Helsinki 12.6.2013, mitä kysyttiin ja miten meni?

Miten meni pääsykoe? Aukeavatko Porthanian ovet syksyllä vai odottaako välivuosi?

Mitä kysyttiin ja miltä kysymykset tuntuivat. Edellytettiinkö pikkutarkkaa tietoa ulkomuistista vai laajojen kokonaisuuksien hallintaa?
Ilmianna
Jaa

171 Vastausta


1. Mitä tarkoittaa kontekstuaalinen oikeushistoria?
2. Deliktivastuu
3. Oikeustapaus
4. Monivalinta
5. Täydennä
6. Oikeustapaus
7. Aineistotehtävä
8. Yhdistä henkilö ja vuosiluku
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
No me ei sitten tehty samaa koetta Helsingissä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lwr1990 kirjoitti:
No me ei sitten tehty samaa koetta Helsingissä?
Se oli ruotsinkielisten koe
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
no joo ei mullakaan kyllä tuollaisia kysytty. lähinnä monivalintaa koko koe.
Ilmianna
Jaa
oliko jotenkin merkittävästi erilainen kuin edellisinä vuosina?
Ilmianna
Jaa
Mitä te vastasitte siihen vahingonkorvauskysymykseen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Sano koko kysymys niin koitan muistaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
4x 10-pisteen monivalinta rastiruutuun tehtävää.
2 Essee kysymystä oikeushistoriasta: Rationaalisen luonnontiede ajattelun syntyhistoria ja merkitys ja Kirkon vaikutus keskiajalla oikeudelliseen muutokseen.
5p tehtävä: Insolvenssipolitiikka ja sen tavoitteet
5p Aineisto tehtävä insolvenssistä missä piti arvioida jotain lehtikirjoituksia.

Kokeessa ei ollut yhtään oikeustapausta ja pelkistä monivalinnoista tulee 40 pistettä. Aika erikoinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Saa nähdä minkälaista hajontaa nuo monivalinnat aiheuttavat pisteisiin. Varisinkin kaksi ekaa (4 ja 5) olivat aika kinkkisiä kun vääristä vastauksista sakotettiin aika rankasti. Tehtävässä 4 sai -2 pistettä väärästä vastauksesta ja tehtävässä 5 saattoi yhdessä kysymyksessä olla yksi tai enemmän oikeita vaihtoehtoa ja jos yksikin kohta oli väärin tuli kysymyksestä -1. Ekassa ei tarvii tehdä kun kaksi virhettä ja pisteet on melkeen nollilla.... Kaksi vikaa monivalinta (6 ja 7) oli tuntui aika helpoilta. Tehtävä 3b oli mielestäni aika hankala, koska ei ollut ihan varmaa miten siihen tuli vastata
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
120613 kirjoitti:
Saa nähdä minkälaista hajontaa nuo monivalinnat aiheuttavat pisteisiin. Varisinkin kaksi ekaa (4 ja 5) olivat aika kinkkisiä kun vääristä vastauksista sakotettiin aika rankasti. Tehtävässä 4 sai -2 pistettä väärästä vastauksesta ja tehtävässä 5 saattoi yhdessä kysymyksessä olla yksi tai enemmän oikeita vaihtoehtoa ja jos yksikin kohta oli väärin tuli kysymyksestä -1. Ekassa ei tarvii tehdä kun kaksi virhettä ja pisteet on melkeen nollilla.... Kaksi vikaa monivalinta (6 ja 7) oli tuntui aika helpoilta. Tehtävä 3b oli mielestäni aika hankala, koska ei ollut ihan varmaa miten siihen tuli vastata
Saa nähä siis kuinka korkealla pisterajat tulevat tänä vuonna olemaan. Ei mitään yber vaikea koe, mutta tosiaan nuo monivalinnat. Tämän lisäksi ainakin meijän koesalissa oli varmaan vaan puolet ilmoittautuneista paikalla joten jos tuo sama on toistunut muuallakin niin kokeisiin osallistuneiden määrä ei tule olemaan kun vähän päälle 1000. hiphei ja lomalle lompis
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Juuristi123 kirjoitti:
Saa nähä siis kuinka korkealla pisterajat tulevat tänä vuonna olemaan. Ei mitään yber vaikea koe, mutta tosiaan nuo monivalinnat. Tämän lisäksi ainakin meijän koesalissa oli varmaan vaan puolet ilmoittautuneista paikalla joten jos tuo sama on toistunut muuallakin niin kokeisiin osallistuneiden määrä ei tule olemaan kun vähän päälle 1000. hiphei ja lomalle lompis
Missä salissa Juuristi123 olit? Ainakin päärakennuksen sali 1 oli reippaasti vajaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Humps kirjoitti:
Missä salissa Juuristi123 olit? Ainakin päärakennuksen sali 1 oli reippaasti vajaa.
Pengerkadulla. Luulen, että sama on tuostunut monessa salissa :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Arvio valvojan näkökulmasta:

oikeushissan essee-tehtävät: peruskauraa etenkin kirkon vaikutus oikeuteen keskiajalla. Luonnonoikeuskysymys astetta haastavampi, mutta sekin esseetehtävä oli varsin selkeä ja reilu. Ei mitään typeriä muistatko vuosiluvut oikein ala Turku.

Insolvenssin a) essee ja b) aineisto: a) Essee vaikutti aika helpohkolta, jos muisti kirjan sisällön. Itse en luonnollisesti olisi osannut vastata. b) Aineistotehtävä vaikutti hurjalta, mutta jos on lukenut kirjan, siitä vaan varmasti helposti 3-4 pistettä, kun vain piti pään kylmänä. Aika yllättävä tehtävä, mutta kenenkään pääsykoe tuskin kaatuu b-kohtaan.

Monivalinnat: Tosi kinkkisiä osa näytti olevan, mutta joukossa oli helppojakin kysymyksiä. Kyllä nuo monivalinnat näyttivät testaavan aika laajasti sitä onko kirjat luettu hyvin kauttaaltaan. Korostuu myös se miten kylmäpäisesti hakija vastaa. Pienetkin virheet voivat viedä pisteitä. Todella stressaaava ja armoton tehtävätyyppi.

Kylllä/ei tehtävä: Kyllä/ei tehtävässä korostuu puhdas juridinen osaaminen. Muistaako sen säännön oikein, jolla kukin pieni keissi ratkeaa. Veikkaaminen on erittäin riskaabelia. Raaka tapa erotella hakijoita, mutta näitä on nyt monena vuotena käytetty.

Yhteenvetona: Aika erikoinen painotus, kun mukana ei ollut yhtään klassista oikeustapausta. Olisiko ensi kertaa tiedekunnan pääsykoehistoriassa käynyt näin? Ehkä tälläisessä kokeessa korostuu puhdas osaaminen (tai muistaminen), eikä juurikaan logiikka tai vastaustekninen osaaminen, kuten klasissisissa oikeustapauksissa. Ehkä tiedekunta on halunnut jotenkin kaventaa eroa valmennuskurssin käyneiden ja käymättömien välillä?

Jännä nähdä miten pisterajojen käy :)
Ilmianna
Jaa
Tuleeko kysymykset nettiin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
kokeet on netissä, joten tulee, ainakin aikanaan...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mielestäni koe oli helppo. Sellainen fiilis itselle ainakin jäi. Omasta valmennuskurssista oli kyllä paljon hyötyä ainakin tuossa oikeushistoriakkysymyksessä ja tuossa insolvenssipolitiikassa.

Muuten huomasko joku muukin siellä viikissä ne pari jakkupukusta naista tekemässä koetta?????!!! Tsiisas meinasin kuolla nauruun. Siis oikeesti? Saako jakkupuvusta lisäpojoja? LMAO.
Ilmianna
Jaa
meillä oli ainakin viikissä sali täynnä porukkaa. toivon toki et mahdollisimman vähän porukkaa niin ite pääsis sisään:D 3 b-kohta mystinen, muistin oikein mitä jakoja tarkoitettiin (tarkistin kotona) mutta ei ne kyllä lausunnoista ilmi käyneet.
Ilmianna
Jaa
Mitä niillä jaoilla tarkoitettiin 3b:ssä?
Ilmianna
Jaa
Kertokaa mullekin jos tiedätte että

1. mitä piti vastata luonnonoikeustehtävään, pitikö esitellä ne filosofit vai jotain aivan muuta?

2. mitä haettiin niillä kanonisen oikeuden aikaansaamilla muutoksilla paitsi legaalinen todistusteoria

3.b mikä siis oli tämän tehtävän tarkoitus, kirjoittaa liitteet paperille vai kirjoittaa kirjasta - mitä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Itse selitin luonnonoikeuden olemuksen ja synnyn, josta siirryin yhteiskunnalliseen käyttötarkoitukseen(esim akvinolaisen luonnonoikeus, joka legitimoi kirkon valta-asemaa), jonka jälkeen mainitsin grotiuksen ja locken lyhyehkösti, josta siirryin luonnonoikeuden vaikutukseen valistuksen kauden kodifikaatioissa. lopuksi totesin että luonnonoikeudellinen ajattelutapa väistyi nationalismin ja kansallisvaltioiden syntymisen aikakaudella. Varmaan lässytin muutakin joka nyt ei tule mieleen. Ainakin mainitsin vielä määrittelisidonnaisen elementin, sekä sen että luonnonoikeuden käyttöala oli suurimillaan absolutismin kauden lopussa, kun positiivinen oikeus jäi ajastaan jälkeen.

Mielestäni valistusfilosofit itsessään eivät olleet tehtävässä olennaisin juttu.

Kanonisen oikeuden tehtävässä kerroin syntyhistorian, oikeuslähteet, leviämisen maalliseen käyttöön, legaalisen todistusteorian(kohtalaisen pitkästi), valajärjestelmästä, inkvisitorisesta prosessista,avio-oikeuden näkemyksistä sekä perintöoikeudellisen näkemyksen. Lisäksi selitin maalliisten hallitsijoiden hyödyntävän kirkon oppeja sakkorahojen toivossa, sekä keskusvallan halusta ja mahdollisuuksista ratkaista yhteiskunnallisia konflikteja( tai jotain tähän suuntaan).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
14+17 kirjoitti:
Itse selitin luonnonoikeuden olemuksen ja synnyn, josta siirryin yhteiskunnalliseen käyttötarkoitukseen(esim akvinolaisen luonnonoikeus, joka legitimoi kirkon valta-asemaa), jonka jälkeen mainitsin grotiuksen ja locken lyhyehkösti, josta siirryin luonnonoikeuden vaikutukseen valistuksen kauden kodifikaatioissa. lopuksi totesin että luonnonoikeudellinen ajattelutapa väistyi nationalismin ja kansallisvaltioiden syntymisen aikakaudella. Varmaan lässytin muutakin joka nyt ei tule mieleen. Ainakin mainitsin vielä määrittelisidonnaisen elementin, sekä sen että luonnonoikeuden käyttöala oli suurimillaan absolutismin kauden lopussa, kun positiivinen oikeus jäi ajastaan jälkeen.

