Esitän uuden version vanhasta teemastani koska koen asian äärimmäisen tärkeäksi. Hieman laajempi, perustelumpi versio on blogissani:
http://akvama-ajattelua.blogspot.com/2011/01/vaalivuoden-talousteema.html
Aikaisemmin tämän aiheen käsittely on saanut myönteistä hymistelyä, mutta ei oikeaa keskustelua. Minusta tilanne näyttää siltä kuin alla kuvaan. Olisin tyytyväinen, jos joku esittäisi yhden, todella hyvin perustellun väitteen kohdasta, jossa olen väärässä. "Ota lääkkeesi" kommentit jätän huomioitta, tai ehkä teen vain niistä valituksen.
1. Teknologian eri alueet kehittyvät, monet yhä kiihtyvällä vauhdilla.
2. Teknologian kehitys kasvattaa työn tuottavuutta niin teollisuudessa kuin palveluelinkeinoissa.
3. Työn tuottavuutta kasvattava teknologinen kehitys poistaa työtehtäviä ja luo uusia, mutta uusien tehtävien suhteellinen osuus verrattuna poistuviin työtehtäviin on jatkuvasti pienentymässä.
4. Kehittyvän teknologian luomat uudet työpaikat ovat yhä vaativampia: ne edellyttävät pidempää koulutusta, kokemusta ja yleistä lahjakkuutta. Sama koskee myös niitä vanhoja työtehtäviä, joita teknologia ei ole vielä korvannut.
5. Työmarkkinoille on syntynyt yhä pahempi rakenteellinen epäsuhta: samanaikainen puute osaavista koulutetuista työtekijöista ja suuri sellaisten työttömien työnhakijoiden määrä, joille ei ole mahdollista löytää tai luoda työtehtäviä, joissa viimeksi mainitulle ryhmälle voitaisiin kannattavasti maksaa sellainen palkka, jolla kohtuullisesti tulisi toimeen nykyisten elinkustannusten olosuhteissa.
6. Asetelma on globaali, teknologian ja talouden logiikka toimii kaikkialla samalla tavalla, vaikka tilanteen kehittymisen aikataulut eroavat taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehittyneisyydestä johtuen useilla vuosikymmenillä.
7. Elinkeinoelämälle on globaalilla tasolla tärkeää, että jossakin on ostovoimaisia kuluttajia. Jos oman maan kuluttajat edustavat halpatyövoimaa, jolla ei ole itsellä varaa tuottamiinsa hyödykkeisiin, on ostokykyiset kuluttajat löydyttävä niistä maista, joissa enemmistöllä on kunnon tulotaso eli töitä, joista on varaa maksaa kulutuskyvyn edellyttämää palkkaa. Mutta tämä joukko on suhteellisesti pienenemässä kaikkialla. Toisaalta jäljellejäävien suhteellinen ostovoima on yhä kasvussa, mutta kuinka kauan?
8. Aivan viime vuosiin asti halvempien tuotantokustannusten aikaansaama tuotteiden hintojen lasku on kompensoinut tehokkaasti työvoimasta syrjäytyneiden kokemaa ostovoiman laskua. Yhteiskunnalliset tukiverkot ovat mahdollistaneet pysyvästikin työttömien ostovoiman ja turvanneet markkinoita halpatyövoiman ja automaation tuottamille hyödykkeille. Mutta työmarkkinoiden rakenneongelma on pysyvästi paheneva: syrjäytyneiden prosentuaalinen osuus on jatkuvassa kasvussa. Asteittain hintojen jatkuva lasku menettää merkityksensä, koska mm. osa elinkustannuksista, esim asuminen, eivät tule halvemmaksi.
9. Kehittyvä informaatioteknologia mahdollistaa jossakin vaiheessa (25-50v kuluessa?) tason, jolloin kenen tahansa ihmisen työpanos voidaan automatisoida tekoälyn avulla, halvemmalla, luotettavammin. Voidaan kiistellä koska tämä tapahtuu, mutta sitä kohti ollaan menossa.
10. Jo ennen ihmisen tasoisen tekoälyteknologian saavuttamista globaaleiden markkinoiden tasopaino joutuu erittäin vaikeasti korjattavaan häiriötilaan, jossa markkinoiden tuotantokykyä vastaavaa ostovoimaa ei maailmalta löydy muuta kuin pääomatuloilla elävien ja kovapalkkaisten huippuosaajien piiristä. Ja tämän pienenevän joukon kulutuskyky ja halu ei riitä ylläpitämään globaalia teknistaloudellista infratruktuuria. Seurauksena on globaali superlama, josta ei ehkä enään voida toipua. Ovatko ensimmäiset merkit jo näkyvissä? Onko esim. Yhdysvaltojen taloudellinen toipuminen turha haave? Jos USA:n ja Euroopan väestöjen kulutuskyky on pysyvästi laskevalla kurssilla, miten käy kaukoidän maiden tuotteiden markkinoiden?
11. On sinänsä hyvä asia, että ennenpitkään kaikki työ voidaan automatisoida. Mutta ennen kuin kuvattuun superlamaan joudutaan, olisi kansallisella ja globaalilla tasolla talousjärjestelmiä radikaalisti muutettava siten, että globaali ostovoima ja kulutuskyky säilyy riittävällä tasolla töiden loppumisesta huolimatta, eikä superlamaan jouduta.
12. Tämä on maailmantalouden tärkein kysymys ja kaikilla talouspoliittisilla päättäjillä pitäisi löytyä siihen ratkaisumalli, myös kansallisella tasolla. Tämä vuosi on eduskuntavaalivuosi.
Ovatko maailmantalouden tutkijat sokeita?
52
807
Vastaukset
- jahoi32
Hei!
En halua osoittaa vääräksi yhtäkään kohtaa, sillä siihen en pysty eikä tietoni riitä.
Mutta oletko kuullut mahdollisista ratkaisuista? Degrowth, talousdemokratia, perustulomalli, lahjatalous ja oma lempparini The Venus Projectin kuvailema resurssipohjainen talous, jota käsittelee mm. nyt 15.1.2011 maailman ensi-iltansa saava Zeitgeist - Moving Forward, joka järjestetään vapaaehtoisten voimin ympäri maailman n. 300 eri paikassa, yli 20 kielellä käännettynä.
Traileri http://www.youtube.com/watch?v=QYLLFpNn4lM&feature=player_embedded
Suomessa 11. paikkakunnalla. tiedot täältä zeitgeist.fi
Mielestäni The Venus Projectin kehittelijä Jacque Fresco on todella tietoinen kysymyksistä, mitä sinä esität viestissäsi, ja hänen tarjoamat ratkaisut pyrkivät vastaamaan esittämiisi pointteihin. - m38cja6
Yksi ratkaisun osa on progressiivinen perintövero, jossa on kaksi tai useampi rahamäärän raja veron osuudelle: esim. 123000 euron ylittävää osaa verotetaan 60% ja 2 miljoonan euron ylittävää osaa 95%.
On jonkun verran syytä saada globaali standardi (myös) perintöveron ylimmälle prosentille ettei tule vääränlaista verosuunnittelua ja valtioiden kilpailua pohjalle. Rahamäärän raja pitää olla maakohtainen tai valuutta-alue-kohtainen. Olen itse pohdiskellut ratkaisumalleja ja lukenut toisten ehdotuksia (jotka ovat yleensä hyvin puutteellisia osaratkaisuja, mutta useimmiten oikean suuntaisia).
Kuitenkin kaikki ratkaisut lähtevät siitä, että ongelma, uhka tunnistetaan ja myönnetään. Esim. Suomen kansantalouden päättäjät, joiden ymmärrystaso (tai ainakin se mitä ulospäin uskalletaan kertoa) liikkuu tasolla "työurien pidentämisen välttämättömyys". Tällaiset puheet minulle kertovat siitä, että maailmantalouden iso kuva on esim. Jyrki Kataiselta täysin hukassa.
Kun uhka tunnistetaan, ymmärretään ja myönnetään, vasta sitten on hedelmällistä keskustella ratkaisuista. Miten ymmärrys menisi perille?- niin...
onhan se periaatteessa tyhmää automatisoida kaikkea. Silloin ihmiset jää ilman työtä, eikä silloin ole varaa mitään ostaakaan. Tai sitten pitäis maksaa rahaa, että syntyy maailmaan ja elää, jee!!!! Mitään ei tartte enää tehdä kun koneet tekee kaiken???? Toisaalta ihan jees, jos maailma olisi puhdas paikka ja kaikilla rahaa tasavertaisesti... mikä sen kivampaa kuin loikoilla kauniissa säässä ja kuunnella musiikkia tai mitä ikinä kukin tykkää vapaa-ajalla tehdä.
- KN$
Yritin vuosina 1997-2000 hankkia itselleni ammattikoulutusta. Aluksi vuonna 1997 meillä oli jonkinlaista motivaatiota: Esim. jollain opettajalla oli kummallisia lupauksia siitä että ura voisi edetä Nokian työntekijäksi asti. Vuonna 2000 samassa koulussa ilmapiiri oli muuttunut todella paljon: "Nokia-opettaja" oli kadonnut, oikeastaan kaikki opettajat olivat kadonneet. Tunneilla kuunneltiin solvaavaa musiikkia ja tehtiin tatuointeja ja muuta hauskaa.
Itseäni oli kokoajan kiinnostanut tietotekniikka. Aluksi kiinnosti kouluun sijoittuva räiskintäpelin toteuttaminen. Tekoälystä aloin kiinnostua vuonna 1999. 2000 tein päätöksen, että varaan enemmän aikaa tekoälylle ja jätin ammatin hankkimisen. Silloin tosin tietoni tekoälystä oli hyvin alkeelliset. Rakentelin sattumanvaraisia soluautomaatteja, ja odotin että äly putkahtaisi siitä itsestään.
Vuoden 2000 tienoilla oli muotia puhua loppuunpalamisesta. Etenkin julkkisten keskuudessa. Tätä jatkui vuoteen 2004, jolloin Juha Siltala kirjoitti teoksen "Työelämän huonontumisen lyhyt historia". En muista että aiheesta olisi puhuttu niin paljon sen jälkeen. Jäikö keskustelu umpikujaan vai haluttiinko se lopettaa tietoisesti?Siltalan kirja on hyvä esimerkki niistä "heikoista signaaleista", jotka vahvistavat isoa kuvaa siitä, mihin ollaan menossa:
"Siltalan keskeinen teesi on, että viime vuosina työn vaihtosuhde on työntekijän kannalta olennaisesti heikentynyt. Työn tehokkaampi suorittaminen ei enää näykään työntekijän lisääntyneenä vapaa-aikana, vaan se ulosmitataan kasvavina tehokkuusvaatimuksina. Teollisuusyhteiskunnan tarjoama lupaus, jonka mukaan ihmiset vähitellen vapautuvat raadannasta ei ole toteutunut. Automatisoinnin vapauttama aika on vapauttanut samalla myös 'turhat työntekijät'. "
Miten voitaisiin poistaa demokratiavaje, pakottaa eduskuntavaaliehdokkaat selkeästi ottamaan kantaa "ylivoimaisen vaikeisiin kysymyksiin", kertomaan niistä (heidän mukaansa) vaikeista päätöksistä, jotka on pakko heti vaalien jälkeen tehdä, mutta joista ennen vaaleja ei saa puhua mitään.
Tarvittaisiin mekanismi, jolla ehdokkaat voisi pakottaa sellaiseen julkiseen ristikuulusteluun, jossa ympäripyöreistä vastauksen kiertämisestä saa sähköiskun (jos ei fyysistä, niin selkeän symbolisen vaikka animaatiolla toteutetun).- joskus oman soluauto
"Rakentelin sattumanvaraisia soluautomaatteja, ja odotin että äly putkahtaisi siitä itsestään."
Mikä ihmeen juttu tuo on? En ole kuullut, että soluautomaatteja olisi käytetty minkäänlaisen tiedon käsittelyssä, kuvallisen, tekstin tai muun.
Tiedon käsittelyllä tarkoitan tässä sellaista että alkutilalla ja lopputilalla on joku merkitys, kun solujen tilat, jotenkin jollain kumman tavalla jota en välttämättä usko olevankaan, ilmaisisivat merkityksiä, mitä ihmettä se sitten tarkoittaisikaan...
t. nimimerkki joskus oman soluautomaatin tehnyt
valmiita soluautomaatteja: mirek's java cellebration
(cell - celebration) - KN$
joskus oman soluauto kirjoitti:
"Rakentelin sattumanvaraisia soluautomaatteja, ja odotin että äly putkahtaisi siitä itsestään."
Mikä ihmeen juttu tuo on? En ole kuullut, että soluautomaatteja olisi käytetty minkäänlaisen tiedon käsittelyssä, kuvallisen, tekstin tai muun.
Tiedon käsittelyllä tarkoitan tässä sellaista että alkutilalla ja lopputilalla on joku merkitys, kun solujen tilat, jotenkin jollain kumman tavalla jota en välttämättä usko olevankaan, ilmaisisivat merkityksiä, mitä ihmettä se sitten tarkoittaisikaan...
t. nimimerkki joskus oman soluautomaatin tehnyt
valmiita soluautomaatteja: mirek's java cellebration
(cell - celebration)"En ole kuullut, että soluautomaatteja olisi käytetty minkäänlaisen tiedon käsittelyssä, kuvallisen, tekstin tai muun."
Sanoinhan että "tietoni tekoälystä oli hyvin alkeelliset". En muista tunsinko edes soluautomaatti-käsitettä, mutta niiden käyttö oli vähintään tuttua peleistä kuten Boulder Dashista. Minusta ajattelutapaa on helppo soveltaa fysiikkaan, biologiaan ja neurologiaan.
Nykyaikaiset tietokoneohjelmat alkaa olemaan merkityksellisiä soluautomaatteja: Ne koostuvat olioista ja niiden toiminta perustuu olioiden yhteisvaikutukseen. Yksi olio ei paljoa tee. joskus oman soluauto kirjoitti:
"Rakentelin sattumanvaraisia soluautomaatteja, ja odotin että äly putkahtaisi siitä itsestään."
Mikä ihmeen juttu tuo on? En ole kuullut, että soluautomaatteja olisi käytetty minkäänlaisen tiedon käsittelyssä, kuvallisen, tekstin tai muun.
Tiedon käsittelyllä tarkoitan tässä sellaista että alkutilalla ja lopputilalla on joku merkitys, kun solujen tilat, jotenkin jollain kumman tavalla jota en välttämättä usko olevankaan, ilmaisisivat merkityksiä, mitä ihmettä se sitten tarkoittaisikaan...
t. nimimerkki joskus oman soluautomaatin tehnyt
valmiita soluautomaatteja: mirek's java cellebration
(cell - celebration)"Mikä ihmeen juttu tuo on? En ole kuullut, että soluautomaatteja olisi käytetty minkäänlaisen tiedon käsittelyssä, kuvallisen, tekstin tai muun. "
Tilakone eli soluautomaatti on perustavaa laatu oleva ohjelman tai digitaali-HW:n rakennekomponentti. Tyypillisesti se on "hard-wired", kiinteästi ohjelmoitu ohjelmoijan toimesta. Silloin se edustaa ohjelmoijan älyä. Nyt on vain niin, että suuri joukko toisiinsa kytkettyjä, kiinteästi ohjelmoituja tilakoineita voi (siis osalla kaikkien mahdollisten toteutuksien suuresta avaruudesta) tuottaa "mielenkiintoisia" emergenttejä sekvenssejä, jotka näyttävät "älykkäiltä". Jos näiden ohjelmointia alettaisiin kehittää esim evolutiivisten algoritmien kautta, niin loogisesti ajatellen "älyä" ennenpitkään ilmenisi.
- öansfönadögfnökl
eivät välttämättä ole vaativampia, mutta niiden tekemiseen vaaditaan järjettömän pitkää koulutusta.
Muutaman napin painaminen tai mittareiden tarkkailu ei ole "raketti-tiedettä" mutta työntekijältä vaaditaan jopa ylempää korkeakoulu- tutkintoa. (go figure.)Kohta 4 on se, jonka uskonkin eniten herättävän keskustelua. On totta, että moni "uusi tehtävä" on sellainen, että sen rutiiniosan voi huoletta opastaa kesäharjoittelijalle, joka oppii asian hetkessä. Se, mitä tilanne on keskimäärin ja mihin suuntaan se on kehittymässä, on eri asia. Ennen tällaisia "napin painamis-mittarin tarkkailu hommia" oli enemmän. Usein nämä tehtävät ovat vain yksi prosessin turhauttava vaihe, jota on jostakin syystä liian kallista automatisoida. Esim ohjelmatestauksessa on tällaisia hommia, olen itse joutunut aina välillä huolehtimaan (rentouttavaa).
Mutta monet päältä katsottuna helpotkin hommat edellyttävät laajaa osaamista, joka tuo valmiuden vaihdella ilman kummenpaa opastusta "pilipalihommasta" toiseen ja vielä ratkoa itsenäisesti hommassa ilmenneitä yllättäviä ongelmia, joka vaihe saattaa olla todella vaativaa.
Mutta jos joku tehtävä sinänsä on helppo, niin myös sen automatisointi on usein helppoa (ei välttämättä aina halpaa). Tyypillinen vaikeus helpon tehtävän automatisoinnissa on ihmissilmän korvaaminen konenäöllä. Ennen TV-kamerat olivat kalliita, nyt puoli-ilmaisia. Ennen visuaaliseen hahmontunnistukseen vaaditava prosessointiteho maksoi maltaita, ei enään. Vielä on ongelmana ihmisen visuaalisen aivokuoren toiminnallisuuksien vaikea emulointi. Sekin järjestyy lähivuosina:
http://www.numenta.com/htm-overview/education/HTM_CorticalLearningAlgorithms.pdf
Helpot, yleiskäyttöiset konenäköohjelmistot ovat melko pian arkipäivää. Sitten taas automatisoidaan yhä enemmän...
Niin se menee...- rty...
Yusa kirjoitti:
Kohta 4 on se, jonka uskonkin eniten herättävän keskustelua. On totta, että moni "uusi tehtävä" on sellainen, että sen rutiiniosan voi huoletta opastaa kesäharjoittelijalle, joka oppii asian hetkessä. Se, mitä tilanne on keskimäärin ja mihin suuntaan se on kehittymässä, on eri asia. Ennen tällaisia "napin painamis-mittarin tarkkailu hommia" oli enemmän. Usein nämä tehtävät ovat vain yksi prosessin turhauttava vaihe, jota on jostakin syystä liian kallista automatisoida. Esim ohjelmatestauksessa on tällaisia hommia, olen itse joutunut aina välillä huolehtimaan (rentouttavaa).
Mutta monet päältä katsottuna helpotkin hommat edellyttävät laajaa osaamista, joka tuo valmiuden vaihdella ilman kummenpaa opastusta "pilipalihommasta" toiseen ja vielä ratkoa itsenäisesti hommassa ilmenneitä yllättäviä ongelmia, joka vaihe saattaa olla todella vaativaa.
Mutta jos joku tehtävä sinänsä on helppo, niin myös sen automatisointi on usein helppoa (ei välttämättä aina halpaa). Tyypillinen vaikeus helpon tehtävän automatisoinnissa on ihmissilmän korvaaminen konenäöllä. Ennen TV-kamerat olivat kalliita, nyt puoli-ilmaisia. Ennen visuaaliseen hahmontunnistukseen vaaditava prosessointiteho maksoi maltaita, ei enään. Vielä on ongelmana ihmisen visuaalisen aivokuoren toiminnallisuuksien vaikea emulointi. Sekin järjestyy lähivuosina:
http://www.numenta.com/htm-overview/education/HTM_CorticalLearningAlgorithms.pdf
Helpot, yleiskäyttöiset konenäköohjelmistot ovat melko pian arkipäivää. Sitten taas automatisoidaan yhä enemmän...
Niin se menee...Olisiko muuten heittää linkkejä hyville sivuille, jotka käsittelevät juurikin neuroverkkojen yms. käyttöä konenäkösovelluksissa?
rty... kirjoitti:
Olisiko muuten heittää linkkejä hyville sivuille, jotka käsittelevät juurikin neuroverkkojen yms. käyttöä konenäkösovelluksissa?
http://www.lce.hut.fi/~aylikrek/AnttiYKdippa.pdf
Hierarkisen neuroverkon ja kameran väliin tarvitsee käytännössä klassista konenäkökirjastoa:
http://sourceforge.net/projects/opencvlibrary/
- o oi
Taas on yksi internetin aktiivianonyymi mielestään onnistunut kiteyttämään jotain suurta ja mahtavaa. Vieläpä ihmettelee miksi kukaan ei tätä tajua.
Kyllä tällaisesta viestistä on ihan reilua kysellä aloittajan suhteellisuudentajun perään. Ei taida olla niin sanotusti kaikki inkkarit kanootissa.- jättää lukematta
mikäli aloitus ei ole varsinainen trolli (korkeintaan hieman aihealueen sivussa) niin on järkevämpää siirtyä seuraavan viestin lukemiseen kuin kirjoittaa täysin tarpeetonta kommenttia, jossa ei muuta asiaa ole kuin haukkua muita kirjoittajia.
Kyllähän taloustieteeseen liittyvät jutut yleistä tieteestä alueelle sopivat ja onhan sinulla toki vapaus itse kirjoittaa jostain aiheesta, joka sinua kiinnostaa. Et kai kuvittele, että olen itse keksinyt asian? En todellakaan, siellä, missä uhasta keskustellaan se käytännöllisesti katsoen aina myönnetään todelliseksi (joku joskus esittää, että se koskee kaukaista tulevaisuutta). Kukaan ei ole vakavilla argumenteillä kiistänyt asiaa. Mutta ongelma onkin, että ne, joille asia eniten kuuluisi, vaikenevat asiasta.
Viitteitä esim.:
Martin Fordin: “The Lights In The Tunnel”
http://www.marshallbrain.com/robotic-nation.htm
Tuo 12 kohtaa on minun yritykseni esittää logiikka rautalangasta vääntäen.- pooooooo
jättää lukematta kirjoitti:
mikäli aloitus ei ole varsinainen trolli (korkeintaan hieman aihealueen sivussa) niin on järkevämpää siirtyä seuraavan viestin lukemiseen kuin kirjoittaa täysin tarpeetonta kommenttia, jossa ei muuta asiaa ole kuin haukkua muita kirjoittajia.
Kyllähän taloustieteeseen liittyvät jutut yleistä tieteestä alueelle sopivat ja onhan sinulla toki vapaus itse kirjoittaa jostain aiheesta, joka sinua kiinnostaa."niin on järkevämpää siirtyä seuraavan viestin lukemiseen kuin kirjoittaa täysin tarpeetonta kommenttia"
Tuo pätee myös kommentteihin. Ellei kommentti miellytä, niin jätä vastaamatta siihen ja siirry lukemaan seuraavaa kommenttia. Kommenttisi oli täysin tarpeeton, joten neuvot vain muille yhtä ja teet itse toista.
"Avoimia työpaikkoja 76600 – työttömiä hakijoita 266100"
Avoimista työpaikosta merkittävä osa on sellaisia, että suurella enemmistöllä työttömillä ei ole kompetenssiä selviytyä niistä. Toinen suuri ryhmä avoimista on sellaisia, että niiden palkalla ei tule toimeen:
"Näin on Kanasen mukaan tehty esimerkiksi sosiaaliturvapolitiikassa. Viime vuosikymmeninä toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten saantiehtoja on kavennettu Pohjoismaissa. Näin on Kanasen mukaan pyritty ohjaamaan ihmisiä hyväksymään työehtoja, joita he eivät välttämättä muuten hyväksyisi.
Suomessa eräs tavoite on ollut muodostaa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori, väitöstutkimuksessa sanotaan. Kanasen mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat ovat matkalla tasa-arvosta kohti hierarkkista yhteiskuntajärjestystä, jossa yhteiskunnan enemmistön toimintamahdollisuudet kapenevat ja jossa harvoilla onnekkailla on turvatut elinolosuhteet."- Luulen vain
Olen miettinyt, kumpi pettää ensin, köyhyyteen tuomitun enemmistön pinna vai maapallon ekologinen kantokyky. Jompaankumpaan tilanne kuitenkin ratkeaa. Nykyinen meno arabimaissa näyttäisi osoittavan pinnan katkeamista ensiksi. Tietysti kun ottaa huomioon sen, että nykyinen teknosysteemi on tyypillinen neulankärkeen optimoitu systeemi, niin pienetkin häiriöt sortavat koko järjestelmän ja se on kokonaisuuden menoa sitten.
Kovapalkkaiset juristit ovat tuottavuusautomaation tulilinjalla:
http://www.nytimes.com/2011/03/05/science/05legal.html?_r=1
"Mike Lynch, the founder of Autonomy, is convinced that “legal is a sector that will likely employ fewer, not more, people in the U.S. in the future.”"
"He estimated that the shift from manual document discovery to e-discovery would lead to a manpower reduction in which one lawyer would suffice for work that once required 500 and that the newest generation of software, which can detect duplicates and find clusters of important documents on a particular topic, could cut the head count by another 50 percent. "
Softa siis tekee lähitulevaisuudessa työn, johon aikaisemmin tarvittiin 1000 juristin armeija. Pian riittää yksi, joka osaa käyttää AI-softaa.
- tieteilijä
Jotain tietämättömyyttä voi olla!
Esimerkiksi
Ihmiskunta kuolee hapenpuutteeseen!!?
Vuonna 2010 oli uutinen ilmakehän hapenmäärästä, jonka mukaan happea oli enää 19 % ilmassa, kun joku vuosi aikaisemmin oli 20 %. Tuo on vaarallista, sillä ihmiset pystyvät käyttämään hapesta vain yli 16 % olevan osuutta, ja keralla hegityksessä kuluu noin 2% hapesta! Eli hapenmäärän tulisi olla yli 18%. Mutta tuolloin ei enää onnistuisi elvytys suusta suuhun menetelmällä, jos hapenmäärä laskee 18%:iin!
Haspenpuute voi siis kohdata maapallon asukkaita ja tuo sijoittuu todennäköisimmin talviaikaan, jolloin kasvien hapentuotto on pienimmillään. Voi arvata tuon sattuvan joulukuulle 2012, sillä sellaisesta on paljon maailmanlopun ennustuksia monilta eri riippumattomilta tahoilta!!!
1900 luvun alussa happea oli kirjallisuuden mukaan 22%, 1990 luvulla ilmoittelivat vielä 21 % ja 2000 luvun alussa jotain 20% ja viime vuoden marraskuussa oli uutinen, että happea olisi ilmakehässä enää tuo 19%. Ja talven aikaan on hapentuotto pohjoisen havumetsissä hitaampaa ja mantereita maapallon eteläosissa vähänlaisesti. Tuo vahinko siis saattaisi yllättää juuri 21.12.2012! Jos joku ei ala asiaa korjaamaan!
Mutta mitä voisi tehdä?
Suurimpia hapenkuluttajia ovat jumbojetit, eli yksi Atlantin yli lento kuluttaa happea yhtä paljon kuin tavallisen käyttäjän 100 000 vuoden autoilu. Eli paras ja nopein keino on varmaankin lentoliikenteen supistaminen. Toisia keinoja on metsän viljelyn ja aavikoiden viljelyn lisääminen. Tropiikin metsänistutukset tuottavat nopeasti happea ja pieni metsäala siellä tuottaa enemmän happea kuin vastaava ala Euroopan metsissä. Myös metsien tuhoaminen estäminen tropiikissa siirtää ainakin hiukan loppua.
Kasvihuoneillakin olisi selviytymistä.Numerosokeutta? Kaikkea ei tarvitse uskoa. Tieteelline ajattelu sisältää peruskriittisyyden.
"eli yksi Atlantin yli lento kuluttaa happea yhtä paljon kuin tavallisen käyttäjän 100 000 vuoden autoilu"
En tehnyt laskutoimituksia, mutta minusta tuntuu vahvasti, että tavallisen auton 100 000v aikana kuluttama polttoaine ei läheskään mahdu jumbojetin polttoainetankkeihin. Happi ja polttoaine ovat samassa suuruusluokassa massaltaan. Teeppä itse laskuharjoitukset.
- ´´
Alkaa näkymiä seuratessa kaipaamaan 5-vuotis suunnitelmia ja hintasäännöstelyä...vanhaan malliin.
Täysin vapaa markkinatalous ei korjaa itseään. - Hank B. Marvin
Ensinnäkin noihin trolli-kommentteihin: Jos suurin osa Suomen kansasta ei tiedä mitkä puolueet muodostavat hallituksen, ei yhtään abstraktiota sisältäviä viestejä ymmärretä tai ymmärretään ihan väärin.
Poliitikkojen perus-syndrooma taitaa olla siinä, että yrittäessään kuvata politiikansa sisältöä kansalle (ja itselleen) ei siinä saa olla mitään abstraktioita ymmärrettävyyden takia. No nämä Yusan esiin nostamat asiat (sinänsä eittäin mielenkiintoiset) pitävät sisällään asioita, jotka ovat kohtuullisen monimutkaisia syy-seuraus ilmiöitä ja joita ei tutulla kvartaalihahmotuskyvyllä saa haltuun. Poliitikkojen kvartaalimallilla tarkoitan fokuksen olevan korkeintaan seuraavissa vaaleissa menestyminen, ei itse asioissa.
Mutta sitähän varten meillä on näitä 'päivystäviä dosentteja' ja muita talous & yhteiskuntatieteen tohtoreita, joiden tehtävänä tulisi olla näiden skenarioiden mallinnus ja esittäminen. Meidän tehtävänä on sitten vaatia meidän poliitikoilta skenarioiden mukaisia reagointeja ja sovellutuksia. - A.Chydenius
Mielenkiintoinen skenaario. Laitatko ystävällisesti linkkejä sivustoille, joissa keskustellaan aiheesta - ihan mielenkiinnosta voisin käydä tutustumassa.
Aihe ei sinänsä ole uusi vaan ikivanha. Käsittääkseni antiikin aikana oltiin jo siirtymässä teollistumiseen ja pohdittiin vastaavia kysymyksiä - miten "orjat" työllistetään jos koneet hoitavat kaiken eikä orjia tarvita. No, vastaus on orjien tapauksessa viime kädessä yksinkertainen.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että skenaariosi on mahdollinen mutta ei ainoa mahdollinen. Skenaariosi perustuu muutamaan peruskäsitteeseen, jotka otat annettuina. Näitä ovat mm. ostovoiman perustuminen työpanokseen, jonkinlaiseen työsuhteeseen ja markkinoihin.
Lisäksi puhut pääomatuloilla elävistä ja oletat, että pääomatuloilla elävien joukko pienenee eikä kasva. Tätä et valitettavasti perustele mitenkään.
Samoin oletat, että kuluilla on minimihintansa. Mainitset esimerkkinä asumisen. Kaikki nämä ovat rakenteellisia asioita, jotka voivat toimia toisinkin.
Eräs perusvirheitäsi on sotkeä rahajärjestelmä ja tuotantojärjestelmä. Tavaroita ja palveluita tuotetaan, kun on olemassa tuotantokapasiteettia ja kysyntää. Kysyntä puolestaan syntyy rahajärjestelmässä, joka ei ole sidoksissa tuotannon keskittymiseen. Toistaiseksi rahajärjestelmiä ovat luoneet julkiset keskuspankit ja kysyntää on tarvittaessa luotu pumppaamalla markkinoille likviditeettiä tavalla tai toisella.
Toisin sanoen ostovoiman luominen on keskujohtoisessa rahajärjestelmässä viime kädessä poliittinen kysymys. Ja jos kuluttajat säästävät liikaa pelätessään tulevaisuutta, voi julkinen sektori ryhtyä kuluttajaksi. Tämähän on meille tuttua keynesiläisyyttä alkaen 30-luvun lamasta.
Myöskään tuotantovälineiden omistajat eivät tee pelkällä kumuloituvalla "rahalla" mitään, jos sitä ei voi vaihtaa johonkin reaaliseen. Jos tavaroille ja palveluille ei löydy kysynytää, niin tuottajat vähentävät kapasiteettia joko investoimalla vähemmän tai viime kädessä konkurssien kautta. Ihmiset, joille ei ole "ostovoimaa" tai heidän työpanokselleen "kysyntää", voivat aina perustaa uuden rahajärjestelmän jossa ostovoimaa ja kysyntää on. Tämä on aivan reaalista ja jopa helposti tehtävissä. Kokemukset jopa puoltavat tämän kaltaisia ratkaisuja.
