Meillä 7kk pentu, jonka kanssa alkaa olla suht stressaavaa asua. En haluaisi koirasta luopua, mutta haukkuu kerrostalon äänille ja ulkoillessa vetää hihnassa ja on remmiräyhääjä. Sosiaalistettu ollaan kyllä, eikä mitään ikävää pitäisi olla tässä taustalla. Rappukäytävässä ihmiset pelkää pentua, koska on vahtihaukkuja ja ihmisen ohittaessa alkaa haukkumaan, mutta ei ole aggressiivinen. Pizzakuskitkaan uskalla enään tulla ovelle, vaan odottelee hissin luona ja kyselee että onko koira kotona. Lenkkeily on yhtä helvettiä, minulla kädet rikki kun vetää niin kovasti. Vedonestovaljaista ei apua ja kaksi kuonopantaakin kokeiltu, jotka molemmat sai rikki. Yöaikaan lenkkeillessä, kun ihmisiä ei ole ulkona ei vedä hihnassa ja kulkee nätisti. En tiedä johtuuko stressistä kaupungissa? Maalla ollessamme koira saa olla vapaana pihalla ja on selvästi onnellinen.. Eroahdistusta löytyy myös.. Kotoa poissa ollessa on milloin patjaa ja milloin kenkiä tms. Tuhottuna. Onko tässä enään muita vaihtoehtoja kuin luopuminen?
Koira ei sopeudu kerrostaloon
33
1705
Vastaukset
- mitäjäitekemättä
Sosiaalistaminen hyvä, mutta mites on tottelevaisuuskoulutuksen laita? Koira oppii kauniit käytöstavat kun se ohjataan kauniisiin tapoihin ja myös osataan vaatia niitä. Huonoja tapoja ei pidä sietää yhtään vaan keskittyä siihen että koira toimii ihmisen tahdon mukaisesti. Ei se mitään stressiä ole vaan tapojen puutetta. Nuorella koiralla tuhoaminen on tavallista ja se loppuu aikanaan kun vaan perusasiat on kunnossa.
- alkeetensin
Liikunnan puute ja älyllisten tehtävien tekemättömyys aiheuttaa tuollaista käytöstä. Pentua aletaan heti tullessa opettaan vaikka olisi kuinka pieni ja söpö, tavoille. Meidän koira on vajaa kolme, eikä ole koskaan tuhoja tehnyt, on pienestä pitäen ostettu älypelejä ja liikuttu ulkona paljon, vaikka kääpiökoira onkin (käppänä).
- Stressaantunut
Älypele meilläkin. Ongelmana ei ole aktivoinnin puute, vaan ehkä lähinnä se, että pentu todella todella vilkas.. 3h keppien heittely ja juoksutus ulkona ei auta yhtään, energiaa on kuin pienessä kylässä. Myönnän myös, että napakampi minun olisi pitänyt olla alusta lähtien. Kuitenkin perus käskyt menee ihan ok, mutta lenkillä en enään kertakaikkiaan pärjää. Eilen jopa kaaduin kumoon kun kiskas yhtäkkiä.. Vaikka ihan aikuinen ihminen olen. Hävettää koiran kanssa kulkea ulkona kun hirveä rähinä ja minä menen perässä kun räsynukke. Kuonopannasta on ollut apua sen aikaa kun on kestänyt, eli max 2 lenkkiä.. Jos ei oteta huomioon koiran pomppimista kuin gaselli.
- Totem1
Laita koiralle ketjupanta ja anna rynnätä kerran kunnolla sitä päin. Sitten muistuta että näin käy kun ei usko mitä sanotaan... nyt kulje nätisti niin on helpompi itsesikin olla. Koira oppii uskomattoman helposti kulkemaan sen kanssa nätisti. Pidä koira aivan vierelläsi kun kuljette ja päästä vain silloin tällöin hetkeksi tarpeilleen. Näin ehkäiset tässä vaiheessa sen ettet lennä kuin leppäkeihäs koirasi oikkujen mukaan.
Ja rappukäytävässä kulkiessanne käytä koiralla kuonokoppaa ettei hauku eikä pääse tarjoamaan hampia kenenkään hanuriin.
Panosta nyt samanaikaisesti kuriin ja luottamuksen saamiseen. Nuo molemmat loksahtaa kyllä aikanaan paikalleen kun koira tulee aikuiseksi. Ja herrantähden, pidä tänä aikana omat hermosi kurissa, äläkä suotta huuda ja hermoile koiralle. Se tekee vielä ihan mielellään kaiken mitä haluat, mutta hermoilee sinun hermoiluasi. Naama peruslukemille vaikka koira keksisi mitä kivaa sinun tai muiden pään menoksi. - jföfj
Totem1 kirjoitti:
Laita koiralle ketjupanta ja anna rynnätä kerran kunnolla sitä päin. Sitten muistuta että näin käy kun ei usko mitä sanotaan... nyt kulje nätisti niin on helpompi itsesikin olla. Koira oppii uskomattoman helposti kulkemaan sen kanssa nätisti. Pidä koira aivan vierelläsi kun kuljette ja päästä vain silloin tällöin hetkeksi tarpeilleen. Näin ehkäiset tässä vaiheessa sen ettet lennä kuin leppäkeihäs koirasi oikkujen mukaan.
