Mikä on sallittu korko

Onko EU:ssa määrätty yksityiselle kansalaiselle myönnettyjä lainoja koskeva ylin viivästyskorkoprosentti, jonka ylittyessä on kysymyksessä koronkiskonta.
Ilmianna
Jaa

25 Vastausta


Mutta Suomea eivät välttämättä EU:n lait koske. Esim. autoverotus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Suomessa on laki suurimmasta viivästyskorkoprosentista. Todennäköisesti jokaisessa muussakin EU-massa on asia näin. Eu-direktiiveihin vedotaan vasta sitten, jos maan lainsäädäntö ei ole direktiivin mukainen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lexis kirjoitti:
Suomessa on laki suurimmasta viivästyskorkoprosentista. Todennäköisesti jokaisessa muussakin EU-massa on asia näin. Eu-direktiiveihin vedotaan vasta sitten, jos maan lainsäädäntö ei ole direktiivin mukainen
Onko se 18%. Mitä lain rikkojalle tapahtuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Onko se 18%. Mitä lain rikkojalle tapahtuu.
Korko on 7 % Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lexis kirjoitti:
Korko on 7 % Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön.
Mikä on niiden suomalaisten ja samalla EU-kansalaisten asema, jotka on tuomittu maksamaan loppuikänsä 18%:n viivästyskorkoa perintäpalkkioita. Ovatko he lain mukaan kiskonnan uhreja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mikä mahtaa olla korko, jos esim. pysäköintivirhemaksu myöhästyy muutamalla päivällä tai viikolla?

Mikä mahtaa olla todellinen vuosikorko jos esim. päivähoitomaksun (200eur) unohtamisesta muutamalla viikollla aiheutuu useiden yli kymmenen lisäkulut. Ainakin eräässä suomalaisessa kaupungissa myähästymisestä muistutetaan suoraan perintätoimiston laskulla mittavine kuluineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
Kyse ei ole korosta vaan kuluista. Päivähoitomaksu taitaa olla sellainen julkisoikeudellinen maksu että sen voi pistää suoraan ulosottoon ilman oikeuden päätöstä. Kunta toimii siis ystävällisesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lexis kirjoitti:
Kyse ei ole korosta vaan kuluista. Päivähoitomaksu taitaa olla sellainen julkisoikeudellinen maksu että sen voi pistää suoraan ulosottoon ilman oikeuden päätöstä. Kunta toimii siis ystävällisesti.
Järjellisesti ajatellen luulisi olevan niin, että laissa määrättyä viivästyskorkorajaa ei voi ylittää naamioimalla ylitys perintäkuluksi, palkkioksi, laskutuslisäksi tms. Jos sellainen sallitaan, niin koko koronkiskontaa koskeva laki on tehoton, mitätön ja turha.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Järjellisesti ajatellen luulisi olevan niin, että laissa määrättyä viivästyskorkorajaa ei voi ylittää naamioimalla ylitys perintäkuluksi, palkkioksi, laskutuslisäksi tms. Jos sellainen sallitaan, niin koko koronkiskontaa koskeva laki on tehoton, mitätön ja turha.
Älä maksa kohtuuttomia perintäkuluja. Perintäfirma vie asian oikeuteen joka kohtuullistaa kuluja (tai sitten ei)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lexis kirjoitti:
Älä maksa kohtuuttomia perintäkuluja. Perintäfirma vie asian oikeuteen joka kohtuullistaa kuluja (tai sitten ei)
Jos on koronkiskontaa koskeva laki ja lakia rikotaan niin eikös kyseessä ole rikos, josta tulee tehdä rikosilmoitus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Jos on koronkiskontaa koskeva laki ja lakia rikotaan niin eikös kyseessä ole rikos, josta tulee tehdä rikosilmoitus.
Ei perintäkulu ole korkoa. Se on kulu jonka voi kiistää, jolloin siitä tulee riidanalainen saatava.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lexis kirjoitti:
Ei perintäkulu ole korkoa. Se on kulu jonka voi kiistää, jolloin siitä tulee riidanalainen saatava.
Entä jos en ole solminut mitään asiakassuhdetta perintätoimiston kanssa. Miten perintätoimisto näyttää oikeudessa toteen saatavansa henkilöltä, jonka kanssa ei ole mitään sopimusta solminut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Entä jos en ole solminut mitään asiakassuhdetta perintätoimiston kanssa. Miten perintätoimisto näyttää oikeudessa toteen saatavansa henkilöltä, jonka kanssa ei ole mitään sopimusta solminut.
Alkuperäinen velkoja tekee sopimuksen perintätoimiston kanssa. Perintätoimisto käyttää näyttönä sitä materiaalia, minkä on saanut alkuperäiseltä velkojalta. Jos näyttö ei riitä, niin perintätoimiston kulut maksaa alkuperäinen velkoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Suomen Pankin sivuilla EU:n määräämä viivästyskorko on 9,5%. Mistä lähtien suomalaiset ovat olleet EU:n korkolain piirissä. Kuinka suuret perintäkulujen, laskutuslisien ja tms. nimisiksi naamioidut ylitykset EU on sallinut ja missä tapauksissa. Kuka kontrolloi viivästyskorkolain noudattamista ja miten lainrikkojia rangaistaan. Mikä on 18%:n viivästyskorkoa maksamaan velvoitettujen oikeudellinen asema. Ovatko lainsuojattomia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
11 VASTAUSTA:
Ellos perii lähes 30 % korkoa lainastaan eikä se ole koron kiskontaa. Perintäkulut ovat kuluja jotka aiheutuvat hankalan asiakkaan rimpuillessa vastaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lexis kirjoitti:
Ellos perii lähes 30 % korkoa lainastaan eikä se ole koron kiskontaa. Perintäkulut ovat kuluja jotka aiheutuvat hankalan asiakkaan rimpuillessa vastaan.
Mistä lähtien pankit ja Suomen viranomaiset ovat olleet velvollisia noudattamaan ja valvomaan EU-n määräämiä korkolakeja, joiden mukaan tämänhetkinen viivästyskorko on 9,5%. Asia on tärkeä 18%:n viivästyskorkoa maksamaan tuomittujen pankin asiakkaiden kannalta. Kiitän etukäteen oikeasta tiedosta. Ellos ei ilmeisesti kuulu tämän lain piiriin, jos kerran ei ole syyllistynyt koronkiskontaan. Pankit kuuluvat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Mistä lähtien pankit ja Suomen viranomaiset ovat olleet velvollisia noudattamaan ja valvomaan EU-n määräämiä korkolakeja, joiden mukaan tämänhetkinen viivästyskorko on 9,5%. Asia on tärkeä 18%:n viivästyskorkoa maksamaan tuomittujen pankin asiakkaiden kannalta. Kiitän etukäteen oikeasta tiedosta. Ellos ei ilmeisesti kuulu tämän lain piiriin, jos kerran ei ole syyllistynyt koronkiskontaan. Pankit kuuluvat.
Elloksen 30 % korkoa ei tulkita koronkiskonnaksi. Niin korkeaa vuosikorkoa saa periä. Pankit ja Suomen viranomaiset noudattavat Suomen lakeja. Viivästyskorko on ollut samansisältöinen jo kauan, ainostaan vaihtuva viitekorko on muuttunut. Viivästyskorko vaihtuu puolivuosittain.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lexis kirjoitti:
Elloksen 30 % korkoa ei tulkita koronkiskonnaksi. Niin korkeaa vuosikorkoa saa periä. Pankit ja Suomen viranomaiset noudattavat Suomen lakeja. Viivästyskorko on ollut samansisältöinen jo kauan, ainostaan vaihtuva viitekorko on muuttunut. Viivästyskorko vaihtuu puolivuosittain.
Onko suomen laki ristiriidassa EU-lain kanssa tässä korkoasiassa kun sallittu puolivuosittain vaihtuva viivästyskorko on pankkilainassa on Suomen Pankinkin mukaan 9,5% ja Suomen lakia noudattaen peritään kiinteää 18% perintäkuluja, kuten on peritty jo vuosikymmenen ajan, vaikka 18%:sta suoriutuminen on alakoulumatikallakin laskien mahdottomuus. Noudattavatko Pankit ja Suomen viranomaiset kahta rinnakkaista lakia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Onko suomen laki ristiriidassa EU-lain kanssa tässä korkoasiassa kun sallittu puolivuosittain vaihtuva viivästyskorko on pankkilainassa on Suomen Pankinkin mukaan 9,5% ja Suomen lakia noudattaen peritään kiinteää 18% perintäkuluja, kuten on peritty jo vuosikymmenen ajan, vaikka 18%:sta suoriutuminen on alakoulumatikallakin laskien mahdottomuus. Noudattavatko Pankit ja Suomen viranomaiset kahta rinnakkaista lakia.
Jos luotosta maksettava korko on korkeampi kuin yleinen viivästyskorko, viivästyskorko on samansuuruinen kuin luoton korko.

Tiedot viivästyskoroista aiemmilta vuosilta:
v. 2004 tammi-joulukuun viitekorko 2,5% -> viivästyskorko 9,5%
v. 2003 heinä-joulukuun viitekorko 2,5 % -> viivästyskorko 9,5 %
v. 2003 tammi-kesäkuun viitekorko 3 % -> viivästyskorko 10 %
v. 2002 heinä-joulukuun viitekorko 3,5 % -> viivästyskorko 10,5 %
v. 2002 tammi-kesäkuun viitekorko 4 % -> viivästyskorko 11 %
v. 2001 4 % 11 %
v. 2000 3 % 10 %
v. 1999 4 % 11 %
v. 1998 3 % 10 %
v. 1997 4 % 11 %
v.1996 viitekorko 4 % à viivästyskorko 11 %
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lexis kirjoitti:
Jos luotosta maksettava korko on korkeampi kuin yleinen viivästyskorko, viivästyskorko on samansuuruinen kuin luoton korko.

Tiedot viivästyskoroista aiemmilta vuosilta:
v. 2004 tammi-joulukuun viitekorko 2,5% -> viivästyskorko 9,5%
v. 2003 heinä-joulukuun viitekorko 2,5 % -> viivästyskorko 9,5 %
v. 2003 tammi-kesäkuun viitekorko 3 % -> viivästyskorko 10 %
v. 2002 heinä-joulukuun viitekorko 3,5 % -> viivästyskorko 10,5 %
v. 2002 tammi-kesäkuun viitekorko 4 % -> viivästyskorko 11 %
v. 2001 4 % 11 %
v. 2000 3 % 10 %
v. 1999 4 % 11 %
v. 1998 3 % 10 %
v. 1997 4 % 11 %
v.1996 viitekorko 4 % à viivästyskorko 11 %
Maallikkona en saa selvää vuoden 1988 velkakirjasta. Kyseessä piti olla peruskorkosidonnainen laina. Jälkeenpäin saamamme kirjanpidon mukaan suorituserä on käytetty luokkaa 1000 mk lyhennykseen 5000 mk korkoon (tarkat luvut eivät nyt ole käsillä, mutta tätä luokkaa), lyhennykset eivät tasaerinä, mutta suhde sama. Korkoprosentti ei selviä pankin lyhennyskirjanpidosta. Onko alkuperäisellä korolla merkitystä EU:n viivästyskorkolain soveltamisen kannalta, jos tuomiossa on 18% vuonna 1994 tapahtuneesta irtisanomisesta lähtien. Reaalivakuutta pankki ei useista pyynnöistä huolimatta suostunut myymään lainan maksuksi ennen kuin 18%:n viivästyskorkoa oli juoksutettu 8 vuotta ja saatu siten saatava nousemaan taivaisiin. Onkohan EU:ssa määräyksiä vakuuden realisointiajasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Maallikkona en saa selvää vuoden 1988 velkakirjasta. Kyseessä piti olla peruskorkosidonnainen laina. Jälkeenpäin saamamme kirjanpidon mukaan suorituserä on käytetty luokkaa 1000 mk lyhennykseen 5000 mk korkoon (tarkat luvut eivät nyt ole käsillä, mutta tätä luokkaa), lyhennykset eivät tasaerinä, mutta suhde sama. Korkoprosentti ei selviä pankin lyhennyskirjanpidosta. Onko alkuperäisellä korolla merkitystä EU:n viivästyskorkolain soveltamisen kannalta, jos tuomiossa on 18% vuonna 1994 tapahtuneesta irtisanomisesta lähtien. Reaalivakuutta pankki ei useista pyynnöistä huolimatta suostunut myymään lainan maksuksi ennen kuin 18%:n viivästyskorkoa oli juoksutettu 8 vuotta ja saatu siten saatava nousemaan taivaisiin. Onkohan EU:ssa määräyksiä vakuuden realisointiajasta.
Jos tuomioistuin on määrännyt korkoprosentiksi 18, niin silloin alkuperäisen lainan korkoprosentti on ollut 18 %.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lexis kirjoitti:
Jos tuomioistuin on määrännyt korkoprosentiksi 18, niin silloin alkuperäisen lainan korkoprosentti on ollut 18 %.
