Epävakaasta vakaaksi

Toki puhuessamme vakaista ja epävakaista aineista tarkoitamme esimerkiksi vedyn 1 isotooppia vrt franciumiin. Aikamme luo illuusion siitä että esimerkiksi Pu-244 olisi jollakin tapaa vakaa aine. Eihän se ole. Se pyrkii hajoamaan vakaaksi aineeksi joskin puolittumiseen menee 80 miljoonaa vuotta. Maailmankaikkeuden iässä se on kuitenkin melko lyhyt aika. Epävakaa pyrkii hajoamaan vakaaksi, kaaos pyrkii järjestykseen. Luonto siis pyrkii välttämään epäjärjestystä, kaaosta. Se pyrkii selkeyteen ja harmoniaan. Seuraavaksi voimmekin esittää kysymyksen, syntyykö elämälle tarpeellinen energia epävakaudesta vai siitä että epävakaus pyrkii vakaaksi.

jeeeeeeesuuuuuuuus kirjoitti:

Toki puhuessamme vakaista ja epävakaista aineista tarkoitamme esimerkiksi vedyn 1 isotooppia vrt franciumiin. Aikamme luo illuusion siitä että esimerkiksi Pu-244 olisi jollakin tapaa vakaa aine. Eihän se ole. Se pyrkii hajoamaan vakaaksi aineeksi joskin puolittumiseen menee 80 miljoonaa vuotta. Maailmankaikkeuden iässä se on kuitenkin melko lyhyt aika. Epävakaa pyrkii hajoamaan vakaaksi, kaaos pyrkii järjestykseen. Luonto siis pyrkii välttämään epäjärjestystä, kaaosta. Se pyrkii selkeyteen ja harmoniaan. Seuraavaksi voimmekin esittää kysymyksen, syntyykö elämälle tarpeellinen energia epävakaudesta vai siitä että epävakaus pyrkii vakaaksi.

Lue lisää

en ymmärtänyt tuosta mitään, mutta tuli mieleen paine.

Se aine mitä maailmassa nyt sattuu olemaan, niin pörrää avaruudessa galakseissa sen keskustan mustan aukon ympärillä, johon se lopulta putoaa. Ainehan on atomi. Sellainen höty, jonka keskellä on jotain hyvin yksinäistä. Mustassa aukossa lienee painetta ja lämpötilaa aika rutosti. Mutta eikös se ole vähän ristiriitaista. Ainehan (atomit) laajenee lämmetessään. Luulisi pössähtävän sellainen musta aukko.

Elikkä olisiko se vakaus vasta siellä mustan aukon sisällä, jossa ei ole mitään häiriötekijöitä kuten painetta tai lämpöä tai ainetta eli hiukkasia.

DoQu kirjoitti:

en ymmärtänyt tuosta mitään, mutta tuli mieleen paine.

Se aine mitä maailmassa nyt sattuu olemaan, niin pörrää avaruudessa galakseissa sen keskustan mustan aukon ympärillä, johon se lopulta putoaa. Ainehan on atomi. Sellainen höty, jonka keskellä on jotain hyvin yksinäistä. Mustassa aukossa lienee painetta ja lämpötilaa aika rutosti. Mutta eikös se ole vähän ristiriitaista. Ainehan (atomit) laajenee lämmetessään. Luulisi pössähtävän sellainen musta aukko.

Elikkä olisiko se vakaus vasta siellä mustan aukon sisällä, jossa ei ole mitään häiriötekijöitä kuten painetta tai lämpöä tai ainetta eli hiukkasia.

Lue lisää

tuosta tulikin mieleen...

Onko mustassa aukossa mitään?

Otetaan nyt vaikka vertaukseksi potkupallo. Ei siis urheilulaji jossa suomalaiset ei menesty, vaan se peliväline. Sen pallon painopistehän on siellä pallon keskellä. Samalla tavalla galaksin kaikkien tähtien ym roinan painopiste on siellä oletetun mustan aukon keskellä. Kaikki sitten pakkautuu sinne keskustaan ja paine kasvaa jossain vaiheessa niin paljon, että atomit rutistuvat kasaan ja lakkaavat olemasta atomeja. Muuttuvat vaikka joksikin säteilyksi tai ovat muuttumatta. Tuosta sitten heräsikin kysymys, että miten pieneksi galaksi voi hävitä sinne mustaan aukkoon, kun galaksin yhteinen painovoima ei jaksakkaan enää puristaa atomeja olemattomiksi? Miten pieni on pienin galaksi mitä tuolta on löydetty? Lakkaako musta aukko olemasta, kun tavaraa on enää liian vähän ympärillä, että se imisi tähtiä sisäänsä?