Ja rappukäytävässä kulkiessanne käytä koiralla kuonokoppaa ettei hauku eikä pääse tarjoamaan hampia kenenkään hanuriin.
Panosta nyt samanaikaisesti kuriin ja luottamuksen saamiseen. Nuo molemmat loksahtaa kyllä aikanaan paikalleen kun koira tulee aikuiseksi. Ja herrantähden, pidä tänä aikana omat hermosi kurissa, äläkä suotta huuda ja hermoile koiralle. Se tekee vielä ihan mielellään kaiken mitä haluat, mutta hermoilee sinun hermoiluasi. Naama peruslukemille vaikka koira keksisi mitä kivaa sinun tai muiden pään menoksi.No, sen voin sanoa ettei luottamusta saa opettamalla koiraa pelkäämään. Se tarjoamasi ketjupanta tai mikä tahansa panta, joka painaa koiran hengitysputkea
on kuin käsi, joka pitää kurkusta kiinni ja kuristaa. Koira pelästyy sitä eikä taatusti luota siihen hihnan toisessa päässä olijaan. Toiseksi, koiralle voi tulla pysyvä vamma. Kädestä syöttämisellä saa paremman tuloksen luottamuksen luomiseen. Valjaat on ehdottomasti paremmat, koiran kuin koiran saa sivuun jos tulee haastavia tilanteita. Ei riitä, että oma koira on tasapainoinen ja osaa kulkea ihmisten ilmoilla. Kaikki omistajat ei hallitse koiriaan tai osaa ohittaa oikein yms.
Kuonokoppa sen sijaan voisi olla tosi hyvä. Estää mahdolliset vahingot. - fjljgd
"Stressantunut" Tiedoksesi; kepin heitto ei rauhoita vaan villitsee. Esimerkiksi juokseminen pyörän vieressä väsyttää enemmän. Piilottele nameja etsittäväksi.
- mitäjäitekemättä
Ketjupanta on hyvä väline oikein käytettynä. Nuo puheet pelkäämisestä on ihan höpötystä. Valjailla ei isoa vahvaa koiraa tosiaankaan pidellä, vaarallista väittää tuommoista. Itselläni on kokemusta isokokoisesta remmirähjästä. Panosta koiran hallintaan, talutat lyhyellä hihnalla ja vaadit keskittymään sinuun ja käskyihisi, eikä saa huuhailla mihinkään. Sehän on parhaassa oppimisiässä. Koiran luottamus on seurausta siitä kun asiat sujuvat. Nythän on niinpäin että omistaja ei voi luottaa koiraansa. Mutta sehän on ihan kakara vielä, omistajan tehtävä on sen kouluttaminen yhteiskuntakelpoiseksi. Käärippä hihat ja ryhdy töihin!
- sflskfls
Koiraltasi puuttuu säännöt ja rajat. Se on todennäköisesti myös epävarma/turhautunut eikä pidä sinua turvallisena. Ehkä olet vetänyt sitä kireässä hihnassa itseäsi kohti ja se on oppinut, että ihmiset ovat vaarallisia. Ilmeisesti iso koira eli tarvitsee paljon liikuntaa. Voisit juoksuttaa sitä pyörän vieressä. Tasainen laukka rauhottaa koiraa.
Lohduksesi voin kertoa, että jokainen koira on yksilö. Ensin pitäisi selvittää mikä koiraa motivoi eli mikä saa sen tekemään ihan mitä vaan sen haluat tekevän. Toiseksi; jos haluaa rauhottaa koiraa, sen aivot haastetaan = koulutus. Jokaisella rodulla on ollut alkujaan joku käyttötarkoitus, sitä koiran pitäisi ns. saada tehdä leikin muodossa tai harrastaa.
Mulla on Australianterrieri, joka kuuluu entisiin työkoiriin eli se ei ole sylikoira, joka makaisi tyytyväisenä sohvalla. Sitä motivoi ruoka ja vinkulelut. Olen käynyt sen kanssa agilityssä ja sen on sen juttu. Meillä on ollut aina radio päällä kun emme ole kotona (asutaan kerrostalossa). Äänet rapusta ei kuulu ja ihmisen puhe/musiikki radiosta peittää rapusta tulevat äänet. Sen lisäksi jätän sille puuhaa = erilaisia leluja joiden sisälle voi laittaa nameja (arpanoppa), wc-paperirulla (sen sisälle nameja) ja
se tyhjän margariinirasian sisään ja se ylösalaisin olevan korin sisään tms.
Vetämisestä hihnassa; meillä meni melkein kolme vuotta saavuttaakseni sen tilanteen ettei koira vedä ollenkaan. Joo, koira painaa 6kg, siitä huolimatta se veti minut, ison ihmisen, nurin talvella ja silloin päätin ettei muuten enää vedä.
Tapoja on monia. Itse kokeilin ensin pysähtyä kun hihna kiristyy ja odotetaan, että koira tulee sivuun vierelle. Ei toiminut tällä koiralla.
