Muotokuvaobjektiivi?

potrettikuviin

Onko Samyang 135 mm f/2 teräväpiirtoisin ja hinta-laatusuhteeltaan paras vaihtoehto?

40

186

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kidqwyedfqgsfdg

      Harva käyttää 135 millistä muotokuviin, varsinkaan pienikennoisella kameralla.
      Kinokoossa on pidetty 85 ja 100 millisiä parhaina muotokuva polttoväleinä.
      Pienikennoisessa käy jopa 50 mm.

      Halvempi vaihtoehto: Samyang MF 85/1,4 AS IF

      Tosin merkkikohtaisia 1,8/85 millisiä saa likimain samaan hintaan.

      • pentxiiiii

        Mikä olisi Pentaxille sellainen?


    • polttoväli

      Kinokennoiseen kyllä, mutta pienempikennoiseen 85 – 90 millinen salli kuvausetäisyyden joka tuottaa kauniimman perspektiivin. Kasvojen muoto kuvassa tulee paljolti kuvausetäisyydestä.

    • Prokuristi

      Ei se ainakaan teräväpiirtoisin ole (verrattuna vaikka Zeissin ja Nikonin DC -muotokuvaoptiikkaan), mutta hinta-laatusuhde saattaa olla OK. 135mm on passeli polttoväli kinokokoiselle kennolle melko tiukkoihin pärstäkuviin, mutta 85 tai 100mm on monikäyttöisempi. Kroppikennolle sitten vastaavasti lyhyempää.

      • pärstäkuviin

        Mikä on vastaava Nikonin ”muotokuvaoptiikka”?


      • Prokuristi

        Nikonilla on kaksi muotokuvaukseen suunniteltua optiikkaa, joissa on mahdollista säätää epäterävyysalueen laatua ja sijaintia joko tarkennustason etu- tai takapuolelle. 105mm ja 135mm DC Nikkorit, kumpikin f/2. Jostain syystä ne tuntuvat olevan suuria salaisuuksia jopa nikonistien keskuudessa. 105mm on yksi terävimpiä Nikkoreita ikinä, ja 135mm on sekin pirun terävä kun himmentää aukon verran. Kumpaakin optiikkaa edelleen valmistetaan, ja minulla on käytössäni molemmat. HInnat jossain tonnin ja tonniparisataa kieppeillä.

        Sitten on vielä se 58mm f/1,4 potrettiNikkor, joka on aivan erinomainen bokehiltaan, mutta ei absoluuttisen terävä. Tekee todella nättiä kaarimaista bokehia. Hinta on melkoinen, jotain 1800€ pintaan. Otin mieluumin Sigman Art 50mm f/1,4 sen tilalle, maksaa kolmanneksen ja on aivan älyttömän skarppi jo täydellä aukolla nurkissakin.


      • Prokuristi kirjoitti:

        Nikonilla on kaksi muotokuvaukseen suunniteltua optiikkaa, joissa on mahdollista säätää epäterävyysalueen laatua ja sijaintia joko tarkennustason etu- tai takapuolelle. 105mm ja 135mm DC Nikkorit, kumpikin f/2. Jostain syystä ne tuntuvat olevan suuria salaisuuksia jopa nikonistien keskuudessa. 105mm on yksi terävimpiä Nikkoreita ikinä, ja 135mm on sekin pirun terävä kun himmentää aukon verran. Kumpaakin optiikkaa edelleen valmistetaan, ja minulla on käytössäni molemmat. HInnat jossain tonnin ja tonniparisataa kieppeillä.

        Sitten on vielä se 58mm f/1,4 potrettiNikkor, joka on aivan erinomainen bokehiltaan, mutta ei absoluuttisen terävä. Tekee todella nättiä kaarimaista bokehia. Hinta on melkoinen, jotain 1800€ pintaan. Otin mieluumin Sigman Art 50mm f/1,4 sen tilalle, maksaa kolmanneksen ja on aivan älyttömän skarppi jo täydellä aukolla nurkissakin.

        kerrankin täällä puhutaan asiaa.


      • asiaako

        Missä o vika jos pitää vaihtaa ”58mm f/1,4 potrettiNikkor … Sigman Art 50mm f/1,4 sen tilalle.
        135 mm DC Nikkor f/2 n. 1 400 €
        vs.
        135 mm Samyang f/2 n. 500 €


      • "Missä o vika jos pitää vaihtaa ”58mm f/1,4 potrettiNikkor … Sigman Art 50mm f/1,4 sen tilalle.""

        Kerro sinä.


        "135 mm DC Nikkor f/2 n. 1 400 €

        vs.

        135 mm Samyang f/2 n. 500 €"

        Nikkor on yksi parhaista mitä tehty.
        Samyang on köyhien kituuttajien lasi, jotka haluavat tarkentaa käsin, kun ei ole varaa hyvään.

        Jos haluaa maksaa 500€ potrettilasista, niin ostaa sit mielummin vaikka 85/1,8AF-lasin.


      • kituuttaja
        ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

        "Missä o vika jos pitää vaihtaa ”58mm f/1,4 potrettiNikkor … Sigman Art 50mm f/1,4 sen tilalle.""

        Kerro sinä.


        "135 mm DC Nikkor f/2 n. 1 400 €

        vs.

        135 mm Samyang f/2 n. 500 €"

        Nikkor on yksi parhaista mitä tehty.
        Samyang on köyhien kituuttajien lasi, jotka haluavat tarkentaa käsin, kun ei ole varaa hyvään.

        Jos haluaa maksaa 500€ potrettilasista, niin ostaa sit mielummin vaikka 85/1,8AF-lasin.

        Miten minä voisin kertoa miksi olet hankkinut Sigman Nikkorin tilalle?
        Mutta arvaan, että tuo Sigman Art 50mm f/1,4 on köyhien kituuttajien lasi kun ei ole varaa hyvään.


      • VoiVoiviinapää

        "Miten minä voisin kertoa miksi olet hankkinut Sigman Nikkorin tilalle?"

        Miten minä sen voisin kertoa.
        En voi.


      • Prokuristi

        Selvennys: olin vailla kiinteäpolttovälistä "normaaliobjektiivia" Nikoneihini (D4 ja D800e), 24-70 ja 24-120 zoomit kyllä oli. Järkeviä vaihtoehtoja olivat Nikonin 50mm 1,4, Sigman Art 50 1,4 ja Nikonin 58mm 1,4 "potretti". Koska pystyin kokeilemaan kaikkia, päädyin Sigmaan.

        Nikkor 50mm: ihan ok, mutta ei läheskään yhtä terävä kuin Sigma, joten putosi kättelyssä
        Sigma Art 50mm: maailman toiseksi tai kolmanneksi terävin 50mm Zeissin Otuksen (manuaalitarkennus, sikahinta) ja Leican parhaan 50mm jälkeen (ei käy Nikoniin, emäsikahinta). Helppo valinta.
        Nikkor 58mm: yli tonnin kalliimpi kuin Sigma, ei yhtä terävä. Nätti bokeh täydellä aukolla ei tonnin arvoinen kun menettää absoluuttisen terävyyden nurkista. Tonnin säästöllä voin feikata fotoshopissa.

        Täällä kyllä tuntuvat puoliammattimaiset väärinymmärtäjät ja köyhyyden katkeruuden myrkyttämät juhlivan… Kyllä halvalla tai edullisesti saa täysin käyttökelpoista tavaraa valokuvaukseenkin ja eniten sen on kiinni taidoista ja silmästä, mutta jos raha ei ole este, voi ostaa parhaiten kuhunkin käyttöön soveltuvan vekottimen eikä tarvitse jossitella.


    • Potrettiin

      Jos omistaisin esim kinokennoisen Nikonin niin en edes harkitsisi muuta vaihtoehtoa.
      Digikuvalehti: ”… terävin kokeilemistamme. Terävyyttä tukee vääristymien ja vinjetoinnin vähyys sekä kaunis bokeh …”

    • EsaKivivuori

      Täällä on annettu jo monta, erittäin hyvää vaihtoehtoa.
      Tosin terävyys ei ole se muotokuvaoptiikkan ykköskriteeri.

      • Summipummi

        Pehmeästi piirtävän optiikan muodostamaa kuvaa on vaikea myöhemmin, valotuksen jälkeen terävöittää. Terävästi piirtävän objektiivin jälkeä on sen sijaan varsin helppo pehmentää. Siispä hyvä, muotokuvaukseen sopiva objektiivi piirtää nimenomaan terävästi. Lopputulosta voi sitten fotosoppailla mielensä mukaan.

        Tämä ns. bokeh on sitten toinen juttu. Jos objektiivi on todella hyvä, niin se piirtää fokuksessa olevat kohteet terävääkin terävämmin, mutta fokuksen ulkopuolelle siirryttäessä kohteet piirtyvät parhaassa tapauksessa "miellyttävän" epäterävinä. Tosin tuota "miellyttävää" epäterävyyttä on hieman vaikea kuvailla, mutta vaikkapa kuuluisa Nikkor 105mm f/2.5 toimi jo vuosikymmeniä sitten tässä suhteessa esimerkillisesti.

        Ärsyttävän heikon bokehin voi toisinaan tunnistaa helposti. Esimerkiksi kuvan epäteräviksi jääneillä alueilla esiintyvien, ympäristöään selvästi kirkkaampien valopisteiden muodosta voi toisinaan suoraan päätellä objektiivin himmenninlehtien lukumäärän ja muodon. Myös useimmat peiliobjektiivit paljastuvat samasta syystä verrattain helposti, koska tuollaiset epäterävät valopisteet piirtyvät tallentuneeseen kuvaan pieninä renkaina. Joku tosin tykkää tällaisista koristeista.


