Ilmanvaihtokone jäätyy ja kerää vettä

Kyllä ilma ainakin huoneissa kiertää oikein päin.

SwedenCasa kirjoitti:

Kyllä ilma ainakin huoneissa kiertää oikein päin.

Lisää arvailua:

1. Asentaja asentanut koneen väärin päin (lähtökohtaisesti varmaan putket väärin tuotu tuohon).
2. "Korjannut" virheensä kytkemällä tuulettimet pyörimään väärään suuntaan

Vaikea kuvitella, miten kosteus muuten kondensoituisi väärälle puolelle lto-kennoa.

Tuskin se nyt väärin on asennettu jos ötökkää löytyy ulkosuodattimesta ja harmaata pöyä poistosuodattimesta, täällä on ihme porukkaa kun tietävät väärän kytkennän ihan tosta vaan.
Kyllä sen myös haistais sisällä jos ilma ei vaihdu vaan kiertäis rinkiä.
Nythän on todella kosteat kelit ja jos asuminen on vielä kosteutta tuottavaa, niin ei mikään ihme et kondensoituu koneessa.
Jos kone jäätyy umpeen pakasilla niin vika on silloin etulämmitysvastuksessa, yleensä sellainen on noissa vastavirtakennoissa.

8+1 kirjoitti:

Tuskin se nyt väärin on asennettu jos ötökkää löytyy ulkosuodattimesta ja harmaata pöyä poistosuodattimesta, täällä on ihme porukkaa kun tietävät väärän kytkennän ihan tosta vaan.
Kyllä sen myös haistais sisällä jos ilma ei vaihdu vaan kiertäis rinkiä.
Nythän on todella kosteat kelit ja jos asuminen on vielä kosteutta tuottavaa, niin ei mikään ihme et kondensoituu koneessa.
Jos kone jäätyy umpeen pakasilla niin vika on silloin etulämmitysvastuksessa, yleensä sellainen on noissa vastavirtakennoissa.

Lue lisää

Jos raitisilma on viety katolle ja poistoilma menee takaisin tuloilmana, niin mitä voit päätellä suodattimista?

8+1 kirjoitti:

Tuskin se nyt väärin on asennettu jos ötökkää löytyy ulkosuodattimesta ja harmaata pöyä poistosuodattimesta, täällä on ihme porukkaa kun tietävät väärän kytkennän ihan tosta vaan.
Kyllä sen myös haistais sisällä jos ilma ei vaihdu vaan kiertäis rinkiä.
Nythän on todella kosteat kelit ja jos asuminen on vielä kosteutta tuottavaa, niin ei mikään ihme et kondensoituu koneessa.
Jos kone jäätyy umpeen pakasilla niin vika on silloin etulämmitysvastuksessa, yleensä sellainen on noissa vastavirtakennoissa.

Lue lisää

8 1:lle


Ei täällä kukaan"tiedä". Mistä ihmeestä voisikaan, mutta kun kun joku kysyy joka voisi katsoa, miten kanavat on eikä saa sitä tehtyä niin jotain mahdollisia virheitä voidaan arvailla.
Mahdollista virhekytkentää voi arvioida mm tukkimalla sen mihin helpoimmin pääsee, esim ulkoilmasäleikön muovilla. Jos tuloilma huoneisiin tulee entisen lailla, on vika siinä. Myös poistoventtiilit sisällä on yleensä tukittavissa ja siitä voi jotain päätellä mihin vaikuttaa tai ei.
"Tuskin se on väärin asennettu" on väärä lähtöasenne selvittää vikaa.

Ei olisi ensimmäinen kerta kun kanavat on ristissä. Eikä myöskään viimeinen.

Ittellä myös käytössä pari vuotta vanha w130 econo. Ja kokemusta kennon jäätymisestä.

Nytkin oli pihalla viikon verran - 10°. Kenno puoliksi jääs,siis sisäilman kosteus jäätyy kennoon, eikä sulanu ennenku pakkanen hellitti. Lähes kaikki ikkunat kuuras sen takia ku tuvas ylipaine.

Pitäis laittaa varmaan joku kunnon sulatussysteemi että vaihtuis ilma pakkasillakin

Täällä reilun vuoden vanha W130 premium uudessa talossa ja kennon jäätymisongelmia täälläkin (poistopuoli menee jäähän pitkänä pakkasjaksona). Testailin taannoin konetta ja tajusin, että kun etuvastus menee päälle (esim. sulatus / huurtumisenesto) niin kone menee tehotasolle 1. Mulla tämä tehotaso 1 oli aivan liian suuri ilmamääräisesti (eli ilmaa tuotiin ja poistettiin niin vauhdilla että ei tuo etuvastus ei jaksanut lämmittää tulevaa esim. -12 asteista ilmaa lähellekään 0 astetta ja kenno jatkoi jäätymistä). Tutkin sitten IV-mittauspöytäkirjoja, laskeskelin, soittelin asentajalle ja suunnittelijalle yms..ja säädin sitten tuon tehotaso 1:sen paljon pienemmälle (eli talon ilma vaihtuu noin kerran neljässä tunnissa). Tähän lyhyesti vain se että IV-mittaukset tehtiin tehotasolla 3 ja silloin poisto on 11% pienempi kuin tulo (ja talo on alipaineinen vaikka poistopuhallin on pienemmällä kun otetaan huomioon putkistojen painevastukset yms...tästäkin riittäisi tarinaa ja varmaan mielipiteitä, tarkoitus onkin seuraavaksi alkaa tutustumaan paine-ero mittareihin..)...No joo, eli nyt siis säädin tuota 1-tehotasoa paljon pienemmäksi pitäen tuon 11% eron tulo- ja poistopuhaltimessa. Ja nyt kone vaikuttaa toimivan hyvin. Eli nyt jos kone huomaa että alkaa jäätymään niin etuvastus menee päälle ja ei mene kauan (5 minuuttia) niin jo on tuloilma ennen kennoa 2 tai isompi ja kenno tuntuu pysyvän sulana. Ja nyt kun kenno pysyy paremmin sulana, niin saa selvästi paremmin lämpöä talteen poistopuolelta...

Eli kannattaa vähän tarkastella noita koneen ilmamäärä asetuksia. Mulla mitoitus tehtiin "ns. rakennusmääräysten" mukaan jolloin ilma vaihtui kerran noin 1.5 tunnissa (omasta mielestä aivan liikaa - 300m3/h.) ja näillä ilmamäärillä etu- ja jälkivastus ei millään riitä kovilla pakkasilla...ja jäätyminen on varmaa...Ilmamääriä on sitten säädetty pienemmäksi eli toistaikseksi tuntuu että tuollainen kerran kolmessa tunnissa vaihtuva ilmamäärä on koneen kannalta toimiva myös pakkasilla...toki voi miettiä että voisiko laittaa vieläkin pienemälle...mutta ajattelin nyt katsoa hetken miten nykysäädöt toimii.

Pekko76 kirjoitti:

Täällä reilun vuoden vanha W130 premium uudessa talossa ja kennon jäätymisongelmia täälläkin (poistopuoli menee jäähän pitkänä pakkasjaksona). Testailin taannoin konetta ja tajusin, että kun etuvastus menee päälle (esim. sulatus / huurtumisenesto) niin kone menee tehotasolle 1. Mulla tämä tehotaso 1 oli aivan liian suuri ilmamääräisesti (eli ilmaa tuotiin ja poistettiin niin vauhdilla että ei tuo etuvastus ei jaksanut lämmittää tulevaa esim. -12 asteista ilmaa lähellekään 0 astetta ja kenno jatkoi jäätymistä). Tutkin sitten IV-mittauspöytäkirjoja, laskeskelin, soittelin asentajalle ja suunnittelijalle yms..ja säädin sitten tuon tehotaso 1:sen paljon pienemmälle (eli talon ilma vaihtuu noin kerran neljässä tunnissa). Tähän lyhyesti vain se että IV-mittaukset tehtiin tehotasolla 3 ja silloin poisto on 11% pienempi kuin tulo (ja talo on alipaineinen vaikka poistopuhallin on pienemmällä kun otetaan huomioon putkistojen painevastukset yms...tästäkin riittäisi tarinaa ja varmaan mielipiteitä, tarkoitus onkin seuraavaksi alkaa tutustumaan paine-ero mittareihin..)...No joo, eli nyt siis säädin tuota 1-tehotasoa paljon pienemmäksi pitäen tuon 11% eron tulo- ja poistopuhaltimessa. Ja nyt kone vaikuttaa toimivan hyvin. Eli nyt jos kone huomaa että alkaa jäätymään niin etuvastus menee päälle ja ei mene kauan (5 minuuttia) niin jo on tuloilma ennen kennoa 2 tai isompi ja kenno tuntuu pysyvän sulana. Ja nyt kun kenno pysyy paremmin sulana, niin saa selvästi paremmin lämpöä talteen poistopuolelta...

