Hei. Löysin juuri sattumalta youtubesta videoita dermatillomaniasta, ihon pakonomaisesta nyppimisestä ja repimisestä. Tajusin, että minulla voisi olla vähän senkaltaista ongelmaa..
Jos sinua ällöttää ihon nyppiminen ja iho-ongelmat niin älä lue!
Sivelen päivittäin kasvojani, etenkin iltaisin, kokeillakseni, onko ihoni sileä vai onko siinä virheitä eli epätasaisuuksia, näppyjä, finnejä, arpia tms. En voi sietää niitä iholla, vaan minun on pakko päästä niistä eroon. Raaputan kasvojen ihoa, puristan ja puhkaisen kaikki näppylät, revin ne auki kunnes ne vuotavat jotain nestettä tai verta. Jos minulla on syvemmällä ihon alla jokin finni, en todellakaan voi antaa sen olla vaan haen kaapista pienet sakset tai neulan ja yritän kaivaa sitä ja vuoroin puristella sitä ulos. Ällöttävää.. En tietenkään aina onnistu, ja sitten asia vaivaa minua valtavasti, näprään ihoa hermostuneesti sängyssä ja ihon alla oleva vaiva häiritsee.
Näppylöiden repimisestä syntyneet arvet eivät saa hetken rauhaa naamaassani parantuakseen, vaan raavin ne auki kokoajan, en siedä mitään kuivia ja kovia inhoja pikku arpia, haluan ne irti, silläkin uhalla että vuotavat verta eivätkä parane viikkoihin..
Välillä valvon turhankin myöhään kun nousen sängystä yhä uudelleen ja uudelleen mennäkseni vessan peilin eteen, katsomaan ihoani ja puristelemaan kaikkia mahdollisia ihohuokosia, raapimaan ja sitten taas pesen ja rasvaan naamani.. Mutta turhaan, olen taas kohta peilin edessä.
Olen aika kipuherkkä, mutta jaksan silti vaan raaputtaa ja puristella ja repiä naamaani..
Nyt varmaan minusta saa sellaisen mielikuvan, että ihoni näyttää ihan kamalalta ja mulla on hirveä pakkomielle.. No ei se ihan niinkään ole. Ei ihoni edes kovin paha ole, ei näytä mitenkään erityisen arpiselta tai akneiselta. Se vaihtelee. Ilman meikkiä en kyllä näyttäydy koskaan kellekään. Kaikkilla kavereillani on parempi iho.. Mutta tiedän monia, joilla on paljon minua huonompi tilanne. Tänä ei myöskään ole mikään kauhean vaikea tapa, pystyn kyllä usein lopettamaan ihoni nyppimisen jos haluan (ellei ole ihan hullun stressaava tilanne, silloin purkaan turhautumista oikein antaumuksella naamaani), siinä on vain se että pian unohdan sen, koska olen aika lyhytmuistinen :D Ja taas on sormet naamassa.
Jalkoja, eli siis reisiä ja pohkeita raavin ihan hullusti. Iho kutisee kaikkialta muutenkin, vaikka miten rasvaisin.. Minulla on suihkussa kivi, jolla olen pahimpina kutina -aikoina raapinut sääriäni aika kovin ottein.. Tuloksena se, että ne punoittivat ja melkein tihkuivat verta, ja iho muuttui kuiviessaan kovaksi ja värittömäksi kuin kalan suomut ja lähti paloittain irti.. Yök.
Mutta kun se on niin helpottava tunne kun saa jollain karhealla kunnolla raavittua kuumassa suihkussa.. Koivet kun kutisee niin että tuntuu kuin ne olisi tulessa.
Kun reisissä oli jostain syystä ihohuokoset tosi koholla joistain kohti, kai sen raapimisen takia, niitä aloin sitten väkisin hipelöimään ja niistä kehittyi kivoja arpia joita nypin auki uudelleen ja uudelleen.. Reidet ihan täynnä sellaisia pieniä kraatereita. Ja ihan tunsin, kun laitoin housut jalkaan kuinka veri tarttui housuihin.
Että tällästä. Ällöttävää stooria. Tekeekö moni samaa? Onko niksjä, miten pitää näpit kurissa? En usko että tarvin mitään ammattiapua, sillä ei tämä niin paha ongelma mulle ole miltä sain sen kuulostamaan :D
Tuli kanssa mieleen, että on meillä hyinvointivaltioiden asukkailla mitä typerämpiä ongelmia ja pakkomielteitä.. Kun ei ole oikeita ongelmia, niin niitä pitää jotenkin itselleen kehittää :D
Minulla lievä dermatillomania?
7
1416
Vastaukset
- cdefgahc
Hei, minulla on aika samanlainen vaiva. Finnien / ihohuokosien puristeleminen, arpien raapiminen, ihokarvojen nyppiminen (tai jopa kaivaminen jos on kasvanut sisäänpäin) tuovat helpotusta hetkeksi johonkin ahdistukseen. En vielä ole keksinyt tilalle yhtä nopeaa helpotusta ja koska tämä "keino" on ollut minulla niin pitkään, niin on vaikea luopua siitä. Vaikka toki haluan! Harjoittelen ns. yllykkeen (eli halu nyppiä/puristella/raapia) siirtämistä myöhempään ajankohtaan (esim. 10 minuuttiakin on jo tosi hyvä) ja sitten yritän muistaa tehdä mindfullnes-harjoituksia. Käyn terapiassa, mutta otin nämä asiat puheeksi vasta terapian loppupuolella ja kohta terapia jo loppuukin. Luulen etten ehdi terapian loppuun mennessä päästä näistä tavoista eroon, jos koskaan. Toivottavasti ne edes lievenisivät. Tsemppiä sulle myös!
- hankikoira
Hmh. Vaivansa kullakin. Osta koira jonka turkista voit irrotella puutiaisia ni saat toteuttaa ittees.
t:Rosvoroope- japz
Nyt vasta löysin nimen ongelmalle,josta olen kärsinyt lähes koko ikäni. Eli olen puristellut ja nyppinyt käsivarteni ja jalkani kamalan näköisiksi, täynnä arpia ja rupia. Stressi ja ahdistus vain pahentaa, silloin käyn koko kropan läpi jos löytyisi puristettavaa... muutenkin kroppa kutiaa kamalasti ja nousee pieniä näppyjä sinne tänne ja niitäkin on pakko puristella ja siitäkös ne tykkää. Onko tähän olemassa mitään lääkitystä jos rohkaisee itseni ja menen lääkäriin...
- japz
Hän lisään vielä päänahan kaivella. ..monta kertaa päivässä käyn koko päänahan läpi järjestelmällisesti löytääkseni nypittävää..
- eisittenkään
Jaa, no sitte en suosittele eläimen hankkimista. Voisi Tessulla olla kova elämä edessä jos joutuis sun nypittäväks.
t:Rosvoroope
- TiedänTunteen
Heippa! Kyllähän tuo aika selkeästi dermatillomanialta kuulostaa. Osaatko yhtään sanoa kuinka kauan olet nyppinyt? Itse olen kärsinyt kyseisestä vaivasta ihan lapsesta saakka, teini-iässä siitä kuitenkin vasta tuli ongelma. Pienempänä nypin enimmäkseen rupia, mutta vanhemmiten se siirtyi kynsinauhoihin ja sitä mukaa kasvoihin. Nykyään pahin kohteeni ovat edelleen kasvoni. Sen lisäksi nypin vieläkin rupia ja kynsinauhoja, sekä päänahkaa. Selkää ja niskaa tunnustelen myös sen mihin yletyn.
En osaa sanoa milloin olisin viimeksi ollut kokonaisen vuorokauden nyppimättä. Todennäkoisesti murrosiän vaiheessa. Mihin voi vaikuttaa mainitsemasi kutina, mikä vaivaa itseänikin. Enimmäkseen kutina keskittyy jalkoihini ja aika ajoin käsitaipeisiini. Oikeassa kädessäni onkin nyt iso punainen läntti viikkojen raapimisesta. Joskus kuitenkin tunnen kutinaa finneissä, minkä tiedostan olevan täysin psykologista. Silloin on vaikea vastustaa nyppimista, kun on koko päivän "tuntenut" näppylöiden kohoavan.
Olen nyt 20 ja tiennyt vaivalleni olevan nimen noin 15 vuotiaasta saakka. Siitä huolimatta en ole kyennyt hakemaan apua. Yritystä on ollut, mutta kynnys on ollut liian suuri. Nyt avunpyyntöön vaikuttaa vielä hoitojen maksullisuus. Uskon kantavani tätä mukanani aina, enhän edes tiedä muunlaisesta elämästä, mutta hyväksyn sen ja tiedän kuitenkin että hankkimalla ammattiapua vaivani todennäköisimmin lievenee. Olenkin päättänyt siihen ryhtyä heti löydettyäni kaupungin johon asettua edes muutamaksi vuodeksi. - Ex-Nyppijä
Hei,
täällä kirjoittelee yksi samasta vaivasta kärsinyt.
Aloitin häpykarvojeni pakonomaisen nyppimisen noin 9-vuotiaana ja noin 14-vuotiaana siirryin ihon puristeluun. Nykyään olen noin hieman alle kolmekymmentävuotias.
Pari vuotta sitten kyllästyin jokapäiväiseen verta ja mätää tihkuvien, itseaiheutettujen paukamien piiloon meikkaamiseen ja hakeuduin ammattiauttajalle. Olin epätoivon partaalla enkä uskonut pääseväni vaivasta eroon koskaan.
Aloitin psykoterapian ja noin puolessa vuodessa nämä yli vuosikymmenen kestäneet, koko ajan pahentuneet oireet lievenivät olemattomiin. Oudointa oli, että kyseisiä oireita ei juurikaan terapiassa käsitelty.
Nykyään saatan puristella mustapäitä satunnaisesti, omasta mielestäni normaalin rajoissa. Kykenen lopettamaan sen ajoissa enkä enää näytä siltä kuin minua olisi ammuttu haulikolla naamaan.
Suosittelen hakeutumaan ammattiauttajalle maksullisuudesta huolimatta. Kela korvaa suurimman osan psykoterapiasta. Tämä on sijoitus tulevaisuuteen, joka todella kannattaa.
Itse kokeilin kaiken maailman netistä löytyneitä niksejä: hanskojen pitämistä kotona, peilien peittämistä, meditaatiota, rentoutusharjoituksia. Mistään näistä ei ollut apua, ihon nyppimisen pohtiminen ja ongelmien pyörittely itsekseen johti ainakin omalla kohdallani suurempiin repsahduksiin ja syvenevään epätoivoon.
Dermatillomaniasta eroon pääseminen on mahdollista. Se johtuu syvemmistä ongelmista kuin halusta puristella. Kannattaa pureutua näihin taustalla piileviin ongelmiin ammattiauttajan kanssa.
Suosittelen ottamaan tämän askeleen mahdollisimman pian. Se vapauttaa uskomattoman paljon voimavaroja. Tulet yllättymään, kuinka helppoa se on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402092Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471644Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11331Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229