      • EsaKivivuori
        Summipummi kirjoitti:

        Pehmeästi piirtävän optiikan muodostamaa kuvaa on vaikea myöhemmin, valotuksen jälkeen terävöittää. Terävästi piirtävän objektiivin jälkeä on sen sijaan varsin helppo pehmentää. Siispä hyvä, muotokuvaukseen sopiva objektiivi piirtää nimenomaan terävästi. Lopputulosta voi sitten fotosoppailla mielensä mukaan.

        Tämä ns. bokeh on sitten toinen juttu. Jos objektiivi on todella hyvä, niin se piirtää fokuksessa olevat kohteet terävääkin terävämmin, mutta fokuksen ulkopuolelle siirryttäessä kohteet piirtyvät parhaassa tapauksessa "miellyttävän" epäterävinä. Tosin tuota "miellyttävää" epäterävyyttä on hieman vaikea kuvailla, mutta vaikkapa kuuluisa Nikkor 105mm f/2.5 toimi jo vuosikymmeniä sitten tässä suhteessa esimerkillisesti.

        Ärsyttävän heikon bokehin voi toisinaan tunnistaa helposti. Esimerkiksi kuvan epäteräviksi jääneillä alueilla esiintyvien, ympäristöään selvästi kirkkaampien valopisteiden muodosta voi toisinaan suoraan päätellä objektiivin himmenninlehtien lukumäärän ja muodon. Myös useimmat peiliobjektiivit paljastuvat samasta syystä verrattain helposti, koska tuollaiset epäterävät valopisteet piirtyvät tallentuneeseen kuvaan pieninä renkaina. Joku tosin tykkää tällaisista koristeista.

        Muotokuvaoptiikassa on muitakin elementtejä kuin piirto, eikä photarin softaus vastaa optiikan omaa "kädenjälkeä". eri asia on sitten se, mikä termi "muotokuva" tänä päivänä itse kullekin tarkoittaa. Tarjonta on runsasta ja joukkoon mahtuu aika lailla huttua.

        Tärkeämpää kuin pohdiskella eroja objektiivien A,B ja C välillä on erityisesti henkilöohjaus ja valaisun hallitsimen. Viimemainittu näyttää olevan aika hakusessa.

        PS.
        On toki totta, että mahd. teräväpiirtoista voi käyttää sitten monissa muissakin asioissa turhaa himmentelemättä.


      • Pehmeästi
        Summipummi kirjoitti:

        Pehmeästi piirtävän optiikan muodostamaa kuvaa on vaikea myöhemmin, valotuksen jälkeen terävöittää. Terävästi piirtävän objektiivin jälkeä on sen sijaan varsin helppo pehmentää. Siispä hyvä, muotokuvaukseen sopiva objektiivi piirtää nimenomaan terävästi. Lopputulosta voi sitten fotosoppailla mielensä mukaan.

        Tämä ns. bokeh on sitten toinen juttu. Jos objektiivi on todella hyvä, niin se piirtää fokuksessa olevat kohteet terävääkin terävämmin, mutta fokuksen ulkopuolelle siirryttäessä kohteet piirtyvät parhaassa tapauksessa "miellyttävän" epäterävinä. Tosin tuota "miellyttävää" epäterävyyttä on hieman vaikea kuvailla, mutta vaikkapa kuuluisa Nikkor 105mm f/2.5 toimi jo vuosikymmeniä sitten tässä suhteessa esimerkillisesti.

        Ärsyttävän heikon bokehin voi toisinaan tunnistaa helposti. Esimerkiksi kuvan epäteräviksi jääneillä alueilla esiintyvien, ympäristöään selvästi kirkkaampien valopisteiden muodosta voi toisinaan suoraan päätellä objektiivin himmenninlehtien lukumäärän ja muodon. Myös useimmat peiliobjektiivit paljastuvat samasta syystä verrattain helposti, koska tuollaiset epäterävät valopisteet piirtyvät tallentuneeseen kuvaan pieninä renkaina. Joku tosin tykkää tällaisista koristeista.

        Aiheeseen sopiva bokeh on kovin helppo lisätä kuvaan jälkikäteen kuvankäsittelyssä. Silloin voi käyttää objektiivissa aukkoa joka piirtää terävimmin.
        Objektiivin bokehlla on aina jumissa tiettyyn aukkoarvoon ja kuvausetäisyyteen. Kuvankäsittelyssä sumennusta voi helposti säätää mieleisekseen tai/ja voi halutessaan simuloida tunnettujen objektiivien sumennusta.
        Esim
        http://www.alienskin.com/tutorials/exposure-bokeh-basics/


      • Summipummi
        Pehmeästi kirjoitti:

        Aiheeseen sopiva bokeh on kovin helppo lisätä kuvaan jälkikäteen kuvankäsittelyssä. Silloin voi käyttää objektiivissa aukkoa joka piirtää terävimmin.
        Objektiivin bokehlla on aina jumissa tiettyyn aukkoarvoon ja kuvausetäisyyteen. Kuvankäsittelyssä sumennusta voi helposti säätää mieleisekseen tai/ja voi halutessaan simuloida tunnettujen objektiivien sumennusta.
        Esim
        http://www.alienskin.com/tutorials/exposure-bokeh-basics/

        Aika fakiiri olet, jos yrität jälkikäteen lisätä mieleisesi bokehin vaikkapa tyypillisen peiliobjektiivin tuottamaan kuvaan. Mutta kenties sinä käsitteletkin syntyvät donitsit ihan yksitellen? Onhan se tietenkin hauskaa ajanvietettä, jos aikaa riittää.


      • Summipummi
        EsaKivivuori kirjoitti:

        Muotokuvaoptiikassa on muitakin elementtejä kuin piirto, eikä photarin softaus vastaa optiikan omaa "kädenjälkeä". eri asia on sitten se, mikä termi "muotokuva" tänä päivänä itse kullekin tarkoittaa. Tarjonta on runsasta ja joukkoon mahtuu aika lailla huttua.

        Tärkeämpää kuin pohdiskella eroja objektiivien A,B ja C välillä on erityisesti henkilöohjaus ja valaisun hallitsimen. Viimemainittu näyttää olevan aika hakusessa.

        PS.
        On toki totta, että mahd. teräväpiirtoista voi käyttää sitten monissa muissakin asioissa turhaa himmentelemättä.

        Tottahan toki muotokuvaobjektiiveissa on muitakin elementtejä kuin piirto. Esimerkiksi kontrasti ja mahdolliset värivirheet ("chromatic aberration").

        Oletko koskaan nähnyt alkuperäisen Nikkor 105mm f/2.5:n aikaansaamaa jälkeä. Se on niin uskomattoman kaunista, että yo. väitteesi alkaa tuntua hiukkasen omituiselta.

        http://www.mir.com.my/rb/photography/companies/nikon/nikkoresources/105mmnikkor/105mm25.htm


      • Pehmeästi
        Summipummi kirjoitti:

        Aika fakiiri olet, jos yrität jälkikäteen lisätä mieleisesi bokehin vaikkapa tyypillisen peiliobjektiivin tuottamaan kuvaan. Mutta kenties sinä käsitteletkin syntyvät donitsit ihan yksitellen? Onhan se tietenkin hauskaa ajanvietettä, jos aikaa riittää.

        Vai tyypillisellä peiliobjektiivilla sinä kuvaat muotokuvia?
        Onhan minulla tuollainen vanha Nikkor, muttase nyt ei mitenkään liity tähän keskusteluun. Enkä tunne yhtään mammattikuvaajaa joka kuvaa muotokuvia alkuperäisellä 105 mm Nikkorilla.
        Kuvankäsittelystä et näemmä ymmärrä mitään.


      • Summipummi
        Pehmeästi kirjoitti:

        Vai tyypillisellä peiliobjektiivilla sinä kuvaat muotokuvia?
        Onhan minulla tuollainen vanha Nikkor, muttase nyt ei mitenkään liity tähän keskusteluun. Enkä tunne yhtään mammattikuvaajaa joka kuvaa muotokuvia alkuperäisellä 105 mm Nikkorilla.
        Kuvankäsittelystä et näemmä ymmärrä mitään.

        Niin, jos tuntisit hieman paremmin objektiivien kehityshistoriaa, niin et kirjoittelisi sellaisia hölmöyksiä tuosta optiikkaklassikosta.
        Mutta kuten jo aiemmin totesin, aika fakiiri olet, jos sinä digikuvan jälkikäsittelyllä lisäät kuvaan haluamasi bokehin. Sillä taidolla sinulle löytyisi varmaan töitä ihan mistä vaan..

        Muuten on kyllä tavallaan totta, että bokehissa kuvausetäisyydellä on merkitystä. Tosin näin väittäessäsi sinä koet maailmasi varmaan täysin kaksiulotteisena. Minä koen kyllä ympäröivän maailman paljon mieluummin kolmiulotteisena..

        Se, että et tunne mammattikuvaajia, on tietenkin sinun ongelmasi.


      • Pehmeästi
        Summipummi kirjoitti:

        Niin, jos tuntisit hieman paremmin objektiivien kehityshistoriaa, niin et kirjoittelisi sellaisia hölmöyksiä tuosta optiikkaklassikosta.
        Mutta kuten jo aiemmin totesin, aika fakiiri olet, jos sinä digikuvan jälkikäsittelyllä lisäät kuvaan haluamasi bokehin. Sillä taidolla sinulle löytyisi varmaan töitä ihan mistä vaan..

        Muuten on kyllä tavallaan totta, että bokehissa kuvausetäisyydellä on merkitystä. Tosin näin väittäessäsi sinä koet maailmasi varmaan täysin kaksiulotteisena. Minä koen kyllä ympäröivän maailman paljon mieluummin kolmiulotteisena..

        Se, että et tunne mammattikuvaajia, on tietenkin sinun ongelmasi.

        Kerroppa sin esimerkkejä ammattikuvaajista jotka kuvaavat muotokuvia alkuperäisellä 105 mm Nikkorilla?
        Alkuperäinen Nikkor-P 10.5cm f/2.5 julkaistiin vuonna 1953.
        Micro Nikkor 105mm f/4 on julkaistu vuonna 1975.
        Micro-Nikkor 105mm f/2.8 tuli kai markkinoille 1990.
        http://www.mir.com.my/rb/photography/companies/nikon/nikkoresources/late70nikkor/telephoto/105mm.htm

        En usko, että kukaan kuvaa enää muotokuvia tuolla 1953 julkaistulla, toimineeko edes nykyisissä kameroissa?
        Mun Micro Nikkor on tuo f/4 versio.


      • manuaalinen

        Onhan tuossa ”alkuperäisessä” Nikkorissa manuaalinen tarkennus kuten Samyangissakin.
        Varmaan sen takia ihan kiva?


      • Summipummi
        manuaalinen kirjoitti:

        Onhan tuossa ”alkuperäisessä” Nikkorissa manuaalinen tarkennus kuten Samyangissakin.
        Varmaan sen takia ihan kiva?

        Sattuneista syistä huomattavan suuri osa kuuluisimmista muotovalokuvista on kyllä tehty käsitarkennuksella.


    • hyvä_zoomikin_ok

      Asiahan ei minulle kuulu, mutta 135mm objektiivissa pitäisi olla automaattitarkennuksen lisäksi kuvanvakain. Jos tuo Samyang on vielä erityisen tarkkapiirtoinen, niin asia korostuu. Jos se tulee vain studiokäyttöön jalustalla ja/tai salamilla, niin ei välttämättä niin väliä. Onhan se nyt ihan järjetöntä, että ostetaan joku maksimaalisen tarkka objektiivi ja sitten tehdään kameraa heiluttamalla kuvista yhtä suttusia kuin kittiobjektiivilla... Tolla f/2.0 aukolla terävyysalue jää myös tarpeettoman lyhyeksi mun makuun. Käsitarkennus vaikeuttaa ongelmaa. Tavallisella peilietsimellä ei täsmällinen tarkennus onnistu. Pitää olla elektroninen etsin tai käyttää zoomausta näytöllä. Croppikennoisessa 135mm ei sovellu muotokuvaukseen ollenkaan.

      Joillakin tuntuu olevan muotokuvaukseen sellainen asenne, että mitä kauempaa pitemmällä putkella, niin aina parempi. Ettei vaan tulisi "laajakulmaefektiä"... Eiköhän suurin osa niiden kuvien katsojista ole kuitenkin maallikkoja, jotka eivät näe eroa 2 tai 4 metrin päästä otetun kuva välillä. Ja enemmistöllä kuvattavista ei tavallisesti ole niin iso nenä, että sitä pitäisi latistaa mahdollisimman paljon. Rajausvaraakin pitäisi jättää. Nykyään rajauksen hienosäätö kun on vaivatonta filmiaikaan verrattuna. Croppikennoisessa 50mm on mun mielestä muotokuvien ottamiseen ihan hyvä.

      • järjetöntä

        Satutko tietämään että vain muutamilla valotusajoilla kuvanvakaimesta on hyötyä. Kaikilla muilla valotusajoilla ja jalustalta kuvatessa siitä on pelkkää haittaa.
        Sinulle 50 milinen on varmaan ihan hyvä muotokuvaobjektiivi. Varsinkin jos kuvaat vain sellaisia joilla on liian pieni nenä.


      • hyvä_zoomikin_ok
        järjetöntä kirjoitti:

        Satutko tietämään että vain muutamilla valotusajoilla kuvanvakaimesta on hyötyä. Kaikilla muilla valotusajoilla ja jalustalta kuvatessa siitä on pelkkää haittaa.
        Sinulle 50 milinen on varmaan ihan hyvä muotokuvaobjektiivi. Varsinkin jos kuvaat vain sellaisia joilla on liian pieni nenä.

        Muutamilla valotusajoilla...? Mitä sä nyt taas tollakin yrität selittää? Muutenkin valon ollessa rajallinen on käytännössä vain "muutama valotusaika", jota kannattaa käyttää. Väitätkö ettei kuvanvakaimesta ole hyötyä juurikin tällä alueella? Miksi siitä pitäisi olla hyötyä muilla valotusajoilla? Tuota tiettyä valotusaikaväliä lyhyemmilläkin ajoilla hyvässä valossa kuvanvakain helpottaa tähtäystä. Tiedäthän että sen saa tarvittaessa pois päältä?


      • zoomikinko
        hyvä_zoomikin_ok kirjoitti:

        Muutamilla valotusajoilla...? Mitä sä nyt taas tollakin yrität selittää? Muutenkin valon ollessa rajallinen on käytännössä vain "muutama valotusaika", jota kannattaa käyttää. Väitätkö ettei kuvanvakaimesta ole hyötyä juurikin tällä alueella? Miksi siitä pitäisi olla hyötyä muilla valotusajoilla? Tuota tiettyä valotusaikaväliä lyhyemmilläkin ajoilla hyvässä valossa kuvanvakain helpottaa tähtäystä. Tiedäthän että sen saa tarvittaessa pois päältä?

        Et siis tiedä millä valotusajoilla kuvanvatkaimesta on hyötyä joten kommenttisi ovat pelkkää hölmöilyä?
        Kannattaako julkaista täällä ettei ymmärrä mitään po. asiasta?


      • Prokuristi

        Taas meni inttämiseksi ja mollailuksi. Mitähän jos tietäjät kertoisivat miten asia on, eikä pelkästään syyttäisi muita tyhmiksi?

        Optisen kuvanvakaajan edut: saa tärinättömiä kuvia pitemmillä valotusajoilla käsivaralta.
        Optisen kuvanvakaajan haitat: huonontaa optiikan optista suorituskykyä (lisää linssejä/prismoja/liikkuvia osia/heijastuspintoja). Painavampi. Kalliimpi. Kuluttaa patteria.

        Mitään ei siis saa ilmaiseksi. Pitkiin optiikoihin vakaaja tulee aika lailla vakiona, mutta lyhyissä ei. Esimerkisi Fuji ei laittanut vakaajaa 16-55mm f/2,8 zoomiin, koska sanoi siitä tulevan liian iso ja raskas. Zeiss ei laita vakaajia mihinkään huippuoptiikkoihinsa, eikä automaattitarkennusta, koska kumpikin on haitaksi absoluuttista laatua haettaessa. Paras 135mm taitaa muuten olla Zeissin 135 f/2, mutta käsitarkenteinen.


      • Prokuristi

        Jos muuten absoluuttisesti terävintä optiikkaa etsii väliltä normaali-potrettitele, niin vastaus tulee ihan muualta kuin zeiss-canon-nikon-sigma-samyang -linjalta: Coastal Optics, nykyään Jenopticin omistama spesialiteettifirma. Jotkut testaajat antoivat 60mm makrolle kuusi tähteä asteikolla 1-5…

        Kaksi mallia, 60 ja 105mm. Hinnat siinä 5000€ pinnassa alvi…

        http://www.jenoptik-inc.com/coastalopt-standard-lenses.html

        Notta jos haluatte brassailla nippelitiedolla… (kuten minä tässä).


      • hyvä_zoomikin_ok
        Prokuristi kirjoitti:

        Taas meni inttämiseksi ja mollailuksi. Mitähän jos tietäjät kertoisivat miten asia on, eikä pelkästään syyttäisi muita tyhmiksi?

        Optisen kuvanvakaajan edut: saa tärinättömiä kuvia pitemmillä valotusajoilla käsivaralta.
        Optisen kuvanvakaajan haitat: huonontaa optiikan optista suorituskykyä (lisää linssejä/prismoja/liikkuvia osia/heijastuspintoja). Painavampi. Kalliimpi. Kuluttaa patteria.

        Mitään ei siis saa ilmaiseksi. Pitkiin optiikoihin vakaaja tulee aika lailla vakiona, mutta lyhyissä ei. Esimerkisi Fuji ei laittanut vakaajaa 16-55mm f/2,8 zoomiin, koska sanoi siitä tulevan liian iso ja raskas. Zeiss ei laita vakaajia mihinkään huippuoptiikkoihinsa, eikä automaattitarkennusta, koska kumpikin on haitaksi absoluuttista laatua haettaessa. Paras 135mm taitaa muuten olla Zeissin 135 f/2, mutta käsitarkenteinen.

        "Optisen kuvanvakaajan haitat: huonontaa optiikan optista suorituskykyä (lisää linssejä/prismoja/liikkuvia osia/heijastuspintoja)."

        Onko noin? Toki liikkuvia osia tulee lisää, mutta tarvitseeko objektiiviin lisätä linssejä/prismoja/(merkittäviä) heijastuspintoja valon tielle pelkästään kuvanvakaimen takia? Mulla on ollut sellainen käsitys, että kuvanvakain liikuttaa linssejä, jotka muutenkin kuuluvat linssistöön tai objektiivi ainakin suunnitellaan alusta lähtien kuvanvakain huomioiden. Ja kun linssejä on ilman kuvanvakaintakin helposti 10-20, niin luulenpa, että sen vaikutus on enemmänkin teoreettinen, kuten on myös automaattitarkennuksen kohdalla. Ja kumpikaan ei kuluta patteria, kun sen ottaa pois päältä. Jos puhuttaisiin merkittävästä kuvanlaatuhaitasta, niin markkinoilla olisi varmastikin enemmän kuvanvakaimettomia versioita muuten vastaavista malleista.

        Kuvanvakaimia on toki laitettu joihinkin putkiin hieman kyseenalaisin perustein. Hyvä esim. on http://www.rajalacamera.fi/canon-ef-s-10-18-4-5-5-6-is-stm.html Noin laajakulmaisessa siitä on selvää hyötyä vain liikkumattomia maisemia kuvatessa. Ihmettelen miten tuo malli voi silti olla niin halpa ja hyväksi kehuttu.

        Edelleen epäilen, että viimeksi nimimerkillä "zoomikinko" kirjoittanut henkilö sairastaa skitsofreniaa. Tunnen erään ko. tautia sairastavan, jonka jutuissa (mm. sosiaalisessa mediassa) on erityisen ominaista totaalinen kyvyttömyys tunnistaa omaa hölmöilyään ja syyttää samanlaisesta hölmöilystä muita ihmisiä.


      • Prokuristi

        Kaikki ylimääräinen liikuteltava tavara ja konstruktiot, jotka eivät suoraan ole parantamassa optista suorituskykyä, huonontavat sitä. Paitsi olemassaolollaan, niin myös siksi, että ne tuovat lisää rajoittavia parametrejä optiseen suunnitteluun.

        Toki on niin, että ero voipi olla marginaalinen normikäyttäjä kannalta, mutta on se sillä kuitenkin, ainakin Zeissin* insinöörin takaraivossa.

        *) kun eivät laita sen enempää vakaimia kuin automaattitarkennustakaan parhaisiin luomuksiinsa.


      • Prokuristi

        Vielä lisäys: kyllä vakaajasta voi olla hyötyä laajakulmassakin, kun ei jahdata ihan viimeisiä resoluutionpirskaleita. Yhdellä maastoreissulla oli mukana vain Canon 5D ja 24-105mm zoomi, jossa vakaaja. Sillä sain tiristettyä käyttökelpoisen kuvan 1,5 sekunnin valotusajalla, käsivaralta. Ei olisi kokemuksen mukaan onnistunut alle 1/4 sekunnin vakaamattomalla 24 millisellä. Pitkillä ajoilla kuvaaminen on sukua ammunnalle, aikoinaan oli pakko (ei vakaajia ja Tri-X prässätty 31 DIN:iin) saada kuvia 1/15 sekunnilla 200 millisellä putkella. Jos on ampunut 4 valiota intissä, ei vakaaja ole ihan yhtä välttämätön… :-)


      • Tri-pod
        Prokuristi kirjoitti:

        Vielä lisäys: kyllä vakaajasta voi olla hyötyä laajakulmassakin, kun ei jahdata ihan viimeisiä resoluutionpirskaleita. Yhdellä maastoreissulla oli mukana vain Canon 5D ja 24-105mm zoomi, jossa vakaaja. Sillä sain tiristettyä käyttökelpoisen kuvan 1,5 sekunnin valotusajalla, käsivaralta. Ei olisi kokemuksen mukaan onnistunut alle 1/4 sekunnin vakaamattomalla 24 millisellä. Pitkillä ajoilla kuvaaminen on sukua ammunnalle, aikoinaan oli pakko (ei vakaajia ja Tri-X prässätty 31 DIN:iin) saada kuvia 1/15 sekunnilla 200 millisellä putkella. Jos on ampunut 4 valiota intissä, ei vakaaja ole ihan yhtä välttämätön… :-)

        Niin, ja näitä mestarilaukauksia sitten onkin netti pullollaan..


    • Canonisti_minäkin

      Jos APS-C kenno on ok, niin tällä hetkellä Fujin f/1.2 56 mm ja f/2.0 90 mm on tällä hetkellä aika lyömätön pari niin amatööri- kuin ammattikäytössä. Hinta/laatu on kohdallaan, kuvaat X Pro1:llä tai X T1:llä.

      • Kun tähän nyt vielä palattiin niin joskus aikoinaan olisikohan ollut -60 vai -70 luvulla ainakin järkkäreissä oli aika yleistä käyttää 135 mm optiikkaa muotokuvauksiin. Ne tietysti olivat siihen aikaan "täyskennoisia" kinofilmirunkoja.

        Kroppirungollahan lähelle päästään 90 mm optiikalla eikä pidempikään ole haitaksi jos vaan etäisyyttä saadaan riittävästi. Sen sijaan liian lyhyt optiikka saa kasvot helposti "lusikkaan katsoneen" näköisiksi.

        On valitettavaa, että eri merkkisten kameroiden optiikat eivät sovi suoraan muihin, olisikin syytä standardisoita nuo kiinnitykset kuten kävi kännylatureillekin vaikka valittiinkin mielestäni väärä liitin tyyppi (liian hento).


      • 920
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kun tähän nyt vielä palattiin niin joskus aikoinaan olisikohan ollut -60 vai -70 luvulla ainakin järkkäreissä oli aika yleistä käyttää 135 mm optiikkaa muotokuvauksiin. Ne tietysti olivat siihen aikaan "täyskennoisia" kinofilmirunkoja.

        Kroppirungollahan lähelle päästään 90 mm optiikalla eikä pidempikään ole haitaksi jos vaan etäisyyttä saadaan riittävästi. Sen sijaan liian lyhyt optiikka saa kasvot helposti "lusikkaan katsoneen" näköisiksi.

        On valitettavaa, että eri merkkisten kameroiden optiikat eivät sovi suoraan muihin, olisikin syytä standardisoita nuo kiinnitykset kuten kävi kännylatureillekin vaikka valittiinkin mielestäni väärä liitin tyyppi (liian hento).

        Tiukkoihin lähikuviin tarvitaan 135 mm kinovastaavan kuvakulmaa/perspektiiviä mutta 85-100 mm normaaleihin puolivartalokuviin on hyvä.
        Kinoformaatti on kökkö muotokuviin, mieluusti sen rajaa 4:3 suhteelle niin ei tule pystykuvissa turhaa sälää kuvan ylä/alaosaan ja sivusuunnassa on useinmiten sopivasti tilaa, tämä vähentää myös tarvittavia millejä.


      • 920 kirjoitti:

        Tiukkoihin lähikuviin tarvitaan 135 mm kinovastaavan kuvakulmaa/perspektiiviä mutta 85-100 mm normaaleihin puolivartalokuviin on hyvä.
        Kinoformaatti on kökkö muotokuviin, mieluusti sen rajaa 4:3 suhteelle niin ei tule pystykuvissa turhaa sälää kuvan ylä/alaosaan ja sivusuunnassa on useinmiten sopivasti tilaa, tämä vähentää myös tarvittavia millejä.

        Kuvan voi ottaa myös pystykuvana jolloin turhat roinat jäävät pois sivuilta, jos niitä sitten on kohteen ylä tai ala puolella niin kuvan käsittely auttaa jos kuvaushetkellä niihin ei ole mahdollista vaikuttaa.

        Sinänsä aiheellinen huomio kun olen joskus katsellut porukan selfieitä niin taustaan ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota riittävästi ja kännykameran terävyysalue on täysin sopimaton noihin omiin kuviinkin. Ainakin pitää kiinnittää suurta huomiota mitä siellä takana piilee.

        Kuvan kroppaaminen jälkeen kuvauksen ei suuria vaadi ja nyky ohjelmilla saa ketsuppipullotkin katoamaan. Kun pikseleitä on riittävästi ja tausta häivytetty suurella aukolla ei kuvasuhde ole ratkaiseva.

        Toisaalta nykyrungoissahan kuvasuhteen voi valita mieleisekseen 1:1, 3:2, 4:3 tai 16:9:n.


      • 920
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Kuvan voi ottaa myös pystykuvana jolloin turhat roinat jäävät pois sivuilta, jos niitä sitten on kohteen ylä tai ala puolella niin kuvan käsittely auttaa jos kuvaushetkellä niihin ei ole mahdollista vaikuttaa.

        Sinänsä aiheellinen huomio kun olen joskus katsellut porukan selfieitä niin taustaan ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota riittävästi ja kännykameran terävyysalue on täysin sopimaton noihin omiin kuviinkin. Ainakin pitää kiinnittää suurta huomiota mitä siellä takana piilee.

        Kuvan kroppaaminen jälkeen kuvauksen ei suuria vaadi ja nyky ohjelmilla saa ketsuppipullotkin katoamaan. Kun pikseleitä on riittävästi ja tausta häivytetty suurella aukolla ei kuvasuhde ole ratkaiseva.

        Toisaalta nykyrungoissahan kuvasuhteen voi valita mieleisekseen 1:1, 3:2, 4:3 tai 16:9:n.

        Juu, paljolta tulee otettua muotokuvat pystyyn ja silloin on kiva kun on joku 4:3 kuvasuhde. Ja vaakakuvissa sama juttu, turha leveys pois ja korkeutta sopivasti 4:3 suhteella.
        Tuo kuvasuhteen rajaaminen kamerassa onkin sitten kinkkisempi juttu.
        Oly E-M1 kuvaa 4:3, kun siinä muuttaa asetuksista vaikka 3:2 etsin näyttää niin ja RAW-kuvaan tulee asetukseksi 3:2 vaikka se edelleen ottaakin 4:3 kuvia.
        C 5mark kolmonen ottaa 3:2 kuvia normaalisti, käyttämällä 4:3 rajausta kuva otetaan siihen muotoon mutta rajaus ei näy etsimessä, vain takanäytöllä. Huono juttu. Onneksi tähyslasille saa hiusristikon joka auttaa rajaamisessa ja croppauksen voi tehdä myöhemmin. Vanhempiin vitosiin oon tehnyt tähyslasille tussilla merkit miten pitää rajata. Käyhän se niinkin.
        Nikonin jossain malleissa saa valittua 5:4 kuvasuhteen joka näkyy etsimessä ja tulee myös kuviin, paras näistä vaihtoehdoista.
        Itse tykkäisin 4:3 kennosta jossa leveys olis kinokennon leveys, ei menisi pikseleitä hukkaan.


    • paskaaki6346

      Paras hintalaatusuhde portrait kuviin on varmaankin rokinon/samyang 85mm 1.4, ei siitä paljoa parane/halpene

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1868
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1808
    3. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      117
      1791
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      70
      1577
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      60
      1432
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1246
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1153
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1128
    9. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1127
    10. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1125
    Aihe