Lentokoneen siipien kantokyvystä

MiksiNäin

Jos lentokone asetettaisiin maassa siten että se olisi siipien varassa kahden korokkeen välissä, niin siivet murtuisivat välittömästi.
Miksi sitten ilmassa siivet kestävät koneen valtavan painon?

21

213

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ihmeellinenmaailma

      Miksi fakiiri ei halua maata yhden naulan päällä?

    • eikös siitä laskuvarjohyppääjien koneesta katkennut se siiven tukivarsi ja sitten repesi koko siipi irti.

      Kyllä se pitäisi kestää korokkeittenkin välissä, jos ne korokkeet on sen siiven pinta-alan keskipisteessä.

    • kestää_painon

      Kyllä ne siivet kestää noissa matkustajakoneissa uskomattoman kuorman. Jos tuet laitettaisiin noin puoleen väliin siipia (moottoreiden kohdalle), niin kestäisi koneen painon. esim. tuossa allaolevassa linkissä A350 siipiä taivutetaan yli 5 metriä ylöspäin.

      http://www.tiedetuubi.fi/taipuvat-siivet-a350-aaritestissa

    • legendaa_pukkaa

      " Jos lentokone asetettaisiin maassa siten että se olisi siipien varassa kahden korokkeen välissä, niin siivet murtuisivat välittömästi."

      Joku on taas heittänyt vitsin, joka on muotoutunut todeksi levitessään.
      Siivet kestää mainiosti koneen maksimipainon päistään tuettunakin, jopa nuo avoimen luokan purjekoneetkin kapeine siipineen.

      • Leikkausvoima

        Noinkohan? Aivan siiven kärkeen tulisi leikkausvoima jonka suuruus on puolet koneen painosta. Lennossa kantovoima jakautuu koko siivelle ja maksimaalinen leikkausvoima tulee siiven tyveen.


      • Leikkausvoima_joo
        Leikkausvoima kirjoitti:

        Noinkohan? Aivan siiven kärkeen tulisi leikkausvoima jonka suuruus on puolet koneen painosta. Lennossa kantovoima jakautuu koko siivelle ja maksimaalinen leikkausvoima tulee siiven tyveen.

        Ei kai kysymyksen tarkoitus ollut verrata pistekuormaa jossain siiven kohdassa tai pintamateriaalin kestoa tukea vasten, vaan siiven taivutuslujuutta, leikkausvoimat eivät ole siipirakenteissa oleellisia, pääsalon kestävyys(taivutus) on kriittisin.
        Hyväksyntä edellyttää tietyn kuormitusmonikerran lisäksi varmuuskertoimen, joten staattisen massa siipi kestää kyllä tuennasta riippumatta.


      • Oletkoihanvarma

        No jos ei ollut tarkoitus, miksi ei sitten esitetä kysymyksessä esitetä selvästi että mitä tarkoitetaan? Kysymys oli: "Jos lentokone asetettaisiin maassa siten että se olisi siipien varassa kahden korokkeen välissä". Ja vastaus johon reagoin kuului: "Siivet kestää mainiosti koneen maksimipainon päistään tuettunakin". Itse en kyllä laittaisi korjaushallissa A350:tä pelkästään siipien päiden varaan.

        Enkä puhunut pistekuormasta tai pintamateriaalin kestosta vaan siiven pään pystyleikkaukseen kohdistuvasta leikkausvoimasta. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa, kannattaisiko lukea vähän tarkemmin? Kun katsoo A350 kuvaa, siivet ovat päistä varsin ohuet. Oletko ihan varma että kärkiosan taivutuslujuuskaan kestää jos siiven päässä on 1 MN voima?


      • Huono_vedätys

        Mistä olet päätellyt että puhutaan A350.stä ?
        Laajarunkoisista koneista saa helposti visuaalisen harhan, vaikka koneen maksimimassasta suurin osa on juuri siivissä eikä rungossa.

        Muutenkin tarinasi leikkausvoimista on saivartelua, jos palkkia kuormitetaan sen päästä, leikkausvoima on vain väärin tuetun pinnan murtumaa, muuten vaurio on aina taipuma tai taittuma.

        Näitä Cessna merkkisiä koneita ripustellaan yleensä siipien varaan kellukkeita tai suksia laitellessa ja maailmasta löytyy lauma koneita joiden telineet on siivissä, joten väite tuetun siiven pettämisestä on täyttä legendaa.


      • Katso-vaikka
        Huono_vedätys kirjoitti:

        Mistä olet päätellyt että puhutaan A350.stä ?
        Laajarunkoisista koneista saa helposti visuaalisen harhan, vaikka koneen maksimimassasta suurin osa on juuri siivissä eikä rungossa.

        Muutenkin tarinasi leikkausvoimista on saivartelua, jos palkkia kuormitetaan sen päästä, leikkausvoima on vain väärin tuetun pinnan murtumaa, muuten vaurio on aina taipuma tai taittuma.

        Näitä Cessna merkkisiä koneita ripustellaan yleensä siipien varaan kellukkeita tai suksia laitellessa ja maailmasta löytyy lauma koneita joiden telineet on siivissä, joten väite tuetun siiven pettämisestä on täyttä legendaa.

        Kyllä sekä kellukkeet, että pyörät on yleensä tuettu koneen runkoon. Niissä koneissa, joissa pyörät ovat siivissä, ne ovat rungon völittömässä läheisyydessä.

        https://www.google.fi/search?q=cessna&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=91IyVebsNqrfywO4m4GIAQ&ved=0CCsQsAQ&biw=1366&bih=623


      • Oletkoihanvarma

        No ainoa konetyyppi joka tässä viestiketjussa on mainittu ennen viestiäni on A350. Jos haluat rajat keskustelun Cessnaan niin se on vain pakoiluasi.

        Ja sinä et näytä ymmärtävän mitään lujuusopista. Leikkausvoima on yksi analysoitavista päävoimista. Eri asia onko seurauksena irtileikkautuminen vai taittuminen.

        Väite on edelleenkin: "Siivet kestää mainiosti koneen maksimipainon päistään tuettunakin". Minä olen eri mieltä. Sinä näköjään et.


      • joutsen_lentää

        Miten joutsen voi lentää? Jos se tuettaisiin maassa siipien päistä, ne varmasti murtuisivat.


      • Linnunsiipi

        Niinhän se on. Niin joutsenella kuin matkustajalentokoneillakin pääosa kantovoimasta syntyy siipien tyvi- ja keskiosissa ja kärkiosat on tarkoitettu enemmänkin ohjailuun.


      • harrastelijatäyttäjä
        joutsen_lentää kirjoitti:

        Miten joutsen voi lentää? Jos se tuettaisiin maassa siipien päistä, ne varmasti murtuisivat.

        Eivät muuten murru
        Normaalipainoiseksi kasatun joutsenen sormisulat ei tietenkään kestä mutta kestää muuten tosi hyvin siiven luiden päästä tuettuna.


      • aerodynamiikkaa
        Linnunsiipi kirjoitti:

        Niinhän se on. Niin joutsenella kuin matkustajalentokoneillakin pääosa kantovoimasta syntyy siipien tyvi- ja keskiosissa ja kärkiosat on tarkoitettu enemmänkin ohjailuun.

        Nostovoiman jakautuma riippuu siiven muodosta.
        Muodoltaan tasaisen siiven suurin nostovoima on alueella jossa kärkipyörre ei pienennä paine-eroa eikä runko tai moottorit ym. aiheuta virtaushäiriöitä.
        Linnun siipi on tarkoitettu aivan eri toimintaan kuin koneen siipi, sen tehtävä on synnyttää myös työntövoimaa eikä vain nostovoimaa joten vertailu osoittaa puutteet asiatiedoissa kuten muuttuvan kohtauskulman vaikutuksesta jne.


    • kfok

      Se lujuusopin kurssi olisi hyvä käydä, jos asia kiinnostaa. Siiven kestävyyteen vaikuttaa tosiaan monta seikkaa, että ei voi suoraan sanoa oletko oikeassa vai väärässä, mutta jos ajatellaan A4 paperiliuskaa, niin sehän kestää enemmän vääntöä paperin leveyssuunnassa, kuin paksuussuunnassa, koska leveyssuunnassa ainetta on enemmän.

      Jos siivenkin valmistaa putkesta, jonka paksuus on riittävä kannettavaan kuormaan nähden, ei putki murru,

    • Seniori1

      Mistä tiedät, että näin kävisi? Toki ilmassa siivet kantavat koko pinta-alaltaan, mutta esittämäsi kokeen mukaan vain siipien kärjistä. Jälkimmäisessä tapauksessa taivutusmomentti siiven juuressa on suurempi kuin edellisessä tapauksessa, jossa siivet kantavat koko pituudeltaan. Mikäli siipi on tuettu vinotuella on tuen rasitus jälkimmäisessä tapauksessa suurempi. Mikään ei kuitenkaan kerro sitä, että siipi kummassakaan tapauksessa murtuu. Emmehän tiedä ,millä varmuuskertoimilla ja koekuormilla siivet on testattu. Olen nähnyt kuvan matkustajakoneen koetilanteesta, jossa koneessa on kuormituksena hiekkasäkkejä ja kone on kannatuksella siipien kärkien varassa. Ei siis mitään heikkoa tavaraa.

      • A350

        Ei se kriittinen kohta ole välttämättä siiven tyvessä vaikka taivutusmomentti on siellä suurin. Siipirofiilí nimittäin kapenee voimakkaasti kärkeen päin mennessä kts A350 kuva http://www.airbus.com/aircraftfamilies/passengeraircraft/a350xwbfamily/ Jos laitettaisiin noista siiven päiden hainevistä ketjuista roikkumaan niin mitenkähän kävisi? Taivutusmomentti siiven kärkiosissa olisi yli kymmenen suurempi kuin lennossa.


    • Vaalli2015

      Kyseisten laitteiden ilmassa pysyminen on todellakin suunniteltu maissa. Ei ilmassa.

    • jjyihdhjd

      kärjistään killumaan laitettu kone tuskin kestää, koska kuten monissa tapauksissa täälläkin sanotaan ilma kannattaa koko matkaltaan siipeä. Siihen monikaan ei ottanut kantaa että siivet tehdään tyypillisesti 4-G kuormille ja siihen vielä tuplat päälle joten koneen siis myös siipien massan kahdeksankertaisena siivet kantaa. Taitolentokoneet ja hävittäjät tehtään 8-G voimille ja siihen samainen varmuuskerroin 2 joten siivet hävittäjissä kestää 16kertaisen painon.
      Tuskin nekään ihan kärjistään sen kestää mutta hornetti kestää jo taittuvan siiven nivelen kohdalta monta kertaa koneen painon.

      https://www.youtube.com/watch?v=wAuDcuPJoXc&feature=relmfu
      Youtube suomalaisesta hornetista taivaalla. 2:32 kohdassa selkälennossa ja sen jälkeen käänty ja voimakas veto saa siivet taipumaa verrattuna selkälentoon.
      Huomaa että suuin melu tulee ilmavirran pyörteilyistä rungon kahtapuolen suurilla G-kuormilla.

    • bob456

      Nythän oletat että:
      a) siipi kestää ja että voima siirtyy siipeä pitkin runkoon.
      b) lentäessä voimanjakauma on samanlainen.

      Molemmat olettamuksesi ovat vääriä.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1896
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1648
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1574
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1527
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1415
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1316
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1138
    Aihe