Eli kannattaa vähän tarkastella noita koneen ilmamäärä asetuksia. Mulla mitoitus tehtiin "ns. rakennusmääräysten" mukaan jolloin ilma vaihtui kerran noin 1.5 tunnissa (omasta mielestä aivan liikaa - 300m3/h.) ja näillä ilmamäärillä etu- ja jälkivastus ei millään riitä kovilla pakkasilla...ja jäätyminen on varmaa...Ilmamääriä on sitten säädetty pienemmäksi eli toistaikseksi tuntuu että tuollainen kerran kolmessa tunnissa vaihtuva ilmamäärä on koneen kannalta toimiva myös pakkasilla...toki voi miettiä että voisiko laittaa vieläkin pienemälle...mutta ajattelin nyt katsoa hetken miten nykysäädöt toimii.

Lue lisää

300m3/h tekee n. 83 ltr/s. Koneen etuvastus on 1000W, eli tuolla nostaa tuloilman lämpötilaa 9 astetta. Eipä tuo tuon kummempaan riitä.

Sen lisäksihän kone alkaa pätkiä, eli pienentää tuloilmaa poiston toimiessa kuten ennenkin. Pätkiminen ei vain nykyisessä tiiviissä talossa paljoakaan auta, koska "korvausilmaa" ei mistään ilmavuotoina juurikaan tule.

Eli mitä paremmin = tiiviimmin tehty talo, niin sitä isompi ongelma kyseisellä koneella.

Virityksinä voisi toimia
A) Isompi etuvastus, tai toinen rinnalle.
B) Ikkunaa auki jostain, niin saa poiston tuloa suuremmaksi
C) Ilmanvaihdon kutistaminen mainitsemallasi tavalla

Ongelmaksi muodostuu kohdissa
A) Sähköä palaa
B) Jostain vetää raakaa ilmaa sisään ja aiheuttaa vetoa
C) On ilmanvaihto, mutta ilmaa ei juurikaan vaihdeta


Niin. Ongelmanahan ei ole raitisilman lämpötila, mikä menee pakkaselle, vaan jäteilman. Tärkeää on, että poistoilmakanavat kulkevat lämpimässä, tai vähintään että niiden päällä on riittävästi vällyä. Koneen pyörittäminen pienemmällä teholla pahentaa tätä, eli ilma jäähtyy pienemmällä teholla enemmän. Yksinkertaisin tapa selvittää tämä on mitata samalla mittarilla sisälämpötila ja sen jälkeen poistoilman lämpötila. Jokainen asteen tippuminen tarkoittaa 100W lämpöhäviötä oletusilmavirralla poistoilmakanavistossa.

@LTR-6: Kiitos hyvistä kommenteista. Jatketaan vielä vähän. Nyt pyöristellen tuloilmamäärä on laskennallisesti (tullaan mittaamaan) n. 40l/s kotona asennossa (taso 2), joka tuntuu hyvin toimivan. Ja omien testien mukaan tuloa ei pätkitä ikinä tässä koneessa vaan pyritään pitämään kone normaalisti toiminnassa koko ajan ja siksi olikin tärkeä laittaa nuo ilmamäärät pieneksi kun etuvastus menee päälle ja kone hyppää tasolle 1 (eli sulatus tai lisälämmitys hirmupakkasilla).
Testaillessani konetta isoilla ilmamäärillä sulatuksen mennessä päälle, puhaltimien kierrosnopeudet tippuivat samalle tasolle kuin mitä ne olivat tasolla 1. Eli aivan aluksi tallentelin nuo kierrosluvut eri tasoilla ja sitten aloin testailemaan miten kone toimii kun etuvastus menee päälle. Ja testitulokset näyttävät että kone ei pätki tuloa vaan pyrkii pitämään paine-eron kohdallaan vaikka sulatellaan(tarkastelin kierrosnopeuksia eli molemmat puhaltimet pyörivät aina). Liekö sitten uutta softaa masiinassa…
Eli nyt taso 1:llä tuloilmamäärä on laskennallisesti 25l/s...katsotaan nyt sitten miten kovilla pakkasilla toimii ja tuntuuko että ilma menee huonoksi. No, meitä on kolme ihmistä talossa niin katsotaan miten riittää...Uusilla asetuksilla etuvastus ei ole mennyt päälle kuin ihan hetkeksi kun pakkanen oli -15C.
Toisekseen mittausten ja testauksen perusteella ilmamäärillä >60l/s jäteilma meni koko ajan kovasti pakkaselle ulkolämpötilan ollessa -12C ja etuvastus päälle. Koneen mittaama poistoilma oli 20C (ei lämpöhäviöitä poistoilmakanavissa, eristetty hyvin), mutta suurien ilmamäärien takia tuloilmaa ei saatu vaihtimen etupuolella etuvastuksellakaan plussan puolelle (kuten kirjoitit), poistoilmasta revittiin kaikki irti ja kenno jäähdytti jäteilman pakkaselle ja niinpä koko kenno itsessään alkoi olla niin kylmä, että poistoilma alkoi pikkuhiljaa jäätymään kennoon, entisestään kuristettiin poistoa (jää kertyy kennon pintaan), entistä vähemmän saatiin poistosta lämpöä talteen ja kierre on valmis ja kohta oltiin ylipainetilanteessa kennon ollessa jäässä.
Nyt pienemmillä ilmamäärillä laite tuntuu toimivan hyvin. Kenno saa hyvin lämpöä talteen, jäteilma pyörii nollan ja muutaman pakkasasteen välissä, tuloilma pysyy haluttuna...ja kenno ei ainakaan vielä ole osoittanut yhtään jäätymisen merkkejä. Toki mielenkiinnolla odotan seuraavia kovia pakkasia, että pääsee asiaa seuraamaan. Harmi kun nyt ilma lauhtui…joudutaan odottamaan…
Mulla on myös pesuhuoneessa kosteusanturi, joka sitten napsauttaa tehostuksen (taso 3, 55l/s) päälle tarvittaessa ja kuivattaa kosteat tilat omasta mielestä nopeasti (esim. huuru pesuhuoneen peilistä häviää nopeasti)...joten siinäkin mielessä en koe tarvetta pitää ilmanvaihtoa ylisuurella koko aikaa…
Vielä kun saadaan ammattilaisen toimesta mitattua nuo ilmamäärät (uudestaan) näillä eri tasoilla niin sitten tarkastellaan vielä kerran kokonaisuutta kunhan tulokset on…

Pekko76 kirjoitti:

