Kansalaisaloite

https://www.facebook.com/groups/tyopaikkahairinta/?fref=ts
Työpaikkakiusatut.net sivustolla on julkaistu kansalaisaloite. Käykääpä lukemassa. Ymmärrän, että sillä on tarkoitettu pelkästään hyvää, mutta lopputulos on ikävä kyllä varsin vaatimaton.

On mahdotonta käsittää, miten on voitu päätyä noin vaatimattomaan ja useita virheitä sisältävään aloitteeseen, jossa ei kuitenkaan puututa aivan oleellisiin epäkohtiin. Noin siitäkin huolimatta, että aloitteen tekijöiden joukossa on kaksi juristia. Valitettavasti heidän käsiensä jälki ei näy aloitteessa.

Asiahan on hyvä, mutta mielestäni aloitteessa pitäisi olla huomattavasti enemmän konkretiaa. Pidän käytännössä mahdottomana, että lainsäädäntöön otettaisiin termi "työpaikkakiusaaminen". Rikoslain 1.9.1995 voimaan tullutta uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 94/1993 vp) perusteluissa todetaan henkisestä pahoinpitelystä mm. seuraavaa: "Useassa yhteydessä on ehdotettu, että henkinenkin pahoinpitely olisi säädettävä pahoinpitelynä rangaistavaksi. Henkisen pahoinpitelyn käsite on kuitenkin siinä määrin epämääräinen, ettei sitä sellaisenaan voida sisällyttää rikostunnusmerkistöön." Aivan samasta syystä ei myöskään työpaikkakiusaamista tulla ottamaan lainsäädäntöön.

Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan "Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi." Siis jo nyt työnantajalta vaaditaan toimenpiteitä minkä tahansa työntekijän terveydelle haittaa tai edes vaaraa aiheuttavan kohtelun lopettamiseksi saatuaan siitä tiedon. Tuota säännöstä täydentää työturvallisuuslain 8 §:n työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus, joka ei edellytä tiedon saamista muualta, vaan työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tarkkailu ja seuranta on työnantajan velvollisuus.

Lainsäädäntö on tuolta osin jotakuinkin kohdallaan. Ongelmana on vain mm. työturvallisuuslain ja yhdenvertaisuuslain toteutumista valvovan viranomaisen - työsuojeluviranomainen - lainvastainen menettely. Siihen aloitteessa ei puututa lainkaan!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1092

Aloitteen sisältö

Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuu 140 000 henkilöä vuosittain. Joka viides suomalainen joutuu jossain vaiheessa työuraansa kiusatuksi. Työpaikkakiusaamisen kustannukset ovat laskutavasta riippuen jopa puolet valtion vuosibudjetista. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan kiusaaminen on suomalaisessa työelämässä jatkuvasti kasvava ja raa'istuva ilmiö.

Ongelma koskettaa suoraan koko palkansaajakuntaa ja välillisesti häirinnän kohteeksi joutuneita työtovereita ja häirityn läheisiä. Tutkimuksen mukaan vuonna 2008 kiusaamisen esiintyvyys oli kohonnut 44 prosenttiin kaikista palkansaajista. Euroopan työolotutkimuksen (Eurofond) mukaan Suomi on EU-maiden keskinäisessä vertailussa työpaikkakiusaamisen kärkimaa.

Aiemmin työpaikalla tapahtuneita epäasiallisia kohteluita on käsitelty tuomioistuimissa pääsääntöisesti siviiliriita-asioina. Niissä kiusaamisen johdosta pitkälle sairaslomalle tai irtisanotuksi joutunut uhri on vaatinut palkkasaatavia tai korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä entiseltä työnantajaltaan. Näissä oikeudenkäynneissä on väistämättä jouduttu myös käsittelemään ja vastaanottamaan näyttöä työpaikalla tapahtuneesta epäasiallisesta kohtelusta ja kiusaamisesta. Siviiliprosessissa kiusaaja ei voi saada rangaistusta eikä yksityishenkilöillä ole käytettävissään vastaavanlaisia tehokkaita selvittelykeinoja kuten rikosasiassa esitutkintaviranomaisilla on. Kantajalla on myös näyttötaakka ja huomattava oikeudenkäyntikuluriski.

Vasta aivan viime vuosina oikeuslaitos ja esitutkintaviranomaiset ovat havahtuneet siihen ongelmaan, että vakavan kiusaamisen kohteeksi joutumiselle on haastavaa löytää sovellettavia oikeusnormeja. Lakimme ei tunne työpaikkakiusaamista eikä siitä ole suoranaisia säännöksiä. Esitämme alla olevien perustelujen myötä, että työturvallisuuslakiin otetaan työpaikkakiusaamiseen soveltuva määritelmä. Samalla tulisi ottaa viittaus rikoslain 21 luvun 6 §:ään joka koskee pahoinpitelyä. Esimiehen toimimisvelvoitetta tulee tarkentaa ja lakiin tulee ottaa myös vastatoimien kielto. Se tarkoittaa, että työntekijään, joka ilmoittaa kiusatuksi joutumisestaan, ei saa kohdistaa sanktioita kuten huomautuksia ja varoituksia, eikä muutakaan negatiivista muutosta verrattuna ilmoitusta edeltäneeseen tilaan. Teot vanhenevat nopeasti, pääsääntöisesti kahdessa vuodessa tapahtumien ja tekoajan päättymisestä. Kiusaamisasioihin tulee säätää erityinen vanhentumisaika, tai sitten työturvallisuusrikosten rangaistusasteikkoa tulisi tiukentaa. Esitämme myös, että Aluehallintoviraston roolia tarkistetaan ja siitä säädetään täsmällisemmin. Tällä hetkellä Aluehallintoviraston mukanaolo on usein hyödytöntä ja saattaa aiheuttaa pelkästään haittaa asian selvittelylle ja eteenpäin viemiselle rikosprosessissa.

Rikoslaissa on ollut kyseinen asia jo useamman vuodenajan. Ahde/Räty tapauksessa sitä jopa käytettiin. Kuinka voi käyttää lakia jota ei aloitteen tekijän mukaan ole olemassakaan.
Pahoinpitelyn venhenemisaika on tuo viisi vuotta vaikka työturvallisuus asian vanhenemisaika onkin kaksi vuotta.
Onko moisen aloitteen tarkoitus vain sotkea ihmisten päätä selkeässä asiassa? Tai sitten se on laitettu kasaan ilman sen kummempia miettimisiä tai tuntemusta?

Suosittelen tarkistamaan faktat ja vasta sitten tekemään aloitteita.

Miksi aloite sitten on pitänyt tehdä jos tuomio on annettu, lakihan on olemassa ilman lakia ei ole tuomiotakaan. Kivikoski ei kenties ymmärtänyt mihin nimensä laittaa, Varatuomarin tulee tietää mikä on laki ja millä perusteella tuomio on annettu, mihin pykälään vedottu.
Aloite pahoinpitelyn sisältämisestä lakiin jossa se jo on ennestään. Termiä kiusaaminen ei tulla koskaan saamaan sisällytetyksi lakiin terminä.
Työnantajalla on ollut huoletimis velvollisuus jo vuosia ja samoin työsuojelulliset seikat ovat aina siellä olleet.
Ymmäräätkö sinä, että pahoinpitelyn vanhenemisaika on viisi vuotta?
Työsuojelurikoksen vanhenemisaika on kaksivuotta. Työsuojelurikos voi täyttyä ilman pahoinpitely nimikettä jos sitä ei ole työsuhteessa tapahtunut. Jos on tapahtunut asia viedään oikeuden päätettäväksi myös pahoinpitelynä, kuten Ahteen tapauksessa. Molemmat asiat siis päätetään siellä, koska ne ovat kirjattuna lakiin.
Jos tuota i laissa olisi, EI Ahde olisi voinut saada pahoinpitelyä läpi, koska tuomiot perustuvat lakiin!
Ennen Ahteen tapausta ei kuitenkaan ole käytetty onnistuneesti pahoinpitely nimikettä kiusaamis asian yhteydessä, koska rikoslain puolella tuomiot sekä korvaukset ovat pieniä, siksi moni ns kiusaamis tapaus on viety oikeuteen käyttämällä muita työsuojelulain alla olevia nimikkeitä, kuten esim. syrjintänä.
Laki on siis ollut olemassa, koska jos ei olisi ollut, ei Ahde/Räty tapaustakaan olisi kyetty tuomitsemaan.

Erittäin hyvä, että ongelman kohentamiseksi tehdään edes jotain.

Kiusaamiskuvioiden pirullisuutta kuvaa sekin, että on paljon työpaikkakiusattuja, jotka eivät voi esim. laittaa nimeään näkyviin tälläiseen julkiseen adressiin, koska siitä koituisi heille lisää hankaluuksia.

Allekirjoitin.

Työpaikkakiusattuja on tutkimusten mukaan 140 000. Pitäisi saada nuo vaadittavat 50 000 nimeä nopeasti täyteen. mutta paljon puuttuu vielä.

Kertokaa kansalaisaloitteesta kavereillekin ja työpaikoilla ja kehoittakaa heitä kertomaan eteenpäin. Nyt yritetään tehdä jotakin asian parantamiseksi. Ole mukana, jos koet työpaikkakiusaamisen ongelmaksi suomalaisessa työelämässä. Netin lisäksi kirjastoissa voi käydä sen allekirjoittamassa.