DoQu kirjoitti:

tuosta tulikin mieleen...

Onko mustassa aukossa mitään?

Otetaan nyt vaikka vertaukseksi potkupallo. Ei siis urheilulaji jossa suomalaiset ei menesty, vaan se peliväline. Sen pallon painopistehän on siellä pallon keskellä. Samalla tavalla galaksin kaikkien tähtien ym roinan painopiste on siellä oletetun mustan aukon keskellä. Kaikki sitten pakkautuu sinne keskustaan ja paine kasvaa jossain vaiheessa niin paljon, että atomit rutistuvat kasaan ja lakkaavat olemasta atomeja. Muuttuvat vaikka joksikin säteilyksi tai ovat muuttumatta. Tuosta sitten heräsikin kysymys, että miten pieneksi galaksi voi hävitä sinne mustaan aukkoon, kun galaksin yhteinen painovoima ei jaksakkaan enää puristaa atomeja olemattomiksi? Miten pieni on pienin galaksi mitä tuolta on löydetty? Lakkaako musta aukko olemasta, kun tavaraa on enää liian vähän ympärillä, että se imisi tähtiä sisäänsä?

Lue lisää

>>Lakkaako musta aukko olemasta, kun tavaraa on enää liian vähän ympärillä, että se imisi tähtiä sisäänsä?>>

Käsittääkseni mustien aukkojen esitetään hävittävän olemuksensa Hawkingin säteilynä. Tuleva mustien aukkojen aikakin tulee tosiaan oleman eräänä "päivänä" vielä ohi.

sapereaude kirjoitti:

>>Lakkaako musta aukko olemasta, kun tavaraa on enää liian vähän ympärillä, että se imisi tähtiä sisäänsä?>>

Käsittääkseni mustien aukkojen esitetään hävittävän olemuksensa Hawkingin säteilynä. Tuleva mustien aukkojen aikakin tulee tosiaan oleman eräänä "päivänä" vielä ohi.

Lue lisää

tuleeko päivä, jolloin galaksin keskustassa on enää superaurinko ja sitä kiertää pienempiä aurinkoja planeettoineen?

DoQu kirjoitti:

tuleeko päivä, jolloin galaksin keskustassa on enää superaurinko ja sitä kiertää pienempiä aurinkoja planeettoineen?

tuosta tuli mieleen...

Miksi tiedelehtien jutuissa puhutaan mustan aukon massasta, että se on niin ja niin monta miljoonaa auringon massaa. Eikös se galaksin keskusta sitten olekaan galaksin painopiste, eli jos siitä lähtee sitä vetämään, niin vetää silloin koko galaksia. Onko tässä taas kyse jostain valonnopeudesta, vai mistä tää oikeen juontuu tää mustan aukon 'massan' määrittely?

DoQu kirjoitti:

tuosta tuli mieleen...

Miksi tiedelehtien jutuissa puhutaan mustan aukon massasta, että se on niin ja niin monta miljoonaa auringon massaa. Eikös se galaksin keskusta sitten olekaan galaksin painopiste, eli jos siitä lähtee sitä vetämään, niin vetää silloin koko galaksia. Onko tässä taas kyse jostain valonnopeudesta, vai mistä tää oikeen juontuu tää mustan aukon 'massan' määrittely?

Lue lisää

ai niin

varmaan kyse tästä:

https://www.youtube.com/watch?v=GeyDf4ooPdo

Kuunkin sanotaan loittonevan maasta, vaikka se ei edes pyöri.

DoQu kirjoitti:

tuleeko päivä, jolloin galaksin keskustassa on enää superaurinko ja sitä kiertää pienempiä aurinkoja planeettoineen?

Käsittääkseni ei tule, mutta ilmeisesti tulee se "päivä" jolloin galaksistamme on jäljellä enää tuo Sagittarius A*, hillitön musta aukko, mikä sekään ei ole ikuinen.

DoQu kirjoitti:

tuosta tuli mieleen...

Miksi tiedelehtien jutuissa puhutaan mustan aukon massasta, että se on niin ja niin monta miljoonaa auringon massaa. Eikös se galaksin keskusta sitten olekaan galaksin painopiste, eli jos siitä lähtee sitä vetämään, niin vetää silloin koko galaksia. Onko tässä taas kyse jostain valonnopeudesta, vai mistä tää oikeen juontuu tää mustan aukon 'massan' määrittely?

Lue lisää

Mustan aukon massan tarkoittaa juuri sitä mitä massalla fysikaalisesti tarkoitetaan. Kun tarpeeksi massaa ängetään kasaan, niin jossain pisteessä tämä keskittymä notkauttaa aika-avaruutta tavalla, joka mustana aukkona havaitaan. Tämä on asian suhteen maallikkokäsitykseni.

sapereaude kirjoitti:

Mustan aukon massan tarkoittaa juuri sitä mitä massalla fysikaalisesti tarkoitetaan. Kun tarpeeksi massaa ängetään kasaan, niin jossain pisteessä tämä keskittymä notkauttaa aika-avaruutta tavalla, joka mustana aukkona havaitaan. Tämä on asian suhteen maallikkokäsitykseni.

Lue lisää

minkä tähen se musta aukko ei voi olla sen koko galaksin painopiste, johon koko hoito on pakkautumassa. Jossain vaiheessa vaan ennen keskustaa alkaa ainetta rutistua kasaan ja se muuttuu vaikkapa joksikin säteilyksi, joka purkautuu mustan aukon navoilta.

DoQu kirjoitti:

minkä tähen se musta aukko ei voi olla sen koko galaksin painopiste, johon koko hoito on pakkautumassa. Jossain vaiheessa vaan ennen keskustaa alkaa ainetta rutistua kasaan ja se muuttuu vaikkapa joksikin säteilyksi, joka purkautuu mustan aukon navoilta.

Lue lisää

En tältä seisomalta osaa sanoa galaksien massajakaumasta muuta kuin, että niiden nettomassat kasvavat keskustoihinsa päin. Tietysti spiraaligalakseissa massaa on kierteishaaroissa jne.

Mutta en kysymyksestäsi ymmärrä miksi edes ihmetellä sitä, miksi aukko ei voisi olla galaksin "painopiste". Käsittääkseni se sitä juuri on, koska se on hillittömän tiivistä tavaraa ja ympäröivä galaksi taas siihen nähden lähes tyhjää höttöä.

sapereaude kirjoitti:

En tältä seisomalta osaa sanoa galaksien massajakaumasta muuta kuin, että niiden nettomassat kasvavat keskustoihinsa päin. Tietysti spiraaligalakseissa massaa on kierteishaaroissa jne.

Mutta en kysymyksestäsi ymmärrä miksi edes ihmetellä sitä, miksi aukko ei voisi olla galaksin "painopiste". Käsittääkseni se sitä juuri on, koska se on hillittömän tiivistä tavaraa ja ympäröivä galaksi taas siihen nähden lähes tyhjää höttöä.

Lue lisää

niin kun puhutaan tiiviistä massasta. Kuitenkin ennen aukkoon menoaan se massa puristuu ja todennäköisesti muuttuu joksikin muuksi kuin massaksi. Aukko on siis nimensä mukaisesti aukko, jonka navoilta, eli sieltä heikoimmasta kohdasta tursuaa avaruuteen.

Eli siellä aukossa ei ole mitään massaa mikä imisi galaksia sisäänsä, vaan galaksin oma painovoima painaisi tähdet sinne painopisteeseen. Sen takia kysyin tuolla jo alussa, että miten pieni galaksi ei enää häviä mustaan aukkoon koska sitä aukkoa siellä ei ole. Siihenkin olisi hyvä tämän asian takia saada vastausta, että miten pieniä ovat pienimmät galaksit ja näkyykö niissä ns mustaa aukkoa. Luulis täällä jonkun olevan asioista perillä ja kertovan.

DoQu kirjoitti:

niin kun puhutaan tiiviistä massasta. Kuitenkin ennen aukkoon menoaan se massa puristuu ja todennäköisesti muuttuu joksikin muuksi kuin massaksi. Aukko on siis nimensä mukaisesti aukko, jonka navoilta, eli sieltä heikoimmasta kohdasta tursuaa avaruuteen.

Eli siellä aukossa ei ole mitään massaa mikä imisi galaksia sisäänsä, vaan galaksin oma painovoima painaisi tähdet sinne painopisteeseen. Sen takia kysyin tuolla jo alussa, että miten pieni galaksi ei enää häviä mustaan aukkoon koska sitä aukkoa siellä ei ole. Siihenkin olisi hyvä tämän asian takia saada vastausta, että miten pieniä ovat pienimmät galaksit ja näkyykö niissä ns mustaa aukkoa. Luulis täällä jonkun olevan asioista perillä ja kertovan.

Lue lisää

vai onko niin, että maailmankaikkeus on siinä vaiheessa että galaksit ovat nuoria ja suuria ja pitäisi olla kaukoputki, jolla näkisi tulevaisuuteen, missä mustat aukot ovat syöneet galaksinsa ja kadonneet ja vain rippeet niistä etsii toisiaan muodostaakseen taas mustan aukon.

DoQu kirjoitti:

niin kun puhutaan tiiviistä massasta. Kuitenkin ennen aukkoon menoaan se massa puristuu ja todennäköisesti muuttuu joksikin muuksi kuin massaksi. Aukko on siis nimensä mukaisesti aukko, jonka navoilta, eli sieltä heikoimmasta kohdasta tursuaa avaruuteen.

Eli siellä aukossa ei ole mitään massaa mikä imisi galaksia sisäänsä, vaan galaksin oma painovoima painaisi tähdet sinne painopisteeseen. Sen takia kysyin tuolla jo alussa, että miten pieni galaksi ei enää häviä mustaan aukkoon koska sitä aukkoa siellä ei ole. Siihenkin olisi hyvä tämän asian takia saada vastausta, että miten pieniä ovat pienimmät galaksit ja näkyykö niissä ns mustaa aukkoa. Luulis täällä jonkun olevan asioista perillä ja kertovan.

Lue lisää

No niin no, taitaa olla lähinnä semantiikkaa ovatko aukko ja massa mustassa aukossa sitä missä muuallakin. Eikai se aukko sitä tarkoita, että kyseessä olisi jokin materiaton reikä, vaan pikemminkin päin vastoin; pienessä tilassa perkuleesti tavaraa. Fysikaalisessa mielessä en tunne asiaa niin, että voisin varmuudella pitää niitä muunakaan.

Olen käsittänyt, että kyllä sillä aukolla massaa fysikaalisesti on, koska se massalle ominaisesti poimuttaa aika-avaruutta. Jokin energian olomuotohan joka tapauksessa on vastuussa siitä säteilystä, mitä aukko ulos syytää. Eikö tämä energia ole peräisin juuri aukkoa kerryttäneestä massasta?

DoQu kirjoitti:

niin kun puhutaan tiiviistä massasta. Kuitenkin ennen aukkoon menoaan se massa puristuu ja todennäköisesti muuttuu joksikin muuksi kuin massaksi. Aukko on siis nimensä mukaisesti aukko, jonka navoilta, eli sieltä heikoimmasta kohdasta tursuaa avaruuteen.

Eli siellä aukossa ei ole mitään massaa mikä imisi galaksia sisäänsä, vaan galaksin oma painovoima painaisi tähdet sinne painopisteeseen. Sen takia kysyin tuolla jo alussa, että miten pieni galaksi ei enää häviä mustaan aukkoon koska sitä aukkoa siellä ei ole. Siihenkin olisi hyvä tämän asian takia saada vastausta, että miten pieniä ovat pienimmät galaksit ja näkyykö niissä ns mustaa aukkoa. Luulis täällä jonkun olevan asioista perillä ja kertovan.

Lue lisää

Sinulla tuntuisi olevan käsitys, että musta aukko syö galaksin. Eihän se niin ole. Musta aukko on massa siinä kuin joku muukin. Eihän aurinkokaan ime planeettoja sisäänsä, vaan planeetat pysyvät kiertoradoillaan. Samoin galaksin tähdet kiertävät galaksin keskustaa, on siellä mustaa aukkoa tai ei ole.
Myöskään napojen suuntaan lähtevät suihkut eivät lähde mustasta aukosta, vaan sen kertymäkiekosta, joka pyörii mustan aukon ympärillä ja saa aikaan voimakasta synkronisäteilyä. Mustan aukon sisällä ei aine ole tunnetussa muodossa. Fysiikka loppuu ennen singularitettia. Massan aiheuttama gravitaatio kuitenkin säilyy, on se missä muodossa tahansa.

DoQu kirjoitti:

vai onko niin, että maailmankaikkeus on siinä vaiheessa että galaksit ovat nuoria ja suuria ja pitäisi olla kaukoputki, jolla näkisi tulevaisuuteen, missä mustat aukot ovat syöneet galaksinsa ja kadonneet ja vain rippeet niistä etsii toisiaan muodostaakseen taas mustan aukon.

Lue lisää

Ps. Kaukoputkella näet menneisyyteen, et tulevaisuuteen.

uytutuuyu kirjoitti:

Ps. Kaukoputkella näet menneisyyteen, et tulevaisuuteen.

ihan höpöjä juttelet, mutta kun kerta vastasit, niin osaatko laskea, miten pieneksi maapallo rutistuisi, jos sen kaikki atomit kutistuisivat tilavuudeltaan sen atomin ytimen kokoisiksi. Olen muistaaksen nähnyt youtuupista havainnollistetun jutun atomin koosta, eli se oli jotenkin niin, että jos atomin ydin olisi vaikka nuppineulan pään kokoinen, niin sitä kiertävät elektronit olisivat kilometrien päässä siitä ja nehän pörrää sen ympärillä sellaisena pallomaisena hötynä, minkä voi kuvata jollain elektronipyyhäkäisylaitteella.

hkjkjhkkj kirjoitti:

Sinulla tuntuisi olevan käsitys, että musta aukko syö galaksin. Eihän se niin ole. Musta aukko on massa siinä kuin joku muukin. Eihän aurinkokaan ime planeettoja sisäänsä, vaan planeetat pysyvät kiertoradoillaan. Samoin galaksin tähdet kiertävät galaksin keskustaa, on siellä mustaa aukkoa tai ei ole.
Myöskään napojen suuntaan lähtevät suihkut eivät lähde mustasta aukosta, vaan sen kertymäkiekosta, joka pyörii mustan aukon ympärillä ja saa aikaan voimakasta synkronisäteilyä. Mustan aukon sisällä ei aine ole tunnetussa muodossa. Fysiikka loppuu ennen singularitettia. Massan aiheuttama gravitaatio kuitenkin säilyy, on se missä muodossa tahansa.

Lue lisää

kyllä Aurinkokin aikanaan imee maapallon itseensä.

Ootko humalassa kun kirjottelet ihan höpöjä.

DoQu kirjoitti:

ihan höpöjä juttelet, mutta kun kerta vastasit, niin osaatko laskea, miten pieneksi maapallo rutistuisi, jos sen kaikki atomit kutistuisivat tilavuudeltaan sen atomin ytimen kokoisiksi. Olen muistaaksen nähnyt youtuupista havainnollistetun jutun atomin koosta, eli se oli jotenkin niin, että jos atomin ydin olisi vaikka nuppineulan pään kokoinen, niin sitä kiertävät elektronit olisivat kilometrien päässä siitä ja nehän pörrää sen ympärillä sellaisena pallomaisena hötynä, minkä voi kuvata jollain elektronipyyhäkäisylaitteella.

Lue lisää

Ei elektronien orbitaaleja voi kuvata edes pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Ne pallomaiset "hödyt" joita mallinnoksissa on, ovat todennäköisyysaaltoja eli elektronien aaltoyhtälöitä, eivät todellisia näkyviä kohteita.
Ja kyllä kaukoputkella näkee menneisyyteen, ei tulevaan. Kun katsot aurinkoa, näet sen pinnan sellaisena kuin se on ollut 8 minuuttia sitte. Tuhannen valovuoden päässä oleva tähti on voinut sammua jo 999 vuotta sitten ja silti se vielä näkyisi taivaalla.

Osaan kyllä osapuilleen laskea, kuinka pieneksi maapallo tulisi, jos se olisi tiheydeltään neutronitähden luokkaa. Sitähän kai tarkoitit. Tarkkaa laskelmaa on vaikea tehdä, koska eri alkuaineiden atomien ytimien koot poikkeavat toisistaan.

Aurinko ei ime maapalloa itseensä, vaan laajentuessaan punaiseksi jättiläiseksi, se kasvaa suunnilleen maapallon nykyisen rajan suuruiseksi. Tarkkaa tietoa ei ole. Maan rata pysyy kuitenkin ennallaan.

En ole humalassa, mutta olen joitain kymmeniä vuosia harrastanut tähtitieteen seuraamista. Käyhän kirjastossa ja hae muutama perusteos tähtitieteestä. Nyt käsityksesi ovat lievästi sanoen outoja.