Alkuperäinen korko oli peruskorkoon sidottu, se ei koskaan yltänyt 18%:iin asti sentään. Tuomiossa on tuomittu v i i v ä s t y s korkoa 18%. Se on eri asia kuin tavallinen korko. Korko ja viivästyskorko ovat eri suuruisia, mutta molemmat näyttävät olevan yli EU:n nykyisin salliman viivästyskoron 9,5%. Oikeudenkäyntikuluille oli tuomittu muistaakseni 14% korkoa ja haltijavelkakirjoista muutetuille panttikirjoille vouti näytti lätkäisseen 16% 2000-luvulla. Olen ymmärtänyt, että muualla ei yksityisiltä kansalaisilta saisi periä viivästyskorkoa lainkaan vaan ainoastaan EU:n määrittelemiä korkoja ja että sallittu viivästyskorko 9,5% on tarkoitettu yritysten välisessä lainoituksessa käytettäväksi. Kohtuuttomat ja epärealistiset tuomiot aiheuttavat kärsimystä ja paljon vahinkoa, jos 18% viivästyskorko on edelleen ok.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
EU-kansalainen kirjoitti:
Alkuperäinen korko oli peruskorkoon sidottu, se ei koskaan yltänyt 18%:iin asti sentään. Tuomiossa on tuomittu v i i v ä s t y s korkoa 18%. Se on eri asia kuin tavallinen korko. Korko ja viivästyskorko ovat eri suuruisia, mutta molemmat näyttävät olevan yli EU:n nykyisin salliman viivästyskoron 9,5%. Oikeudenkäyntikuluille oli tuomittu muistaakseni 14% korkoa ja haltijavelkakirjoista muutetuille panttikirjoille vouti näytti lätkäisseen 16% 2000-luvulla. Olen ymmärtänyt, että muualla ei yksityisiltä kansalaisilta saisi periä viivästyskorkoa lainkaan vaan ainoastaan EU:n määrittelemiä korkoja ja että sallittu viivästyskorko 9,5% on tarkoitettu yritysten välisessä lainoituksessa käytettäväksi. Kohtuuttomat ja epärealistiset tuomiot aiheuttavat kärsimystä ja paljon vahinkoa, jos 18% viivästyskorko on edelleen ok.
Tuomio on varmaan tehty oikein. Viivästyskorko on 18 %, jos alkuperäisen lainan korko oli 18 %. Kyse voi olla esim. vekselistä, johon olette laittaneet nimenne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lexis kirjoitti:
Tuomio on varmaan tehty oikein. Viivästyskorko on 18 %, jos alkuperäisen lainan korko oli 18 %. Kyse voi olla esim. vekselistä, johon olette laittaneet nimenne.
Ymmärrän hyvin, että yrität löytää selityksen pankkien kriisin varjolla tehtyjen 18%:n viivästyskorkotuomioiden oikeutukseksi. Kyseessä ei ole vekseli. Asia selviää EU:ssa. Kiitos kuitenkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lexis kirjoitti:
Tuomio on varmaan tehty oikein. Viivästyskorko on 18 %, jos alkuperäisen lainan korko oli 18 %. Kyse voi olla esim. vekselistä, johon olette laittaneet nimenne.
Edellinen viestini katosi bittiavaruuteen, mutta 18% viivästyskorko ei vain katoa mihinkään. Ei ollut vekseli kyseessä. Asia selviää EU:ssa. Kiitos kuitenkin palautteesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Mikä on sallittu korko

Onko EU:ssa määrätty yksityiselle kansalaiselle myönnettyjä lainoja koskeva ylin viivästyskorkoprosentti, jonka ylittyessä on kysymyksessä koronkiskonta.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta