helluntailaisuus on teologinen mysteet

Johtuskohan se yksinäisyys ja rikkonaisuus tästä laulusta, jota laulellaan joskus helluntaiseurakunnissakin: "Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murruin pois..." jne... Ja siinä oman saviruukkume murtamisessahan me panemme kovastikin hanttiin, kun emme aina edes rohkene murtua pois..

Tai johtuisikohan se yksinäisyys ja rikkonaisuus tästä tosiasiasta, että jos meillä ei ole sitä maallista mammonaa sekä metsärahoja emmekä ajaa röyhäytä leuhkasti seurakunnan pihaan uudenkarhealla audilla tai volvolla tai mersulla, vaan tulemme aivan niillä varusteilla, jotka meillä on ennen uskoon tuloamme ollut: joillakin vanha ruosteinen kitisevä ja koliseva toyota tai nissan tai polkupyörä tai rollaattori. Ja kun sen lisäksi me emme ole ns. suuna-päänä-perseenä joka paikassa etusijoille tunkemassa, vaan istumme hiljaisina sukankuluttajina vaatimattomasti takaosassa salia.

No johtuupa se yksinäisyys ja rikottuna olemisen tuntemuksemme sekä maineemme ihmisten keskuudessa, mistä edellä mainitusta asiasta tahansa, sille on aivan yks'hailee sen rinnalla, mitä Isä Jumala meistä ajattelee silloin, kun istumme siellä takarivissä hiljaisina ja hänen Poikansa, Jeesus Kristus, käyskentelee penkkirivien välissä sekä pysähtyy kohdallamme siunaamassa meitä. Se ajatus lohduttaa täällä kylmässä maailmassa..

Paimenet eivät enään pidä huolta laumastaan ja antavat kaikenlaisten eksytysten tulla seurakuntiin. Itse pyörähdin aikoinaan helluntaiseurakunnassa ja parin kuukauden jälkeen huomasin nothing for me from me nothing to the them. Uskovia seulotaan nyt.

On oikein, että pahuus saa rangaistuksensa. Minä en enää itkisi Saalemin, Läpärin ja Keuruun perään, ne ovat Helluntaikirkon itselleen helluntailaisilta anastamia. Helluntaikirkko on alusta asti ollut opillisesti toinen, kuin mitä Suomen Helluntaiherätys on Raamatusta opettanut. Jos jotkut haluavat perustaa toisin opettavan yhteisön, heidän tulee perustaa se ulkopuolelle. Rakentaa itse seurakuntansa / Helluntaikirkkonsa. Näin yleensä tehdään.

Mutta näin ei helluntaikirkkoväki ole tehnyt. Helluntaikirkko asettui kuin syöpä Helluntaiherätyksen sisään. Imemään helluntaihengen ja helluntailaisten varat näiden huijareiden omiin taskuihin.

He anastivat aivan toisenlaiseen hengellisyyteen rakennetut seurakunnat itselleen. He ovat alusta asti olleet varkaita. He vain "siirsivät" näiden seurakuntien, sekä Keuruun omaisuudet Helluntaikirkolle, eli itselleen. Nämä miehet ovat rikastuneet rikoksellaan aivan henkilökohtaisestikin, tämähän koko asian ydin on ollutkin.

On oikein, että heidän tekonsa ja todellinen, saatanallinen olemuksensa tulevat tekopyhän ja mairean kuorensa alta julki. Minä olen henk.kohtaisesti ollut tekemisissä erään tähän joukkioon kuuluvan henkilön kanssa, jo kauan ennen Helluntaikirkkoa ja tiedän minkälaisesta hernkilöstä todellisuudessa on alunalkaenkin ollut kysymys. Tällä henkilöllä on monia, salattuja, maton alle lakaistuja rikoksia tunnollaan, jo kaukana menneisyydessä.

* Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että Keuruun raamattuopiston ja Hellentaikansan rivit pitää saada yhteen, inhimilliset erimielisyydet hajotti herätyksen kahtia, ja nyt on jo varmaan moniakin eri kuppikuntia. Ellei ala tapahtumaan todellista veljesyhteyttä, ja istuta saman pöydän ääreen nauttimaan HPE, niin mitään taivaallista siunausta on turha odottaa kummassakaan leirissä. Jotain pientä ja jonkinlaista Hengen liikehdintää voi olla, Jumalan armosta, ettei koko herätys kuole, Jumala pitää molempia pystyssä aikansa, että alakaisivat todelliseen parannuksen tekoon, ja keskinäinen yhteys olisi vilpitöntä ja sydämen toivo ja harras rukous. Turha etsiä muita teitä, ainut tie on sovinto ja anteeksianto ja anteeksi pyyntö, ei voi olla muuta mahdollisuutta, ja ainut Raamatullinen, siihen yhtyy Pyhä Henki, muihin inhimillisiin rakennelmiin Hän ei anna valtuuksiaan. Vaikka olisi rahaa kuinka paljon !

Näin Mauno Saari kirjassa Saarnaaja. Mutta syntyessään herätysliike jo alottaa kuolemisensa. Se voimistuu ensimmäisen polvensa aikana ja yleensä niin, että kärjessä on yksi selkeä hahmo, johtaja. Se saa jäseniä ja laajenee alueellisesti, elää voimallisen toiminnan, innostuksen ja julistuksen aikaa. Asioita tapahtuu niin nopeasti, into on niin palava, etteivät opilliset ristiriidat enempää kuin valtataistelutkaan nouse pinnalle. Niiden ainekset kyllä jo ovat liikkeen sisällä odottamassa, nimittäin ihmiset. Ja heti kun toiminta alkaa saada vakiintuneita muotoja; kun perustetaan paikallisseurakuntia, valitaan niille johtajat, rydytään käsittelemään rahaa ja taloutta, aloitetaan tehtävien ja vastuun jakaminen, "nimitykset" - heti alkaa hapettuminen, joka vähitellen ja huomaamatta koettaa syödä tuoreen herätyksen kirkon näköiseksi. Kirja vuodelta 1983.

Minusta helluntailaisuutta tarjotaan pelastukseksi särkyneille. Elämässään pettymyksiä kohdanneista osa haluaa etsiä pakotietä pahasta olostaan. Helluntailaisuus on joillekin tällainen pakotie.

Helluntaikirkko ja perinteinen helluntai eivät koskaan tule yhtymään, koska kyse on aivan eri hengestä joka niissä on perustavana elementtinä.

Kirkkolaiset kuuluvat kerskaporukkaan joille on tärkeää olla jokin jossain ja päästä jotain esittämään, sellainen henki ei ole Apostolista perintöä vaan kuuluu lihalliseen toiseen ja kolmanteen sukupolveen jotka eivät todellisesta helluntain hengstä mitään tiedä.

Helluntailaisena, vuosikymmeniä mukanaolleena, olen seurannut ja surrut kirkollistumisen aikaansaamaa hajaannusta.
Kun riviseurakuntalaiset saattavat kokea helposti ulkopuolisuutta erilaisista syistä, kuten "penkinkuluttaja" kertoi, ei olisi missään tapauksessa ollut varaa lisätä eriarvoistamista käytännön kovilla toimilla.
Seurakuntaperhe on hieno visio, mutta käytännössä sen kokeminen on rikottu. Ja mikä ihmeellisintä, hajottaminen on tehty ns. "omien" toimesta. Monissa seurakunnissa tällä hetkellä kuuluu vähemmistö ns. sisäpiiriin. Täysivertaisuus on kovasti kadoksissa, kun jopa 2/3 seurakuntaan kuuluvista henkilöistä saa kyllä uhrata ja palvella, muttei päättää oman seurakuntansa asioista.

On eri asia olla muitten toimesta "päätöksenteon ulkopuolella" kuin omasta halusta. Koskaan eivät kaikki seurakunnan jäsenet ole kokeneet tarpeelliseksi osallistua ns. virallisiin asiakokouksiin.

Nykyinen tilanne ei anna tasavertaista oikeutta päätöksentekoon kuin ainoastaan yhdyskuntaan kuuluville jäsenille. Tällainen tilanne ei tuntuisi väärältä lainkaan,jos kyseessä olisi ihan uusi seurakunta eikä entisen sisäpuolelle perustettu yhteisö.

Olin oikein perinteisen, vanhanaikaisen helluntaiseurakunnan jäsen. Ajoin hyvällä autolla. Olin aika monennen polven hellari. Mutta en kumarrellut oikeita ihmisiä. En hyväksynyt kaikkea toimintaa enkä asioiden lakaisemista maton alle. Taisin jopa sanoa, ettei "keisarilla ollut vaatteita". Siinäpä sitä oli jo kylliksi syytä, jotta kaiken tuloksena minulle ei jäänyt muuta kuin siirtyä muuhun seurakuntaan.

En halua täydellisten ihmisten seurakuntaa, siksi tämä nykyinen onkin niin tervehenkinen. Varsin raamatullinen.

"Miksi Helluntaiseurakunnissa on niin paljon"
Aloittelija kyselee.

Pahat paimenet !

"Eksyttävät ja eksyneet johtajat koetellaan ensin, sitten penkinkuluttajat."

Aloittelija on liian varovainen tulkitsemaan Jumalan Sanaa.
Joten:

Ilm. 2:21 Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.

EI TAHDO tehdä parannusta eikä TAHDO luopua haureudesta !
EI TAHDO ! Sanoo Jumala Kaikkivaltias.

Joten jatkoa seuraa vaikka tämä ei ole suosittu saarnan aihe:
22 Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa;
23 ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.

JA HÄNEN LAPSENSA MINÄ (Kaikkivaltias, Jumala Sebaot = El Saddai = Herra Jeesus) TAPPAMALLA TAPAN !
**************

Kuvitteletteko te, uskovat ! että Jumala huvikseen tappoi KAIKKI paitsi 8 sielua, VEDENPAISUMISELLA tahi tuhoaa KOKO MAAILMAN tulella !

Jumala on teille vihainen !

"Eksyttävät ja eksyneet johtajat koetellaan ensin, sitten penkinkuluttajat."

Aloittelija on liian varovainen tulkitsemaan Jumalan Sanaa. Joten: Ilm. 2:21 Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan. EI TAHDO tehdä parannusta eikä TAHDO luopua haureudesta !

EI TAHDO ! Sanoo Jumala Kaikkivaltias.

Joten jatkoa seuraa vaikka tämä ei ole suosittu saarnan aihe: 22 Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; 23 ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan. JA HÄNEN LAPSENSA MINÄ (Kaikkivaltias, Jumala Sebaot = El Saddai = Herra Jeesus) TAPPAMALLA TAPAN !

**************

Kuvitteletteko te, uskovat ! että Jumala huvikseen tappoi KAIKKI paitsi 8 sielua, VEDENPAISUMISELLA tahi tuhoaa KOKO MAAILMAN tulella ! Jumala on teille vihainen !

hhmm Testi

SYYDETÄÄN TOISTEN NISKAAN. ITSE OLLAAN OLEVINAAN NIIN PYHIÄ. SAIRASTA TOUHUA.

Minä olen ollut Helluntai seurakunissa useissakin yli 40 vuoden ajan. Minulla on paljon hyviä ystäviä siellä ja olen saanut lohdutusta ja apua elämäni tulanteisinn kun olen sitä tarvinnut. Yhdessä on rukoiltu ja kanettu toinen toistemme kuormia niinkuin Jumalan sanakin meitä kehoittaa.
Seurakunta on Kristuksen ruumis ja se muotoutuu sellaiseksi kuin sinä ja minä olemme . Jos sieltä puuttuu rakkautta ja lämpöä niin ala sinä rakastamaan ja antamaan lämpöä siellä ensin ja jaa sitä toisille niin seurakuntakin muuttuu.
Seurakunnan syytteleminen ja sen vikojen etsiminen ei johda minnekkään vaan oma sisin kärsii siitä kaikista eniten.
Täydellistä seurakuntaa ei maanpäädä löydy ikävä kyllä ,koska se koostuu juuri meistä vajaavaisista ihmisistä ja jos se olisikin täydellinen ja minä siihen liityn niin se ei enää minun liittymiseni jälkeen ole enää täydellinen .
Kun luemme Raamattua niin näemme miten Jeesuksen opetuslapsetkin olivat epä täydellisiä heillä oli keskinäisiä kahnauksia montakin kertaa jopa kiistelivät siitä kuka heistä on suurin.
Ei ihmiset ole sen kummemmaksi jalostuneet näitten kahden vuosituhannen aikana kuin olivat Jeesuksen kanssa kulkiessaan.
Kannattaa muistaa sekin minkämoisessa oravanpyörässä nykyajan ihmiset elämme se syö meistä sitä inhimillisyyttä mikä meissä pitäisi olla ,on elatuksen murheet ja monet paineet tulevaisuudesta päällä koko ajan.
Jeesus antaa meille lohdusta ja turvaa se on tärkein meidän uskovien muistaa sitä ei ihmiset voi meille antaa emmekä voi etes vaatia.
Myöskään ei meidän kannata nuihin oppiriitoihin omalta osaltaan tarttua ja kiinittää katsettaan joita käydään helluntai kirkko asiasta ja mitä Iso kirjassa Keuruulla tapahtuu koska sekään ei meitä pelasta vaan mitä Jumalan sana meille neuvoo se on tärkeintä.
Hebr 12:Koska meillä on ympärillämme näin suuri todistajien pilvi, pankaamme mekin pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka niin helposti kietoo. Juoskaamme kestävinä kilpailussa, joka on edessämme,
2. katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka edessään olevan ilon vuoksi kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuu nyt Jumalan valtaistuimen oikealla puolella.
3. Ajatelkaa häntä, joka niin paljon kesti syntisten vastustusta itseään kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi rohkeuttanne.
Rakkaat ystävät luotetaan Jeesukseen Kristukseen ja hänen sovinto työhönsä ja katsotaan häneen, joka meidät on kutsunut omikseen ,hän ei meitä heitä luotaan pois jos me haluamme vain pysyä hänen kanssaan.

Vuosikymmeniä helluntailsuudessa mukana olleeet osannevat vastata ydinkysymykseen: onko helluntailaisuus Suomessa vuosikymmenien aikana maallistunut ja onko sen mukana seurakuntaelämään tullut epäraitista henkeä. Maallistuminen näkyy tavalla tai toisella Sanasta luopumisessa ja syntielämän suosimisessa tai sormien läpi katsomisena. Jumalan Sanan edessä ei ole arkaa omaatuntoa. Epäraitis henki sen sijaan näkyy mm. voiman korostuksena, jossa ihminen joko komentaa Jeesusta tekemään ihmeitä tai julistaja vakuuttaa itsessään vaikuttavasta voimasta ja erityisasemasta. Kun oikeaa Pyhää Henkeä ei oikein ole, niin sen tilalle pumpataan vierasta, inhimillistä henkeä.

Joku kirjoitti: "Vielä 1970-luvulla oli meno ankaraa, eli helluntaiseurakunnat olivat yksistään uskovien seurakuntia, joissa ei syntielämää, eikä maallista, ei hengellistä hömppää siedetty." Kirjoittaja nostaa esille juuri niitä piirteitä, joita ensimäiseen kappaleeseeni kirjoitin. Sanapari "ankara meno" on mielestäni kuitenkin outo - Pyhä Henki vaikuttaa niin, että uskovat ojentautuvat elämässään Jumalan Sanan mukaan, mutta meno on rakkaudellista, yhteyttä luovaa ja seurakuntalaisia rohkaisevaa. Uskovien yhteisöä ei tunneta ankarasta menosta, vaan tästä:

Fil. 4:5 "Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä."

Niilo Ylivainiotakin on tässä ketjussa muistettu. Minulle on kerrottu, että Niilo saarnasi vahvasti, mutta persoonana hän oli erittäin rakkaudellinen, lempeä ja hän koki itsessään suurta heikkoutta ja sairasteli. Jumala varmaan sairauksien kautta Niiloa nöyryytti niin, ettei hän tuonut puhuessaan esille itsessään olevaa voimaa eikä korostanut omaa persoonaansa. Käsi sydämellä: onko tämän päivän helluntailaisten kärkijulistajissa aistittavissa samanlaista nöyrää henkeä? Minusta Ylivainion ja Selkomaan persoonat ja julistuksen sisältö ovat kuin eri planeetoilta.

Nimimerkki yxvaan kirjoittaa asiallisesti ja aivan oikein rohkaisee meitä luottamaan Jeesuksen Kristukseen, meidän Vapahtajaamme. Seurakuntalaisten velvollisuus on kuitenkin myös valvoa julistusta ja seurakunnan toimintaa niin, että ristin evankeliumi pysyy keskiössä - kaikesta seurakunann ja paimenten vajavuusksista huolimatta. Jeesus Kristus itse arvosteli voimakkaasti aikansa hengellisiä johtajia mm. vertauksessa hedelmättömästä viikunapuusta - se vie seurakunnasta, viinitarhan maasta vain voimaa. Voisiko olla mahdollista, että Jeesuksen vertauksessa antama kehotus tehdä parannus koskee tämän päivän helluntaikirkonkin johtajia ja vastuunkantajia?

Oikein kirjoitit yxsvaan "hän ei meitä heitä luotaan pois jos me haluamme vain pysyä hänen kanssaan." Siinä on se jos - ehkä Herra armossaan odottaa parannusta ja aidon, hengellisen hedelmän tekemistä.
Luuk. 13:9: "Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää; mutta jos ei, niin hakkaa se pois'."

Vakavaa pohdintaa täällä. Yxsvaan neuvoo meitä keskittymään Jeesukseen ja hyväksymään meissä kaikissa ja myös seurakunnissa olevan vajavuuden. Emme saa kieltää sitä todellisuutta, minkä keskellä elämme. Ehkäensivuonna viittaa siihen mahdiollisuuteen, jokin kristillinen seurakunta harhautuu suosimaan syntiä ja silloin koko yhteisön tulisi tehdä parannusta. Molempien toteamukset ovat oikeita ja tosia. Toisaalta olemme vajavaisia, mutta se ei saa viedä meitä velttouteen, vaan todelliseen parannuksen tekoon Taivaallisen Isämme edessä.

Vajavuden tähden mikään seurakunta ei ole opillisesti kaikissa raamatullisissa kysymyksissä aina oikeassa. Armolahjat ovat Raamatun mukaan vajavaisia ja niin on myös opettamisen armolahjan kanssa. Opetuksessa voi olla jotain väärää, mutta sanoma sinänsä viittaa oikein Jeesuksen ristinsovitukseen ja johdattaa kuulijoita turvautumaan yksin Jeesuksen armoon. Toinen asia on sitten se, että oppi voi vääristyä niin, että silloin puhutaan harhaopista (ei vain väärästä opista). Harhaoppi vie ohi Jeesuksen ristin, ei tuota parannuksen hedelmiä, eikä johdata kuulijoita turvautumaan yksin Jeesukseen. Jos harhaoppi saa vallan, niin silloin ei auta sanoa vain, että "kaikkihan me olemme vajavaisia". Harhaopettajista ja harhaisista seurakunnista on sanouduttava irti. Tässä suhteessa kaikkien seurakuntien, myös helluntailaisten, on aina valvottava omaa tilaansa. Harhaopettaja on paha työntekijä, joka on päässyt asemaansa seurakunnan valvomattoman tilan vuoksi.

Fil. 3:2 "Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä"

Saalemi irtisanoi 3 työntekijäänsä Keravalla. Syynä rahapula ja 'johtajuusongelma'... Tästä se alkaa.
Niin..Lohjan helluntaiseurakunta hajosi jo viime vuonna. Siitä irtautuneet perustivat uuden seurakunnan.

Onko tuollainen hajoaminen sitten hyvä vai paha asia? "Tervaisinyksvaan" kirjoitti kokemukestaan: "Paimenet eivät enää pidä huolta laumastaan ja antavat kaikenlaisten eksytysten tulla seurakuntiin." Jos tuo on totta ja aloittajan tunnustus, että hän on yksi rikottu ja yksinäinen helluntailainen on laajaltikin totta, niin eikö tämän päivän helluntailaisuuden kuulukin hajota ja pirstaloitua. Niin on tapahtunut luterilaisessa kirkossa ja sama prosessi on menossa Suomen helluntailaisuudessakin.

Tällä foorumilla on kirjoitettu, että helluntailaisuuden pääopettajaksi on nostettu Marko Selkomaa, jonka opetus ei milllään kestä Sanan valoa. Monet uskovat kokevat, ettei tämän päivän helluntailaisuuteen kerta kaikkiaan voi jäädä. Jyväkylässä City-serakunnan perusti entinen helluntaisaarnaaja ja taannottain helluntailaisuudesta irtautui Jyväskylässä Länsi-Päijänteen helluntaiseurakunta. Nykyään tuo seurakunta on vaihtanut nimensä muotoon Länsi-Päijänteen seurakunta, jolloin linkitys helluntailaisuuteen on näkyvsti katkaistu.

Helluntailaisuus, niin kuin ei mikään mukaan serakuntayhteisö ole itseisarvo - jos Hengen ravintoa ja raamatullista, raitista oppia ei tarjoa, on uskovan pakko hakeutua muualle.