Mielestäni valistusfilosofit itsessään eivät olleet tehtävässä olennaisin juttu.

Kanonisen oikeuden tehtävässä kerroin syntyhistorian, oikeuslähteet, leviämisen maalliseen käyttöön, legaalisen todistusteorian(kohtalaisen pitkästi), valajärjestelmästä, inkvisitorisesta prosessista,avio-oikeuden näkemyksistä sekä perintöoikeudellisen näkemyksen. Lisäksi selitin maalliisten hallitsijoiden hyödyntävän kirkon oppeja sakkorahojen toivossa, sekä keskusvallan halusta ja mahdollisuuksista ratkaista yhteiskunnallisia konflikteja( tai jotain tähän suuntaan).
eikö akvinolainen ollut ennen rationaalista luonnonoikeutta ja grotius ensimmäinen rationaalisen luonnonoikeuden kundi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
no ainoat kirjassa olevat jaot insolvenssipolitiikasta olivat: rehabilitaatio ja likvidaatio jaot. En ymmärrä kyllä miten liittyivät tehtävään.
Ilmianna
Jaa
Oiskohan noi jaottelut voinu liittyä niihi kovan/pehmeän politiikan jakoihin (eli kovempia tai pehmeämpiä velkojan kannalta), ne ainaki tuntu tulevan aika hyvin niistä liitteistä esille?
Ilmianna
Jaa
sehän on sama asia kuin likvidaatio/rehabilitaatio-jako, ainakin kirjan mukaan..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei likvidaatio siihen liity sinänsä, ajatuksena mulla oli tehtävässä kattoa, kannattiko ne tyypit velkojan kannalta parempia vai velallista helpottavia strategioita velkajärjestelyissä.

Eli siis pitäskö tulevaisuudessa velallisen vastuuta lieventää ja velkojan takaisinsaannin varmuutta lisätä vai päinvastoin.

Mut mistäs sitä tietää mitä arvon tiedekunta tästä tehtävästä halusi...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
itse vastasin viitaten ainakin jossain kohdassa jokaiseen kirjassa mainittuun jaoitteluun, ei ainakaan mene nollile. Oli kyllä hämärä tehtävä: tuntui kompalta, koska perusidea vähän turhankin simppeli.
Ilmianna
Jaa
Itse olen kyllä todella hämmentynyt, sillä koe oli mun mielestä helppo. Monivalinnat jotkut jopa sellasia, että kirjoja lukemattomatkin olis pystynyt vastaamaan. Sapettaa että opettelin normit ulkoa ja muutenkin pänttäsin hullun lailla, eikä se tuntunut lainkaan olleen olennaista. Eikä yhtään oikeustapausta! 3B:stä jäi tosi outo fiilis, sillä saattoiko se oikeasti olla niin yksinkertainen, että velastavapauttaminen/vastuun luettelointi olisi riittänyt, kun ne tyypithän niissä papereissa ne eka just kertoi!? Luulen, että joko ymmärsin tehtävän aivan väärin tai sit kaikki saa siitäkin aika hyvät pisteet. Kaikenkaikkiaan jäi todella outo fiilis eilisen jälkeen.
Ilmianna
Jaa
Ah joo. Samantyyppisiä kokemuksia monilla. 3b:n kysymys oli mielestäni todella huonosti muotoiltu, siitä ei saanut tolkkua mikä edes on kysymys. Mutta toki tuo velallisen etu vs velkojan etu oli liitteiden mukaan se oleellinen kysymys.
Ja monivalinnat: 5 oli aivan kauhea. tuntuu mahdottomalta saada kovinkaan montaa oikein kun kysymystyyppi on tuollainen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Musta sekin oli epäilyttävän helpohko, tosin paljon mahdollista että siksi etten tajunnut jotain kompia x)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Oliko koe täällä olijoiden mielestä helppo? Minust oli monivalintatehtäviä myöden todella löysä, eli kirjat kerran-pari lukeneet samassa asemassa kuin hikipingot! Stressaa vaan et jäiköhän jotain oleellista tajuamatta kun tältä tuntuu vai nouseekohan pisteraja tänä vuonna lähelle 70?!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Monivalinnat tuntuu aina helpota, mutta kappas vaan niissä on aika paljon sudenkuoppia. Esim. kysymys voiko lakattua saamista käyttää kuittaamiseen? Kirjan mukaan lakannutta ei voi käyttää jos lukee suoraan mitä yksi lause sanoo. Vanhentunutta saatavaa taas voi käyttää ja vanhentuminen lasketaan myös yhdeksi saamisen laakkaamisperusteiksi...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Itse olin aivan liian vainoharhaisena kokeessa, ja vähän aikaa monivalintoja pyöriteltyäni epäilin jokaista yksittäistä sanaa, että onkohan tämä kompa. -.- Tästä syystä laitoin liian moneen "Ei vastausta", ja ei tarvitse odotella kutsua ensi kuussa. Aineistotehtävääkin tehtäessa ajattelin, että tässä täytyy olla joku juju mitä en tajua, koska eihän nää näin helppoja voi olla?! Nyt kun luen näitä niin TIETENKIN ois täytyny vaan laittaa ne "liian itsestään selvät" vastaukset, HUOH. Vaikka sitten riskillä. 10 kertaa kirjat luin, niin kyllä tämä syö naista. Mutta ei voi mitään, ens vuonna uudestaan!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Moneen pistit ei vastausta? Itse pistin neljään, mutta lopuista olin aika hiton varma, että meni oikein. Kaksi niistä oli -2 pisteen tehtäviä, joten ei millään uskaltanut veikata ja kaksi -1, mutta koska olin varma niin varma, että muut meni oikein, niin ajattelin että on varaa antaa 4 pistettä. Voi olla, että nuo monivalinnat laskee helposti pistemääriä, jos porukka on alkanut veikkailemaan. Itse veikkaisin, että saan 50-60 pistettä koko kokeesta, joten se on siinä ja siinä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Erkkinä kirjoitti:
Moneen pistit ei vastausta? Itse pistin neljään, mutta lopuista olin aika hiton varma, että meni oikein. Kaksi niistä oli -2 pisteen tehtäviä, joten ei millään uskaltanut veikata ja kaksi -1, mutta koska olin varma niin varma, että muut meni oikein, niin ajattelin että on varaa antaa 4 pistettä. Voi olla, että nuo monivalinnat laskee helposti pistemääriä, jos porukka on alkanut veikkailemaan. Itse veikkaisin, että saan 50-60 pistettä koko kokeesta, joten se on siinä ja siinä.
Sullahan on mennyt hyvin! :) Meitsi laitto kymmeneen.. :D 4 meni jo siihen oikeustapausjuttuun. Ärsyttää jälkeenpäin, koska olin niistä jutuista lähes 100% varma, mutta epävarmuus jyskytti takaraivossa ja ajattelin koko ajan että kyllä tässä nyt on joku juttu, mitä vaan en tajua. Jos ois ollu oikeustapaustehtävä ni oisin ne säännöt osannu vaikka unissani, mutta jotenki tuli sellanen olo, että enhän mä nyt mitään tiedä.. Ja itse vielä toivoin monivalintoja, koska ne on ollu mun bravuurinumeroja harjoitustehtävissä ja välikokeissa, vähintään 8 p. kaikista, useimmiten 9-10 :/ Tietenkin kun paineettomassa tilassa kotona niitä tekee niin ei tule juurikaan tuota ylianalysointia. Ois vaan pitäny laittaa ne mitä ekaksi ajattelin!

Tosin vasta lukiosta valmistuin, joten tässä on nyt vuosi aikaa kasvattaa itseluottamusta, ja ensi vuonna sitten taas tietää paremmin omat voimavarat lukemisen suhteen. :) Mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos muut(kin) on kunnolla ryssiny ne monivalinnat!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitäs vaikutuksia sillä kirkolla oli keskiajalla oikeudellisiin muutoksiin? Itsehän en edes muistanut, miten oikeus muuttui keskiajalla. Taisin mainita jotain jostain yliopistolaitoksen synnysta ja kuinka juuri paavi valtuutti yliopistot jakamaan tutkintoja ja sitten kuinka kirkon piirissä kodifioitiin oikeutta(liber extra ja se katolisen kirkon säädöskokoelma). Samoin tuli teokraattinen sovitusoppi ja legaalinen todistusteoria. Itsehän en osannu muuta kuin luetella kontekstualisoinnin sijaan.. En vain muistanut mitä kirkon vaikutuksesta oikeudellisiin muutoksiin kirjassa sanottiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
eikös teokraattinen sovitusoppi tullut vasta paljon myöhemmin? lähinnä käytössä 1600--> ??
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Itsehän katsoin, että kaikkiin monivalintoihin on vastattava(ja oikein) jos haluaa, että on mitään mahdollisuutta sisälle. Riskillä mentiin ja kahta kohtaa vaihtelin edes takaisin kuten sitä menettelyn aikaisten velkojen riitauttamista.. Toisaalta puhtaalla järjenkäytöllä viime vuonna meni monivalinnoista yksi väärin. Toivottavasti tänä vuonna yhtä hyvä tuuri. Itsehän en kirjoja halua avata enää kokeen jälkeen. Tulee vain paskempi fiilis, kun lukee mitkä kaikki on menny väärin ja mitä olisi pitänyt vastata kysymyksiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Joo naista syö täälläkin. Luin hirveästi ja normit oli luku-urakan jäljiltä hyvin pinnassa vaan eihän niitä sit mihinkään tarvinnutkaan. Esseekysymykset hyvin selkeitä ja tiesin kyllä about miten ne meni ja mitä pitäis vastata mutta sitten sössötin paniikissa jotain ihan paskaa, en tajuu miten näin kävi! Harmittaa vietävästi!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Argh kirjoitti:
Joo naista syö täälläkin. Luin hirveästi ja normit oli luku-urakan jäljiltä hyvin pinnassa vaan eihän niitä sit mihinkään tarvinnutkaan. Esseekysymykset hyvin selkeitä ja tiesin kyllä about miten ne meni ja mitä pitäis vastata mutta sitten sössötin paniikissa jotain ihan paskaa, en tajuu miten näin kävi! Harmittaa vietävästi!
Sympatiat täältäpäin, itsekin pänttäsin kaiken mahdollisen ulkoa. Pitänee käydä hakemassa jotain vainoharhaisuus-lääkkeitä, etten jälkeenpäin nää painajaisia, missä oikiksen pääsykokeenlaatijat yrittää harhauttaa mua mitä erikoisemmilla tavoilla. Sössötys-ilmiö kävi myös mulle, olin ihan että wtf, kun ei tarvinnutkaan niin sanatarkkaa tietoa ja pitikin yhtäkkiä siirtyä enemmän "lukiotyyliseen" vastaustekniikkaan, kun koko kevään on yrittänyt siitä päästä irti. Lopputulos= irrallisia lauseita ulkoa kirjasta maustettuna lässytyksellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kyllä siinäkin pienen taktisuuden paikka oli, sillä jos tuntu vastaavan muihin tehtäviin hyvin, niin tuskin on järkeä riskeerata sitä paikkaa yhden, kahden miinuspisteen takia. Se on äkkiä niin, että olisi ollut parempi jättää vastaamatta, jos ei ole satavarma. Voi sen paikan menettää silläkin, että on yrittänyt vastata, mikä on sinäänsä huvittavaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mä vastasin että pesänhoitaja on väärässä, kyllähä ne (hotellinvuokravelat)voi riitauttaa millon haluaa, mutta se on konkurssipesän ja velkojan välinen riitautus, eikä liity jakoluetteloon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mä jätin 7 monivalintaa tyhjäksi, suurin osa "kyllä- ei"- tehtävässä, koska olin jostain sanamuodosta epävarma. Esim se konkurssin jakoluettelo, johon oli riitautettu 52 000 niin että se muuttui 4000. Kysymys oli että onko tämä pesänjakajan vahvistama jakoluettelo nyt kaikkien saatavien osalta lopullisesti vahvistettu?

Eihän se ole, kun tuomioistumen pitää vahvistaa, mutta toisaalta tossa haisi niin kompa = en uskaltanut vastata mitään.

Luuletteko että on mahdollista päästä tarpeeksi hyville pisteille sisään, vaikka jo lähtökohtaisesti 7 pistettä puuttuu?

Kirkkohistoriaan vastasin että inkvisitorinen menettely, lakien kirjaaminen, kanonistien ja legalistien vuorovaikutus sekä legaalinen todistusteoria ja kidutuksen käyttöönotto ja ordaalioiden poistuminen. Olen humanisti, joten esseetehtävät sinänsä helppoja kirjoituksen kannalta Myöskin luonnonoikeudesta selitin suht kaikenkattavasti. En tosin tiedä millä perustein ne noita esseitä sitten arvioi.

3. tehtävään vastasin kuten muutkin!

Paljonko pitäisi saada pisteitä että pääsisi sisään yksin kokeella tai sitten yo-kirjoituksilla? mitä luulette?
Ilmianna
Jaa
Rauhottukaa hyvät ihmiset. Viime vuonna jengi täällä huuteli helposta kokeesta ja miten sitten kävikään. Valmennuskurssien ideana on juuri se, että tehdään niitä vaikeita tehtäviä. Pääsykokeessa tehtävät sitten tuntuvatkin jopa naurettavan helpoilta, jolloin jengi rupeaa ylianalysoimaan ja kusee koko homman. Kokeessa mitataan juuri sitä, kenellä se kantti kestää. Ei siis ole väliä osaatko kirjan ulkoa, jos hermot eivät pidä.

Oma arvioni on se, että tuskin ne rajat mihinkään pilviin nousevat, vaikkakin luultavasti korkeammat kuin edellisvuonna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Yep, syyllistyin juuri tuohon. Eli olin siinä uskossa, että oikiksen kokeet on sikavaikeita jonne täytyy osata kirjat kertakaikkiaan ulkoa, valmennuskurssilla opeteltiin vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin ja varautumaan suunnilleen ihan kaikkeen, koukeroisimpaankin yksityiskohtaan ja sit kun lyödään tollanen setti peruskauraa eteen, niin meni pasmat aivan sekaisin= kantti petti.
No ulkoaosaamisesta oli hyötyä kyllä monivalintatehtävissä jotka tuntu musta hirmu yksinkertaiselta mutta niin varmaan muistakin. Sen sijaan esseet meni juuri niin kun äääööö kuvaili, täsmälleen sama juttu, eli irrallisia lauseita jotka ei muodosta mitään järkevää kokonaisuutta ihme lässytystä vaikka kyseessä oli mun mielestä kirjan mukavin ja selkein kappale. Ihan käsittämätöntä, ei voi kun ihmetellä ja hävetä. .
Miten muuten jälkikonkurssissa oliko velka kokonaisuudessaan menettelynaikasta? Mulle jäi kirjasta epäselväksi, enkä saa edelleenkään siitä yksiselitteistä tulkintaa irti, että lasketaanko jo vireilletulon jälkeinen velka menettelynaikaiseksi eli etuoikeutetuksi jälkikonkurssissa vai onko etuoikeus vain kirjaimellisesti menettelynaikaisella velalla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Argh kirjoitti:
Yep, syyllistyin juuri tuohon. Eli olin siinä uskossa, että oikiksen kokeet on sikavaikeita jonne täytyy osata kirjat kertakaikkiaan ulkoa, valmennuskurssilla opeteltiin vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin ja varautumaan suunnilleen ihan kaikkeen, koukeroisimpaankin yksityiskohtaan ja sit kun lyödään tollanen setti peruskauraa eteen, niin meni pasmat aivan sekaisin= kantti petti.
No ulkoaosaamisesta oli hyötyä kyllä monivalintatehtävissä jotka tuntu musta hirmu yksinkertaiselta mutta niin varmaan muistakin. Sen sijaan esseet meni juuri niin kun äääööö kuvaili, täsmälleen sama juttu, eli irrallisia lauseita jotka ei muodosta mitään järkevää kokonaisuutta ihme lässytystä vaikka kyseessä oli mun mielestä kirjan mukavin ja selkein kappale. Ihan käsittämätöntä, ei voi kun ihmetellä ja hävetä. .
Miten muuten jälkikonkurssissa oliko velka kokonaisuudessaan menettelynaikasta? Mulle jäi kirjasta epäselväksi, enkä saa edelleenkään siitä yksiselitteistä tulkintaa irti, että lasketaanko jo vireilletulon jälkeinen velka menettelynaikaiseksi eli etuoikeutetuksi jälkikonkurssissa vai onko etuoikeus vain kirjaimellisesti menettelynaikaisella velalla?
Menettelyaikaiset velat ei saa riit. Vaa maksettava eräänt.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Victoria 556666 kirjoitti:
Menettelyaikaiset velat ei saa riit. Vaa maksettava eräänt.
Ei siinä riitauttamisesta ollut kyse :) Vaan että oliko koko velalla etuoikeus jälkikonkurssissa. Tietääkö kukaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mä en vastannut tohon jälkikonkurssiin mitään. Mun mielestä kirjassa ei edes käsitelty juuri tuota tilannetta. En ainakaan keksi missä oltais käsitelty ja miten,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Se kuitataan vaan yhdellä lauseella jossain siellä loppuluvussa jotenkin niin, että menettelynaikaisilla veloilla on jälkikonkurssissa korkea etuoikeus kuten myös selvittäjän ja valvojan palkkioilla. Mutta itse menettelynaikaista velkaa ei avata siltä osin, että käsittääkö se jälkikonkurssissa myös vireilletulon ja aloittamisen välisen velan. Mä vedin tiukan kirjaimellisella linjalla, että menettelynaikainen on vaan menettelynaikaista ja sillä siisti. Saa nähdä, ehkä miinuksia ropisee.
Hih, ihan turhahan näitä on nyt vatvoa mutta helpottaahan tää vähän purkaa paineita ja pettymystä ja jännitystä tälläisen helvettikevään jälkeen..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
:D joo mä oon kyllä suoraansanottuna aika paineissa niistä tuloksista. vielä kuukausi! tulispa jo. :D en luota et kokeella pääsisin sisään, mutta oon aikoinani kirjoittanu semi hyvin, ja pisteitä pitäs sitä kautta olla lähtökohtaisesti 26-28 jos oon laskenut oikein. Eli periaatteessa vois päästä jollain 50 koepisteellä vissiin sisään? Riippuu miten hyvin muut ootte pärjännyt. Mä jätin suosiolla vastaamatta noi epäselvät. Varsinkin tossa kyllä-ei-jutussa jätin vastaamatta just sen jakoluettelokysymyksen, jälkikonkurssin ja sit jonkun jota en enää muistakaan! muissa monivalinnoissa 1-2 per tehtävä.
Ilmianna
Jaa
Aika loppui inhottavasti kesken, mitä olin epäillytkin. Mitenhän 3 tehtävän pisteet jyvitetty, mitähän tuli vastata, jouduin tekemään sen 10 minuutissa niin jäi varsin ylimalkaseks ja pintapuoliseks se aineiston käsittely(jos sitä käsittelyks voi sitte edes sanoo..) Kirjoitin jotain rehabilitaatiosta saatavan velka vastuusta vapautumisen mahdollisesta hyväksikäyttämisestä..
Ekaa kertaa hakevana mietin tuota pisteytystä(lähinnä esseiden).. Tuleekohan pisteitä itse käsitteistä jos mainitsee esim. legaalisen todistusteorian, mutta joku sana sen määritelmässä on väärin tai selitys ei ole muuten niin eksakti? Ja tuleeko miinuksia toisaalta jos joku vuosiluku on esseessä väärin tai menettääkö koko sisällön jyvityksestä vuosiluvun vuoksi? :s
Kokiko muut, että kyllä-ei monivalinnat vei melko paljon aikaa tai ylipäätään kokiko muut ajan loppuvan(monivalinnoista huolatta...)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Luulen 3:n varatun tilan perusteella, että 5 ja 5. Esseissä nimenomaan käsitteistä saa pisteitä, olettaen että ne liittyy aiheeseen ja on kokonaisuuden kannalta tärkeitä. Itse aloitin monivalinnoista ja mälläsin niihin ihan liikaa aikaa kun ne olis voinut sutasta lopussa nopeastikin. Nyt pyörittelin joka kysymystä sataan kertaan etsien kompia niistä, vaikka ne oli ihan peruskysymyksiä. Ja sitten lopussa esseissä tuli kauhee kiire ja sorruin epäloogisuuksiin ja epäolennaisuuksiin = ei hyvä, eikä varsinkaan kokonaisuuden kannalta, kun pääsykoevastauksia ei kuulemma jyvitetä vaan arvostelija lukee ja arvostelee ne kokonaisuutena.. Voi peba, pieleen siis meni.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
miten niin ei jyvitetä? aina on jyvitetty.
Ilmianna
Jaa
Mihin jätitte monivalinnoissa vastaamatta ja miksi?

Miten rajasitte luonnonoikeusesseen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
yhteen-kahteen monivalinnoissa/tehtävä ja siksi kun en ollut varma oikeasta vastauksesta enkä halunnut lähteä arvailemaan ettei tule miinuspisteitä. Luonnonoikeusesseeseen pistin synnyn,LOajattelijat ja sitten heidän tärkeimpiä ajatuksiaan jotka ovat vaikuttaneet oikeudenkäyttöön.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sellainenkokeentekij kirjoitti:
yhteen-kahteen monivalinnoissa/tehtävä ja siksi kun en ollut varma oikeasta vastauksesta enkä halunnut lähteä arvailemaan ettei tule miinuspisteitä. Luonnonoikeusesseeseen pistin synnyn,LOajattelijat ja sitten heidän tärkeimpiä ajatuksiaan jotka ovat vaikuttaneet oikeudenkäyttöön.
Mä jätin kahteen monivalintaan vastaamatta koska en ollut varma. Toinen oli se kiinteä sopimussakkokohta kun usko petti ja toinen joku muu. Luonnonoikeustehtävään yritin juuri yllämainittua rakennetta, mutta en saanut kyllä järkevää kokonaisuutta aikaan, koska jouduin paniikin valtaan. Minäkin olen kuullut, ettei vastauksia jyvitetä vaan arvostellaan kokonaisuulsina, joten irrallisista aivoituksista ei välttämättä palkita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sellainenkokeentekij kirjoitti:
yhteen-kahteen monivalinnoissa/tehtävä ja siksi kun en ollut varma oikeasta vastauksesta enkä halunnut lähteä arvailemaan ettei tule miinuspisteitä. Luonnonoikeusesseeseen pistin synnyn,LOajattelijat ja sitten heidän tärkeimpiä ajatuksiaan jotka ovat vaikuttaneet oikeudenkäyttöön.
Tehtävässähän kysyttiin rationaalista luonnonoikeutta, ei luonnonoikeutta.

Nimenomaan rationaalisen luonnonoikeuden "syntyä" ei varsinaisesti esitelty kirjassa. Sen sijaan esiteltiin yleisesti luonnonoikeusajattelun synty ja yhteiskunnallinen tilaus sekä rationaalisen luonnonoikeusajattelun sisältö.

Kuvailitko siis rationaalisen luonnonoikeusajattelun synnyn kohdalla rationaalista luonnonoikeutta edeltänyttä ajattelua?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
åpoåpo kirjoitti:
Tehtävässähän kysyttiin rationaalista luonnonoikeutta, ei luonnonoikeutta.

Nimenomaan rationaalisen luonnonoikeuden "syntyä" ei varsinaisesti esitelty kirjassa. Sen sijaan esiteltiin yleisesti luonnonoikeusajattelun synty ja yhteiskunnallinen tilaus sekä rationaalisen luonnonoikeusajattelun sisältö.

Kuvailitko siis rationaalisen luonnonoikeusajattelun synnyn kohdalla rationaalista luonnonoikeutta edeltänyttä ajattelua?
Itse ainakin pidin luonnonoikeuden ja rationaalisen luonnonoikeuden tiukasti erillään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
åpoåpo kirjoitti:
Tehtävässähän kysyttiin rationaalista luonnonoikeutta, ei luonnonoikeutta.

Nimenomaan rationaalisen luonnonoikeuden "syntyä" ei varsinaisesti esitelty kirjassa. Sen sijaan esiteltiin yleisesti luonnonoikeusajattelun synty ja yhteiskunnallinen tilaus sekä rationaalisen luonnonoikeusajattelun sisältö.

Kuvailitko siis rationaalisen luonnonoikeusajattelun synnyn kohdalla rationaalista luonnonoikeutta edeltänyttä ajattelua?
ja ps, olihan siinä nimenomaan rationaalisen synnystä että kehittyvä matematiikka, logiikka ja empirismi levisivät myös aatteelliselle puolelle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä ne vastaukset jyvitetään. Muutenhan koko arvostelu perustuisi yksittäisten tarkastajien mielivallalle. Mitä hyötyä esim. koepaperien tarkastamisesta olisi? Et voisi tietää, mitä kaikkea vastaukseen on vaadittu, koska kyse on ollut vain tarkastajan omasta arviosta. Vastaukset jyvitetään, kuten on aina ennenkin jyvitetty. Kun kysymykset ilmestyvät nettiin, samalla ilmestyvät myös mallivastaukset, jossa on kerrottu, minkä asian mainitsemisesta on saanut minkä verran pisteitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
jep eli tehtävät jyvitetään. lisäksi voi saada lisäpisteitä erityisen loogisesta ja hyvästä vastauksesta, niinkun ite koepaperissakin luki.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
iss kirjoitti:
jep eli tehtävät jyvitetään. lisäksi voi saada lisäpisteitä erityisen loogisesta ja hyvästä vastauksesta, niinkun ite koepaperissakin luki.
Lisäksi vielä huonosti vastanneet "otetaan kiinni" ja PYLLYTETÄÄN.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miten voi pitää luonnonoikeuden ja rationaalisen luonnonoikeuden "tiukasti erillään" kun ensimmäinen on toisen yläkäsite? hmm? luonnonoikeuden synty linkittyy tiukasti sen jälkeen tapahtuneeseen rationaalisen luonnonoikeuden syntyynn Hugo Grotiuksen toimesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Rationaalinen lo-ajattelu syntyi tosin jo ennen Grotiusta..?
"Luonnonoikeusajattelua kaikissa muodoissaan (teologinen, naturalistinen, rationaalinen) esiintyy jo antiikin Kreikan suurten ajattelijoiden (..) pohdinnoissa."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
miumi_ kirjoitti:
Rationaalinen lo-ajattelu syntyi tosin jo ennen Grotiusta..?
"Luonnonoikeusajattelua kaikissa muodoissaan (teologinen, naturalistinen, rationaalinen) esiintyy jo antiikin Kreikan suurten ajattelijoiden (..) pohdinnoissa."
Eikös kirjassa kuitenkin sanottu, että kun puhutaan rationaalisesta luonnonoikeusajattelusta sellaisenaan ja uskonnollisista vaikutuksista puhdistettuna, voidaan Grotiusta pitää sen oppi-isänä, vaikka sitä jo esiintyikin antiikin Kreikassa. Saivartelulta se kuulostaa, joten uskon että piste jyvitetään, jos mainitsee, että se alkoi Grotiuksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
alkaa tosin kammottaa että onko mitää mahiksia sisään kun jätin 7 monivalintaa vastaamatta. onneksi kirjoitin ihan hyvin, jos se auttaisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ok, hyvä tietää että jyvitetään, sillä ainakin omasta vastauksestani oli looginen kaunis kokonaisuus kaukana. Minäkin yritin pitää muut luonnonoikeuden suunnat erillään ja vastata vain kysymykseen eli rat luonn.oik ja pitää akvinolaiset sun muut ulkona. En sit tiiä et olisko niistä kuitenkin herunut jotain säälipisteitä. On tosiaan jännä nähdä mihin pisteraja nousee tänä vuonna...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Koe ei kyllä mitenkään ollut mielestäni helppo; 10 minikeissiä, jossa jokaisen kohdalla sai käydä tarkkaan läpi kaikki ansat (lähes jokaisessa oli joku tekijä, joka muutti koko näennäisesti selvän vastauksen!) Muut kolme monivalintatehtävää oli kyllä helpompia, mutta niissäkin aika paljon tulkinnanvaraisia kohtia joihin vastaus ei aina ollut ihan selvä, kuten lukiko kirjassa tässä kohtaa "ja" vai "tai".
Rationaalisen luonnonoikeuden kohdalla nimenomaan "rationaalinen" rajasi vastausta niin, että joutui tosissaan miettiä mihin kirjassa Grotiuksen jälkeen rationaalisuutta voi soveltaa vai voiko lainkaan, ettei kirjoita ohi aiheen! Monivalinnoissa jätin vastaamatta yhteensä 5, lopuista vastauksista olin kokeessa mielestäni täysin varma, mutta eipä näistä taas tiedä. Aikaa oli kuitenkin sopivasti ja vähän yli, joten ehdin tarkastamaan monivalinnat monta kertaa. Vaikea spekuloida mitään muuta kuin omaa osaamista, sillä pisterajat voivat tänä vuonna olla ihan mitä vaan. Oman osaamisenkin spekulointi on vähän heikkoa, sillä kirjoja en ole kokeen jälkeen avannut, enkä aio!
Ilmianna
Jaa
Ite jätin 12 monivalintaa vastaamatta..vastasin tosiaan vaa ne jotka tiesin 100%. Ei mitää järkee lähtee arvaileen näis ja jättää opiskelupaikka lunastamatta sen takii..

uskoisin että pisteraja ei tule nousemaan ainakaan kovin paljon juuri sen takia kun monet lähteneet keräileen näitä miinuspinnoi..Mulla siis mahkut 58 pisteeseen, mut tuskin esseistä täysii pinnoja..mut ehk jollai 48 pinnalla vois mennä jo sisään jos noi monivalinnat kaikki lopulta osuu!

Keskiajalta unohdin inkvisitorisen menettelyn mut rat. luonnonoik. meni mielestäni hyvin..insolvenssi kysymyksistä en sit oo niin varma..erityisesti se B kohta mietityttää....mitä ois pitäny vastata..ite sovelsin kirjan tekstejä ja samalla viittasin myös liiteartikkeleihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Se insolvenssin b-kohta oli kyllä tosi hämärä. Koska eihän siinä tarvinnut päätellä itse mitään, sen kun katsoi mitä tyypit sanoi ja kirjoitti ne paperiin. Tai sitten ymmärsin sen tehtävän todella väärin!! Muutenkin koko koe oli jotenkin täysin eri vaikeustasoa kuin mitä odotin. Pyrin nyt ekaa kertaa joten en tietenkään voi verrata mihinkään, mutta olen aina kuvitellut, että oikiksen pääsykokeet on niin vaikeat ja siellä erotellaan ne, ketkä oikeesti on jaksanut satsata koko kevään ja lukeneet kuin mielipuolet. Itse panostin kovasti, mutta huomastin kokeessa, että puolet olis riittänyt. Ei sillä, että sisään silti pääsisin, vaan että kysymykset oli aika peruskysymyksiä, eikä tuntunut että olisi vaadittu mitään knoppitietoa tai välkympää päättelykykyä tai ulkoa muistamista, eli siinä mielessä ei useampi kirjan lukukerta nyt hirveästi auttanut. Mitä tuumaatte kokeen vaikeudesta te, jotka olitte aikaisemmin käyneet pyrkimässä verrattuna edellisiin kertoihin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
noviisilainen kirjoitti:
Se insolvenssin b-kohta oli kyllä tosi hämärä. Koska eihän siinä tarvinnut päätellä itse mitään, sen kun katsoi mitä tyypit sanoi ja kirjoitti ne paperiin. Tai sitten ymmärsin sen tehtävän todella väärin!! Muutenkin koko koe oli jotenkin täysin eri vaikeustasoa kuin mitä odotin. Pyrin nyt ekaa kertaa joten en tietenkään voi verrata mihinkään, mutta olen aina kuvitellut, että oikiksen pääsykokeet on niin vaikeat ja siellä erotellaan ne, ketkä oikeesti on jaksanut satsata koko kevään ja lukeneet kuin mielipuolet. Itse panostin kovasti, mutta huomastin kokeessa, että puolet olis riittänyt. Ei sillä, että sisään silti pääsisin, vaan että kysymykset oli aika peruskysymyksiä, eikä tuntunut että olisi vaadittu mitään knoppitietoa tai välkympää päättelykykyä tai ulkoa muistamista, eli siinä mielessä ei useampi kirjan lukukerta nyt hirveästi auttanut. Mitä tuumaatte kokeen vaikeudesta te, jotka olitte aikaisemmin käyneet pyrkimässä verrattuna edellisiin kertoihin?
Ei ne kokeet ole ikinä kauhean vaikeita olleet. Lähinnä ovat testanneet sitä kuinka hyvin asiat on opeteltu ulkoa. Juridiikka kun ei ole mitään rakettitiedettä, eikä niin pääsykokeessa, opiskelussakaan tai työelämässä tarvita hirmuisia älynlahjoja Hyvän juristin tulee olla ennen muuta sosiaalisesti lahjakas, päämäärätietoinen, sanavalmis sekä itsevarma. Varsinaita "älykkyyttä" ei tarvita työelämässä tai opiskelussa ja sen takia kokeenkaan ei tule mielestäni sitä mitata. Nykyinen koe oli juuri sellainen ulkoamuistamisen testi kuin aiemmatkin ovat olleet ja vaikka useat ovat pitäneet sitä helppona, en usko, että esim. "helpoista" essee tehtävistä moni saa yli 8 pistettä. Samoin monivalinnassa yhdenkin vastauksen ryssyminen tiputtaa pisteet helposti alle pääsyvaatimusten rajan. No kaikki selvinnee hieman alle kuukauden kuluttua ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tosta tarkastamisesta vielä. Tiedekuntatenteissä, sitten kun olette sisällä, vastaukset arvostellaan kokonaisuuksina. Valintakokeen mallivastaukset sen sijaan jyvitetään hyvinkin tarkkaan paitsi siksi, että tarkastelu on siten tasapuolisempaa, myös siksi, että selkeä mallivastausrunko nopeuttaa näitä oikaisupyyntökäsittelyjä.

Muutenkin valintakokeessa vaadittava yksityiskohtaisuus ei enää toistu tiedekunnassa, ainakaan suurimmassa osassa oppiaineita. Vertailun vuoksi huhtikuun oikeusteorian tenttikysymys: "Kehu luonnonoikeusteoriaa."

Ei varmaan kannattaisi tätä sanoa, mutta näkisin, että te, jotka olette jättäneet 7 monivalintakohtaa kokonaan vastaamatta, olette kyllä luovuttaneet sen kokeen. Jos ei ole edes teoriassa mahdollisuuksia kuin karkeasti 60 pisteeseen, edellyttäisi se täysin nappisuoritusta kaiken muun osalta. Eihän se mahdotonta ole, mutta kovin poikkeuksellista. Pisterajoista tietysti ei kukaan tiedä.
Ilmianna
Jaa
Paitsi jos on kirjoittanut loistavasti ja valitaan yhteispistemäärällä? Puolet kuitenkin tulee yhteispisteillä. ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jos tutkit edellisvuosien valintatilastoja, on tuohon tarrautuminen laiha lohtu. Yhteispistekiintiössä pääsevät saavat yleensä kokeestakin sellaiset pisteet, että tulisivat valituksi molemmissa. Eroa siihen, paljonko koepistekiintiöstä valittavien on tullut saada kokeesta, ei ole usein lainkaan. Jos on, se on siellä 0,5-1 p tietämillä.

Enemmän tuossa erottelussa on kyse siitä, että koepistekiintiön kautta annetaan kuitenkin mahdollisuus niille, jotka tekevät kokeen yhtä hyvin tai paremminkin kuin huippuylioppilaat, mutta joilla ei ole niitä hyviä lähtöpisteitä. Ei siis niin päin, että yhteispistekiintiössä palkitaan onnistuneet yo-kirjoittajat, vaan niin, että koepistekiintiössä annetaan second chance epäonnistuneille kirjoittajille.

Oikikseen päästäkseen on onnistuttava valintakokeessa, jotkut 6 laudaturia ei yksistään riitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kuulemma kokelaat ovat keskimääräisesti aina saaneet alhaisimmat pisteet esseetehtävistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Mitkä vitu kokelaat. Onks sulla jääny intistä huonoja muistoja kun kokelaita haukut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Täysiin lähtöpisteisiin riittää 4 laudaturia.
Ilmianna
Jaa
Vuona 2012:

"Hakijoille annetaan suoritetun ylioppilastutkinnon perusteella enintään 32 lähtöpistettä."

Yhteispistekiintiö: vaadittiin 72p.

72-32 = 40p

Eli jos sait lähtöpisteitä täydet 32, piti sinun saada kokeesta enään 40p. Pelkällä kokeella sisään menevien piti saada 45p. Eli ei se etu ole mikään 0,5-1p, vaan aika paljon enemmän.
Ilmianna
Jaa
Ei näytä hirveän korkea tämän keskustelun taso olevan... Kommentteja heitetään tietämättä asioista yhtään mitään.

Monikohan täällä roikkuvista mahtaa oikeasti päästä sisään? Voisin veikata, että numero jää aika pieneksi. Tietenkin niitäkin onneksi muutamia löytyy, joilla on järkevää sanottavaa ja joille uskon tiedekunnan ovien heinäkuussa aukeavan :)

Kun noin 200 paikkaa tiedekunnassa on avoinna, on teoriassa jokasella täällä roikkuvalla mahdollisuus sisälle, kun kommentteja löytyy alle 80 yhteensä täältä.

Erittäin ilahtunut olen Phuksitar2012 kommenteista. Hän vaikuttaa yhdeltä niistä harvoista, jotka oikeasti tietävät asioista.

Tosiaan vuodesta 2004 alkaen(aikaisempien vuosien tietoja ei löydy tiedekunnan sivuilta) on lähtö pisteiden merkitys ollut 4-8 pistettä; vuonna 2008 4 ja vuonna 2006 8. Että ei kuitenkaan ihan marginaaliseksi jää tuo etu, jos on ne 4 L:ää kirjottanut.
Ilmianna
Jaa
Joo, itse olen kirjoittanut 3 laudaturia, joten näen että voisi olla jo etua tästä. Saan siis käsittääkseni 28 lähtöpistettä. Esseevastaukset menivät hyvin, koska olen jo yliopistossa jo opiskellut ja muutamankin esseen elämässäni kirjoittanut. En tietenkään tiedä mitä juuri jyvittävät, mutta luulisin että kokemus auttaa. Ainoastaan kokeen monivalinnan runsaus oli nyt ongelma, koska jätin 40 pisteestä vastaamatta 7 , eli 7 pistettä meni nurin. Tämän vuoden kokeessa on kuitenkin voinut saada enemmän miinuspisteitä kuin koskaan, joten en tiedä onko se vastaamatta jättäminen hyvä vai huono. Paha sanoa. Tulisivat jo tulokset.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/rajat_ja_maarat.pdf

Tosin tuon mukaan on viime vuonna tosiaan päässyt kaikki 46 pistettä saavuttaneet. Siinähän on saanut olla vastaamatta jopa 14 tehtävän kohtaan, jos kaikki muu on mennyt oikein. Lienyt tosin viime vuosi aika "huono" vuosi sikäli?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
iiss kirjoitti:
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/rajat_ja_maarat.pdf

Tosin tuon mukaan on viime vuonna tosiaan päässyt kaikki 46 pistettä saavuttaneet. Siinähän on saanut olla vastaamatta jopa 14 tehtävän kohtaan, jos kaikki muu on mennyt oikein. Lienyt tosin viime vuosi aika "huono" vuosi sikäli?
Ja 45 koepistettä saavuttaneista ne, joilla on ollut vähintään 23 lähtöpistettä. Eikös tuo juuri tarkoita, että alemmilla pisteillä ei ole sisään päässyt, vaikka olis 10 laudaturia pöydässä?! Eli että etua saa juurikin vain tuon yhden pisteen verran? En todellakaan tiedä näistä yhtään mitään, kunhan ihmettelen..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
iiss kirjoitti:
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/rajat_ja_maarat.pdf

Tosin tuon mukaan on viime vuonna tosiaan päässyt kaikki 46 pistettä saavuttaneet. Siinähän on saanut olla vastaamatta jopa 14 tehtävän kohtaan, jos kaikki muu on mennyt oikein. Lienyt tosin viime vuosi aika "huono" vuosi sikäli?
Olisiko sillä ollut merkitystä pisterajoihin, että luettavaa oli kolmisensataa sivua enemän kuin tänä keväänä. Siinä voi helpommin jäädä jotain huomaamatta.

Tietääkö (ei siis arvaako) kukaan, miten kohdellaan korotettuja vanhojen yo-todistusten arvosanoja. Esim. ennen vuotta 1996 kirjoittaneet saavat L:stä vähemmän kuin tuoreemmat kirjoittajat.

Entä jos tällaista vanhaa todistusta käy korottamassa ja saakin harmikseen E:n, jolle ei anneta siinä vanhusten kategoriassa mitään arvoa. Entä arvostetaanko mahdollinen syksyllä 2013 korotuksella saatu L edelleen sen pienempiä lähtöpisteitä antavan listan mukaan, vai samalla pistehyvityksellä kuin tuoreempien kirjoittajien arvosanat. Sillehän ei mitään voi, koska on ensimmäisen kerran kirjoittanut, mutta jatkuuko tämä iän kirous myös korotetuissa arvosanoissa. Laudatureita ei voi enää korottaa, joten niiden osalta peli on varmasti menetetty.

3b, minä keskityin pyydettyihin parannusehdotuksiin. Ei tainnut olla kovin suosittu lähestymistapa, vai kuinka.

Riitautusmonivalinnassa puolestani ymmärsin kysymyksen niin, että siinä piti arvioida etuoikeutta riitauttamisen suhteen. Ei siis suinkaan etuoikeutta rahojen jakamisen suhteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
zxcxv kirjoitti:
Olisiko sillä ollut merkitystä pisterajoihin, että luettavaa oli kolmisensataa sivua enemän kuin tänä keväänä. Siinä voi helpommin jäädä jotain huomaamatta.

Tietääkö (ei siis arvaako) kukaan, miten kohdellaan korotettuja vanhojen yo-todistusten arvosanoja. Esim. ennen vuotta 1996 kirjoittaneet saavat L:stä vähemmän kuin tuoreemmat kirjoittajat.

Entä jos tällaista vanhaa todistusta käy korottamassa ja saakin harmikseen E:n, jolle ei anneta siinä vanhusten kategoriassa mitään arvoa. Entä arvostetaanko mahdollinen syksyllä 2013 korotuksella saatu L edelleen sen pienempiä lähtöpisteitä antavan listan mukaan, vai samalla pistehyvityksellä kuin tuoreempien kirjoittajien arvosanat. Sillehän ei mitään voi, koska on ensimmäisen kerran kirjoittanut, mutta jatkuuko tämä iän kirous myös korotetuissa arvosanoissa. Laudatureita ei voi enää korottaa, joten niiden osalta peli on varmasti menetetty.

3b, minä keskityin pyydettyihin parannusehdotuksiin. Ei tainnut olla kovin suosittu lähestymistapa, vai kuinka.

Riitautusmonivalinnassa puolestani ymmärsin kysymyksen niin, että siinä piti arvioida etuoikeutta riitauttamisen suhteen. Ei siis suinkaan etuoikeutta rahojen jakamisen suhteen.
Jos tarkoitat tehtävän 4 kohtaa 4 niin siinä kyllä selvästi kysytään saatavan etuoikeutta eikä mistään riitauttamisesta puhuta mitään. Mutta ehkä et tarkoita kyseistä tehtävää?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tarkennus kirjoitti:
Jos tarkoitat tehtävän 4 kohtaa 4 niin siinä kyllä selvästi kysytään saatavan etuoikeutta eikä mistään riitauttamisesta puhuta mitään. Mutta ehkä et tarkoita kyseistä tehtävää?
Toivottavasti olemme eri tehtävässä. Kiitos tarkennuksesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei, vaan tuo 46 tai vastaavasti 45( 23) pistettä on tarvittu kokeesta niiltä hakijoilta, jotka ovat päässeet koepistekiintiössä sisään. Kuten joku jo aiemmin sanoi, yhteispistekiintiössä raja oli 72p joista enintään 32p voi muodostua neljän laudaturin yo-papereista, joten tällöin itse valintakokeesta sisäänpääsyyn riittäisi 40p. Mikä siis on joko 5p vähemmän kuin sellaisilla hakijoilla joilla lähtöpisteitä on väh. 23, mutta jotka eivät kuitenkaan tulleet hyväksytyksi yhteispistekiintiössä tai 6p vähemmän kuin sellaisilla, joilla lähtöpisteitä on alle 23 ja näin ollen eivät saa papereistaan mitään etua hakiessaan tiedekuntaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Naapurin poika pääsi kuulemma Helsinkiin lakia lukemaan, eli ilmeisesti tulokset ovat jo tulleet. Onnea kaikille valituille!!! En kyllä netistä löytänyt tietoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Naapuritar kirjoitti:
Naapurin poika pääsi kuulemma Helsinkiin lakia lukemaan, eli ilmeisesti tulokset ovat jo tulleet. Onnea kaikille valituille!!! En kyllä netistä löytänyt tietoja.
Pääsi ehkä Turkuun tai Joensuuhun. Hki tulokset tulee kuten edellinen jo mainitsi. Tai sitten naapuri aloittaa Helsingin avoimessa yliopistossa :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Liibis kirjoitti:
Pääsi ehkä Turkuun tai Joensuuhun. Hki tulokset tulee kuten edellinen jo mainitsi. Tai sitten naapuri aloittaa Helsingin avoimessa yliopistossa :D
Tai sitten päässyt avoimen väylänkautta, ne tulokset kun tuli jo.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tulokset saadaan 16.7. eli uteliaalle naapurille on sanottu vain jotain. Älä kysele!
Ilmianna
Jaa
On kyllä aivan käsittämätöntä miten noissa Helsingin tuloksissa menee niin pitkään. Vieläkin 10 päivää jäljellä, ja kaikki muut tulokset on jo tulleet. Ärsyttää elätellä kenties turhia toiveita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Niinpä. Järkihän tässä lähtee odottaessa. Sitäpaitsi kokeet on varmaan jo korjattu. Eikös niiden pidä laittaa kirjeet tässä kohta pian postiin, jotta kerkeää hyväksytyille tieto ennen tulosten julkaisua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Argh kirjoitti:
Niinpä. Järkihän tässä lähtee odottaessa. Sitäpaitsi kokeet on varmaan jo korjattu. Eikös niiden pidä laittaa kirjeet tässä kohta pian postiin, jotta kerkeää hyväksytyille tieto ennen tulosten julkaisua.
mites yliopistohaku.fi, itellä ainaki siellä näkyy että helsinkii hyväksytty
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
n44pur1 kirjoitti:
mites yliopistohaku.fi, itellä ainaki siellä näkyy että helsinkii hyväksytty
No eikä näy.Siellä näkyy Helsingin tulokset 16.7. klo 10 alkaen.Helsinki ei tingi
päivämääristä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mistä oikein tiedät ton kelloajankin? Millonkohan ne kirjeet tulee,ennen vai jälkeen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kirje tulee usein edeltävänä päivänä tai viim samana päivänä kuin tulokset julkistetaan. Voihan olla että tulee jo huomenna. Vitsi tätä jännitystä...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kirjeet on yleensä tulleet päivää ennen tulosten julkistamista. Yliopistohaku.fi- palvelusta tosin näkee jo vuorokauden vaihtuesssa, jos siis kirjettä ei oo tullu. Näin siis ainakin viime vuonna.

Nyt tosin kun vilkaisin tiedekunnan sivuja niin sielä lukee: "Valintakokeen tulokset julkistetaan 16.7.2013.Valintakokeeseen osallistuneille ilmoitetaan valintakokeen tulokset myös kirjeitse."

Taitaa siis olla, että myös hylätyille lähetetään kirjeet. Aiemmin vain hyväksytyille on lähetetty.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kirje tuli tänään ysin maissa ja sisällä ollaan! Olipa kyllä ohut, olin jo varma kun postimies kolautti että "jahas, ens vuonna uusiks"!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
tää jännitys on AIVAN KAUHEETA!! Onnittelut sulle, meille tulee posti vasta 12 maissa :>
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mikä pisteraja?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mikä paikkakunta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kirje tuli tännekin. En päässyt. :(

Pisterajat Hgin yliopiston tiedekuntaan:

Yhteispistekiintiö 75/48
Koepistekiintiö 49/22
Ilmianna
Jaa
vaasassa 39p koe, 55p yht
Ilmianna
Jaa
Kirje tuli ja olen juuri rajan yläpuolella pisteen verran, mutta yliopistohaku.fi:ssä on yhä haku "kesken"... vaikka maalailen varmaan vain piruja seinille: onko tämä nyt 100% varma juttu (eli yliopistohaku.fi:hin päivittyy vasta huomenna mahdollisesti)? Ei tätä vaan voi uskoa, olin varma ettei ovet aukea
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Kirjeet ovat tapansa mukaan tulleet aina ns. vuorokauden etuajassa ja yliopistohakuun tulos päivittyy vasta kun kello lyö 00.00. Ole siis huoleti!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oik.yo.2012 kirjoitti:
Kirjeet ovat tapansa mukaan tulleet aina ns. vuorokauden etuajassa ja yliopistohakuun tulos päivittyy vasta kun kello lyö 00.00. Ole siis huoleti!
Hienoa, kiitos!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Itse sain kirjeen, ettei pisteraja riittänyt ja yliopistohaku näyttää myös edelleen kesken.

Kyllä sä siis olet sisällä, jos kirjeessä niin lukee. Onnittelut! :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tuleeko kaikille kirjeet tänään vai vaan hyväksytyille?
Ilmianna
Jaa
Ilmeisesti kaikille. Viime vuonnakaan en tullut hyväksytyksi ja kirjettä ei tullut. Tänä vuonna kirje sitten tuli, vaikken tullut hyväksytyksi. Arvaa vaan miltä tuntui kun tiesin kirjeen aiemmin tulleen vaan hyväksytyille...
Ilmianna
Jaa
Eli jokaiselle hakijalle tulee tänään kirje pääs tai ei? Onko ketään joka olis hakenu mutta vaik posti kävi jo ni ei olis saanu mitään kirjettä lainkaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Elä hermoile, jotkut saa vasta parin päivän päästä jos posti takkuilee. Tarkoittaako edellämainittu pisteraja nyt siis sitä, että 49 pistettä riittää sisäänpääsyyn, jos on vähintään 22 lähtöpistettä ja muuten raja on 50 pistettä? En ole itsekään kirjettä saanut, mutta olenkin kesämökillä ja postin kääntyminen vie varmaan ainakin sen pari päivää. Keskiyöllä sit netistä...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
myös hylätyille tulee kirje, kaikilla tutuilla sekä itsellä jäi luu käteen. varmaankin riippuu vähän kustin polkemisesta tuleeko johonkin perähikiälle vasta huomenna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pistehemmo kirjoitti:
Elä hermoile, jotkut saa vasta parin päivän päästä jos posti takkuilee. Tarkoittaako edellämainittu pisteraja nyt siis sitä, että 49 pistettä riittää sisäänpääsyyn, jos on vähintään 22 lähtöpistettä ja muuten raja on 50 pistettä? En ole itsekään kirjettä saanut, mutta olenkin kesämökillä ja postin kääntyminen vie varmaan ainakin sen pari päivää. Keskiyöllä sit netistä...
Kirjeessäni lukee näin:

Yhteispistekiintiö: 75/48 (106 hlöä))
Koepistekiintiö: 49/22 (104 hlöä)

Hyväksytty kaikki 76 yhteispistettä saavuttaneet sekä 75 yhteispistettä saavuttaneista ne, joilla on vähintään 48 koepistettä.

Hyväksytty kaikki vähintään 50 koepistettä saavuttaneet sekä 49 koepistettä saavuttaneista ne, joilla on vähintään 22 lähtöpistettä.

Hain siis Helsinkiin suomenkieliseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Itse asun Helsingissä enkä saanut kirjettä ollenkaan! Posti tuli muuten jo. Mitähän tästäkin asiasta pitäisi ajatella...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mitäs ihmettä kirjoitti:
Itse asun Helsingissä enkä saanut kirjettä ollenkaan! Posti tuli muuten jo. Mitähän tästäkin asiasta pitäisi ajatella...
et päässyt sisään ja faijasi on homo..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
kaikille tulee kirje. niin sanottin valintakokeessa jaetussa lappusessa. ja on kuulemma käyny sitäkin, että kirje on tullut vasta seuraavana päivänä, posti ei oo 100 % tarkka.

ite venaan postia ja sydän vaan hakkaa :D en pysty tekemään oikeen mitää
Ilmianna
Jaa
Kaikki kirjeet lähetetään samaan aikaan, mutta jostain syystä kirje voi tulla vasta huomenna tai ylihuomenna. Tulokset näkee huomenna kuitenkin sähköisesti, eli ei huolta, vaikka kirje hukkuisi matkalla!
Ilmianna
Jaa
pisteraja oli 50 koepisteissä, 49 jos vähintään 22 lähtöpistettä. En päässyt
Ilmianna
Jaa
Järkyttävää jännittämistä
Ilmianna
Jaa
Lisätään vielä tämmöinen tieto:

Siinä kirjeessä on kerrottu kuinka monta pistettä kustakin seitsemästä kysymyksestä sai. Minulle huonoimmat tuli tehtävästä 3, josta sain dadaa.. 3 PISTETTÄ!!! Tämä oli kyllä mielestäni muutenkin tosi hämärä kysymys. En tiedä ymmärsinkö sitä b-kohtaa ollenkaan oikein - ilmeisesti en. Parhaiten meni mulla tehtävä 7, josta sain 9 pistettä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Mua naurattaa jo valmiiksi just tuo tehtävä 3!! En viitsi edes arvailla pisteitäni siitä, koska se voi olla aivan mitä vain, sen verran omituinen kysymys. On siinä ollut kokeen korjaajillakin varmaan hilpeät paikat kun on saanut 2500 laidasta laitaan mitä erilaisinta vastausta eteensä! :D
Mutta osanottoni sinulle pettymyksestä, ens vuonna uudestaan! Saatan liittyä keskiyöllä joukkoon, nyt vielä elättelen toiveita..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mä sain myös 3 tehtävästä 3 pistettä,mitä helvettiä. Niin sitä vaan luulin että se meni ihan ok mutta nähtävästi ei todellakaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Sympatiat kaikille hylätyille. Itse olen kokenut sekä hylätyksi että hyväksytyksi tulemisen oikikseen. Ensi kerralla vielä enemmän pinnistelyä, se on sen arvoista, koska kun tulee hyväksytyksi, kaikki se paska on kertalaakista ohi lol.
Ilmianna
Jaa
Tehtävä 4 ollut ilmeisen vaikea/siellä ollut jotain sanoilla leikkiä mitä ei monikaan tajunnut? Mun ja frendien rivi siihen: 0, 0, 2, 1. Vastasin kuuteen tai seitsemään
Ilmianna
Jaa
Hei ihmiset, oliko päässeillä "paksu" kirjekuori vai ihan vaan yks papru?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Paksumpi kuori oli :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Huh miten alhaalla vaasan rajat olivat !!!? Hullua... Millasia pisteitä ootte saanu siitä monivalinnasta missä saattoi olla useampi kuin yksi oikein?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
siitä sain 8p ( en siis päässyt sisään)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei tullut mitään kirjettä mutta mainis avoimesta yliopistosta että eiköhän se kerro jo kaiken. Onnea sisään päässeille!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hakuoppaassa lukee näin:

"Vaasassa järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi, kummallakin kielellä suurin piirtein yhtä paljon. Opetuksen kaksikielisyys toteutetaan siten, että eri kieliryhmille ei järjestetä rinnakkaista opetusta. Jokaisen oletetaan pystyvän seuraamaan opetusta kummallakin kielellä."

Oma ruotsin osaamiseni ei ainakaan tällä hetkellä valitettavasti riittäisi seuraamaan oikeustieteen luentoja ruotsiksi, joten Vaasaan ei ole asiaa vaikka sinne olisi ehkä helpommalla päässyt.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
teuvoHKI kirjoitti:
Hakuoppaassa lukee näin:

"Vaasassa järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi, kummallakin kielellä suurin piirtein yhtä paljon. Opetuksen kaksikielisyys toteutetaan siten, että eri kieliryhmille ei järjestetä rinnakkaista opetusta. Jokaisen oletetaan pystyvän seuraamaan opetusta kummallakin kielellä."

Oma ruotsin osaamiseni ei ainakaan tällä hetkellä valitettavasti riittäisi seuraamaan oikeustieteen luentoja ruotsiksi, joten Vaasaan ei ole asiaa vaikka sinne olisi ehkä helpommalla päässyt.
Ei tuossa ongelmaa ole, tenttikirjallisuus kun on suomeksi joka tapauksessa. Vilpittömät onnittelut vaasaan pyrkineille ja päässeille, teitti viisaan valinnan ja haters gonna hate! syksyllä nähdään! t. vaasansuomalainen, approbaturin keskipitkästä ruotsista aikanaan kirjoittanut
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onnea kaikille sisään päässeille!!!!!!!!! paras tunne ja muistan itse elävästi. Hyvä palata siihen tunteeseen välillä kun miettii tenttiin lukiessa miks sitä ikinä sisälle halusikaan :D ONNEA!
Ilmianna
Jaa
Ihmeellisen ristiriitaisia kirjeitä tullut monelle liittyen pisterajoihin.
Ilmianna
Jaa
Ihmeellisen ristiriitaisia kirjeitä tullut monelle liittyen pisterajoihin.
Ilmianna
Jaa
kuinka niin?
Ilmianna
Jaa
Ai vi ttu että tuntuu hyvältä. 57 pistettä. Tehtävistä tuli: 10,7,5,9,7,10,9. Tänään on pakko vetää aivot pellolle.

Tänä vuonna erityisesti korostan sitä, että valmennuskurssi(jonka kävin), tuntui erityisen tarpeettomalta. Jos olet kerran kurssilla ollut, etkä päässyt sisään, niin älä ota ensikerralla ainakaan etäkurssia ihmeellisempää kurssia. Osaat kyllä yhden kurssin/hakukerran perusteella hahmottaa mistä pääsykokeessa on kysymys.

Veikkaan, että joillekin ensikertaa kurssilla olevista käymästäni kurssista saattoi olla jopa haittaa. Opettaja antoi meille kertauskerralla sääntökokoelman kirjasta ja painotti, että "viimeisen viikon sitten jumankauta tankkaatte tätä". Eipä tullut käyttöä. Monivalinnoissa korostuivat muut kuin säännöt, joten jos tuota tankkasi pelkästään, niin varmasti jäi asioita huomaamatta. Itse osasin varautua tähän. Lisäksi opettajien auktoriteetti tekee helposti liian suuren vaikutuksen ensikertaa hakeviin. Totuus on, että he eivät tiedä mitä kokeessa kysytään. Ensimmäisellä hakukerralla itselläni kaatui siihen, että opettaja sanoi eräästä kirjan kohdasta, että "kannattaa toki lukea tämä, mutta en itse usko tästä kysyttävän". Juuri siitä kohdasta sitten tuli tehtävä. Nyt osasin suhtautua opettajien juttuihin suuremmalla varauksella.

Tiedekunnan virallinen kanta on se, että se ei halua tukea kurssitoimintaa missään muodossa. Tavoite on asettaa hakijat yhdenvertaiseen asemaan, ja koe oli ainakin tänä vuonna suunniteltu siten, että kurssista ei mielestäni juuri ollut apua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Samaa mieltä, itselläkin tuntuu että meni rahat vähän tänä vuonna hukkaan lähiopetuskurssilla kun kävin etäkurssin viime vuonna niin oli jokseenkin hallussa noi vastaustekniikat yms perushutut (jotka ei ole edes mitään hirveän vaikeita). Ensi vuonna en ainakaan olisi enää ottanut mitään kurssia, kyllä tuo lähiopetus mitä järjestettiin oli omalla kurssillani tasoltaan hyvinkin vaihtelevaa ja tuntui että oma itsenäinen luku olisi (ja olikin, loppua kohden aloin jättäytyä suosiolla pois luennoilta) kyllä ollut tehokkaampaa. Välikokeet on melkein ne isoin juttu, ne on parasta treeniä ja opetuksen pitäisi keskittyä noilla kursseillakin mielestäni enemmän tehtäväpainotteiseksi. Nyt se tuntui enemmän sellaiselta yliopistotyyliseltä luennoinnilta suurelta osin eikä siihen kokeen kilpailutilanteeseen valmistavalta.

Itse näen ainakin terveenä muutoksena tämänvuotisten lääkis/oikispääsykokeiden morfoosin kohti sellaista rakennetta, ettei valmennuskurssi ole ns. välttämätön läpipääsyyn. Tänä vuonna se ei taatusti ollut välttämätön. No, pääasia että sisällä ollaan ja hyvä näin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Samaa mieltä ^
Itse jätin suosiolla valmennuskurssit kokonaan väliin ja nyt toisella yrittämällä sain paikan.. Eli ei ne valmennuskurssit todellakaan ole mikään välttämätön pakko ja edellytys sisäänpääsemiselle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
48p, mut ei riittäny yhteispistekiintiössä :( Sisäänpääsy kaatu suurimmaks osaks 3. tehtävään, josta vetäsinki huimat 2p... Vittu :D Oli myös vähän hämmentävää kun iskä soitti mulle töihin iha innoissaan et "KIRJE TULI!!!", ja luulin jo hetken päässeeni sisään... :S En tienny et tänä vuonna kaikki saa kirjeen, mut ihan hyvä systeemi toi on kyllä mun mielestä.

Ite olin tänä keväänä Pykälän Teho -kurssilla, mut ens kerralla taidan tilata vaan sen materiaalipaketin. Mäki menin vähä siihen "lankaan" et keskityin liikaa niiden opettajien painotuksiin, ja tosiaan jäi joitain asioita sitte liian vähälle huomiolle (kuten esim. just se insolvenssipolitiikka -.-) Mäki tankkasin ihan hulluna ulkoa ne kurssilla jaetut sääntölistat sun muut, mut eipä niistä sitte ite kokeessa juuri mitään ihmeellistä kysytty. Mut oma moka vaan :(

Onnea kuitenki kaikille sisäänpäässeille! :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Muista tehdä oikaisupyyntö kun jäi pisteen päähän. Eli haet omat vastaukset ja vertaat mallivastauksiin ja jos siellä on joku mistä ei ole annettu pisteitä, mutta olet asian ilmaissut vaikka toisella tavalla, niin selität että olet oikeasti osannut ja tarkoittanut samaa. Tsemppiä!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tuleeko tuloksia nettiin ? Kirje on varmaan tullut kotiin, mut olen sieltä 600 km päässä..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ymmärtääkseni yliopistohaun sivuille tulee oma tulos tänään keskiyöllä ja julkisesti nettiin huomenna klo 10. Mulla sama tilanne, kaukana kotoa ja järki lähtee odottaessa... Väänten kauhukuvia kaikista sössötyksistäni, laskeskelen pisteitäni ja oon varma etten päässyt ja yhtä aikaa toivonkipinä meinaa räjäyttää koko pään. Voi samperi miten hirveää!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Onnittelut tuleville fukseille! Muistakaa kohtuus punssikahveilla :)
Ilmianna
Jaa
en löydä mallivastauksia mistään. onko kellään tietoa millon ne tavallisesti on tullu?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
kevyesti sisällä stadissa feeeels good! :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
66p/70
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lawyertobecome kirjoitti:
66p/70
pics or it didn't happen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hellurei! Tietääkö kukaan kuinka pitkään tulokset pidetään yliopiston seinällä luettavissa?
Sisään mentiin niin, että ropsahti, mutta yksi väärä vastaus jäi kaivelemaan: 5, kohta 8. Vastasin, että d on oikein "Reklamaatioajan ylittymisestä huolimatta velkoja ei menetä oikeuttaan vedota virheeseen, jos velallisen sopimusrikkomus on ollut tahallinen tai törkeän huolimaton ja hän on samalla menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti" koska näinhän se on! Eli ei reklamointi tietenkään edellytä kunnianvastaista arvotonta menettelyä, mutta jos se kuitenkin sisältyy tapaukseen, niin tietenkään velkoja ei menetä oikeuttaan reklamoida sen takia!? Eri asia tietty olisi ollut, jos kohdassa olisi viitattu johonkin normiin, jollaista ei ole olemassa, mutta jos yleisesti ajatellaan, niin väittämähän on oikein! Mutta what the hell, sisällä ollaan, vaikkei voikaan mitenkään sitä nyt tajuta, jee!! :D
Onnea myös kaikille muille sisäänpäässeille, sekä tsemppiä ja lohtua niille, joita ei tänä vuonna onnistanut- kaikelle on aina tarkoitus!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Sisällä myös!
Kääntelin tätä kohtaa moneen kertaan kunnes totesin, että tahallisuus ja törkeä huolimattomuus ei tarvitse välttämättömyydellä samaan aikaan olla kunnianvastaista ja arvotonta, vaan riittää, että se on jotain näistä erikseen. Eli JA/TAI sanoilla pelaamista, kai? Ja tätä linjaa oli mielestäni monet monivalinnoista..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jos asia jää vaivaamaan niin kannattaa miettiä seuraavasti:

Reklamaatioaika ei ole mihinkään kiveen hakattu eikä sille ole mitään konkreettista aikamäärettä säädetty (pl. tietyt erityislait). Reklamaatio on ainoastaan oikeuskäytännön mukaan tehtävä "kohtuullisessa ajassa", joka määritellään tapauskohtaisesti.

Tapauskohtaiset olosuhteet pidentävät tätä kohtuullista aikaa, esimerkiksi tahalliseksi osoitettavassa sopimusrikkomuksessa reklamaatioaika voi olla poikkeuksellisen pitkä.

Mutta reklamaatio on silti tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa aina ja poikkeuksettomasti.

Toisinsanoen mitkään olosuhteet eivät oikeuta reklamaatioajan ylittämiseen, vaan ainoastaan vaikuttavat sen pituuteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Siinä on haettu ja/tai sanan eron huomaamista. Tyypillistä lakitekstiä. Sinun vastauksesi mukaan reklamaatio-oikeuden pysyminen edellyttää sekä velallisen tahallista ja törkeää menettelyä ETTÄ kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä, mikä on väärin, kun ne ovat vaihtoehtoisia "tai".

Onnea sisäänpääsyn johdosta!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nimi erkki kirjoitti:
Jos asia jää vaivaamaan niin kannattaa miettiä seuraavasti:

Reklamaatioaika ei ole mihinkään kiveen hakattu eikä sille ole mitään konkreettista aikamäärettä säädetty (pl. tietyt erityislait). Reklamaatio on ainoastaan oikeuskäytännön mukaan tehtävä "kohtuullisessa ajassa", joka määritellään tapauskohtaisesti.

Tapauskohtaiset olosuhteet pidentävät tätä kohtuullista aikaa, esimerkiksi tahalliseksi osoitettavassa sopimusrikkomuksessa reklamaatioaika voi olla poikkeuksellisen pitkä.

Mutta reklamaatio on silti tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa aina ja poikkeuksettomasti.

Toisinsanoen mitkään olosuhteet eivät oikeuta reklamaatioajan ylittämiseen, vaan ainoastaan vaikuttavat sen pituuteen.
Onnea kuitenkin sisäänpäässeille :).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jataijatai kirjoitti:
Siinä on haettu ja/tai sanan eron huomaamista. Tyypillistä lakitekstiä. Sinun vastauksesi mukaan reklamaatio-oikeuden pysyminen edellyttää sekä velallisen tahallista ja törkeää menettelyä ETTÄ kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä, mikä on väärin, kun ne ovat vaihtoehtoisia "tai".

Onnea sisäänpääsyn johdosta!
Eiei, ymmärrän kyllä mitä tarkoitatte ja olin kyllä hyvin tietoinen tästä ja/tai-asettelusta, mutta itse haen tässä nyt sitä, että kun väittämässähän ei puhuttu mitään edellyttämisestä. Reklamaation tekeminen ei todellakaan edellytä kunnianvastaista menettelyä, eikä sitä siinä väitettykään. Vaan että menettääkö velkoja oikeuden reklamoida kun velallinen oli menetellyt em. tavalla. No ei tietenkään menetä oikeuttaan reklamoida, olisihan velallisen vähempikin töppäily riittänyt reklamointiin. Jos ajatellaan tätä ihan käytännön keissinä, niin olisihan absurdia, jos velkoja menettäisi oikeutensa reklamoida jos velallinen olisi menetellyt niin ja niin ja lisäksi vielä kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Mutta edelleenkin, ei se mitään, shamppanjat auki!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pistehemmo kirjoitti:
Eiei, ymmärrän kyllä mitä tarkoitatte ja olin kyllä hyvin tietoinen tästä ja/tai-asettelusta, mutta itse haen tässä nyt sitä, että kun väittämässähän ei puhuttu mitään edellyttämisestä. Reklamaation tekeminen ei todellakaan edellytä kunnianvastaista menettelyä, eikä sitä siinä väitettykään. Vaan että menettääkö velkoja oikeuden reklamoida kun velallinen oli menetellyt em. tavalla. No ei tietenkään menetä oikeuttaan reklamoida, olisihan velallisen vähempikin töppäily riittänyt reklamointiin. Jos ajatellaan tätä ihan käytännön keissinä, niin olisihan absurdia, jos velkoja menettäisi oikeutensa reklamoida jos velallinen olisi menetellyt niin ja niin ja lisäksi vielä kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Mutta edelleenkin, ei se mitään, shamppanjat auki!
Ymmärrän pointtisi, mutta tehtävänanto ei ole käytännön keissi, vaan selkeästi muotoiltu normiksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Huikeet ku koht jo tapaa tulevii kollegoita!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Sorry tyhmä kysymys, mutta tietääkö kukaan voiko Helsinki.fi-tunnukset aktivoida itse tässä ja heti jo heinäkuun aikana, päästä weboodiin, ilmoittautua, maksaa lukukausimaksu jne? Eilen kun yritin kirjeen mukana tulleiden ohjeiden mukaan tunnistautua, niin siellä oli statuksena joku avoimen opiskelija, kun oon siellä joskus jotain kursseja tehnyt. Lisäksi ilmoitus, että siellä saa käydä vain 5 kertaa kuukaudessa, eli ihan joka päivä ei viitti käydä tarkistamassa et jokohan onnistuisi. Thanks.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Muba kirjoitti:
Sorry tyhmä kysymys, mutta tietääkö kukaan voiko Helsinki.fi-tunnukset aktivoida itse tässä ja heti jo heinäkuun aikana, päästä weboodiin, ilmoittautua, maksaa lukukausimaksu jne? Eilen kun yritin kirjeen mukana tulleiden ohjeiden mukaan tunnistautua, niin siellä oli statuksena joku avoimen opiskelija, kun oon siellä joskus jotain kursseja tehnyt. Lisäksi ilmoitus, että siellä saa käydä vain 5 kertaa kuukaudessa, eli ihan joka päivä ei viitti käydä tarkistamassa et jokohan onnistuisi. Thanks.
olisi pitänyt maksaa jo.....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
toi maksu kirjoitti:
olisi pitänyt maksaa jo.....
Aikaa ottaa opiskelupaikka vastaan on kuun loppuun saakka ja läsnäolevaksi ilmoittautua täytyy joku elokuun puoleen väliin mennessä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Muba kirjoitti:
Sorry tyhmä kysymys, mutta tietääkö kukaan voiko Helsinki.fi-tunnukset aktivoida itse tässä ja heti jo heinäkuun aikana, päästä weboodiin, ilmoittautua, maksaa lukukausimaksu jne? Eilen kun yritin kirjeen mukana tulleiden ohjeiden mukaan tunnistautua, niin siellä oli statuksena joku avoimen opiskelija, kun oon siellä joskus jotain kursseja tehnyt. Lisäksi ilmoitus, että siellä saa käydä vain 5 kertaa kuukaudessa, eli ihan joka päivä ei viitti käydä tarkistamassa et jokohan onnistuisi. Thanks.
Kirjeessä taisi lukea jotain, että tulee ilmoitus sähköpostiin ja yliopistohaku-palveluun, kun opiskelupaikan vastaanottaminen on rekisteröity (n. viikon kuluessa?) ja sen jälkeen voi aktivoida käyttäjätunnuksen?
(tai jotain sinnepäin)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
miumi_ kirjoitti:
Kirjeessä taisi lukea jotain, että tulee ilmoitus sähköpostiin ja yliopistohaku-palveluun, kun opiskelupaikan vastaanottaminen on rekisteröity (n. viikon kuluessa?) ja sen jälkeen voi aktivoida käyttäjätunnuksen?
(tai jotain sinnepäin)
Ahso, aivan niin, niinhän siinä lukee, kiitti. Eli kun nyt yliopistohaku-sivulla lukee "sitovasti vastaanottanut", niin sitten siihen tulee "valittuna" tms. Voi että miten mahtavaaaa :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Näkeekö jostain jo, millä kursseilla ekan vuoden opinnot alkaa ja mitä kirjoja niihin tarvii? Polttelis jo päästä lukemaan jotain!!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/tutkinnonuudistus/ON suositeltu suoritusjärjestys.pdf
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Phuksitar2012 kirjoitti:
Suuret kiitokset arvoisa Phuksitar kun opastat avutonta tulevaa phuksia! Vielä sen verran kysyn, että onko kirjat yleensä pysyneet samoina, ja mistä kirjasta aloittaisit etukäteen tutustumisen? En millään malttaisi odottaa syksyyn :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mihis aikaan päivästä punssikahvit on perinteisesti alkanut? :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
kiinnostaa myös (pitää vähän suunnitella aikatauluja), ja se, että mitä ohjelmaan kuuluu? :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
egi2 kirjoitti:
kiinnostaa myös (pitää vähän suunnitella aikatauluja), ja se, että mitä ohjelmaan kuuluu? :)
Olisikohan kellään vieläkään vastausta tähän monen mieltä askarruttavaan punssikahvi-kysymykseen...?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
miumi_ kirjoitti:
Olisikohan kellään vieläkään vastausta tähän monen mieltä askarruttavaan punssikahvi-kysymykseen...?
PUNSSIKAHVIT 2.9.2013

On taas aika toivottaa uudet phuksit sydämellisesti tervetulleiksi tiedekuntaan punssinhuuruisissa merkeissä. Ensikosketuksensa Pykälän pimeämpään puoleen uudet opiskelijat saavat maanantaina 2.9 klo 18 alkaen. Myös vanhemmat tieteenharjoittajat ovat tervetulleita paikalle katsastamaan uudet tulokkaat klo 22 eteenpäin.
Punsseilla nähdään!

Pykälän facebookista löytys
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mihin aikaan punssikahvit on, vastatkaa nyt joku pliis! Onko vasta illalla vai suoraa jatkumoa avajaisten jälkeen het iltapäivällä?
Ilmianna
Jaa
Olisikohan täällä joku yhtä viisas paikalla, joka tietää lml-infon aikataulusta? Ärsyttää kun ei mistään löydy tietoa. Onko se joku iltakarkelo ja kannattaako sinne ylipäätään mennä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
LAKIMIESLIITON INFO 3.9.2013

Lakimiesliitto esittelee itsensä phukseille Pykälän kerhotiloissa tiistaina 3.9 klo 17. Perinteen mukaan tarjolla on alkuun infotilaisuus, ruokaa, juomaa ja pykälistejä. Phuksit ovat tervetulleita klo 17.00 alkaen. Vanhat ja väsyneet päästetään mukaan pippaloihin klo 00.00 alkaen.

Lakimiesliittoon voi etukäteen tutustua täällä: www.lakimiesliitto.fi

t. se ainut suoli24 käyttäjä, jolla facebook :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Helsinki 12.6.2013, mitä kysyttiin ja miten meni?

Miten meni pääsykoe? Aukeavatko Porthanian ovet syksyllä vai odottaako välivuosi?

Mitä kysyttiin ja miltä kysymykset tuntuivat. Edellytettiinkö pikkutarkkaa tietoa ulkomuistista vai laajojen kokonaisuuksien hallintaa?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta