Olavi Mäenpää ja Väinö Kuisma

http://groups.yahoo.com/group/KansallinenSignaali/message/8

Viime aikoina kansalaisaktivistien piirejä on puhuttanut varsin
arvoituksellisen oloinen aihe...Sinivalkoiset, Kuisma, Mäenpää,
Järviharju...

Mistä nyt oikein on kysymys? Moni asioihin perehtynyt varmasti
tunnistaakin ylläolevan perusteella Sinivalkoiset-projektin, mutta
asiaan vähemmän perehtyneelle, tuo mystinen väriyhdistelmä lienee
edelleenkin vieras. Siis mikä ihmeen Sinivalkoiset?

Valaiskaamme: Sinivalkoiset on siis Suomen nykyinen KM-
puolueprojekti, joka lähti tosissaan käyntiin
nimenkeräyskampanjoineen alkukesästä 2001. Yhteistyössä olivat mukana
voimakkaat vaikuttajat Matti Järviharju, Olavi Mäenpää ja Väinö
Kuisma.

Lupaavalla tavalla alkanut yhteistyö on kuitenkin alkanut saada
tragikoomisia piirteitä. On surullista nähdä, miten aikuiset miehet
hiekkalaatikolla voivat saada niin paljon vahinkoa aikaan. Niin,
puhutaan siis Kuismasta ja Mäenpäästä, Järviharju kun on valitettavan
sinisilmäisesti jättänyt näille surkimuksille aivan liian paljon
tilaa leikkiä.

Emme voi muuta kuin nauraa niille "ultimaatumeille"
ja "källityksille", joita eräät tahot niin kovasti uhoavat. On
surkuhupaisaa nähdä aikuisen miehen vaahtoavan kuin mielisairas
lapsi. On myös surullista todeta, että idealismi ja yhteistyökyky
olikin tasan tarkkaan kiinni korttienkeruupalkkion summasta. Onko
siis Väinö Kuisman "vilpitön yhteistyöhalu" ja "isänmaallisuus" vain
kaljaveikon epätoivoinen yritys elättää itseään muiden kustannuksella?

Luonnollisesti ei sovi unohtaa Kuisman aikaisempia saavutuksia;
Pääkallojen siirtely pöydältä toiselle ja kuun ulvominen ovat
varmasti kulttuurimielessä hyvinkin kiinnostavia. Politiikan kanssa
niillä ei pitäisi olla mitään tekemistä. Mutta mikä oikeastaan on
Kuisman ideologia? Tuntuu hassulta, että mies, jonka kannattajien
joukossa on ollut mm. kritiikitön EU:n kannattaja, elokuvantekijä
Parland, ja terroristeja jahtaava mäyräkoirantaluttaja, on otettu
mukaan Sinivalkoiset-projektin johtopaikoille. Huomattavan moni olisi
varmasti toivonut projektista vakavaa.

Oli valitettava virhe uskoa, että Väinö Kuisma olisi viimeinkin
kasvanut aikuiseksi. Analyyttisemmin tarkasteltuna, alkaisi näyttää
pikemminkin siltä, että Kuismalla ja eräällä tamperelaisella
monarkistilla olisi paljonkin yhteistä.

Molemmat toivovat olevansa keisareita, molemmat vihaavat Suomen
Sisua, ja jopa herrojen kirjoitustyylit muistuttavat toisiaan. On
varsin kiehtovaa havaita, miten molemmat vaahtoavat ultimaatumeista,
ja "käyvät hyökkäykseen kaikilla rintamilla",
niinsanottujen "terroristien" ja "ugrien" torjumiseksi. Onko
Tampereen keisarilla sittenkin luultua enemmän kannattajia? Ehkäpä
arvoisa herra Kuisma voisikin ryhtyä Lahden keisariksi.
Pretorianikaartikin olisi jo valmiina, ja jopa mäyräkoira löytyy
gladiaattoritaisteluja varten. Go, Väinö, Go!
Varsin moni arvelikin, että Tampereen keisarin ja Lahden keisarin
välillä ei koskaan ollutkaan sen suurempaa skismaa. Tietysti on
ymmärrettävää, että Tampereen germaanikeisaria ottaa päähän väite,
että Kuisma olisi tartuttanut "jaloon norjalaisgermaaniin" HIV:n.
Näin siis herra keisarin oman väittämän mukaan. Go, Väinö, Go!

Moni lukija jo varmasti ihmettelee, kuka Tampereen keisari oikein on.
Tämän "jalon germaanin" suuriin aatteisiin voi jokainen tutustua
osoitteessa

http://www.saunalahti.fi/vaino2

Suosittelen lämpimästi keisarin hengentuotteiden vertaamista Kuisman
viimeiseen verbaaliseen vomitukseen. Emeettistä...

Mutta johtuuko Sinivalkoisten horjuminen sitten yksinomaan Kuismasta?

Nopeasti ajatellen, näin luulisi olevan, mutta on muistettava, että
typeryys on maailmassa rajaton luonnonvara, joten yksinkertainen
todennäköisyyslaskelma siis kertoo, että on muitakin typeryksiä.

Voimme siis seuraavaksi pohtia Kansallisen Rintaman panostusta
yhteistyöhön, eikä se paljon Isänmaallista Oikeistoa lohdullisempaa
ole.