Bava vai Äksä

Monessa kasarix:ssä on umpilaminaattia pohja-alue, kyljet ja kansi ei ole sen vettyneimpiä kuin muissakaan coreveneissä. Divinycellin voi kuivata balsaa ei. Vettynytkin 2 kuorirakenne on jäykempi kuin löystynyt umpilaminaatti.

Bavaria 38 Cruisereita taitaa olla jo aika montaa sukupolvea ja lisäksi jokaisesta useita kölivaihtoehtoja. Noin suuri ero tuskin on minkään Bavaria 38:n ja vaikkapa X-37:n välillä. Vaikkapa tämä jää melko vähän X:lle: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-international/GER5322.PDF

Erityisesti kovalla avotuulella hitaimmatkin Bavaria 38 versiot kulkevat aivan hyvin. Suurimmat surffinopeudet voivat puuttua, mutta keskinopeudessa eroa ei paljoa tule. 8 kn keskivauhti syntyy helposti 10 m/s tuulessa.

Alkuperäinen kysyjä oli kuitenknin kiinnostunut 80-luvun lopun veneistä. Tuolloin oikea vertailukohta on X-372, joka ei ole mitenkään ihmeellisen nopea. Saman aikakauden Bavaria 370 (J&V suunnittelua) on kutakuinkin yhtä nopea.

Joakim_ kirjoitti:

Bavaria 38 Cruisereita taitaa olla jo aika montaa sukupolvea ja lisäksi jokaisesta useita kölivaihtoehtoja. Noin suuri ero tuskin on minkään Bavaria 38:n ja vaikkapa X-37:n välillä. Vaikkapa tämä jää melko vähän X:lle: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-international/GER5322.PDF

Erityisesti kovalla avotuulella hitaimmatkin Bavaria 38 versiot kulkevat aivan hyvin. Suurimmat surffinopeudet voivat puuttua, mutta keskinopeudessa eroa ei paljoa tule. 8 kn keskivauhti syntyy helposti 10 m/s tuulessa.

Alkuperäinen kysyjä oli kuitenknin kiinnostunut 80-luvun lopun veneistä. Tuolloin oikea vertailukohta on X-372, joka ei ole mitenkään ihmeellisen nopea. Saman aikakauden Bavaria 370 (J&V suunnittelua) on kutakuinkin yhtä nopea.

Lue lisää

Mutta MerimyyräX on X-372 eikä se ole mikään ranskanpulla (esim. First) tai saksanseisoja (kuten vaikka Dehler).

33 kirjoitti:

Mutta MerimyyräX on X-372 eikä se ole mikään ranskanpulla (esim. First) tai saksanseisoja (kuten vaikka Dehler).

Ei ranskanpulla, mutta hidas. MerimyyräX oli Atlantin ylityksessään (ARC) noin 3 vrk Bavariaa (isompaa toki) hitaampi.

Suomalaisveneiden purjehdusaikoja, malli, nimi

19d 08h 32min, Swan 57, Tenareze
... 2,5h ->
19d 11h 07min, Bavaria 46, Meritähti
... 10h ->
19d 18h 42min, X-43, Xia
... 2d 22h ->
22d 06h 04min, X-37, MeriMyyräX

Omissa sarjoissaankin noista Bavaria oli nopein.

Luokka B, sijalla
2. Meritähti, Bavaria 46

Luokka C, sijalla
15. Xia, X-43

Luokka F, sijalla
3. Tenareze, Swan 57

Luokka H, sijalla
5. MeriMyyräX, X-372

24 kirjoitti:

Ei ranskanpulla, mutta hidas. MerimyyräX oli Atlantin ylityksessään (ARC) noin 3 vrk Bavariaa (isompaa toki) hitaampi.

Suomalaisveneiden purjehdusaikoja, malli, nimi

19d 08h 32min, Swan 57, Tenareze
... 2,5h ->
19d 11h 07min, Bavaria 46, Meritähti
... 10h ->
19d 18h 42min, X-43, Xia
... 2d 22h ->
22d 06h 04min, X-37, MeriMyyräX

Omissa sarjoissaankin noista Bavaria oli nopein.

Luokka B, sijalla
2. Meritähti, Bavaria 46

Luokka C, sijalla
15. Xia, X-43

Luokka F, sijalla
3. Tenareze, Swan 57

Luokka H, sijalla
5. MeriMyyräX, X-372

Lue lisää

Et kai tosissasi päättele eri veneiden nopeusominaisuuksia yksittäisten matkapurjehdussuoritusten perusteella yhden ainoan ARC:n aikana? Eikö olisi fiksumpaa ottaa huomattavasti isompi otos vaikkapa usean vuoden ARC-tuloksista, jotta saisit edes himpun vertaa tilastollista merkitsevyyttä analyysiisi?

Joakim_ kirjoitti:

Bavaria 38 Cruisereita taitaa olla jo aika montaa sukupolvea ja lisäksi jokaisesta useita kölivaihtoehtoja. Noin suuri ero tuskin on minkään Bavaria 38:n ja vaikkapa X-37:n välillä. Vaikkapa tämä jää melko vähän X:lle: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-international/GER5322.PDF

Erityisesti kovalla avotuulella hitaimmatkin Bavaria 38 versiot kulkevat aivan hyvin. Suurimmat surffinopeudet voivat puuttua, mutta keskinopeudessa eroa ei paljoa tule. 8 kn keskivauhti syntyy helposti 10 m/s tuulessa.

Alkuperäinen kysyjä oli kuitenknin kiinnostunut 80-luvun lopun veneistä. Tuolloin oikea vertailukohta on X-372, joka ei ole mitenkään ihmeellisen nopea. Saman aikakauden Bavaria 370 (J&V suunnittelua) on kutakuinkin yhtä nopea.

Lue lisää

seli seli,

http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_över_LYS-tal
"Bavaria 34

1,16

Bavaria 36 CR 01 -05

1,17

Bavaria 37 Cr. 2005

1,19
"

vrt vaikka inferno 26 lysiin.

Joakim_ kirjoitti:

Bavaria 38 Cruisereita taitaa olla jo aika montaa sukupolvea ja lisäksi jokaisesta useita kölivaihtoehtoja. Noin suuri ero tuskin on minkään Bavaria 38:n ja vaikkapa X-37:n välillä. Vaikkapa tämä jää melko vähän X:lle: http://dsv.org/fileadmin/user_upload/media/_bootsdokumente/download/orc-international/GER5322.PDF

Erityisesti kovalla avotuulella hitaimmatkin Bavaria 38 versiot kulkevat aivan hyvin. Suurimmat surffinopeudet voivat puuttua, mutta keskinopeudessa eroa ei paljoa tule. 8 kn keskivauhti syntyy helposti 10 m/s tuulessa.

Alkuperäinen kysyjä oli kuitenknin kiinnostunut 80-luvun lopun veneistä. Tuolloin oikea vertailukohta on X-372, joka ei ole mitenkään ihmeellisen nopea. Saman aikakauden Bavaria 370 (J&V suunnittelua) on kutakuinkin yhtä nopea.

Lue lisää

2000 luvun bava 38:ia relevantimpi on esim ysäriluvun bava 38 holiday, lys 1.20:

http://www.seiling.org/nslysliste.do

X-372 lys on 1.27, joten revi siitä.

http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBcQFjAA&url=http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=208&Itemid=82&ei=2-pNToLfDYLj4QSyu8C7Bw&usg=AFQjCNHoI9fYrX8sf2IVcbJe1Oil3ynapg

4332677 kirjoitti:

2000 luvun bava 38:ia relevantimpi on esim ysäriluvun bava 38 holiday, lys 1.20:

http://www.seiling.org/nslysliste.do

X-372 lys on 1.27, joten revi siitä.

http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBcQFjAA&url=http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=208&Itemid=82&ei=2-pNToLfDYLj4QSyu8C7Bw&usg=AFQjCNHoI9fYrX8sf2IVcbJe1Oil3ynapg

Lue lisää

No, jos sovitaan, että Bavan vauhti on LYS-lukua 1,20 vastaava ja taas X-372:n 1,27:aa (oikeasti LYS-luku 1,26), niin paljonko on vaihtiero solmuissa? Kun X menee 8 kn, täytyy Bavan mennä 7,56 kn. Ja vastaavasti 6 kn vs. 5,67. Eli mene lähellekään:

"Esim bava 38 cruiser on surkea purjehtimaan, jos se menee 6 solmua niin vastaava x- reippasti yli 7 solmua. Reippaassa avotuulessa taas moni x: surffaa ja menee 10 solmua ilman spinnua, silloin bava kyntää merta 6 solmua. "

Jotta nopeusero olisi 7 vs. 6 kn, pitäisi Bavarian LYS-luvun olla 1,09. Vastaavasti jo LYS=1,00 veneet menevät helposti yli 6 kn ja edes X-41 ei kulje helposti 10 kn keskivauhtia (vaatii reilusti yli 10 m/s ilman spinnua).

Oma kokemus yhdestä yksilöstä, vm 2006, on se että vanttiruuvista mittaa ottaen saavutetaan sama murtolujuus, Seldenin ohjeen mukaan mitattuna, vielä vuonna 2011.
Eli runko ei ole 6 sesongin aikana muuttunut tai joustanut ja ovetkin toimivat normaalisti..., telakoitaessa ymmärtääkseni paino on kölin päällä ja sivuista vain tuetaan että ei vene kaadu, ei voi tulla painaumia jos tehdään asiat oikein.

provot pannaan kirjoitti:

Oma kokemus yhdestä yksilöstä, vm 2006, on se että vanttiruuvista mittaa ottaen saavutetaan sama murtolujuus, Seldenin ohjeen mukaan mitattuna, vielä vuonna 2011.
Eli runko ei ole 6 sesongin aikana muuttunut tai joustanut ja ovetkin toimivat normaalisti..., telakoitaessa ymmärtääkseni paino on kölin päällä ja sivuista vain tuetaan että ei vene kaadu, ei voi tulla painaumia jos tehdään asiat oikein.

Lue lisää

Kyse ei ollut vm:sta 2006. Ymmärsin, että kerrottiin 80-luvun loppupuolen veneestä! Jonkun purjehtijan kokemille tosiasioille ei varmaankaan pitäisi ummistaa silmiään ja leimata provoksi, vaikka kysymys olisi omasta suosikista.

Itselläni oli 36-jalkainen vm -82 vene, ei tosin kumpikaan kyseinen merkki, jossa oli samanlainen rungon joustamisen ongelma. Rikiä ei saanut niin kireäksi kuin olisin halunnut. Vessan oven kulma alkoi hangata, jos vanttiruuvia kiristi niin, ettei leen puoleinen alavantti heiluisi löysänä kryssillä.Sisustus natisi kovasti, kun oli vähänkin merenkäyntiä. Kisoissa pärjäsin kuitenkin kohtuullisesti, mutta luottamus veneen rakenteisiin katosi. Kyllä rungon täytyy olla jäykempi. Veneissä on suuria eroja!

Mittaussysteemissäsi on muuten yksi heikkous. Se, että vanttiruuvin mitta on "6 sesongin aikana" aina sama (tarkoitit varmaankin svanttiruuvien pituusmittoja kiristettyinä?), ei tarkoita rungon säilyneen täsmälleen ennallaan. Vaijeri venyy! En myöskään ymmärtänyt mitä tarkoitit "saman murtolujuuden saavuttamisella". Jos tarkoitit vanttien kireyden mittaamista tiettyyn prosenttiin niiden murtolujuudesta, sitäkään ei voi tehdä vanttiruuvin kiristyspituutta mittaamalla.

älä leimaa! kirjoitti:

Kyse ei ollut vm:sta 2006. Ymmärsin, että kerrottiin 80-luvun loppupuolen veneestä! Jonkun purjehtijan kokemille tosiasioille ei varmaankaan pitäisi ummistaa silmiään ja leimata provoksi, vaikka kysymys olisi omasta suosikista.

Itselläni oli 36-jalkainen vm -82 vene, ei tosin kumpikaan kyseinen merkki, jossa oli samanlainen rungon joustamisen ongelma. Rikiä ei saanut niin kireäksi kuin olisin halunnut. Vessan oven kulma alkoi hangata, jos vanttiruuvia kiristi niin, ettei leen puoleinen alavantti heiluisi löysänä kryssillä.Sisustus natisi kovasti, kun oli vähänkin merenkäyntiä. Kisoissa pärjäsin kuitenkin kohtuullisesti, mutta luottamus veneen rakenteisiin katosi. Kyllä rungon täytyy olla jäykempi. Veneissä on suuria eroja!

Mittaussysteemissäsi on muuten yksi heikkous. Se, että vanttiruuvin mitta on "6 sesongin aikana" aina sama (tarkoitit varmaankin svanttiruuvien pituusmittoja kiristettyinä?), ei tarkoita rungon säilyneen täsmälleen ennallaan. Vaijeri venyy! En myöskään ymmärtänyt mitä tarkoitit "saman murtolujuuden saavuttamisella". Jos tarkoitit vanttien kireyden mittaamista tiettyyn prosenttiin niiden murtolujuudesta, sitäkään ei voi tehdä vanttiruuvin kiristyspituutta mittaamalla.

Lue lisää

Mainitsin Seldenin ohjeen, eli tämän mukaan tarkastaen v 2011 on vanttiruuvista mitattuna sama arvo edelleen pätevä, olen kiristänyt maks 25% murtolujuudesta eli 5mm venymä 2m matkalla ..., ( 5% murtolujuudesta on yhtä kuin vantin 1mm venymä 2m matkalla, mitta lukitaan toisesta päästä...)
Jos aina vain kiristää samaan mittaan tarkastamatta vantin venymää niin silloin realisoituu tuo sinun mainitsemasi heikkous, pysyvää venymää ei vanttiin pitäisi tulla ellei murtolujuutta ylitetä...

Kävin katsomassa yhtä Bavariaan, jossa kannen liimaus oli uusittu vuotojen vuoksi. Vuotaa edelleen, ja nyt seuraavaksi vaihdetaan mantookitolpat tukevampiin josko se auttaisi vuotoon.

M.D. kirjoitti:

Kävin katsomassa yhtä Bavariaan, jossa kannen liimaus oli uusittu vuotojen vuoksi. Vuotaa edelleen, ja nyt seuraavaksi vaihdetaan mantookitolpat tukevampiin josko se auttaisi vuotoon.

Lue lisää

Tietääkseni mantoogin tolppien kansiheloja on vaihdettu muissakin bavoissa ja mystisistä kansivuodoista muistan olleen keskustelua bavariaomistajien sivuilla. En tiedä onko kyseessä jonkun mallin tyyppivika. Kannattaa ostotilanteessa kuitenkin jollain tavalla varmentua, ettei ole kansivuotoja. Ehkä vuotojäljet kannen alla paljastavat - mikä koskee tietysti kaikkia vanhoja veneitä.

Kunnon purjeveneessä onkin halkaisijaltaan 40cm puhelintolppa, mihinkaan taipumaton toppiriki, roikkuva keulavantti, pitkä köli ja massaa niin että tuulta pitää olla 8 m/s jotta paatti johonkin kulkee.

;-)

Uteliaana kysyn, onko X-402:ssa kerrosrakenteinen runko myös vesilinjan alapuolella? Mihin paikkaan X-402:n pohjaan on porailtu vedenpoistoreikiä?
Varmaan olet suunnitelmissasi huomioinut X-402:n syväyksen, joka voi olla jonkinlainen haitta saaristoretkillä perheen kanssa.

tod näk. X-402:ssa on ainakin metrin levyinen umpilaminaatikaista perästä keulaan. Joissan x:issä on vain kölin ympärillä, tällöin kölin takareunaa porataan sisäkuoreen reikä ja imetään kuivatetaan vesi pois, pikku juttu.

Monessa venemerkissä ja mallissa on kerrosrakenteinen kansi, niiden korjaaminen on paljon monimutkaisempaa kuin rungosta veden poistaminen ja kuivaaminen.

sandwich pohjassa? kirjoitti:

Uteliaana kysyn, onko X-402:ssa kerrosrakenteinen runko myös vesilinjan alapuolella? Mihin paikkaan X-402:n pohjaan on porailtu vedenpoistoreikiä?
Varmaan olet suunnitelmissasi huomioinut X-402:n syväyksen, joka voi olla jonkinlainen haitta saaristoretkillä perheen kanssa.

Lue lisää

Ota huomioon, että x-402 köli (2.4m syväys) on ainakin 5 metriä keulasta. Jos yhtään on itämeren saaaristoissa purjehtinut, niin tietää, että kalliorannat joihin pikkupurkareilla pääsee, syvenevät jyrkästi ja niihin pääse myös isommilla veneillä.

443326767 kirjoitti:

Ota huomioon, että x-402 köli (2.4m syväys) on ainakin 5 metriä keulasta. Jos yhtään on itämeren saaaristoissa purjehtinut, niin tietää, että kalliorannat joihin pikkupurkareilla pääsee, syvenevät jyrkästi ja niihin pääse myös isommilla veneillä.

Lue lisää

...ja jos yhtään on oikeasti purjehtinut, tietää kyllä miten paljon 2.4 m matalampia väyläsyvyyksiä saaristossa on. Minusta on esim. kiva käyttää Ämbarsundin väylää (Bänö-Ö:n eteläp.), jos tulen Degerbyn ohi itään. Puhutaan vähän eri asioista, jos ainoana kriteerinä on saada keula kiinni jonkun syvän lahden kalliorantaan. Silti moni hieno ankkuripaikka jää paitsioon tuolla 2,4 m syväyksellä. Juolahtipa esimerkkinä mieleen Spårön suojainen laguuni Västervikin ulkopuolella, jonka moni tuntee mainiona suojasatamana. Sen sisäänmenokapeikosta pääsee korkeintaan 1.6m syväyksellä. Jos taas viittasit "itämeren saaristolla" myös Tanskaan, siellä on useita aika matalia vierassatamia, joissa 2.4 m syväys on liikaa. Sejerön satamassa jäin muuten hiekkaan kiinni paljon matalammalla syväyksellä...
Rupeapa silmäilemään merikarttoja ja Itämeren satamakirjoja niin huomaat, miten paljon enemmän liikkumisvapautta pienempi syväys sittenkin antaa!

saaristoa tunteva kirjoitti:

...ja jos yhtään on oikeasti purjehtinut, tietää kyllä miten paljon 2.4 m matalampia väyläsyvyyksiä saaristossa on. Minusta on esim. kiva käyttää Ämbarsundin väylää (Bänö-Ö:n eteläp.), jos tulen Degerbyn ohi itään. Puhutaan vähän eri asioista, jos ainoana kriteerinä on saada keula kiinni jonkun syvän lahden kalliorantaan. Silti moni hieno ankkuripaikka jää paitsioon tuolla 2,4 m syväyksellä. Juolahtipa esimerkkinä mieleen Spårön suojainen laguuni Västervikin ulkopuolella, jonka moni tuntee mainiona suojasatamana. Sen sisäänmenokapeikosta pääsee korkeintaan 1.6m syväyksellä. Jos taas viittasit "itämeren saaristolla" myös Tanskaan, siellä on useita aika matalia vierassatamia, joissa 2.4 m syväys on liikaa. Sejerön satamassa jäin muuten hiekkaan kiinni paljon matalammalla syväyksellä...
Rupeapa silmäilemään merikarttoja ja Itämeren satamakirjoja niin huomaat, miten paljon enemmän liikkumisvapautta pienempi syväys sittenkin antaa!

Lue lisää

Västervik joo on kiva pöpelikkö, sielläkin olen ollut 46 ft swanilla. Ihan samat ankkuripaikat on jollain 20 footterilla kuin 40 footterillakin. Kanoottikohteet on sitten erikseen.

443326767 kirjoitti:

Ota huomioon, että x-402 köli (2.4m syväys) on ainakin 5 metriä keulasta. Jos yhtään on itämeren saaaristoissa purjehtinut, niin tietää, että kalliorannat joihin pikkupurkareilla pääsee, syvenevät jyrkästi ja niihin pääse myös isommilla veneillä.

Lue lisää

Yli 35 vuotta Suomen ja Ruotsin saaristoa kiertäneenä voin sanoa, että noin suuri syväys (2.4 m) rajoittaa todella paljon luonnonsatamien käyttöä.

Syvä syväys kirjoitti:

Yli 35 vuotta Suomen ja Ruotsin saaristoa kiertäneenä voin sanoa, että noin suuri syväys (2.4 m) rajoittaa todella paljon luonnonsatamien käyttöä.

Pistän paremmaksi, yli 36 vuotta Itämerta kiertäneena voin sanoa, että 2.4 m syväsy ei ole ongelma 40 jalkaisessa veneessä. Köli on kaukana rannasta ja harva purjehtii pikkupurkareillakaan alle 2.5 m syvissä vesissä.

http://www.kotimaassa.fi/data/lehtijutut/2011-3_SuuretPurjelaivat.jpg

443326767 kirjoitti:

Västervik joo on kiva pöpelikkö, sielläkin olen ollut 46 ft swanilla. Ihan samat ankkuripaikat on jollain 20 footterilla kuin 40 footterillakin. Kanoottikohteet on sitten erikseen.

Lue lisää

Et siis tunne (edes) Ruotsin itäsaaristoa! Västervikin kaupunki vierassatamineen on aivan eri paikka kuin Spårön luonnonsatama (Spårö se Västervikin väylän vieressä oleva korkea saari, jonka päällä on torni). Spårössä on laguunimainen lahti, johon 46-jalkaisella Swanilla ei todellakaan pääse. Ehkä pääset ankkuroimaan Spårön itäpuoliseen lahteen, jonka pohjukkaan menessä on varottava kivikkoja.
Mitä syvempi vene sitä enemmän tulee rajoituksia. Jos seilaat Swan 65:llä, sinun on vielä vaikeampi löytää satamapaikkoja edes vierassatamista kuin 46:lla. Paikkavaraukset vierassatamiin on yleensä tehtävä etukäteen, jos seilaa isolla syvällä paatilla.
Monet ankkuripaikat todellakin ovat ihan samoja "jollain 20 footerilla kuin 40 footerillakin". Veneen syväys sanelee, mille ankkuripaikalle pääsee - ei LOA!

443326767 kirjoitti:

Pistän paremmaksi, yli 36 vuotta Itämerta kiertäneena voin sanoa, että 2.4 m syväsy ei ole ongelma 40 jalkaisessa veneessä. Köli on kaukana rannasta ja harva purjehtii pikkupurkareillakaan alle 2.5 m syvissä vesissä.

http://www.kotimaassa.fi/data/lehtijutut/2011-3_SuuretPurjelaivat.jpg

Lue lisää

No, jos ruvetaan kehumiskisaan, yli 56 vuotta Itämerta ja muita meriä kiertäneenä voin sanoa 2.4m syväyksen todellakin olevan rajoittava tekijä niin Itämeren rannikoilla kuin muuallakin. Kaukopurjehduksiakin on tullut tehtyä. Tulee mieleen Bahaman saaristo. Enpä lähtisi sinnekään 2.4 m syväyksellä. Tietenkin syvästä kölistä on purjehduksellista etua, mutta muutoin se on kulkualuetta rajoittava tekijä.
Kyllä 40-jalkainen pikkupurkkari on kätevä retkipursi, kunhan siinä on alle 2 m syväys. Paras ratkaisu olisi nostoköli! Ovni voisi olla esimerkkinä.

syväys ratkaisee! kirjoitti:

Et siis tunne (edes) Ruotsin itäsaaristoa! Västervikin kaupunki vierassatamineen on aivan eri paikka kuin Spårön luonnonsatama (Spårö se Västervikin väylän vieressä oleva korkea saari, jonka päällä on torni). Spårössä on laguunimainen lahti, johon 46-jalkaisella Swanilla ei todellakaan pääse. Ehkä pääset ankkuroimaan Spårön itäpuoliseen lahteen, jonka pohjukkaan menessä on varottava kivikkoja.
Mitä syvempi vene sitä enemmän tulee rajoituksia. Jos seilaat Swan 65:llä, sinun on vielä vaikeampi löytää satamapaikkoja edes vierassatamista kuin 46:lla. Paikkavaraukset vierassatamiin on yleensä tehtävä etukäteen, jos seilaa isolla syvällä paatilla.
Monet ankkuripaikat todellakin ovat ihan samoja "jollain 20 footerilla kuin 40 footerillakin". Veneen syväys sanelee, mille ankkuripaikalle pääsee - ei LOA!

Lue lisää

Kanoottipaikoille ei ole tarvinnut mennä ruotsin itäsaaristossa. Eikä myöskään hermostua netissä, jotta pitäisi huutaa.

ääni nostokölille kirjoitti:

No, jos ruvetaan kehumiskisaan, yli 56 vuotta Itämerta ja muita meriä kiertäneenä voin sanoa 2.4m syväyksen todellakin olevan rajoittava tekijä niin Itämeren rannikoilla kuin muuallakin. Kaukopurjehduksiakin on tullut tehtyä. Tulee mieleen Bahaman saaristo. Enpä lähtisi sinnekään 2.4 m syväyksellä. Tietenkin syvästä kölistä on purjehduksellista etua, mutta muutoin se on kulkualuetta rajoittava tekijä.
Kyllä 40-jalkainen pikkupurkkari on kätevä retkipursi, kunhan siinä on alle 2 m syväys. Paras ratkaisu olisi nostoköli! Ovni voisi olla esimerkkinä.

Lue lisää

2.4m syvällä purjehtii aivan samoissa vesissä kuin alle 2.0 syvilläkin, fiksu purjehtia purjehtii erittäin varovasti alle oma syväys 1 metri vesissä.

Toisaalta, jos ei kokemusta edes 40 jalkaisella purjehduksesta, voi olla sellainen olo, ettei syvällä veneellä minnekään pääse.

sandwich pohjassa? kirjoitti:

Uteliaana kysyn, onko X-402:ssa kerrosrakenteinen runko myös vesilinjan alapuolella? Mihin paikkaan X-402:n pohjaan on porailtu vedenpoistoreikiä?
Varmaan olet suunnitelmissasi huomioinut X-402:n syväyksen, joka voi olla jonkinlainen haitta saaristoretkillä perheen kanssa.

Lue lisää

Kyllä on vähissä itämeren vedet, jotta yhdestä metristä syväyksen suhteen viitsitään täällä vääntää vuodesta toiseen...

0043266 kirjoitti:

2.4m syvällä purjehtii aivan samoissa vesissä kuin alle 2.0 syvilläkin, fiksu purjehtia purjehtii erittäin varovasti alle oma syväys 1 metri vesissä.

Toisaalta, jos ei kokemusta edes 40 jalkaisella purjehduksesta, voi olla sellainen olo, ettei syvällä veneellä minnekään pääse.

Lue lisää

Minulla on ollut kohta viisi kautta 2.4 m syväyksinen vene enkä ole huomannut mitään ongelmia luonnonsatamissa, sillä valitsen miljoonista vaihtoehdoista sellaiset joihin veneellä helposti pääsee. Joissain vierassatamissa voi sen sijaan olla vaikeuksia löytää tarpeeksi syvä paikka, mutta omalla kohdallani ongelma ratkeaa yleensä automaattisesti koska hakeudumme satamaan yleensä klo 18-20, jolloin kaikki paikat ovat täynnä ja jäämme siis redille.

0043266 kirjoitti:

2.4m syvällä purjehtii aivan samoissa vesissä kuin alle 2.0 syvilläkin, fiksu purjehtia purjehtii erittäin varovasti alle oma syväys 1 metri vesissä.

Toisaalta, jos ei kokemusta edes 40 jalkaisella purjehduksesta, voi olla sellainen olo, ettei syvällä veneellä minnekään pääse.

Lue lisää

" jos kokemusta edes 40 jalkaisella...". Kuvittelu on tietysti eri asia kuin koettu. Seilasin 45.000 mpk yli 40-jalkaisella, jossa syväys oli 2.3 m (pitkille retkille kuormattuna syväys oli vähän enemmän). Verrattuna aikaisempiin sekä nykyiseen veneeseeni, joissa syväys on vaihdellut veneestä riippuen 1,5:sta 1,9 m:iin, rajoituksia 2.3 m syväyksellä oli yllättävän paljon. Syväyksen rajoittamaa reviiriä on ollut niin meidän saaristossamme kuin vuorovesialueella tai kaukopurjehduksilla. Pitäköön kukin mielipiteistään kiinni, kunhan venettä hankkiessaan itse tietää omat tarpeensa ja purjehdushaaveensa.

Keskustelu virisi 80-luvun X-402 vs bava vaihtoehdosta. Ehkä siinä kategoriassa syväyksellä ei ole kovin suurta merkitystä ostopäätökseen. Jos kysymys olisi ollut "oikeista" pitkänmatkan pursista tai vaikka 40-jalkaisista pursista saaristokäyttöön, syväyksen merkitys valinnassa olisi kenties tärkeämpi. Nyt syväys taisi oli keskustelun sivuraide, joillekin tilaisuus oman veneen kehumiseen ;)

koetun perusteella kirjoitti:

" jos kokemusta edes 40 jalkaisella...". Kuvittelu on tietysti eri asia kuin koettu. Seilasin 45.000 mpk yli 40-jalkaisella, jossa syväys oli 2.3 m (pitkille retkille kuormattuna syväys oli vähän enemmän). Verrattuna aikaisempiin sekä nykyiseen veneeseeni, joissa syväys on vaihdellut veneestä riippuen 1,5:sta 1,9 m:iin, rajoituksia 2.3 m syväyksellä oli yllättävän paljon. Syväyksen rajoittamaa reviiriä on ollut niin meidän saaristossamme kuin vuorovesialueella tai kaukopurjehduksilla. Pitäköön kukin mielipiteistään kiinni, kunhan venettä hankkiessaan itse tietää omat tarpeensa ja purjehdushaaveensa.

Keskustelu virisi 80-luvun X-402 vs bava vaihtoehdosta. Ehkä siinä kategoriassa syväyksellä ei ole kovin suurta merkitystä ostopäätökseen. Jos kysymys olisi ollut "oikeista" pitkänmatkan pursista tai vaikka 40-jalkaisista pursista saaristokäyttöön, syväyksen merkitys valinnassa olisi kenties tärkeämpi. Nyt syväys taisi oli keskustelun sivuraide, joillekin tilaisuus oman veneen kehumiseen ;)

Lue lisää

"Syväyksen rajoittamaa reviiriä on ollut "

Varmasti on syväyksen rajoittamaa reviiriä maapallon vesistöissä. Mutta jos matkanteko on 40 sentistä kiinni (1.9 vs 2.3 m), niin purjehdustyyli on sellainen, että on koko ajan kivillä, veden korkeus vaihtelee yli tuon ja myöskin meren pohjan muodot ylittää 40 cm.

saaristoa tunteva kirjoitti:

...ja jos yhtään on oikeasti purjehtinut, tietää kyllä miten paljon 2.4 m matalampia väyläsyvyyksiä saaristossa on. Minusta on esim. kiva käyttää Ämbarsundin väylää (Bänö-Ö:n eteläp.), jos tulen Degerbyn ohi itään. Puhutaan vähän eri asioista, jos ainoana kriteerinä on saada keula kiinni jonkun syvän lahden kalliorantaan. Silti moni hieno ankkuripaikka jää paitsioon tuolla 2,4 m syväyksellä. Juolahtipa esimerkkinä mieleen Spårön suojainen laguuni Västervikin ulkopuolella, jonka moni tuntee mainiona suojasatamana. Sen sisäänmenokapeikosta pääsee korkeintaan 1.6m syväyksellä. Jos taas viittasit "itämeren saaristolla" myös Tanskaan, siellä on useita aika matalia vierassatamia, joissa 2.4 m syväys on liikaa. Sejerön satamassa jäin muuten hiekkaan kiinni paljon matalammalla syväyksellä...
Rupeapa silmäilemään merikarttoja ja Itämeren satamakirjoja niin huomaat, miten paljon enemmän liikkumisvapautta pienempi syväys sittenkin antaa!

Lue lisää

Bänö-Ön väylä on 1,8m merkattu, tuli mentyä 1,9m syväydellä, loki näytti minimissään 0,8 m. Onko muilla kokemuksia, kuinka isolla syväydellä on menty läpi?

skiglaaja. kirjoitti:

Bänö-Ön väylä on 1,8m merkattu, tuli mentyä 1,9m syväydellä, loki näytti minimissään 0,8 m. Onko muilla kokemuksia, kuinka isolla syväydellä on menty läpi?

Menitkö koko matkan Husön läheltä vai ainoastaan länsipätkän? Molemmissa kaiku on mulla käynyt lähellä kahta metriä (kalibroitu näyttämään vedenpinnasta). Kuulemma Husöltä alkava pätkä on matalampi ja jälkimmäisestä on menty jopa 2,2 m syväyksellä ja tuttu on mennyt pariin kertaan 2 m syväyksellä hitaasti koneella. Itse olen kaiussa nähnyt muistaakseeni 2,2-2,3 m lukemia, joten en uskaltanut mennä edes 2 m syväyksellä.

Tiedä sitten miten tarkka kaiku on ja miten paljon se reagoi merilevään. Österskärin satamasta länteen lähtevä reitti oli kalastajan mukaan turvallinen 2 m syväyteen saakka normaalivedellä, mutta mennessämme oli kai hiukan alle normaaliveden. Kaiku näytti alimmillaan 1,9 mutta 2 m köli ei osunut. Kaiussa 0,6 m offset, joka on paremminkin liikaa kuin liian vähän eli olisi pitänyt osua.

Joakim_ kirjoitti:

Menitkö koko matkan Husön läheltä vai ainoastaan länsipätkän? Molemmissa kaiku on mulla käynyt lähellä kahta metriä (kalibroitu näyttämään vedenpinnasta). Kuulemma Husöltä alkava pätkä on matalampi ja jälkimmäisestä on menty jopa 2,2 m syväyksellä ja tuttu on mennyt pariin kertaan 2 m syväyksellä hitaasti koneella. Itse olen kaiussa nähnyt muistaakseeni 2,2-2,3 m lukemia, joten en uskaltanut mennä edes 2 m syväyksellä.

Tiedä sitten miten tarkka kaiku on ja miten paljon se reagoi merilevään. Österskärin satamasta länteen lähtevä reitti oli kalastajan mukaan turvallinen 2 m syväyteen saakka normaalivedellä, mutta mennessämme oli kai hiukan alle normaaliveden. Kaiku näytti alimmillaan 1,9 mutta 2 m köli ei osunut. Kaiussa 0,6 m offset, joka on paremminkin liikaa kuin liian vähän eli olisi pitänyt osua.

Lue lisää

menin tosiaan vaan länsipätkän Bänö-Ön;sta länteen. Uusi kaiku, lukemat kölin alla. Ehkäpä siitä normaalivedellä uskaltaa varovasti ajaa läpi itä pätkänkin myös...

443242 kirjoitti:

"Syväyksen rajoittamaa reviiriä on ollut "

Varmasti on syväyksen rajoittamaa reviiriä maapallon vesistöissä. Mutta jos matkanteko on 40 sentistä kiinni (1.9 vs 2.3 m), niin purjehdustyyli on sellainen, että on koko ajan kivillä, veden korkeus vaihtelee yli tuon ja myöskin meren pohjan muodot ylittää 40 cm.

Lue lisää

Päättäköön kukin minkä reviirin haluaa jättää reissujensa ulkopuolelle, kun valitsee yli 2 m syväyksen. 2.3-2.4 m syväyksellä ei kannata yrittää esim Hollannin kanavaverkostoon. Olen 5-6 kertaa käyttänyt Pohjanmeren reissuillani Hollannin kanavia, kun sää avomerellä on ollut huono. On ollut mukavampi edetä kanaville ja tutustua tuulimyllymaan pikkukyliin kuin jäädä jonnekin vierassatamaan odottelemaan sään paranemista. Voitte itse tsekata kartoista, mikä on kanavien syvyys. Esim. Dokkumer Ee kanavassa se on 2.0 m. Tätä kanavaa joutuu käyttämään, jos lähtee Ijsselmneeriltä tai Waddenzeelta kanavaverostoon päästäkseen itäisiltä Friisien saarilta takaisin Pohjanmerelle - tai tietysti päinvastaiseen suuntaan. Onnistuu 1.9 m syväyksellä, tosin joitakin mutaan tarttumisia saattaa sattua.
Oma lukunsa on Keski-Euroopan kanavaverkosto Välimerelle (tai jopa Mustalle merelle) asti. Jos haluaa pysytellä ainoastaan syvillä vesillä, hankkii syväkölisen veneen. Niin yksinkertaista valinta on!
Esimerkkejä kyllä löytyy, mutta ne konkretisoituvat vasta, kun on vaihtanut veneen matalasta syvälukuiseen tai päinvastoin. Jos vaihdat alle 2 m syväyksestä n. 2,4 m:iin, löydät jopa uusia kiviä tutuista satamista! Näin kävi itselleni, siksi muistutan!

Euroopan kanavat? kirjoitti:

Päättäköön kukin minkä reviirin haluaa jättää reissujensa ulkopuolelle, kun valitsee yli 2 m syväyksen. 2.3-2.4 m syväyksellä ei kannata yrittää esim Hollannin kanavaverkostoon. Olen 5-6 kertaa käyttänyt Pohjanmeren reissuillani Hollannin kanavia, kun sää avomerellä on ollut huono. On ollut mukavampi edetä kanaville ja tutustua tuulimyllymaan pikkukyliin kuin jäädä jonnekin vierassatamaan odottelemaan sään paranemista. Voitte itse tsekata kartoista, mikä on kanavien syvyys. Esim. Dokkumer Ee kanavassa se on 2.0 m. Tätä kanavaa joutuu käyttämään, jos lähtee Ijsselmneeriltä tai Waddenzeelta kanavaverostoon päästäkseen itäisiltä Friisien saarilta takaisin Pohjanmerelle - tai tietysti päinvastaiseen suuntaan. Onnistuu 1.9 m syväyksellä, tosin joitakin mutaan tarttumisia saattaa sattua.
Oma lukunsa on Keski-Euroopan kanavaverkosto Välimerelle (tai jopa Mustalle merelle) asti. Jos haluaa pysytellä ainoastaan syvillä vesillä, hankkii syväkölisen veneen. Niin yksinkertaista valinta on!
Esimerkkejä kyllä löytyy, mutta ne konkretisoituvat vasta, kun on vaihtanut veneen matalasta syvälukuiseen tai päinvastoin. Jos vaihdat alle 2 m syväyksestä n. 2,4 m:iin, löydät jopa uusia kiviä tutuista satamista! Näin kävi itselleni, siksi muistutan!

Lue lisää

Näin purjeveneilijänä en lähtisi venettä valitessani miettimään ensisijaisesti sen soveltuvuutta sisävesien kanaville. Enkä toissijaisestikaan. Syväkölisiä veneitä arvostelevat eniten ne, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa koskaan hankkia sellaista.

Joakim_ kirjoitti:

Menitkö koko matkan Husön läheltä vai ainoastaan länsipätkän? Molemmissa kaiku on mulla käynyt lähellä kahta metriä (kalibroitu näyttämään vedenpinnasta). Kuulemma Husöltä alkava pätkä on matalampi ja jälkimmäisestä on menty jopa 2,2 m syväyksellä ja tuttu on mennyt pariin kertaan 2 m syväyksellä hitaasti koneella. Itse olen kaiussa nähnyt muistaakseeni 2,2-2,3 m lukemia, joten en uskaltanut mennä edes 2 m syväyksellä.

Tiedä sitten miten tarkka kaiku on ja miten paljon se reagoi merilevään. Österskärin satamasta länteen lähtevä reitti oli kalastajan mukaan turvallinen 2 m syväyteen saakka normaalivedellä, mutta mennessämme oli kai hiukan alle normaaliveden. Kaiku näytti alimmillaan 1,9 mutta 2 m köli ei osunut. Kaiussa 0,6 m offset, joka on paremminkin liikaa kuin liian vähän eli olisi pitänyt osua.

Lue lisää

Minä olen ajanut kummankin pätkän useaan kertaan 2,1m syväyksellä ilman pohjakosketusta. Väylän kulukusyvyyshän ei ole sama kuin haraussyvyys. Varavettä on n. 0,5 m ja tuolla väylällä matalin kaikuni näyttämä todellinen syvyys on ollut normaalivedellä n. 2,4 m ja se on kolmessa kohdassa: Husön päässä, melko pian Bänö-Ö:n jälkeen länteen ja ihan väylän länsipäässä. En minäkään sitä väylää lähtisi isolla miinusvedellä ajamaan.

Melat syvälle kirjoitti:

Näin purjeveneilijänä en lähtisi venettä valitessani miettimään ensisijaisesti sen soveltuvuutta sisävesien kanaville. Enkä toissijaisestikaan. Syväkölisiä veneitä arvostelevat eniten ne, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa koskaan hankkia sellaista.

Lue lisää

Eipä taida nimimerkki "melat syvälle" tuntea veneitä. Monilla venevalmistajilla on samasta veneestä tarjolla sekä syvä- että matalakölisempi versio. Ei ole tullut mieleen, että syväkölinen versio olisi aina niin paljon kalliimpi, että ostaja valitsisi halvemman hinnan takia matalakölisen version. Tietääkseni on jopa niin, että matalampi köli merkitsee lisähintaa. Rautaköli tietenkin on halvempi kuin lyijyköli, yleisesti ottaen. Sen ymmärrän, että joku saattaa tyytyä rautaköliin, koska se maksaa vähemmän. Nostoköliset matkaveneet, kuten Ovnit ja Southerlyt, eivät ole halvimpia nekään, vaikka pystyvät kulkemaan "sisävesien kanaville".

"Syväkölisiä veneitä arvostelevat eniten ne, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa koskaan hankkia sellaista". Tämä toteamus kuvastaa kirjoittajansa mielenlaatua tai tarvetta saada myytyä vanha raaserinsa, jossa syväys tuottaa ongelmia. Ainakin minun mielestäni keskustelua on käyty vain siitä, mitä käytännön haittaa on 2,4 m syväyksestä.

Euroopan kanavat? kirjoitti:

Päättäköön kukin minkä reviirin haluaa jättää reissujensa ulkopuolelle, kun valitsee yli 2 m syväyksen. 2.3-2.4 m syväyksellä ei kannata yrittää esim Hollannin kanavaverkostoon. Olen 5-6 kertaa käyttänyt Pohjanmeren reissuillani Hollannin kanavia, kun sää avomerellä on ollut huono. On ollut mukavampi edetä kanaville ja tutustua tuulimyllymaan pikkukyliin kuin jäädä jonnekin vierassatamaan odottelemaan sään paranemista. Voitte itse tsekata kartoista, mikä on kanavien syvyys. Esim. Dokkumer Ee kanavassa se on 2.0 m. Tätä kanavaa joutuu käyttämään, jos lähtee Ijsselmneeriltä tai Waddenzeelta kanavaverostoon päästäkseen itäisiltä Friisien saarilta takaisin Pohjanmerelle - tai tietysti päinvastaiseen suuntaan. Onnistuu 1.9 m syväyksellä, tosin joitakin mutaan tarttumisia saattaa sattua.
Oma lukunsa on Keski-Euroopan kanavaverkosto Välimerelle (tai jopa Mustalle merelle) asti. Jos haluaa pysytellä ainoastaan syvillä vesillä, hankkii syväkölisen veneen. Niin yksinkertaista valinta on!
Esimerkkejä kyllä löytyy, mutta ne konkretisoituvat vasta, kun on vaihtanut veneen matalasta syvälukuiseen tai päinvastoin. Jos vaihdat alle 2 m syväyksestä n. 2,4 m:iin, löydät jopa uusia kiviä tutuista satamista! Näin kävi itselleni, siksi muistutan!

Lue lisää

"Jos vaihdat alle 2 m syväyksestä n. 2,4 m:iin, löydät jopa uusia kiviä tutuista satamista! Näin kävi itselleni, siksi muistutan! "

Tuollainen huono veneilytapa on, että on tästä ennenkin menty. Ei taida kiinnostaa esim. vedenkorkeus ja kaikuluotaimen lukemat.

syväys ja hinta ? kirjoitti:

Eipä taida nimimerkki "melat syvälle" tuntea veneitä. Monilla venevalmistajilla on samasta veneestä tarjolla sekä syvä- että matalakölisempi versio. Ei ole tullut mieleen, että syväkölinen versio olisi aina niin paljon kalliimpi, että ostaja valitsisi halvemman hinnan takia matalakölisen version. Tietääkseni on jopa niin, että matalampi köli merkitsee lisähintaa. Rautaköli tietenkin on halvempi kuin lyijyköli, yleisesti ottaen. Sen ymmärrän, että joku saattaa tyytyä rautaköliin, koska se maksaa vähemmän. Nostoköliset matkaveneet, kuten Ovnit ja Southerlyt, eivät ole halvimpia nekään, vaikka pystyvät kulkemaan "sisävesien kanaville".

"Syväkölisiä veneitä arvostelevat eniten ne, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa koskaan hankkia sellaista". Tämä toteamus kuvastaa kirjoittajansa mielenlaatua tai tarvetta saada myytyä vanha raaserinsa, jossa syväys tuottaa ongelmia. Ainakin minun mielestäni keskustelua on käyty vain siitä, mitä käytännön haittaa on 2,4 m syväyksestä.

Lue lisää

"Tämä toteamus kuvastaa kirjoittajansa mielenlaatua tai tarvetta saada myytyä vanha raaserinsa, jossa syväys tuottaa ongelmia. Ainakin minun mielestäni keskustelua on käyty vain siitä, mitä käytännön haittaa on 2,4 m syväyksestä."

Hirveä tarve on joillakin uskotella, että purjehdus maailman merillä on puolesta metristä kiiinni. Kanavaveneily sopii moottoriveneilijöille ,ei purjein matkaa tekeville.

Matala köli on pois purjehdusominaisuuksista ja hyvä luovikyky on tärkeää purjein matkaa tekevälle.

syväys ja hinta ? kirjoitti:

Eipä taida nimimerkki "melat syvälle" tuntea veneitä. Monilla venevalmistajilla on samasta veneestä tarjolla sekä syvä- että matalakölisempi versio. Ei ole tullut mieleen, että syväkölinen versio olisi aina niin paljon kalliimpi, että ostaja valitsisi halvemman hinnan takia matalakölisen version. Tietääkseni on jopa niin, että matalampi köli merkitsee lisähintaa. Rautaköli tietenkin on halvempi kuin lyijyköli, yleisesti ottaen. Sen ymmärrän, että joku saattaa tyytyä rautaköliin, koska se maksaa vähemmän. Nostoköliset matkaveneet, kuten Ovnit ja Southerlyt, eivät ole halvimpia nekään, vaikka pystyvät kulkemaan "sisävesien kanaville".

"Syväkölisiä veneitä arvostelevat eniten ne, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa koskaan hankkia sellaista". Tämä toteamus kuvastaa kirjoittajansa mielenlaatua tai tarvetta saada myytyä vanha raaserinsa, jossa syväys tuottaa ongelmia. Ainakin minun mielestäni keskustelua on käyty vain siitä, mitä käytännön haittaa on 2,4 m syväyksestä.

Lue lisää

Taitaa kirjoittaja viitata siihen, että yleensä syvempiköliset ovat sieltä suuremmasta päästä ja uudempia. Nykyveneissä tuppaa olemaan keskimäärin syvempi köli kuin samassa kokoluokassa sukupolvi sitten. Aika monessa, ainakin ns. sarjatuotantovenessä, perushintaan kuluu tietty köli ja lisähinnasta saa sitten joko syvempää tai matalampaa, eri tyyppiä sekä materiaalin vaihtoa. Omasta mielestäni nimenomaan nykyisiin leveisiin venehin, kun vielä suositaan eväköliä, tarvitaan syvä köli, jotta sorto ei kasva kohtuuttomaksi kun vene kallistuu ja matala köli jäisi rungon "katveeseen". Nostokölit ovat cruiser-luokassa harvinaisuuksia. Pienissä, traileroitavissa veneissä nostoköli on sekä taloudellisesti, että käytännössä järkevä ratkaisu, mutta suurissa pursissä kalliimpi ja monimutkaisempi, joten Ovnia ja Sotherlyä on turha ottaa mukaan tähän esimerkkeinä. Ja niissä hinta määräytyy paljolti muillakin perusteilla kuin nostokölillä.

Saaristomerellä veneen syväyksellä on merkitystä liikkumiseen. Väyliä on speksattu mm. 1,9 metriin, 2,1 metriin jne. Esimerkiksi näitä kulkisin huoleti jos veneeni köli ulottuisi vaikkapa 1,8 metriin, mutta en sitten sillä 2,4 metrisellä. Käytännössä sillä pääsisi todennäköisesti hyvinkin kulkemaan, ainakin jos väylän merkintä olisi yli 2 metriä, mutta ajelisin silloin rauhallisesti moottorilla väylän keskivaiheilla. Pitemmän matkan taittamiseen varsinkin purjeilla valitsisin sitten syvemmät vedet. Satamalahtiin uskaltautuu hyvällä kelillä suuremmallakin syväyksellä, vaikka merikortti ei paljoa lupailekaan. Varovaisuutta, tähystystä ja toimiva kaiku. Näinhän luonnonsatamissa mennään rantakiinnitykseen matalampikulkuisillakin veneillä.

bast1s kirjoitti:

Minä olen ajanut kummankin pätkän useaan kertaan 2,1m syväyksellä ilman pohjakosketusta. Väylän kulukusyvyyshän ei ole sama kuin haraussyvyys. Varavettä on n. 0,5 m ja tuolla väylällä matalin kaikuni näyttämä todellinen syvyys on ollut normaalivedellä n. 2,4 m ja se on kolmessa kohdassa: Husön päässä, melko pian Bänö-Ö:n jälkeen länteen ja ihan väylän länsipäässä. En minäkään sitä väylää lähtisi isolla miinusvedellä ajamaan.

Lue lisää

kiitos tiedoista/kokemuksista. Harvoin tällä palstalla saa kunnon vastauksia. Tietty tietojen/kirjoitusten todenperäisyys jää aina vastaanottajalle harteille...

Melat syvälle kirjoitti:

Näin purjeveneilijänä en lähtisi venettä valitessani miettimään ensisijaisesti sen soveltuvuutta sisävesien kanaville. Enkä toissijaisestikaan. Syväkölisiä veneitä arvostelevat eniten ne, joilla ei ole yksinkertaisesti varaa koskaan hankkia sellaista.

Lue lisää

Lisään syväyskeskusteluun "vettä kiukaalle".
”World Cruising Survey” nimistä kirjaansa varten J.Cornell oli kysynyt mielipidettä Atlantin ja Tyynen valtameren ylittäneiltä purjehtijoilta siitä, minkälainen heidän ihanneveneensä olisi.
Syväyksen suhteen käsitykset jakautuivat seuraavasti:
110 pitkänmatkanpurjehtijaa katsoi ideaaliseksi maksimisyväykseksi 1.8 m!
30 oli sitä mieltä, että eivät hyväksyisi yli 1.5 m syväystä.
20 piti nostoköliä/centerboardia parhaana ratkaisuna.

Tämän haastattelututkimuksen mukaan pitkänmatkanpurjehtijoista yksikään ei toivonut 2.4 m syväystä !

Se tietysti on totta, että nykymuodin mukaiset perhe- ja kilpaveneet ovat yleensä leveitä pullukoita ja kohtalaisen syvä eväköli (ja syvä lapioperäsin, jopa kaksi kpl) on niiden runkomuodon takia välttämätön. Kyllähän syvälläkin eväkölillä pärjää, kun purjehtii luodatuilla vesillä ja käyttää riittävän syviä vierassatamia.... ;)

7654756ty kirjoitti:

"Jos vaihdat alle 2 m syväyksestä n. 2,4 m:iin, löydät jopa uusia kiviä tutuista satamista! Näin kävi itselleni, siksi muistutan! "

Tuollainen huono veneilytapa on, että on tästä ennenkin menty. Ei taida kiinnostaa esim. vedenkorkeus ja kaikuluotaimen lukemat.

Lue lisää

Uppoamista odottava veneilytapa on uskoa, että kaikki Itämeren kivet ovat jo kartalla.

bast1s kirjoitti:

Minä olen ajanut kummankin pätkän useaan kertaan 2,1m syväyksellä ilman pohjakosketusta. Väylän kulukusyvyyshän ei ole sama kuin haraussyvyys. Varavettä on n. 0,5 m ja tuolla väylällä matalin kaikuni näyttämä todellinen syvyys on ollut normaalivedellä n. 2,4 m ja se on kolmessa kohdassa: Husön päässä, melko pian Bänö-Ö:n jälkeen länteen ja ihan väylän länsipäässä. En minäkään sitä väylää lähtisi isolla miinusvedellä ajamaan.

Lue lisää

Minulla on myös kaiku näyttänyt matalimmat kohdat varmaan ihan samoissa kohdissa, n. 2,4 tosisyvyys normaalivedellä.

miten niin kaukana toisistaan? Samalla hintaa saa ostettua, pituus, leveys samassa haarukassa.

Vuonna -88 40 jalkainen HR maksoi uutena vähemmän kuin 40 jalkainen Bavaria.

27 kirjoitti:

miten niin kaukana toisistaan? Samalla hintaa saa ostettua, pituus, leveys samassa haarukassa.

Vuonna -88 40 jalkainen HR maksoi uutena vähemmän kuin 40 jalkainen Bavaria.

Lue lisää

Minkä vuoksi niiden arvon muutos olisi mennyt niin eri suuntiin ajan myötä?

mikä maksoi? kirjoitti:

Minkä vuoksi niiden arvon muutos olisi mennyt niin eri suuntiin ajan myötä?

koska Gibelstadtin veistämö aloitti 90 luvulla massatuotannon ja volyymituotannon sekä halvan hinnoittelun, jokainen mallisukupolvi oli halvempi kuin edellinen tuotannon optimoinnin johdosta. HR säilytti käsityönikkaroinnin valmistuksessa ja hinnat kohosivat joka mallisukupolven myötä. Tämä näkyy myös käytettyjen hinnoissa. tässä vakuuttunut omistaja hehkuttaa http://dolcevita390.blogspot.com/2009/01/bavaria-390-lagoon.html

27 kirjoitti:

miten niin kaukana toisistaan? Samalla hintaa saa ostettua, pituus, leveys samassa haarukassa.

Vuonna -88 40 jalkainen HR maksoi uutena vähemmän kuin 40 jalkainen Bavaria.

Lue lisää

Epäilen tuota kovasti. toi linkki on omistajan "myynti-hehkutusta" en paljoa arvoa sille laittais.
Mut jos näin on niin bavan hinta puolittuu 20-10 vuodessa, vrt -20% HR mikä ei myöskään ole hyvä.
Jossain vaiheessa täällä Bavarian jälleenmyyntiarvoa hehkutettiin hyvänä sijoituksena.

3+4 kirjoitti:

Epäilen tuota kovasti. toi linkki on omistajan "myynti-hehkutusta" en paljoa arvoa sille laittais.
Mut jos näin on niin bavan hinta puolittuu 20-10 vuodessa, vrt -20% HR mikä ei myöskään ole hyvä.
Jossain vaiheessa täällä Bavarian jälleenmyyntiarvoa hehkutettiin hyvänä sijoituksena.

Lue lisää

Rahan arvokin on hiukan muuttunut parin kymmenen vuoden aikana. Vuoden 1989 100 000mk on tänä päivänä pauttiarallaa 25 000 euroa eikä suinkaan 16000. Jonkun verran rahaa saattaa parin kymmenen vuoden aikana kulua huoltoihinkin.

No, joka tapauksessa vene ei ole koskaan sijoitus vaikka arvo säilyykin paremmin kuin autossa.

3+4 kirjoitti:

Epäilen tuota kovasti. toi linkki on omistajan "myynti-hehkutusta" en paljoa arvoa sille laittais.
Mut jos näin on niin bavan hinta puolittuu 20-10 vuodessa, vrt -20% HR mikä ei myöskään ole hyvä.
Jossain vaiheessa täällä Bavarian jälleenmyyntiarvoa hehkutettiin hyvänä sijoituksena.

Lue lisää

Kyllä Bavariat olivat kalliita 80/90-luvun taitteessa. Esimerkiksi syksyllä -90 HR36 maksoi 740 000 mk (124 k€) kun talvella 92 Bavaria 370 maksoi 795 000 mk (133 k€), Inferno 37 550 000 mk (92 k€) ja X-372 580 000 mk (97 k€). Noista varmasti huonoiten hintansa on pitänyt Bavaria.

Tästä ei kuitenkaan kannata paljoa päätellä uudempien Bavarioiden jälleenmyyntiarvoista. 2011 uusi HR37 maksaa 319 k€ eli hintataso on noussut 260% 21 vuodessa! XP38 maksaa 268 k€ eli niiden hintataso on noussut 280% 19 vuodessa. Finngulf 37 voinee pitää Inferno 37:n "seuraajana" ja se maksaa 206 k€ eli 220% hinnannousu. Vastaavasti Bavaria 36 Cruiser ja edeltäjä 37 Cruiser taitaa maksaa vain hiukan yli 100 k€ eli hintataso on laskenut 19 vuodessa yli 20%.

-90 HR36:sta saatetaan pyytää jopa enemmän kuin mitä uusi aikanaan maksoi. Silti hinta on selvästi alle puolet "uudesta vastaavasta". Vastaavasti Bavaria 370:stä pyynnit ovat ehkä 50-70 k€ eli suunnilleen puolet siitä mitä vene maksoi uutena ja hiukan yli puolet "uudesta vastaavasta". X-372:sta pyynnit ~70 k€ eli selkeästi alle mitä uusi aikoinaan ja vain 1/4 "uudesta vastaavasta".

"Skandien" hyvä jälleenmyyntihinta perustuu uskoakseni ainoastaan hurjaan uusien veneiden hinnannousuun. Uskooko joku, että varaa on vielä toiseen 200 % hinnankorotukseen verrattuna Bavariaan ja vastaaviin? Ilman sitä ei sama jälleenmyyntihinnan kehitys ole mahdollista.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä Bavariat olivat kalliita 80/90-luvun taitteessa. Esimerkiksi syksyllä -90 HR36 maksoi 740 000 mk (124 k€) kun talvella 92 Bavaria 370 maksoi 795 000 mk (133 k€), Inferno 37 550 000 mk (92 k€) ja X-372 580 000 mk (97 k€). Noista varmasti huonoiten hintansa on pitänyt Bavaria.

Tästä ei kuitenkaan kannata paljoa päätellä uudempien Bavarioiden jälleenmyyntiarvoista. 2011 uusi HR37 maksaa 319 k€ eli hintataso on noussut 260% 21 vuodessa! XP38 maksaa 268 k€ eli niiden hintataso on noussut 280% 19 vuodessa. Finngulf 37 voinee pitää Inferno 37:n "seuraajana" ja se maksaa 206 k€ eli 220% hinnannousu. Vastaavasti Bavaria 36 Cruiser ja edeltäjä 37 Cruiser taitaa maksaa vain hiukan yli 100 k€ eli hintataso on laskenut 19 vuodessa yli 20%.

-90 HR36:sta saatetaan pyytää jopa enemmän kuin mitä uusi aikanaan maksoi. Silti hinta on selvästi alle puolet "uudesta vastaavasta". Vastaavasti Bavaria 370:stä pyynnit ovat ehkä 50-70 k€ eli suunnilleen puolet siitä mitä vene maksoi uutena ja hiukan yli puolet "uudesta vastaavasta". X-372:sta pyynnit ~70 k€ eli selkeästi alle mitä uusi aikoinaan ja vain 1/4 "uudesta vastaavasta".

"Skandien" hyvä jälleenmyyntihinta perustuu uskoakseni ainoastaan hurjaan uusien veneiden hinnannousuun. Uskooko joku, että varaa on vielä toiseen 200 % hinnankorotukseen verrattuna Bavariaan ja vastaaviin? Ilman sitä ei sama jälleenmyyntihinnan kehitys ole mahdollista.

Lue lisää

Markan arvo romahti 1990-1992 D-markkaan verrattuna minkä silloiset asuntolainan ottajat varmaan muistavat.

Muutenkin 1980-luvun ja nykyisten veneiden vertaaminen pelkän pituuden perusteella on aika hankalaa sillä useimmissa veneissä oli tuolloin IOR-perät mikä vaikuttaa aika paljon sisätilajärjestelyihin. HR lienee ainoa kelpaava verrokki sillä peruskonsepti ei ole oikein muuttunut mihinkään.

24 kirjoitti:

Markan arvo romahti 1990-1992 D-markkaan verrattuna minkä silloiset asuntolainan ottajat varmaan muistavat.

Muutenkin 1980-luvun ja nykyisten veneiden vertaaminen pelkän pituuden perusteella on aika hankalaa sillä useimmissa veneissä oli tuolloin IOR-perät mikä vaikuttaa aika paljon sisätilajärjestelyihin. HR lienee ainoa kelpaava verrokki sillä peruskonsepti ei ole oikein muuttunut mihinkään.

Lue lisää

Rahanarvolaskurilla siis vuoden 1990 740 kMk on nykyrahassa 185kE, vuoden 1992 795 kMk 174kE.

24 kirjoitti:

Markan arvo romahti 1990-1992 D-markkaan verrattuna minkä silloiset asuntolainan ottajat varmaan muistavat.

Muutenkin 1980-luvun ja nykyisten veneiden vertaaminen pelkän pituuden perusteella on aika hankalaa sillä useimmissa veneissä oli tuolloin IOR-perät mikä vaikuttaa aika paljon sisätilajärjestelyihin. HR lienee ainoa kelpaava verrokki sillä peruskonsepti ei ole oikein muuttunut mihinkään.

Lue lisää

Varmaankin osa tuosta 92 hinnasta selittyy D-markalla. Venekatsauksessa 2/1988 hinnat olivat seuraavia (pituusjärjestyksessä): HR 312 378 kmk, Inferno 31 289, Comfortina 32 255, Maxi 999 289, Artina 33 307, Nauticat 33 477, Bavaria 340 375 kmk, Sweden Yacht 340 399, HR 352 539, Dehler 34 312, Maestro 35 433, Diva 35 347, Degerö 35 425, FG 36 395, Omega 36 375, X-372 430, Scanner 38 399 ja Sirena 385 398.

Tuolloin siis Bavaria oli selkeästi halvempi kuin HR, mutta samalla selkeästi kalliimpi kuin FG, Maxi, Artina, Dehler jne.