Edellä oleva on spekulaatiota reunaehdoista, mutta jäin varsinaisesti miettimään innovaatioiden, yrittäjyyden ja kansankapitalismin roolia. Ihminen on tunnetusti kekseliäs ja sopeutuva, enkä sinänsä nää mitään estettä ihmisten siirtymiselle "palkatuista työntekijöistä" pääomatuloilla eläviksi yrittäjiksi. Toisin sanoen väitteesi pääomatuloilla elävien määrän pienentymisestä ei välttämättä pidä paikkaansa. Palkkatuloilla eläminen on kuitenkin historiallisesti harvinainen ja monessa yhteisössä lähes tuntematon käsite, niin odolta kuin se saattaa kuulostaakin.
Mielessäsi lienee ollut rakenne, jossa teknologian kehittyminen ja omistaminen edellyttää suuria pääomia ja johtaa edelleen pääomien kumuloitumiseen. Kehitys saattaa kuitenkin olla juuri päinvastainen: teknologian kehittyminen saattaa mahdollistaa pääomien hajautumisen.
Kyse on viimekädessä talouden tasapainosta. En näe mitään estettä, miksi perinteisillä talouden malleilla ei voisi tarkastella näitäkin tilanteita.
Itse pidän suurimpina uhkina tulevaisuudellemme resurssien riittävyyttä ja hintaa. Ratkaiseviin peruskysymyksiin kuuluu mm. energian saatavuus ja hinta. Jos energia hinta saadaan painettua lähes nollaan, niin todennäköisyys saada kaikki muukin järjestymään on tämän jälkeen ihan kohtuullinen.
Edustan tässä suhteessa ehkä vähän enemmän klassikoita, vaikkapa Smithiä ja Malthusia, kuin sinä.Tällä hetkellä on käynnissä Kauppalehdessä tämä:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=182889&tstart=0
"Toisin sanoen ostovoiman luominen on keskujohtoisessa rahajärjestelmässä viime kädessä poliittinen kysymys."
Ongelma on pohjimmiltaan globaali, eikä yhden rahajärjestelmän sisäinen. En ole ollenkaan vakuuttunut, että on esim USA:lle itselleen edullista luoda "seteleitä painamalla" kansalaisilleen ostovoimaa jos sitä tarkoitat. Sitä voi tehdä rajoitetusti, mutta ei se heitä pelasta.
"Toisin sanoen väitteesi pääomatuloilla elävien määrän pienentymisestä ei välttämättä pidä paikkaansa. "
Koitin kovasti löytää, missä olen tällaista väittänyt. Ehkä olen näin jossakin sanonut, mutta ei se ole oleellista. Voi hyvin olla, ja olisi toivottavaa, että näin ei tapahtuisi. Valtiovallan tulisi kaikin keinoin kannustaa osakesäästämiseen.
"Jos tavaroille ja palveluille ei löydy kysyntää, niin tuottajat vähentävät kapasiteettia joko investoimalla vähemmän tai viime kädessä konkurssien kautta. "
Jep, ja jos näin tapahtuu massiivisesti globaalisti, voi se olla katastrofaalista.
"Ihmiset, joille ei ole "ostovoimaa" tai heidän työpanokselleen "kysyntää", voivat aina perustaa uuden rahajärjestelmän jossa ostovoimaa ja kysyntää on. Tämä on aivan reaalista ja jopa helposti tehtävissä. "
Nyt olet väärillä jäljillä. Tällä "uudella rahalla" ei mitenkään voi ostaa mitään niiltä tahoilta, jotka omistavat globaalilla tasolla hightech-tuotantovälineen, koska "uudella valuutalla" eivät tuotantovälineiden omistajat voi ostaa mitään tilalle. Tällainen raha on arvotonta kuin Zimbabwen raha.
"Palkkatuloilla eläminen on kuitenkin historiallisesti harvinainen ja monessa yhteisössä lähes tuntematon käsite, niin odolta kuin se saattaa kuulostaakin."
Nykyinen ihmiskunnan elossa pysyminen on täysin riippuvaista korkeasta teknologiasta. Siksi on irrelevanttia puhua historiallisista talousmalleista.
"..jäin varsinaisesti miettimään innovaatioiden, yrittäjyyden ja kansankapitalismin roolia. Ihminen on tunnetusti kekseliäs ja sopeutuva, enkä sinänsä nää mitään estettä ihmisten siirtymiselle "palkatuista työntekijöistä" pääomatuloilla eläviksi yrittäjiksi. "
Voi, mutta hightech-automaatio-ympäristössä sinun on yrittäjänä omistettava automaatiokoneistoa riittävästi voidaksesi yrittäjyydellä elättää itsesi. Yrittäjän on voitava tuottaa jotakin, josta ostovoimaiset tahot suostuvat maksamaan. Käytännössä yrittäjyys vaatii joko huomattavasti pääomaa tai huomattavasti harvinaisen suurta osaamista ja lahjakkuutta tai molempia edellisiä. Jos kumpaakaan ei ole (kuten useimmilla teknologiaperäisen työn tuottavuuden syrjäyttämillä kuluttajilla), yrittäjäksi ryhtyminen ei ole realistinen ratkaisu.
Itse asiassa en löytänyt pitkästä tekstistä mitään konkreettista, joka osoittaisi, että olen väärässä. Olen pettynyt ja pelkään edelleen pahinta.- KN$
Yusa kirjoitti:
Tällä hetkellä on käynnissä Kauppalehdessä tämä:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=182889&tstart=0
"Toisin sanoen ostovoiman luominen on keskujohtoisessa rahajärjestelmässä viime kädessä poliittinen kysymys."
Ongelma on pohjimmiltaan globaali, eikä yhden rahajärjestelmän sisäinen. En ole ollenkaan vakuuttunut, että on esim USA:lle itselleen edullista luoda "seteleitä painamalla" kansalaisilleen ostovoimaa jos sitä tarkoitat. Sitä voi tehdä rajoitetusti, mutta ei se heitä pelasta.
"Toisin sanoen väitteesi pääomatuloilla elävien määrän pienentymisestä ei välttämättä pidä paikkaansa. "
Koitin kovasti löytää, missä olen tällaista väittänyt. Ehkä olen näin jossakin sanonut, mutta ei se ole oleellista. Voi hyvin olla, ja olisi toivottavaa, että näin ei tapahtuisi. Valtiovallan tulisi kaikin keinoin kannustaa osakesäästämiseen.
"Jos tavaroille ja palveluille ei löydy kysyntää, niin tuottajat vähentävät kapasiteettia joko investoimalla vähemmän tai viime kädessä konkurssien kautta. "
Jep, ja jos näin tapahtuu massiivisesti globaalisti, voi se olla katastrofaalista.
"Ihmiset, joille ei ole "ostovoimaa" tai heidän työpanokselleen "kysyntää", voivat aina perustaa uuden rahajärjestelmän jossa ostovoimaa ja kysyntää on. Tämä on aivan reaalista ja jopa helposti tehtävissä. "
Nyt olet väärillä jäljillä. Tällä "uudella rahalla" ei mitenkään voi ostaa mitään niiltä tahoilta, jotka omistavat globaalilla tasolla hightech-tuotantovälineen, koska "uudella valuutalla" eivät tuotantovälineiden omistajat voi ostaa mitään tilalle. Tällainen raha on arvotonta kuin Zimbabwen raha.
"Palkkatuloilla eläminen on kuitenkin historiallisesti harvinainen ja monessa yhteisössä lähes tuntematon käsite, niin odolta kuin se saattaa kuulostaakin."
Nykyinen ihmiskunnan elossa pysyminen on täysin riippuvaista korkeasta teknologiasta. Siksi on irrelevanttia puhua historiallisista talousmalleista.
"..jäin varsinaisesti miettimään innovaatioiden, yrittäjyyden ja kansankapitalismin roolia. Ihminen on tunnetusti kekseliäs ja sopeutuva, enkä sinänsä nää mitään estettä ihmisten siirtymiselle "palkatuista työntekijöistä" pääomatuloilla eläviksi yrittäjiksi. "
Voi, mutta hightech-automaatio-ympäristössä sinun on yrittäjänä omistettava automaatiokoneistoa riittävästi voidaksesi yrittäjyydellä elättää itsesi. Yrittäjän on voitava tuottaa jotakin, josta ostovoimaiset tahot suostuvat maksamaan. Käytännössä yrittäjyys vaatii joko huomattavasti pääomaa tai huomattavasti harvinaisen suurta osaamista ja lahjakkuutta tai molempia edellisiä. Jos kumpaakaan ei ole (kuten useimmilla teknologiaperäisen työn tuottavuuden syrjäyttämillä kuluttajilla), yrittäjäksi ryhtyminen ei ole realistinen ratkaisu.
Itse asiassa en löytänyt pitkästä tekstistä mitään konkreettista, joka osoittaisi, että olen väärässä. Olen pettynyt ja pelkään edelleen pahinta.Tuossa graduaiheessa, josta keskustelu Kauppalehden foorumissa lähti liikkeelle, sanottiin:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=180123
"Tämä perustuu premissille, että ihmisen aivoilla ei ole mitään ominaisuuksia, mitä ei myös koneella voisi olla, koska aivotkin ovat vain materiaa."
Tuon logiikan mukaan teleporttikin olisi mahdollista tehdä.
Ihmisen syrjäyttäminen työmarkkinoilta kuitenkaan ei vaadi ihmistasoista tekoälyä, mutta voidaan silti arvioida mihin asti automaatio voi edetä. Tuleeko kehitys jatkumaan ekspotenttiaalisena?
Tietokoneet ovat edelleen käytössä laskukoneena, ei hermoverkkona. Perustelen tätä sillä, että prosessorit suunnitellaan edelleen laskemaan lukuja. Nyt jopa 64-bittisiä lukuja.
Suurilla luvuilla päästään nopeasti haluttuun tavoitteeseen, mutta yleiskäyttöisyys kärsii. Niitä voidaan käyttää ajamaan monoliittisia käyttöjärjestelmiä, jotka mahdollistavat helposti näyttävien, mutta tekoälyllisessä mielessä joustamattomien ohjelmien tekemisen.
Niillä voi myös tehdä kauniita tilastoja, ja leikkiä täsmällisillä numeroilla, vaikka moninkertaisesti virhemarginaalin sisäpuolella (=hyödyttömästi).
Niitä voidaan käyttää kuvitteellisten rahojen laskemiseen, joka on virtuaalista.
Pelit vaikuttavat tietokoneiden kehitykseen. Myös 3d-virtuaalimaailmojen koordinaatistot tarvitsevat suuria lukuja, joilla lasketaan niin tarkkaa fysiikkaa, ettei se ole tarpeellista suhteellisuusteorian puitteissa.
Tietokoneissa varsinaiselle aivojen kaltaiselle arkkitehtuurille, eli täydellisesti hajautetulle laskennalle, ei ole jostain syystä kysyntää. Miksi? Ehkä laitetta ei voi edes rakentaa.
Yksi selitys on juuri sama kuin antiikin höyrykoneen keksijällä: Laitteelle ei nähdä käyttöä, koska orjat tekee ne työt jo. Nykyään keskiverto-ohjelmoija saa hyvin rahaa käytännönläheisestä web-sivuohjelmoinnista. KN$ kirjoitti:
Tuossa graduaiheessa, josta keskustelu Kauppalehden foorumissa lähti liikkeelle, sanottiin:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=180123
"Tämä perustuu premissille, että ihmisen aivoilla ei ole mitään ominaisuuksia, mitä ei myös koneella voisi olla, koska aivotkin ovat vain materiaa."
Tuon logiikan mukaan teleporttikin olisi mahdollista tehdä.
Ihmisen syrjäyttäminen työmarkkinoilta kuitenkaan ei vaadi ihmistasoista tekoälyä, mutta voidaan silti arvioida mihin asti automaatio voi edetä. Tuleeko kehitys jatkumaan ekspotenttiaalisena?
Tietokoneet ovat edelleen käytössä laskukoneena, ei hermoverkkona. Perustelen tätä sillä, että prosessorit suunnitellaan edelleen laskemaan lukuja. Nyt jopa 64-bittisiä lukuja.
Suurilla luvuilla päästään nopeasti haluttuun tavoitteeseen, mutta yleiskäyttöisyys kärsii. Niitä voidaan käyttää ajamaan monoliittisia käyttöjärjestelmiä, jotka mahdollistavat helposti näyttävien, mutta tekoälyllisessä mielessä joustamattomien ohjelmien tekemisen.
Niillä voi myös tehdä kauniita tilastoja, ja leikkiä täsmällisillä numeroilla, vaikka moninkertaisesti virhemarginaalin sisäpuolella (=hyödyttömästi).
Niitä voidaan käyttää kuvitteellisten rahojen laskemiseen, joka on virtuaalista.
Pelit vaikuttavat tietokoneiden kehitykseen. Myös 3d-virtuaalimaailmojen koordinaatistot tarvitsevat suuria lukuja, joilla lasketaan niin tarkkaa fysiikkaa, ettei se ole tarpeellista suhteellisuusteorian puitteissa.
Tietokoneissa varsinaiselle aivojen kaltaiselle arkkitehtuurille, eli täydellisesti hajautetulle laskennalle, ei ole jostain syystä kysyntää. Miksi? Ehkä laitetta ei voi edes rakentaa.
Yksi selitys on juuri sama kuin antiikin höyrykoneen keksijällä: Laitteelle ei nähdä käyttöä, koska orjat tekee ne työt jo. Nykyään keskiverto-ohjelmoija saa hyvin rahaa käytännönläheisestä web-sivuohjelmoinnista."Tietokoneissa varsinaiselle aivojen kaltaiselle arkkitehtuurille, eli täydellisesti hajautetulle laskennalle, ei ole jostain syystä kysyntää. Miksi? Ehkä laitetta ei voi edes rakentaa."
Ei ole, koska tekoälyn toteutukset eivät ihan vielä ole sillä tasolla, että tällaisella AI-spesifisellä raudalla olisi kaupallisesti riittäviä markkinoita. Niitä ei osattaisi käyttää tehokkaasti. Se, mitä nyt tehdään, on mahdollista ihan yleiskäyttöisillä suorittimilla, toistaiseksi. Mutta kyllä AI-spesifisten suorittimien aika tulee."Edustan tässä suhteessa ehkä vähän enemmän klassikoita, vaikkapa Smithiä ja Malthusia, kuin sinä."
Klassikot ovat aikansa lapsia, ja ymmärsivät 2000-luvun informaatiotekniikan vaikutuksista vielä vähemmän kuin Katainen tai Pekkarinen. Jos jotakin pitää edustaa, niin kai minä tässä suhteessa edustan lähinnä tuota Martin Fordia.
http://www.huffingtonpost.com/martin-ford
The Dark side of Watson:
http://www.npr.org/2011/02/20/133916058/the-dark-side-of-watson- dx (drx)
Yusa kirjoitti:
"Tietokoneissa varsinaiselle aivojen kaltaiselle arkkitehtuurille, eli täydellisesti hajautetulle laskennalle, ei ole jostain syystä kysyntää. Miksi? Ehkä laitetta ei voi edes rakentaa."
Ei ole, koska tekoälyn toteutukset eivät ihan vielä ole sillä tasolla, että tällaisella AI-spesifisellä raudalla olisi kaupallisesti riittäviä markkinoita. Niitä ei osattaisi käyttää tehokkaasti. Se, mitä nyt tehdään, on mahdollista ihan yleiskäyttöisillä suorittimilla, toistaiseksi. Mutta kyllä AI-spesifisten suorittimien aika tulee.Joskus parikymmentä vuotta sitten oli muotia esitellä "neuroprosessoreita", joilla jotain yksinkertaisia senaikaisia neuroverkko-opetusmenetelmiä (kuten BP) voitiin toteuttaa ASIC:iella. No, sen jälkeen menetelmät ovat muuttuneet huomattavasti ja toteutus olisi tänä päivänä ihan erilainen. Ja kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä vielä erilaisempi.
Tämä ei mielestäni johdu siitä, että neuroverkkoteknologia olisi sinänsä kehittynyt vaan siitä, että kyseinen hype-sana on uudelleenmääritelty. Sama juttu AI:n kanssa. Aiemmin AI oli yhtä kuin neuroverkot ja deklaratiivinen/symbolinen ohjelmointi (lisp/prolog). Nykyään ilmeisesti - ainakin sinun kanssa käytyjen keskusteluitten perusteella - se on AIXI eli se dynaaminen ohjelmointi. Eli muutama kymmenen vuotta aiempi tekniikka.
Mitä on AI? dx (drx) kirjoitti:
Joskus parikymmentä vuotta sitten oli muotia esitellä "neuroprosessoreita", joilla jotain yksinkertaisia senaikaisia neuroverkko-opetusmenetelmiä (kuten BP) voitiin toteuttaa ASIC:iella. No, sen jälkeen menetelmät ovat muuttuneet huomattavasti ja toteutus olisi tänä päivänä ihan erilainen. Ja kymmenen tai parinkymmenen vuoden päästä vielä erilaisempi.
Tämä ei mielestäni johdu siitä, että neuroverkkoteknologia olisi sinänsä kehittynyt vaan siitä, että kyseinen hype-sana on uudelleenmääritelty. Sama juttu AI:n kanssa. Aiemmin AI oli yhtä kuin neuroverkot ja deklaratiivinen/symbolinen ohjelmointi (lisp/prolog). Nykyään ilmeisesti - ainakin sinun kanssa käytyjen keskusteluitten perusteella - se on AIXI eli se dynaaminen ohjelmointi. Eli muutama kymmenen vuotta aiempi tekniikka.
Mitä on AI?Ihan kun sinulla olisi ikävä näitä aiheita..
"Aiemmin AI oli yhtä kuin neuroverkot ja deklaratiivinen/symbolinen ohjelmointi (lisp/prolog). Nykyään ilmeisesti - ainakin sinun kanssa käytyjen keskusteluitten perusteella - se on AIXI eli se dynaaminen ohjelmointi."
Minun kokonaiskuvani:
1. AI on jakautunut melko jyrkästi yliopistoissa opetettavaan "kapeaan tekoälyyn" ja oman yhteisönsa piirissä harrastettavaan "yleiseen tekoälyyn". Kapealla AI:lla menee kaupallisesti hyvin. Sitä sovelletaan paljon.
Luonnollisesti on myös olemassa projekteja, jotka kuuluvat blokien väliselle harmaa-alueelle. Minusta mm. SOAR on tällainen.
2. Molemmat tahot harrstavat sekä "konnektionistista lähestymistapaa" että symbolista lähestymistapaa, myös toisiinsa integroituneena.
3. AIXI on teoreettinen syrjähyppy, ei tavoittelemassa käytännön ratkaisuja, joita se voi kyllä auttaa. Minulle sen määritelmä "universaalin älykkyyden" olemuksesta on tärkeä.
Hyvän näkemyksen siitä, missä mennään, antaa kahden "AGI-veteraanin" keskustelu:
http://hplusmagazine.com/2011/03/30/seeking-the-sputnik-of-agi/- A.Chydenius
Yusa kirjoitti:
Tällä hetkellä on käynnissä Kauppalehdessä tämä:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=182889&tstart=0
"Toisin sanoen ostovoiman luominen on keskujohtoisessa rahajärjestelmässä viime kädessä poliittinen kysymys."
Ongelma on pohjimmiltaan globaali, eikä yhden rahajärjestelmän sisäinen. En ole ollenkaan vakuuttunut, että on esim USA:lle itselleen edullista luoda "seteleitä painamalla" kansalaisilleen ostovoimaa jos sitä tarkoitat. Sitä voi tehdä rajoitetusti, mutta ei se heitä pelasta.
"Toisin sanoen väitteesi pääomatuloilla elävien määrän pienentymisestä ei välttämättä pidä paikkaansa. "
Koitin kovasti löytää, missä olen tällaista väittänyt. Ehkä olen näin jossakin sanonut, mutta ei se ole oleellista. Voi hyvin olla, ja olisi toivottavaa, että näin ei tapahtuisi. Valtiovallan tulisi kaikin keinoin kannustaa osakesäästämiseen.
"Jos tavaroille ja palveluille ei löydy kysyntää, niin tuottajat vähentävät kapasiteettia joko investoimalla vähemmän tai viime kädessä konkurssien kautta. "
Jep, ja jos näin tapahtuu massiivisesti globaalisti, voi se olla katastrofaalista.
"Ihmiset, joille ei ole "ostovoimaa" tai heidän työpanokselleen "kysyntää", voivat aina perustaa uuden rahajärjestelmän jossa ostovoimaa ja kysyntää on. Tämä on aivan reaalista ja jopa helposti tehtävissä. "
Nyt olet väärillä jäljillä. Tällä "uudella rahalla" ei mitenkään voi ostaa mitään niiltä tahoilta, jotka omistavat globaalilla tasolla hightech-tuotantovälineen, koska "uudella valuutalla" eivät tuotantovälineiden omistajat voi ostaa mitään tilalle. Tällainen raha on arvotonta kuin Zimbabwen raha.
"Palkkatuloilla eläminen on kuitenkin historiallisesti harvinainen ja monessa yhteisössä lähes tuntematon käsite, niin odolta kuin se saattaa kuulostaakin."
Nykyinen ihmiskunnan elossa pysyminen on täysin riippuvaista korkeasta teknologiasta. Siksi on irrelevanttia puhua historiallisista talousmalleista.
"..jäin varsinaisesti miettimään innovaatioiden, yrittäjyyden ja kansankapitalismin roolia. Ihminen on tunnetusti kekseliäs ja sopeutuva, enkä sinänsä nää mitään estettä ihmisten siirtymiselle "palkatuista työntekijöistä" pääomatuloilla eläviksi yrittäjiksi. "
Voi, mutta hightech-automaatio-ympäristössä sinun on yrittäjänä omistettava automaatiokoneistoa riittävästi voidaksesi yrittäjyydellä elättää itsesi. Yrittäjän on voitava tuottaa jotakin, josta ostovoimaiset tahot suostuvat maksamaan. Käytännössä yrittäjyys vaatii joko huomattavasti pääomaa tai huomattavasti harvinaisen suurta osaamista ja lahjakkuutta tai molempia edellisiä. Jos kumpaakaan ei ole (kuten useimmilla teknologiaperäisen työn tuottavuuden syrjäyttämillä kuluttajilla), yrittäjäksi ryhtyminen ei ole realistinen ratkaisu.
Itse asiassa en löytänyt pitkästä tekstistä mitään konkreettista, joka osoittaisi, että olen väärässä. Olen pettynyt ja pelkään edelleen pahinta."Itse asiassa en löytänyt pitkästä tekstistä mitään konkreettista, joka osoittaisi, että olen väärässä. Olen pettynyt ja pelkään edelleen pahinta. "
Et selvästikään ole ymmärtänyt mitä olen tarkoittanut, mutta kun pelkäät niin se näyttää olevan sinun ongelmasi, ei minun. Vastaavalla tavalla: olet mielestäsi oikeassa, koska olet sokea oman argumentointisi heikkouksille ja näytät kieltävän nämä heikkoudet. Aikamoista hybristä.
Highteck-automaatio-ympäristössä ei yrittäjän tarvitse omistaa automaatiokoneistoa kovinkaan paljon jotta voi yrittäjän elättää itsensä ihan hyvin. Esimerkkejä tästä on pilvein pimein ja olen itsekin tällainen esimerkki.
Meillä on ja jatkuvasti syntyy paljon tervettä uutta yritystoimintaa, joka ei tarvitse suuria pääomia - ja voi hyvin. Mutta en tiedä johtuiko perustelujeni niukkuudesta, mutta et ole ymmärtänyt mitä olen yrittänyt sanoa palkkatyön ja yrittäjyyden muuttuvasta suhteesta.
Kommenttisi "historiallisista talousmalleista" lähinnä aiheutti minulle ikääni pidentävän reaktion - mitä, jos vähän opiskelisit historiaa ja perusteita.
Tämä keskustelu ei ole hedelmällistä, joten lopetan tähän. A.Chydenius kirjoitti:
"Itse asiassa en löytänyt pitkästä tekstistä mitään konkreettista, joka osoittaisi, että olen väärässä. Olen pettynyt ja pelkään edelleen pahinta. "
Et selvästikään ole ymmärtänyt mitä olen tarkoittanut, mutta kun pelkäät niin se näyttää olevan sinun ongelmasi, ei minun. Vastaavalla tavalla: olet mielestäsi oikeassa, koska olet sokea oman argumentointisi heikkouksille ja näytät kieltävän nämä heikkoudet. Aikamoista hybristä.
Highteck-automaatio-ympäristössä ei yrittäjän tarvitse omistaa automaatiokoneistoa kovinkaan paljon jotta voi yrittäjän elättää itsensä ihan hyvin. Esimerkkejä tästä on pilvein pimein ja olen itsekin tällainen esimerkki.
Meillä on ja jatkuvasti syntyy paljon tervettä uutta yritystoimintaa, joka ei tarvitse suuria pääomia - ja voi hyvin. Mutta en tiedä johtuiko perustelujeni niukkuudesta, mutta et ole ymmärtänyt mitä olen yrittänyt sanoa palkkatyön ja yrittäjyyden muuttuvasta suhteesta.
Kommenttisi "historiallisista talousmalleista" lähinnä aiheutti minulle ikääni pidentävän reaktion - mitä, jos vähän opiskelisit historiaa ja perusteita.
Tämä keskustelu ei ole hedelmällistä, joten lopetan tähän."Highteck-automaatio-ympäristössä ei yrittäjän tarvitse omistaa automaatiokoneistoa kovinkaan paljon jotta voi yrittäjän elättää itsensä ihan hyvin. Esimerkkejä tästä on pilvein pimein ja olen itsekin tällainen esimerkki."
Täysin samaa mieltä. Osaavan kehittäjän tai muun kuin valmistuslinjojen omistajan ei tarvitse omistaa paljon, mutta tarvitsee osata ja ymmärtää paljon, tarvitsee lahjakkuutta, niin paljon että vaatimustason noustessa niiden mittaiset käyvät yhä harvinaisemmiksi. Yhä useammat putoavat mahdollisuuksien ulkopuolelle. Pulaa todellisista osaajista kasvaa. Tietysti todelliset osaajat pärjäävät yhä paremmin. Mutta heitä on yhä vähemmän.
"Vastaavalla tavalla: olet mielestäsi oikeassa, koska olet sokea oman argumentointisi heikkouksille ja näytät kieltävän nämä heikkoudet."
Niin, etkä sinä kykene niitä osoittamaan. Esität jotakin, joka ei ole ristiriidassa sen kanssa mitä olen esittänyt. Ilmeisesti et ymmärrä minun argumenttejäni.Yusa kirjoitti:
Tällä hetkellä on käynnissä Kauppalehdessä tämä:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=182889&tstart=0
"Toisin sanoen ostovoiman luominen on keskujohtoisessa rahajärjestelmässä viime kädessä poliittinen kysymys."
Ongelma on pohjimmiltaan globaali, eikä yhden rahajärjestelmän sisäinen. En ole ollenkaan vakuuttunut, että on esim USA:lle itselleen edullista luoda "seteleitä painamalla" kansalaisilleen ostovoimaa jos sitä tarkoitat. Sitä voi tehdä rajoitetusti, mutta ei se heitä pelasta.
"Toisin sanoen väitteesi pääomatuloilla elävien määrän pienentymisestä ei välttämättä pidä paikkaansa. "
Koitin kovasti löytää, missä olen tällaista väittänyt. Ehkä olen näin jossakin sanonut, mutta ei se ole oleellista. Voi hyvin olla, ja olisi toivottavaa, että näin ei tapahtuisi. Valtiovallan tulisi kaikin keinoin kannustaa osakesäästämiseen.
"Jos tavaroille ja palveluille ei löydy kysyntää, niin tuottajat vähentävät kapasiteettia joko investoimalla vähemmän tai viime kädessä konkurssien kautta. "
Jep, ja jos näin tapahtuu massiivisesti globaalisti, voi se olla katastrofaalista.
"Ihmiset, joille ei ole "ostovoimaa" tai heidän työpanokselleen "kysyntää", voivat aina perustaa uuden rahajärjestelmän jossa ostovoimaa ja kysyntää on. Tämä on aivan reaalista ja jopa helposti tehtävissä. "
Nyt olet väärillä jäljillä. Tällä "uudella rahalla" ei mitenkään voi ostaa mitään niiltä tahoilta, jotka omistavat globaalilla tasolla hightech-tuotantovälineen, koska "uudella valuutalla" eivät tuotantovälineiden omistajat voi ostaa mitään tilalle. Tällainen raha on arvotonta kuin Zimbabwen raha.
"Palkkatuloilla eläminen on kuitenkin historiallisesti harvinainen ja monessa yhteisössä lähes tuntematon käsite, niin odolta kuin se saattaa kuulostaakin."
Nykyinen ihmiskunnan elossa pysyminen on täysin riippuvaista korkeasta teknologiasta. Siksi on irrelevanttia puhua historiallisista talousmalleista.
"..jäin varsinaisesti miettimään innovaatioiden, yrittäjyyden ja kansankapitalismin roolia. Ihminen on tunnetusti kekseliäs ja sopeutuva, enkä sinänsä nää mitään estettä ihmisten siirtymiselle "palkatuista työntekijöistä" pääomatuloilla eläviksi yrittäjiksi. "
Voi, mutta hightech-automaatio-ympäristössä sinun on yrittäjänä omistettava automaatiokoneistoa riittävästi voidaksesi yrittäjyydellä elättää itsesi. Yrittäjän on voitava tuottaa jotakin, josta ostovoimaiset tahot suostuvat maksamaan. Käytännössä yrittäjyys vaatii joko huomattavasti pääomaa tai huomattavasti harvinaisen suurta osaamista ja lahjakkuutta tai molempia edellisiä. Jos kumpaakaan ei ole (kuten useimmilla teknologiaperäisen työn tuottavuuden syrjäyttämillä kuluttajilla), yrittäjäksi ryhtyminen ei ole realistinen ratkaisu.
Itse asiassa en löytänyt pitkästä tekstistä mitään konkreettista, joka osoittaisi, että olen väärässä. Olen pettynyt ja pelkään edelleen pahinta."Jos tavaroille ja palveluille ei löydy kysyntää, niin tuottajat vähentävät kapasiteettia joko investoimalla vähemmän tai viime kädessä konkurssien kautta. "
Minusta tässä on jo käynyt niin, että kysyntää on lisätty huonontamalla tuotteitten laatua. Se näkyy kaikkialla: mistään et saa ostettua kunnollista tuotetta. Et suurella rahallakaan.Esimerkiksi 1960-luvun polyamidisukat kestivät jokapäiväistä käyttöä 45 vuotta, 2000-luvun hyvä jos vuoden. Nyt niitä ei saa mistään. Kehnoimmat kestivät minulla 3 päivää.
Sama on kaikissa kodinkoneissa, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa, kaikkialla. Poikkeuksetta.
- KN$
"Mielessäsi lienee ollut rakenne, jossa teknologian kehittyminen ja omistaminen edellyttää suuria pääomia ja johtaa edelleen pääomien kumuloitumiseen...En näe mitään estettä, miksi perinteisillä talouden malleilla ei voisi tarkastella näitäkin tilanteita."
Teknologia absoluuttisesti syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilta. Kaikilla on suunnilleen yhtä suuri kyky tehdä työtä. Kun ihmisen työmarkkina-arvo pienenee, niin työn tasapainottava vaikutus pienenee.
"Kehitys saattaa kuitenkin olla juuri päinvastainen: teknologian kehittyminen saattaa mahdollistaa pääomien hajautumisen."
Onhan se mahdollistanut sellaisen tiedon jakamisen, josta on apua pääomien hajauttamisessa, mutta tämä ei liity perinteiseen talousmalliin. Ainoa mikä liittyy on viihde. Eli nyt on mahdollisuus kuluttaa äärettömästi viihdettä maksamatta siitä mitään. Mutta perustoimeentuloa viihde ei lisää. Uutta vahvistusta vakavasta tilanteesta.
Tämän päivän (01.05.) Hs:n D-osassa Valtiotieteilijä Heikki Patomäki näkee Nokian irtisanomiset oireeana keskiluokan katoamisesta (en ole ihan varma, onko oire oikea). Tohtori tarjoaa lääkkeeksi koko maailman verottamista (hieman epätoivoista)..
Mutta muu päättely on OK. "Suomi seuraa USA:n kehitystä. Siellä on käynyt niin, että keskiluokka on asteittain hävinnyt. Ylin kerrostuma on rikastunut valtavasti ja ihmiset ovat pudonneet keskiluokasta alempiin tuloryhmiin."
"Keskiluokkahan on maksanut verot ja taannut, että järjestelmä säilyy. Onko tämä katastrofi? Kyllä. Kyseessä on illuusio, jota nimitän "koostumuksen virhepäätelmäksi". Silloin toimitaan koko ajan sellaisill perusteilla, jotka ovat mahdollisia vain yhdelle toimijalle kerrallaan. Koskaan ei katsota, onko toiminta mahdollista kaikille yhtä aikaa. Jos jokainen (yritys) yrittää säästää menoissaan, laskea palkkojaan ja saada joutavampia työehtoja ja jokainen valtio pienetää menojaan, niin lopputulos on, että kokonaiskysyntä sekä Euroopassa että koko maailmassa laskee."
Juttu jatkuu edelleen.
Toinen juttu koksien Kiinaa, "jonka nousu pitäisi pelastaa maailman talouden", tai sitten ei.
http://www.canadianbusiness.com/managing/strategy/article.jsp?content=20110314_10024_10024
Kiinan kansalaisten ostovoima on surkea, Kiinan sisämarkkinat ovat vain 35% BKT:stä, joka on pienin millään merkittävällä kansantaloudella koskaan. Vaikeuksissa olevilla länsimailla (joiden työpaikat ovat kuulemma valumassa Kiinaan) luku on 55%-65%.
Syynä on osittain se, että Kiina ei investoi sosiaaliturvaan ja keskiluokan on pakko säästää kaiken minkä voivat sairauksien, työttömyyden ja vanhuuden varalle. Kiinalaiset sijoittavat usein rahansa uusiin asuntoihin, jonka seurauksen asuntojen hinnat ovat "kuplaantuneet". Asunnot ovat tyhjinä, koska niissä ei ole varaa asua. Jos seuraava globaali lama merkttävästi haittaaa Kiinan vientiä, aiheuttaa työttömyyttä ja edelleen pudottaa kotimarkkinoita seurauksena on asuntojen hintojen romahtaminen ja tilanne on monta kertaa pahempi kuin esim. USA:ssa ja Irlannissa. Tilanne voi riistäytyä hallituksen käsistä: kansa ryntää kaduille. Koko maailma kärsisi tästä pahasti. Seuraava romahdus voi olla se lopullinen.
Isoihin remontteihin pitäisi ryhtyä ja heti!
Mutta kun tilanne on tabu, josta ei esim Suomessa saa puhua. Siksi Patomäen kirjoitus HS:ssä on hieno poikkeus. Miksei sitä kirjoitettu ennen vaaleja. No se sensuroitiin...- Tabu tabu
Hallitsematon väestönkasvu sekä taloudellisten rakenteiden ja siihen liittyvän verotuksen (ml. sosiaaliturva) toteutuksen kestämättömyys ovat asioita, joista ei yleisesti keskustella, vaikka pitäisi.
Päättäjillä ei vain ole munaa, ja siksi tuleva romahdus on valtava - kenties lopullinen.
- kumma keskustelu
Kylläpä joku jaksaa ahkerasti vastata omaan aloitukseensa.
; ) Niin. Oleellista kummaa on se, että kukaan ei tosissaan kykene osoittamaan hypoteesiani vääräksi. Siten kaikkien pitäisi tehdä johtopäätös, että tilanne on kehittymässä todella vakavaksi ja siitä huolimatta vain pieni joukko pitää asiaa esillä. Missään nimessä poliitikot tai talouselämän vaikuttajat eivät tuo asiaa esille. Asia on ollut keskustelun alla mm. Tiedelehden ja Kauppalehden nettifoorumeissa sekä Zeitgeist-liikkeen materiaalissa. Todellista argumentoitia tilannetta vastaan ei ole löytynyt.
Johdonmukaista on, että jos välillävastaan tulee faktoja tai kirjoituksia, jotka tukevat tilannearviota, niin tuon ne esille ja siten nostan keskustelun taas näkyviin. Aina joku silloin tällöin ymmärtänee missä mennään. Ei kuitenkaan kaikki :(- fundamentalist
Siis kyllähän jokainen ajatteleva ihminen myöntää että asiat ovat aikalailla
sillälailla kun kirjoitat.
Samoinkuin moni hiljaisuudessa myöntää että Pentti Linkolakin on
oikeassa.
Mutta politiikonkin on varmistettava työpaikkansa.
Jokainen sellaisessa asemassa oleva johtava poliitikko joka oikeasti voisi
asialle tehdä jotakin tekisi heti poliittisen itsarin jos nostaisi kissan pöydälle.
Ihan tyypillistä on monelle johtajalle että vasta sitten kun jäädään eläkkeelle
eikä ole mitään menetetävää aletaan laukoa totuuksia, mutta silloin se
on jo monasti liian myöhäistä eikä kukaan kuuntele.
Pääsyy on kansasta nouseva paine; yhteiskunta ei kestä huonoja uutisia
tuovaa sanasaattajaa vaan kaivaa teilipyörän oitis esille.
Sen lauluja laulat jonka leipää syöt. fundamentalist kirjoitti:
Siis kyllähän jokainen ajatteleva ihminen myöntää että asiat ovat aikalailla
sillälailla kun kirjoitat.
Samoinkuin moni hiljaisuudessa myöntää että Pentti Linkolakin on
oikeassa.
Mutta politiikonkin on varmistettava työpaikkansa.
Jokainen sellaisessa asemassa oleva johtava poliitikko joka oikeasti voisi
asialle tehdä jotakin tekisi heti poliittisen itsarin jos nostaisi kissan pöydälle.
Ihan tyypillistä on monelle johtajalle että vasta sitten kun jäädään eläkkeelle
eikä ole mitään menetetävää aletaan laukoa totuuksia, mutta silloin se
on jo monasti liian myöhäistä eikä kukaan kuuntele.
Pääsyy on kansasta nouseva paine; yhteiskunta ei kestä huonoja uutisia
tuovaa sanasaattajaa vaan kaivaa teilipyörän oitis esille.
Sen lauluja laulat jonka leipää syöt."Jokainen sellaisessa asemassa oleva johtava poliitikko joka oikeasti voisi
asialle tehdä jotakin tekisi heti poliittisen itsarin jos nostaisi kissan pöydälle."
Saattaa olla. Mutta miksi? Mitä tapahtuisi, jos vaikkapa Raimo Sailas (joka on kaikenlaista laukonut vuosien kuluessa) tekisi asiasta Iltalehtien lööppiartikkelin:
"Raimo Sailas uhkaa: Automaatio romahduttaa maailmantalouden 10 vuoden kuluessa!"
Tai: "Mauri Pekkarinen ennustaa: Teollisuusmaiden kuluttajien ostovoima puoliintuu 2020 mennessä!"
Tai: "Jyrki Katainen vaatii: kansalaisten ansiotuloista puolet oltava pääomatuloja ennen 2025!"
Tai: "Sauli Niinistö jyrähtää: maailma ei nouse enään seuraavasta lamasta!"
Keitä olisivat lynkkaajat ja millä perusteilla?- fundamentalist
Yusa kirjoitti:
"Jokainen sellaisessa asemassa oleva johtava poliitikko joka oikeasti voisi
asialle tehdä jotakin tekisi heti poliittisen itsarin jos nostaisi kissan pöydälle."
Saattaa olla. Mutta miksi? Mitä tapahtuisi, jos vaikkapa Raimo Sailas (joka on kaikenlaista laukonut vuosien kuluessa) tekisi asiasta Iltalehtien lööppiartikkelin:
"Raimo Sailas uhkaa: Automaatio romahduttaa maailmantalouden 10 vuoden kuluessa!"
Tai: "Mauri Pekkarinen ennustaa: Teollisuusmaiden kuluttajien ostovoima puoliintuu 2020 mennessä!"
Tai: "Jyrki Katainen vaatii: kansalaisten ansiotuloista puolet oltava pääomatuloja ennen 2025!"
Tai: "Sauli Niinistö jyrähtää: maailma ei nouse enään seuraavasta lamasta!"
Keitä olisivat lynkkaajat ja millä perusteilla?Taisit vastata vähän itse itsellesi.
"Mitä tapahtuisi, jos vaikkapa Raimo Sailas (joka on kaikenlaista laukonut vuosien kuluessa) tekisi asiasta Iltalehtien lööppiartikkelin:"
Sailas ei ole poliitikko vaan valtiovarainministeriön valtiosihteeri, siis
virkamies ja käytännössä erottamaton.
Siksi hän on tuossa porukassa se, joka voi vapaimmin laukoa.
"Tai: "Sauli Niinistö jyrähtää: maailma ei nouse enään seuraavasta lamasta!"
Mitähän esimerkiksi tapahtuisi Niinistön mahdolliselle presidenttiehdokkuudelle jos hän alkaisi enempi totuuksia laukoa?
Toisinsanoen oletat ja poliitikot olettavat, että kriittinen massa kansalaisista on kykenemättömiä ajattelemaan loogisesti, arvioimaan annettujen tietojen keskinäistä todenperäisyyttä, punnitsemaan vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Enemmistön mielestä on aina parasta jatkaa niinkuin nyt, täysillä kohti katastrofia, mieluimmin vielä silmät sidottuna? Parasta vielä olisi sensuroida vapaa keskustelu, ettei ihmisille aiheutettaisi turhan tiedon ja ymmärryksen aiheuttamaa stressiä. Sehän voi näkyä työelämässä tuottavuuden heikentymisenä ja jopa laskea kulutusastetta?
Mutta mikä olisi sellainen kriittinen massa, joka tilanteen ymmärtäessään voisi pakottaa asiat pinnalle? 0,1% 1%, 10%, 30%? Miten paljon Suomessa on ajattelukykyisiä kansalaisia? Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on aika paljon, 25%? (en tiedä), mutta se ei ilmeisesti vielä mitenkään takaa ajattelukykyä? Kuitenkin tämän ryhmän ulkopuolellakin on aika paljon ajettelukykyisiä.- fundamentalist
Missä ideaaliutopiassa elät?
"Enemmistön mielestä on aina parasta jatkaa niinkuin nyt, täysillä kohti katastrofia, mieluimmin vielä silmät sidottuna? "
Kyllä.
Elämä on tosiaan aika raadollista.
Se enemmistö kyllä tietää tai ainakin aavistaa miten pa**ainen on
ihmiskunnan tulevaisuus.
Mutta eihän se tule omana elinaikana ja muulla ei ole mitään väliä.
Kun minä kuolen, on ihan sama tuleeko maailmanloppu vai ei.
"Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on aika paljon, 25%? (en tiedä), mutta se ei ilmeisesti vielä mitenkään takaa ajattelukykyä? Kuitenkin tämän ryhmän ulkopuolellakin on aika paljon ajettelukykyisiä. "
Ajattelukyvystä ei ole kyse ollenkaan, vaan omasta navasta ja sen
säilyttämisestä, evoluutio on meihin kehittänyt tällaisen mekanismin.
Oma mahahan kutistuu, jos NYT alkaisi säästellä ja ajatella
tuiki tuntematonta, minua koskettamatonta tulevaisuutta. fundamentalist kirjoitti:
Missä ideaaliutopiassa elät?
"Enemmistön mielestä on aina parasta jatkaa niinkuin nyt, täysillä kohti katastrofia, mieluimmin vielä silmät sidottuna? "
Kyllä.
Elämä on tosiaan aika raadollista.
Se enemmistö kyllä tietää tai ainakin aavistaa miten pa**ainen on
ihmiskunnan tulevaisuus.
Mutta eihän se tule omana elinaikana ja muulla ei ole mitään väliä.
Kun minä kuolen, on ihan sama tuleeko maailmanloppu vai ei.
"Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on aika paljon, 25%? (en tiedä), mutta se ei ilmeisesti vielä mitenkään takaa ajattelukykyä? Kuitenkin tämän ryhmän ulkopuolellakin on aika paljon ajettelukykyisiä. "
Ajattelukyvystä ei ole kyse ollenkaan, vaan omasta navasta ja sen
säilyttämisestä, evoluutio on meihin kehittänyt tällaisen mekanismin.
Oma mahahan kutistuu, jos NYT alkaisi säästellä ja ajatella
tuiki tuntematonta, minua koskettamatonta tulevaisuutta."Se enemmistö kyllä tietää tai ainakin aavistaa miten pa**ainen on
ihmiskunnan tulevaisuus.
Mutta eihän se tule omana elinaikana ja muulla ei ole mitään väliä.
Kun minä kuolen, on ihan sama tuleeko maailmanloppu vai ei."
Tuo ei ole realistista ajattelua. Otetaan esimerkiksi akateeminen 30-nen henkilö, jolla on suurella vaivalla hankittu ammatti, perhe ja iso asuntolaina. Jos hän tietää ja ymmärtää, että koko se infra, jonka varaan hän on perheensä ja oman tulevaisuutensa uskonut, voi romahtaa 5-20v kuluessa, hän ei voi olla väliinpitön. Tyhmäkään hän ei voi olla. Ainoa selitys on, että hän ei tiedä eikä ymmärrä: hän on väärin informoitu. Hän uskoo propagandaa. Hänen ymmärryksensä on hyvin kapea-alaista.
Siksi minä jatkan kirjoittelua. Minä olen 59v ja silti huolissani tulevaisuudesta. Pitäisin itseltäni typeränä ajatella: kaikki toimii vielä minun elinikani. No lisäksi tulevana eläkeläisenä olen haavoittuvampi kuin nuoret.
- fundamentalist
Kas, mikä sattuma, olen myös 59-vuotias.
"Otetaan esimerkiksi akateeminen 30-nen henkilö, jolla on suurella vaivalla hankittu ammatti, perhe ja iso asuntolaina. Jos hän tietää ja ymmärtää, että koko se infra, jonka varaan hän on perheensä ja oman tulevaisuutensa uskonut, voi romahtaa 5-20v kuluessa,"
Uskallan väittää (juu, on valistunut arvaus) että ei katastrofi tule noin nopeasti
eikä varsinkaan rajusti.
Tulee hitaasti vuosikymmenien ja sukupolvien kuluessa niin ettei oikein
huomaakaan.
Voi olla ettei osa ihmiskuntaa tosiaan huomaakaan, liukuu vaan vähitellen
ihan uuteen olemassaolon malliin jota alkaa pitää ihan normaalina.
Vrt. eläinkunnan sukupuuttoaalto, tiedemiehet sanovat että nyt on paraikaa
menossa koko maapallon olemassaolon nopein ja rajuin sukupuuttoaalto
joka voittaa jopa 65 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen dinosauruksetkin
tappaneen katastrofin, mutta huomaatko sen mitenkään ympärilleen katsomalla?
Ja siksi toiseksi "akateeminen 30-nen henkilö" on se jota se viimeksi
koskettaa, rikas yläluokka ja hyvin koulutetut pystyvät pitämään eduistaan
ja omaisuudestaan parhaiten ja pisimpään kiinni, rakentavat kohta varmaan
vielä rikkaiden asevoimin vartioituja eroiskaupunkeja, niitä Jenkeissä jo on.
Ennestäänkin köyhät ja huonompiosaiset kärsivät ja kuolevat ensiksi.
Ei sinulla ja minulla tule olemaan vielä mitään hätää, lapsemme ja
lapsenlapsemme ovat ehkä eri juttu. "Uskallan väittää (juu, on valistunut arvaus) että ei katastrofi tule noin nopeasti
eikä varsinkaan rajusti."
Olisi hyvä, jos olisit oikeassa. Mutta pelkään, että näin ei ole. Minun ymmärrykseni mukainen ongelman ydin on (laajalti tällä hetkellä, EU:n finanssikriisin vuoksi, esillä olevan "EU:n (ja globaalin) talouden pyramiidihuijaushypoteesin lisäksi ) erityisesti tekniikan (nimenomaan tietotekniikan) kehityksen mahdollistaman työn tuottavuuden nousun aiheuttama globaali rakennetyöttömyys (samaikainen laajenenva työttömyys ja työvoimapula), yhteiskuntien keskiluokkien näivettyminen, ostovoiman katoaminen, veromaksukyvyn katomainen, valtioiden ja kansalaisten velkaantuminen ym. Ilmiö on ollut näkyvissä n. 20v ja näkyy vuosi vuodelta selvemmin.
"akateeminen 30-nen henkilö" on se jota se viimeksi
koskettaa, rikas yläluokka ja hyvin koulutetut.."
Väärin, kahdella tapaa. Hyvin koulutettut akateemiset nuoret henkilöt edustavat yhä vähemmän rikasta yläluokkaa. He edustavat yhä köyhtyvää, lopuun ajattavaa keskiluokkaa, jonka ostovoima ja veronmaksukyky on katomassa.
Viimeiseksi selviävät vaativaa yhteiskunnan ja teollisuuden infraa ylläpitävät omilla käsillään työskentelevät, erittäin ammattitaitoiset huoltomiehet ja remonttireiskat.
Tyypilliset akateemiset "symboolimanipulaattorit", näytön ja näppiksen kanssa työskentelevät, joutuvat hyvin pian semanttisen teknologian, "symboliautomaation" uhriksi. Yhä paranevat työkalut lisäävät akateemisten tuottavuutta, työn vaativuutta ja supistavat tarvittavien työntekijöiden määrää. Minun perspektiivini mukaan keskiverron ihmisen tasoinen tekoäly on todellisuutta n. 15v kuluttua. Sen ei tarvitse pystyä luovaan tutkimustyöhön (aluksi), mutta se vie akateemisilta rutiinityöt vauhdilla (vaikka lisääkin jäljelle jäävien huippuosaajien tuottavuuden uusiin sfääreihin).
Viittaan tietysti referensinä IBM:n Watson-projektiin, joka on vasta pientä alkua, siitä mitä nähdään 5-10v kuluttua (puhumattkaan sen jälkeen).
Kysymys viime kädessä maailmantalouden toleranssista: kuinka hauras korttitalo se lopulta on. Sen harva tietää. Jos se on hyvin hauras, tuho tulee 5v kuluessa, jos virheistä otetaan oppia ja tehdään paljon "pieniä korjaksia" tuho tulee vasta 20v kuluttua. Tarvitaan todella isoja korjauksia, että tuholta oikeasti vältytään, niin isoja, että niiden mittasuhteet ovat täysiä tabuja.- KN$
Itäsuomen uutisissa oli juttu valkoisen kaviaarin tuotannon aloittamisesta Suomessa. Menee vientiin Venäjälle ja arabimaihin. 3000€ / kilo.
http://www.youtube.com/watch?v=vCD-Lnkcihs
http://areena.yle.fi/video/1308155858210 Taas mennään!
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Nordea irtisanoo Suomessa satoja/1135268930033
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Selvitys Yrityksillä vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa/1135268957470
Voitollinen ja menestyvä finanssialan yritys vähentää työvoimaansa n. seitsemällä prosentilla. Mitä hämmästyttävää siinä on? Yrityksillä yleensä, myös Nordealla, on vaikeuksia löytää sopivaa uutta työvoimaa. Kai ymmärrätte mistä tässä kaikessa on kysymys? Taas tästä:
Teknologian kehitys nostaa työn tuottavuutta ja tekee jäljelle jääneistä työtehtävistä niin vaikeita, että niihin kykeneviä työntekijöitä on yhä vaikeampi löytää.
Kierre on jatkuva ja yhä paheneva, koska irtisanotuilla kaikkialla maaailmassa on yhä huonompi ostovoima, josta seuraa paine hintojen ja kustannusten laskemiseen ja työn tuottavuuden kohottamiseen.
Niin se menee.
Mutta kierre on jotenkin oikaistava.
Muuten tuho on hyvin pian varma.- Täystuho nro 1
Jälleen palaamme peruskysymykseen, eli miten automaatiolla tuotettu hyvä pitäisi jakaa. Toisaalta maapallon resurssien kestävyyden takaamiseksi sekä jaettavan että jakajien määrää tulisi radikaalisti vähentää ja pikaisesti.
Koko ajan, itse asiassa päivittäin, löytyy lisää vahvistuksia siitä trendistä mihin olemme menossa. Korkea teknologia ja työn tuottavuuden kiihtyvä kasvu ei tuo vaurautta vaan tuloeroja. Köyhien ja hyvin varakkaiden määrä lisääntyy, mutta hyvinvoivan keskiluokan vuodet ovat pian kaikkialla luetut:
http://www.hs.fi/ulkomaat/Köyhyys leviää keskiluokan paratiiseihin Yhdysvalloissa/a1305546217517
Keskiluokan ostovoiman huvetessa ilmiö vain kiihtyy: tuottavuuden on pakko kasvaa yhä kiihtyvämmin ja jengiä pistetään yrityksistä pihalle. Hallitukset yrittävät epätoivoista velkaelvytystä, mutta velkoja ei voida maksaa ja seurauksena on yhä pahempi finanssikriisi.
Konsteja selvitä tilanteesta olisi, jos ratkaisu annettaisiin poliitikkojen ja ekonomistien sijaan insinöörien käsiin.Taas esimerkki työn tuottavuuden rajusta kasvusta:
"AOL Launches New ‘Lights Out’ Data Center"
http://www.datacenterknowledge.com/archives/2011/10/11/aol-launches-new-lights-out-data-center/
AOL avaa 100% miehittämättömän data-centerin: kaikki toiminnat kauko-ohjattuja tai automaattisia. Siis jäljelle jäävät etätyötehtävät ovat taatusti vaativia ja stressaavia. Samat etätyöntekijät joutuvat huolehtimaan useista keskuksista jatkossa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.691900Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641509- 901288
- 1251275
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491200Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2701009- 75962
- 107925
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi109881Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin47733