Sitten edetään niin kauan kun hihna löysällä ja kun kiristyy vaihdetaan suuntaa. Hihnan löystyessä palataan takaisin haluttuun suuntaan. Ei menestystä ja hermot meinasi mennä. Sitten kehiin vetopanta kuonoon. No, mua rauhoitti ja koirasta se oli noloa.
Sitten aloitin varjokävelyn= kävele ja pysähdy arvaamattomasti. Koiran kuuluu seurata sun liikkeitä ja pysähtyä kun pysähdyt. Se tehosi.
Joka kerta lenkillä ollessa muutama 50-100m pätkä varjokävelyä/palkkioksi esim. nami/pallottelu/ haistelu tms. Kun alkaa sujua, lisää varjokävelymatkaa ja pikkuhiljaa vähennä palkitsemista.
Koira kulkee ovista sisään ja ulos ihmisen perässä eikä se tule ovelle jos meille tulee vieraita/pizzakuski tms. Koira oppii nopeasti esim. reakoimaan ovikelloon kun ihminen hyppää äkkiä ja ryntää ovelle. Ovikello soi, noustaan hitaasti ylös, kierretään esim. keittiön/wc:n kautta rauhallisesti ovelle. Koira jää omalle paikalleen olohuoneeseen tai missä sen paikka on.
Koira ei ymmärrä pyöriä, skeittilautoja tms. Sen voi siedättää niihin. Ota nameja taskuun mukaan lenkille mennessä. Jää seisomaan koiran kanssa jonnekin sopivaan paikkaa missä kulkee pyöriä yms. Ole rauhallinen/varma, hihna löysällä (kuitenkin valmiina estämään hyökkäys). Seuraa koiraa; heti kun se aikoo hyökätä tai haukkuu,
nykäise napakasti hihnasta vasemmalle (lyhyt nykäisy) tai tönäise koiraa kevyesti tai sihahda. Kun koira on rauhallinen, anna palkkio ja kehu. Saman voi tehdä lenkilläkin, ensin kauempaa vaikka tien toiselta puolen ja pikkuhiljaa siirtyää lähemmäs.
Jos et kykene näihin itsenäisesti, mene kurssille.- saavutus
Siis kolme vuotta ettei vedä hihnassa? Yleensähän menee aikaa se 3 minuuttia. 3 tuntiakin voisi jotenkin ymmärtää, mutta kolme vuotta siitä kun rupeaa systemaattisesti opettamaan koiraa olemaan vetämättä? Hyvä, että sait loppumaan kuitenkin:)
- jkddljhlkjhf
saavutus kirjoitti:
Siis kolme vuotta ettei vedä hihnassa? Yleensähän menee aikaa se 3 minuuttia. 3 tuntiakin voisi jotenkin ymmärtää, mutta kolme vuotta siitä kun rupeaa systemaattisesti opettamaan koiraa olemaan vetämättä? Hyvä, että sait loppumaan kuitenkin:)
Huomasitko muuten että siinä oli sana "ollenkaan" sanojen vedä ja hihnassa välissä? Kyllä siinä helposti sen kolme vuotta saa kulumaan että koira oppii olemaan missään tilanteessa hötkyilemäti.
- dkdjÖJF
saavutus kirjoitti:
Siis kolme vuotta ettei vedä hihnassa? Yleensähän menee aikaa se 3 minuuttia. 3 tuntiakin voisi jotenkin ymmärtää, mutta kolme vuotta siitä kun rupeaa systemaattisesti opettamaan koiraa olemaan vetämättä? Hyvä, että sait loppumaan kuitenkin:)
On koiria ja koiria. Toiset oppii parista kerrasta ja toisien kanssa harjoitellaan läpi elämän. Näin se vaan on. Koirakouluttajan sanoin suurin ongelma on "se entinen koira". Tarkoittaa, että jokainen koira on yksilö ja kouluttaminen vaikeutuu /epäonnistuu jos vertaa uutta koiraa entiseen koiraan/sen tapaan oppia. Työkoiraksi aikoinaan risteytetty Australianterrieri on tarvinnut sille ominaista vahvaa, hieman röyhkeääkin luonnetta ja sitä siinä on vielä tallella vaikka sitä ei enää työkoirana käytetäkää. Siksi se vaatii omistajalta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Se ei haasta riitaa muttei nöyristelekään vaan puolustaa itseään jos joku toinen koira hyökkää päälle. Koirapuistossa se tulee toimeen kaikkien kanssa ja ongelmatilanteissa se on rauhoittaja.
- anna_se_pois
Ja vielä mietit luopuisitko?
Naapurit varmaan sitä toivoo ja kovasti!
Olette te koiraihmiset sitten itsekästä porukkaa...- dkdjÖJF
No, ongelma on todennäköisesti ettei alun perin ole ymmärretty mitä koiran ottaminen tarkoittaa ja sitten tällänen lopputulos.
Älä yleistä koiraihmisiä itsekkäiksi. Meillä on kaksi koiraa ja ne käyttäytyy hyvin. Ne on luonteeltaan kilttejä ja tasapainoisia kun niillä on rajat; ne ei hauku eikä pure. Samassa hississä/junassa/bussissa voi mennä toisten ihmisten kanssa eikä ne haistele tai koske ilman lupaa. Ne tietää paikkansa.
Lenkillä koira on aina niin ettei ne kohtaa toisia ihmisiä/koiria kun kaikki ihmiset eivät pidä koirista eivätkä kaikki koiranomistajat ymmärrä ettei minun koirat ole heidän koiria varten eli ohi vaan. - krklkjgö.kiu
dkdjÖJF kirjoitti:
No, ongelma on todennäköisesti ettei alun perin ole ymmärretty mitä koiran ottaminen tarkoittaa ja sitten tällänen lopputulos.
Älä yleistä koiraihmisiä itsekkäiksi. Meillä on kaksi koiraa ja ne käyttäytyy hyvin. Ne on luonteeltaan kilttejä ja tasapainoisia kun niillä on rajat; ne ei hauku eikä pure. Samassa hississä/junassa/bussissa voi mennä toisten ihmisten kanssa eikä ne haistele tai koske ilman lupaa. Ne tietää paikkansa.
Lenkillä koira on aina niin ettei ne kohtaa toisia ihmisiä/koiria kun kaikki ihmiset eivät pidä koirista eivätkä kaikki koiranomistajat ymmärrä ettei minun koirat ole heidän koiria varten eli ohi vaan.Tuo viimeinen lause todistaa esitetyn väitteen itsekkyydestä ainakin omalta kohdaltasi oikeaksi. Sääli koiriasi ellet niiden anna tehdä KOSKAAN tuttavuutta lajitoveriensa kanssa. Ja tämä niin ylevästä syystä kuin pelkästään siksi että ne ovat SINUN koiriasi.
- 20plus10
Ei siinä mitään sääliä tarvita. Lenkillä kävellään, ei tutustuta muihin. En tiedä millainen mielistelijä sinulla on, mutta omani ei edes pidä useimmista koirista. Häntää se heiluttaa, mutta kun tulee iholle, on liian innokas tai kukkoilee, niin voi nappasta, sitä harva vastaantulija ymmärtää vaan tulkitsevat koirani eleet väärin. En päästä koiraani muiden tykö, enkä halua muita omani tykö.
Lajitovereita ja kavereita tavataan muualla, ei vastaantulijoita. - Yritteliäisyyttä
Koirasi on vielä kovin nuori, kyllä siitä varmaan saa mukavan koirayksilön, mutta toki työtä ja aikaa se vaatii. Tuolla joku muu jo mainitsikin, että keppien heittely vaan villitsee lisää. Välttelisin juurikin keppien ja pallojen heittoa ja yrittäisin väsyttää koiraa rauhallisimmilla tavoilla. Pyörän vierellä hölkkääminen rasittaa sopivasti fyysisesti, tosin on huomioitava, että se myös kehittää kuntoa. Pitkät metsälenkit rauhoittavat sekä koiraa että omistajaa. Hajutyöskentely vaatii sekä aivoja, että väsyttää, eli ala harrastaa erilaisia etsimisleikkejä. Joko ihan jäljestystä tai sitten vaikka kotona namin etsintää.
Naapureille ei saa haukkua, tätä alkaisin harjoituttaa vaikka naksupussin kanssa. Pyydä vaikka jotain tuttua tulemaan rapuissa vastaan/soittamaan ovikelloa, ja samaan aikaan palkitset koiraa maukkailla, pieneksi pilkotuilla nameilla. Koirasi oppii tosi nopeasti, että vastaantulija tarkoittaa aina jotain mukavaa. - dkdjÖJF
krklkjgö.kiu kirjoitti:
Tuo viimeinen lause todistaa esitetyn väitteen itsekkyydestä ainakin omalta kohdaltasi oikeaksi. Sääli koiriasi ellet niiden anna tehdä KOSKAAN tuttavuutta lajitoveriensa kanssa. Ja tämä niin ylevästä syystä kuin pelkästään siksi että ne ovat SINUN koiriasi.
Me käydään koirapuistossa tapaamassa kavereita eli älä turhaan sääli mun koiria. Sääli niitä jotka ei käy. Mun koirat ei tutustu lenkillä, ainoastaan koirapuistossa ja sama koskee tuttuja koiriakin lenkillä ollessa.
- Älä-anna-periksi
Teillä on muutama ongelma ensinnäkin vetäminen koira EI mene ovesta ulos ennen kuin taluttaja menee koiran tulee olla sivulla tai mielummin takana kun menette ulos. Koira reagoi sinuun eli sinun energiaan jos hihna on tiukalla koko ajan ja stressaat ennen kuin pääsette ulos ovesta koira on jo valmiiksi hermostunut.
Sitten kun pääsette ulos koira hyppii näykkii rähjää muille koirille voisitte kokeilla pitkiä lenkkejä ja sen jälkeen kun se on väsnyt niin viet koiran koirapuistoon jossa se saa kontaktia muihin koiriin.
Laumassa on vain yksi johtaja ja se olet sinä tai koira mielummin tietysti sinä lauman johtaja määrää tähdin ja suunnan on sanonta koira ei koiran tassuille hypi ja se on ihan totta esim jos katsot susilaumaa niin siellä ei seuraajat hypi tai rähjää alphalle.
Koiran paikkojen tuhoaminen syntyy siitä kun koiralla ei ole mitään tekemistä se pitkästyy ja turhautuu joten sen on jollain tavalla se energia purettava eikö?
Joten enemmän liikuntaa ja ennen kuin lähdet töihin tee pitkä lenkki siinä kuluu energiaa. Osta sille sellainen älynystyröitä kohentava puuha lelu mihin laitat esim ruokaa ja se yritää sitten selvittää miten ne saa sielt ulos :)
Eli älä anna pois tee töitä sen eteen että koirastasi tulee yhteyskuntaan sosiaalistettu koira ota yhteyttä esim koira kouluttajaan :) - Stressaantunut
Tiedän kyllä mitä koiran omistaminen on, eikä ole ensimmäinen koira kyseessä. Ehkä liian energinen ja vaikea rotu meille. Kuristuspantaa en ala käyttämään. Valjaat on jo käytössä, mutta en edelleenkään niillä koiralle pärjää jos saattaa sännätä yhtäkkiä jonnekkin. Pyörän kanssa en TODELLAKAAN lähde, olen kumossa alle 2 minuutissa. Ollaan aina istutettu tien viereen ja annettu nameja, kun menee mikä tahansa liikkuva ohi. Auttaa kyllä, mutta pitääkö mun olla koiran loppuelämä namipussi kourassa? Kuonokopan ostamista ollaan jo harkittu ja se tullaan ostamaan. Mutta mitä h*lvettiä teen, kun en noilla valjailla pärjää? Ei auta kuonopannat tai vedonestovaljaat. Ajan kysymys koska toi koira pääsee multa irti tuolla lenkillä ja on jonkun koiran kimpussa tai hyppimässä lenkkeilijöitä päin. Mulla ei ole muuta mahdollisuutta kun vapaana heitellä keppejä/palloa, jolloin saa edes vähän energiaa purettua, mutta kun se ei riitä. En voi olla 5h kerralla ulkona heittelemässä keppiä ja odottaa koska se väsähtää. säästelee voimiaan.
- Rauhallisesti
Otat koiran viereesi kävelemään ja koko ajan valmiina estämään nykäisyt. Välillä päästät haistelemaan. Sit taas viereen ja menoksi. Edelleenkin nuo pallon ym. heittelyt kiihdyttää koiraa, sitä et kai halua lisätä? Pitkiä kävelyitä, koulutusta, älypelejä, luita, etsintää... Rauhallisia lajeja. Rapussa kans se istuminen ja nami, kun joku on tulossa. Kokeilkaa vaikka kaverin kanssa niin, että ramppaa useita kertoja edestakaisin. Sisällä sama. Kaveri voi rapussa kävellä, koputella ovea/soittaa ovikelloa, ja sinä kiinnität koiran huomion leluihin tai nameihin, teette ihan jotain muuta kuin keskitytte ääniin. Aina kun koira rauhoittuu, uudet äänet. Toistakaa muutaman kerran, tauko. Uudelleen vaikka tunnin päästä, tauko. Vielä kerran. Sit seuraavana päivänä taas uusiks.
Lenkillä voisi auttaa kantamukset, eli koiralle laitetaan koirien 'reppu' ja siihen kilo, pari painoa. Koira saa tehtävän ja väsyy helpommin.
Mutta joo, niitä nameja voi joutua kantamaan aika kauan mukana, ehkä reilu parivuotiaaksi. Jatkat vaan koulutusta, ei se heti tajua. - dkdjÖJF
Koiraa koulutetaan koko sen elämän ajan. Kuten aikaisemmin edellä kerroin mulla meni 3v, että terrierinarttu suostui kävelemään vetämättä. Joka lenkillä sitä vahvistetaan eikä anneta hötkyillä. Mä jätin namit ajat sitten kun koira ei kulkenut eteenpäin ilman nameja. Palkaksi muuttui vapaa haistelu ja koirapuisto. Etsi sun koiran "juttu".
- tsemppiävaan
Joku koira ei ole sama kuin se seuraava. Tiedät varsin hyvin sen kai itsekin. Joten nyt sinulla on tämmöinen koira ja se vaatii nyt eri otetta ja sinun pitää nyt kehittyä. Mikä siinä on niin vaikeaa myöntää?
Jos se namittaminen on jo auttanut, niin ei se tarkoita että siinä loppuelämä menee, mutta kauan kyllä. Koirien kanssa puhutaan tuhansista toistoista ja päivittäisestä harjoittelusta, useammasta vuodesta. En ymmärrä miksi sanot että sinulla on kokemusta koirista ja sitten kuitenkin olet kärsimätön ja vetoat lapsellisuuksiin kuten että pitääkö "loppuelämä" istua namipussin kanssa, kun sinulta vain loppui kärsivällisyys. Pilaat koulutuksen tuolla kärsimättömyydelläsi joka ikinen kerta todennäköisesti.
Rotu voi olla ollut tietenkin liian energinen teille, mutta jos sinulla kerran sitä kokemusta on, niin eikös se olisi pitänyt osata vähän miettiä etukäteen? Jos et opi nöyrtymään omien virheittesi edessä vaan syytät aikaa, koiraa, rotua ja mitä vielä, niin et opi koskaan.
