja lämmitti.
Sama veneissä, nautin kehityksen tuomista eduista enkä marise pikkuhaitoista.Aika vähäistä tuntuu se nauttiminen olevan mitä olen merellä kokenut nykyveneiden kryssimistä. Useimmat eivät kryssi lainkaan ja ne jotka jos kryssivät eivät kryssi sen paremmin.
- Joakim_
Kryssii kirjoitti:
Aika vähäistä tuntuu se nauttiminen olevan mitä olen merellä kokenut nykyveneiden kryssimistä. Useimmat eivät kryssi lainkaan ja ne jotka jos kryssivät eivät kryssi sen paremmin.
Kerros nyt mikä pitkäkölinen on noin hyvä kryssillä? Siis pysyy samankokoisten uusien eväkölisten vauhdissa?
Se, että purjehtijat eivät enää hirveästi kryssi johtunee jostain aivan muusta kuin kölityypistä. Onhan useimmissa uusissa kruisereissa varsin syvä köli vakiona ja ne todistettavasti ovat myös ihan nopeita kryssillä. - sdfg
Joakim_ kirjoitti:
Kerros nyt mikä pitkäkölinen on noin hyvä kryssillä? Siis pysyy samankokoisten uusien eväkölisten vauhdissa?
Se, että purjehtijat eivät enää hirveästi kryssi johtunee jostain aivan muusta kuin kölityypistä. Onhan useimmissa uusissa kruisereissa varsin syvä köli vakiona ja ne todistettavasti ovat myös ihan nopeita kryssillä.Ettei nykyään kryssitä, on veneen muoto.
Tasapohjainen litteä vene paukkuu ja töksähtää aaltoon.
Vanhan mallinen pitkäkölinen menee miellyttävämmin.
Toinen syy lie laiskuus. - Joakim_
sdfg kirjoitti:
Ettei nykyään kryssitä, on veneen muoto.
Tasapohjainen litteä vene paukkuu ja töksähtää aaltoon.
Vanhan mallinen pitkäkölinen menee miellyttävämmin.
Toinen syy lie laiskuus.Ei mun vene ainakaan noita tee ja paljon tulee kryssittyä (ei tulisi mielenkään ajaa koneella vastatuuleen, jos purjeinkin pääsee). Syy pitää etsiä muualta, kuten taidon puute, laiskuus, kasvaneet koneet, kiire jne.
- Kölimies
kannattaa matalaköliversiot ja nostokölit unohtaa heti kättelyssä jos on yhtään kiinnostunut purjehtimisesta.
Veneissä maltillinen kölipaino-% jo alkajaisiksi ja vaikka usein matala köli on hieman painavampi niin yhdistelmä on kehno eväkölisissä.
Eli osta matalakölinen variantti vain jos on pakko esim kotirannan syväyden takia.- taulukkotietoa
Kysymyksen asettelu ei ollut niitä tarkempia mutta jos oletetaan että kysymys on vakioveneiden kölivaihtoehdoista (ja vaihtoehtoja yleensä on tarjolla vain eväköleihin) antaa esim Kansallinen LYS-taulukko 2010 jotain tietoa. Esim Finngulf 41 LYS-luvut eri kölivaihtoehdoilla (tämä otettu esimerkiksi lähinnä koska on lueteltu jopa kolme eri vaihtoehtoa):
1,8 m köli LYS 1,34
2,0 m köli LYS 1,35
2,2 m köli LYS 1,36
Oma kokemukseni on myös, että esim 20 cm ero kölisyvyydessä saattaisi vastata tuollaista 0,02 LYS:issä. Joten mitenkään toivoton purjehtija ei se matalakölisempikään versio yleensä ole verrattuna syvempään versioon - Joakim_
taulukkotietoa kirjoitti:
Kysymyksen asettelu ei ollut niitä tarkempia mutta jos oletetaan että kysymys on vakioveneiden kölivaihtoehdoista (ja vaihtoehtoja yleensä on tarjolla vain eväköleihin) antaa esim Kansallinen LYS-taulukko 2010 jotain tietoa. Esim Finngulf 41 LYS-luvut eri kölivaihtoehdoilla (tämä otettu esimerkiksi lähinnä koska on lueteltu jopa kolme eri vaihtoehtoa):
1,8 m köli LYS 1,34
2,0 m köli LYS 1,35
2,2 m köli LYS 1,36
Oma kokemukseni on myös, että esim 20 cm ero kölisyvyydessä saattaisi vastata tuollaista 0,02 LYS:issä. Joten mitenkään toivoton purjehtija ei se matalakölisempikään versio yleensä ole verrattuna syvempään versioonNoi on kuitenkin vielä kaikki kohtuullisen syviä. Sanoisin, että seuraava 20 cm olisi jo aika "kohtalokas". LYS, kuten muutkin yhdet tasoitusluvut ovat kutakuinkin ympyräradalle, jossa siis kryssiä vain 25%. Muilla suunnilla matalampi köli ei juuri haittaa, joten kryssillä voi noilla olla jo lähes 10% ero. Toisin sanoen tuo FG41 matalimmalla kölillä ei välttämättä ole nopeampi kuin FG33 normaalilla kölillään (myöskin 1,8, mutta suhteessa syvempi).
- Luonnon ystävä
Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA. - ja luonto
Luonnon ystävä kirjoitti:
Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.avautuvat niin kovin monella eri tavalla, jotka eivät todellakaan riipu siitä onko vene eväkölisen veneen ns. matalakölinen versio. Olen liikkunut erilaisilla syväyksillä sekä Suomen saaristossa että muualla ja olen luontoharrastaja. Minun mielestäni ratkaisevinta ei ole se, onko veneen syväys vaikkapa 140cm tai 160 cm (eväkölisen mallin matalaköliversio). Mielestäni tärkeintä on:
- syväys on alle 2 m
- kölirakenne (ja runko) on kolhuja kestävä. Perinteinen pitkäkölinen vene saattaa olla optimaalisin tässä mielessä.
- peräsin ei ole vaurioherkkä, jollainen on matalakölisen mallin lähes kölin syvyinen lapioperäsin.
- sorto luovilla ei ole kohtuuton niinkuin monilla matalilla evä bulbi mallisilla köleillä on (luonnonystävänä en nauti moottorin käytöstä: veneellä tulisi olla kohtuullinen luovimiskyky).
- veneen rakenteen olisi oltava sen verran tukeva ja merikelpoinen, että luontoharrastukset voi halutessaan ulottaa kauemmaksi kuin Saaristomerelle tai Pohjanlahdelle. Esim. Länsi- ja Pohjois-Norjan sekä Shetlannin ja Skotlannin luonnonsatamat ovat upeita purjehduskohteita!
Jos vuono-Norjan luonto kiinnostaa, kannattaa huomata sekin, ettei masto olisi liian korkea. Varsin monissa silloissa alikulkukorkeus on 15 m (tai 20-23 m). Korkeamastoisella liikkuessa ei ole yhtä paljon valinnan varaa reittisuunnittelussa kuin alle 15 m korkuisella, vaikka vedet ovat syviä.
Jos luontoharrastajalle riittää kotisaariston tutkiminen eikä pitemmälle meinaa koskaan purjehtia, kannattaa varmaankin miettiä pientä ja tukevaa paattia. Minusta folkkari oli yksi sellainen. En tiedä minkä nyt valitsisin. Kannattaa joka tapauksessa miettiä yhtä tai kahta kesää kauemmaksi!
Samoista kivikko- ja pusikkomaisemista ei ehkä jaksa nauttia vuodesta toiseen. - 22
Luonnon ystävä kirjoitti:
Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.Syväys yksinään ei kerro paljoakaan. Kun aikanaan liikuin 1,1 m syväyksellä, jäi rantaan pääsy useammankin kerran haaveeksi jopa liki kahdessa metrissä uivien viereen. Köli kun sattui olemaan selvästi edempänä isompiin verrattuna. Syväyksen kasvaessa nyt itselläkin siihen liki pariin metriin en ole huomannut suurtakaan eroa valinnan varassa. Muutama matalampi 1,5 m väylä tietysti jää kulkematta, mutta vastaavasti isompi ja npeampi vene on tuonut paljon kaiukaisemmat ja ulommat kohteet saataville. Ja niitä laiturillisia satamia muuten tarvitaan lähinnä siellä, missä laituri on kävelymatkan etäisyydellä jostain kaupasta, ei juuri muuhun.
- Saarten ystävä
Luonnon ystävä kirjoitti:
Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.Kölisyväystä tärkeämpi tekijä on keulan muoto. Viisto vanhanaikainen keulamuoto on rantautuessa helppo, pääsee loivaankin rantaan lähelle. Kölin syvin kohta on kuitenkin metrien päässä.
Aiemmin veneilin pystykeulaisella 175 cm syvällä veneellä ja luonnosatamat olivat hankalia. Nyt syväystä on 20 cm enemmän mutta keula erittäin viisto ja joka rantaan mentiin heittämällä.
- s411
mitä syvempi köli, sen parempi. Sitten voi olla tietysti muita syitä, jotka puoltavat valitsemaan matalan kölin, mutta niiden painoarvo on jokaisen itse harkittava. Veneeni syväys on 2.4 m, eikä esim. Saaristomerellä ole mielessäni yhtäkään reittiä, jonka olisin välttämättä halunnut purjehtia, mutta en olisi voinut suuren syväyksen vuoksi. Matalissa satamissa joutuu valikoimaan paikkoja syvyyden perusteella ja muutenkin varomaan poijupainoja, siinä kaikki haitat minulle. Syvä köli ja sen myötä olematon sorto ja hyvä nousukulma ovat etuja juuri kapeilla saaristoväylillä. Avomerellä pärjää vaatimattomammallakin kölillä ellei kilpaile.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kenellä oli ryppyinen paita, josta Halla-aho mielensä pahoitti?
Ei ollut Keskisarja, jonka paita vain repsotti housujen päällä puolittain. Muistatteko tapausta?372993Miksi Halla-aho on niin hyvin menestynyt - mutta punavihreä ei?
Hyvin näkee kuinka punavihreää ottaa pahasti päähän kun Virta on taas töppäillyt pahasti. Ja kun punavihreä ei pärjää, n342228Ruoan arvonlisävero menee käytännössä tukijussille
Ilman juomia elintarvikkeiden myynti vuonna 2025 oli reilut 15 miljardia euroa. Tuolla tasolla arvonlisävero pyörii pari482149Vihreät REPEÄMÄSSÄ oijoijoi....Virran sekoilut on liikaa
Jo ennestään vihreiden kannatus on suossa vaikka puolue istuu oppositiossa, nyt tuli Virran temppu kun häipyi tuosta vaa791999Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh541716Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr561454Poliisi tutkii keskiviikkoiltana Kiuruveden keskustassa tapahtunutta väkivallantekoa.
Itä-Suomen poliisi tutkii Kiuruveden keskustassa keskiviikkoiltana tapahtunutta epäiltyä väkivallantekoa. Tapaus on herä151420Mika Poutala salasi osallistumisensa Erikoisjoukkoihin
Poutala ryhtyi ministeriksi 13.6.2025 ja 5.8.2025 ilmoitettiin hänen olevan seuraavalla Erikoisjoukot-kaudella. http451279Siis HYI OLKOON! Ihmiset, eikö enää ole mitään rajaa?
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4142eeb2-a589-4109-a5d0-e8f341df585c "Susanna Penttilän seksibussi kauhistutta1051174Puuma Martina iski nuoren miehen
Martina ja Hajji Muhis oikealta nimeltään Muhammad Abdilrasoon hempeilivät Tallinnassa. Hajji 28 vuotias ja Martina pian158896