@LTR-6: Kiitos hyvistä kommenteista. Jatketaan vielä vähän. Nyt pyöristellen tuloilmamäärä on laskennallisesti (tullaan mittaamaan) n. 40l/s kotona asennossa (taso 2), joka tuntuu hyvin toimivan. Ja omien testien mukaan tuloa ei pätkitä ikinä tässä koneessa vaan pyritään pitämään kone normaalisti toiminnassa koko ajan ja siksi olikin tärkeä laittaa nuo ilmamäärät pieneksi kun etuvastus menee päälle ja kone hyppää tasolle 1 (eli sulatus tai lisälämmitys hirmupakkasilla).
Testaillessani konetta isoilla ilmamäärillä sulatuksen mennessä päälle, puhaltimien kierrosnopeudet tippuivat samalle tasolle kuin mitä ne olivat tasolla 1. Eli aivan aluksi tallentelin nuo kierrosluvut eri tasoilla ja sitten aloin testailemaan miten kone toimii kun etuvastus menee päälle. Ja testitulokset näyttävät että kone ei pätki tuloa vaan pyrkii pitämään paine-eron kohdallaan vaikka sulatellaan(tarkastelin kierrosnopeuksia eli molemmat puhaltimet pyörivät aina). Liekö sitten uutta softaa masiinassa…
Eli nyt taso 1:llä tuloilmamäärä on laskennallisesti 25l/s...katsotaan nyt sitten miten kovilla pakkasilla toimii ja tuntuuko että ilma menee huonoksi. No, meitä on kolme ihmistä talossa niin katsotaan miten riittää...Uusilla asetuksilla etuvastus ei ole mennyt päälle kuin ihan hetkeksi kun pakkanen oli -15C.
Toisekseen mittausten ja testauksen perusteella ilmamäärillä >60l/s jäteilma meni koko ajan kovasti pakkaselle ulkolämpötilan ollessa -12C ja etuvastus päälle. Koneen mittaama poistoilma oli 20C (ei lämpöhäviöitä poistoilmakanavissa, eristetty hyvin), mutta suurien ilmamäärien takia tuloilmaa ei saatu vaihtimen etupuolella etuvastuksellakaan plussan puolelle (kuten kirjoitit), poistoilmasta revittiin kaikki irti ja kenno jäähdytti jäteilman pakkaselle ja niinpä koko kenno itsessään alkoi olla niin kylmä, että poistoilma alkoi pikkuhiljaa jäätymään kennoon, entisestään kuristettiin poistoa (jää kertyy kennon pintaan), entistä vähemmän saatiin poistosta lämpöä talteen ja kierre on valmis ja kohta oltiin ylipainetilanteessa kennon ollessa jäässä.
Nyt pienemmillä ilmamäärillä laite tuntuu toimivan hyvin. Kenno saa hyvin lämpöä talteen, jäteilma pyörii nollan ja muutaman pakkasasteen välissä, tuloilma pysyy haluttuna...ja kenno ei ainakaan vielä ole osoittanut yhtään jäätymisen merkkejä. Toki mielenkiinnolla odotan seuraavia kovia pakkasia, että pääsee asiaa seuraamaan. Harmi kun nyt ilma lauhtui…joudutaan odottamaan…
Mulla on myös pesuhuoneessa kosteusanturi, joka sitten napsauttaa tehostuksen (taso 3, 55l/s) päälle tarvittaessa ja kuivattaa kosteat tilat omasta mielestä nopeasti (esim. huuru pesuhuoneen peilistä häviää nopeasti)...joten siinäkin mielessä en koe tarvetta pitää ilmanvaihtoa ylisuurella koko aikaa…
Vielä kun saadaan ammattilaisen toimesta mitattua nuo ilmamäärät (uudestaan) näillä eri tasoilla niin sitten tarkastellaan vielä kerran kokonaisuutta kunhan tulokset on…

Lue lisää

Olet selvästi valinnut vaihtoehdon C), eli et juurikaan vaihda ilmaa. Mitoitus oli tuo 83 ltr/s (300m3/h), jos ymmärsin oikein, ja nyt vaihdat 25 ltr/s. Aika kaukana mennään. Mistä tämä mainitsemasi 40 ltr/s tulee?

Ilmaahan ei vaihdeta kosteuden takia vaan siksi, että epäpuhtaudet tuulettuvat pois. Erityisesti uudessa talossa näitä epäpuhtauksia riittää eri kemikaalien haihtuessa. Jos kosteus on ainoa ongelmasi, niin hanki 200€ ilmankuivain ja myy ilmanvaihtokoneesi pois. Näin kärjistetysti.

Tuloilman pätkiminen ei ole vika, vaan koneesi tapa pitää kenno sulana. Koneesi ts. kuuluukin pätkiä. Koneessa oleva pieni etuvastus vähentää pätkimistä, mutta ei poista.

"Testaillessani konetta isoilla ilmamäärillä sulatuksen mennessä päälle, puhaltimien kierrosnopeudet tippuivat samalle tasolle kuin mitä ne olivat tasolla 1."

Koneen siis tulisi tiputtaa tulo minimiteholle ja poisto jatkaa entisellään, jotta poistoilman suurempi energiamäärä pitää kennon sulana. Jos molemmat puhaltimet menevät minimille, niin kone toimii väärin.

"Koneen mittaama poistoilma oli 20C (ei lämpöhäviöitä poistoilmakanavissa, eristetty hyvin), "

Aika vilpoista teillä, jos sisällä vain 20 astetta.

"Nyt pienemmillä ilmamäärillä laite tuntuu toimivan hyvin. Kenno saa hyvin lämpöä talteen, jäteilma pyörii nollan ja muutaman pakkasasteen välissä,"

Jotta kone ei jäätyisi, niin jäteilma pidetään yleensä jossain 5 hujakoilla. Jos/kun sinulla jäteilma on 0- -2 astetta, niin aivan varmasti jäätyy. Sitähän kosteus pakkasella tekee. Joko termari on viallinen, tai vaihtoehtoisesti sitä voi säätää ja väärin säädetty.

Hyviä kommentteja jälleen.

Nyt kone pyörii tasolla 2 - eli ilmamäärä on 40l/s . Ainakin aistinvaraisesti tämä tuntuu toimivan eli ilma pysyy raikkaana. Toki voisi tätä varmaan kokeilla nostaa vaikka 45-50l/s ja katsoa huomaako eroa. Laskennallisesti nyt ilmaa vaihtuu 40l/s -> 144m3/h (talon tilavuus 367m3 eli talon ilma vaihtuu n.2.5 tunnissa)...minusta alkuperäinen mitoitus oli ylisuuri, mutta mielelläni kuulisin kommenttisi...

Taso 1 on 25l/s, joka pitäisi vain aktivoitua vain kun on tarve sulatukselle (tai kovilla pakkasilla) eli kun etuvastus menee päälle. Ja tämä onkin nyt kommenttiesi perusteella se mielenkiintoinen kohta, jota pitää tutkia enemmän kunhan tulee taas pakkaset. Mikäli koneen raportoimiin kierrosnopeuksiin on luottamista niin tulo- ja poistopuhallin molemmat tippuivat kun kenno alkoi jäätyä. Voisiko olla niin että valmistaja yrittää pitää paine-eron vakiona, joka tilanteessa? Pitänee kohta ottaa puhelu Swegonille ja puristella vastaukset sieltä...
Ja mikäli tämä pitää paikkansa silloin minusta tuo puhallinnopeudet tasolla 1 pitää olla pienet, jotta kennon jäätyminen estetään. Testien perusteella tämä toimi, mutta testataan pakkasilla lisää.

Sisälämpötila pysyy n.21 asteessa ilman takan lämmitystä, eli ehkä kuitenkin poistoputkissa tuo aste häviää. Takkaa lämmittelen normaalisti melkein joka päivä kun noita puita on nyt tuppaa olemaan...mittaukset tosin olen tehnyt niin että takkaa en ole lämmittänyt pariin päivään jotta mittausolosuhteet pysyisivät samana ja voin vertailla saamaani dataa...

Ja lisämittauksia vaatii näköjään tuo jäteilmankin lämpötila kovemmilla pakkasilla. Tällä hetkellä epäilen myös hiukan noita laitteen omien anturien antamia lukemia, joten pitää katsoa saisiko viriteltyä jotenkin omat anturit niin saisi vertailutuloksia. Lähinnä mietin voiko ulkoa tuleva ilma pakkasella vaikuttaa myös jäteilma-anturin antamaan lukemaan eli onko anturi sijoitettu oikein...Viikonlopuksi taisi luvat jo kovempia pakkasia, joten josko sitten pääsisi taas tutkimaan lisää...Taitaa vaatia Swegonilta vastauksia tämäkin...

Mutta nyt kiinnostaa eniten se, ettei kenno menisi enää jäähän ja talosta ei tulisi ylipaineista tinkimättä kuitenkaan raikkaasta sisäilmasta. Joka tapauksessa tällä hetkellä on selvää, että alkuperäisillä mitoitusilmamäärillä ja säädöillä ollaan ongelmissa kovilla pakkasilla.

Pekko76 kirjoitti:

Hyviä kommentteja jälleen.

Nyt kone pyörii tasolla 2 - eli ilmamäärä on 40l/s . Ainakin aistinvaraisesti tämä tuntuu toimivan eli ilma pysyy raikkaana. Toki voisi tätä varmaan kokeilla nostaa vaikka 45-50l/s ja katsoa huomaako eroa. Laskennallisesti nyt ilmaa vaihtuu 40l/s -> 144m3/h (talon tilavuus 367m3 eli talon ilma vaihtuu n.2.5 tunnissa)...minusta alkuperäinen mitoitus oli ylisuuri, mutta mielelläni kuulisin kommenttisi...

Taso 1 on 25l/s, joka pitäisi vain aktivoitua vain kun on tarve sulatukselle (tai kovilla pakkasilla) eli kun etuvastus menee päälle. Ja tämä onkin nyt kommenttiesi perusteella se mielenkiintoinen kohta, jota pitää tutkia enemmän kunhan tulee taas pakkaset. Mikäli koneen raportoimiin kierrosnopeuksiin on luottamista niin tulo- ja poistopuhallin molemmat tippuivat kun kenno alkoi jäätyä. Voisiko olla niin että valmistaja yrittää pitää paine-eron vakiona, joka tilanteessa? Pitänee kohta ottaa puhelu Swegonille ja puristella vastaukset sieltä...
Ja mikäli tämä pitää paikkansa silloin minusta tuo puhallinnopeudet tasolla 1 pitää olla pienet, jotta kennon jäätyminen estetään. Testien perusteella tämä toimi, mutta testataan pakkasilla lisää.

Sisälämpötila pysyy n.21 asteessa ilman takan lämmitystä, eli ehkä kuitenkin poistoputkissa tuo aste häviää. Takkaa lämmittelen normaalisti melkein joka päivä kun noita puita on nyt tuppaa olemaan...mittaukset tosin olen tehnyt niin että takkaa en ole lämmittänyt pariin päivään jotta mittausolosuhteet pysyisivät samana ja voin vertailla saamaani dataa...

Ja lisämittauksia vaatii näköjään tuo jäteilmankin lämpötila kovemmilla pakkasilla. Tällä hetkellä epäilen myös hiukan noita laitteen omien anturien antamia lukemia, joten pitää katsoa saisiko viriteltyä jotenkin omat anturit niin saisi vertailutuloksia. Lähinnä mietin voiko ulkoa tuleva ilma pakkasella vaikuttaa myös jäteilma-anturin antamaan lukemaan eli onko anturi sijoitettu oikein...Viikonlopuksi taisi luvat jo kovempia pakkasia, joten josko sitten pääsisi taas tutkimaan lisää...Taitaa vaatia Swegonilta vastauksia tämäkin...

Mutta nyt kiinnostaa eniten se, ettei kenno menisi enää jäähän ja talosta ei tulisi ylipaineista tinkimättä kuitenkaan raikkaasta sisäilmasta. Joka tapauksessa tällä hetkellä on selvää, että alkuperäisillä mitoitusilmamäärillä ja säädöillä ollaan ongelmissa kovilla pakkasilla.

Lue lisää

Kyllä tuo sulatus perinteisesti hoituu pienentämällä tuloa ja poiston tomiessa entiseen tapaan. Lukenee ohjekirjassakin. Onhan tuohon jotain softamuutoksia saatettu tehdä hyvinkin.

Ilman etuvastustahan kone pysyy sulana pelkästään tuloilmaa pätkimällä.

Ilmamääriin en ota sen enempää kantaa, mutta ihmettelen sitä, että ihmiset hankkivat kalliitta järjestelmiä ja eivät käytä niitä, tai ne eivät toimi. Kokonaisuutena IV:si lienee ollut joku 15 000€ kustannus. Saatko mielestäsi vastiketta tuolle rahalle.

"Sisälämpötila pysyy n.21 asteessa ilman takan lämmitystä, eli ehkä kuitenkin poistoputkissa tuo aste häviää. "

Etuvastuksen tarkoituksenahan on pitää jäteilma plussan puolella, että jäätymistä ei muodostu. Ei siis se, että raitisilma pysyy plussalla. Kaikki etuvastuksen tuottama lämpöhän ei suoraan siirry jäteilmaan, vaan osa kulkeutu tuloilman mukana sisälle. Poistokanavistossa tapahtuva lämpöhäviö on kriittinen jään muootumisessa. Aste nyt ei paljoa ole, mutta näkyy kyllä sekin. Usein poistoilma on lähtiessä huonelämpötilaa lämpimämpää, koska venttiilit sijaitsevat ylhäällä ja lisäksi keittiössä, suihkussa ja saunassa on tyypillisesti lämpimämpää, joissa iso osa poistoista sijaitsee.

"Takkaa lämmittelen normaalisti melkein joka päivä kun noita puita on nyt tuppaa olemaan...mittaukset tosin olen tehnyt niin että takkaa en ole lämmittänyt pariin päivään jotta mittausolosuhteet pysyisivät samana ja voin vertailla saamaani dataa..."

Takka vaatii käytännössä nykyään kyseisen kokoiseen taloon erillisen korvausilmaräppänän. Muuten erityisesti mainitsemillasi ilmamäärillä käytännössä takan korvasilma otetaan IV:n kautta, joka taas kaikki on poissa kennon pitämisestä sulana. Kärjistetysti IV:n kautta tulee korvausilma, joka jäähdyttää kennoa ja poisto toimii takan kautta.

Pätkiminen takan palaessa on enemmän kuin ongelma. Aika usein lopputuloksena on savujen tulo sisään, kun tuloilma menee minimille ja poisto puhkuu entisellään.

"Tällä hetkellä epäilen myös hiukan noita laitteen omien anturien antamia lukemia, joten pitää katsoa saisiko viriteltyä jotenkin omat anturit niin saisi vertailutuloksia. "

Hyvä kyseenalaistaa. Eroa voi olla todellisuuden kansa paljonkin.

No niin, tuli soitettua Swegonille...

Kun huurtumisenesto menee päälle (jäteilman mennessä pakkaselle) niin tulopuhallin menee tasolle 1 (poissa asento) ja poisto pysyy kotona asennossa (eli mulla tasolla 2).Eli juuri niin kuin mainitsit. Ja Swegonilta sanoivat, että tässä koneessa onkin erittäin tärkeää että tuo taso 1 (poissa asento) on selkeästi pienempi kuin kotona asento. Muuten kennoa ei saada pidettyä sulana, jos tulo pysyy liian isona vaikka etuvastus on käytössä. Ohjekirjassa tätä ei ole avattu tarpeeksi hyvin, jotta ihmiset osaisivat vaatia että asentaessa taso 1 on tarpeeksi pieni. (Pitää kertoa palautetta asentajillekin, mulla poissa asento oli ihan liian lähellä kotona asentoa ilmamäärien suhteen).
Ja kun pakkanen menee alle -20 astetta niin etuvastus menee päälle automaattisesti - voi kuulemma säätää paneelista vaikka en ole itse tuota vielä löytänyt ja en usko että on tarvetta...
Ajattelinkin pikkaisen vielä nostaa tuota kotona asennon ilmamääriä jotta ilma pysyy varmasti hyvänä. Ja annan tuon poissa asennon (1) olla vielä nyt asetetussa.

Ja jäteilma pyritään pitämään noin 2 asteessa (tarkkaa lukemaa ei Swegonin kaveri muistanut suorilta). Toki se voi hetkellisesti mennä pakkaselle, mutta koneen pitäisi huomata tämä (kuten se nyt huomasikin testien perusteella)

Takalle minulla tuleekin oma korvausilmaputki takan alle ja kun takka on kaasutiivis (testattu savulla tämäkin lupaus) niin ei ole ollut mitään ongelmia takan palamisen kanssa (vaikka on liesituuletin ja keskuspölynimuri samaan aikaan päällä - testattu on...).

Ehkä loppukaneettina voisin sanoa, että pikku hiljaa kone saadaan toimimaan niin kuin sen pitää ja voin nostaa ilmamäärät niin että talon ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa (joka ilmeisesti on ainakin jonkinlainen suositus - mielipiteitä on monia). Ja toisekseen se, että kyllähän tälläiset hintavat systeemit pitäisi olla niin ettei niihin tarvitse puuttua - laitteiden säätämisessä asennuksen yhteydessä on Suomessa näköjään vielä töitä tehtävänä. Mutta näköjään näihin pitää toistaiseksi paneutua vielä itse jonkin verran...

Tärkeintä on siis tarkistaa että tässä koneessa taso 1 (poissa) puhallin nopeudet ovat tarpeeksi pienet niin huurtumisenesto toimii oikein.

Pieni huomio tuosta korvausilmasta. Ihan hyvä, jos takan korvausilma on hoidettu ja toimii.

MUTTA, jos korvausilmakanavasi tulisikin takan sijasta vapaaseen huonetilaan niin se toimisi samalla myös korvausilmakanavana liesituulettimelle ja keskuspölynimurille. Ja ennenkaikkea auttaisi IV-konetta pysymään sulana koska tällöin jäätymiseneston mennessä päälle (tuloilmapuhallin 1:lle) kylmän pakkasilman virtaus koneen läpi oikeasti pienenisi koska alipaine imisi osan ulkoilmasta tuon korvausilmakanavan kautta ohi IV-koneen!

Absoluuttisen tiiviissä talossa jossa ei ole tuollaista asuintiloihin tulevaa korvausilmakanavaa/venttiiliä ei tulopuhaltimen pysäytys tai tehon tiputus auta jäätymiseen periaatteessa yhtään koska lähes kaikki ulkoilma imetään asuntoon silloinkin sen IV-koneen kautta.

Pekko76 kirjoitti:

No niin, tuli soitettua Swegonille...

Kun huurtumisenesto menee päälle (jäteilman mennessä pakkaselle) niin tulopuhallin menee tasolle 1 (poissa asento) ja poisto pysyy kotona asennossa (eli mulla tasolla 2).Eli juuri niin kuin mainitsit. Ja Swegonilta sanoivat, että tässä koneessa onkin erittäin tärkeää että tuo taso 1 (poissa asento) on selkeästi pienempi kuin kotona asento. Muuten kennoa ei saada pidettyä sulana, jos tulo pysyy liian isona vaikka etuvastus on käytössä. Ohjekirjassa tätä ei ole avattu tarpeeksi hyvin, jotta ihmiset osaisivat vaatia että asentaessa taso 1 on tarpeeksi pieni. (Pitää kertoa palautetta asentajillekin, mulla poissa asento oli ihan liian lähellä kotona asentoa ilmamäärien suhteen).
Ja kun pakkanen menee alle -20 astetta niin etuvastus menee päälle automaattisesti - voi kuulemma säätää paneelista vaikka en ole itse tuota vielä löytänyt ja en usko että on tarvetta...
Ajattelinkin pikkaisen vielä nostaa tuota kotona asennon ilmamääriä jotta ilma pysyy varmasti hyvänä. Ja annan tuon poissa asennon (1) olla vielä nyt asetetussa.

Ja jäteilma pyritään pitämään noin 2 asteessa (tarkkaa lukemaa ei Swegonin kaveri muistanut suorilta). Toki se voi hetkellisesti mennä pakkaselle, mutta koneen pitäisi huomata tämä (kuten se nyt huomasikin testien perusteella)

Takalle minulla tuleekin oma korvausilmaputki takan alle ja kun takka on kaasutiivis (testattu savulla tämäkin lupaus) niin ei ole ollut mitään ongelmia takan palamisen kanssa (vaikka on liesituuletin ja keskuspölynimuri samaan aikaan päällä - testattu on...).

Ehkä loppukaneettina voisin sanoa, että pikku hiljaa kone saadaan toimimaan niin kuin sen pitää ja voin nostaa ilmamäärät niin että talon ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa (joka ilmeisesti on ainakin jonkinlainen suositus - mielipiteitä on monia). Ja toisekseen se, että kyllähän tälläiset hintavat systeemit pitäisi olla niin ettei niihin tarvitse puuttua - laitteiden säätämisessä asennuksen yhteydessä on Suomessa näköjään vielä töitä tehtävänä. Mutta näköjään näihin pitää toistaiseksi paneutua vielä itse jonkin verran...

Tärkeintä on siis tarkistaa että tässä koneessa taso 1 (poissa) puhallin nopeudet ovat tarpeeksi pienet niin huurtumisenesto toimii oikein.

Lue lisää

"Kun huurtumisenesto menee päälle (jäteilman mennessä pakkaselle) niin tulopuhallin menee tasolle 1 ............Ohjekirjassa tätä ei ole avattu tarpeeksi hyvin, jotta ihmiset osaisivat vaatia että asentaessa taso 1 on tarpeeksi pieni. "

Ei aivan näin. Jos tulopuhallin on liian pienellä, tai pysähdyksissä kokonaan, niin ilma ei vaihdu osassa taloa, kuten makkareissa. Oikea vaihtoehto on, että poisto on suuremmalla kuin tulo, jotta kenno sulaa.

"Ja kun pakkanen menee alle -20 astetta niin etuvastus menee päälle automaattisesti - voi kuulemma säätää paneelista vaikka en ole itse tuota vielä löytänyt ja en usko että on tarvetta..."

En tiedä onko koneen etuvastus termarilla ohjattavissa pelkästään on/off- tyylisesti. Jos koneen pätkimistä haluaa vähentää, tai poistaa kokonaan, niin fiksumpi tapa on tuolla konetyypillä kasvattaa etuvastuksen kokoa. Nythän se on onnettoman pieni.

"Ja jäteilma pyritään pitämään noin 2 asteessa "

Näinpä. Jos jäteilma painuu pakkaselle, niin jäätyyhän se kosteus. Termareiden tarkkuus on mitä sattuu, niin 2 on aika optimaalinen. Aika usein tuntuu olevan jotain 5 hujakoilla, että kenno ei jäätyisi.

"Takalle minulla tuleekin oma korvausilmaputki takan alle ja kun takka on kaasutiivis (testattu savulla tämäkin lupaus) niin ei ole ollut mitään ongelmia takan palamisen kanssa (vaikka on liesituuletin ja keskuspölynimuri samaan aikaan päällä - testattu on...). "

Vaikuttaa erittäin fiksulta ratkaisulta. Näin koneen pätkiminen ei vedä savuja sisään.

"Ja toisekseen se, että kyllähän tälläiset hintavat systeemit pitäisi olla niin ettei niihin tarvitse puuttua - laitteiden säätämisessä asennuksen yhteydessä on Suomessa näköjään vielä töitä tehtävänä. Mutta näköjään näihin pitää toistaiseksi paneutua vielä itse jonkin verran..."

Ikävä kyllä noin. Vikaa on suunnittelijoissa, toteuttajissa, säätäjissä ja myöskin käyttäjissä.

"Tärkeintä on siis tarkistaa että tässä koneessa taso 1 (poissa) puhallin nopeudet ovat tarpeeksi pienet niin huurtumisenesto toimii oikein. "

Ei, kuten yllä kirjoitin.

InsinööriX kirjoitti:

Pieni huomio tuosta korvausilmasta. Ihan hyvä, jos takan korvausilma on hoidettu ja toimii.

MUTTA, jos korvausilmakanavasi tulisikin takan sijasta vapaaseen huonetilaan niin se toimisi samalla myös korvausilmakanavana liesituulettimelle ja keskuspölynimurille. Ja ennenkaikkea auttaisi IV-konetta pysymään sulana koska tällöin jäätymiseneston mennessä päälle (tuloilmapuhallin 1:lle) kylmän pakkasilman virtaus koneen läpi oikeasti pienenisi koska alipaine imisi osan ulkoilmasta tuon korvausilmakanavan kautta ohi IV-koneen!

Absoluuttisen tiiviissä talossa jossa ei ole tuollaista asuintiloihin tulevaa korvausilmakanavaa/venttiiliä ei tulopuhaltimen pysäytys tai tehon tiputus auta jäätymiseen periaatteessa yhtään koska lähes kaikki ulkoilma imetään asuntoon silloinkin sen IV-koneen kautta.

Lue lisää

Näinhän tuo on. Mitä paremmin tehty talo, niin sitä isompi on ongelma jahka vuotoilman määrä on pieni.

Sinänsä kyseinen korvausilma takalle on fiksu, mutta se ei riitä IV:tä ajatellen, vaan palvelee takkaa.

Uusissa taloissa on aika usein jo varsin hyvä (=pieni) vuotoilman määrä. Ehkä pakollinen mittaus on tehnyt tehtävänsä.

IV- ongelmista useimmat tuntuvat liittyvän
1) Kanaviston lämpöeristys on huonosti toteutettu
2) Takalle ei omaa korvausilmaa
3) Pätkivän koneen sulanapito.

Kohta 3 sinänsä mielenkiintoinen asia. Mitä paremmin eristetty talo, sen pienempi on lämmityskausi. IV:n talteenottoa tarvitaan vasta kylmemmillä ilmoilla. Vastavirtalämmönsiirtimissä jäätymisongelma tulee aikaisemmin eteen kuin ristivirtakoneilla. Jotenkin koneen "paremmuus" menetetään. Parempi hyötysuhde saavutetaan vain lämmityskauden alusta siihen hetkeen kun sulatusta tarvitaan. Ja tämä sulatuksen tarve alkaa vastavirtakoneissa muutamaan astetta aikaisemmin.

Kun tähän lisäksi yhdistetään pieni vuotoilma, jolla kone muuten pysyisi sulana pitempään, on ongelma tiedossa. => Konetyypin ominaisuus.

LTR-6 kirjoitti:

Näinhän tuo on. Mitä paremmin tehty talo, niin sitä isompi on ongelma jahka vuotoilman määrä on pieni.

Sinänsä kyseinen korvausilma takalle on fiksu, mutta se ei riitä IV:tä ajatellen, vaan palvelee takkaa.

Uusissa taloissa on aika usein jo varsin hyvä (=pieni) vuotoilman määrä. Ehkä pakollinen mittaus on tehnyt tehtävänsä.

IV- ongelmista useimmat tuntuvat liittyvän
1) Kanaviston lämpöeristys on huonosti toteutettu
2) Takalle ei omaa korvausilmaa
3) Pätkivän koneen sulanapito.

Kohta 3 sinänsä mielenkiintoinen asia. Mitä paremmin eristetty talo, sen pienempi on lämmityskausi. IV:n talteenottoa tarvitaan vasta kylmemmillä ilmoilla. Vastavirtalämmönsiirtimissä jäätymisongelma tulee aikaisemmin eteen kuin ristivirtakoneilla. Jotenkin koneen "paremmuus" menetetään. Parempi hyötysuhde saavutetaan vain lämmityskauden alusta siihen hetkeen kun sulatusta tarvitaan. Ja tämä sulatuksen tarve alkaa vastavirtakoneissa muutamaan astetta aikaisemmin.

Kun tähän lisäksi yhdistetään pieni vuotoilma, jolla kone muuten pysyisi sulana pitempään, on ongelma tiedossa. => Konetyypin ominaisuus.

Lue lisää

Mielestäni paljon takkaa suurempi ja yleisempi ongelma on ulos puhaltavien liesituulettimien korvausilman puute. Ne ovat paljon tehokkaampia kuin mitkään IV-koneen puhaltimet (tai takka) ja aiheuttavat asuntoon suuren alipaineen => mm. seuraavia ongelmia:

- Kovalla pakkasella tietyissä olosuhteissa jäädyttävät kaikki IV-koneet, sekä kuutio- että kiekkokoneet. (Pakkasilman sisäänvirtaus voi tiiviissä taossa olla >2 kertainen poistovirtaukseen verrattuna).
- Imevät likaista korvausilmaa vääristä paikoista: takasta, rakenteiden raoista, viemäristä, jne.

Ikkunan aukaiseminen tietysti auttaisi tähän, mutta arvatkaapa kuinka moni aukaisee -30C pakkasella ikkunaa liesituuletinta käyttäessään? Tai edes nollakeleillä?


Liesituuletin on sisäilman laadun kannalta ongelma sekä nykyaikaisessa koneellisessa tulo/poisto-ilmanvaihdossa että vanhassa painovoimaisessa. Sen sijaan koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei ole (tai ei saisi olla) liesituuletinta vaan liesikupu, joka ei aiheuta ongelmia.

InsinööriX kirjoitti:

Mielestäni paljon takkaa suurempi ja yleisempi ongelma on ulos puhaltavien liesituulettimien korvausilman puute. Ne ovat paljon tehokkaampia kuin mitkään IV-koneen puhaltimet (tai takka) ja aiheuttavat asuntoon suuren alipaineen => mm. seuraavia ongelmia:

- Kovalla pakkasella tietyissä olosuhteissa jäädyttävät kaikki IV-koneet, sekä kuutio- että kiekkokoneet. (Pakkasilman sisäänvirtaus voi tiiviissä taossa olla >2 kertainen poistovirtaukseen verrattuna).
- Imevät likaista korvausilmaa vääristä paikoista: takasta, rakenteiden raoista, viemäristä, jne.

Ikkunan aukaiseminen tietysti auttaisi tähän, mutta arvatkaapa kuinka moni aukaisee -30C pakkasella ikkunaa liesituuletinta käyttäessään? Tai edes nollakeleillä?


Liesituuletin on sisäilman laadun kannalta ongelma sekä nykyaikaisessa koneellisessa tulo/poisto-ilmanvaihdossa että vanhassa painovoimaisessa. Sen sijaan koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei ole (tai ei saisi olla) liesituuletinta vaan liesikupu, joka ei aiheuta ongelmia.

Lue lisää

Eihän sillä sinänsä ole merkitystä mikä laite sitä ilmaa ulos talosta kiskoo, että taloon alipainetta muodostuu, jota sitten IV- raasu yrittää toteuttaa ja loput revitään mistä revitään.

Tyypillinen liesituuletin vie asennosta riippuen jotain 25-100 ltr/s. Liesituulettimen hyvä puoli on se, että suurempaa tehoa kukaan ei viitsi kuunnella, jos moottori on itse kuvussa. Eikä käryjä ruuanlaitosta kymmeniä minuutteja kauempaa tule. Mutta jos liesituulettimen jättää päälle pitkäksi aikaa, niin sen läpi menevä ilmamäärä on valtava.

Jonkinlainen dementiakytkin liesituulettimissa olisi hyvä. Kytkeytyisi pois päältä vaikka 1/2h kuluttua.

Niin. Osassa IV- koneistahan on oma liitäntä liesituulettimelle. Varsinkin kerros- ja rivitaloissa nykyään käytetään aika usein. Se, että rasvat vedetään kanaviston kautta suodattimiin ja koneeseen ei kyllä ole se vaihtoehto mitä itse suosittelisin.

Takka vie luokkaa 20 ltr/s. Tyypillinen polttaja lienee nykyäänkin kitupolttaja, jolloin ilmamäärä tuosta pienenee. Takan ongelma on se, että sitä tupataan polttamaan sitä enemmän, mitä kylmempää on. Kovilla pakkasilla se voi olla tulilla tunteja päivässä, ja joka päivä.

Takan erillisiä korvausilmoja rakennellaan, vaikkakin harvoin. Yhtäkään liesituulettimen vaatimaa räppänää ei ole tullut vastaan, vaikka sellainen fiksu olisikin. Ehkä ne on naamioitu ikkunoiksi mitä en ole huomannut ;)

Yksi tähän joukkoon mahtuu lisää, eli keskuspölynimuri. Sinänsä hankala laite, että vie 50-80 ltr/s ja imuria käytetään tyypillisesti täysillä. Meluhan on voimaa. Tunnin imurointi puskee ilmaa ulos huolella.

Ongelma ratkeaa tavallisella imurilla. Noihin on saatavilla HEPA- suodattimia ja puhaltavat poistoilmankin ylöspäin, joten eivät pöllytä kuten vanhat koneet. Toisaalta suodattimia ei noissakaan paljoa huoleta, eli kun menee tukkoon, niin revitään irti ja pölypuisseina käytetään niitä halvimpia paperisia.

Olemme me ihmiset tyhmiä, laiskoja ja säästäväisiä. Koneilta vaaditaan kaikkea älyä, kun oma äly ei riitä. Piti muuten ne rännitkin putsata, mutta nyt ei tarvi kun ovat jäässä :)

Ja kaikki konetyypit saa väärällä käytöllä jäihin, kuten kirjoitit.

Sen verran täsmennystä yllä olevaan keskusteluun, että kerrotaloissa tosiaan voi koneellisen tulo/poisto/LTO:nkin yhteydessä olla IV-koneeseen liitetty liesiKUPU, joka ei tee ylimääräistä alipainetta asuntoon.

Toiminevat kyllä siihen asti kunnes joku uusavuton asukas "pesee" rasvasuodattimen ottamalla sen kokonaan pois....

InsinööriX kirjoitti:

Sen verran täsmennystä yllä olevaan keskusteluun, että kerrotaloissa tosiaan voi koneellisen tulo/poisto/LTO:nkin yhteydessä olla IV-koneeseen liitetty liesiKUPU, joka ei tee ylimääräistä alipainetta asuntoon.

Toiminevat kyllä siihen asti kunnes joku uusavuton asukas "pesee" rasvasuodattimen ottamalla sen kokonaan pois....

Lue lisää

Ah, tuo ihana semantiikka.

Sen verran täsmennystä, että liesituuletin on yleistermi myös kyseiselle liesikuvulle. Jokainen varmaan ymmärsi, että kyseessä oli pelkkä HUUVA, eikä erillisellä moottorilla varustettu tuuletin, joka liitetään IV- koneeseen.

Toiminnasta hieman eri mieltä. Ei tuo rasvasuodatin rasvaa estä kulkeutumasta kanavistoon, vaikka olisi paikoillaankin. Isoin osa rasvasta jää kyllä suodattimeen, mutta jos kurkkaa kanavistoon, niin 10v. kuluttua se on jo todella rasvassa.

Rasva on siitä ikävä, että kanaviston puhdistus ei enää onnistu poraharjalla, vaan edellyttää pesemistä. Samoin itse LTO- kennoon päästyään (tuota ennen muuten toinen suodatin) rasva juuttuu tehokkaasti ja kerää likaa, eikä enää paineilmalla suihkimalla putsaannu.

Mutta aika usein nähty toteutus joka tapauksessa uusissa kerros- & rivitaloissa. Nähtäväksi jää kuinka taloyhtiöt hoitavat kanaviston putsauksen. Itse aika skeptinen asian suhteen jahka pelkkä pölyjenkin putsaus tuntuu olevan ongelma.

> liesituuletin on yleistermi myös kyseiselle liesikuvulle.

Samalla lailla kuin ilmastointi on yleisnimitys ilmanvaihdolle. Tarkotan just tätä samaa essonbaarin/wanhan kaartin isännöitsijöiden/välittäjien terminologiaa, johon sinäkin syyllistyit. Eli koneellinen yhteiskanavapoisto = ilmastointi. Liesikupu = liesituuletin.

Sitten kun on asiat sotkettu väärillä termeillä yhteen kasaan, joudutaan selittämään ja selittämään. Liesituuletin omalla moottorilla / ilman omaa moottoria. Ladattava ja ei-ladattava akkupatteri.

Liesikupujahan on sinällään käytetty pitkään kerrostaloissa eikä tästä nyt mitään ihmeempää ongelmaa ole kuulunut. Taitaa jälleen kerran vesilasissa myrskytä, kun on ammattikeittiöiden ongelmat laajennettu koskemaan kotitalouksiakin.

Perus LTO-koneessa sen LTO:n voi nykäistä irti ja pestä. Vaikka astianpesukoneessa.

4½ vuotta tuli tuollaisella keksinnöllä varustetussa kerrostalokämpässä asuttua ja kerran LTO-kennon pesin. Ihan turhaa työtä - ei se ollut vielä yhtään likaantunut. Tosin en ole mikään himokokkaaja eikä liesi/säädinkuvun max. 25-30 l/s poistoilmavirta houkuttanut kovin paljon rasvan käryttämistä harrastamaan. Tuolla ilmavirralla kupu ei vaan jaksa kaikkea käryä niellä.

Vaan eipä niitä hyviä vaihtoehtojakaan ole. Aktiivihiilisuodattimella varustetuissa liesituulettimissa ilmavirta on suurempi, mutta suodattimien läpi pääsee osa käryistä (etenkin n. vuoden käyttöiän tullessa täyteen) ne suodattimet maksavat kohtuu paljon. Liesituuletin ei taas ole vaihtoehto kerrostaloon eikä kohta, ilmatiiviyden parantuessa, rivi- tai omakotitaloonkaan, kun ei sille enää saada 100 l/s vuotoilmaa rakenteiden läpi.

LTR-6 kirjoitti:

Kyllä tuo sulatus perinteisesti hoituu pienentämällä tuloa ja poiston tomiessa entiseen tapaan. Lukenee ohjekirjassakin. Onhan tuohon jotain softamuutoksia saatettu tehdä hyvinkin.

Ilman etuvastustahan kone pysyy sulana pelkästään tuloilmaa pätkimällä.

Ilmamääriin en ota sen enempää kantaa, mutta ihmettelen sitä, että ihmiset hankkivat kalliitta järjestelmiä ja eivät käytä niitä, tai ne eivät toimi. Kokonaisuutena IV:si lienee ollut joku 15 000€ kustannus. Saatko mielestäsi vastiketta tuolle rahalle.

"Sisälämpötila pysyy n.21 asteessa ilman takan lämmitystä, eli ehkä kuitenkin poistoputkissa tuo aste häviää. "

Etuvastuksen tarkoituksenahan on pitää jäteilma plussan puolella, että jäätymistä ei muodostu. Ei siis se, että raitisilma pysyy plussalla. Kaikki etuvastuksen tuottama lämpöhän ei suoraan siirry jäteilmaan, vaan osa kulkeutu tuloilman mukana sisälle. Poistokanavistossa tapahtuva lämpöhäviö on kriittinen jään muootumisessa. Aste nyt ei paljoa ole, mutta näkyy kyllä sekin. Usein poistoilma on lähtiessä huonelämpötilaa lämpimämpää, koska venttiilit sijaitsevat ylhäällä ja lisäksi keittiössä, suihkussa ja saunassa on tyypillisesti lämpimämpää, joissa iso osa poistoista sijaitsee.

"Takkaa lämmittelen normaalisti melkein joka päivä kun noita puita on nyt tuppaa olemaan...mittaukset tosin olen tehnyt niin että takkaa en ole lämmittänyt pariin päivään jotta mittausolosuhteet pysyisivät samana ja voin vertailla saamaani dataa..."

Takka vaatii käytännössä nykyään kyseisen kokoiseen taloon erillisen korvausilmaräppänän. Muuten erityisesti mainitsemillasi ilmamäärillä käytännössä takan korvasilma otetaan IV:n kautta, joka taas kaikki on poissa kennon pitämisestä sulana. Kärjistetysti IV:n kautta tulee korvausilma, joka jäähdyttää kennoa ja poisto toimii takan kautta.

Pätkiminen takan palaessa on enemmän kuin ongelma. Aika usein lopputuloksena on savujen tulo sisään, kun tuloilma menee minimille ja poisto puhkuu entisellään.

"Tällä hetkellä epäilen myös hiukan noita laitteen omien anturien antamia lukemia, joten pitää katsoa saisiko viriteltyä jotenkin omat anturit niin saisi vertailutuloksia. "

Hyvä kyseenalaistaa. Eroa voi olla todellisuuden kansa paljonkin.

Lue lisää

> Etuvastuksen tarkoituksenahan on pitää jäteilma plussan puolella, että jäätymistä ei muodostu.

Mutulla menit ja metsään päädyit.

Etuvastuksen tarkoitus on estää LTO:n huurtuminen. LTO:n tyypistä ja hyötysuhteesta sitten riippuu, kuinka monta astetta LTO:lle tulevan ulko/tuloilman pitää olla pakkasella ennen kuin huurtuminen voi, edes teoriassa, alkaa.

Lämpötila saa olla muutaman asteen pakkasella etuvastuksen jälkeenkin.

essonbaarin_termit kirjoitti:

> liesituuletin on yleistermi myös kyseiselle liesikuvulle.

Samalla lailla kuin ilmastointi on yleisnimitys ilmanvaihdolle. Tarkotan just tätä samaa essonbaarin/wanhan kaartin isännöitsijöiden/välittäjien terminologiaa, johon sinäkin syyllistyit. Eli koneellinen yhteiskanavapoisto = ilmastointi. Liesikupu = liesituuletin.

Sitten kun on asiat sotkettu väärillä termeillä yhteen kasaan, joudutaan selittämään ja selittämään. Liesituuletin omalla moottorilla / ilman omaa moottoria. Ladattava ja ei-ladattava akkupatteri.

Liesikupujahan on sinällään käytetty pitkään kerrostaloissa eikä tästä nyt mitään ihmeempää ongelmaa ole kuulunut. Taitaa jälleen kerran vesilasissa myrskytä, kun on ammattikeittiöiden ongelmat laajennettu koskemaan kotitalouksiakin.

Perus LTO-koneessa sen LTO:n voi nykäistä irti ja pestä. Vaikka astianpesukoneessa.

4½ vuotta tuli tuollaisella keksinnöllä varustetussa kerrostalokämpässä asuttua ja kerran LTO-kennon pesin. Ihan turhaa työtä - ei se ollut vielä yhtään likaantunut. Tosin en ole mikään himokokkaaja eikä liesi/säädinkuvun max. 25-30 l/s poistoilmavirta houkuttanut kovin paljon rasvan käryttämistä harrastamaan. Tuolla ilmavirralla kupu ei vaan jaksa kaikkea käryä niellä.

Vaan eipä niitä hyviä vaihtoehtojakaan ole. Aktiivihiilisuodattimella varustetuissa liesituulettimissa ilmavirta on suurempi, mutta suodattimien läpi pääsee osa käryistä (etenkin n. vuoden käyttöiän tullessa täyteen) ne suodattimet maksavat kohtuu paljon. Liesituuletin ei taas ole vaihtoehto kerrostaloon eikä kohta, ilmatiiviyden parantuessa, rivi- tai omakotitaloonkaan, kun ei sille enää saada 100 l/s vuotoilmaa rakenteiden läpi.

Lue lisää

"Sitten kun on asiat sotkettu väärillä termeillä yhteen kasaan, joudutaan selittämään ja selittämään."

Heh. Keskustelussa varmaankin tärkeintä on se, että molemmat ymmärtävät toisiaan.

Kun kirjoitin "Osassa IV- koneistahan on oma liitäntä liesituulettimelle. ". Mitä ilmeisemmin osa, kuten tässä tapauksessa sinä, ymmärsi, että IV- koneeseen on kytketty moottorilla varustettu erillinen liesituuletin. Valitan tapahtunutta. Tarkoin, että IV- koneseen on kytketty ilman moottoria oleva liesituuletin.

Mitä liesituulettimen termistöön kuuluu, niin lainataan vaikka wikipediaa asiasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liesituuletin

" Ilman omaa moottoria olevaa liesituuletinta kutsutaan myös liesikuvuksi."


Ja kyllä. Toki termi HUUVA olisi ollut yksiselitteisempi ja kertonut sinulle, että kyse ei ole moottorilla varustetusta liesituulettimesta. Valitan tapahtunutta.

väärin_arvattu kirjoitti:

> Etuvastuksen tarkoituksenahan on pitää jäteilma plussan puolella, että jäätymistä ei muodostu.

Mutulla menit ja metsään päädyit.

Etuvastuksen tarkoitus on estää LTO:n huurtuminen. LTO:n tyypistä ja hyötysuhteesta sitten riippuu, kuinka monta astetta LTO:lle tulevan ulko/tuloilman pitää olla pakkasella ennen kuin huurtuminen voi, edes teoriassa, alkaa.

Lämpötila saa olla muutaman asteen pakkasella etuvastuksen jälkeenkin.

Lue lisää

Tätä en kyllä ymmärtänyt ollenkaan. Eiköhän se jäätyminen ala käytännössä heti kun mennään pakkaselle johtuen sisäilman suuresta kosteudesta.

LTR-6 kirjoitti:

Tätä en kyllä ymmärtänyt ollenkaan. Eiköhän se jäätyminen ala käytännössä heti kun mennään pakkaselle johtuen sisäilman suuresta kosteudesta.

Et ymmärrä etuvastuksen toimintaa, mutta auliisti jakelet sekavia selityksiä. Tämä selvä

Nyt ulkona -16,7, poistoilma 21,2, jäteilma -12.9, vastus 1,5kW:ssa (maksimi 6,5kW). Kyseessä siis poistoilmalämpöpumppu. Löytyy myös leivinuuni ja ILP. Talo 110m2.

Aivan mielenkiintoinen ratkaisu. Hieman vastaavia värkkäiltiin joskus -90/2000 -luvun vaihteessa kerrostaloihin. Raitisilma tuli patterin taakse, jossa oli 20x40cm kokoinen iso suodatin.

Siis yllä oleva koneelliselleen poistoon, mutta läpivienti hieman samanlainen kuin mitä teikäläinen tehnyt.

Oletko värkkäillyt jotain automatiikkaa tuohon, vain manuaalisesti lämpötilan ja liesituulettimen asennon mukaan?

Nyt taitaa olla pakkasia siellä, niin kuinka toimii?

LTR-6 kirjoitti:

Aivan mielenkiintoinen ratkaisu. Hieman vastaavia värkkäiltiin joskus -90/2000 -luvun vaihteessa kerrostaloihin. Raitisilma tuli patterin taakse, jossa oli 20x40cm kokoinen iso suodatin.

Siis yllä oleva koneelliselleen poistoon, mutta läpivienti hieman samanlainen kuin mitä teikäläinen tehnyt.

Oletko värkkäillyt jotain automatiikkaa tuohon, vain manuaalisesti lämpötilan ja liesituulettimen asennon mukaan?

Nyt taitaa olla pakkasia siellä, niin kuinka toimii?

Lue lisää

Tuo korvausilmakanava toimii täysin automaattisesti - ilman mitään "automatiikkaa". Asunto on yksikerroksinen joten olen säätänyt IV-koneen siten, että normaalisti alipaine on hyvin pieni ja tällöin kanavasta ei tule havaittavaa virtausta (G4 suodattimessa sen verran virtausvastusta). Mutta heti kun liesituuletin tai takka laitetaan päälle niin siitä alkaa "automatic" virrata ulkoilmaa sisään. Ehkäisten näin liiallisen alipaineen muodostumista ja korvausilman imemistä vääristä paikoista.

Viime talven säätöjen jälkeen IV-koneen (kuutio) jäätymisenesto puuttuu peliin vasta n. -15C pakkasilla, joita ei täällä vielä ole ollut. Eli vaikutus tuohon on vielä toteamatta.

No nyt tuli ne kovemmat pakkaset. Ennen niiden tuloa säädin hieman poistoa isommaksi siten, että korvausilmakanavasta virtaa jatkuvasti hieman ilmaa sisään ja näin auttaa IV-konetta pysymään paremmin sulana.

Ja tosiaan -22C kone ei mennyt ollenkaan "sulatusmoodiin" (oikeammin jäätymisennesto). Jäteilma kennon jälkeen pysyi >1C ja tuloilma niinikään heti kennon jälkeen pysyi yli 3C. Viime talvena ennen tuota korvausilmakanavaa kone alkoi "pätkiä" jo ulkoilman ollessa yli -15C. Mutta liesituulettimella (3-4/6 teho) koneen sai lähes heti käynnistämään "sulatuksen".

Hieman huurretta kuitenkin kertyi kennon toiseen päähän ja siksi säädin tuon jäätymiseneston varmuuden vuoksi viimetalvisesta n. 0C noin 1C.

Nyt ulkona -25C ja kone "pätkii" säännöllisesti. Mutta "sulatus" kestää vain n. 1 minuutin ja sen aikana jäteilman lämpötila nousee hyvin nopeasti jopa yli 9C. En mitannut "sulatuksen" kestoa viime talvena, mutta sellainen muistikuva minulla on, että olisi voinut olla selvästi pitempi. Tuloilma kennon jälkeen ennen puhallinta ja jälkilämmitystä sahaa mukana pysyen kuitenkin 1C yläpuolella.

Eli kyllä tuo tarkoituksellinen asunnon tiiveyden "heikentäminen" oli selvä parannus. Ja parasta on varmuus siitä, että suurin osa jäätymiseneston aiheuttaman alipaineen imemästä ilmasta tulee raikkaana suoraan ulkoa - ei sieltä täältä talon rakenteiden raoista!


Noista koneen lämpötilamittauksista: mittareiden anturi on pieni ja nillä saa /- 1...2C heiton riippuen siitä, mihin kohtaan anturin laittaa koneessa. Virtaus kennon läpi ei nimittäin ole tasainen. Noissa yo. mittauksissa molemmat anturit ovat puhaltimen imuaukon edessä joten ne antanevat aika hyvän "arvion" koko virtauksen lämpötilasta. (Kiekkokoneissa yksittäisten koneen sisäisten antureiden heitto on jopa yli /- 10C).

Niin ja tuo IV-kone on ihan perus-kuutiokone ristivirtakennolla ilman mitään digitaalisia ohjauksia.

Onko muilla ollut ongelmia W130:n lämmöntalteenoton ohituksessa ("ohituspelti")? Itsellä 2012 asennetussa koneessa ko. pelti särkyi nyt kolmannen kerran (ei vaan käänny enää). Kannattaa tarkkailla toimiiko oikein.