Lisäksi et ole opettanut sitä oikein. Se nyt vaan on näin.
Kepin heittely on aktiivisuutta lisäävää toimintaa. Aivotyöskentely väsyttää. Ymmärrätkö niiden eron? Tarkoat koirallesi energian purkua energiaa lisäävillä tavoilla. Ja se siitä kokemuksestasi jälleen kerran. Sinun pitää keksiä milloin koira oikeasti joutuu työskentelemään, mitä se haluaa. Ja miten saat sen toimimaan miten haluat. Et osaa ja se siitä, ei siinä millään ovi järjestyksellä ole mitään helvetin merkitystä kun omistajan kärsivällisyys eikä taidot riitä.
Energiselle koiralle kyllä pitää olla sitä juoksemista (oletko ajatellut vetoharrastusta) ja agilitykin sopii korkea energiselle koiralle mutta se lisää energiaa, ei suinkaan vähennä. Aivotyöskentely vähentää. Aktivoinnissa on siis eroja ja siinä kun älypelit, etsiminen, jäljestys ja koirakoulu antaa aivoille työtä, on kepin heittely ja juokseminen ruumista liikuttavaa. Juoksemalla ja keppiä heittämällä et koiraa väsytä, sen olet huomannut ja olet oikeassa: et todellakaan juokse (kävelystä puhumattakaan) koiraa väsyksiin. Todennäköisesti koira kuitenkin juoksisi paremmin kun saisi juosta vaikka tunninkin päivässä, hanki valjaat ja vetonaru, ja opeta se canicrossiin. Nyt se ei osaa kävellä hitaasti ja sillä on liikaa energiaa ja liian turhauttava (=tylsä) elämä.
Jos et pysty myöntämään että ongelma on omassa osaamisessanne ja hae apua, niin et pysty ratkaisemaan ongelmaa. Se ei poista sitä asiaa, että vika on ihmisessä, ei koirassa.
- Stressaantunut
Niin ja koira joutuu jokaisen oven edessä odottamaan, että me ihmiset mennään ensin ja luvan saatuaan saa tulla.
- Stressaantunut
Ja julkisissa kulkuneuvoissa ei ongelmaa, junassa on kiltisti ja bussissa. Ei hauku, eikä yritä säntäillä. Johtunee kai siitä, että pienestä pitäen niillä kuljettu.
- väärärotu
Siis mikä rotu on tämä salaperäinen neiti Stressaantuneen lemmikki? On tullut ohjeita kääpiökoirien omistajilta ym jne mutta nyt tosiaan jotta pääsemme jyvälle ongelmatiikasta tarttis tietää koirasi rotu. Aavistelen minkätyyppinen sesse mutta en voi tietää.
- dkdjÖJF
väärärotu kirjoitti:
Siis mikä rotu on tämä salaperäinen neiti Stressaantuneen lemmikki? On tullut ohjeita kääpiökoirien omistajilta ym jne mutta nyt tosiaan jotta pääsemme jyvälle ongelmatiikasta tarttis tietää koirasi rotu. Aavistelen minkätyyppinen sesse mutta en voi tietää.
Koiran koolla ei ole väliä (viite kääpiökoirien omistajat), rodulla on. Kaikki alkaa kuitenkin perusjutuista; luottamus, rajat, rakkaus. Koiran pitää pystyä ensin luottamaan omistajaan eli luodaan suhde. Sen jälkeen luodaan rajat ja osoitetaan hellyyttä. Palkitaan hyvästä käytöksestä ja huono jätetään huomioimatta (unohtamatta tavoille koulutusta)
- Aikaoutoa
ettei muka sopeudu kerrostaloon. Tuon ikäinen koira kyllä sopeutuu sinne minne se laitetaan sopeutumaan. Oma koirani asui myös omakotitalossa ja, kun sen edelliset omistajat siitä luopuivat, niin se muutti kerrostaloon ja on jo vuosia asunut kerrostalossa. Ei ole ollut ongelmia.
Tietenkin kerrostalossa pitää huolehtia koiran liikunnan tarpeesta 3-4 krt pvä sen aktiivisuuden mukaan. Aivojumppalelujakin on keksitty. Tuolla koirallasi taitaa vain olla murrosikä ja se testailee sinua. Tuskin johtuu kerrostalosta, ellet ole tyypillinen talon ympäri kusettaja ja koira on turhautunut. - VoiValopäitä
Niin toistuvaa. otetaan pentu, asutaan kerrostalossa. Ei opeteta mitään, ja ei ainakaan oikein, Silloin,sinä päivänä kun se pentu tuli,olisi pitänyt aloittaa.
Nyt minun mielestä,älä tee mitään edelleenkään. Anna sitten jollekin, joka on yhtä kädetön ja vie sen joko jollekin esylle tai piikille. - murkkuikäinen
En jaksanut vastauksia lukea. Koira on tullut murrosikään, jolloin sen vietit ja vaistot heräävät. Tuo kerrostalon äänille reagoiminen menee todennäköisesti ohi, kun koira vanhenee ja oppii pitämään ääniä normaalielämänä. Sitruunapanta voisi kuitenkin olla hyvä hankinta, ettei haukkumisesta tule tapa. Itse ei kannata haukkumisesta hermostua tai edes huomioida sitä, koska hermostuminen merkitsee koiralle sitä, että sen olikin syytä varoittaa omistajaa äänistä ym., koska omistajakin niistä pelästyi. Tsemppiä pennun kanssa!
Jos eroahdistusta ilmenee, suosittelisin kokeilemaan Digital Dogsitteriä.
www.digitaldogsitter.com
Olen kuullut tästä paljon hyvää ja näköjään on myös seitsemän päivän ilmainen kokeilujakso, mitään ei menetä ainakaan. Toivottavasti kuitenkin löydät sopivan ratkaisun, ihan kaikkeen!- Siissinäet
- Aikaa tottua yhdesä on annettu liian vähän. Se kokee kaiken uhkaavana ja pelkää yksinoloa. Olette viettäneet koiran kanssa liian vähän aikaa.
- Yksinoloharjoittelu on tehty puutteellisesti. Nyt siihen pitäisi laittaa taas minuuttiaikataulu ja kehua jokaisesta onnituneesta suorituksesta.
- Luottamus on huono. Sen pitäisi luottaa sinuun enemmän. Sinun pitäisi harrastaa sen kanssa, kouluttaa konktaktia ja ihan leikkiäkin. Teillä on enää hyvin vähän aikaa luoda pohjaa alle vuoden ikäisenä, joten nyt sinun pitäisi sijoittaa todella paljon aikaa sen sopeuttamiseen, luottamukseen ja sen kanssa harjoitteluun.
- Kerrostalon äänet stressaavat sitä, voit aina kutsua sen luokse, leikkiä sen kanssa, namittaa sisällä kouluttaessa. Näin se alkaa yhdistää kerrostaloon kivoja asioita.
- Aktiviteettia puuttuu: onko sillä leluja joiden kanssa leikitään? Aivojumppaa? Saako se taistella ruokansa maitotölistä, onko sillä aktivointileluja, harrastatteko sen kanssa mitään? Turhautunut koira ahdistuukin helpommin, ja rikkoo paikkoja. Eroahdistus on usein puutteellisen yksinolokoulutuksen sekä turhautumisen yhteissumma.
- Haukkuminen on epävarmuutta.
- Teidän pitäisi nyt ehdottomasti käydä koirakoulussa ja kouluttaa toisianne ahkerasti, joka ikinen päivä. Sinä et osaa. Vika ei nyt jälleen kerran ole koirassa vaan sinussa. Vedonestovaljaat eivät poista ongelmaa, vaan ovat laiskan ihmisen ongelma! Mihin ongelmaa se muka auttaa? Joo, tekee koiran olon entistä tukalammaksi, mutta poistaako se tai kuonopanta kireyttä, stressiä, auttaa rentoihin ohituksiin...?
Sinä et osaa, et tiedä ja olet nyt ihan väärille jäljille menossa. Nyt olisi korkea aika sitten sitoutua siihen, minkä sitoumuksen itselleen otti. Koiraa pitää kasvattaa paljon, huolella ja rakkaudella, aktiivisesti, ensimmäiset 3 vuotta.
- Vetämällä se ei saa enää päästä askeltakaan eteenpäin. Ota mukaan nameja ja lempilelu. Ja pysähdy AINA kun hihna kiristyy. Ensin pysytte paikallaan ja jos se katsoo sinuun, kehut heti paljon ja annat namia (mikä on jo sinulla käsissä). Se todennäköisesti vaikka tulisikin hakemaan namit, säntää heti eteenpäin. Eli pysähdyte noin askeleen päähän. Kyllä, juuri näin. Vetämällä ei pääse eteenpäin, löysäämällä pääsee. Ja koska itse olet päästänyt sen noin isoksi puuttumatta ongelmaan ajoissa, on sinun nyt vaan kestettävä että viikko tolkulla lenkkinne tulevat olemaan todella hitaita ja tuskaisia. Mutta jos annat kerrankin periksi, tilaat lisää: usko nyt jo, vetämällä ei saa päästä eteenpäin. Olet jo turruttanut koirasi vedonestovaljaista kuonpantaan joten voisitko nyt jo oppia?
- Aktivointia ei saa silti unohtaa, joten: maitotölkkeihn ruokaa, etsintä leikkejä, aitauksiin vapaaksi, uintireissuja kesällä, aktivointileluja... kaikkea semmoista mikä antaa aivojumppaa ja on kivaa.
- Palkitkaa aina hiljaa olosta. Kun menette ovelle sen kanssa, ja se on sekunninkin hiljaa, palkitsette. Kun se haukkuu ette huomioi. Hiljaisuudesta heti nami (alle 5 sekuntia aikaa), metelistä hiljaisuutta.
Jos hilaisia hetkiä ei meinaa tulla, ottakaa vinkulelu piiloon. Vingautatte sitä aina niin että koira hetkeksi pysähtyy - ja heti kehu ja palkinto. Palkitkaa se aina hiljaa olosta. Kun se on hiljaa, palkitkaa, huomioikaa ja palkitkaa. Tehkää hiljaaolosta todella kannattavaa.
- Lisäksi 7 - 12 kk vanhalla on murrosikä. Kaikki menee jakeluun huonommin ja se on koirallekin levotonta aikaa - kuten ihmiselle - ja silloin ei oikeastaan kovin haastavia juttuja kannata ottaa. Ihan helppoja ja omata paljon kärsivällisyyttä.
- Hakekaa apua, on olemassa hyviä koirakouluja ja eläintenkouluttajia, jotka voivat auttaa. Älkää jääkö pahentamaan ongelmaa yksin, nyt kai voitte jo myöntää, että ei nyt ihan näytä onnistuvan. Vika ei ole koirassa, vika on ihmisessä.
Ja mitä sinä siitä luopumisesta puhut? Että ensin otetaan koira, sitten sössitään eikä osata mutta ei haeta apua, vaan annetaan ongelmien paheta ja kun ei vuottakaan pärjätä, pistetään ongelmat kiertoon?!! Todella vastuullista, häpeäisit että edes mietit tuommoista ongelman siirtoa muille. Kyllä sen maalle voi antaa kun ongelma on hoidettu, ei muuten. Kanna vastuusi niistä asioita mitä itsellesi otat, en sano pahalla, mutta vituttaa tuommoiset ihmiset joita tuntuu nykyään riittävän. Että ihan 7 kk ja nyt jo rasittaa mutta vikahan on koirassa?
Olisiko peiliin katsomisen paikka, ihan jo sillä, että mietipä tuota luopumisen suunnitteluakin, mitä se kertoo sinusta? Joku muu siis voisi hoitaa ongelmat kun sinä et viitsi? Kasvapas sitten sille tasolle, millä olisi pitänyt olla jo koiraa ottaessa. - yx_vaa
Tuosta hihnakäytöksen opettamisesta...
Itselläni on oli aikanaan koirani kanssa juuri tuossa 7-8 kk korvilla todella kauheaa taistelua hihnalenkeillä. Koira kiskoi todella paljon ja vaikeaa oli. Tiesin itse, että olin syyllinen tilanteeseen, kun en ollut riittävän mustavalkoinen hihnakäytöksen kanssa aivan alusta lähtien. Tämän myönnettyäni menin ihan koirakouluun hakemaan apua, ja sitä sainkin. Kolmen kerran koulutuksessa sain juuri minun koiralleni sopivat ohjeet, joiden kanssa ollaan saatu kävely melko hyvään kuosiin. Koiraa näkemättä on todella vaikea antaa ohjeita, joten sen takia itse suosittelisin, joko koirakoulua tai jotain kokenutta koirankouluttajaa, joka oikeasi voisi nähdä mitkä juuri teidän ongelmat ovat.
Hihnakäytöksen opettamiseen on varmasti niin monta tapaa kuin on kouluttajaakin. Tässä on oma tapani, miten me lähdimme ongelmaa ratkaisemaan. Kaikille ei varmasti toimi, mutta lähinnä heitänkin tämän yhdeksi mahdollisuudeksi muiden tapojen joukkoon. Idealiahan olisi, ettei koira enää koskaan ikinä pääsisi hihnassa vetämään, mutta käytännössä tämän saavuttaminen hyvin energisen koiran kanssa on hyvin vaikeaa. Itse ratkaisin tämän ongelman opettamalla koiralle kaksi eri hihnakävelykäskyä. Toisen aikana koira ei saa vetää IKINÄ, ja toisessa koira saa mennä vapaasti haistelemaan, ja vaikka sitten vähän vetääkin. Tämän lisäksi piti määritellä, milloin koira vetää ja varmistaa, että kaikki koiraa ulkoiluttavat näkevät asian samalla tavalla. Eli mitä oikeasti tarkoittaa, että hihna on löysä. Riittääkö, ettei koira raahaa sua perässä vai pitääkö koiran kävellä aina sun vieressä? Vai jotain tältä väliltä. Mitä mustavalkoisempi omistaja on, sitä helpompi koiralle.
Aluksi kun lähdimme opettamaan hyvää hihnakäytöstä treenasimme vain kun koira oli jo saanut purettua isoimmat menohalut. Jos olisi ollut mahdollista, niin olisin antanut koiran aluksi juosta vapaana ja purkaa ylimääräistä energiaansa ja vasta sitten lähtenyt hihnalenkille. Tämä ei kuitenkaan minulle ollut kaupunkilaisena kerrostaloasujana mahdollista, niin senpä takia mulla oli käytössä juurikin nuo kaksi eri hihnakävelykäskyä. Toisen alla koira sai purkaa suurimmat vetohalunsa, jonka jälkeen toisen käskyn alla, alettiin hiomaan hihnassa kävelyä. Meillä tämä lähestymistapa toimi, vaikka siis tuo vapaasti vetäminen olikin aika raskasta aluksi. Melko nopeasti tämäkin käytös alkoi parantua, kun hihnassa kävelyn lisäksi treenasimme kontaktia.
Tsemppiä teille treenaamiseen!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402062Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471604Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291471- 201451
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21377Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11310Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21240Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229