Käytetty purjevene n. 31 jalkaa

Rei-Vari

Hei,

Tavoitteena on löytää n. 20 - 30 t€ suunnilleen 31 jalkainen vene. Tilojen osalta on riittävää, että 4 henkeä asuu veneessä viikon suhteellisen mukavasti. Vessa pitää olla, mutta suihku tai satelliittiantenni ei ole tärkeysjärjestyksessä korkealla.

Olen purjehtinut muutamilla erilaisilla purjeveneillä n. viikon reissuja kesäisin. Osa veneistä on ollut linjakkaita ja suht. nopeita ja osa ns. kylpyammeita. Yksi keskeinen kriteeri on, että ko. veneen pitää olla hyvin purjehtiva, nopea ja turvallinen. Tarkoitus on käyttää venettä saaristossa, mutta satunnainen reissu lahden ylikin pitäisi onnistua turvallisesti (normaali kelissä).

Olen kartoittanut seuraavia sopivia veneitä, jotka ovat hintahaitarissa. Finn Flyer 31, Avance 33, H 323, Omega 30 ja Avance 36 (kallis).

Jos jollakin sattuu olemaan kokemuksia ko. veneistä, niin olisi mukava kuulla mielipiteitä ja neuvoja, minkä asioiden suhteen pitää olla tarkkana - kiitos.

139

4484

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 33

      Keskeinen ero on oikeastaan haluaako peräkajuuttaa vai ei. Ilman peräkajuuttaa puolitonnarit ovat erinomainen ratkaisu. Eli Murena, Ballad, Scampi, Linjett 30, Jon 30 jne. Groopin H-35 kannattaa myös pitää mielessä. Peräkajuutalla tuolla hinnalla et venettä taida välttämättä löytää.

    • Rei-Vari

      Peräkajuutta ei mielestäni ole mitenkään välttämätön, kun pienellä porukalla joka tapauksessa purjehditaan. Tärkeämpää on, että tavaroille riittää tilaa järkevästi ja tilat ovat toimivat.

      H-35 on käsittääkseni kärsinyt laatuongelmista?

      • 33

        Olen hiukan eri mieltä tuosta peräkajuutasta. Jos tarkoitus oli, että 4 henkeä asuu kohtuullisen mukavasti, niin silloin pitää olla vähintään 2 erillistä nukkumahyttiä tai kaksi hyvää pistopunkkaa, jotta vältytään salongin sohvien käyttämiseltä punkkina.

    • 33

      Eiköhän ne laatuongelmaiset erotu jo katsomalla. Murenan suhteen kannattaa valita vuoden 1978 jälkeen varustettu yksilö, alkusarjassa oli tiettyjä ongelmia minkä takia hyvä vene sai huonon maineen. Toki valitsemalla alkusarjan Murenan saat jo kymppitonnilla ihan kelpo veneen jota ei vaan kannata kivillä käyttää. :)

      Albin Balladeissa suosittelen vuoden 1973 jälkeistä mallia jossa on pistopunkka. Erilaisilla puolitonnareilla on kierretty maapalloa, Ballad lienee tunnetuin pallonkiertäjä, eli merikelpoisuutta kyllä riittää. Puolitonnareissa on yleensä iso genua joten vinssien uusimista kannattaa harkita. Omassa Balladissa vinssien vaihtaminen ST-vinsseiksi on mielestäni parantanut etenkin yksinpurjehdusominaisuuksia erittäin paljon.

      • satua ja totta

        "Ballad lienee tunnetuin pallonkiertäjä". Näin kylläkään ei ole asia. Tiedossani on, että tanskalaisen yksinpurjehtijan Albin Ballad, "Joy", oli ensimmäinen maailman ympäri purjehtinut Ballad. Se pallonkierto päättyi kesällä 2005 (sama vene kävi Huippuvuorilla pari vuotta sitten). Voi olla, että Ballad-omistajien sivustoilta löytyisi, mikäli on tullut lisää pallonkiertäneitä sisarveneitä. Sen sijaan halvemman ja pienemmän Albin Vegan meriittilista on tässä suhteessa paljon pitempi.

        Balladin kokoluokassa olisi varma ja vahva vene S&S 6,6 sekä sen uudempi versio Antilla 30, molemmat E.Antinojan tekemiä. Näillä suomalaisilla paateilla on myös hyvä meriittilista, jos se jollekin on venevalinnassa oleellista.

      • 33
        satua ja totta kirjoitti:

        "Ballad lienee tunnetuin pallonkiertäjä". Näin kylläkään ei ole asia. Tiedossani on, että tanskalaisen yksinpurjehtijan Albin Ballad, "Joy", oli ensimmäinen maailman ympäri purjehtinut Ballad. Se pallonkierto päättyi kesällä 2005 (sama vene kävi Huippuvuorilla pari vuotta sitten). Voi olla, että Ballad-omistajien sivustoilta löytyisi, mikäli on tullut lisää pallonkiertäneitä sisarveneitä. Sen sijaan halvemman ja pienemmän Albin Vegan meriittilista on tässä suhteessa paljon pitempi.

        Balladin kokoluokassa olisi varma ja vahva vene S&S 6,6 sekä sen uudempi versio Antilla 30, molemmat E.Antinojan tekemiä. Näillä suomalaisilla paateilla on myös hyvä meriittilista, jos se jollekin on venevalinnassa oleellista.

        Silvia kiersi maapallon jo kahdeksankymmenluvulla. Ballad Exchangesta löytyy reippaasti muitakin pitkää matkaa Balladilla tehneitä. Kussakin puolitonnarissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itse äädyin Balladiin Antillan sijaan kansi- ja sisätilaratkaisun vuoksi. Eriössä sijaitseva WC oli houkuttelevampi kuin keulapiikissä oleva pytty, kannella taas tykkäsin Balladin tasakannesta. Avotilan ergonomia taas on Antillassa selkeästi parempi kuin myös tietyt alikomponentit, esim. Blakesin "ikuiset" läpivientiventtiilit. Jos purjehtisin yksin tai kaksin voisi Antilla olla hyvinkin valintani kokoluokassa.

        Kannattaa kiertää läpi useita eri vaihtoehtoja.

      • siis ei montaa...
        33 kirjoitti:

        Silvia kiersi maapallon jo kahdeksankymmenluvulla. Ballad Exchangesta löytyy reippaasti muitakin pitkää matkaa Balladilla tehneitä. Kussakin puolitonnarissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itse äädyin Balladiin Antillan sijaan kansi- ja sisätilaratkaisun vuoksi. Eriössä sijaitseva WC oli houkuttelevampi kuin keulapiikissä oleva pytty, kannella taas tykkäsin Balladin tasakannesta. Avotilan ergonomia taas on Antillassa selkeästi parempi kuin myös tietyt alikomponentit, esim. Blakesin "ikuiset" läpivientiventtiilit. Jos purjehtisin yksin tai kaksin voisi Antilla olla hyvinkin valintani kokoluokassa.

        Kannattaa kiertää läpi useita eri vaihtoehtoja.

        Jos tuo ruotsalaisen Herbert Jivegårdin "Silvia" kiersi koko maapallon v. 1979-1984, tanskalaisen yksinpurjehtijan "Joy" ei sitten ollutkaan ensimmäinen maailman kiertänyt Albin Ballad - vaikka näinkin on arveltu ja kirjoitettu. Ehkä reitti oli jälkimmäisellä vaativampi, en tiedä. ”Joy” kotisivuilla on tietoa ja kuvia mm. Balladin varustamisesta pitkälle purjehdukselle: http://www.syjoy.dk/
        Niin tai näin, oli kyllä "pientä" liioittelua arvella Balladin olevan "tunnetuin pallonkiertäjä" ;)

        Jos tasakansi miellyttää, lujarakenteinen S&S 6,6 tarjoaa sellaisen.
        Moni varmaankin tietää, että Eikka Antinojan rakentama S&S 6,6 "Dike" kiersi maapallon 80-luvulla. Antilla 30.llä on seilattu mm. Huippuvuorille.

        Olen täysin samaa mieltä, että kannattaa tutustua moniin vaihtoehtoihin ennen kaupan hieromista.

    • pinball wizard

      Nettiveneessä on myynnissä yksi Antilla 30. vahva ja seilaa kohtuuhyvin. En ole omistaja, mutta kokemusta on.

      • FF 27

        Hyväkuntoisen näköinen vene tuo kyseinen Antilla. Ei välttämättä huono valinta tässä tapauksessa. Istuu spekseihin aika kivasti. 4 nukkuu pedeissä, ja kenenkään ei tarvitse yöpyä salongissa. Tarvittava varustus viikon matkalle.

    • omistin Av 36

      Avance 33 ja Avance 36 ovat hyviä veneitä saaristo- ja rannikkokäyttöön, eivät optimaalisia avomerireissuihin (vaikka Av 36:lla on sellaisiakin tehty). Itselläni on ollut Av 36. Negatiivisiä piireitä olivat suht taipuisa runko, suojaton avotila (takapuoli kastui aina, kun kryssissä tuli vettä kannelle), vauhdin ollessa yli 6 kn istuinlaatikon pohjalle tuli vettä tyhjennysputkien kautta, vessan lavuaarista tuli merivettä kryssillä hanan unohduttua auki, rautaköli, alhainen reivikynnys, kaasupullon sijoittaminen keulan ankkuriboksiin (jossa se ruostuu ja on ankkurivarustuksen tiellä - älytön paikka, mutta muuallekaan olisi ollut vaikea rakentaa kaasupulloboksia) ... Positiivista oli selkeät purjehdusominaisuudet, hyvä suuntavakaus, ei taipumusta broachiin, kohtalaisen mukava asuttavuus kapeuteen nähden.

      En tiedä, onko vanhoissa Av 33:ssa ja 36:ssa erityisiä rakenneheikkouksia, joita pitäisi varoa nimenomaan tätä venemerkkiä hankkiessa. Osmoosia voi olla kaikissa sen ikäisissä lasikuiturungoissa. Rungon ja kölin välinen sauma saattaa olla korjauksen tarpeessa (kölin irroitus ja uudet sikat tms?), koska sauma tahtoo aueta rungon taipumisesta. Rautakölin puhdistus epoksipinnoitus on työläs homma. Se odottaa, jos kölissä näkyy ruostetta (koskee kaikkia rautakölisiä).

      Riippuu käyttötarkoituksesta, mitä venettä tuossa hintaluokassa voi suositella. Jos aiot tehdä paljon avomerietappeja matkapurjehduksillasi, ei kannata unohtaa antilloja eikä varmaan balladiakaan. Jos saaristoretkeily on pääasia, luettelosi on ok.

    • Rei-Vari

      Hei,

      En usko, että avomeripurjehdukseen tulee tarvetta. Korkeintaan Ruotsin reissut ja Viro. Maksimissaan Gotlanti, mutta en usko, että seuraavaan 10 vuoteen tulee tarvetta lähteä veneellä esim. Saksaan tai siitä pidemmälle. toisaalta 36:sella on taidettu kiertää maapallokin usemmallakin porukalla, joten kai sillä jotenkuten pärjää myös saariston ulkopuolella.

      Yllättää tuo viesti Av 36:sen taipuisasta rungosta. Olin siinä käsityksessä, että Av.t ovat olleet laadullisesti huippua. Miten Osmoosin voi todeta? Näkyykö se silmämääräisesti, vai tarvitaanko siihen työvälineitä?

      Onko Av t kaikki rautakölisiä? Vai löytyykö sitä myös lyijykölillä?

    • Fflyer

      Yksi hyvä vaihtoehto tuon ikäisissä on Granada 31. Laadukas vene missä on jämerä riki, purjehtii ihan mukavasti. Kaverilla on sellainen ja vaikuttaa ihan laatupeliltä, siinä siisti teak-sisus ja lyijyköli. Keulakajuutta on melko kapea, mutta muutoin on sisältä suhteellisen tilava.

      • lashdashd

        Siitä ei vene paljoa rumene. Muista ominaisuuksista en tiedä.

      • s/y Sepra
        lashdashd kirjoitti:

        Siitä ei vene paljoa rumene. Muista ominaisuuksista en tiedä.

        Estetiikasta on paha kiistellä, mutta oma kauneuskäsitys väittää että rumempiakin veneitä on, sunvindit ja vanhat maxit nyt ekana. Ehken sinua ei miellytä runkolinjan negatiivinen ketka keskilaivasta keulaan, mutta toisaalta sen voi nähdä aika sporttisena etenkin kun se yhdistyy varsin terävään keulaan. Melkein valaskansi, mutta siitä nousee kuitenkin matala ruffi, omaa venettäni katselen ihaillen sen nättejä linjoja ;)
        Ehdottomasti tilavimpiin kuuluva puolitonnariluokassa, sisäkorkeus päälaipioon ja vessaan saakka 185. Laadukas tiikkisisustus, hyvin viihtyisä!
        Vaikka köli 1,8 tn (minulla rautaa) niin kallistuu herkästi, voi kutsua ylirikatuksi (55 m2/4,2 tn) mutta reivaus helppoa sitlootasta. Varsin herkkä ellei jopa jollamainen ohjaustuntuma. Hauska purjehtia, muttei helpoimpia aloittelijan veneeksi. Toppirikiseksi pitkä puomi joka alhaalla (tappava vahinkojiipissä). Todella pehmeä kulku kryssissä parimetrisessä Suomenlahden aallokossa, johtunee terävästä keulasta. Tarkka painonsijoittelusta (johtunee terävästä keulasta ja kapeahkosta perästä). Ei monta Suomessa. Kerrosrakenne (balsa) rungossa myös vesilinjan alapuolella, joten rungon tarkastus ostovaiheessa huolellisesti! Toisaalta tämä antaa jäykän rakenteen ja eristää kylmän veden aikana.
        Eka kausi menossa ja ostovaiheessa katsottiin kosolti muitakin, esim. Avance 33 verrattuna G31 on paljon suurempi vene ja Ballad on varsin ahdas.

    • 2+4

      Tuolla budjetilla hakisin Ruotsista Omega 30:n. Blocket.se:ssä on useita myynnissä: http://tinyurl.com/3tnqtsj

      Purjehtii hyvin, kokoisekseen ja ikäisekseen hyvät sisätilat ja hyvä avotilaergonomia. Kannattaa varmistaa moottorin ja purjeiden kunto, sillä niiden uusiminen on suuri investointi suhteessa veneen hintaan.

    • _____/)______

      Seurassa on muutama Av36 ja niistä näkyy laipioiden kohdat ulos pullistumina. Unohda ne.

      • Roadkill

        No ainakaan minun kolmekutossessa ei ole mitään pullistumia.

      • Av36HR
        Roadkill kirjoitti:

        No ainakaan minun kolmekutossessa ei ole mitään pullistumia.

        Eikä minun. Eikä elä kölin ja rungon liitoskaan. Eikä tule vettä istumalaatikon pohjalle. Ja kannelle roiskahtanut vesi pysyy istumalaatikon reunakorotusten ulkopuolella.

        Ja reivaamatta voi ajaa 7-8 m/s saakka. Kölipaino 2650 kg.

        Runko täyttä laminaattia, ei mitään vettymisriskejä.

      • Avance 36 vm.-84
        Av36HR kirjoitti:

        Eikä minun. Eikä elä kölin ja rungon liitoskaan. Eikä tule vettä istumalaatikon pohjalle. Ja kannelle roiskahtanut vesi pysyy istumalaatikon reunakorotusten ulkopuolella.

        Ja reivaamatta voi ajaa 7-8 m/s saakka. Kölipaino 2650 kg.

        Runko täyttä laminaattia, ei mitään vettymisriskejä.

        Tuo oli minunkin kokemukseni: reivi isoon piti vetää jo 7-8 m/s tuulessa, vaikka ison oli litistänyt ja keulassa oli ST-fokka eikä genua. Vene oli turhan herkkä kallistumaan niin, että parras oli vedessä. Kallistuminen johtui kapeasta rungosta, ei varmaankaan liian vähäisestä kölipainosta. Kuten edellä kerrottiin, vene sopii saaristoon erinomaisesti. Sillä oli kiva kryssiä kapeissakin paikoissa ST-fokan ollessa keulassa. Se kantoi spinnun hyvin ilman broachi-taipumusta.

        Märkyys riippuu tietysti olosuhteista ja siitä missä seilaa. Minun Av36:ni oli tosi märkä vene jo normaaleilla kesälomaretkillä Itämeren yli Visbyseen tai Bornholmille, jos oli tavanomaisen navakkaa kryssikeliä. Pohjanmeren olosuhteisiin P.Norlin ei sitä varmastikaan suunnitellut. Korkeaa ja notkeahkoa mastoa ei mielestäni ole tuettu riittävästi avomerireissuja varten. Tietenkin monenlaisilla veneillä on tehty pitkiä retkiä, mutta se ei muuta mitään muutakaan saaristoristeilijää optimaaliseksi avomeripurreksi.
        Sitloodan pohjan korkeus veden pinnasta oli mielestäni liian pieni, siksi vettä tulvi tyhjennysputkista. Ilmiötä ei esiintynyt pienessä purjehdusvauhdissa eikä matkavauhtisessa koneajossa.
        Omassa Avance 36:ssani juomavesisäiliö ei ollut terästankki, vaan vesisäkki. Sitä oli melko mahdoton puhdistaa sisältä: muutaman käyttövuoden jälkeen vesi alkoi haista. Lisäksi huomasin, että vesisäkin alaiseen runkoon (sisäpuolelle) oli muodostunut osmoosirakkuloita. Pieniä osmoosirakkuloita oli myös sinisen vesilinjaraidan kohdalla veneen perässä.
        "Runko täyttä laminaattia, ei vettymisriskiä". Tekisi mieli sanoa "höpö höpö". Polyesteri-gelcoat ei ole täysin vesitiivistä. Laminaatti alkaa vettyä, jos pohjaa ei ole pinnoitettu riittävän paksusti epoksilla. Avancessa, kuten monessa muussakin veneessä, vesilinjan koristeraita on alunperin laitettu liian lähelle todellista vesirajaa. Siksi osmoosirakkuloita tuli omassa veneessäni sinisen vesilinjaraidan kohdalle, kun en ollut maalannut sitä 2-komp.epoksilla.
        En sano, että Av36 olisi huono vene, päinvastoin. Se ei kuitenkaan ole ideaalinen matkapursi Itämeren ulkopuolelle ja on parhaimmillaan saaristokäytössä. Siksi vaihdoin veneen jo n. 15.000 purjehdusmailkin jälkeen tukevampaan avomeripaattiin.
        Eri veneiden kölisaumoja voi tutkailla kuukauden tai parin päästä, kun telakoinnit alkavat.

      • _/)_

        Pullistumista laipioiden kohdalla on joskus muinoin syytetty myös Swaneja, unohdetaanko nekin? Jos laipiot näkyvät ulkoa, on syynä hartsin kutistuminen kovettuessaan ja tarkoittaa siis tanakasti kiinni laminoituja laipioita. Laipion ja rungon väliin olisi tietysti pitänyt jättää rakoa tai pehmustetta ja varmasti niin on Av:ssakin tehty, laminointi vain tulee nurkkaan ja sisimmät kerrokset viimeisinä vetävät kulman vielä tiukemmalle. Kyse on vain esteettisestä haitasta.

      • Roadkill
        Av36HR kirjoitti:

        Eikä minun. Eikä elä kölin ja rungon liitoskaan. Eikä tule vettä istumalaatikon pohjalle. Ja kannelle roiskahtanut vesi pysyy istumalaatikon reunakorotusten ulkopuolella.

        Ja reivaamatta voi ajaa 7-8 m/s saakka. Kölipaino 2650 kg.

        Runko täyttä laminaattia, ei mitään vettymisriskejä.

        Eli onko tuo sinun vehkeesi 365? Ja onko siinä sitlooran turkki korkeammalla? MInulla tulee kyllä suojanpuolen poistoletkusta vettä looraan, mutta enpä ole tuota suureksi ongelmaksi kokenut, hyvin on pinnalla pysynyt.

      • Av36
        Avance 36 vm.-84 kirjoitti:

        Tuo oli minunkin kokemukseni: reivi isoon piti vetää jo 7-8 m/s tuulessa, vaikka ison oli litistänyt ja keulassa oli ST-fokka eikä genua. Vene oli turhan herkkä kallistumaan niin, että parras oli vedessä. Kallistuminen johtui kapeasta rungosta, ei varmaankaan liian vähäisestä kölipainosta. Kuten edellä kerrottiin, vene sopii saaristoon erinomaisesti. Sillä oli kiva kryssiä kapeissakin paikoissa ST-fokan ollessa keulassa. Se kantoi spinnun hyvin ilman broachi-taipumusta.

        Märkyys riippuu tietysti olosuhteista ja siitä missä seilaa. Minun Av36:ni oli tosi märkä vene jo normaaleilla kesälomaretkillä Itämeren yli Visbyseen tai Bornholmille, jos oli tavanomaisen navakkaa kryssikeliä. Pohjanmeren olosuhteisiin P.Norlin ei sitä varmastikaan suunnitellut. Korkeaa ja notkeahkoa mastoa ei mielestäni ole tuettu riittävästi avomerireissuja varten. Tietenkin monenlaisilla veneillä on tehty pitkiä retkiä, mutta se ei muuta mitään muutakaan saaristoristeilijää optimaaliseksi avomeripurreksi.
        Sitloodan pohjan korkeus veden pinnasta oli mielestäni liian pieni, siksi vettä tulvi tyhjennysputkista. Ilmiötä ei esiintynyt pienessä purjehdusvauhdissa eikä matkavauhtisessa koneajossa.
        Omassa Avance 36:ssani juomavesisäiliö ei ollut terästankki, vaan vesisäkki. Sitä oli melko mahdoton puhdistaa sisältä: muutaman käyttövuoden jälkeen vesi alkoi haista. Lisäksi huomasin, että vesisäkin alaiseen runkoon (sisäpuolelle) oli muodostunut osmoosirakkuloita. Pieniä osmoosirakkuloita oli myös sinisen vesilinjaraidan kohdalla veneen perässä.
        "Runko täyttä laminaattia, ei vettymisriskiä". Tekisi mieli sanoa "höpö höpö". Polyesteri-gelcoat ei ole täysin vesitiivistä. Laminaatti alkaa vettyä, jos pohjaa ei ole pinnoitettu riittävän paksusti epoksilla. Avancessa, kuten monessa muussakin veneessä, vesilinjan koristeraita on alunperin laitettu liian lähelle todellista vesirajaa. Siksi osmoosirakkuloita tuli omassa veneessäni sinisen vesilinjaraidan kohdalle, kun en ollut maalannut sitä 2-komp.epoksilla.
        En sano, että Av36 olisi huono vene, päinvastoin. Se ei kuitenkaan ole ideaalinen matkapursi Itämeren ulkopuolelle ja on parhaimmillaan saaristokäytössä. Siksi vaihdoin veneen jo n. 15.000 purjehdusmailkin jälkeen tukevampaan avomeripaattiin.
        Eri veneiden kölisaumoja voi tutkailla kuukauden tai parin päästä, kun telakoinnit alkavat.

        Avance kulkee hyvin kevyessä kelissä. Nyt on kahtena kesänä ollut heinäkuussa sellaiset tuulet, että veneillä joita ei tarvitse reivata ei tarvitse myöskään purjehtia.

      • AV36HR
        Roadkill kirjoitti:

        Eli onko tuo sinun vehkeesi 365? Ja onko siinä sitlooran turkki korkeammalla? MInulla tulee kyllä suojanpuolen poistoletkusta vettä looraan, mutta enpä ole tuota suureksi ongelmaksi kokenut, hyvin on pinnalla pysynyt.

        yes, 365 = 36HR (High Rig).

        Runkonumero on 127, joten voi olla että lastentauteja on korjattu matkan varrella. Tässä ei kyllä vettä tule kaukaloon vielä 8 solmun vauhdilla.

      • 20-40.000 eur?
        AV36HR kirjoitti:

        yes, 365 = 36HR (High Rig).

        Runkonumero on 127, joten voi olla että lastentauteja on korjattu matkan varrella. Tässä ei kyllä vettä tule kaukaloon vielä 8 solmun vauhdilla.

        Onko Avance 365 siinä hintaluokassa, josta nyt keskustellaan??

    • Rei-Vari

      Olen ollut siinä käsityksessä, että Av:t ovat laadultaan erinomaisia. Onko edellinen kommentti oma mielipide vai faktaa? Täälläkin palstalla Av:ta on kehuttu.

      Omega 30 vaikuttaa potentiaaliselta. Ilmeisesti ihan nopeakin. Eikä hassumman näköinenkään.

      • 20+7

        Omega 30 on oikein hyvä ja ominaisuuksiltaan tasapainoinen perusvene, siitä vaan kauppoja hieromaan. Alkuperäinen heloitus voi olla aika surkea, esim. vinssinvapauttajat mallia alkuperäinen on aika käyttökelvottomia. Mutta tämä nyt pätee melkein kaikille 80-luvun veneille.

      • FF 27
        20+7 kirjoitti:

        Omega 30 on oikein hyvä ja ominaisuuksiltaan tasapainoinen perusvene, siitä vaan kauppoja hieromaan. Alkuperäinen heloitus voi olla aika surkea, esim. vinssinvapauttajat mallia alkuperäinen on aika käyttökelvottomia. Mutta tämä nyt pätee melkein kaikille 80-luvun veneille.

        Kivan näköisiä ovat. Ovat muuten melkein 31 jalkaa pitkiä. Tietääkö kukaan paljonko on seisomakorkeutta pentterissä?

      • 13+17
        FF 27 kirjoitti:

        Kivan näköisiä ovat. Ovat muuten melkein 31 jalkaa pitkiä. Tietääkö kukaan paljonko on seisomakorkeutta pentterissä?

        Itse olen 177 cm pitkä ja kaverin Omega 30:ssa olen muistaakseni päissäni mahtunut hyvinkin seisomaan suorana salongissa. Kyllä siinä normaali seisomakorkeus on. Pentterihän on lisäksi luukun kohdalla joten koripalloilija saa päänsä luukusta ulos.

        Omega 30 on hyvä purjehtimaan. Se on suunniteltu ST-fokalle eli rustit ovat laidoilla.

      • FF 27
        13+17 kirjoitti:

        Itse olen 177 cm pitkä ja kaverin Omega 30:ssa olen muistaakseni päissäni mahtunut hyvinkin seisomaan suorana salongissa. Kyllä siinä normaali seisomakorkeus on. Pentterihän on lisäksi luukun kohdalla joten koripalloilija saa päänsä luukusta ulos.

        Omega 30 on hyvä purjehtimaan. Se on suunniteltu ST-fokalle eli rustit ovat laidoilla.

        Tässä 27 jalkaisessa voin vielä nyörtyä työntämään päätäni luukusta ulos, mutta seuraavassa en kyllä enää nöyristele. 187 cm pitäisi löytyä ainakin pentteristä. Kellään tietoa Omega 34:n seisomakorkeudesta. Ruotsalaiset nyt on olleet pitkiä jo 80-luvulla.

      • kuvista
        13+17 kirjoitti:

        Itse olen 177 cm pitkä ja kaverin Omega 30:ssa olen muistaakseni päissäni mahtunut hyvinkin seisomaan suorana salongissa. Kyllä siinä normaali seisomakorkeus on. Pentterihän on lisäksi luukun kohdalla joten koripalloilija saa päänsä luukusta ulos.

        Omega 30 on hyvä purjehtimaan. Se on suunniteltu ST-fokalle eli rustit ovat laidoilla.

        Ruffhöjd ca. 1,8 m
        Näyttää olevan ainakin kaksi erilaista sisustusratkaisua. Toisessa pentteri takana ja toisessa pentteriä salongin styyrpuurin pituudelta. Takakajuuttaratkaisujakin 2 erilaista. Takapentteriversiossa myös takapunkat taaempana jolloin kajuutat yhdistyvät perässä josta näyttää pääsevän ryömimällä takaluukusta sitlootaankin jos on notkea.

      • kuvista
        kuvista kirjoitti:

        Ruffhöjd ca. 1,8 m
        Näyttää olevan ainakin kaksi erilaista sisustusratkaisua. Toisessa pentteri takana ja toisessa pentteriä salongin styyrpuurin pituudelta. Takakajuuttaratkaisujakin 2 erilaista. Takapentteriversiossa myös takapunkat taaempana jolloin kajuutat yhdistyvät perässä josta näyttää pääsevän ryömimällä takaluukusta sitlootaankin jos on notkea.

        Siis em. tarkoitin Omega 30 -venettä

      • ----------
        kuvista kirjoitti:

        Ruffhöjd ca. 1,8 m
        Näyttää olevan ainakin kaksi erilaista sisustusratkaisua. Toisessa pentteri takana ja toisessa pentteriä salongin styyrpuurin pituudelta. Takakajuuttaratkaisujakin 2 erilaista. Takapentteriversiossa myös takapunkat taaempana jolloin kajuutat yhdistyvät perässä josta näyttää pääsevän ryömimällä takaluukusta sitlootaankin jos on notkea.

        Omega 30:nen takapentteriversiossa styyrpuurin takakajuuttaan näyttäis olevan ainut sisäämenotie siitä peräluukusta. Sivupentteriversiossa kulkutie styyrpuurin takajuuttaan on salongista mutta sen puolen takapunkka on sitten kapeampi kuin toisen puolen kajuutassa.

    • 15+20

      185 cm näyttäisi olevan sisäkorkeus salongissa Ruotsin Omega 30 -klubin nettisivujen mukaan: http://www.omega30.se/

    • Rei-Vari

      Vaikuttaa LYS luvun perusteella kohtuullisen nopealta tämä Omega 30. Käsittääkseni Finn Flyer 31 (1,14) on ollut nopeanveneen maineessa ja LYS Omegalla on (1,13). Onko Omega lähes Finn Flyerin veroinen menijä?

      Jostain syystä tuo Av 36 saa jotain sykkimään. Vaikka vene on "vanhanaikainen", niin se on todella kaunis ja tyylikäs. Onko siitä mitään lisätietoja? Vaikea kuvitella, että niissä olisi laatuongelmia?

      Miten muuten nuo moottorit... tuppaavat olemaan aika vanhoja ja käsittääkseni uuden vaihtaminen on todella kallista. Miten pitkään samalla moottorilla pystyy pärjäämään? Osassa moottorit on 70-luvulta ja voisi kuvitella, että ne ovat kaput.

      • FF 27

        Otat tietysti nopeimman veneen mihin rahat riittää ja minkä sisätilat kelpaa. Tosin tuo Av 36:sen alhainen reivikynnys kyllä mietityttäisi itseäni. Tuon kokoisessa veneessä itse alkaisin mieluusti reivaamaan vasta 9-10 m/s tuulessa.

        Veneissä pätee samat ulkonäkösäännöt kuin naisien kanssa. Sopusuhtainen miellyttää enemmän silmää kuin lyhyt ja perästä leveä.

      • 39
        FF 27 kirjoitti:

        Otat tietysti nopeimman veneen mihin rahat riittää ja minkä sisätilat kelpaa. Tosin tuo Av 36:sen alhainen reivikynnys kyllä mietityttäisi itseäni. Tuon kokoisessa veneessä itse alkaisin mieluusti reivaamaan vasta 9-10 m/s tuulessa.

        Veneissä pätee samat ulkonäkösäännöt kuin naisien kanssa. Sopusuhtainen miellyttää enemmän silmää kuin lyhyt ja perästä leveä.

        No jaa, esim. Finngulf 39:n reivikynnys on n. 7-8m/s tienoilla enkä pidä sitä huonona asiana. Liikkuupahan keveämmilläkin tuulilla.

      • FF 27
        39 kirjoitti:

        No jaa, esim. Finngulf 39:n reivikynnys on n. 7-8m/s tienoilla enkä pidä sitä huonona asiana. Liikkuupahan keveämmilläkin tuulilla.

        Purjehduskokemukseni on kovin vähänen ja paljoa ei ole kompetenssia. Kesällä kävi kuitenkin niin, että klo 12 oli luvattu 4 m/s ja klo 15 4 m/s (Ideaali geno 1). Siinä välillä tuuli kävikin tunnin ajan 7 m/s tuulen käännön jälkeen. Tuon tyylistä tilannetta ajatellen olisi kiva, että reivikynnys olisi korkeammalla.

      • kylmä harkinta

        Tässä keskustelussa Av36:sta kerrotut asiat voi yleistää moneen muuhunkin veneeseen (kuten rautaköli, kölisauman rakoilu, vesilinjan rakkulointi, alhainen reivikynnys...). Ei Avance 33:ssa eikä 36:ssa tietääkseni ole laatuongelmia. Niitä voi olla monessa muussa venemerkissä tai -mallissa.

        Kyllä meridieselin ikää rajoittaa makeavesijäähdytyksen puuttuminen. Kymmenen tai 20 vuotta vanhassa merivesijäähdytteisessä on todennäköisesti jo syöpymisongelmia. Sen sijaan hyvin hoidettu makeavesijäähdytteinen voi olla 30-vuotiaanakin täysin käyttökuntoinen. Veneen moottorin vaihto ei välttämättä ole iso homma, jos uusi kone sopii entiseen petiin ja akseliin (jos kyseessä suora akseliveto) potkuriin. Aikanaan vaihdoin veneeseeni uuden koneen, uuden moottoripetin, vannasputken,akseliston - tein kaikki työt itse. Hyvä tuli ja kustannukset muodostuivat koneen tarvikkeiden hinnasta.
        Jos ostat käytetyn veneen, jossa moottori on melkein "kaput", ostohinnassa tietysti huomiot sen. Voithan kysellä uuden moottorin myyjiltä asennuksen hintaa. Kallis investointi on myös mikäli joudut uusimaan koko purjekerran! Jos hankit 70-luvun veneen, jossa on alkup. rikivaijerit, nekin kannattaa uusia.
        Minun mielestäni ratkaisevampaa venevalinnassa on hyväkuntoisen kohtuuhintaisen löytäminen kuin LYS-lukujen desimaalit tai ulkopuolisten henkilöiden mieltymykset..Käy tutkimassa mahdollisimman monta myyntikohdetta ja päätä sitten. Itse haluaisin koepurjehtia ennen ostopäätöstä ellen olisi aikaisemmin seilannut sillä venetyypillä, jonka hankkiminen kiinnostaa.

      • reivaus treenattava!
        FF 27 kirjoitti:

        Purjehduskokemukseni on kovin vähänen ja paljoa ei ole kompetenssia. Kesällä kävi kuitenkin niin, että klo 12 oli luvattu 4 m/s ja klo 15 4 m/s (Ideaali geno 1). Siinä välillä tuuli kävikin tunnin ajan 7 m/s tuulen käännön jälkeen. Tuon tyylistä tilannetta ajatellen olisi kiva, että reivikynnys olisi korkeammalla.

        Ajatusmallisi tuntuu hiukan oudolta siinä suhteessa, että reivin laitto isopurjeeseen on minuutin tai parin pikkuhomma. Paljon isompi urakka reivaamiseen verrattuna on ykkösgenuan vaihto kryssifokkaan! Kun tuuli yltyy, etkö ensin vaihda kevyen tuulen genuan pienempään keulapurjeeseen? Reivi isoon, vasta sitten (jos on tarpeen). Kevygenuasi venyy pilalle, jos käytät sitä navakassa tuulessa luovimiseen. Peräntakaisissa tuulissa voit tietenkin ajella täysin purjein, vaikka sivuvastaisessa tuulessa sama purjeala olisikin vähän liikaa.

      • FF 27
        reivaus treenattava! kirjoitti:

        Ajatusmallisi tuntuu hiukan oudolta siinä suhteessa, että reivin laitto isopurjeeseen on minuutin tai parin pikkuhomma. Paljon isompi urakka reivaamiseen verrattuna on ykkösgenuan vaihto kryssifokkaan! Kun tuuli yltyy, etkö ensin vaihda kevyen tuulen genuan pienempään keulapurjeeseen? Reivi isoon, vasta sitten (jos on tarpeen). Kevygenuasi venyy pilalle, jos käytät sitä navakassa tuulessa luovimiseen. Peräntakaisissa tuulissa voit tietenkin ajella täysin purjein, vaikka sivuvastaisessa tuulessa sama purjeala olisikin vähän liikaa.

        Tuo pitää pitää mielessä kun tilaan uutta genoa 1:stä. Ei saisi kyllä venyä vielä pilalle 7 m/s tuulessa. Jos siis tällainen hetkellinen tuulennousu kyseessä. Vaihtoon menee liiaksi aikaa. Jengi menee ohi oikealta ja vasemmalta. Pitäisi olla sellaiset systeemit, että saisi toisen keulapurjeen ylös ennen toisen laskemista.

        Pitää treenailla tuota reivaamista vauhti päällä vielä. Reivin purku meni ihan hetkessä.

      • Roadkill
        FF 27 kirjoitti:

        Otat tietysti nopeimman veneen mihin rahat riittää ja minkä sisätilat kelpaa. Tosin tuo Av 36:sen alhainen reivikynnys kyllä mietityttäisi itseäni. Tuon kokoisessa veneessä itse alkaisin mieluusti reivaamaan vasta 9-10 m/s tuulessa.

        Veneissä pätee samat ulkonäkösäännöt kuin naisien kanssa. Sopusuhtainen miellyttää enemmän silmää kuin lyhyt ja perästä leveä.

        Saahan Avancea reivata, mutta toisaalta se ei ole kovinkaan vaikeaa. Enemmän olisin huolissani ahtaista sisätiloista pituuteen nähden. Ei siinä minusta mitään muuta vikaa ole. Ja toisaalta jos tilaa olisi enemmän, olisi veneen ulkonäkökin hieman toinen.

      • Roadkill
        FF 27 kirjoitti:

        Tuo pitää pitää mielessä kun tilaan uutta genoa 1:stä. Ei saisi kyllä venyä vielä pilalle 7 m/s tuulessa. Jos siis tällainen hetkellinen tuulennousu kyseessä. Vaihtoon menee liiaksi aikaa. Jengi menee ohi oikealta ja vasemmalta. Pitäisi olla sellaiset systeemit, että saisi toisen keulapurjeen ylös ennen toisen laskemista.

        Pitää treenailla tuota reivaamista vauhti päällä vielä. Reivin purku meni ihan hetkessä.

        Kryssillä on kyllä helppo reivata. Pinnamies ajaa kryssikulmaa koko ajan. Sitten vaan ison skuutti löysälle, kiki löysälle, falli löysälle ja lenkki reivikoukkuun, reiviköyden kiristys ja fallin kiristys. Valmis.

      • kjhjlsalhf
        FF 27 kirjoitti:

        Otat tietysti nopeimman veneen mihin rahat riittää ja minkä sisätilat kelpaa. Tosin tuo Av 36:sen alhainen reivikynnys kyllä mietityttäisi itseäni. Tuon kokoisessa veneessä itse alkaisin mieluusti reivaamaan vasta 9-10 m/s tuulessa.

        Veneissä pätee samat ulkonäkösäännöt kuin naisien kanssa. Sopusuhtainen miellyttää enemmän silmää kuin lyhyt ja perästä leveä.

        Veikkaisin, että lähes kaikissa suorituskykyisissä veneissä aletaan puhua reivaamisesta matkapurjehduksessa viimeistään keskituulen ollessa 8 m/s. Kilpailuissa hyvälaatuisin purjein, osaavissa käsissä, oikein trimmattuna, läskit laidalla ajetaan ehkä hiukan kovemmassa tuulessa. Keskituulen ollessa 8 puuskat menevät kuitenkin jo 10:een. Vanhat toppirikiköntsät erikseen.

      • 45 wtt wt
        Roadkill kirjoitti:

        Kryssillä on kyllä helppo reivata. Pinnamies ajaa kryssikulmaa koko ajan. Sitten vaan ison skuutti löysälle, kiki löysälle, falli löysälle ja lenkki reivikoukkuun, reiviköyden kiristys ja fallin kiristys. Valmis.

        Paitsi että falliköyden kiristys ensin, reivi sitten, muuten voi paukkua ratsastajat.

      • PetriA..
        kylmä harkinta kirjoitti:

        Tässä keskustelussa Av36:sta kerrotut asiat voi yleistää moneen muuhunkin veneeseen (kuten rautaköli, kölisauman rakoilu, vesilinjan rakkulointi, alhainen reivikynnys...). Ei Avance 33:ssa eikä 36:ssa tietääkseni ole laatuongelmia. Niitä voi olla monessa muussa venemerkissä tai -mallissa.

        Kyllä meridieselin ikää rajoittaa makeavesijäähdytyksen puuttuminen. Kymmenen tai 20 vuotta vanhassa merivesijäähdytteisessä on todennäköisesti jo syöpymisongelmia. Sen sijaan hyvin hoidettu makeavesijäähdytteinen voi olla 30-vuotiaanakin täysin käyttökuntoinen. Veneen moottorin vaihto ei välttämättä ole iso homma, jos uusi kone sopii entiseen petiin ja akseliin (jos kyseessä suora akseliveto) potkuriin. Aikanaan vaihdoin veneeseeni uuden koneen, uuden moottoripetin, vannasputken,akseliston - tein kaikki työt itse. Hyvä tuli ja kustannukset muodostuivat koneen tarvikkeiden hinnasta.
        Jos ostat käytetyn veneen, jossa moottori on melkein "kaput", ostohinnassa tietysti huomiot sen. Voithan kysellä uuden moottorin myyjiltä asennuksen hintaa. Kallis investointi on myös mikäli joudut uusimaan koko purjekerran! Jos hankit 70-luvun veneen, jossa on alkup. rikivaijerit, nekin kannattaa uusia.
        Minun mielestäni ratkaisevampaa venevalinnassa on hyväkuntoisen kohtuuhintaisen löytäminen kuin LYS-lukujen desimaalit tai ulkopuolisten henkilöiden mieltymykset..Käy tutkimassa mahdollisimman monta myyntikohdetta ja päätä sitten. Itse haluaisin koepurjehtia ennen ostopäätöstä ellen olisi aikaisemmin seilannut sillä venetyypillä, jonka hankkiminen kiinnostaa.

        Ekä yksi oleelinen syys purjevenedieseleiden rikkoutumiseen on se, ettei niitä käytetä kunnolla lämpimiksi. Itse kiinnitän asiaa huomiota ja pyrin ajamaan reilusti satamasta lähtiessä ja tullessa mottorilla

    • kjasjd

      FinnFlyer 31 huomattavasti vankempi kuin Omega. Ja omaa tasapuoliset purjehdusominaisuudet.

      Kyllä Avance 36 on vahva vene. Mm vantit kiinni päälaipiossa.

      Yli 20 v vanha merijäähdytteinen kone voi laueta milloin tahansa.

    • Ehtotus

      Kannatta vaikka lainata rahaa parikymmentä tonnia, ja ostaa vähän tuoreempi,
      ainakin 90-luvun peli.

    • 31

      Tai 50 donaa enemmän ja ostaa esim. FG28 joka on näpsäkkä pikkupursi tuossa kokoluokassa...Loppujen lopuksi kyse on toki aina rahasta.

      Vakavammin ottaen yleisesti ysäriveneissä ja 1980-luvun lopun veneissä on muutamia etuja verrattuina vanhempiin.

      -Hartsit kehittyivät voimakkaasti 1980-luvulla esim. Beneteaun osmoosiongelmien takia. Osmoosiongelmia on tämän vuoksi 1990-luvun veneissä paljon vähemmän kuin aikaisemmissa veneissä.

      -IOR-säännön kulta-aika päättyi ja veneistä tuli leveäperäisempiä. Tämä tarkoittaa parempien keski- ja kevyen tuulen purjehdusominaisuuksien lisäksi mahdollisuutta sijoittaa peräkajuutta pienempäänkin veneeseen. Pelkkää pituutta ei kannata siis vertailla vanhemman ja uudemman veneen kesken.

      -Merivesijäähdytteiset koneet tulivat harvinaisemmaksi ja makeavesijäähdytteisen dieselkoneen käyttöikä on todella merkittävästi pidempi.

      -1990-luvun alkuvuosista lähtien vinssit ovat lähes aina ST-vinssejä ja
      köysilukot parempia, eli tarvetta uudelleenheloitukseen tulee lähinnä laiterikkojen yhteydessä.

    • Comfort30

      Itse haeskelin samoilla spekseillä venettä ja veneinä hyviä vaihtoehtoja niin purjehdusominaisuuksien kuin tilojenkin suhteen löytyi monia, mm. täsää ketjussa mainitut. Olennaisemmaksi rajauskriteeriksi muodostui se, miten venettä oli ylläpidetty ja missä kunnossa purjeet, moottori, heloitus jne olivat. Halpa hankintahinta kostautuu helposti moninkertaisesti satalappusten ja tonnien mennessä sinne tänne vanhaa korjatessa tai uusiessa...
      Hyvää vertailuaineistoa ja hintakuvaa saa ruotsalaista tarjontaa seuraamalla, vaikka ei sieltä aikoisi venettä hankkiakkaan. Itse päädyin Albinssonin veljesten piirtämään puolitonnari Comfort 30:een, jota oli huolella pidetty ja "modernisoitu", joten huolettomista maileista on saanut sen jälkeen nautiskella, vaikka veneissä aina rahanmenoa riittääkin...

    • Rei-Vari

      Kiitos vinkeistä.

      90 luvun veneiden hinnat pompsahtavat niin karusti, että käytännössä 70 ja 80 luvun alku on realistinempi minun budjetilla. Yleisesti iso painoarvo minulla on purjehdusominaisuuksilla. Kestän kyllä hyvin hieman pienemmän, mutta kuitenkin laadukkaat sisätilat, kuin sen, että paatti vaan ei kertakaikkiaan kulje mihinkään missään kelissä.

      • 31

        Komppaan vielä nimimerkki Comfort 30:stä (hieno vene muuten). Nuo luettelemani 90-luvun veneiden hyvät puolet löytyvät peräkajuuttaa lukuun ottamatta hyvin ylläpidetyissä 1970-1980 -lukujen veneistä.

      • Hii-o-hoi

        Oletko miettinyt Inferno 28 tai 31.stä? Laadukkaasti rakennettuja, toimivat sisätilat ja hyvin purjehtivia. Näyttäisi olevan useampiakin myynnissä jos ei mene yli budjettisi.

      • Ääni tälle
        Hii-o-hoi kirjoitti:

        Oletko miettinyt Inferno 28 tai 31.stä? Laadukkaasti rakennettuja, toimivat sisätilat ja hyvin purjehtivia. Näyttäisi olevan useampiakin myynnissä jos ei mene yli budjettisi.

        Kaksi Infernoa omistaneena voin yhtyä edelliseen. Varsinkin 28 oli sisätiloiltaan omassa kokoluokassaan harvinaisen onnistunut ja purjehtii hyvin. Itseasiassa 28.lla oli kiva painella isompien vauhtia ja ohikin. Vene on omimmillaan alle 7ms tuulissa joita kesällä saaristossa riittää. Uudempi Finngulf 28 on lähes identtinen sisältä.
        Kolmeykkönen on tietysti vielä hieman nopeampi ja salongiltaan avarampi, ja aavistuksen korkeampi, mutta mitään mullistavaa eroa ei ole. Kulku sisään hieman hankalampi ns.välikannen vuoksi.
        Molemmat oli laadukkaita sekä rungoltaan että sisustukseltaan. Ostaessani veneitä huomasin kuitenkin että kolmeykkösillä oli usein kilpailtu niin hyvässä kuin huonossa mielessä.

      • FF 27
        Ääni tälle kirjoitti:

        Kaksi Infernoa omistaneena voin yhtyä edelliseen. Varsinkin 28 oli sisätiloiltaan omassa kokoluokassaan harvinaisen onnistunut ja purjehtii hyvin. Itseasiassa 28.lla oli kiva painella isompien vauhtia ja ohikin. Vene on omimmillaan alle 7ms tuulissa joita kesällä saaristossa riittää. Uudempi Finngulf 28 on lähes identtinen sisältä.
        Kolmeykkönen on tietysti vielä hieman nopeampi ja salongiltaan avarampi, ja aavistuksen korkeampi, mutta mitään mullistavaa eroa ei ole. Kulku sisään hieman hankalampi ns.välikannen vuoksi.
        Molemmat oli laadukkaita sekä rungoltaan että sisustukseltaan. Ostaessani veneitä huomasin kuitenkin että kolmeykkösillä oli usein kilpailtu niin hyvässä kuin huonossa mielessä.

        Mites sitten kun kotimatkalla 12 m/s? Millainen on Inferno tuollaisessa kelissä?

      • Joakim_
        FF 27 kirjoitti:

        Mites sitten kun kotimatkalla 12 m/s? Millainen on Inferno tuollaisessa kelissä?

        31 oikein hyvä, 28 paljon huonompi 12 m/s tuulessa. Mielestäni 31 on huomattavasti onnistuneempi vene kuin 28 ja ehdottomasti parhaita 80-luvun veneitä ko. kokoluokassa (mikä näkyy hinnoissakin). FG28 on paljon parempi purjehdusominaisuuksiltaan kuin Inferno 28, vaikka kevyessä tuulessa nopeuseroa ei juuri ole.

      • 174 ?
        Joakim_ kirjoitti:

        31 oikein hyvä, 28 paljon huonompi 12 m/s tuulessa. Mielestäni 31 on huomattavasti onnistuneempi vene kuin 28 ja ehdottomasti parhaita 80-luvun veneitä ko. kokoluokassa (mikä näkyy hinnoissakin). FG28 on paljon parempi purjehdusominaisuuksiltaan kuin Inferno 28, vaikka kevyessä tuulessa nopeuseroa ei juuri ole.

        Mutta kyselijähän kaipasi enemmän sisäkorkeutta ja eikös Infernossa ole runsaat 170?

      • FF 27
        174 ? kirjoitti:

        Mutta kyselijähän kaipasi enemmän sisäkorkeutta ja eikös Infernossa ole runsaat 170?

        Täällä on kaksi kyselijää. Mulla on ihan hyvä vene nykyiseen tarpeeseen. Tulevaisuutta varten kyselen. Inferno 31:set oli kyllä hyvän näköisiä, mutta niin oli hintaakin. 4 jalkaa pidempiä kuin nykyinen veneeni ja hinta nelinkertainen. Vessa isompi ja sitlootan alle mahtuu kaksi nukkumaan, mutta muuten ei tuota tilaa nyt älyttömästi enemmän ole.

      • ääni tälli
        Joakim_ kirjoitti:

        31 oikein hyvä, 28 paljon huonompi 12 m/s tuulessa. Mielestäni 31 on huomattavasti onnistuneempi vene kuin 28 ja ehdottomasti parhaita 80-luvun veneitä ko. kokoluokassa (mikä näkyy hinnoissakin). FG28 on paljon parempi purjehdusominaisuuksiltaan kuin Inferno 28, vaikka kevyessä tuulessa nopeuseroa ei juuri ole.

        12 ms nostaa jo aallokkoa reilusti ja tällöin 31 jalkaa tietysti purjehtii yleensä paremmin kuin 28. Kuitenkin 28lla mentiin useinkin tasatahtiin mm comfortina 32sen Maxi 999, H35.n jne kanssa kevyellä kelillä. Kovemmassa tuulessa vaikuttaa jo vesilinjapituudet enemmän ja 28 jää. 31 ei taatusti jää silloinkaan.
        En osaa sanoa FG 28 purjehdusominaisuuksista mitään kun en ole kokeillut. Ainoastaan nähnyt aikoinaan sisältä käsin. Harvassa 28 jalkaisessa on erillistä vessaa ja parivuodetta takana. Seisomakorkeus on FG28ssa suunnilleen sama kuin 31ssä, reilu 175 cm.
        Kolmeykkösessä on vielä plussana lyijyköli.

      • Rei-Vari
        ääni tälli kirjoitti:

        12 ms nostaa jo aallokkoa reilusti ja tällöin 31 jalkaa tietysti purjehtii yleensä paremmin kuin 28. Kuitenkin 28lla mentiin useinkin tasatahtiin mm comfortina 32sen Maxi 999, H35.n jne kanssa kevyellä kelillä. Kovemmassa tuulessa vaikuttaa jo vesilinjapituudet enemmän ja 28 jää. 31 ei taatusti jää silloinkaan.
        En osaa sanoa FG 28 purjehdusominaisuuksista mitään kun en ole kokeillut. Ainoastaan nähnyt aikoinaan sisältä käsin. Harvassa 28 jalkaisessa on erillistä vessaa ja parivuodetta takana. Seisomakorkeus on FG28ssa suunnilleen sama kuin 31ssä, reilu 175 cm.
        Kolmeykkösessä on vielä plussana lyijyköli.

        Inferno 31 on varmasti hyvä ja laadukas vene. Ikävä kyllä hinnat ovat turhan kovat.

      • 20 k egee

        " Yleisesti iso painoarvo minulla on purjehdusominaisuuksilla. Kestän kyllä hyvin hieman pienemmän, mutta kuitenkin laadukkaat sisätilat, kuin sen, että paatti vaan ei kertakaikkiaan kulje mihinkään missään kelissä. "

        Olet siis tietämättäsi etsimässä trimaraania. Millään köliveneellä ei noissa ominaisuuksissa pärjätä trimiksille edes kalliimmissa hintaluokissa, noista 70-luvun vehkeistä vaikkapa trident saattaisi sopia budjettiisi, tai vaikka Pinta. Googlaapa nuo nyt ensteks.

    • Näin on marjaanat

      Kaikki veneet kulkee kaikissa keleissä. Kuinka kovaa ne kulkee, riippuu kokonaan siitä, kuka niitä purjehtii. Jos ei osaa, niin kulkee huonosti, ja jos osaa, niin kulkee hyvin.

      • S32

        LYS luku antaa jonkun kuvan veneen maksimisuorituskyvystä. Taidolla on varmasti vaikutusta siihen, jos tuohon ei sitten käytännössä päästä.

        Kevyet kelit ovat vallitsevia heinäkuussa, jolloin pitäisi tehdä lomapurjehdus. Kevyessä kelissä kulkevat hyvin veneet, joissa reippaasti purjeita ja pieni märkäpinta. Modernit leveäperäiset eivät kulje välttämättä hyvin kevyessä tuulessa.

      • FF 27
        S32 kirjoitti:

        LYS luku antaa jonkun kuvan veneen maksimisuorituskyvystä. Taidolla on varmasti vaikutusta siihen, jos tuohon ei sitten käytännössä päästä.

        Kevyet kelit ovat vallitsevia heinäkuussa, jolloin pitäisi tehdä lomapurjehdus. Kevyessä kelissä kulkevat hyvin veneet, joissa reippaasti purjeita ja pieni märkäpinta. Modernit leveäperäiset eivät kulje välttämättä hyvin kevyessä tuulessa.

        "Modernit leveäperäiset eivät kulje välttämättä hyvin kevyessä tuulessa."

        Sopivatko nuo sitten lainkaan Suomen saaristoon, jos vielä hakkaavat inhottavasti kryssissä?

      • hyvää ja huonoa...
        FF 27 kirjoitti:

        "Modernit leveäperäiset eivät kulje välttämättä hyvin kevyessä tuulessa."

        Sopivatko nuo sitten lainkaan Suomen saaristoon, jos vielä hakkaavat inhottavasti kryssissä?

        Niinpä, siinä on pohtimista. On erittäin todennäköistä, että Suomen saariston olosuhteet eivät millään tavoin ole vaikuttaneet keskieuroppalaisten massatuotantoveneiden suunnitteluun.

        Yksi negatiivinen piirre meidän erikoisolosuhteisiimme on kolhuille arat vedenalaiset ulokkeet (syvä eväköli suojaton peräsinlapa). Vaurioita syntyy melko vaatimattomista kiviin kolauttamisista (käykää katsomassa korjaamoilla, ellette usko). Aika moni ilmeisesti pitää pystykeulaa hankalana, koska uutuusveneisiin on jälkeenpäin asennettu "ankannokkia". Monessa tasapohjaisissa on sellainenkin mukavuusongelma, että satamassa ollessa pohja liplattaa häiritsevästi. Ainakin vaimoani liplatus (joskus perän paukkuminen) häiritsi, kun vähänkin sattui peräntakaista aallokkoa (lopulta vaihdoimme veneen toisen malliseen).

        Siitä en olisi ihan samaa mieltä, etteivät modernit leveäperäiset kulkisi heikossa tuulessa. Kyllä ne kulkevat oikein hyvinkin, poisluettuna eräät matalatakilaiset merkit. Ongelmia sen sijaa voi tulla kovemmassa kelissä. Siltä ainakin näytti 2009 Suursaaren kisassa. Joissakin leveäperäisissä on tuplaperäsimet broachailun estämiseksi ---- mutta nämä veneet eivät taida kuulua siihen hintaluokkaan, josta nyt on ollut kysymys?

      • 16
        hyvää ja huonoa... kirjoitti:

        Niinpä, siinä on pohtimista. On erittäin todennäköistä, että Suomen saariston olosuhteet eivät millään tavoin ole vaikuttaneet keskieuroppalaisten massatuotantoveneiden suunnitteluun.

        Yksi negatiivinen piirre meidän erikoisolosuhteisiimme on kolhuille arat vedenalaiset ulokkeet (syvä eväköli suojaton peräsinlapa). Vaurioita syntyy melko vaatimattomista kiviin kolauttamisista (käykää katsomassa korjaamoilla, ellette usko). Aika moni ilmeisesti pitää pystykeulaa hankalana, koska uutuusveneisiin on jälkeenpäin asennettu "ankannokkia". Monessa tasapohjaisissa on sellainenkin mukavuusongelma, että satamassa ollessa pohja liplattaa häiritsevästi. Ainakin vaimoani liplatus (joskus perän paukkuminen) häiritsi, kun vähänkin sattui peräntakaista aallokkoa (lopulta vaihdoimme veneen toisen malliseen).

        Siitä en olisi ihan samaa mieltä, etteivät modernit leveäperäiset kulkisi heikossa tuulessa. Kyllä ne kulkevat oikein hyvinkin, poisluettuna eräät matalatakilaiset merkit. Ongelmia sen sijaa voi tulla kovemmassa kelissä. Siltä ainakin näytti 2009 Suursaaren kisassa. Joissakin leveäperäisissä on tuplaperäsimet broachailun estämiseksi ---- mutta nämä veneet eivät taida kuulua siihen hintaluokkaan, josta nyt on ollut kysymys?

        Tuo ankannokka-analyysisi tuntuu kyllä virheelliseltä. Ankannokka on kätevä millaisessa veneessä tahansa, ei pystykeula merkittävästi eroa. Itse asiassa sanoisin jopa, että kaikkein eniten ankannokka helpottaa kulkua sellaisessa viistokeulaveneessä, jossa etukaiteet ulottuvat kovin agressiivisesti keulan etupuolelle. Sellaiseen on nimittäin matalalta laiturilta todella hankala kiivetä.
        Mutta sellaiseen on usein hankalampi ankannokkaa laittaa alapään tuennan vuoksi.

      • Matkapursi
        16 kirjoitti:

        Tuo ankannokka-analyysisi tuntuu kyllä virheelliseltä. Ankannokka on kätevä millaisessa veneessä tahansa, ei pystykeula merkittävästi eroa. Itse asiassa sanoisin jopa, että kaikkein eniten ankannokka helpottaa kulkua sellaisessa viistokeulaveneessä, jossa etukaiteet ulottuvat kovin agressiivisesti keulan etupuolelle. Sellaiseen on nimittäin matalalta laiturilta todella hankala kiivetä.
        Mutta sellaiseen on usein hankalampi ankannokkaa laittaa alapään tuennan vuoksi.

        Komppaan. Ankannokka on todella kätevä rantautuessa kaiken tyyppisillä veneillä. Pääsee seisomaan keulastaakin eteen, eikä kaide ole tiellä. Lisäksi siihen saa genaakkerin kiinni.

    • kunto ratkaisee

      Minäkin komppaan Comfort30:stä (minustakin hieno vene muuten...). Määrittele karkeasti mitä veneeltä haluat sisustusratkaisujen, sisäkorkeuden, varustuksen yms. suhteen ja ala kartoittaa tarjontaa leveällä kammalla vaatimuksesi täyttävistä venemalleista, jotka sopivat budjettiin. Keskity mielummin sen "timangin" yksilön löytämiseen, kuin mahdottomaan yritykseen ratkaista mikä venemalleista on kaikista paras. Kaikissa noissa on jotain hyvää, jotain huonoa ja mielipiteitä laituriparlamentista löytyy loputtomasti.

      • 0ooi9999

        "Minäkin komppaan Comfort30:stä (minustakin hieno vene muuten...). "

        Sivukannet tuossa sitlooran kohdalla ovat yhtä olemattomat ja hengenvaaralliset kuin bavaria 30 cruiserissa. Ei hyvä ollenkaan.

      • 1010+1010
        0ooi9999 kirjoitti:

        "Minäkin komppaan Comfort30:stä (minustakin hieno vene muuten...). "

        Sivukannet tuossa sitlooran kohdalla ovat yhtä olemattomat ja hengenvaaralliset kuin bavaria 30 cruiserissa. Ei hyvä ollenkaan.

        Höpöhöpö. Ei noissa ole mitään hengenvaarallista. Veneessä pitää joka tapauksessa aina liikua harkiten, siellä ei juosta.

    • tvtt2

      Saksasta ja Hollannista voisi löytyä tuohon 30 000 € kieppeille esim. Hanse 291/292 ja Dufour Classic 30. Noita esimerkki veneitä ei voi luonnehtia "nopeiksi", jos vertailukohtana on esim X-302, mutta kyllä noillakin pärjää.

      Katso esim. tuolta http://www.botenbank.nl

    • Rei-Vari

      Kunto ratkaisee taitaa olla se ainut oikea reitti. Myynnissähän vaikuttaa olevan valtava määrä isolla hintahaitarilla veneitä. Ikävä kyllä hinta kun ei millään lailla veneissä tunnu korreloivan laatua tai kuntoa, niin pakko tässä on varmaan vain jatkaa jalkatyötä ja käydä katsomassa eri vaihtoehtoja.

      • Cocco Bill

        Pyydä myös koepurjehdusta niin saat käsityksen purjehdittavuudesta. Monasti se ei vie aikaa kuin tunnin pari ja kertoo enemmän kuin satamassa istuskelu.

      • 7+12
        Cocco Bill kirjoitti:

        Pyydä myös koepurjehdusta niin saat käsityksen purjehdittavuudesta. Monasti se ei vie aikaa kuin tunnin pari ja kertoo enemmän kuin satamassa istuskelu.

        Koepurjehdus on siinäkin mielessä hyvä tehdä, että venemallin purjehdusergonomia selviää siinä kaikista parhaiten. Avotilan, heloituksen ym. toimivuudella on kuitenkin suuri merkitys sille, kuinka mukavaa purjehdus on.

    • FF 27

      Itsellä vaikutti ostopäätökseeni FF27:n kanssa se, kun Finn 26:n omistaja kertoi netissä harmitelleensa sitä ettei sittenkään ostanut FF 27:aa. Kovassa kuumeessa voi tehdä hätiköityjä päätöksiä. Jos ei tee kompromisseja, niin ei tarvi jälkikäteen murehtia tuollaisen. Mikäs vene tuosta listaltasi olisi se, mitä voisit jäädä jälkikäteen murehtimaan?

      • Rei-Vari

        Veikkaampa, että nämä Avance 33, H 323. Molemmat varmaan käytännössä yksinkertaisesti liian vaatimattomia sisätiloilta.

        Tuo Omega 30 vaikuttaa mielenkiintoiselta.

      • JUUURIUTUUUBISSA
        Rei-Vari kirjoitti:

        Veikkaampa, että nämä Avance 33, H 323. Molemmat varmaan käytännössä yksinkertaisesti liian vaatimattomia sisätiloilta.

        Tuo Omega 30 vaikuttaa mielenkiintoiselta.

        Ehkä MP 31.Naapuri hankki ja olin yllättynyt miten isot tilat siinä on .Leveyttä 320 seisomakorkeus ja ja....en tosin tiedä miten vene kantaa purjeensa.Ei tosin näytä olevan ,kuin yksi myynnissä!

    • M.D.2

      Albin delta?

    • Rei-Vari

      Hei, Albin Delta on hinnaltaan turhan kallis. Jos vertaa tuohon Omega 30, niin mistä tulee yli 10 t€ hitnaero?

    • FF 27
    • ELkapitano

      Siis jos haluaa ostaa hyvin purjehtivan ja hinta/laatu suhteeltaan hyvän purjeveneen niin pitää hankkia Siesta 32. Riittävästi tilaa 4 hengelle , löytyy wc , uuni, jääkaappi ja erinomaiset säilytystilat.

      • 24

        Siedsta on sisätiloiltaan paljon pienempi kuin esimerkiksi Inferno 31. Hitaampikin on joten rahat kannattaa edelleen laittaa Infernoon.

      • G31

        Siestassa kajuutassa korkeus reippaasti alle 180 cm. Niska krysyssä on todella raskasta retkeillä.

      • G31
        24 kirjoitti:

        Siedsta on sisätiloiltaan paljon pienempi kuin esimerkiksi Inferno 31. Hitaampikin on joten rahat kannattaa edelleen laittaa Infernoon.

        Inferno 31 todella ahdasta kajuutoissa, ainoa kohtalaisen tilava paikka on WC. Ei vastaa mitenkään pyyntihintoja.

      • non-inferno
        G31 kirjoitti:

        Inferno 31 todella ahdasta kajuutoissa, ainoa kohtalaisen tilava paikka on WC. Ei vastaa mitenkään pyyntihintoja.

        No et kyllä saa samalla rahalla mistään yhtä nopeaa, laadukasta ja tilavaa venettä kuin Inferno 31. Kokonaisuuteen nähden pyyntihinnat ovat hyvin maltillisia.

      • 11
        G31 kirjoitti:

        Siestassa kajuutassa korkeus reippaasti alle 180 cm. Niska krysyssä on todella raskasta retkeillä.

        178 senttiä jos tarkkoja ollaan.

      • LKJHGFDSAIUY
        24 kirjoitti:

        Siedsta on sisätiloiltaan paljon pienempi kuin esimerkiksi Inferno 31. Hitaampikin on joten rahat kannattaa edelleen laittaa Infernoon.

        Sama LYS niillä on ja sama suunnittelija?

      • alskdlksadlkh
        LKJHGFDSAIUY kirjoitti:

        Sama LYS niillä on ja sama suunnittelija?

        Hyvin kulkevat sekä Inferno 31 että Siesta. Inferno hiukan nopeampi kevyehköissä keleissä, Siesta vastaavasti reippaassa kelissä, koska Infernossa suurempi purjepinta mutta Siestassa pidempi vesilinja.

        Itse olen omistanut molemmat.

      • Antilla-36
        LKJHGFDSAIUY kirjoitti:

        Sama LYS niillä on ja sama suunnittelija?

        Eipä ole enää pariin vuoteen ollut sama LYS. Inferno 31=1,16 ja Siesta 32=1,15.
        Suunnilleen samanlaiset sisätilat. Inferno vähän nopeampi kevyellä, mutta aika nopeasti tuulen noustessa puntit tasaantuu. Siesta jopa vähän nopeampi ainakin reippaalla kryssillä. Molemmista on kokemusta

    • Helmeä etsimään

      Käytettyä venetä 80-90 luvulta ostaessa on veneen kunto tärkeämpää, kuin mikään muu seikka (no seisomakorkeus salingissa kyllä pitää olla)
      Kävin venetorilla n 10 veneessä, jotka sopivat tämän ketjun puheenaiheeseen.
      Ainoastaan yksi oli sellainen jonka olisin voinut ostaa (taisi olla ainoa, joka siellä myytiin) muut oli sellaista kuraa, etten olis huolinut ollenkaan, hinnasta riippumatta.

    • 15 venettä katsonut

      Täysin samaa mieltä. Käsitystä veneistä ei valitettavasti saa kuin niitä katselemalla ja kiertelemällä. Tämä on tietysti ikävää myyjän kannalta, mutta tämän olemme itse huomanneet ainoaksi vaihtoehdoksi. Vielä 2000-luvun alun veneissäkin kunnossa voi olla valtavia eroja yksilöiden välillä. Joku voi olla kuin uusi (tai osin jopa parempi kuin uusi), joku taas aivan loppuun käytetty. Kannattaa siis haarukoida mahdolliset venemallit ja hintahaarukka (jos mitenkään mahdollista) aika laajalle ja lähteä sitten tarjontaa näissä kiertämään. Käsitys muodostuu sitten kun on nähnyt eri malleja ja eri kuntoisia yksilöitä useita.

      • oiuoiuo

        Tämä kuntokysymys on mielenkiintoinen ja todennäköisesti tulevaisuudessa yhä ajankohtaisempi. Oma käsitykseni on, että viimeistään 80-luvun alussa venetuotannossa tapahtui ratkaiseva muutos. Kestävyys, pitkäikäisyys ja helppo huoleettavuus/korjattavuus eivät olleet enää tärkeitä arvoja. Tilalle tulivat tilojen maksimointi ja edulliset tuontatokustannukset.

        Samaan aikaan kehitystä tuki uuspurjehtijoiden runsas ilmaantuminen markkinoille. Heille oli helppo myydä halpoja, tilavia ja kevyissä avotuulissa viihtyviä veneitä. Hyvä meri- ja kryssiominaisuudet olivat toissijaisia. Vastatuulenhan sopi ajaa tehokkaalla koneella!

        Kehitystä tuki edelleen veneilijöiden huoltotaitojen hidas hiipuminen. Eihän nykypolvi enää huolla itse autojaan eikä monikaan omaa erityisiä kädentaitoja. Eikä monella ole edes mahdollisuutta käytttää aikaa tai sopivia tiloja veneen omatoimiseen huoltamisen.

        Kaikki nämä tekijät ovat johtaneet lyhytikäisten trendipursien tuloon markkinoille. Näitä sarjavalmisteisia ja sisätilavuuteen nähden edullisia halpapursia on helppo myydä kuluttajille. Erona aikaisempien sukupolvien venesiin on kuitenkin konstuktioihin sisäänrakennettu nopea vanhenevuus: hennot rakenteet ja helposti delaminoituvat kerrosrakenteet pehnevät todennäköisesti parisssa kymmenessa vuodessa ja veneet ovat sen jälkeen kierrätystavaraa.

        Kun vertaa hyvin rakennettua 70-luvun venettä ja nykyisiä "kevytveneitä", erot koko rakennuskulttuurissa ovat todella suuret. Vaikea kuvitella, että esim. klassisia Swaneja, 70-luvun hyvin tehtyjä ruotsalaispursia tai vaikkapa suomalaisia Antinojan veneitä löytäisi koskaan "venepurkaamoista". Nykypursien kohtalona saattaa hyvinkin olla kierrätetyksi tuleminen.

        Voisi kuvitella, että tämä asia kiinnostaisi myös venelehdistöä. Se on kuitenkin muuttunut näisssä asioisssa yllättävänkin hampaattomaksi. Selitys lienee yksinkertaisesti siinä, että lehtien ilmoitustuloista niin merkittävä osa tulee volyymiveneiden ilmoittelusta. Lienee mahdotonta, että saman aikaan voitasiin edustaa kriittistä venejournalismia. Kuitenkin kuluttaja kaipaisi sitä enemmän kuin koskaan.

      • .........
        oiuoiuo kirjoitti:

        Tämä kuntokysymys on mielenkiintoinen ja todennäköisesti tulevaisuudessa yhä ajankohtaisempi. Oma käsitykseni on, että viimeistään 80-luvun alussa venetuotannossa tapahtui ratkaiseva muutos. Kestävyys, pitkäikäisyys ja helppo huoleettavuus/korjattavuus eivät olleet enää tärkeitä arvoja. Tilalle tulivat tilojen maksimointi ja edulliset tuontatokustannukset.

        Samaan aikaan kehitystä tuki uuspurjehtijoiden runsas ilmaantuminen markkinoille. Heille oli helppo myydä halpoja, tilavia ja kevyissä avotuulissa viihtyviä veneitä. Hyvä meri- ja kryssiominaisuudet olivat toissijaisia. Vastatuulenhan sopi ajaa tehokkaalla koneella!

        Kehitystä tuki edelleen veneilijöiden huoltotaitojen hidas hiipuminen. Eihän nykypolvi enää huolla itse autojaan eikä monikaan omaa erityisiä kädentaitoja. Eikä monella ole edes mahdollisuutta käytttää aikaa tai sopivia tiloja veneen omatoimiseen huoltamisen.

        Kaikki nämä tekijät ovat johtaneet lyhytikäisten trendipursien tuloon markkinoille. Näitä sarjavalmisteisia ja sisätilavuuteen nähden edullisia halpapursia on helppo myydä kuluttajille. Erona aikaisempien sukupolvien venesiin on kuitenkin konstuktioihin sisäänrakennettu nopea vanhenevuus: hennot rakenteet ja helposti delaminoituvat kerrosrakenteet pehnevät todennäköisesti parisssa kymmenessa vuodessa ja veneet ovat sen jälkeen kierrätystavaraa.

        Kun vertaa hyvin rakennettua 70-luvun venettä ja nykyisiä "kevytveneitä", erot koko rakennuskulttuurissa ovat todella suuret. Vaikea kuvitella, että esim. klassisia Swaneja, 70-luvun hyvin tehtyjä ruotsalaispursia tai vaikkapa suomalaisia Antinojan veneitä löytäisi koskaan "venepurkaamoista". Nykypursien kohtalona saattaa hyvinkin olla kierrätetyksi tuleminen.

        Voisi kuvitella, että tämä asia kiinnostaisi myös venelehdistöä. Se on kuitenkin muuttunut näisssä asioisssa yllättävänkin hampaattomaksi. Selitys lienee yksinkertaisesti siinä, että lehtien ilmoitustuloista niin merkittävä osa tulee volyymiveneiden ilmoittelusta. Lienee mahdotonta, että saman aikaan voitasiin edustaa kriittistä venejournalismia. Kuitenkin kuluttaja kaipaisi sitä enemmän kuin koskaan.

        Sisustuksesta voit ollakin oikeassa. Oletko tosiaan sitä mieltä, että 70-luvun runkomateriaalit on parempia kuin nykyään? Osmoosiriski?

        Mikä nykyinen suurinpiirtein samankokoinen vene on hitaampi kryssillä kuin 70-luvun vastaava?

        Niin ja purjehdin 70-luvun veneellä taloudellisista syistä.

      • monikin...
        ......... kirjoitti:

        Sisustuksesta voit ollakin oikeassa. Oletko tosiaan sitä mieltä, että 70-luvun runkomateriaalit on parempia kuin nykyään? Osmoosiriski?

        Mikä nykyinen suurinpiirtein samankokoinen vene on hitaampi kryssillä kuin 70-luvun vastaava?

        Niin ja purjehdin 70-luvun veneellä taloudellisista syistä.

        Kyllä tuosta on hyviä näyttöjä kryssiominaisuuksien osalta. Useamman kerran olen ollut itse todistamassa, miten 70-luvun Swanit ja Jonit karkaavat nuoremmiltaan kovemmalla kryssillä. Ja varmemmaksi vakuudeksi se näkyy myös ORCi-mittakirjoista.

        Materiaalit eivät ole muuksi muuttuneet 70-luvun jälkeen standardiveneissä, hitech erikseen. Silloin niitä vain tavaraa käytettiin enemmän. Aiemmin ei niin osattu optimoida laminaattivahvuuksia, joten laitettiin niin että riittää. Turhan painavia veneitä siitä seurasi, mutta pitkäikäisiä. Osmoosiriski on olemassa kaikissa veneissä, mutta sehän on korjattavissa oleva ongelma. 70-luvun veneissä korjaus on jo tehty, jos sitä on esiintynyt.

      • Jämpti on niin
        monikin... kirjoitti:

        Kyllä tuosta on hyviä näyttöjä kryssiominaisuuksien osalta. Useamman kerran olen ollut itse todistamassa, miten 70-luvun Swanit ja Jonit karkaavat nuoremmiltaan kovemmalla kryssillä. Ja varmemmaksi vakuudeksi se näkyy myös ORCi-mittakirjoista.

        Materiaalit eivät ole muuksi muuttuneet 70-luvun jälkeen standardiveneissä, hitech erikseen. Silloin niitä vain tavaraa käytettiin enemmän. Aiemmin ei niin osattu optimoida laminaattivahvuuksia, joten laitettiin niin että riittää. Turhan painavia veneitä siitä seurasi, mutta pitkäikäisiä. Osmoosiriski on olemassa kaikissa veneissä, mutta sehän on korjattavissa oleva ongelma. 70-luvun veneissä korjaus on jo tehty, jos sitä on esiintynyt.

        Osmoosiriski on selvästi pienempi nykyisin käytettävillä hartseilla verrattuna 70-luvun veneisiin. Epoksihartsilla ja epoksipohjamaaleilla riski saadaan eliminoitua täysin, joten osmoosi on ja jää vanhojen veneiden ongelmaksi. 70-luvun Jonit eivät karkaa mihinkään missään kelissä ja missään suunnassa kokoisiltaan nykyveneiltä.

      • ..........
        monikin... kirjoitti:

        Kyllä tuosta on hyviä näyttöjä kryssiominaisuuksien osalta. Useamman kerran olen ollut itse todistamassa, miten 70-luvun Swanit ja Jonit karkaavat nuoremmiltaan kovemmalla kryssillä. Ja varmemmaksi vakuudeksi se näkyy myös ORCi-mittakirjoista.

        Materiaalit eivät ole muuksi muuttuneet 70-luvun jälkeen standardiveneissä, hitech erikseen. Silloin niitä vain tavaraa käytettiin enemmän. Aiemmin ei niin osattu optimoida laminaattivahvuuksia, joten laitettiin niin että riittää. Turhan painavia veneitä siitä seurasi, mutta pitkäikäisiä. Osmoosiriski on olemassa kaikissa veneissä, mutta sehän on korjattavissa oleva ongelma. 70-luvun veneissä korjaus on jo tehty, jos sitä on esiintynyt.

        Miten se näkyy ORCi-mittakirjoissa?

        70-luvun Swan:
        http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L-0107.pdf
        Vajaan jalan lyhyempi moderni:
        http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L10927.pdf
        Vielä 6 jalkaa lyhyempi suht moderni:
        http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L10380.pdf

        Pienemmistä moderneista en löytänyt mittakirjaa. Pari jalkaa pienemmissä alkaa varmaan vesilinjan pituus viemään voiton 70-luvun Swanille.

      • perän nähnyt
        .......... kirjoitti:

        Miten se näkyy ORCi-mittakirjoissa?

        70-luvun Swan:
        http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L-0107.pdf
        Vajaan jalan lyhyempi moderni:
        http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L10927.pdf
        Vielä 6 jalkaa lyhyempi suht moderni:
        http://www.avomeripurjehtijat.fi/mittakirjat/L10380.pdf

        Pienemmistä moderneista en löytänyt mittakirjaa. Pari jalkaa pienemmissä alkaa varmaan vesilinjan pituus viemään voiton 70-luvun Swanille.

        Noita pitää hieman ekstrapoloida. Mittakirjat loppuvat 20 kt arvoihin ja se kovan tuulen kryssi, josta tässä puhutaan, alkaa siitä ylöspäin. Mittakirjasta näkee siis muutoksen alun. Hyvin konkreettisesti suoritusarvot näkee selailemalla purjehdittuja aikoja menneiden vuosien kilpailuista. Tarantellan perän olen nähnyt turhankin monta kertaa häipyvän horisonttiin, vaikka paperien mukaan olen ollut nopeammassa veneessä. Onneksi niitä kovia kryssejä ei siltikään ole kovin usein.

        FF 36 ei ole millään muulla mittapuulla kuin mallimerkinnällä vertailukelpoinen Swan 37:n kanssa.

      • niin tai näin
        Jämpti on niin kirjoitti:

        Osmoosiriski on selvästi pienempi nykyisin käytettävillä hartseilla verrattuna 70-luvun veneisiin. Epoksihartsilla ja epoksipohjamaaleilla riski saadaan eliminoitua täysin, joten osmoosi on ja jää vanhojen veneiden ongelmaksi. 70-luvun Jonit eivät karkaa mihinkään missään kelissä ja missään suunnassa kokoisiltaan nykyveneiltä.

        Samat isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla. Paremmat veistämöt käyttivät parempaa hartsia silloin, kuten nykyäänkin. Epoksimaaleja voi käyttää samalla lailla sekä vanhoihin että uusiin. Epoksihartseja käytetään hieman enemmän nyt, mutta varsinaisena rakenteena se on edelleen määriteltävissä poikkeukseksi, kun valmistusmääriä tarkastelee. Osmoosivikoja näkee varsin uusissakin veneissä. Kaikki vanhat eivät ole hyviä vanhoja, kuten eivät kaikki uudetkaan ole saman tasoisia.

        Samankokoisen nykyveneen määrittely verrattuna 70-lukuiseen ei ole mitenkään päin itsestään selvää. Hidas Jon 33 tuottaa silti yllätyksen monelle kelvollisilla purjeilla, kun tuulta alkaa olla reilusti yli 10 m/s. Saman tekee Antilla 30.

      • skdjoöut897pö
        niin tai näin kirjoitti:

        Samat isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla. Paremmat veistämöt käyttivät parempaa hartsia silloin, kuten nykyäänkin. Epoksimaaleja voi käyttää samalla lailla sekä vanhoihin että uusiin. Epoksihartseja käytetään hieman enemmän nyt, mutta varsinaisena rakenteena se on edelleen määriteltävissä poikkeukseksi, kun valmistusmääriä tarkastelee. Osmoosivikoja näkee varsin uusissakin veneissä. Kaikki vanhat eivät ole hyviä vanhoja, kuten eivät kaikki uudetkaan ole saman tasoisia.

        Samankokoisen nykyveneen määrittely verrattuna 70-lukuiseen ei ole mitenkään päin itsestään selvää. Hidas Jon 33 tuottaa silti yllätyksen monelle kelvollisilla purjeilla, kun tuulta alkaa olla reilusti yli 10 m/s. Saman tekee Antilla 30.

        Kerro esimerkki, mielellään esim. linkin kanssa, yleisesti saatavilla olleesta 70-luvun veneestä, jossa käytettiin isoftaali- tai ortoftaalihartsia pääasiallaisena hartsina.

        Epoksikäsittely, ollakseen tehokas, on laitettava uuden veneen pohjaan ennen ensimmäistä vesillelaskua. Niin tehdään käytännössä poikkeuksetta nykyään ja on tehty tällä vuosituhannella. Voit tietysti maalata 70-luvulla ensimmäisen kerran veteen lasketun veneen vasta t'n''nkin epoksimaalilla, mutta pelkästään sillä et osmoosiongelmaa ratkaise.

        Samankokoinen vene on samankokoinen, ei siinä ole sen suurempaa ongelmaa kun käyttää ns. maalaisjärkeä. Vai verrattaisiinko esim. Antilla 30:stä tai S&S 6.6:sta sellaisiin purjeveneisiin, joissa on yhtä monta punkkaa käytettävissä yöpymistä varten? Olisiko se reilumpaa? Ainakaan purjehduskilpailujen tulosten perusteella Jon 33:lla ei karkailla kryssillä sen enmpää nuoremmiltaan kuin vanhemmiltaankaan kilpasisariltaan.

      • kunhan tiedän
        skdjoöut897pö kirjoitti:

        Kerro esimerkki, mielellään esim. linkin kanssa, yleisesti saatavilla olleesta 70-luvun veneestä, jossa käytettiin isoftaali- tai ortoftaalihartsia pääasiallaisena hartsina.

        Epoksikäsittely, ollakseen tehokas, on laitettava uuden veneen pohjaan ennen ensimmäistä vesillelaskua. Niin tehdään käytännössä poikkeuksetta nykyään ja on tehty tällä vuosituhannella. Voit tietysti maalata 70-luvulla ensimmäisen kerran veteen lasketun veneen vasta t'n''nkin epoksimaalilla, mutta pelkästään sillä et osmoosiongelmaa ratkaise.

        Samankokoinen vene on samankokoinen, ei siinä ole sen suurempaa ongelmaa kun käyttää ns. maalaisjärkeä. Vai verrattaisiinko esim. Antilla 30:stä tai S&S 6.6:sta sellaisiin purjeveneisiin, joissa on yhtä monta punkkaa käytettävissä yöpymistä varten? Olisiko se reilumpaa? Ainakaan purjehduskilpailujen tulosten perusteella Jon 33:lla ei karkailla kryssillä sen enmpää nuoremmiltaan kuin vanhemmiltaankaan kilpasisariltaan.

        Luuletkos, että 70-luvun veneistä on tehty webbisivuja linkiksi? Mutta kun siihen aikaan olen ollut venettä rakentamassa ja hartseja ostelemassa, tuli myös tutustuttua noihin lajikkeisiin ja vähän niiden käyttäjiinkin.

      • .......
        perän nähnyt kirjoitti:

        Noita pitää hieman ekstrapoloida. Mittakirjat loppuvat 20 kt arvoihin ja se kovan tuulen kryssi, josta tässä puhutaan, alkaa siitä ylöspäin. Mittakirjasta näkee siis muutoksen alun. Hyvin konkreettisesti suoritusarvot näkee selailemalla purjehdittuja aikoja menneiden vuosien kilpailuista. Tarantellan perän olen nähnyt turhankin monta kertaa häipyvän horisonttiin, vaikka paperien mukaan olen ollut nopeammassa veneessä. Onneksi niitä kovia kryssejä ei siltikään ole kovin usein.

        FF 36 ei ole millään muulla mittapuulla kuin mallimerkinnällä vertailukelpoinen Swan 37:n kanssa.

        Varmasti johtuu osittain myös siitä, että Tarantellaa purjehditaan hyvin. Kovassa kelissä taidon/kokemuksen erot korostuvat. Varmasti myös Swan 37 on suhteellisesti parhaimmillaan kovassa kryssissä.

        En pidä FF 36:sta kovin erihenkisenä kuin Swan 37:a. Molemmat ovat oman aikakautensa kalliita C-R-veneitä, jotka on jo alunperin suunniteltu
        osittain kilpailuihin. Eri aikakausien veneiden mittoja onkin sitten hankala verrata, koska runkomuoto on aivan erilainen. Maksimileveydessä ei kuitenkaan kauhean paljoa eroa ole.

      • äsdkgre95gk
        kunhan tiedän kirjoitti:

        Luuletkos, että 70-luvun veneistä on tehty webbisivuja linkiksi? Mutta kun siihen aikaan olen ollut venettä rakentamassa ja hartseja ostelemassa, tuli myös tutustuttua noihin lajikkeisiin ja vähän niiden käyttäjiinkin.

        Eli tiedät, että isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla., mutta juuri nyt ei muistu mieleen yhtään venettä, joka olisi sillä laminoitu. Tämä tuli selväksi.

      • vklcmlökj8964p8jg
        niin tai näin kirjoitti:

        Samat isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla. Paremmat veistämöt käyttivät parempaa hartsia silloin, kuten nykyäänkin. Epoksimaaleja voi käyttää samalla lailla sekä vanhoihin että uusiin. Epoksihartseja käytetään hieman enemmän nyt, mutta varsinaisena rakenteena se on edelleen määriteltävissä poikkeukseksi, kun valmistusmääriä tarkastelee. Osmoosivikoja näkee varsin uusissakin veneissä. Kaikki vanhat eivät ole hyviä vanhoja, kuten eivät kaikki uudetkaan ole saman tasoisia.

        Samankokoisen nykyveneen määrittely verrattuna 70-lukuiseen ei ole mitenkään päin itsestään selvää. Hidas Jon 33 tuottaa silti yllätyksen monelle kelvollisilla purjeilla, kun tuulta alkaa olla reilusti yli 10 m/s. Saman tekee Antilla 30.

        Täälläkin on aika usein kirjoituksia, joissa kehutaan, että joku (yleensä vanhempi malli) näyttää isommilleen peräpeiliään. Heillä ei näytä olevan ongelmana määritellä, mikä on isompi vene.

        Tuntuu lisäksi vähän siltä (palstan kirjoitusten perusteella) , että kaikki entisajan paatit ovat niitä huippumenijöitä ("yllättää monet isommat", "jättää jälkeen ranskanpullat", "lättäpohjat jäävat vanaveteen" , "saksanseisoja jäi ihmettelemään" jne). Se mikä hämmästyttää on se, mitä ovat kaikki ne "isommat veneeet", joiden ympärillä vanhat rouvat ketterästi pyörivät, kun ei sellaista ilmiötä näy käytännössä merellä. Tarkoittanevat joitakin tukipurjeilla varustettuja moottoripurjehtijoita?

        Disclaimer: Jodlaajan kirjoituksilla ei ole mitään painoarvoa tässäkään asiassa puoleen tai toiseen.

      • hartseista
        äsdkgre95gk kirjoitti:

        Eli tiedät, että isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla., mutta juuri nyt ei muistu mieleen yhtään venettä, joka olisi sillä laminoitu. Tämä tuli selväksi.

        " Eli tiedät, että isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla., mutta juuri nyt ei muistu mieleen yhtään venettä, joka olisi sillä laminoitu. "
        Oiskohan nyt kuitenkin niin, että tasan 100% 70-luvun sarjatuotantona tehdyistä lujitemuoviveneistä on tehty joko isoftaali- ja ortoftaalihartseilla.
        Yritäs nyt keksiä edes yksi merkki jota EI olisi noilla hartseilla tehty tuolta aikakaudelta.

      • joka lähtöön
        vklcmlökj8964p8jg kirjoitti:

        Täälläkin on aika usein kirjoituksia, joissa kehutaan, että joku (yleensä vanhempi malli) näyttää isommilleen peräpeiliään. Heillä ei näytä olevan ongelmana määritellä, mikä on isompi vene.

        Tuntuu lisäksi vähän siltä (palstan kirjoitusten perusteella) , että kaikki entisajan paatit ovat niitä huippumenijöitä ("yllättää monet isommat", "jättää jälkeen ranskanpullat", "lättäpohjat jäävat vanaveteen" , "saksanseisoja jäi ihmettelemään" jne). Se mikä hämmästyttää on se, mitä ovat kaikki ne "isommat veneeet", joiden ympärillä vanhat rouvat ketterästi pyörivät, kun ei sellaista ilmiötä näy käytännössä merellä. Tarkoittanevat joitakin tukipurjeilla varustettuja moottoripurjehtijoita?

        Disclaimer: Jodlaajan kirjoituksilla ei ole mitään painoarvoa tässäkään asiassa puoleen tai toiseen.

        Kyllä se näkyy merellä. Minullakin on jo vanhaksi luokiteltava vene ja kaikenlaiset ranskanpullat ja saksanseisojat yleensä häviävät horisonttiin taakse. Tosin sitten kun lähdetään baanalle ja niitä toisiakin purjehditaan tosissaan, alkavat luonnonlait ja mittakirjojen arvot näyttäytyä oikeassa valossaan. Sunnuntaisin ja lomilla valtaosa ajelee miten sattuu. Vaikka vielä purjeetkin jotenkin istuisivat, ovat viimeistään ajolinjat metsässä, eikä shifteistä huomata tuon taivaallista. Helppo niitä silloin on vanhuksilla yllättää.

        Mutta edelleen, 70-luvun paatit ovat vahvoilla muutenkin kuin tasoituksilla, kun alkaa kryssi 10 tuulissa. Ja kuten nykyäänkin tehdään veneitä eri lähtökohdilla, tehtiin myös ennen, eli eivät kaikki 70-lukulaiset mitään kovan sään kryssikoneita ole.

      • oiuoiu
        joka lähtöön kirjoitti:

        Kyllä se näkyy merellä. Minullakin on jo vanhaksi luokiteltava vene ja kaikenlaiset ranskanpullat ja saksanseisojat yleensä häviävät horisonttiin taakse. Tosin sitten kun lähdetään baanalle ja niitä toisiakin purjehditaan tosissaan, alkavat luonnonlait ja mittakirjojen arvot näyttäytyä oikeassa valossaan. Sunnuntaisin ja lomilla valtaosa ajelee miten sattuu. Vaikka vielä purjeetkin jotenkin istuisivat, ovat viimeistään ajolinjat metsässä, eikä shifteistä huomata tuon taivaallista. Helppo niitä silloin on vanhuksilla yllättää.

        Mutta edelleen, 70-luvun paatit ovat vahvoilla muutenkin kuin tasoituksilla, kun alkaa kryssi 10 tuulissa. Ja kuten nykyäänkin tehdään veneitä eri lähtökohdilla, tehtiin myös ennen, eli eivät kaikki 70-lukulaiset mitään kovan sään kryssikoneita ole.

        Tämä oli viisas kirjoitus. On aivan varmaa, että uudemmat veneet ovat järjestään nopeampia oikeasti purjehdittaessa. Käytännössä erot voivat kuitenkin tasoittua. Samoin on mietittävä, kuinka arvokas asia loppujen lopuksi on veneen absoluuttinen nopeus. Tavallinen purjehtija, kun arvostaa myös veneen helppoa ja konstailematonta käyttäytymistä.

        Vanhemmat veneet ovat usein loppujäykkiä ja kantavat purjeensa myös ylisuurilla kallistumilla ilman että tarvitsee pelätä broadcheja. Tämä helpottaa usein purjemanööverejä. Samoin meriominaisuudet ovat maljamaisessa rungossa miellyttävät. Moni tykkää matkustaa mielummin pehmeästi aallot ottavassa veneessä, kuin aalon pohjaan jysähtävässä pikaliipparissa. Vaikka jälkimmäinen olisikin nopeampi.

        Aikaan entiseen tuskin on kuitenkaan enää paluuta. Klassisen runkomuodon omaavien veneiden rakentaminen on käymässä kalliiksi ja tulevaisuus on epäilemättä kevytrakenteisten, tasapohjaisten ja alkujäykkien veneiden. Toisenlaista purjuehdukokemusta haluavalle on siksi ainoa mahdollisuus etsiutyä vanhempien konstruktioiden pariin. Onneksi sieltä löytyy hyvin rakennettuja ja iättömiä veneitä.

        Tällä hetkellä vanhat puuveneet (esim. kutoset ja kasit) ovat hyvissä hinnoissa ja arvot ovat nousemassa. Milloinkahan vastaava tapahtuu klassisille lujitemuoviveneille? Onko merkkejä tällaisesta kehityksestä havaittavissa?

      • sdji43t90jreg
        hartseista kirjoitti:

        " Eli tiedät, että isoftaali- ja ortoftaalihartsit olivat käytössä jo 70-luvulla., mutta juuri nyt ei muistu mieleen yhtään venettä, joka olisi sillä laminoitu. "
        Oiskohan nyt kuitenkin niin, että tasan 100% 70-luvun sarjatuotantona tehdyistä lujitemuoviveneistä on tehty joko isoftaali- ja ortoftaalihartseilla.
        Yritäs nyt keksiä edes yksi merkki jota EI olisi noilla hartseilla tehty tuolta aikakaudelta.

        Olet oikeassa. Ne nykyisin käytössä olevat paremmat hartsit ovat vinyyliesterihartseja.

      • LYS 1,26
        oiuoiu kirjoitti:

        Tämä oli viisas kirjoitus. On aivan varmaa, että uudemmat veneet ovat järjestään nopeampia oikeasti purjehdittaessa. Käytännössä erot voivat kuitenkin tasoittua. Samoin on mietittävä, kuinka arvokas asia loppujen lopuksi on veneen absoluuttinen nopeus. Tavallinen purjehtija, kun arvostaa myös veneen helppoa ja konstailematonta käyttäytymistä.

        Vanhemmat veneet ovat usein loppujäykkiä ja kantavat purjeensa myös ylisuurilla kallistumilla ilman että tarvitsee pelätä broadcheja. Tämä helpottaa usein purjemanööverejä. Samoin meriominaisuudet ovat maljamaisessa rungossa miellyttävät. Moni tykkää matkustaa mielummin pehmeästi aallot ottavassa veneessä, kuin aalon pohjaan jysähtävässä pikaliipparissa. Vaikka jälkimmäinen olisikin nopeampi.

        Aikaan entiseen tuskin on kuitenkaan enää paluuta. Klassisen runkomuodon omaavien veneiden rakentaminen on käymässä kalliiksi ja tulevaisuus on epäilemättä kevytrakenteisten, tasapohjaisten ja alkujäykkien veneiden. Toisenlaista purjuehdukokemusta haluavalle on siksi ainoa mahdollisuus etsiutyä vanhempien konstruktioiden pariin. Onneksi sieltä löytyy hyvin rakennettuja ja iättömiä veneitä.

        Tällä hetkellä vanhat puuveneet (esim. kutoset ja kasit) ovat hyvissä hinnoissa ja arvot ovat nousemassa. Milloinkahan vastaava tapahtuu klassisille lujitemuoviveneille? Onko merkkejä tällaisesta kehityksestä havaittavissa?

        Mielestäni kesäisillä lomapurjehduksilla nopeuserot tulevat enen kaikkea siitä, millä purjeilla veneet purjehtivat, sen jälkeen siitä, minkä kokoinen vene on. Iällä on vähemmän merkitystä. Se, joka viitsii vetäistä spinnun ylös myötäisellä, kulkee luonnollisesti kovempaa, vaikka olisi vanhempikin. Samaten eroja tulee siitä, mennäänkö pelkällä genoalla tai isolla vai molemmilla. Tai onko vedetty reivi sisään (tai jätetty avaamatta), vaikka keli ei sitä vaadi kuin mukavuussyistä. Siksi tällaisten kokemusten perusteella oman veneen nopeuden kehuminen kertoo korkeintaan itsepetoksen asteen vakavuustasosta.

        Jotain vanhempaa oman aikansa suosittua venettä (vaikkapa FinnExpressiä) saatetaan pitää nykyään "kokoisekseen nopeana" ja "hyvänä purjehtijana", mutta koska venekoko on kasvanut, on nykyaikainen "hidas" tai "huonosti purjehtiva kesämökki" kuitenkin selvästi sitä nopeampi jo pelkästään kokonsa puolesta. Onko tällaisen pullukan saavuttamat nopeudet ja päivämatkat sitten jotenkin vähempiarvoisia, vaikka ovatkin absoluuttisessa mitassa parempia tällaisessa vertailussa?

      • aina voi tinkiä
        oiuoiu kirjoitti:

        Tämä oli viisas kirjoitus. On aivan varmaa, että uudemmat veneet ovat järjestään nopeampia oikeasti purjehdittaessa. Käytännössä erot voivat kuitenkin tasoittua. Samoin on mietittävä, kuinka arvokas asia loppujen lopuksi on veneen absoluuttinen nopeus. Tavallinen purjehtija, kun arvostaa myös veneen helppoa ja konstailematonta käyttäytymistä.

        Vanhemmat veneet ovat usein loppujäykkiä ja kantavat purjeensa myös ylisuurilla kallistumilla ilman että tarvitsee pelätä broadcheja. Tämä helpottaa usein purjemanööverejä. Samoin meriominaisuudet ovat maljamaisessa rungossa miellyttävät. Moni tykkää matkustaa mielummin pehmeästi aallot ottavassa veneessä, kuin aalon pohjaan jysähtävässä pikaliipparissa. Vaikka jälkimmäinen olisikin nopeampi.

        Aikaan entiseen tuskin on kuitenkaan enää paluuta. Klassisen runkomuodon omaavien veneiden rakentaminen on käymässä kalliiksi ja tulevaisuus on epäilemättä kevytrakenteisten, tasapohjaisten ja alkujäykkien veneiden. Toisenlaista purjuehdukokemusta haluavalle on siksi ainoa mahdollisuus etsiutyä vanhempien konstruktioiden pariin. Onneksi sieltä löytyy hyvin rakennettuja ja iättömiä veneitä.

        Tällä hetkellä vanhat puuveneet (esim. kutoset ja kasit) ovat hyvissä hinnoissa ja arvot ovat nousemassa. Milloinkahan vastaava tapahtuu klassisille lujitemuoviveneille? Onko merkkejä tällaisesta kehityksestä havaittavissa?

        Paljolti uudet veneet ovat nopeampia kuin vanhat, kunhan niitä oikein purjehditaan, mutta on siinä muttakin. Jos se uusi on cruising-versio lyhyemmällä rikillä, matalammalla kölillä, rullaisolla, jumbokokoisella sprayhoodilla ja yksinkertaistetulla heloituksella, sitä ei saa liikkumaan edes myötätuuleen muutoin kuin koneella. Eli jos tingitään suoritusarvoista kaikilla osa-alueilla, sillä on tietenkin kertautuva vaikutus. Kun nopeus ei kiinnosta, ei sitten pohjankaan kunnolla ole väliä, vaan hilseillyt telalla vedetty maalikin kelpaa.

    • nvhfytertfsfasasgdjf

      Edellinen kirjoittaja esittele omia mielipiteitään jotka eivät ole mitenkään tieteellisiä.Sanonat kuten:selitys lienee/vaikea kuvitella/kerrosrakenteet pehmenevät todennäköisesti/meri-ja kryssiominaisuudet ovat toissijaisia/eivät ole enää tärkeitä arvoja...jne!!!Parempi olla luulematta ja yleistämättä mitään.Annna ihmisten tehdä omia valintoja .Usein kannattaa mölyt pitää mahassaan!

    • rakennevahvuus

      Olen sivusta seurannut kun näitä nykyveneitä korjataan kivilleajojen ym seurauksena. Pitää kyllä sanoa, että niiden tekninen käyttöikä ei ole puoliakaan siitä kuin vanhemmilla paksusta umpilaminaatista tehdyillä veneillä. Hapertunut ja/tai vettynyt sandwich rakenne on korjaamaton paikka. Umpilminaattia voi aina helpommin korjata ja siinä on enemmän varaa ottaa pois esim osmoosin vuoksi. En ottaisi yli 30 vuotta vanhaa sandwich runkoista venettä riesakseni - mutta jonkun käteenhän aina mustapekka kuitenkin jää.

    • oioiuoi

      "Edellinen kirjoittaja esittele omia mielipiteitään jotka eivät ole mitenkään tieteellisiä.Sanonat kuten:selitys lienee/vaikea kuvitella/kerrosrakenteet pehmenevät todennäköisesti/meri-ja kryssiominaisuudet ovat toissijaisia/eivät ole enää tärkeitä arvoja...jne!!!Parempi olla luulematta ja yleistämättä mitään."

      Kirjoittaja on varmasti oikeassa, etteivät argumentit ole tieteellisiä. Vertailevaa tutkimusta veneiden elämänkaarista ei ole tosiaan ole tehty. Vahva aavistukseni kuitenkin on, että vanhat veneet voivat olla nykyisiä pitkäikäisimpiä. Tähän vaikuttaa yksinkertaiset rakenteet (umpilaminaatti), suuret ainevahvuudet sekä helppo korjattavuus.

      Materiaalait sinänsä ovat varmasti parantuneet, mutta melko harvinaisia ovat kuitenkin osmoosivauriot esim. 70-luvun veneissä. Itse olen nähnyt pahimmat vauriot - tosin en täällä Suomeessa - varsin uusissa pursissa. Vai onko jonkun tiedosa esim. vanhojen Albinien, Antillojen tai Ohlssonien osmoosivauroita?

      Kryssiominaisuuksista sen verran, että absoluuttinen nopeus ei ole ainoa arvo. Yhtälailla matkaveneessä on tärkeää miellyttävä käyttäytyminen aallokossa, toimiva ergonomia ulko- ja sisätiloissa ja johdonmukaiset ominaisuudet myös äkillisesti muuttuvissa keleissä. Jos pitäisi valita, kummassa purjehtisit mielummin kovemmassa kelissä avomerellä: 70-luvun Balladilla/Antillalla tms. vai samankokoisella 30-jalkaisella, tasapohjaisella nykyveneellä?

      • Vastaus_

        Kovemmassa kelissä olisin mieluummin nykyaikaisella venellä, jossa on terävä aaltoon hyvin leikkaava keula, kantava perä ja helposti säädettävä riki.

      • lfhasfh
        Vastaus_ kirjoitti:

        Kovemmassa kelissä olisin mieluummin nykyaikaisella venellä, jossa on terävä aaltoon hyvin leikkaava keula, kantava perä ja helposti säädettävä riki.

        Tuo viimeisin ehto ei täyty nykyveneillä. Saalingit taaksepäin, käytännössä ainoa mistä voidaan säätää on peräharus. Perinteinen osatakila, jossa saalingit sivulle, antaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia säädölle ylä- ja alabarduunoiden avulla.

      • kaiken kokenut
        Vastaus_ kirjoitti:

        Kovemmassa kelissä olisin mieluummin nykyaikaisella venellä, jossa on terävä aaltoon hyvin leikkaava keula, kantava perä ja helposti säädettävä riki.

        Noin voi sanoa, jos ei ole kokenut molempia. Minä olen, ja olen vahvasti vanhan puolella niissä oloissa. Sen ei kuitenkaan tarvitse tehdä vanhasta parempaa muutoin niissä oloissa. Uuden minäkin valitsisin kaikki seikat huomioiden.

    • sdaopip5´43i

      Jos rikin säätö on käytännössä sitä, että kiristetään tai löysätään peräharusta, on se varmasti helpommin säädetty kuin ruveta pelaamaan vielä ylä- ja alabarduunoiden kanssa. Sitäpaitsi perinteinen takila oli ja on mastonhuippuriki sluuppiveneessä.

      • avomeren poika

        "Sitäpaitsi perinteinen takila oli ja on mastonhuippuriki sluuppiveneessä."

        Mikä onkin paras, jos ei puhuta saaristo ja rannikkopurheduksesta.

    • 14

      Pieni varoituksen sana. Aletaan olla jo siinä hintaluokassa että veneen jälleenmyynti jatkossa on kiven alla. Eli joudut pitämään venettä noin 5-8 vuotta vaikka haluaisit myydä sen jo ensimmäisen kesän jälkeen.

      Enimmäiseksi sanoisin että kun menet veneeseen vedä veneen halua sisään reippaasti. Siitä et pääse eroon vaikka mitä tekisisit. Jos perheessä on homeallergiaa tai muuta altistusta käytetty ei ole teille vaihtoehto.

      Ohjeeni on että ennemmin uusi 26 jalkainen 40 000 eurolla kuin 30 jalikainen 20 000 eurolla.

      • kilsakilu

        Enemmän jalkoja pituus ja leveyssuunnassa tietää merkittäväästi enemmän tilaa ja mukavuutta!

      • 23
        kilsakilu kirjoitti:

        Enemmän jalkoja pituus ja leveyssuunnassa tietää merkittäväästi enemmän tilaa ja mukavuutta!

        Uusi 26 jalkainen hakkaa sisätiloiltaan IOR-runkoisen 30-jalkaisen kevyesti. Kapea perä kostautuu pieninä sisätiloina. Toisaalta IOR-rungon aallokko-ominaisuudet ovat ylivertaiset jos fantasioi pitkien matkojen tekemisestä.

    • oiuoiu

      Nyt on hyvä palautata tämä sinsäsnä mielenkiintoinen keskustelu alkupeärisen kysymyksen äärelle. Keskustelun aloittaja etsii noin 31-jalkaista venettä hintaluokassa 20-30 ke.

      Jos rahaa on käytettävissä esim. kolmekymppiä, kysymys kuuluu ostaako halpa uusi vene vai kalils vanha. Itse etsisin hyvin tehtyä ja peruskunnostettua 70-80-luvun venettä.

    • sanwichpellet

      oikea kysyms on että pitääkö maksaa paskasta? Mikä ero on sillä, että ainetta on tuuma tai että sitä on tuuma, jossa kahden pierunkuorenvälissä on höttöä, jonka vahvuus on sama.

    • laatua !

      Paskasta ei kannata maksaa, joten suosin aina kerrosrakennetta.
      Paksuus tuplaten siihen umpilaminaattiin verrattuna ja paino vain puolet siitä.

      • kölitukki

        Vakuutusmaksut nousee sitä mukaa, mitä enemmän sandwich-rakenteisia roveita seisoo vettymässä ennen kiville päätymistään.

        Kun oli kunnon kölitukit ja umpilaminaatti tehtiin äkkipysäyksen jälkeen kölin eteureunaan seuraavana keväänä maalikorjaus. Nyt uusitaan puolet pohjasta, joka sitten pysyy kiinni tai ei. Kun pahvi, balsa, solumuovi tms hi-tec materiaali imaisee vettä pohjan murtumista niin siellä on ja pysyy odottamassa pakkasta ja jäätymistä ja kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa maatumista.

      • kerrosrakenne = :-)
        kölitukki kirjoitti:

        Vakuutusmaksut nousee sitä mukaa, mitä enemmän sandwich-rakenteisia roveita seisoo vettymässä ennen kiville päätymistään.

        Kun oli kunnon kölitukit ja umpilaminaatti tehtiin äkkipysäyksen jälkeen kölin eteureunaan seuraavana keväänä maalikorjaus. Nyt uusitaan puolet pohjasta, joka sitten pysyy kiinni tai ei. Kun pahvi, balsa, solumuovi tms hi-tec materiaali imaisee vettä pohjan murtumista niin siellä on ja pysyy odottamassa pakkasta ja jäätymistä ja kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa maatumista.

        pvc vaahto ei vety, vaikka upotat paljaaltaan mereen vuosikymmeneksi.
        Umpilaminaatti imee tilavuuteensa nähden enemmän vettä, kuin tuo vaahto, jota veneissä ydinmateriaalina käytetään. Umpilaminaatissa tuo vesi jäätyessään tuottaa vahinkoja, mutta vaahdossa pienempi määrä ei laajetessaan niin tee, sillä vaahto joustaa riittävästi hajoamatta, toisinkuin se umpuilaminaatti, johon pakkasvaurioita periaatteessa saattaa syntyä. Käytännössä nekin ehtivät kuivua ennen jäätymistä riittävästi, kun suojana on koko kesäkauden ollut epoksipinnoite.

        Umpilaminaatti sopii sinne pohujaan kölituennan alueelle, sekä peräsin akselin ja koveen vetolaitteen ympärille. Muuallla kannattaa käyttää laadukasta sandwitch rakennetta PVC vaahtoytimellä ja riittävän lujilla pintalaminaateilla, siis paino 50% umpilaminaatista, eikä vain 15% siitä, sillä jälkimmäinen tapa ei kestä iskuja, vaikka muuten kävisikin.

      • lahoava sandwich
        kerrosrakenne = :-) kirjoitti:

        pvc vaahto ei vety, vaikka upotat paljaaltaan mereen vuosikymmeneksi.
        Umpilaminaatti imee tilavuuteensa nähden enemmän vettä, kuin tuo vaahto, jota veneissä ydinmateriaalina käytetään. Umpilaminaatissa tuo vesi jäätyessään tuottaa vahinkoja, mutta vaahdossa pienempi määrä ei laajetessaan niin tee, sillä vaahto joustaa riittävästi hajoamatta, toisinkuin se umpuilaminaatti, johon pakkasvaurioita periaatteessa saattaa syntyä. Käytännössä nekin ehtivät kuivua ennen jäätymistä riittävästi, kun suojana on koko kesäkauden ollut epoksipinnoite.

        Umpilaminaatti sopii sinne pohujaan kölituennan alueelle, sekä peräsin akselin ja koveen vetolaitteen ympärille. Muuallla kannattaa käyttää laadukasta sandwitch rakennetta PVC vaahtoytimellä ja riittävän lujilla pintalaminaateilla, siis paino 50% umpilaminaatista, eikä vain 15% siitä, sillä jälkimmäinen tapa ei kestä iskuja, vaikka muuten kävisikin.

        Kerro vielä mihin se kosteus sandwich rakenteesta kuivuu? Ulkopuolella on celcoat, mutta rakenteen sisältä lasikuituimaisee veden sisäänsä ja hajottaa sen vähitellen.

      • jotain puuttuu
        lahoava sandwich kirjoitti:

        Kerro vielä mihin se kosteus sandwich rakenteesta kuivuu? Ulkopuolella on celcoat, mutta rakenteen sisältä lasikuituimaisee veden sisäänsä ja hajottaa sen vähitellen.

        Jostain puuttuu nyt tolpanväli. Mistä vesi sitten umpilaminaatista sitten poistuu ja miksei sandwichista vesi pääse pois samaa tietä kuin on tullutkin? Gelcoat ei muuten ole suinkaan vesitiivistä. Itse asiassa kannattaa ajatella asioita siltä kannalta, että mikään ihmisen tekemä ei ole todella vesitiivistä.

    • lkjlkjl

      Vakuutusyhtiöilä pitäisi kyllä ola venekotaisia luokituksia. Tuntuu jotenkin kohtuuttomalta, että tukevan umpilaminaattiveneen omistajana joutuu rahoittaman noiden hepposesti tehtyjen sandwich-rakenteiden korjauksia.

      Onko kenelläkään tietoa, otetaanko misään yhtiössä huomioon veneiden rakenteisiin liittyviä eroja?

    • matsw

      ."maailman suurin 30-jalkainen" Omega 30:n S-malli, jossa on kaksi todella leveetä pistopunkkaa on erinomainen vaihtoehto. Pituus 9,4 m jan leveys 3 m, syväys vain 1,55. Lys taitaa olla 1,14, eli hyvä 80-luvulla suunnitellulle veneelle. St-fokka helpottaa purjehdusta. Suunnittelija muuten Ron Holland.

      • dominant95

        Dominant 95 on halvempi ja kryssii paremmin. Sisätilat huonommat, mutta kysyjähän ei kaivannut valtavia sisätiloja.
        Omega 30:n kryssiominaisuuksia kevyessä kelissä rajoittaa rustien sijainti laidalla, minkä johdosta joko purjeala jää vajaaksi st-fokalla, tai sitten genuan jaluskulma jää turhan suureksi rajoittaen nousukykyä jo liikaa. 2.8m kapealla dominantilla ei tuota ongelmaa ole, ja kun sen saa alle 20 kiloeurolla, niin jää vielä varaa laittaa sitä paremmaksi ja käyttää sitä alkuperäisellä budjetilla.
        Ainoa, jossa pohja on kölinkin alueelta ihan pelkkää paksua umpilaminaattia, eli palkit eivät delaminoidu karilleajossa irti, kun niitä ei edes ole olemassa. Iskunkestävyys siis huomattavasti parempi lujalla ja joustavalla pohjalla, minkä aito umpilaminaatti mahdollistaa noihin onttoihin palkkiratkaisuihin verrattuna.

        Ps lys 1.15 vakiona, mikä on 70-luvun vehkeelle tosi nopea perhepurreksi.

    • JonJon30

      Terve,

      Jos vielä etsit venettä, minulla olisi myynnissä - hieman yllättäin - Jon 30 vuosimallia 1975. Vene soveltuu hyvin 4 hengen matkailuun ja olemme sillä liikkuneet niin saaristossa kuin Itämeren alueella - vaatii tuulta mutta matkaveneenä mitä parhain (koko- ja hintaluokassaan).

      Kone on makeavesijäähdytteinen Yanmar 2GM20F ja erinomaisessa kunnossa.

      Venettä on peruskunnostettu laajalti niin rungon kuin varusteiden (uusi iso ja rullagenoa) kuin myös tekniikan osalta, tosin aina paranneltavaa ja uusittavaa löytyy. Kuvaavaa on, että monet kuvittelevat veneen olevan uudehko ja heidän on vaikea uskoa, että se on valmistunut vuonna 1975.....

      Vene on Turun seudulla.

      Jos kiinnosta niin ota sähköpostilla yhteyttä: [email protected]

    • adadadsaasa

      Ota listaan mukaan viellä albin alpha. Hyvin purjehtiva "modernit" sisätilat omaava vene. 4 sopii mukaan kivasti vaikka pitemmäksikin ajaksi. Pituutta vain 29 jalkaa mutta kannattanee tutustua kuitenkin?

    • esko

      Minulla on Olhsson 29 sairauden vuoksi myytävänä.
      Ota yhteyttä jos kiinostaa,


      0400 -454194 tai [email protected]

      Esko

    • Puusisisuhujikaasien

      Minä olen lopettamassa purjehdusharrastuksen.Mulla myynnissä yks homeinen uppotukki.Ota yhteyttä jos ei kiinnosta!

    • VeijoKotka

      Kokemuksia 32 jalkaisesta voit soitella 0440-787531 / Veijo
      -10 vuoden kokemus sellaisesta, plus isommasastakin myös 10 vuoden kokemus.
      Saat ilmaiseksi kokemusneuvoja.
      T. Seilori :-)

    • Kaori
      • Monsun31

        Minulla on tuollainen. Monsun on sitten enemmän moottoripursi kuin puejevene, ei mikään kryssikone. :) Rullapuomi ja alkeelliset purjehdusjärjestelyt. Muuten ihan siistin näköinen, mutta aika paljon tuota elektronista hässäkkää näyttää olevan asennettuna.

        Tunnen veneen aika hyvin ja voin antaa lisätietoja tarvittaessa. Voin myös tulla mukaan siirtopurjehdukselle jos haluat jonkun joka tuntee ko. veneen. Asun etelä-ruotsissa, joten matkakaan ei ole pitkä.

      • Kaori

        Retkiveneen ostajalle valinta. On muuten harvinaista nähdä vene jolla ollut sama omistaja 40 vuotta, vielä harvinaisempaa että on jaksanut päivittää ja pitää noin priimakunnossa. Omistajansa silmäterä kuten diiłeri totesi. Tuo ei kauan roiku myynnissä jos tuosta muutamia tuhatlappusia irtoaa pois.

        Furlex vvielä keulassa. Mutta joo, ei mikään performance cruiseri. Taidan alkaa katsomaan dehlereitä....

    • ranskatar39
      • Sunnuntaipurjehtija

        Eiköhän tuo aloittaja ole sen veneensä jo vuosia sitten valinnut jos ylipäätään oli sellaista tosissaan hankkimassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      37
      1806

    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1401

    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      44
      1387

    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      14
      1352

    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1345

    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1324

    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1294

    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1250

    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1210

    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      2
      1183
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt