Todennäköisyyspallukoita

kvasi2

Olkoon meillä astia, jossa 2 punaista palloa, yksi sininen pallo ja yksi vihreä pallo.
Henkilö nostaa umpimähkään yhden pallon.
Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4?
Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2?

266

201

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Otosavaruus Ω on siis Ω = {P1, P2, S, V}

      Multinikki-JC:lle tiedoksi että otosavaruus on ei-järjestetty joukko ja indeksointi alkioissa P1 ja P2 ovat ainoastaan sitä varten että erotamme ne kahdeksi eri otosavaruuden alkioksi. Indeksointi ei määrittele järjestystä. Multinilkkimmehän on osottautunut varsin ymmärryskyvyttömäksi tolloksi, jolle on ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää edes alkeita joukko-opista ja todennäköisyydestä.

      "Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäkösyys on 1/2?"

      Kieroilevalle multinikille ja kvasille tiedoksi, että tässä ei kysytä sitä millä todennäköisyydellä toteutuu jokin tietty, yksilöity tapahtuma. Ei siis kysytä esimerkiksi seuraavasti: "Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma A = {P1, P2}, jonka todennäkösyys on 1/2." Tuohon kysymykseenhän vastaus olisi tietenkin P(A) = 1/2.

      Kvasimatemaatikkomme määrittelee tapahtumasta, jonka todennäköisyyttä kysytään, ainoastaan sen, että siinä toteutuu jokin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2. Mitään tiettyä tapahtumaa ei siis yksilöidä. Näin ollen kvasi siis kysyy, että millä todennäköisyydellä toteutuu vähintään yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys toteutua on 1/2. Olkoon tämä tapahtuma X = "Millä todennäköisyydellä toteutuu vähintään yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2, kun nostetaan yksi pallo."

      Listataan siis otosavaruuden Ω potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluvat tapahtumat, joiden todennäköisyys toteutua on 1/2:

      A = {P1, P2} (JC: Tapahtumat {P1, P2} = {P2, P1})
      B = {P1, S}
      C = {P1, V}
      D = {P2, S}
      E = {P2, V}
      F = {S, V}

      P(A) = P(B) = P(C) = P(D) = P(E) = P(F) = 1/2

      Tapahtumista A, B, C, D, E ja F nähdään että tapahtumalle X suotuisia tapauksia ovat: P1, P2, S, V

      Tapahtuman X todennäköisyys on siis P(X) = 4/4 = 1

      Vastaavalla tavalla voidaan selvittää tapahtuman Y = "Millä todennäköisyydellä toteutuu vähintään yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys toteutua on 1/4, kun nostetaan yksi pallo"

      Kaikki jotka ymmärtävät todennäköisyyden perusteet ymmärtävät heti, että myös P(Y) = 1.

      Kuten yleensä, kvasin avauksissa ei ole mitään mielekästä pointtia.

      • tieteenharrastaja

        Vakuuttavaa ja selkeää.


      • Assiantuntijja

        Ensinnäkin ennustan että todennäköisyydellä 110% JC__ ilmestyy keskusteluun väittämään vääristellen, että "... puolimutka väittää tietyn tapahtuman, jonka todennäköisyys on 1/2 toteutuvan todennäköisyydellä 1".

        Toiseksi ennustan että kvasi2 luikkii tiehensä vähin äänin tästä avauksestaan.

        Mutta tieteenharrastajaa mukaillen Puolimutkateistin vastaus on oikein ja tyhjentävä sellainen. Jännää nähdä mitä JC__ keksii näin selkeästä asiasta kieroilla.


      • tieteenharrastaja
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Ensinnäkin ennustan että todennäköisyydellä 110% JC__ ilmestyy keskusteluun väittämään vääristellen, että "... puolimutka väittää tietyn tapahtuman, jonka todennäköisyys on 1/2 toteutuvan todennäköisyydellä 1".

        Toiseksi ennustan että kvasi2 luikkii tiehensä vähin äänin tästä avauksestaan.

        Mutta tieteenharrastajaa mukaillen Puolimutkateistin vastaus on oikein ja tyhjentävä sellainen. Jännää nähdä mitä JC__ keksii näin selkeästä asiasta kieroilla.

        Varmuuden vuoksi vielä tuo tuleva JC-vääristely aukikirjoitettuna:

        ".. puolimutka väittää tietyn tapahtuman, jonka todennäköisyys on 1/2 toteutuvan todennäköisyydellä 1"

        Puolimutka siis väittää "jonkin" (vähintään yhden), ei "tietyn" (täsmälleen yhden).


      • Assiantuntijja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Varmuuden vuoksi vielä tuo tuleva JC-vääristely aukikirjoitettuna:

        ".. puolimutka väittää tietyn tapahtuman, jonka todennäköisyys on 1/2 toteutuvan todennäköisyydellä 1"

        Puolimutka siis väittää "jonkin" (vähintään yhden), ei "tietyn" (täsmälleen yhden).

        Älyttömän hyvä JC-vääristelyn jäljittely :)


    • "Henkilö nostaa umpimähkään yhden pallon."
      Hänhän ei nosta umpimähkään palloa, vaan sillä hetkellä päivystävä jumala päättää minkä pallon hän nostaa, eikö?

      Haluaisin kiinnittää huomiota, ihan palstan hengessä, siihen, että todennäköisyyksien laskeminen on yritys ennustaa Jahven tms jumalan tekemisiä ja kaikkihan me tiedämme miten ainakin Jumala suhtautuu ennustamiseen? Ehkäpä Helvetissä on oma taso kreationisteille, jotka yrittävät demonisin keinoin saada jumalansa teot ennustettua?

    • kvasi2

      Luonnollisesti
      tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu todennäköisyydellä 1/4 ja tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2.

      • Assiantuntijja

        Myönnät siis, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100? Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Et taida olla niin tyhmä kuin JC__. Vai mitä?


      • Assiantuntijja

        Huomasit kai Puolimutkateistin fiksusta vastauksesta, että et määritellyt yksikäsitteisesti tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä kysyit. Matematiikassa on tapana esittää kysymykset rehdisti ja yksiselitteisesti. Valitettavasti sekä rehtiys ja yksiselitteisyys ovat asioita, joihin sinä, JC__ ja monet muut kreationistit eivät kykene.

        Edellisisessä kommentissani ilmaisin tarkoituksella: "... niin 100% varmuudella toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100", jotta huomaat pointtini.

        Todellisuudessa on parempi todeta: "... niin 100% varmuudella toteutuu täsmälleen yksi sellainen tapahtuma kaikkien mahdollisten tapahtumien joukosta, jonka todennäköisyys on 1/2^100"

        Got it?


      • tieteenharrastaja

        Jos pystyisit ymmärtämään puolimutkan vastauksen avaukseesi, käsittäisit myös, miten toivottoman pinnallinen on ymmärryksesi todennäköisyydestä. Eihän värillisen pallon umpimähkäinen nosto ole todennäköisyysmielessä "tapahtuma", ellei määritellä, miten se sitä on. Ja jos ainoa lähtötieto, on tapahtuman todennäköisyys, niitä voi noinkin pienessä joukossa määritellä monia.

        En kuitenkaan oleta, että pystyisit ymmmärtämään.


      • JC__

        Kiitos kvasi avauksestasi, jota seuraava evokeskustelu mainiosti osoittaa evolutonistisen "todennäköisyysmatematiikan" järjettömyydet ja ketkuilut.

        Onnettomin sen edustajista on puolimutka, joka väsymättä jatkaa asiattomuuksiensa ja triviaalin laskennon yksityiskohtien esittelyjä, "todistuksia". Puolestaan tieteenharrastajan kirjoituksissa on suurinpiirtein saman verran väärinkäsitystä kuin ymmärrystä - enintään tyydyttävä suoritus keskustelun tässä vaiheessa. Uudet nikit "assiantuntija" ja "huastaja" toistavat papukaijoina puolimutkan jaarituksia. Jälkimmäiseltä tosin jäi vastaamatta aiemmin esittäämääni kysymykseen siitä, mikä silmäluku mainitsemansa "tämä tulosvaihtoehto" oikein oli.

        En toki ihmettele miksi jäi vastaamatta, enkä ihmettele miksi ko. nimimerkki jätti palstan. Toisaalta multinikkeily tuoksahtaa kovin vahvasti näiden kahden nikin kohdalla.

        En näe enää tarpeellisena vastata puolimutkan kirjoitelmiin. Tämän viimeisimmän episodimme oma tarkoitukseni oli "matemaatikko_mutikaisen" ja sittemmin Sikamasterin opastaminen totuuteen siitä, mitä E:n kolikonheittelyn tapaisessa satunnaiskokeessa tapahtuu ja millä todennäköisyydellä. Tämän tehtävän sain suoritetuksi - ainakin mutikaisen osalta. Sikamaster oli suurempi haaste ajattelunsa melkoisen sekavuuden takia, sehän tuli lukuisia kertoja ilmi Sikamasterin argumenteista ja hänen esittämistään kysymyksistä.

        "Myönnät siis, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100? Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100."

        Lainaan lopuksi vielä "assiantuntijan" sekavan ketkuilevan kysymyksentapaisen, joka on häpeäksi esittäjälleen. Siinä on yhdistettynä triviaaleja tosiasioita alastomaan typeröintiin ja väärinkäsityksiin sekä hävyttömään sanojen asettamiseen keskustelukumppaninsa suuhun.

        En viitsi tällaisten kanssa keskustella, enkä kehota ketään niin tekemään.


      • JC__ kirjoitti:

        Kiitos kvasi avauksestasi, jota seuraava evokeskustelu mainiosti osoittaa evolutonistisen "todennäköisyysmatematiikan" järjettömyydet ja ketkuilut.

        Onnettomin sen edustajista on puolimutka, joka väsymättä jatkaa asiattomuuksiensa ja triviaalin laskennon yksityiskohtien esittelyjä, "todistuksia". Puolestaan tieteenharrastajan kirjoituksissa on suurinpiirtein saman verran väärinkäsitystä kuin ymmärrystä - enintään tyydyttävä suoritus keskustelun tässä vaiheessa. Uudet nikit "assiantuntija" ja "huastaja" toistavat papukaijoina puolimutkan jaarituksia. Jälkimmäiseltä tosin jäi vastaamatta aiemmin esittäämääni kysymykseen siitä, mikä silmäluku mainitsemansa "tämä tulosvaihtoehto" oikein oli.

        En toki ihmettele miksi jäi vastaamatta, enkä ihmettele miksi ko. nimimerkki jätti palstan. Toisaalta multinikkeily tuoksahtaa kovin vahvasti näiden kahden nikin kohdalla.

        En näe enää tarpeellisena vastata puolimutkan kirjoitelmiin. Tämän viimeisimmän episodimme oma tarkoitukseni oli "matemaatikko_mutikaisen" ja sittemmin Sikamasterin opastaminen totuuteen siitä, mitä E:n kolikonheittelyn tapaisessa satunnaiskokeessa tapahtuu ja millä todennäköisyydellä. Tämän tehtävän sain suoritetuksi - ainakin mutikaisen osalta. Sikamaster oli suurempi haaste ajattelunsa melkoisen sekavuuden takia, sehän tuli lukuisia kertoja ilmi Sikamasterin argumenteista ja hänen esittämistään kysymyksistä.

        "Myönnät siis, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100? Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100."

        Lainaan lopuksi vielä "assiantuntijan" sekavan ketkuilevan kysymyksentapaisen, joka on häpeäksi esittäjälleen. Siinä on yhdistettynä triviaaleja tosiasioita alastomaan typeröintiin ja väärinkäsityksiin sekä hävyttömään sanojen asettamiseen keskustelukumppaninsa suuhun.

        En viitsi tällaisten kanssa keskustella, enkä kehota ketään niin tekemään.

        Eipä ollut vaikea arvota, että multinilkkimme JC saapuu tähänkin keskusteluun esittelemään kieroilujaan.

        "Onnettomin sen edustajista on puolimutka, joka väsymättä jatkaa asiattomuuksiensa ..."

        Jospas todistaisit minulta yhdenkin asiattomuuden, jonka olen muka esittänyt koskien todennäköisyyttä. Ja muistuttaisin, että et ole kyennyt todistamaan ensimmäistäkään kieroilua, joista olet minua perusteettomasti syyttänyt. Et vaikka olen lukemattomia kertoja pyytänyt. Mutta mitä muutakaan voi odottaa raukkamaiselta kreationistiselta ketkulta kuten sinä multinikki-JC.

        "En näe enää tarpeellisena vastata puolimutkan kirjoitelmiin. "

        Tarkoitat siis, että et kykyne. Ymmärrän kyllä, ettet kykene. Et sinä eikä kukaan mukaan kykene kumoamaan todennäköisyyden aksioomeihin perustuvia väitteitäni, jotka olen esittänyt yksiselitteisesti ja formaalisti. Ethän sinä oppimattomana tollona edes ymmärrä niitä.

        Oleellisintahan on, että et ole kyennyt kumoamaan sitä triviaalia faktaa, että aina kun suoritetaan symmetrinen satunnaiskoe, toteutuu yksi sen symmetrisistä alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on 1/N, missä N on alkeistapahtumien lukumäärä ko. kokeessa.

        Ja juuri tämä faktahan kertoo yksiselitteisesti sen, JC on ollut kaiken aikaa väärässä Enqvistin esimerkin suhteen - kieroillen ja valehdellen vuosikausia.

        "Lainaan lopuksi vielä "assiantuntijan" sekavan ketkuilevan kysymyksentapaisen, joka on häpeäksi esittäjälleen."

        Hän kylläkin esittää täysin matematiikan mukaisen väitteen. Voisitko matemaattisesti todistaa, että hän on väärässä, jos sellaista väität?

        Toistuvasti esittämäsi väärät syytökset ja valehtelu ovat häpeäksi sinulle itsellesi. Toisaalta olet moraaliton kreationisti ja paatunut jumalasi nimeen valehtelija, joten et kykyne tuntemaan häpeää kuten olemme nähneet.

        "Siinä on yhdistettynä triviaaleja tosiasioita alastomaan typeröintiin ja väärinkäsityksiin sekä hävyttömään sanojen asettamiseen keskustelukumppaninsa suuhun."

        Erittäin läpinäkyvä projisointi omasta toistuvasta käytöksestäsi.

        "En viitsi tällaisten kanssa keskustella, enkä kehota ketään niin tekemään."

        Ethän sinä oikeasti ole missään vaiheessa keskustelutkaan. Olet pelkästään kieroillut ja valehdellut. Keskustelu näet vaatii älyllistä rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, jota sinulta multinilkki emme ole vielä nähneet.

        Niin ja täällä tosiaan tuoksuu nyt multinikkeilyltä sen jälkeen kun sinä liityit tähän keskusteluun. Muistamme toki kun jäit nolosti kiinni "keskustelun" lavastamisesta nikkiesi kesken matematiikkapalstalla: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12029668. On aina niin mukava muistuttaa sivullisia tästä ja kaikista muista kieroilustasi. Vai mitä JC?


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Jos pystyisit ymmärtämään puolimutkan vastauksen avaukseesi, käsittäisit myös, miten toivottoman pinnallinen on ymmärryksesi todennäköisyydestä. Eihän värillisen pallon umpimähkäinen nosto ole todennäköisyysmielessä "tapahtuma", ellei määritellä, miten se sitä on. Ja jos ainoa lähtötieto, on tapahtuman todennäköisyys, niitä voi noinkin pienessä joukossa määritellä monia.

        En kuitenkaan oleta, että pystyisit ymmmärtämään.

        "Eihän värillisen pallon umpimähkäinen nosto ole todennäköisyysmielessä "tapahtuma", ellei määritellä, miten se sitä on."

        Aloituksen ansio on siinä, että se saa evon kysymään tällaisia kysymyksiä.

        Vastaapas nyt tieteenharrastaja, onko umpimähkäisen sadan kolikon heittelyn tulos todennäköisyysmielessä "tapahtuma", (siis muuta kuin jokin jono) ellei määritellä, miten se sitä on?


      • JC__ kirjoitti:

        "Eihän värillisen pallon umpimähkäinen nosto ole todennäköisyysmielessä "tapahtuma", ellei määritellä, miten se sitä on."

        Aloituksen ansio on siinä, että se saa evon kysymään tällaisia kysymyksiä.

        Vastaapas nyt tieteenharrastaja, onko umpimähkäisen sadan kolikon heittelyn tulos todennäköisyysmielessä "tapahtuma", (siis muuta kuin jokin jono) ellei määritellä, miten se sitä on?

        "Aloituksen ansio on siinä, että se saa evon kysymään tällaisia kysymyksiä."

        Aloituksen todellinen ansio on siinä, että se jälleen kerran toi esille sen kuinka surkeita sinä multinilkki ja kvasi olette todennäköisyyden alkeiden ymmärtämisen suhteen.

        "Vastaapas nyt tieteenharrastaja, onko umpimähkäisen sadan kolikon heittelyn tulos todennäköisyysmielessä "tapahtuma", (siis muuta kuin jokin jono) ellei määritellä, miten se sitä on?"

        Etkö vieläkään tiedä multinilkki, että satunnaiskokeessa tulosvaihtoehdon sattuminen tulokseksi on yksi ko. satunnaiskokeen alkeistapahtumista? Etkö tosiaankaan tiedä tätä triviaalia faktaa?

        Kehoitan sinua multinikki opiskelemaan todennäköisyyden peruskäsitteet vaikka tästä Aalto yliopiston luentomateriaalista, että et jatkuvasti nolaisi itseäsi:

        http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

        Siellä todetaan mm. seuraavaa:

        "3.2. Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet

        Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ovat alkeistapahtuma, otosavaruus ja tapahtuma:

        (i) Sanomme, että satunnaisilmiön tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma, jos satunnaisilmiötä ei voida ”purkaa” sitä alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin

        (ii) Kutsumme satunnaisilmiön tai satunnaiskokeen kaikkien alkeistapahtumien muodostamaa joukkoa otosavaruudeksi.

        3.4. Klassinen todennäköisyys

        Symmetriset alkeistapahtumat

        Oletetaan, että äärellisen otosavaruuden

        S = {s1, s2, … , sn}

        alkeistapahtumat si, i = 1, 2, … ,n

        ovat ovat yhtä todennäköisiä eli

        Pr(si) = 1/n , i = 1, 2, ...,n "

        Ja muistathan toki multinikki, kuten olen sinua lukemattomat kerrat opettanut, että formaalimmin ilmaistuna alkeistapahtuma on tulosvaihtoehto esitettyä yksialkioisena joukkona eli yksiönä. Siis jos otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, ... ωN}, niin kutakin tulosvaihtoehtoa ωi ∈ Ω vastaa yksikäsitteiseti alkeistapahtuma {ωi} ⊂ Ω, joka on yksiö eli |{ωi}| = 1.

        Erityisesti sinulla multinilkki on edelleen ymmärtämättä se, että jos otosavaruus Ω tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä, niin kaikilla alkeistapahtumilla on sama todennäköisyys 1/N eli {ωi} ⊂ Ω ja P({ωi}) = 1/N, ∀ i = 1, 2, …, N.

        Ja muistathan, että otosavaruus ei ole järjestetty joukko eli jono. Eikä indeksointi ω1, ω2, ... ωN määrittele järjestystä.

        Ja muistathan, että tyhjä joukko ∅ ei toteudu aina noppaa heitettäessä niinkuin väitit.

        Että tämmöisiä matemaattisia faktoja multinilkkimme opeteltavaksi tällä kertaa.

        Näitä matemaattisia faktoja kutsutaan JC:n edustamassa kreationistisessa "matematiikassa" "asiattomiksi" ja "kieroiluiksi".


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        "Eihän värillisen pallon umpimähkäinen nosto ole todennäköisyysmielessä "tapahtuma", ellei määritellä, miten se sitä on."

        Aloituksen ansio on siinä, että se saa evon kysymään tällaisia kysymyksiä.

        Vastaapas nyt tieteenharrastaja, onko umpimähkäisen sadan kolikon heittelyn tulos todennäköisyysmielessä "tapahtuma", (siis muuta kuin jokin jono) ellei määritellä, miten se sitä on?

        Tietenkin se on, ja voidaan määritellä monin eri tavoin:

        "Vastaapas nyt tieteenharrastaja, onko umpimähkäisen sadan kolikon heittelyn tulos todennäköisyysmielessä "tapahtuma"

        Esimerkiksi sanomalla, että se on juuri tuo jono, jonka kokeen suorittaja ohjeiden mukaan toimien tulee kokeessa saamaan. Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi.

        Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi. Ja syystäkin.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        Kiitos kvasi avauksestasi, jota seuraava evokeskustelu mainiosti osoittaa evolutonistisen "todennäköisyysmatematiikan" järjettömyydet ja ketkuilut.

        Onnettomin sen edustajista on puolimutka, joka väsymättä jatkaa asiattomuuksiensa ja triviaalin laskennon yksityiskohtien esittelyjä, "todistuksia". Puolestaan tieteenharrastajan kirjoituksissa on suurinpiirtein saman verran väärinkäsitystä kuin ymmärrystä - enintään tyydyttävä suoritus keskustelun tässä vaiheessa. Uudet nikit "assiantuntija" ja "huastaja" toistavat papukaijoina puolimutkan jaarituksia. Jälkimmäiseltä tosin jäi vastaamatta aiemmin esittäämääni kysymykseen siitä, mikä silmäluku mainitsemansa "tämä tulosvaihtoehto" oikein oli.

        En toki ihmettele miksi jäi vastaamatta, enkä ihmettele miksi ko. nimimerkki jätti palstan. Toisaalta multinikkeily tuoksahtaa kovin vahvasti näiden kahden nikin kohdalla.

        En näe enää tarpeellisena vastata puolimutkan kirjoitelmiin. Tämän viimeisimmän episodimme oma tarkoitukseni oli "matemaatikko_mutikaisen" ja sittemmin Sikamasterin opastaminen totuuteen siitä, mitä E:n kolikonheittelyn tapaisessa satunnaiskokeessa tapahtuu ja millä todennäköisyydellä. Tämän tehtävän sain suoritetuksi - ainakin mutikaisen osalta. Sikamaster oli suurempi haaste ajattelunsa melkoisen sekavuuden takia, sehän tuli lukuisia kertoja ilmi Sikamasterin argumenteista ja hänen esittämistään kysymyksistä.

        "Myönnät siis, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100? Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100."

        Lainaan lopuksi vielä "assiantuntijan" sekavan ketkuilevan kysymyksentapaisen, joka on häpeäksi esittäjälleen. Siinä on yhdistettynä triviaaleja tosiasioita alastomaan typeröintiin ja väärinkäsityksiin sekä hävyttömään sanojen asettamiseen keskustelukumppaninsa suuhun.

        En viitsi tällaisten kanssa keskustella, enkä kehota ketään niin tekemään.

        "Lainaan lopuksi vielä "assiantuntijan" sekavan ketkuilevan kysymyksentapaisen, joka on häpeäksi esittäjälleen. "

        Täh? Mitä hävettävää on muka matemaattisesti täysin oikein olevassa väitteessäni? Jospa väärien syytösten sijaan todistaisit meille mikä siinä on muka väärin tai ketkuilevaa.

        Kyllä se on kuule täysin selvää minulle ja sivullisille, ettet sinä kykyne enää kuin valehtelemaan ja vääriä syytöksiä esittämään.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tietenkin se on, ja voidaan määritellä monin eri tavoin:

        "Vastaapas nyt tieteenharrastaja, onko umpimähkäisen sadan kolikon heittelyn tulos todennäköisyysmielessä "tapahtuma"

        Esimerkiksi sanomalla, että se on juuri tuo jono, jonka kokeen suorittaja ohjeiden mukaan toimien tulee kokeessa saamaan. Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi.

        Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi. Ja syystäkin.

        "Esimerkiksi sanomalla, että se on juuri tuo jono, jonka kokeen suorittaja ohjeiden mukaan toimien tulee kokeessa saamaan. Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi."

        No, tuolla tavoin "määritelty" tulos on vain jokin tulos - jokin kolikkojono ja jokin lottorivi. Eikä mitään muuta. Keskustelumme kannalta on oleellista se, että kummassakaan tapauksessa ei toteudu tapahtumaa todennäköisyydellä 1/n, vaan ainoastaan tapahtuma todennäköisyydellä 1.

        Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. Vain onnekkaan lottoajan rivi on 7 oikein päävoiton sattuessa hänelle.

        "Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi."

        Ei. Vain syystä olen moittinut evoja typeröinneistä, jos he typeryyksiä ovat kirjoitelleet. Eikä minulle tuota mitään iloa seurata vaikkapa puolimutkan kärsimyksiä ja kiemurteluita. Mutta eihän minulla ole muuta mahdollisuutta kuin puolustaa totuutta, muuten rikkoisin omaatuntoani ja Jumalaa vastaan.

        Sovinnon eleenä voin nyt lausua seuraavaa. Ymmärrän evojen ajatusvirheet käydyissä keskusteluissa enkä tuomitse yhtäkään tässä asiassa erehtynyttä evoa. Matematiikkaa ymmärtävälle voi olla vaikeaa ymmärtää heitä, jotka eivät ymmärrä - on hankalaa nähdä itsestäänselvyyksien ohitse.

        Ymmärsin aikoinaan muutamassa sekunnissa mistä E:n kolikonheittelyssä oli kyse.

        Kiemurtelut, ketkuilut ja asiattomuudet voin tulkita alunperin valheellisen väitteen puolustuksen seurauksina, en tarkoituksellisen pahantahtoisena toimintana. Valhetta kun ei voi puolustaa totuudella ja suoruudella, koska silloin valhe paljastuu.


      • kvasi2
        JC__ kirjoitti:

        Kiitos kvasi avauksestasi, jota seuraava evokeskustelu mainiosti osoittaa evolutonistisen "todennäköisyysmatematiikan" järjettömyydet ja ketkuilut.

        Onnettomin sen edustajista on puolimutka, joka väsymättä jatkaa asiattomuuksiensa ja triviaalin laskennon yksityiskohtien esittelyjä, "todistuksia". Puolestaan tieteenharrastajan kirjoituksissa on suurinpiirtein saman verran väärinkäsitystä kuin ymmärrystä - enintään tyydyttävä suoritus keskustelun tässä vaiheessa. Uudet nikit "assiantuntija" ja "huastaja" toistavat papukaijoina puolimutkan jaarituksia. Jälkimmäiseltä tosin jäi vastaamatta aiemmin esittäämääni kysymykseen siitä, mikä silmäluku mainitsemansa "tämä tulosvaihtoehto" oikein oli.

        En toki ihmettele miksi jäi vastaamatta, enkä ihmettele miksi ko. nimimerkki jätti palstan. Toisaalta multinikkeily tuoksahtaa kovin vahvasti näiden kahden nikin kohdalla.

        En näe enää tarpeellisena vastata puolimutkan kirjoitelmiin. Tämän viimeisimmän episodimme oma tarkoitukseni oli "matemaatikko_mutikaisen" ja sittemmin Sikamasterin opastaminen totuuteen siitä, mitä E:n kolikonheittelyn tapaisessa satunnaiskokeessa tapahtuu ja millä todennäköisyydellä. Tämän tehtävän sain suoritetuksi - ainakin mutikaisen osalta. Sikamaster oli suurempi haaste ajattelunsa melkoisen sekavuuden takia, sehän tuli lukuisia kertoja ilmi Sikamasterin argumenteista ja hänen esittämistään kysymyksistä.

        "Myönnät siis, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100? Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100."

        Lainaan lopuksi vielä "assiantuntijan" sekavan ketkuilevan kysymyksentapaisen, joka on häpeäksi esittäjälleen. Siinä on yhdistettynä triviaaleja tosiasioita alastomaan typeröintiin ja väärinkäsityksiin sekä hävyttömään sanojen asettamiseen keskustelukumppaninsa suuhun.

        En viitsi tällaisten kanssa keskustella, enkä kehota ketään niin tekemään.

        Minusta olisi outoa, jos sekä tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuisivat todennäköisyydellä 1. Sen sijaan jokin asia saattaa hyvinkin tapahtua todennäköisyydellä 1. Maaginen sana tuo jokin! Esimerkiksi yksi pallo punaisten joukosta voi olla kumpi tahansa, siis jokin punainen pallo.:)


      • sivullinenlukija
        JC__ kirjoitti:

        "Esimerkiksi sanomalla, että se on juuri tuo jono, jonka kokeen suorittaja ohjeiden mukaan toimien tulee kokeessa saamaan. Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi."

        No, tuolla tavoin "määritelty" tulos on vain jokin tulos - jokin kolikkojono ja jokin lottorivi. Eikä mitään muuta. Keskustelumme kannalta on oleellista se, että kummassakaan tapauksessa ei toteudu tapahtumaa todennäköisyydellä 1/n, vaan ainoastaan tapahtuma todennäköisyydellä 1.

        Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. Vain onnekkaan lottoajan rivi on 7 oikein päävoiton sattuessa hänelle.

        "Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi."

        Ei. Vain syystä olen moittinut evoja typeröinneistä, jos he typeryyksiä ovat kirjoitelleet. Eikä minulle tuota mitään iloa seurata vaikkapa puolimutkan kärsimyksiä ja kiemurteluita. Mutta eihän minulla ole muuta mahdollisuutta kuin puolustaa totuutta, muuten rikkoisin omaatuntoani ja Jumalaa vastaan.

        Sovinnon eleenä voin nyt lausua seuraavaa. Ymmärrän evojen ajatusvirheet käydyissä keskusteluissa enkä tuomitse yhtäkään tässä asiassa erehtynyttä evoa. Matematiikkaa ymmärtävälle voi olla vaikeaa ymmärtää heitä, jotka eivät ymmärrä - on hankalaa nähdä itsestäänselvyyksien ohitse.

        Ymmärsin aikoinaan muutamassa sekunnissa mistä E:n kolikonheittelyssä oli kyse.

        Kiemurtelut, ketkuilut ja asiattomuudet voin tulkita alunperin valheellisen väitteen puolustuksen seurauksina, en tarkoituksellisen pahantahtoisena toimintana. Valhetta kun ei voi puolustaa totuudella ja suoruudella, koska silloin valhe paljastuu.

        "Ymmärsin aikoinaan muutamassa sekunnissa mistä E:n kolikonheittelyssä oli kyse."
        Älä valehtele. et ymmärrä vieläkään. Sinä täällä ketkuilet ja kieroilet. Puolimutka, tieteenharrastaja, assiantuntija, varmaankin mainitsemasi sikamasteri ja mutikainen ja huastajakin myös ovat olleet oikeassa, en viitsi heidän vastineitaan kieroilullesi lähteä kaivamaan. Mutta ihan mukavaa todennäköisyysmatikan kertaustahan tämä on ollut kun Puolimutka on sinua kouluttanut:D


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        "Esimerkiksi sanomalla, että se on juuri tuo jono, jonka kokeen suorittaja ohjeiden mukaan toimien tulee kokeessa saamaan. Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi."

        No, tuolla tavoin "määritelty" tulos on vain jokin tulos - jokin kolikkojono ja jokin lottorivi. Eikä mitään muuta. Keskustelumme kannalta on oleellista se, että kummassakaan tapauksessa ei toteudu tapahtumaa todennäköisyydellä 1/n, vaan ainoastaan tapahtuma todennäköisyydellä 1.

        Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. Vain onnekkaan lottoajan rivi on 7 oikein päävoiton sattuessa hänelle.

        "Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi."

        Ei. Vain syystä olen moittinut evoja typeröinneistä, jos he typeryyksiä ovat kirjoitelleet. Eikä minulle tuota mitään iloa seurata vaikkapa puolimutkan kärsimyksiä ja kiemurteluita. Mutta eihän minulla ole muuta mahdollisuutta kuin puolustaa totuutta, muuten rikkoisin omaatuntoani ja Jumalaa vastaan.

        Sovinnon eleenä voin nyt lausua seuraavaa. Ymmärrän evojen ajatusvirheet käydyissä keskusteluissa enkä tuomitse yhtäkään tässä asiassa erehtynyttä evoa. Matematiikkaa ymmärtävälle voi olla vaikeaa ymmärtää heitä, jotka eivät ymmärrä - on hankalaa nähdä itsestäänselvyyksien ohitse.

        Ymmärsin aikoinaan muutamassa sekunnissa mistä E:n kolikonheittelyssä oli kyse.

        Kiemurtelut, ketkuilut ja asiattomuudet voin tulkita alunperin valheellisen väitteen puolustuksen seurauksina, en tarkoituksellisen pahantahtoisena toimintana. Valhetta kun ei voi puolustaa totuudella ja suoruudella, koska silloin valhe paljastuu.

        Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan:

        "Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. "

        En kirjoittanut voittavasta, vaan oikeasta lottorivistä, jonka lottokone viikottain valitsee. Siihen vertaamalla valitaan voittavat rivit tai todetaan, ettei sellaisia ole. Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni.

        Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta. Ei näytä menneen perille.


      • tieteenharrastaja
        kvasi2 kirjoitti:

        Minusta olisi outoa, jos sekä tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuisivat todennäköisyydellä 1. Sen sijaan jokin asia saattaa hyvinkin tapahtua todennäköisyydellä 1. Maaginen sana tuo jokin! Esimerkiksi yksi pallo punaisten joukosta voi olla kumpi tahansa, siis jokin punainen pallo.:)

        Paremmin ymmärrät ehkä ajattelemalla punaisen pallon tuloa. Sen todennäköisyys on 1/2, mutta niin on muunvärisenkin pallon saannin (pakko ollakin, jotta summa olisi 1). Jos poimit pallon, tavoitellen täsmentämätöntä 1/2-todennäköisyyden tapahtumaa, onnistut siis varmasti.

        Todennäköisyyden 1/4 tapaus toimii samalla tavoin.


      • Assiantuntijja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan:

        "Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. "

        En kirjoittanut voittavasta, vaan oikeasta lottorivistä, jonka lottokone viikottain valitsee. Siihen vertaamalla valitaan voittavat rivit tai todetaan, ettei sellaisia ole. Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni.

        Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta. Ei näytä menneen perille.

        Minun on hyvin vaikeaa ymmärtää miksi JC ketkuilee vaikka hänen ketkuilunsa ovat niin läpinäkyviä:

        Tieteenharrastaja kirjoitti siitä kuinka lotossa arvotaan joka viikko 7-oikein voittotulokseen oikeuttava lottorivi:

        "... Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi."

        Jonka JC viänsi:

        "Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. "

        JC:n ketkuilu on todella säälittävää. En tiedä mitä omalta kannaltaan positiivista hän kuvittelee kyseisillä tempuillaan saavuttavansa. Oma moraalini ei taipuisi tuollaiseen ilmiselvään ketkuiluun.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        "Esimerkiksi sanomalla, että se on juuri tuo jono, jonka kokeen suorittaja ohjeiden mukaan toimien tulee kokeessa saamaan. Näinhän määritellään joka viikolle oikea lottorivi."

        No, tuolla tavoin "määritelty" tulos on vain jokin tulos - jokin kolikkojono ja jokin lottorivi. Eikä mitään muuta. Keskustelumme kannalta on oleellista se, että kummassakaan tapauksessa ei toteudu tapahtumaa todennäköisyydellä 1/n, vaan ainoastaan tapahtuma todennäköisyydellä 1.

        Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. Vain onnekkaan lottoajan rivi on 7 oikein päävoiton sattuessa hänelle.

        "Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi."

        Ei. Vain syystä olen moittinut evoja typeröinneistä, jos he typeryyksiä ovat kirjoitelleet. Eikä minulle tuota mitään iloa seurata vaikkapa puolimutkan kärsimyksiä ja kiemurteluita. Mutta eihän minulla ole muuta mahdollisuutta kuin puolustaa totuutta, muuten rikkoisin omaatuntoani ja Jumalaa vastaan.

        Sovinnon eleenä voin nyt lausua seuraavaa. Ymmärrän evojen ajatusvirheet käydyissä keskusteluissa enkä tuomitse yhtäkään tässä asiassa erehtynyttä evoa. Matematiikkaa ymmärtävälle voi olla vaikeaa ymmärtää heitä, jotka eivät ymmärrä - on hankalaa nähdä itsestäänselvyyksien ohitse.

        Ymmärsin aikoinaan muutamassa sekunnissa mistä E:n kolikonheittelyssä oli kyse.

        Kiemurtelut, ketkuilut ja asiattomuudet voin tulkita alunperin valheellisen väitteen puolustuksen seurauksina, en tarkoituksellisen pahantahtoisena toimintana. Valhetta kun ei voi puolustaa totuudella ja suoruudella, koska silloin valhe paljastuu.

        Tieteenharrastaja kirjoitti:
        "Epätoivoinen jätkytyksesi ja henkilöiden haukuskelu ketjuun antamissasi vastauksissa kertoo, miten tiukassa keskustelun umpikujassa tunnet olevasi."

        Johon JC vastasi:
        "Ei. Vain syystä olen moittinut evoja typeröinneistä, jos he typeryyksiä ovat kirjoitelleet. Eikä minulle tuota mitään iloa seurata vaikkapa puolimutkan kärsimyksiä ja kiemurteluita. Mutta eihän minulla ole muuta mahdollisuutta kuin puolustaa totuutta, muuten rikkoisin omaatuntoani ja Jumalaa vastaan."

        Kaikkihan kyllä näkevät, että JC:n vastaus on puhdas valhe. Ikävintä, näin kristityn näkökulmasta, on se, että näissä valehteluissaan JC vetoaa Jumalaan.

        JC yrittää epätoivoissaan luikerrella pakoon:
        "Sovinnon eleenä voin nyt lausua seuraavaa. Ymmärrän evojen ajatusvirheet käydyissä keskusteluissa enkä tuomitse yhtäkään tässä asiassa erehtynyttä evoa."

        Teennäisen jalo teko sinänsä, että JC ei tuomitse ketään asiassa erehtynyttä evoa. Merkityksetön tosin siten, että kukaan evo ei ole erehtynyt.

        JC jatkaa:
        "Matematiikkaa ymmärtävälle voi olla vaikeaa ymmärtää heitä, jotka eivät ymmärrä - on hankalaa nähdä itsestäänselvyyksien ohitse."

        Tässä olen samaa mieltä hänen kanssaan. On vaikeaa ymmärtää miksi JC ei ymmärrä todennäköisyysmatematiikan perusteita. Toisaalta luulen, että hän oikeasti ymmärtää olevansa väärässä, mutta haluaa valehdella ja ketkuilla. Ja sitä miksi hän niin tekee minä en ymmärrä. Yksi mahdollisuus on, että hän jostain syystä on alentunut trollaamaan. En tunne hänen historiaansa tällä palstalla.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan:

        "Voittavan lottorivin esittää aina lottoaja, ei tietenkään lottokone. Ei lottokoneen rivi ole 7 oikein, arvotuksi riviksi kun kelpaa mikä tahansa rivi. "

        En kirjoittanut voittavasta, vaan oikeasta lottorivistä, jonka lottokone viikottain valitsee. Siihen vertaamalla valitaan voittavat rivit tai todetaan, ettei sellaisia ole. Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni.

        Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta. Ei näytä menneen perille.

        "Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan"

        Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi. Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi? Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        "Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni."

        Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota. Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut.

        "Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta."

        Ei veikkaamisessa eli oman tietyn rivin esittämisessä ole mitään satunnaista kyseiseen arvontaan - ei edes silloin kun antaa tuon tehtävän online-koneen tehtäväksi. Rivi on arvottunakin aina jokin tietty rivi tulevaan arvontaan, yksiselitteiset 7 numeroa.

        Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa).

        Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää. Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat. Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään) ja todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena.

        "Ei näytä menneen perille."

        Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse - siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan.


      • jc_on_kristuksen_tyhmä
        JC__ kirjoitti:

        "Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan"

        Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi. Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi? Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        "Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni."

        Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota. Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut.

        "Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta."

        Ei veikkaamisessa eli oman tietyn rivin esittämisessä ole mitään satunnaista kyseiseen arvontaan - ei edes silloin kun antaa tuon tehtävän online-koneen tehtäväksi. Rivi on arvottunakin aina jokin tietty rivi tulevaan arvontaan, yksiselitteiset 7 numeroa.

        Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa).

        Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää. Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat. Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään) ja todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena.

        "Ei näytä menneen perille."

        Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse - siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan.

        Et kykene tekemään itsestäsi enää enemmän pelleä kuin jo olet JC. Olet enemmäin kuin vitsi.

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Vai niin. Vai AINA jokin lottoaja? Miksikäs kukaan lottoaja ei sitten viime viikon lottoarvonnassa voittanut päävoittoa?

        Bruahahahahaaaaa. Olet idiootti. Et hallitse todennäköisyyden alkeitakaan.


      • JC__ kirjoitti:

        "Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan"

        Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi. Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi? Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        "Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni."

        Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota. Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut.

        "Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta."

        Ei veikkaamisessa eli oman tietyn rivin esittämisessä ole mitään satunnaista kyseiseen arvontaan - ei edes silloin kun antaa tuon tehtävän online-koneen tehtäväksi. Rivi on arvottunakin aina jokin tietty rivi tulevaan arvontaan, yksiselitteiset 7 numeroa.

        Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa).

        Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää. Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat. Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään) ja todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena.

        "Ei näytä menneen perille."

        Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse - siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan.

        Kiitos taas multinilkki tästäkin tilaisuudesta tuoda esille typeryytesi ja kieroilusi.

        "Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi."

        Kyllä se vain on. Juuri tuotahan termiä käyttää itse Veikkaus: "Loton oikea rivi kierroksella ..."

        "Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi?"

        No mietippä sitä tollo.

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Ja kukas lottoaja esitti viime viikolla oikean rivin kun kukaan ei saanut 7-oikein.

        Lottokone sen sijaan arpoo joka viikko loton oikean rivin.

        "Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        Eihän se kertonut viime viikollakaan mikä LOTTOAJIEN RIVEISTÄ voittaa. Sen sijaan lottokone kyllä arpoi yhden oikean rivin, rivin jonka sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937

        "Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota."

        Kerroppas tollo mikä on se yksittäinen rivi, jonka kone varmuulla tuottaa?

        Eihän lottokone arvo mitään yksittäistä tulosvaihtoehtona olevaa riviä varmuudella tulokseksi. Oletkos aivan idiootti - no tietenkin olet.

        "Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut."

        Edelleen esität puhtaan valheen. Yksi alkeistapahtumista, jonka kunkin todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu. Sinulla on edelleen esittämättä se vaadittu matemaattinen todistus että niin ei tapahdu.


        "Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa)."

        Vai on ketkuilua se, että lottoarvonnan juontaja kertoon televisiossa mikä rivi sattui oikeaksi riviksi. Ja ketkua on mielestäsi se, että Veikkaus kertoo kunkin mahdollisen rivin todennäköisyydeksi 1/15 380 937? Hih hih.

        "Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää."

        Lottokoneen pyörityksellä ei ole mitään osaa ei arpaa Loton todennäköisyyskentässä. Meneppäs esittämään tuo pöljäilysi matematiikoille. Hih hih.

        "Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat."

        Jokaisessa lottoarvonnassa toteutuu yksi alkeistapahtumista sekä valtava määrä muita tapahtumia eli kaikki ne mahdolliset tapahtumat, joissa sattunut rivi on alkiona. Tähän sigma-algebralla ei ole mitään vaikutusta.

        Ja toisekseen kukaan Veikkauksen matemaatiikko ei ole laatinut mitään sigma-algebraa mihinkää tarkoitus. Typerät sössötyksesi sigma-algebrasta ovat pelkkää noloa ketkuiluasi.

        Olenhan pyytänyt sinua matemaattisesti todistamaan, että valittu sigma-algebra estäisi jonkin ei-tyhjän ja otosavaruuden potenssijoukkoon kuuluvan tapahtuman toteutumisen. Etpä ole sellaista todistusta kykene esittämään. (Etkä tietenkään kykene)


        "Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään)"

        Hih hih. Ei lottoarvonnon sigma-algebraa laadita lottoajien riveistä. Etkö tollo tiedä että sigma-algebran tulee olla validi. Ja validiksi se ei tule pelkillä lottoajien rivillä. Pitääkö minun toistuvasti opettaa sinulle samoja asioita. Oppimaton tollo kun olet.

        "todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena."

        Ja kukaan Veikkauksen sen matemaatikko ei ole todennäköisyysmittoja laatinut. Vaan todennäköisyydet on laskettu yksinkertaisesti kombinatoriikalla.


        "Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse" -

        Ei se ole mikään uskon kysymys tietää, että olet väärässä. Väärässä olosi on osoitettu matematiikalla.

        " ... siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan."

        Hih hih. Ainoa tollo joka on uskonut sinun kreationistista "matematiikkaasi" on kvasi.


      • Assiantuntijja
        puolimutkateisti kirjoitti:

        Kiitos taas multinilkki tästäkin tilaisuudesta tuoda esille typeryytesi ja kieroilusi.

        "Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi."

        Kyllä se vain on. Juuri tuotahan termiä käyttää itse Veikkaus: "Loton oikea rivi kierroksella ..."

        "Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi?"

        No mietippä sitä tollo.

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Ja kukas lottoaja esitti viime viikolla oikean rivin kun kukaan ei saanut 7-oikein.

        Lottokone sen sijaan arpoo joka viikko loton oikean rivin.

        "Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        Eihän se kertonut viime viikollakaan mikä LOTTOAJIEN RIVEISTÄ voittaa. Sen sijaan lottokone kyllä arpoi yhden oikean rivin, rivin jonka sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937

        "Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota."

        Kerroppas tollo mikä on se yksittäinen rivi, jonka kone varmuulla tuottaa?

        Eihän lottokone arvo mitään yksittäistä tulosvaihtoehtona olevaa riviä varmuudella tulokseksi. Oletkos aivan idiootti - no tietenkin olet.

        "Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut."

        Edelleen esität puhtaan valheen. Yksi alkeistapahtumista, jonka kunkin todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu. Sinulla on edelleen esittämättä se vaadittu matemaattinen todistus että niin ei tapahdu.


        "Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa)."

        Vai on ketkuilua se, että lottoarvonnan juontaja kertoon televisiossa mikä rivi sattui oikeaksi riviksi. Ja ketkua on mielestäsi se, että Veikkaus kertoo kunkin mahdollisen rivin todennäköisyydeksi 1/15 380 937? Hih hih.

        "Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää."

        Lottokoneen pyörityksellä ei ole mitään osaa ei arpaa Loton todennäköisyyskentässä. Meneppäs esittämään tuo pöljäilysi matematiikoille. Hih hih.

        "Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat."

        Jokaisessa lottoarvonnassa toteutuu yksi alkeistapahtumista sekä valtava määrä muita tapahtumia eli kaikki ne mahdolliset tapahtumat, joissa sattunut rivi on alkiona. Tähän sigma-algebralla ei ole mitään vaikutusta.

        Ja toisekseen kukaan Veikkauksen matemaatiikko ei ole laatinut mitään sigma-algebraa mihinkää tarkoitus. Typerät sössötyksesi sigma-algebrasta ovat pelkkää noloa ketkuiluasi.

        Olenhan pyytänyt sinua matemaattisesti todistamaan, että valittu sigma-algebra estäisi jonkin ei-tyhjän ja otosavaruuden potenssijoukkoon kuuluvan tapahtuman toteutumisen. Etpä ole sellaista todistusta kykene esittämään. (Etkä tietenkään kykene)


        "Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään)"

        Hih hih. Ei lottoarvonnon sigma-algebraa laadita lottoajien riveistä. Etkö tollo tiedä että sigma-algebran tulee olla validi. Ja validiksi se ei tule pelkillä lottoajien rivillä. Pitääkö minun toistuvasti opettaa sinulle samoja asioita. Oppimaton tollo kun olet.

        "todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena."

        Ja kukaan Veikkauksen sen matemaatikko ei ole todennäköisyysmittoja laatinut. Vaan todennäköisyydet on laskettu yksinkertaisesti kombinatoriikalla.


        "Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse" -

        Ei se ole mikään uskon kysymys tietää, että olet väärässä. Väärässä olosi on osoitettu matematiikalla.

        " ... siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan."

        Hih hih. Ainoa tollo joka on uskonut sinun kreationistista "matematiikkaasi" on kvasi.

        Taas tuli JC:lle pataan 100-0.


      • JC__
        jc_on_kristuksen_tyhmä kirjoitti:

        Et kykene tekemään itsestäsi enää enemmän pelleä kuin jo olet JC. Olet enemmäin kuin vitsi.

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Vai niin. Vai AINA jokin lottoaja? Miksikäs kukaan lottoaja ei sitten viime viikon lottoarvonnassa voittanut päävoittoa?

        Bruahahahahaaaaa. Olet idiootti. Et hallitse todennäköisyyden alkeitakaan.

        Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja.

        Huomasin jo kauan sitten palstan evojen kyvyttömyyden riittävään kielelliseen tarkkuuteen tämän kysymyksen tiimoilta. Sekavuuteen ja epätarkkuuksiin sortuivat vuorollaan niin moloch, bwm kuin nyt puolimutka. tieteenharrastajakin on ajoittain kirjoitellut aivan mitä sattuu, mutta tapoihini ei kuulu menneiden kaivelu.

        Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta. Totuus on vain hyväksyttävä sellaisena kuin se on, niin Loton kuin E:n kolikonheittelynkin osalta.


      • kvasi2
        JC__ kirjoitti:

        Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja.

        Huomasin jo kauan sitten palstan evojen kyvyttömyyden riittävään kielelliseen tarkkuuteen tämän kysymyksen tiimoilta. Sekavuuteen ja epätarkkuuksiin sortuivat vuorollaan niin moloch, bwm kuin nyt puolimutka. tieteenharrastajakin on ajoittain kirjoitellut aivan mitä sattuu, mutta tapoihini ei kuulu menneiden kaivelu.

        Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta. Totuus on vain hyväksyttävä sellaisena kuin se on, niin Loton kuin E:n kolikonheittelynkin osalta.

        Jos kolikkojono toteutuu aina silmiemme edessä, sen täytyy edustaa vain ja ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa ja siten sen todennäköisyys on 1. Se ei esimerkiksi aina kuulu sellaisten kolikkojonojen joukkoon, jossa on yhtä paljon kruunuja ja klaavoja. Kolikkojono ei siis voi edustaa mitään pienempää kolikkojonojen joukkoa, ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa.


      • JC__ kirjoitti:

        Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja.

        Huomasin jo kauan sitten palstan evojen kyvyttömyyden riittävään kielelliseen tarkkuuteen tämän kysymyksen tiimoilta. Sekavuuteen ja epätarkkuuksiin sortuivat vuorollaan niin moloch, bwm kuin nyt puolimutka. tieteenharrastajakin on ajoittain kirjoitellut aivan mitä sattuu, mutta tapoihini ei kuulu menneiden kaivelu.

        Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta. Totuus on vain hyväksyttävä sellaisena kuin se on, niin Loton kuin E:n kolikonheittelynkin osalta.

        Miksi tollo vastaat jollekin toiselle nikille, jos osoitat sanasi minulle?

        Minun kommenttini katsos tunnistaa siitä, että käytän rekattuna nikkiä enkä multinikkeile toisin kuin sinä ketku.

        " Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja."

        Nimeenomaan juuri noin kirjoitit ja siksi olet tollo. Kerroppas kuka lottoaja esittää niillä loton kierroksilla Veikkaukselle lottorivin, jolloin 7-oikein voittajaa ei löydy?

        Ja kyllä se on lottokone, joka sen oikean rivin arpoo.

        "Huomasin jo kauan sitten palstan evojen kyvyttömyyden riittävään kielelliseen tarkkuuteen tämän kysymyksen tiimoilta."

        Hih hih. EIhän kukaan evoista oo esimerkiksi väittänyt, että tyhjä joukko toteutuu aina noppaa heitettäessä kuten sinä.

        Etkä sinä ole tähän päivään saakka kyennyt määrittelemään yksikäsitteisesti ja formaalisti ketkuiluusi liittyvää "tapahtumaasi" "jokin rivi".

        "Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta. "

        Luetun ymmärtämisessäkin sinulla on selkeästi erittäin pahoja ongelmia, sivullisilla katsos kun ei ole mitään ongelmaa - toisin kuin sinulla - huomata että olen osoittanut todennäköisyyteen liittyvät väitteesi kategorisesti matematiikan vastaisiksi typeryyksiksi.

        Meillähän menee työnjako seuraavasti: Sinä kieroilet, ketkuilet, valehtelet, esität typeryyksiä, aivopiereskelet ja teet itsestäsi narrin lukemattomilla tavoilla, jokaisessa kommentissasi. Ja minun mieluisa ja erittäin helppo tehtäväni on tuoda tuo kaikki esille pohjaamalla väitteeni yksinkertaiseen matematiikkaan.

        Hauskaahan tässä on se, että ratkaisevista eroistamme huolimatta, me molemmat teemme ansiokasta yhteistyötä kreationismin ja kreationistien naurettavuuden osoittamiseksi - ja tietenkin erityisesti sinun. Toimit täsmälleen niinkuin toivonkin. Toivottavasti jaksat jatkaa typeryyksiesi esittely pitkään. Minä niin mielelläni tartun jokaiseen typeryyteesi. Hih hih.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        Kiitos taas multinilkki tästäkin tilaisuudesta tuoda esille typeryytesi ja kieroilusi.

        "Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi."

        Kyllä se vain on. Juuri tuotahan termiä käyttää itse Veikkaus: "Loton oikea rivi kierroksella ..."

        "Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi?"

        No mietippä sitä tollo.

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Ja kukas lottoaja esitti viime viikolla oikean rivin kun kukaan ei saanut 7-oikein.

        Lottokone sen sijaan arpoo joka viikko loton oikean rivin.

        "Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        Eihän se kertonut viime viikollakaan mikä LOTTOAJIEN RIVEISTÄ voittaa. Sen sijaan lottokone kyllä arpoi yhden oikean rivin, rivin jonka sattumisen todennäköisyys on 1/15 380 937

        "Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota."

        Kerroppas tollo mikä on se yksittäinen rivi, jonka kone varmuulla tuottaa?

        Eihän lottokone arvo mitään yksittäistä tulosvaihtoehtona olevaa riviä varmuudella tulokseksi. Oletkos aivan idiootti - no tietenkin olet.

        "Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut."

        Edelleen esität puhtaan valheen. Yksi alkeistapahtumista, jonka kunkin todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu. Sinulla on edelleen esittämättä se vaadittu matemaattinen todistus että niin ei tapahdu.


        "Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa)."

        Vai on ketkuilua se, että lottoarvonnan juontaja kertoon televisiossa mikä rivi sattui oikeaksi riviksi. Ja ketkua on mielestäsi se, että Veikkaus kertoo kunkin mahdollisen rivin todennäköisyydeksi 1/15 380 937? Hih hih.

        "Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää."

        Lottokoneen pyörityksellä ei ole mitään osaa ei arpaa Loton todennäköisyyskentässä. Meneppäs esittämään tuo pöljäilysi matematiikoille. Hih hih.

        "Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat."

        Jokaisessa lottoarvonnassa toteutuu yksi alkeistapahtumista sekä valtava määrä muita tapahtumia eli kaikki ne mahdolliset tapahtumat, joissa sattunut rivi on alkiona. Tähän sigma-algebralla ei ole mitään vaikutusta.

        Ja toisekseen kukaan Veikkauksen matemaatiikko ei ole laatinut mitään sigma-algebraa mihinkää tarkoitus. Typerät sössötyksesi sigma-algebrasta ovat pelkkää noloa ketkuiluasi.

        Olenhan pyytänyt sinua matemaattisesti todistamaan, että valittu sigma-algebra estäisi jonkin ei-tyhjän ja otosavaruuden potenssijoukkoon kuuluvan tapahtuman toteutumisen. Etpä ole sellaista todistusta kykene esittämään. (Etkä tietenkään kykene)


        "Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään)"

        Hih hih. Ei lottoarvonnon sigma-algebraa laadita lottoajien riveistä. Etkö tollo tiedä että sigma-algebran tulee olla validi. Ja validiksi se ei tule pelkillä lottoajien rivillä. Pitääkö minun toistuvasti opettaa sinulle samoja asioita. Oppimaton tollo kun olet.

        "todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena."

        Ja kukaan Veikkauksen sen matemaatikko ei ole todennäköisyysmittoja laatinut. Vaan todennäköisyydet on laskettu yksinkertaisesti kombinatoriikalla.


        "Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse" -

        Ei se ole mikään uskon kysymys tietää, että olet väärässä. Väärässä olosi on osoitettu matematiikalla.

        " ... siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan."

        Hih hih. Ainoa tollo joka on uskonut sinun kreationistista "matematiikkaasi" on kvasi.

        "Juuri tuotahan termiä käyttää itse Veikkaus: "Loton oikea rivi kierroksella ...""

        Nämähän ovat kansankielisiä sanoja, joita edes puolimutkan ei tule ottaa vakavasti. Aivan yhtä hyvin lottotyttö voisi sanoa "Arvottu rivi kierroksella on..." Tai paremmin: "Lottoajien riveistä oikea rivi on... /Esitetyistä riveistä voittaa rivi..."

        En enää viitsi vastata muihin joutavuuksiin ja saivarteluihin mm. Loton sigma-algebrasta.

        "Lottokone sen sijaan arpoo joka viikko loton oikean rivin."

        Kerropas puolimutka millä todennäköisyydellä tämä lottokoneen tapahtuma ("oikea" rivi) toteutuu ja mitkä ovat suotuisat tapaukset?


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja.

        Huomasin jo kauan sitten palstan evojen kyvyttömyyden riittävään kielelliseen tarkkuuteen tämän kysymyksen tiimoilta. Sekavuuteen ja epätarkkuuksiin sortuivat vuorollaan niin moloch, bwm kuin nyt puolimutka. tieteenharrastajakin on ajoittain kirjoitellut aivan mitä sattuu, mutta tapoihini ei kuulu menneiden kaivelu.

        Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta. Totuus on vain hyväksyttävä sellaisena kuin se on, niin Loton kuin E:n kolikonheittelynkin osalta.

        "Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja."

        Sinä näköjään olet erikoistunut lainauslouhintaan. Alkuperäisessä tekstissä kirjoitit:

        " Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea"."

        Kun puolimutka opetti sinulle oikean rivin ja voittavan rivin eron, sinä lainauksessasi tipautit oikean rivin pois.

        Muutit edellä tieteenharrastajankin tekstiä lainauksessa siten että sen merkitys muuttui. Näköjään se johtui siitä ettet ymmärtänyt oikean rivin ja voittavan rivin eroa.

        Näin illan päätteeksi on huumori tietysti paikallaan: "Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta."

        Puolimutkahan kävi jälleen läpi sinun virheelliset käsityksesi lotosta ja kuten korjauksestasi käy ilmi ei aivan suotta. Olithan oppinut jotain.


      • sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja."

        Sinä näköjään olet erikoistunut lainauslouhintaan. Alkuperäisessä tekstissä kirjoitit:

        " Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea"."

        Kun puolimutka opetti sinulle oikean rivin ja voittavan rivin eron, sinä lainauksessasi tipautit oikean rivin pois.

        Muutit edellä tieteenharrastajankin tekstiä lainauksessa siten että sen merkitys muuttui. Näköjään se johtui siitä ettet ymmärtänyt oikean rivin ja voittavan rivin eroa.

        Näin illan päätteeksi on huumori tietysti paikallaan: "Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta."

        Puolimutkahan kävi jälleen läpi sinun virheelliset käsityksesi lotosta ja kuten korjauksestasi käy ilmi ei aivan suotta. Olithan oppinut jotain.

        "Sinä näköjään olet erikoistunut lainauslouhintaan. Alkuperäisessä tekstissä kirjoitit:"

        Jep. Lainauslouhinta on yksi hänen mielitekniikoistaan. Hänen typeryytensä kreationistina tulee kylläkin esille siinä, että hän jää kiinni niistä kategorisesti. Mutta minkäs kreationisti tekee kun ei voi tukea valheitaan kuin ainoastaan uusilla valheilla ja vääristelyillä. Ei käy kreationistin osa kateeksi.


      • JC__
        kvasi2 kirjoitti:

        Jos kolikkojono toteutuu aina silmiemme edessä, sen täytyy edustaa vain ja ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa ja siten sen todennäköisyys on 1. Se ei esimerkiksi aina kuulu sellaisten kolikkojonojen joukkoon, jossa on yhtä paljon kruunuja ja klaavoja. Kolikkojono ei siis voi edustaa mitään pienempää kolikkojonojen joukkoa, ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa.

        Niinhän se on, tapahtuman joka toteutuu aina, suotuisia tapauksia ovat kaikki alkeistapaukset. Vain sellainen tapahtuma toteutuu aina.

        Suurin järjettömyys ja erehdys on luulla, että sellainen tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus, toteutuisi aina. Sellaisen tapahtuman todennäköisyys on 1/n, E:n kolikonheittelyssä äärimmäisen pieni 1/2^100.

        Jos heittää kolikon joka sekunti, tuollainen tapahtuma toteutuu E:n kolikonheitossa noin sadanmiljoonanmiljardin vuoden välein.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Jos kolikkojono toteutuu aina silmiemme edessä, sen täytyy edustaa vain ja ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa ja siten sen todennäköisyys on 1. Se ei esimerkiksi aina kuulu sellaisten kolikkojonojen joukkoon, jossa on yhtä paljon kruunuja ja klaavoja. Kolikkojono ei siis voi edustaa mitään pienempää kolikkojonojen joukkoa, ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa.

        Voi kvasi. Miten sinä jaksatkin tuota tollouttasi tuoda esille toistuvasti?

        "Jos kolikkojono toteutuu aina silmiemme edessä, sen täytyy edustaa vain ja ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa ja siten sen todennäköisyys on 1."

        Ei mikään tietty yksittäinen kolikkojono toteudu tietenkään aina silmiemme edessä, vaan Enqvistin esimerkissä yksi 2^100 mahdollisesta. Ja vain yksi kullakin kokeen suorituskerralla.

        Kerrohan kvasiälykkö, että mikä muka on se tulosvaihtoehto, jonka toteutumisen todennäköisyys on 1. Matematiikan mukaan sellaista ei voi tietenkään olla. Mikä tahansa 2^100 tulosvaihtoehdosta sattuu tulokseksi, niin tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua on 1/2^100.

        Tiedän kvasi kyllä että olet ihan oikeasti typerä ja yksinkertaisesti tyhmä, mutta luulisi että noin triviaalin asian tajuat jopa sinä? Eikö niin?


        "Se ei esimerkiksi aina kuulu sellaisten kolikkojonojen joukkoon, jossa on yhtä paljon kruunuja ja klaavoja. Kolikkojono ei siis voi edustaa mitään pienempää kolikkojonojen joukkoa, ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa."

        Hih hih. Mitä oikein sössötät? Sattunut kolikkojono on aina yksi 2^100 mahdollisesta tulosvaihtoehdosta, joiden kunkin todennäköisyys on sama 1/2^100.

        Voi kristus kvasi että oot tollo.


      • JC__ kirjoitti:

        Niinhän se on, tapahtuman joka toteutuu aina, suotuisia tapauksia ovat kaikki alkeistapaukset. Vain sellainen tapahtuma toteutuu aina.

        Suurin järjettömyys ja erehdys on luulla, että sellainen tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus, toteutuisi aina. Sellaisen tapahtuman todennäköisyys on 1/n, E:n kolikonheittelyssä äärimmäisen pieni 1/2^100.

        Jos heittää kolikon joka sekunti, tuollainen tapahtuma toteutuu E:n kolikonheitossa noin sadanmiljoonanmiljardin vuoden välein.

        "Niinhän se on, tapahtuman joka toteutuu aina, suotuisia tapauksia ovat kaikki alkeistapaukset. Vain sellainen tapahtuma toteutuu aina."

        Ainoa asia minkä JC:n kaltainen tollo kreationisti näyttää ymmärtävän on P(Ω) = 1.

        "Suurin järjettömyys ja erehdys on luulla, että sellainen tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus, toteutuisi aina. Sellaisen tapahtuman todennäköisyys on 1/n, E:n kolikonheittelyssä äärimmäisen pieni 1/2^100."

        Hih hih. Mutta kun se on aina ollut ja on edelleenkin oleva matemaattinen fakta, että symmetrisen satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on sama 1/N, missä N on symmetristen alkeistapahtumien lukumäärä.

        "Jos heittää kolikon joka sekunti, tuollainen tapahtuma toteutuu E:n kolikonheitossa noin sadanmiljoonanmiljardin vuoden välein."

        Ei kyllä yksi alkeistapahtumista toteutuu aina kun heität suoritat E:n kolikon heiton. Sitä kun ei ääriuskovaisen kreationistitollon sössötys estä. Hih hih.

        Sinulla JC on edelleenkin todistamatta että tuo matematiikan vastainen väitteesi olisi totta. Mistäköhän johtuu?


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Voi sinua puolimutka. Kirjoitin "aina ... lottoaja, ei koskaan lottokone". Kyse oli rivin esittäjästä, johon sana "aina" viittaa, voittorivin esittää aina lottoaja."

        Sinä näköjään olet erikoistunut lainauslouhintaan. Alkuperäisessä tekstissä kirjoitit:

        " Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea"."

        Kun puolimutka opetti sinulle oikean rivin ja voittavan rivin eron, sinä lainauksessasi tipautit oikean rivin pois.

        Muutit edellä tieteenharrastajankin tekstiä lainauksessa siten että sen merkitys muuttui. Näköjään se johtui siitä ettet ymmärtänyt oikean rivin ja voittavan rivin eroa.

        Näin illan päätteeksi on huumori tietysti paikallaan: "Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, ettei sinulla ole huomautettavaa kertomistani tosiasioista Lotosta."

        Puolimutkahan kävi jälleen läpi sinun virheelliset käsityksesi lotosta ja kuten korjauksestasi käy ilmi ei aivan suotta. Olithan oppinut jotain.

        "Kun puolimutka opetti sinulle oikean rivin ja voittavan rivin eron, sinä lainauksessasi tipautit oikean rivin pois."

        Höpönhöpö. Ei puolimutkasta ole kenenkään opettajaksi. Lottokoneen "oikea" rivi ei ole mitään muuta kuin jokin rivi. Vain typerys kuvittelee, että lottokone sattuu aina arpomaan "oikean" rivin, muka pienellä 1/15 000 000 todennäköisyydellä.

        Oletko sinäkin typerys, sivustatarkkailija?


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Niinhän se on, tapahtuman joka toteutuu aina, suotuisia tapauksia ovat kaikki alkeistapaukset. Vain sellainen tapahtuma toteutuu aina."

        Ainoa asia minkä JC:n kaltainen tollo kreationisti näyttää ymmärtävän on P(Ω) = 1.

        "Suurin järjettömyys ja erehdys on luulla, että sellainen tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus, toteutuisi aina. Sellaisen tapahtuman todennäköisyys on 1/n, E:n kolikonheittelyssä äärimmäisen pieni 1/2^100."

        Hih hih. Mutta kun se on aina ollut ja on edelleenkin oleva matemaattinen fakta, että symmetrisen satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on sama 1/N, missä N on symmetristen alkeistapahtumien lukumäärä.

        "Jos heittää kolikon joka sekunti, tuollainen tapahtuma toteutuu E:n kolikonheitossa noin sadanmiljoonanmiljardin vuoden välein."

        Ei kyllä yksi alkeistapahtumista toteutuu aina kun heität suoritat E:n kolikon heiton. Sitä kun ei ääriuskovaisen kreationistitollon sössötys estä. Hih hih.

        Sinulla JC on edelleenkin todistamatta että tuo matematiikan vastainen väitteesi olisi totta. Mistäköhän johtuu?

        "Mutta kun se on aina ollut ja on edelleenkin oleva matemaattinen fakta, että symmetrisen satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on sama 1/N, missä N on symmetristen alkeistapahtumien lukumäärä."

        Tämä on se julkea valhe, jota puolimutka väsymättä toistelee.

        Se, että jokin alkeistapaus sattuu tulokseksi, ei tietenkään tarkoita sitä, että aina tapahtuma ("alkeistapahtuma") todennäköisyydellä 1/n toteutuu.

        Tapahtuma todennäköisyydellä 1/n kun toteutuu ainoastaan silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen.

        Suotuisa tapaus on sellainen "otosavaruuden joukon alkeistapaus, jota tavoitellaan tulokseksi", eli on tietyn tapahtuman alkio.


      • JC__ kirjoitti:

        "Kun puolimutka opetti sinulle oikean rivin ja voittavan rivin eron, sinä lainauksessasi tipautit oikean rivin pois."

        Höpönhöpö. Ei puolimutkasta ole kenenkään opettajaksi. Lottokoneen "oikea" rivi ei ole mitään muuta kuin jokin rivi. Vain typerys kuvittelee, että lottokone sattuu aina arpomaan "oikean" rivin, muka pienellä 1/15 000 000 todennäköisyydellä.

        Oletko sinäkin typerys, sivustatarkkailija?

        "Ei puolimutkasta ole kenenkään opettajaksi."

        Myönnettäköön, että sinä olet sen verran tollo ja ketku, että kukaan ei saa sinulle opetettua todennäköisyyden alkeita.

        " Lottokoneen "oikea" rivi ei ole mitään muuta kuin jokin rivi. "

        Kuten tästäkin nähdään. Lottokoneen arpoma oikea rivi on se rivi, joka sattuu tulokseksi kaikkien mahdollisten rivien joukosta.

        Minua on aina huvittanut tämä JC:n lapsellinen tyyli ketkuilla lainausmerkeillä. Hih hih. Ymmärrettävästi älyllisesti heikkolahjaisena JC joutuu turvautumaan lapsellisiin ketkuiluihin yrittäessään tukea valheitaan uusilla valheilla.

        "Oletko sinäkin typerys, sivustatarkkailija?"

        No ei hän todellakaan ole typeryys todennäköisyyden suhteen ja tuskin millään tavoin muutenkaan.

        Näissä keskusteluissa ovat typeryksiksi osoittautuneet todistettavasti ainoastaan sinä multinikki-JC ja huvittava oppipoikasi kvasi - ja tietenkin JC:n sinun lukemattomat nikkisi: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12029668

        On se vaan aina niin rattoisaa kyykyttää kieroilevia ja typeriä kreationisteja, erityisesti multinilkki-JC:tä.

        Kaikesta näkee miten sairaaloisesti JC:tä risoo kun tiedostaa itsekin olevansa typerys ja umpikiero tollo.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        Voi kvasi. Miten sinä jaksatkin tuota tollouttasi tuoda esille toistuvasti?

        "Jos kolikkojono toteutuu aina silmiemme edessä, sen täytyy edustaa vain ja ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa ja siten sen todennäköisyys on 1."

        Ei mikään tietty yksittäinen kolikkojono toteudu tietenkään aina silmiemme edessä, vaan Enqvistin esimerkissä yksi 2^100 mahdollisesta. Ja vain yksi kullakin kokeen suorituskerralla.

        Kerrohan kvasiälykkö, että mikä muka on se tulosvaihtoehto, jonka toteutumisen todennäköisyys on 1. Matematiikan mukaan sellaista ei voi tietenkään olla. Mikä tahansa 2^100 tulosvaihtoehdosta sattuu tulokseksi, niin tulokseksi sattuneen tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua on 1/2^100.

        Tiedän kvasi kyllä että olet ihan oikeasti typerä ja yksinkertaisesti tyhmä, mutta luulisi että noin triviaalin asian tajuat jopa sinä? Eikö niin?


        "Se ei esimerkiksi aina kuulu sellaisten kolikkojonojen joukkoon, jossa on yhtä paljon kruunuja ja klaavoja. Kolikkojono ei siis voi edustaa mitään pienempää kolikkojonojen joukkoa, ainoastaan kaikkien mahdollisten kolikkojonojen joukkoa."

        Hih hih. Mitä oikein sössötät? Sattunut kolikkojono on aina yksi 2^100 mahdollisesta tulosvaihtoehdosta, joiden kunkin todennäköisyys on sama 1/2^100.

        Voi kristus kvasi että oot tollo.

        "Ei mikään tietty yksittäinen kolikkojono toteudu tietenkään aina silmiemme edessä, vaan Enqvistin esimerkissä yksi 2^100 mahdollisesta. Ja vain yksi kullakin kokeen suorituskerralla."

        No niin, puolimutka alkaa viimein alistua totuuteen. "Ei mikään tietty kolikkojono" tarkoittaa vain jotakin kolikkojonoa, mitä tahansa jonoa, eikä mitään muuta.

        Se, että jokin kolikkojono on yksi 2^100 mahdollisesta ja että yhdestä kokeen suorituksesta saadaan yksi tulos, ovat triviaaleja huomioita. Kun lopuksi kirjoitan:

        P(ei mikään tietty kolikkojono) = P(jokin kolikkojono) = 1

        voimme hyvillä mielin lopettaa yhteisymmärryksessä.


      • JC__ kirjoitti:

        "Mutta kun se on aina ollut ja on edelleenkin oleva matemaattinen fakta, että symmetrisen satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on sama 1/N, missä N on symmetristen alkeistapahtumien lukumäärä."

        Tämä on se julkea valhe, jota puolimutka väsymättä toistelee.

        Se, että jokin alkeistapaus sattuu tulokseksi, ei tietenkään tarkoita sitä, että aina tapahtuma ("alkeistapahtuma") todennäköisyydellä 1/n toteutuu.

        Tapahtuma todennäköisyydellä 1/n kun toteutuu ainoastaan silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen.

        Suotuisa tapaus on sellainen "otosavaruuden joukon alkeistapaus, jota tavoitellaan tulokseksi", eli on tietyn tapahtuman alkio.

        "Tämä on se julkea valhe, jota puolimutka väsymättä toistelee."

        Ja tuo on se matematiikan vastainen härski valhe, jota ääriuskovainen typerys JC väsyneesti toistelee. Hih hih.

        "Se, että jokin alkeistapaus sattuu tulokseksi, ei tietenkään tarkoita sitä, että aina tapahtuma ("alkeistapahtuma") todennäköisyydellä 1/n toteutuu."

        Tyypillistä oppimattoman houkan lässytystä lainausmerkkeineen. Tiedän kyllä JC että et osaa oppimattomana tollona ilmaista väitteitäsi yksiselitteisesti ja formaalisti. Ja vaikka osaisitkin et läpimätänä ketkuna halua sitä tehdä.

        Matematiikan mukaan kun symmetrinen tulosvaihtoehto ω ∈ Ω sattuu tulokseksi niin alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω toteutuu. Ja tapahtuman {ω} todennäköisyys on P({ω}) = 1/N.

        "Tapahtuma todennäköisyydellä 1/n kun toteutuu ainoastaan silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen."

        Matematiikassa tuo JC:n kreationistinen ketkuileva sössötys kuuluu: Tapahtuma {ω} ⊂ Ω, jonka todennäköisyys on P({ω}) = 1/N, toteutuu kun tulosvaihtoehto ω ∈ Ω sattuu tulokseksi.

        Ja noin JC:kin tuli myöntäneeksi että aina satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω, jonka todennäköisyys on P({ω}) = 1/N. Aivan kuten käy Enqvistin kokeessa.

        "Suotuisa tapaus on sellainen "otosavaruuden joukon alkeistapaus, jota tavoitellaan tulokseksi", eli on tietyn tapahtuman alkio."

        Hih hih. Kun satunnaiskoe suoritetaan, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Ei satunnaiskoe tavoittele mitään tulosvaihtoehto tulokseksi. Tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto on formaalisti tapahtumana yksiö. Hih hih.

        JC se vaan jaksaa sössöttää näitä samoja typeryyksiään toistuvasti, mutta siksihän JC onkin typerä kreationisti.

        On se vaan aina niin rattoisaa kyykyttää kieroilevia ja typeriä kreationisteja, erityisesti multinilkki-JC:tä. (TM)


      • JC__ kirjoitti:

        "Juuri tuotahan termiä käyttää itse Veikkaus: "Loton oikea rivi kierroksella ...""

        Nämähän ovat kansankielisiä sanoja, joita edes puolimutkan ei tule ottaa vakavasti. Aivan yhtä hyvin lottotyttö voisi sanoa "Arvottu rivi kierroksella on..." Tai paremmin: "Lottoajien riveistä oikea rivi on... /Esitetyistä riveistä voittaa rivi..."

        En enää viitsi vastata muihin joutavuuksiin ja saivarteluihin mm. Loton sigma-algebrasta.

        "Lottokone sen sijaan arpoo joka viikko loton oikean rivin."

        Kerropas puolimutka millä todennäköisyydellä tämä lottokoneen tapahtuma ("oikea" rivi) toteutuu ja mitkä ovat suotuisat tapaukset?

        ""Juuri tuotahan termiä käyttää itse Veikkaus: "Loton oikea rivi kierroksella ...""

        Nämähän ovat kansankielisiä sanoja, joita edes puolimutkan ei tule ottaa vakavasti."

        Ne ovat suomen kielisiä ilmaisuja, joita yleisesti käytetään ja ymmärretään, paitsi kreationistisessa kieroilevassa vähemmistössä, jota palstan ketkuin kieroilija multinikki-JC edustaa.

        "Aivan yhtä hyvin lottotyttö voisi sanoa "Arvottu rivi kierroksella on..." Tai paremmin: "Lottoajien riveistä oikea rivi on... /Esitetyistä riveistä voittaa rivi...""

        No ei. Jopa lottotytötkin ovat järjestään älyykkäämpiä kuin sinä multinikki. Hih hih.

        "En enää viitsi vastata muihin joutavuuksiin ja saivarteluihin mm. Loton sigma-algebrasta."

        JSuomenkielelle käännettynä tarkoitat siis: "En osaa, en kykene ja en halua vastata rehellisesti ja oikein sinun hankaliin ja ikäviin kysymyksiisi mm. Loton sigma-algebrasta, koska väitteeni olivat typeriä matematiikan vastaisia aivopieruja ja ketkuiluja".


        "Lottokone sen sijaan arpoo joka viikko loton oikean rivin."

        "Kerropas puolimutka millä todennäköisyydellä tämä lottokoneen tapahtuma ("oikea" rivi) toteutuu ja mitkä ovat suotuisat tapaukset?"

        No voi voi. Etkö vieläkään ymmärrä multinilkki. Ja kysymyksesikin on muotoiltu niin huonolla tai sanoisinko paremminkin lapsellisella tavalla ketkuilevalla kielenkäytöllä.

        Jos tarkoitit kysyä, että mikä on on lottoarvonnassa arvottavan oikean rivin todennäköisyys, niin se on 1/15 380 937. Ja tulosvaihtoehdoilla ja niitä vastaavilla alkeistapahtumilla ei ole suotuisia tapauksia kuten me matemaatiikka ymmärtävät tiedämme. Me matematiikka ymmärtävät tiedämme, että suotuisat tapaukset ovat alkeistapahtumia.

        Koska olet niin kertakaikkisen tollo niin esitän sinulle, toivoaksen riittävän yksinkertaisen esimerkin.

        Otetaan satunnaiskoe, jossa heitetään kerran kuusitahkoista noppaa. Mitkä ovat tapahtuman A = {2, 4, 6} suotuisat tapaukset. No ne ovat tietenkin tulosvaihtoehtoina 2, 4, 6 tai formaalimmin ilmaistuna yksiöinä alkeistapahtumat {2}, {4}, {6}. Jos esimerkiksi alkeistapahtuma {6} toteutuu mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että tulosvaihtoehto 6 sattuu tulokseksi, niin tapahtuma A toteutuu.

        Oikeastihan tässä ei ole mitään epäselvää meille matematiikkaa ymmärtävillä ja sinullekin multinilkki vaivauduin näitä perusteita esittämään ihan vain siksi että sinun nolaamisesi on niin rattoisaa. Kuten kenen tahansa kieroilevan ja typerän kreationistin.

        Olet siinä mielessä poikkeuksellinen kreationistinen typerys multinikki-JC että taidat tykätä siitä kun sinut nolataan toistuvaksi. Tuollainen perversiys taitaa kuulua elimellisesti kreationistiseen mielenterveysongelmaan juuri sinun kohdallasi. Toinen samanlainen pervo tällä palstalla on multinikki jyrbä ...


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        "Tuossahan se ketkautuksesi taas tuli; vaihdoit pokkana yhden sanan"

        Vai on lottokoneen arpoma rivi oikea rivi. Mikä olisi sitten väärä lottokoneen tuottama rivi? Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone. Kone vain kertoo mikä lottoajien riveistä voittaa, mikä niistä on "oikea".

        "Oikea rivi katoa mihinkään, vaikka kukaan ei arvaa sitä etukäteen siksi, kun tämän todennäköisyys on hyvin pieni."

        Minnepä koneen varmuudella tuottama jokin rivi voisi kadota. Sen ennaltakäsin arvaaminen on todellakin pienen todennäköisyyden tapahtuma, silloinhan tietty rivi tulee sattuman valitsemaksi. Näinhän ei E:n kolikonheittelyssä tehty, eikä pienen todennäköisyyden tapahtuma siinä toteutunut.

        "Kirjoitin kauan sitten sinulle, että lotto koostuu kahdesta eri satunnaisprosessista; arvonnasta ja veikkaamisesta."

        Ei veikkaamisessa eli oman tietyn rivin esittämisessä ole mitään satunnaista kyseiseen arvontaan - ei edes silloin kun antaa tuon tehtävän online-koneen tehtäväksi. Rivi on arvottunakin aina jokin tietty rivi tulevaan arvontaan, yksiselitteiset 7 numeroa.

        Siksi jälkikäteisille ketkuiluille tyyliin"Katsopas, tuli juuri tuo rivi, että pitikin sattua!" ei makseta sentin ropoakaan ketkulle (joku rehti lottoaja voi sillä rivillä toki voittaa).

        Lottokoneen pyöritys otosavaruuksineen on yksi osa Loton todennäköisyyskenttää. Siinä sattuma saa valita mitkä esitetyistä riveistä voittavat eli mitkä tapahtumat toteutuvat. Kaksi muuta osaa ovat tapahtumien joukko (jonka määrittelevät lottoajat riveillään) ja todennäköisyysmitta, joka määrittää tapahtumien todennäköisyydet niiden suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena.

        "Ei näytä menneen perille."

        Usko pois tieteenharrastaja, ymmärrän täysin mistä tässä on kyse - siksihän joudun ja pystyn teitä opettamaan ja väärinkäsityksiänne oikomaan.

        Vätkytyksesi vain kiihtyy, mutta toistat konemaisesti aikaisempia väitteitäsi:

        "Ei veikkaamisessa eli oman tietyn rivin esittämisessä ole mitään satunnaista.."

        Haastoin sinut kerran selittämään, miten määräytyy täysosuman (oikean rivin tulemattomuuden todennäköisyys lottokierroksella, mutta etpä vastannut mitään. Satunnaisesti kuitenkin noin tapahtuu.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Kun puolimutka opetti sinulle oikean rivin ja voittavan rivin eron, sinä lainauksessasi tipautit oikean rivin pois."

        Höpönhöpö. Ei puolimutkasta ole kenenkään opettajaksi. Lottokoneen "oikea" rivi ei ole mitään muuta kuin jokin rivi. Vain typerys kuvittelee, että lottokone sattuu aina arpomaan "oikean" rivin, muka pienellä 1/15 000 000 todennäköisyydellä.

        Oletko sinäkin typerys, sivustatarkkailija?

        "Höpönhöpö. Ei puolimutkasta ole kenenkään opettajaksi. Lottokoneen "oikea" rivi ei ole mitään muuta kuin jokin rivi. Vain typerys kuvittelee, että lottokone sattuu aina arpomaan "oikean" rivin, muka pienellä 1/15 000 000 todennäköisyydellä.

        Oletko sinäkin typerys, sivustatarkkailija?"

        Kun sinä jäät kiinni toisten tekstien vääristelystä yrität kääntää huomion johonkin muuhun ja nimittelet muita. Se jos mikä on typeryyttä.

        Eihän se, ettet ymmärrä asiaa ole muiden vika.

        Vastauksena kysymykseesi: En. Sinun typeryydestäsi saa jokainen itse tehdä oman johtopäätöksensä.

        Ps. Lottokoneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella jaetaan sen kierroksen voitot. Tämä oikea rivi on yksi 15 380 937:sta mahdollisesta, joten sekin toteutui 1/15 380 937 todennäköisyydellä.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        "Mutta kun se on aina ollut ja on edelleenkin oleva matemaattinen fakta, että symmetrisen satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on sama 1/N, missä N on symmetristen alkeistapahtumien lukumäärä."

        Tämä on se julkea valhe, jota puolimutka väsymättä toistelee.

        Se, että jokin alkeistapaus sattuu tulokseksi, ei tietenkään tarkoita sitä, että aina tapahtuma ("alkeistapahtuma") todennäköisyydellä 1/n toteutuu.

        Tapahtuma todennäköisyydellä 1/n kun toteutuu ainoastaan silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen.

        Suotuisa tapaus on sellainen "otosavaruuden joukon alkeistapaus, jota tavoitellaan tulokseksi", eli on tietyn tapahtuman alkio.

        Hei JC,

        Todista Puolimutkan valehtelevan niin uskon sinua. Todistuksesi täytyy tietenkin perustua matematiikkaan. Pelkillä perustelemattomilla mielipiteilläsi kun ei ole minkään sortin merkitystä.

        Et vain taida hallita matematiikka sen vertaa että edes yrittäisit.

        Todellisuudessahan et kykene osoittamaan Puolimutkan valehtelevan tai olevan väärässä. Hän on kaikissa todennäköisyyttään väitteissään oikeassa. Lukion pitkän matematiikan suorittaneena se on helppo todeta.

        Ja tietoisista ketkun metkuistasi käy ilmi, että tiedät sen toki itsekin.


      • kvasi2
        JC__ kirjoitti:

        Niinhän se on, tapahtuman joka toteutuu aina, suotuisia tapauksia ovat kaikki alkeistapaukset. Vain sellainen tapahtuma toteutuu aina.

        Suurin järjettömyys ja erehdys on luulla, että sellainen tapahtuma, jolla on vain yksi suotuisa tapaus, toteutuisi aina. Sellaisen tapahtuman todennäköisyys on 1/n, E:n kolikonheittelyssä äärimmäisen pieni 1/2^100.

        Jos heittää kolikon joka sekunti, tuollainen tapahtuma toteutuu E:n kolikonheitossa noin sadanmiljoonanmiljardin vuoden välein.

        Aivan oikein JC.
        Lottoarvonnassa puolestan voittaminen on vaikeaa, koska sellaisen lottorivin, joka voittaa lotossa, aikaansaaminen on vaikeaa .
        Sen sijaan ylipäätään jonkin lottorivin aikaansaaminen on helppoa, koska sen todennäköisyys on suuri.


      • tieteenharrastaja
        kvasi2 kirjoitti:

        Aivan oikein JC.
        Lottoarvonnassa puolestan voittaminen on vaikeaa, koska sellaisen lottorivin, joka voittaa lotossa, aikaansaaminen on vaikeaa .
        Sen sijaan ylipäätään jonkin lottorivin aikaansaaminen on helppoa, koska sen todennäköisyys on suuri.

        "Räppänä on liki lakea, liki lieska kiukoata." (Lemminkäisen viisastelua Väinämöiselle)


      • kvasi2 kirjoitti:

        Aivan oikein JC.
        Lottoarvonnassa puolestan voittaminen on vaikeaa, koska sellaisen lottorivin, joka voittaa lotossa, aikaansaaminen on vaikeaa .
        Sen sijaan ylipäätään jonkin lottorivin aikaansaaminen on helppoa, koska sen todennäköisyys on suuri.

        JC ja kvasi - nuija ja tosi nuija. Hih hih

        "Lottoarvonnassa puolestan voittaminen on vaikeaa, koska sellaisen lottorivin, joka voittaa lotossa, aikaansaaminen on vaikeaa ."

        Johtuisikohan se siitä, että lotossa tuloksen todennäköisyys on 1/15380937 eikä suinkaan kreationistisen "todennäköisyysmatematiikan" ensimmäisestä ja viimeisestä aksioomasta: P("jokin rivi") = 1

        Ai niin kvasi. Kuten ennustin niin et ole vieläkään vastannut tähän kysymykseeni:

        Kerroppas kvasi, että kun kaikki pallot ovat korissa ja nostetaan yksi pallo satunnaisesti, niin onko millään yksittäisellä pallolla muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi?

        Tapahtuiko sinulla kvasi nk. kreationistinen "unohtaminen" vai iskikö kreationistinen pulu refleksi?


      • JC__ kirjoitti:

        "Ei mikään tietty yksittäinen kolikkojono toteudu tietenkään aina silmiemme edessä, vaan Enqvistin esimerkissä yksi 2^100 mahdollisesta. Ja vain yksi kullakin kokeen suorituskerralla."

        No niin, puolimutka alkaa viimein alistua totuuteen. "Ei mikään tietty kolikkojono" tarkoittaa vain jotakin kolikkojonoa, mitä tahansa jonoa, eikä mitään muuta.

        Se, että jokin kolikkojono on yksi 2^100 mahdollisesta ja että yhdestä kokeen suorituksesta saadaan yksi tulos, ovat triviaaleja huomioita. Kun lopuksi kirjoitan:

        P(ei mikään tietty kolikkojono) = P(jokin kolikkojono) = 1

        voimme hyvillä mielin lopettaa yhteisymmärryksessä.

        "No niin, puolimutka alkaa viimein alistua totuuteen. "Ei mikään tietty kolikkojono" tarkoittaa vain jotakin kolikkojonoa, mitä tahansa jonoa, eikä mitään muuta."

        Onkos multinilkki joku muka väittänyt, että satunnaiskokeen tulos ei ole satunnaisesti sattunut tulsovaihtoehto?

        "Se, että jokin kolikkojono on yksi 2^100 mahdollisesta ja että yhdestä kokeen suorituksesta saadaan yksi tulos, ovat triviaaleja huomioita."

        Voi kun tuo sinun kielenkäyttösi on niin lapsellisen kömpelöä ja mutuilevaa JC. Mutta minkäs sinä sille voit että luojasi siunasi sinua älyn lahjojen sijaan huomattavalla määrällä typertyyttä ja erityisesti kieroilun intohimolla. Hih hih.

        Triviaaleja faktoja tietenkin ovat, mutta kannaltasi niin kiusallisia kun sen sattuneen tuloksen todennäköisyys on aina 1/2^100 eli triljoonasosan triljoonaosa.


        "Kun lopuksi kirjoitan:

        P(ei mikään tietty kolikkojono) = P(jokin kolikkojono) = 1

        voimme hyvillä mielin lopettaa yhteisymmärryksessä."

        Tarkoittanet sinun kanssasi sopuisan yhteisymmärryksen saavuttaneella kreationistisen matematiikan kerholla kvasia ja lukemattomia nikkejäsi? Hih hih.

        Tiedän, että olet JC oppimaton tollo ja siksi et tiedä, että me matematiikkaa ymmärtävät määrittelemme tapahtumat joukko-opin avulla formaalisti.

        Osaisitko kuitenkin esittää meille mitä tarkoittavat säälittävät ja ketkuilevat sössötyksesi "ei mikään tietty kolikkojono" ja "jokin kolikkojono"

        Toki me matemaatiikka ymmärtävät tiedämme, että jotta tuo nolo kieroilu väitteesi olisi totta täytyy olla

        "ei mikään tietty kolikkojono" = Ω ja "jokin kolikkojono" = Ω

        Eli multinilkki esittää totutusti nolon väitteensä P(Ω) = P(Ω) = 1. Hih hih.

        Me matematiikkaa ymmärtävät tietenkin tiedämme, että Enqvist viittasi satunnaiskokeensa alkeistapahtumien todennäköisyyteen:

        P({ωi}) = 1/2^100 ja {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1 ∀ i = 1,2, ... 2^100

        Tästä me matemaatiikka ymmärtävät ja rehelliset evot olemme hyvillä mielin, koska se todistaa, että olet multinilkki-JC typeröinyt ja kieroillut matematiikan vastaisesti jo monta vuotta putkeen.

        Sellaiseen ei totisesti kykene kuin typeristä typerimmät kreationistit. Hih hih.


      • JC__
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Hei JC,

        Todista Puolimutkan valehtelevan niin uskon sinua. Todistuksesi täytyy tietenkin perustua matematiikkaan. Pelkillä perustelemattomilla mielipiteilläsi kun ei ole minkään sortin merkitystä.

        Et vain taida hallita matematiikka sen vertaa että edes yrittäisit.

        Todellisuudessahan et kykene osoittamaan Puolimutkan valehtelevan tai olevan väärässä. Hän on kaikissa todennäköisyyttään väitteissään oikeassa. Lukion pitkän matematiikan suorittaneena se on helppo todeta.

        Ja tietoisista ketkun metkuistasi käy ilmi, että tiedät sen toki itsekin.

        "Todista Puolimutkan valehtelevan niin uskon sinua. Todistuksesi täytyy tietenkin perustua matematiikkaan."

        Kaikki kirjoittamani perustuu matematiikkaan. Niin kuin olen jo kertonut, ymmärrän tämän matematiikan osa-alueen täysin. Siksi kykenen vastaamaan mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oikein ja näkemään kaikkien ketkuilujen läpi välittömästi.

        Ei suoranainen valehtelu ole puolimutkan "todistelujen" suurin ongelma, vaan niiden asiattomuus. Kun esitän puheena olleiden satunnaiskokeiden olemassaolleet tapahtumat ja (ennakko)todennäköisyyden sattuneelle tapahtumalle, puolimutka luettelee kaikki alkeistapaukset numerojärjestyksessä ja antaa todennäköisyyden kunkin niistä sattumiselle.

        puolimutkan kertomat triviaalit todennäköisyydet näille tietyille tapahtumille ovat toki oikein, mutta sellaisia tapahtumia ei puheena olleessa satunnaiskokeessa lainkaan ollut.

        Taas seuraavankaltaiset puolimutkan väittämät:

        "Alkeistapahtumille ei tarvitse tietenkään suotuisia tapauksia määritellä, koska kukin tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma yksialkoisena joukkona eli yksiönä."

        tai

        "Kun ne alkeistapaukset ovat tulosvaihtoja, jotka ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia, niin ei alkeistapahtumille tarvitse määritellä suotuisia tapauksia. Erityiseti kun suotuiset tapaukset ovat tulosvaihtoehtoja eli formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia."

        ovat väärin ja myös kovin sekavia. Tietenkään kukin tulosvaihtoehto ei toteuta aina sattuessaan alkeistapahtumaa - se toteuttaa vain sen/ne tapahtuma(n/t), jonka/joiden suotuisa tapaus se on. Vain siinä erikoistapauksessa, kun alkeistapaus on suotuisa tapaus "alkeistapahtumalle", sen voidaan sanoa olevan "formaalisti yksiönä alkeistapahtuma", kuten puolimutka kirjoittaa.

        Ja suotuisia tapauksia ovat ne "alkeistapaukset, joita tavoitellaan", kuten etälukion oppimateriaali aivan oikein opettaa. Tai kuten Wikipedian artikkeli kirjoittaa sigma-algebrasta "eroteltavissa olevien, mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten (eli alkeistapausten, -JC) joukko".

        Eroteltavuus, mielenkiintoisuus ja olennaisuus johtavat siitä, että vain tiettyjä (mielenkiinnon kohteena olevia) tapahtumia (niiden suotuisia tapauksia) tavoitellaan. Niiden toteutumista koetellaan sattumalla, se on käytännön satunnaiskokeen tarkoitus. Ja vain tietylle tapahtumalle voidaan laskea todennäköisyys.

        E:n kolikonheittelyssä jokainen alkeistapaus, joka ainoa jono, oli merkityksetön ja epäolennainen. Yksikään jono ei ollut suotuisa tapaus yhdellekään "alkeis"tapahtumalle todennäköisyydellä 1/2^100. Yksikään jono ei ollut "juuri tuo", kuten E väitti.

        Siten mikään tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut kolikonheittelyssä toteutua. Sattumalla oli 0kpl sellaisen suotuisaa tapausta valittavanaan.

        Eli P("juuri tuo jono") = 0/2^100 = 0. Ei tietenkään 1/2^100 kuten E erehtyi väittämään.

        Siksi tulos saattoi olla vain jokin jono.

        P(jokin jono) = 2^100/2^100 = 1.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        JC ja kvasi - nuija ja tosi nuija. Hih hih

        "Lottoarvonnassa puolestan voittaminen on vaikeaa, koska sellaisen lottorivin, joka voittaa lotossa, aikaansaaminen on vaikeaa ."

        Johtuisikohan se siitä, että lotossa tuloksen todennäköisyys on 1/15380937 eikä suinkaan kreationistisen "todennäköisyysmatematiikan" ensimmäisestä ja viimeisestä aksioomasta: P("jokin rivi") = 1

        Ai niin kvasi. Kuten ennustin niin et ole vieläkään vastannut tähän kysymykseeni:

        Kerroppas kvasi, että kun kaikki pallot ovat korissa ja nostetaan yksi pallo satunnaisesti, niin onko millään yksittäisellä pallolla muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi?

        Tapahtuiko sinulla kvasi nk. kreationistinen "unohtaminen" vai iskikö kreationistinen pulu refleksi?

        "onko millään yksittäisellä pallolla muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi?"

        Mitä palloa puolimutka tarkoittaa "yksittäisellä pallolla"? P1, P2, V vai S palloa?

        Kerropa nyt rehdisti ja suoraan kaikille.


      • JC__ kirjoitti:

        "onko millään yksittäisellä pallolla muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi?"

        Mitä palloa puolimutka tarkoittaa "yksittäisellä pallolla"? P1, P2, V vai S palloa?

        Kerropa nyt rehdisti ja suoraan kaikille.

        JC: "Mitä palloa puolimutka tarkoittaa "yksittäisellä pallolla"? P1, P2, V vai S palloa?

        Kerropa nyt rehdisti ja suoraan kaikille."

        Niin minullehan ei tuota ongelmia olla rehti ja vastata esitettyihin kysymyksiin - toisin kuin sinulla multinilkki. Vaikka kysymyksesi on tietenkin pelkkää kieroilua ja kiemurtelua.

        Jos korista otetaan yksi pallo satunnaisesti, niin se voi olla joko P1, P2, V tai S pallo. Se "yksittäinen pallo" on tietenkin se yksi satunnaisesti nostettu pallo.

        Nyt kun tämä asia on sinulle useaan kertaan selitetty niin nyt varmaan jopa sinä JC kykenet rehdisti ja suoraan vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen:

        Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

        "kuis on?", "nyt asia selväksi", "tämä vielä please!" ... multinikki ... Hih hih.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Höpönhöpö. Ei puolimutkasta ole kenenkään opettajaksi. Lottokoneen "oikea" rivi ei ole mitään muuta kuin jokin rivi. Vain typerys kuvittelee, että lottokone sattuu aina arpomaan "oikean" rivin, muka pienellä 1/15 000 000 todennäköisyydellä.

        Oletko sinäkin typerys, sivustatarkkailija?"

        Kun sinä jäät kiinni toisten tekstien vääristelystä yrität kääntää huomion johonkin muuhun ja nimittelet muita. Se jos mikä on typeryyttä.

        Eihän se, ettet ymmärrä asiaa ole muiden vika.

        Vastauksena kysymykseesi: En. Sinun typeryydestäsi saa jokainen itse tehdä oman johtopäätöksensä.

        Ps. Lottokoneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella jaetaan sen kierroksen voitot. Tämä oikea rivi on yksi 15 380 937:sta mahdollisesta, joten sekin toteutui 1/15 380 937 todennäköisyydellä.

        "Ps. Lottokoneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella jaetaan sen kierroksen voitot."

        Ei. Voitot jaetaan maksettujen ja Lottoon osallistuneiden voittaneiden rivien (toteutuneiden tapahtumien) perusteella. Lottokone vain kertoo, mikä lottoajien tapahtumista toteutuvat.

        "Tämä oikea rivi on yksi 15 380 937:sta mahdollisesta, joten sekin toteutui 1/15 380 937 todennäköisyydellä."

        Höpönhöpö. Tapahtuman todennäköisyys lasketaan aina sen suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena. Lottokoneen arpomalle riville pätee:

        P("oikea rivi") = 15 380 937/15 380 937 = 1. Mikä tahansa rivi kelpaa lottokoneen "oikeaksi" riviksi - siksipä siinä ei olekaan mitään oikeaa, se on vain ja ainoastaan jokin rivi.

        Todennäköisyys 1/15 380 937 on tietyn rivin todennäköisyys, yksiselitteiset 7 numeroa väliltä 1..39. Lottokioskilla "Lottoan nyt yhden rivin oikeaa riviä!" ei kelpaa muuksi kuin naurun aiheeksi.

        Oikean eli voittavan 7 numeron rivin esittää aina lottoaja - eikä tässä auta mitkään saivartelut niiden kierrosten osalta, jolloin kukaan ei lottoa 7 oikein.

        Lottokone ei koskaan voita mitään eikä osu "oikeaan" riviin. Se vain arpoo täysin satunnaiset 7 numeroa väliltä 1..39, jonkin rivin todennäköisyydellä 1.


      • JC__ kirjoitti:

        "Todista Puolimutkan valehtelevan niin uskon sinua. Todistuksesi täytyy tietenkin perustua matematiikkaan."

        Kaikki kirjoittamani perustuu matematiikkaan. Niin kuin olen jo kertonut, ymmärrän tämän matematiikan osa-alueen täysin. Siksi kykenen vastaamaan mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oikein ja näkemään kaikkien ketkuilujen läpi välittömästi.

        Ei suoranainen valehtelu ole puolimutkan "todistelujen" suurin ongelma, vaan niiden asiattomuus. Kun esitän puheena olleiden satunnaiskokeiden olemassaolleet tapahtumat ja (ennakko)todennäköisyyden sattuneelle tapahtumalle, puolimutka luettelee kaikki alkeistapaukset numerojärjestyksessä ja antaa todennäköisyyden kunkin niistä sattumiselle.

        puolimutkan kertomat triviaalit todennäköisyydet näille tietyille tapahtumille ovat toki oikein, mutta sellaisia tapahtumia ei puheena olleessa satunnaiskokeessa lainkaan ollut.

        Taas seuraavankaltaiset puolimutkan väittämät:

        "Alkeistapahtumille ei tarvitse tietenkään suotuisia tapauksia määritellä, koska kukin tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma yksialkoisena joukkona eli yksiönä."

        tai

        "Kun ne alkeistapaukset ovat tulosvaihtoja, jotka ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia, niin ei alkeistapahtumille tarvitse määritellä suotuisia tapauksia. Erityiseti kun suotuiset tapaukset ovat tulosvaihtoehtoja eli formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia."

        ovat väärin ja myös kovin sekavia. Tietenkään kukin tulosvaihtoehto ei toteuta aina sattuessaan alkeistapahtumaa - se toteuttaa vain sen/ne tapahtuma(n/t), jonka/joiden suotuisa tapaus se on. Vain siinä erikoistapauksessa, kun alkeistapaus on suotuisa tapaus "alkeistapahtumalle", sen voidaan sanoa olevan "formaalisti yksiönä alkeistapahtuma", kuten puolimutka kirjoittaa.

        Ja suotuisia tapauksia ovat ne "alkeistapaukset, joita tavoitellaan", kuten etälukion oppimateriaali aivan oikein opettaa. Tai kuten Wikipedian artikkeli kirjoittaa sigma-algebrasta "eroteltavissa olevien, mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten (eli alkeistapausten, -JC) joukko".

        Eroteltavuus, mielenkiintoisuus ja olennaisuus johtavat siitä, että vain tiettyjä (mielenkiinnon kohteena olevia) tapahtumia (niiden suotuisia tapauksia) tavoitellaan. Niiden toteutumista koetellaan sattumalla, se on käytännön satunnaiskokeen tarkoitus. Ja vain tietylle tapahtumalle voidaan laskea todennäköisyys.

        E:n kolikonheittelyssä jokainen alkeistapaus, joka ainoa jono, oli merkityksetön ja epäolennainen. Yksikään jono ei ollut suotuisa tapaus yhdellekään "alkeis"tapahtumalle todennäköisyydellä 1/2^100. Yksikään jono ei ollut "juuri tuo", kuten E väitti.

        Siten mikään tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut kolikonheittelyssä toteutua. Sattumalla oli 0kpl sellaisen suotuisaa tapausta valittavanaan.

        Eli P("juuri tuo jono") = 0/2^100 = 0. Ei tietenkään 1/2^100 kuten E erehtyi väittämään.

        Siksi tulos saattoi olla vain jokin jono.

        P(jokin jono) = 2^100/2^100 = 1.

        "Kaikki kirjoittamani perustuu matematiikkaan."

        Siis kreationistiseen matematiikkaanko? hih hih

        "Niin kuin olen jo kertonut, ymmärrän tämän matematiikan osa-alueen täysin."

        Hih hih. On se vaan sitten kumma, että järjestään jokainen kommenttisi on matematiikan vastainen tai muuten vaan aivopiereskely typeryys.

        "Siksi kykenen vastaamaan mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oikein ja näkemään kaikkien ketkuilujen läpi välittömästi."

        Uskon kyllä, että näet omien ketkuilujesi läpi välittömästi - sinähän ne olet aivopiereskellytkin. Ja sittenhän meillä evoilla on kerrankin jotain yhteistä kanssasi. Mekin näemmä välittömästi sinun ketkuilujesi läpi. Hih hih.

        Vai kykenet vastaamaan mihin tahansa kysymykseen oikein? Veikkaan että puhut nyt hengellisesttä yhteisössä sinulle esitettyihin kysymyksiin, kun täällä palstalla kategorisesti, joko a) jätät vastaamatta, b) väistät sinulle esitytetyn kysymyksen esittämällä oman kieroilevan vastakysymyksen tai c) vastaat väärin tai valehdellen.

        Mutta testataanpa. Vastaappa multinilkki tähän seuraavaan kysymykseen oikein, rehellisesti, objektiivisesti ja vastauksesi matematiikalla oikeaksi todistaen:

        Olkoon satunnaiskokeen otosavaruus Ω = {ω1, ω2, …, ωN}, missä tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä ja N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä

        Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω.

        Kysymys: Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}, jolle pätee {ω}⊂ Ω ja |{ω}| = 1, todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N?

        Jos väität että ei toteudu niin todista matemaattisesti, formaalia todennäköisyysmatematiikka käyttäen, että miksi ei toteudu.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        JC: "Mitä palloa puolimutka tarkoittaa "yksittäisellä pallolla"? P1, P2, V vai S palloa?

        Kerropa nyt rehdisti ja suoraan kaikille."

        Niin minullehan ei tuota ongelmia olla rehti ja vastata esitettyihin kysymyksiin - toisin kuin sinulla multinilkki. Vaikka kysymyksesi on tietenkin pelkkää kieroilua ja kiemurtelua.

        Jos korista otetaan yksi pallo satunnaisesti, niin se voi olla joko P1, P2, V tai S pallo. Se "yksittäinen pallo" on tietenkin se yksi satunnaisesti nostettu pallo.

        Nyt kun tämä asia on sinulle useaan kertaan selitetty niin nyt varmaan jopa sinä JC kykenet rehdisti ja suoraan vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen:

        Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

        "kuis on?", "nyt asia selväksi", "tämä vielä please!" ... multinikki ... Hih hih.

        "Jos korista otetaan yksi pallo satunnaisesti, niin se voi olla joko P1, P2, V tai S pallo."

        Eli mikä tahansa palloista. Siten vastaus kvasille esittämääsi kysymykseesi on:

        P(nostetaan "yksittäinen" pallo) = P(nostetaan mikä tahansa pallo) = 1.

        "Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4"

        P(P1) = P(P2) = P(V) = P(S) = 1/4. Mutta miksi kyselet tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä, kun keskustelumme alaisissa satunnaiskokeissa ei ole yhtäkään sellaista tapahtumaa?

        Lankesit puolimutka taas asiattomuuteen, mutta en sinua enempää moiti siitä. Mieltäni lämmitti kuitenkin se, että tunnustit rehdisti nostetun "yksittäisen" pallon olevan jokin pallo. Ja siitähän ei kenelläkään liene epäselvyyttä, millä todennäköisyydellä jokin pallo tulee nostetuksi.


      • JC__ kirjoitti:

        "Todista Puolimutkan valehtelevan niin uskon sinua. Todistuksesi täytyy tietenkin perustua matematiikkaan."

        Kaikki kirjoittamani perustuu matematiikkaan. Niin kuin olen jo kertonut, ymmärrän tämän matematiikan osa-alueen täysin. Siksi kykenen vastaamaan mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oikein ja näkemään kaikkien ketkuilujen läpi välittömästi.

        Ei suoranainen valehtelu ole puolimutkan "todistelujen" suurin ongelma, vaan niiden asiattomuus. Kun esitän puheena olleiden satunnaiskokeiden olemassaolleet tapahtumat ja (ennakko)todennäköisyyden sattuneelle tapahtumalle, puolimutka luettelee kaikki alkeistapaukset numerojärjestyksessä ja antaa todennäköisyyden kunkin niistä sattumiselle.

        puolimutkan kertomat triviaalit todennäköisyydet näille tietyille tapahtumille ovat toki oikein, mutta sellaisia tapahtumia ei puheena olleessa satunnaiskokeessa lainkaan ollut.

        Taas seuraavankaltaiset puolimutkan väittämät:

        "Alkeistapahtumille ei tarvitse tietenkään suotuisia tapauksia määritellä, koska kukin tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma yksialkoisena joukkona eli yksiönä."

        tai

        "Kun ne alkeistapaukset ovat tulosvaihtoja, jotka ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia, niin ei alkeistapahtumille tarvitse määritellä suotuisia tapauksia. Erityiseti kun suotuiset tapaukset ovat tulosvaihtoehtoja eli formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia."

        ovat väärin ja myös kovin sekavia. Tietenkään kukin tulosvaihtoehto ei toteuta aina sattuessaan alkeistapahtumaa - se toteuttaa vain sen/ne tapahtuma(n/t), jonka/joiden suotuisa tapaus se on. Vain siinä erikoistapauksessa, kun alkeistapaus on suotuisa tapaus "alkeistapahtumalle", sen voidaan sanoa olevan "formaalisti yksiönä alkeistapahtuma", kuten puolimutka kirjoittaa.

        Ja suotuisia tapauksia ovat ne "alkeistapaukset, joita tavoitellaan", kuten etälukion oppimateriaali aivan oikein opettaa. Tai kuten Wikipedian artikkeli kirjoittaa sigma-algebrasta "eroteltavissa olevien, mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten (eli alkeistapausten, -JC) joukko".

        Eroteltavuus, mielenkiintoisuus ja olennaisuus johtavat siitä, että vain tiettyjä (mielenkiinnon kohteena olevia) tapahtumia (niiden suotuisia tapauksia) tavoitellaan. Niiden toteutumista koetellaan sattumalla, se on käytännön satunnaiskokeen tarkoitus. Ja vain tietylle tapahtumalle voidaan laskea todennäköisyys.

        E:n kolikonheittelyssä jokainen alkeistapaus, joka ainoa jono, oli merkityksetön ja epäolennainen. Yksikään jono ei ollut suotuisa tapaus yhdellekään "alkeis"tapahtumalle todennäköisyydellä 1/2^100. Yksikään jono ei ollut "juuri tuo", kuten E väitti.

        Siten mikään tapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 ei voinut kolikonheittelyssä toteutua. Sattumalla oli 0kpl sellaisen suotuisaa tapausta valittavanaan.

        Eli P("juuri tuo jono") = 0/2^100 = 0. Ei tietenkään 1/2^100 kuten E erehtyi väittämään.

        Siksi tulos saattoi olla vain jokin jono.

        P(jokin jono) = 2^100/2^100 = 1.

        JC: "Taas seuraavankaltaiset puolimutkan väittämät:

        "Alkeistapahtumille ei tarvitse tietenkään suotuisia tapauksia määritellä, koska kukin tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma yksialkoisena joukkona eli yksiönä."

        tai

        "Kun ne alkeistapaukset ovat tulosvaihtoja, jotka ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia, niin ei alkeistapahtumille tarvitse määritellä suotuisia tapauksia. Erityiseti kun suotuiset tapaukset ovat tulosvaihtoehtoja eli formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia.""

        ovat väärin"

        Ja todistappa multinilkki väitteeni sitten matematiikan avulla vääriksi. Kaltaisesi kieroilevan ketkun valheilla ja sössötyksillä esittämäni matemaatiikan mukaiset väitteet eivät vääriksi kumoudu.


      • JC__ kirjoitti:

        "Jos korista otetaan yksi pallo satunnaisesti, niin se voi olla joko P1, P2, V tai S pallo."

        Eli mikä tahansa palloista. Siten vastaus kvasille esittämääsi kysymykseesi on:

        P(nostetaan "yksittäinen" pallo) = P(nostetaan mikä tahansa pallo) = 1.

        "Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4"

        P(P1) = P(P2) = P(V) = P(S) = 1/4. Mutta miksi kyselet tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä, kun keskustelumme alaisissa satunnaiskokeissa ei ole yhtäkään sellaista tapahtumaa?

        Lankesit puolimutka taas asiattomuuteen, mutta en sinua enempää moiti siitä. Mieltäni lämmitti kuitenkin se, että tunnustit rehdisti nostetun "yksittäisen" pallon olevan jokin pallo. Ja siitähän ei kenelläkään liene epäselvyyttä, millä todennäköisyydellä jokin pallo tulee nostetuksi.

        JC: "Eli mikä tahansa palloista. Siten vastaus kvasille esittämääsi kysymykseesi on:

        P(nostetaan "yksittäinen" pallo) = P(nostetaan mikä tahansa pallo) = 1.

        Enhän minä kysynyt sitä mikä on otosvaruuden Ω todennäköisyys. Se toki todennäköisyyden aksioomat kertovat. Kysyin: Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

        Lapsellisella ketkuilulla väistit kysymykseni kunnon kreationistiseen tapaan ja vasta kehuit kuinka kykenet "vastaamaan oikein mihin tahansa esitettyyn kysymykseen". Hih hih.


        "Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4"

        "P(P1) = P(P2) = P(V) = P(S) = 1/4. Mutta miksi kyselet tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä, .."

        Enhän minä kysynyt tiettyjen tapahtumien todennäköisyyttä vaan kysymyksen: Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?

        "Lankesit puolimutka taas asiattomuuteen, mutta en sinua enempää moiti siitä."

        En suinkaan langennut, mutta umpikierona ketkuna alennut sellaisestakin syyttämään ahdingossa kiemurrellessasi.


        "Mieltäni lämmitti kuitenkin se, että tunnustit rehdisti nostetun "yksittäisen" pallon olevan jokin pallo."

        Mieltäsi siis multinilkki lämmittää lapsellinen ja kieroileva vääristely. Mitäpä muutakaan nostettu pallo on kuin yksi mahdollisista palloista. Onkos joku väittänyt muuta?

        "Ja siitähän ei kenelläkään liene epäselvyyttä, millä todennäköisyydellä jokin pallo tulee nostetuksi."

        No jos ketku määrittelisit formaalisti mitä tapahtumaa tarkoitat niin sitten ei ole.

        Niin ja vastaisitko kieroilun sijaan suoraan ja rehdisti tähän kysymykseeni:

        Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi, kun nostetaan satunnaisesti yksi pallo?


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Kaikki kirjoittamani perustuu matematiikkaan."

        Siis kreationistiseen matematiikkaanko? hih hih

        "Niin kuin olen jo kertonut, ymmärrän tämän matematiikan osa-alueen täysin."

        Hih hih. On se vaan sitten kumma, että järjestään jokainen kommenttisi on matematiikan vastainen tai muuten vaan aivopiereskely typeryys.

        "Siksi kykenen vastaamaan mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oikein ja näkemään kaikkien ketkuilujen läpi välittömästi."

        Uskon kyllä, että näet omien ketkuilujesi läpi välittömästi - sinähän ne olet aivopiereskellytkin. Ja sittenhän meillä evoilla on kerrankin jotain yhteistä kanssasi. Mekin näemmä välittömästi sinun ketkuilujesi läpi. Hih hih.

        Vai kykenet vastaamaan mihin tahansa kysymykseen oikein? Veikkaan että puhut nyt hengellisesttä yhteisössä sinulle esitettyihin kysymyksiin, kun täällä palstalla kategorisesti, joko a) jätät vastaamatta, b) väistät sinulle esitytetyn kysymyksen esittämällä oman kieroilevan vastakysymyksen tai c) vastaat väärin tai valehdellen.

        Mutta testataanpa. Vastaappa multinilkki tähän seuraavaan kysymykseen oikein, rehellisesti, objektiivisesti ja vastauksesi matematiikalla oikeaksi todistaen:

        Olkoon satunnaiskokeen otosavaruus Ω = {ω1, ω2, …, ωN}, missä tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä ja N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä

        Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω.

        Kysymys: Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}, jolle pätee {ω}⊂ Ω ja |{ω}| = 1, todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N?

        Jos väität että ei toteudu niin todista matemaattisesti, formaalia todennäköisyysmatematiikka käyttäen, että miksi ei toteudu.

        (Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu.

        "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

        Silloin? Yrität taas ketkuilla. Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan".

        Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?

        Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.


      • kvasi2
        JC__ kirjoitti:

        "Jos korista otetaan yksi pallo satunnaisesti, niin se voi olla joko P1, P2, V tai S pallo."

        Eli mikä tahansa palloista. Siten vastaus kvasille esittämääsi kysymykseesi on:

        P(nostetaan "yksittäinen" pallo) = P(nostetaan mikä tahansa pallo) = 1.

        "Onko millään korissa olevalla pallolla (P1, P2, V, S) muuta todennäköisyyttä kuin 1/4"

        P(P1) = P(P2) = P(V) = P(S) = 1/4. Mutta miksi kyselet tiettyjen tapahtumien todennäköisyyksiä, kun keskustelumme alaisissa satunnaiskokeissa ei ole yhtäkään sellaista tapahtumaa?

        Lankesit puolimutka taas asiattomuuteen, mutta en sinua enempää moiti siitä. Mieltäni lämmitti kuitenkin se, että tunnustit rehdisti nostetun "yksittäisen" pallon olevan jokin pallo. Ja siitähän ei kenelläkään liene epäselvyyttä, millä todennäköisyydellä jokin pallo tulee nostetuksi.

        Nostan hattua kärsivällisyydellesi JC. Itse vastaan yleensä vain asiallisiin kysymyksiin.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Ps. Lottokoneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella jaetaan sen kierroksen voitot."

        Ei. Voitot jaetaan maksettujen ja Lottoon osallistuneiden voittaneiden rivien (toteutuneiden tapahtumien) perusteella. Lottokone vain kertoo, mikä lottoajien tapahtumista toteutuvat.

        "Tämä oikea rivi on yksi 15 380 937:sta mahdollisesta, joten sekin toteutui 1/15 380 937 todennäköisyydellä."

        Höpönhöpö. Tapahtuman todennäköisyys lasketaan aina sen suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena. Lottokoneen arpomalle riville pätee:

        P("oikea rivi") = 15 380 937/15 380 937 = 1. Mikä tahansa rivi kelpaa lottokoneen "oikeaksi" riviksi - siksipä siinä ei olekaan mitään oikeaa, se on vain ja ainoastaan jokin rivi.

        Todennäköisyys 1/15 380 937 on tietyn rivin todennäköisyys, yksiselitteiset 7 numeroa väliltä 1..39. Lottokioskilla "Lottoan nyt yhden rivin oikeaa riviä!" ei kelpaa muuksi kuin naurun aiheeksi.

        Oikean eli voittavan 7 numeron rivin esittää aina lottoaja - eikä tässä auta mitkään saivartelut niiden kierrosten osalta, jolloin kukaan ei lottoa 7 oikein.

        Lottokone ei koskaan voita mitään eikä osu "oikeaan" riviin. Se vain arpoo täysin satunnaiset 7 numeroa väliltä 1..39, jonkin rivin todennäköisyydellä 1.

        "Ei. Voitot jaetaan maksettujen ja Lottoon osallistuneiden voittaneiden rivien (toteutuneiden tapahtumien) perusteella. Lottokone vain kertoo, mikä lottoajien tapahtumista toteutuvat."

        Ei. Lottokone arpoo yhden rivin ja sen jälkeen katsotaan onko pelaajien rivien joukossa samaa riviä. Voitot siis jaetaan koneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella.

        "P("oikea rivi") = 15 380 937/15 380 937 = 1. Mikä tahansa rivi kelpaa lottokoneen "oikeaksi" riviksi - siksipä siinä ei olekaan mitään oikeaa, se on vain ja ainoastaan jokin rivi."

        Kone arpoo vain yhden rivin 15 380 937 rivin joukosta, joten juuri sen rivin todennäköisyys muodostua on 1/15 380 937. Lottoarvonnassa siis vain yhdellä rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi sen kierroksen oikeaksi riviksi.

        Kuten puolimutkateisti yllä toteaa:
        "Hih hih. Kun satunnaiskoe suoritetaan, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Ei satunnaiskoe tavoittele mitään tulosvaihtoehto tulokseksi. Tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto on formaalisti tapahtumana yksiö. Hih hih.."

        Lottokone ei koskaan voita mitään eikä osu "oikeaan" riviin. Se vain arpoo täysin satunnaiset 7 numeroa väliltä 1..39, jonkin rivin todennäköisyydellä 1."

        Lottokone ei todella voita eikä osu "oikeaan riviin", se vain arpoo kullakin kierroksella yhden rivin todennäköisyydellä 1/15 380 937, sen kierroksen oikean rivin, jonka perusteella voitot jaetaan.


      • sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Ei. Voitot jaetaan maksettujen ja Lottoon osallistuneiden voittaneiden rivien (toteutuneiden tapahtumien) perusteella. Lottokone vain kertoo, mikä lottoajien tapahtumista toteutuvat."

        Ei. Lottokone arpoo yhden rivin ja sen jälkeen katsotaan onko pelaajien rivien joukossa samaa riviä. Voitot siis jaetaan koneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella.

        "P("oikea rivi") = 15 380 937/15 380 937 = 1. Mikä tahansa rivi kelpaa lottokoneen "oikeaksi" riviksi - siksipä siinä ei olekaan mitään oikeaa, se on vain ja ainoastaan jokin rivi."

        Kone arpoo vain yhden rivin 15 380 937 rivin joukosta, joten juuri sen rivin todennäköisyys muodostua on 1/15 380 937. Lottoarvonnassa siis vain yhdellä rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi sen kierroksen oikeaksi riviksi.

        Kuten puolimutkateisti yllä toteaa:
        "Hih hih. Kun satunnaiskoe suoritetaan, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Ei satunnaiskoe tavoittele mitään tulosvaihtoehto tulokseksi. Tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto on formaalisti tapahtumana yksiö. Hih hih.."

        Lottokone ei koskaan voita mitään eikä osu "oikeaan" riviin. Se vain arpoo täysin satunnaiset 7 numeroa väliltä 1..39, jonkin rivin todennäköisyydellä 1."

        Lottokone ei todella voita eikä osu "oikeaan riviin", se vain arpoo kullakin kierroksella yhden rivin todennäköisyydellä 1/15 380 937, sen kierroksen oikean rivin, jonka perusteella voitot jaetaan.

        Täsmälleen noin.

        JC se vaan säälittävästi nylkyttää ja ruikuttaa samat aivopiereskelynsä kunkin keskustelijan kanssa. Mutta sitä se kreationismi teettää - moraalin rappion.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Nostan hattua kärsivällisyydellesi JC. Itse vastaan yleensä vain asiallisiin kysymyksiin.

        Pari uutta sanaa Suomi-kreationismi-sanakirjaan JC:n ja kvasin sanavarastosta.

        "asiaton" = Kreationistin väärillä väitteillä ja suoranaisille valheille kiusallinen kysymys, johon rehellisesti ja oikein vastaamalla kreationisti tulee osoittaneeksi olevan väärässä

        "asiallinen" = Kreationistit vääriä väitteitä ja suoranaisia valheita tukeva tai vähintään myötäilevä kysymys, johon kreationisti voi vastata valheitaan tukevalla valheella.

        Olet kvasi selkärankaton ja älyllisesti epärehellinen keskustelija. Mutta sellaisia kreationistit ovat. Minkäs teet. Omapa on häpeänsä.


      • JC__ kirjoitti:

        (Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu.

        "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

        Silloin? Yrität taas ketkuilla. Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan".

        Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?

        Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.

        "(Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen."

        On silkkaa kreationistista typeröintiä ja tässä tapauksessa pelkkää kieroilua sössöttää alkeistapahtuman suotuisesta tapauksesta. Suotuisa tapaus on tulosvaihtoehto ω ∈ Ω ja alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω on tulosvaihtoehdon ω ∈ Ω formaali joukko-opin mukainen esitys yksiönä.

        Toisaalta ketkuileva sössötyksesi ei muuta kannaltasi yhtään mitään. Voithan sinä kuvitella lapsellisesti että kukin tulosvaihtoehto ω toimii suotuisana tapauksena itseään vastaavalle alkeistapahtumalle {ω}. Silti satunnaiskokeessa yksi alkeistapahtumista toteutuu ilman että joku typerä kreationisti on ennen satunnaiskoetta sössöttämässä kullekin alkeistapahtumalle sen suotuisan tapauksen.

        Ja silti kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/N ilman että tollo kreationisti nimeää kullekin alkeistapahtumalle sen suotuisan tapauksen, koska tuo suotuisa tapaus on tulosvaihtoehto joka on formaalisti yksiönä esitettynä alkeistapahtuma.


        "Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu."

        Tottakai aina yksi alkeistapahtumista toteutuu - se on matemaattinen fakta. Ja tuo puhdas matematiikan vastainen valhe, jonka toistuvasti lässytät. Joudut tuon valheen esittämään, koska jos myöntäisit tuon matemaattisen faktan siitä, että aina yksi alkeistapahtumista toteutuu kun satunnaiskoe suoritetaan myöntäisit automaattisesti väärässä olosi Enqvistin esimerkin suhteen.

        "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

        "Silloin? Yrität taas ketkuilla."

        En tietenkään ketkuile multinilkki. Esitän matemaattisen faktan.

        "Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

        Hih hih. Pyysin matemaattista todistusta en typeryksen lässytystä.

        "Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?"

        Hih hih. En itse kehtaisi esittää noin typeriä lässytyksiä. Mutta sinähän ootkin typerä kreationisti multinilkki.

        1. Alkeistapahtumille ei tarvitse määritellä suotuisia tapauksia
        2. Se miten alkeistapahtumat määritellään riippuu satunnaiskokeesta
        3. Matematiikka ei ota kantaa alkeistapahtumien mielenkiintoisuuteen tai muuhun epärelevanttiin ominaisuuteen
        4. Kutakin alkeistapahtumaa tavoittelee se jota sen tavoittelu kiinnostaa, mutta mahdollisella tavoittelulla ei tietenkään ole mitään vaikutusta satunnaiskokeen alkeistapahtumien todennäköisyyksiin tai mahdolliseen toteutumiseen

        ""Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.""

        Näillä sinun lässytyksilläsi multinilkki ei ole mitään vaikutusta matemaattisten faktojen paikkansa pitävyyteen.

        Täysin odotusteni mukaisesti esittelit jälleen kerran loppumatonta typeryyttäsi ja kieroiluasi multinilkki.

        Ja täysin odotusteni mukaisesti typeryksenä väitit, että tämä matemaattinen fakta ei pidä paikkaansa:

        Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω ∈ Ω. Silloin toteutuu alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N.

        Nyt sitten matemaattisesti multinilkki todistamaan, että tuo väite ei pidä paikkaansa.

        Onko papparaisella kieroiluideat lopussa kun pyörität jatkuvasti samoja lapsellisia kieroiluja?

        Suorititko Shanghain kirkkoyliopistossa erityisen kreationistisen kieroilun perusteet 1, 2 sekä jatkokurssin edistyneille kieroilijoille? Hih hih.


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        (Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu.

        "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

        Silloin? Yrität taas ketkuilla. Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan".

        Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?

        Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.

        Kumma juttu:

        "Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

        Silti lottokoneesta tulee oikea rivi sillekin viikolle, jona kukaan ei oie sitä kuponkiinsa kirjannut. Sinähän tässä yrität edelleen ketkuilla, vaikka olet jo moninkertaisesti paljastunut.


      • Assiantuntijja
        kvasi2 kirjoitti:

        Nostan hattua kärsivällisyydellesi JC. Itse vastaan yleensä vain asiallisiin kysymyksiin.

        "Nostan hattua kärsivällisyydellesi JC. Itse vastaan yleensä vain asiallisiin kysymyksiin."

        Ja asiallisessa kysymyksellä tarkoitat siis sellaista kysymystä, johon vastaaminen ei ole sinulle jostain syystä kiusallista tai johon luulet osaavasi vastata.

        Olet samanlainen epärehti keskustelija kuin muutkin palsta kretut - JC__ etunenässä. Näyttää siltä, että poikkeuksetta epärehellisyys on osa kreationistin personallisuutta.

        Huvittava piirre sinussa on se, että teeskentelet olevasi jotenkin etevä matematiikassa. Silti et ymmärrä yksinkertaisiakaan perusasioita todennäköisyydestä kuten näissä keskusteluissa olet osoittanut


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        (Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu.

        "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

        Silloin? Yrität taas ketkuilla. Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan".

        Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?

        Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.

        "(Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu."

        Asia on kylläkin niin, että satunnaiskokeen tulos on toteutunut alkeistapahtuma. Kuten puolimutkateisti on jo monta kertaa koettanut saada sinut ymmärtämään niin alkeistapahtuma on yksinkertaisesti tulosvaihtoehto joukkona esitettynä.

        Mistään suotuisista tapauksista alkeistapahtumien kohdalla ei tarvitse laillasi höpöttää.

        "Silloin? Yrität taas ketkuilla. Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

        Todella raukkamaisesti ja täysin perusteettomasti syytät puolimutkateistia siitä, että hän esittää asiat matematiikan määritelmien mukaisesti ja täysin oikein.

        Sinua tietenkin harmittaa ankarasti se, että hän voi pohjata väitteensä matematiikkaan siinä missä sinä joudut yrittämään toinen toistaan hölmömpiä ketkuiluja.

        "Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?"

        Ainoastaan todellinen typerys kysyy noin merkityksettömiä ja hölmöjä kysymyksiä. Mutta sellainen sinä sitten näköjään haluat välttämättä olla. Oma valintasi.

        "Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua."

        Meillä ei ole mitään syytä uskoa tai olettaa vastoin todennäköisyysmatematiikkaa että alkeistapahtumia ei olisi olemassa tai että yksi niistä ei AINA toteutuisi satunnaiskoe suoritettaessa.

        Olet säälittävin pelle joka vastaani on tullut vaikka tällä palstalla näitä kretupellejä onkin jo ehtinyt monenmoisia vastaan tulla.


      • Assiantuntijja
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "(Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen."

        On silkkaa kreationistista typeröintiä ja tässä tapauksessa pelkkää kieroilua sössöttää alkeistapahtuman suotuisesta tapauksesta. Suotuisa tapaus on tulosvaihtoehto ω ∈ Ω ja alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω on tulosvaihtoehdon ω ∈ Ω formaali joukko-opin mukainen esitys yksiönä.

        Toisaalta ketkuileva sössötyksesi ei muuta kannaltasi yhtään mitään. Voithan sinä kuvitella lapsellisesti että kukin tulosvaihtoehto ω toimii suotuisana tapauksena itseään vastaavalle alkeistapahtumalle {ω}. Silti satunnaiskokeessa yksi alkeistapahtumista toteutuu ilman että joku typerä kreationisti on ennen satunnaiskoetta sössöttämässä kullekin alkeistapahtumalle sen suotuisan tapauksen.

        Ja silti kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/N ilman että tollo kreationisti nimeää kullekin alkeistapahtumalle sen suotuisan tapauksen, koska tuo suotuisa tapaus on tulosvaihtoehto joka on formaalisti yksiönä esitettynä alkeistapahtuma.


        "Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu."

        Tottakai aina yksi alkeistapahtumista toteutuu - se on matemaattinen fakta. Ja tuo puhdas matematiikan vastainen valhe, jonka toistuvasti lässytät. Joudut tuon valheen esittämään, koska jos myöntäisit tuon matemaattisen faktan siitä, että aina yksi alkeistapahtumista toteutuu kun satunnaiskoe suoritetaan myöntäisit automaattisesti väärässä olosi Enqvistin esimerkin suhteen.

        "Toteutuuko silloin alkeistapahtuma {ω}...."

        "Silloin? Yrität taas ketkuilla."

        En tietenkään ketkuile multinilkki. Esitän matemaattisen faktan.

        "Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

        Hih hih. Pyysin matemaattista todistusta en typeryksen lässytystä.

        "Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?"

        Hih hih. En itse kehtaisi esittää noin typeriä lässytyksiä. Mutta sinähän ootkin typerä kreationisti multinilkki.

        1. Alkeistapahtumille ei tarvitse määritellä suotuisia tapauksia
        2. Se miten alkeistapahtumat määritellään riippuu satunnaiskokeesta
        3. Matematiikka ei ota kantaa alkeistapahtumien mielenkiintoisuuteen tai muuhun epärelevanttiin ominaisuuteen
        4. Kutakin alkeistapahtumaa tavoittelee se jota sen tavoittelu kiinnostaa, mutta mahdollisella tavoittelulla ei tietenkään ole mitään vaikutusta satunnaiskokeen alkeistapahtumien todennäköisyyksiin tai mahdolliseen toteutumiseen

        ""Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua.""

        Näillä sinun lässytyksilläsi multinilkki ei ole mitään vaikutusta matemaattisten faktojen paikkansa pitävyyteen.

        Täysin odotusteni mukaisesti esittelit jälleen kerran loppumatonta typeryyttäsi ja kieroiluasi multinilkki.

        Ja täysin odotusteni mukaisesti typeryksenä väitit, että tämä matemaattinen fakta ei pidä paikkaansa:

        Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω ∈ Ω. Silloin toteutuu alkeistapahtuma {ω} ⊂ Ω todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N.

        Nyt sitten matemaattisesti multinilkki todistamaan, että tuo väite ei pidä paikkaansa.

        Onko papparaisella kieroiluideat lopussa kun pyörität jatkuvasti samoja lapsellisia kieroiluja?

        Suorititko Shanghain kirkkoyliopistossa erityisen kreationistisen kieroilun perusteet 1, 2 sekä jatkokurssin edistyneille kieroilijoille? Hih hih.

        "Suorititko Shanghain kirkkoyliopistossa erityisen kreationistisen kieroilun perusteet 1, 2 sekä jatkokurssin edistyneille kieroilijoille? Hih hih."

        Mikä tämä Shanghain kirkkoyliopisto juttu oikein on? Onko JC__ muka väittänyt opiskelleensa siellä vai onko tämä jokin yleinen kreationisteihin liittyvä vitsi?


      • sivustatarkkailija
        Assiantuntijja kirjoitti:

        "Suorititko Shanghain kirkkoyliopistossa erityisen kreationistisen kieroilun perusteet 1, 2 sekä jatkokurssin edistyneille kieroilijoille? Hih hih."

        Mikä tämä Shanghain kirkkoyliopisto juttu oikein on? Onko JC__ muka väittänyt opiskelleensa siellä vai onko tämä jokin yleinen kreationisteihin liittyvä vitsi?

        "Mikä tämä Shanghain kirkkoyliopisto juttu oikein on? Onko JC__ muka väittänyt opiskelleensa siellä vai onko tämä jokin yleinen kreationisteihin liittyvä vitsi?"

        Kyse on palstan sisäpiirin vitsistä, Jyrbä on väittänyt opiskelleensa ko. opinoahjossa.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Kumma juttu:

        "Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

        Silti lottokoneesta tulee oikea rivi sillekin viikolle, jona kukaan ei oie sitä kuponkiinsa kirjannut. Sinähän tässä yrität edelleen ketkuilla, vaikka olet jo moninkertaisesti paljastunut.

        "Silti lottokoneesta tulee oikea rivi sillekin viikolle, jona kukaan ei oie sitä kuponkiinsa kirjannut."

        Etkö jo ymmärrä onneton, että lottokoneen antama rivi on vain ja ainoastaan jokin rivi? Sehän on kone, jonka tuloksen täydellisestä satunnaisuudesta kannetaan suurta huolta - jotta kukaan ketku ei voisi sanoa: "Hähää! Nyt "oikea rivi" tuli tulokseksi, lähdenpä nostamaan voittoni!"

        Toisaalta onnekas rehti lottoaja voi huudahtaa: "Minun rivini on oikea rivi tälle kierrokselle, olen lottovoittaja!"

        "Sinähän tässä yrität edelleen ketkuilla, vaikka olet jo moninkertaisesti paljastunut."

        Jumalan nimeen: minä en ketkuile. Moninkertaisesti paljastunut asia on se, että palstan evot edelleen jatkavat synkkää taivaltaan ymmärtämättömyyden, valheen ja kiemurtelujen tiellä.


      • JC__
        Assiantuntijja kirjoitti:

        "(Alkeis)tapahtuma toteutuu vain silloin, kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Se, että jokin tulosvaihtoehto sattuu, ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että alkeistapahtuma toteutuu."

        Asia on kylläkin niin, että satunnaiskokeen tulos on toteutunut alkeistapahtuma. Kuten puolimutkateisti on jo monta kertaa koettanut saada sinut ymmärtämään niin alkeistapahtuma on yksinkertaisesti tulosvaihtoehto joukkona esitettynä.

        Mistään suotuisista tapauksista alkeistapahtumien kohdalla ei tarvitse laillasi höpöttää.

        "Silloin? Yrität taas ketkuilla. Tuollainen tapahtuma on olemassa vain silloin, kun sen suotuisa tapahtuma on nimetty, eli on olemassa sellainen tietty ja yksilöity "alkeistapaus, jota tavoitellaan"."

        Todella raukkamaisesti ja täysin perusteettomasti syytät puolimutkateistia siitä, että hän esittää asiat matematiikan määritelmien mukaisesti ja täysin oikein.

        Sinua tietenkin harmittaa ankarasti se, että hän voi pohjata väitteensä matematiikkaan siinä missä sinä joudut yrittämään toinen toistaan hölmömpiä ketkuiluja.

        "Kerropas nyt puolimutka, mikä on "alkeistapahtumasi" suotuisa tapaus, miksi se on eroteltavissa, oleellinen ja mielenkiintoinen, ja kuka sitä tavoittelee?"

        Ainoastaan todellinen typerys kysyy noin merkityksettömiä ja hölmöjä kysymyksiä. Mutta sellainen sinä sitten näköjään haluat välttämättä olla. Oma valintasi.

        "Jos näihin et osaa vastata ei ole mitään syytä olettaa, että "alkeistapahtumasi" on edes olemassa - saati että se voisi toteutua."

        Meillä ei ole mitään syytä uskoa tai olettaa vastoin todennäköisyysmatematiikkaa että alkeistapahtumia ei olisi olemassa tai että yksi niistä ei AINA toteutuisi satunnaiskoe suoritettaessa.

        Olet säälittävin pelle joka vastaani on tullut vaikka tällä palstalla näitä kretupellejä onkin jo ehtinyt monenmoisia vastaan tulla.

        "Asia on kylläkin niin, että satunnaiskokeen tulos on toteutunut alkeistapahtuma."

        Ei ole. Mikään tapahtuma ei toteudu, ellei sattuma valitse sen suotuisaa tapausta. Jos yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle" (kuten E:n kolikonheittelyssä oli tilanne), mikään "alkeistapahtuma" ei voi toteutua.

        "Kuten puolimutkateisti on jo monta kertaa koettanut saada sinut ymmärtämään niin alkeistapahtuma on yksinkertaisesti tulosvaihtoehto joukkona esitettynä."

        "Joukkona esitys" on mahdollinen vain silloin, kun ko. tulosvaihtoehto on kyseisen "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Silloin tämä tietty "alkeistapahtuma" on sigma-algebran alkio - sen yksialkioinen joukko eli yksiö. Mitään tätä vastaavaa ei E:n kolikonheittelyssä ollut.

        puolimutkan väite on muodollisesti oikein, mutta täysin asiaton keskustelumme satunnaiskokeisiin nähden.

        Käsitys, että sattunut alkeistapaus olisi automaattisesti sigma-algebran alkio, on lähinnä huvittava. Itsestäänkö se sinne muodostuisi, ja vasta kun koe on suoritettu? Mitkään muut tapahtumat kuin otosavaruus itse komplementteineen eivät automaattisesti kuulu satunnaiskokeen sigma-algebraan.

        "Meillä ei ole mitään syytä uskoa tai olettaa vastoin todennäköisyysmatematiikkaa että alkeistapahtumia ei olisi olemassa tai että yksi niistä ei AINA toteutuisi satunnaiskoe suoritettaessa."

        Miten sellainen voisi olla olemassa ja toteutua, kun sigma-algebra on {Ω, ∅}? "Alkeistapahtumaa" ei näy missään, koska sellaista ei silloin ole olemassa. Ilmeisesti assiantuntija kuvittelet, että jonkin alkeistapauksen sattuminen tulokseksi tarkoittaa "alkeistapahtuman" toteutumista - näinhän asia ei tietenkään ole.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Ei. Voitot jaetaan maksettujen ja Lottoon osallistuneiden voittaneiden rivien (toteutuneiden tapahtumien) perusteella. Lottokone vain kertoo, mikä lottoajien tapahtumista toteutuvat."

        Ei. Lottokone arpoo yhden rivin ja sen jälkeen katsotaan onko pelaajien rivien joukossa samaa riviä. Voitot siis jaetaan koneen arpoman rivin, sen kierroksen oikean rivin, perusteella.

        "P("oikea rivi") = 15 380 937/15 380 937 = 1. Mikä tahansa rivi kelpaa lottokoneen "oikeaksi" riviksi - siksipä siinä ei olekaan mitään oikeaa, se on vain ja ainoastaan jokin rivi."

        Kone arpoo vain yhden rivin 15 380 937 rivin joukosta, joten juuri sen rivin todennäköisyys muodostua on 1/15 380 937. Lottoarvonnassa siis vain yhdellä rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi sen kierroksen oikeaksi riviksi.

        Kuten puolimutkateisti yllä toteaa:
        "Hih hih. Kun satunnaiskoe suoritetaan, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Ei satunnaiskoe tavoittele mitään tulosvaihtoehto tulokseksi. Tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto on formaalisti tapahtumana yksiö. Hih hih.."

        Lottokone ei koskaan voita mitään eikä osu "oikeaan" riviin. Se vain arpoo täysin satunnaiset 7 numeroa väliltä 1..39, jonkin rivin todennäköisyydellä 1."

        Lottokone ei todella voita eikä osu "oikeaan riviin", se vain arpoo kullakin kierroksella yhden rivin todennäköisyydellä 1/15 380 937, sen kierroksen oikean rivin, jonka perusteella voitot jaetaan.

        "Lottoarvonnassa siis vain yhdellä rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi sen kierroksen oikeaksi riviksi."

        Voi voi mitä järjettömyyksiä. Joka ainoalla rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi viikon lottoriviksi. P(viikon lottorivi) = 1, koska kunkin tietyn rivin todennäköisyys on 1/15 000 000 ja tiettyjä rivejä on 15 000 000 kpl.

        "Kone arpoo vain yhden rivin 15 380 937 rivin joukosta, joten juuri sen rivin todennäköisyys muodostua on 1/15 380 937."

        Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon.

        Taitaa olla viisainta hyvä sivustatarkkailija, että alat nyt käyttäytymään nimimerkkisi mukaisesti. Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi.


      • JC__ kirjoitti:

        "Lottoarvonnassa siis vain yhdellä rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi sen kierroksen oikeaksi riviksi."

        Voi voi mitä järjettömyyksiä. Joka ainoalla rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi viikon lottoriviksi. P(viikon lottorivi) = 1, koska kunkin tietyn rivin todennäköisyys on 1/15 000 000 ja tiettyjä rivejä on 15 000 000 kpl.

        "Kone arpoo vain yhden rivin 15 380 937 rivin joukosta, joten juuri sen rivin todennäköisyys muodostua on 1/15 380 937."

        Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon.

        Taitaa olla viisainta hyvä sivustatarkkailija, että alat nyt käyttäytymään nimimerkkisi mukaisesti. Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi.

        "Voi voi mitä järjettömyyksiä."

        Niin varmaan kreationistisen matematiikan mukaisesti. Hih hih. Sivustatarkkailija on kylläkin täysin oikeassa.

        "Joka ainoalla rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi viikon lottoriviksi."

        Itsestään selvyys ja jokaisen tulosvaihtoehtona olevan rivin todennäköisyys on 1/15380937 vai mitä.

        "P(viikon lottorivi) = 1, koska kunkin tietyn rivin todennäköisyys on 1/15 000 000 ja tiettyjä rivejä on 15 000 000 kpl."

        Hih hih. Määrittelet siis että ketkuileva tapahtumasi "viikon lottorivi" = Ω

        Jeesus mikä tollo. Kullakin viikolla loton arvonnassa arvotaan vain ja ainoastaan yksi lottorivi, joka on lottoarvonnan tulos. Ei viikon lottorivi voi olla sama asia kuin koko otosavaruus. Hih hih.

        "Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon."

        Ei sivustatarkkailijan käyttämällä ilmaisussa ole mitään epäselvää ja mietittävää - paitsi kaltaisellasi läpimädällä ja umpitollolla ketkulla kreationistilla.

        "Taitaa olla viisainta hyvä sivustatarkkailija, että alat nyt käyttäytymään nimimerkkisi mukaisesti."

        Multinilkkiä siis risoo suunnattomasti kun sivustatarkkailijakin kirjoittaa matematiikan mukaisesti ja osoittaa multinilkkimme olevan väärässä.

        "Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi."

        No onneksi hän ei älyttömyyksiä kirjoittele - toisin kuin sinä.


      • JC__ kirjoitti:

        "Silti lottokoneesta tulee oikea rivi sillekin viikolle, jona kukaan ei oie sitä kuponkiinsa kirjannut."

        Etkö jo ymmärrä onneton, että lottokoneen antama rivi on vain ja ainoastaan jokin rivi? Sehän on kone, jonka tuloksen täydellisestä satunnaisuudesta kannetaan suurta huolta - jotta kukaan ketku ei voisi sanoa: "Hähää! Nyt "oikea rivi" tuli tulokseksi, lähdenpä nostamaan voittoni!"

        Toisaalta onnekas rehti lottoaja voi huudahtaa: "Minun rivini on oikea rivi tälle kierrokselle, olen lottovoittaja!"

        "Sinähän tässä yrität edelleen ketkuilla, vaikka olet jo moninkertaisesti paljastunut."

        Jumalan nimeen: minä en ketkuile. Moninkertaisesti paljastunut asia on se, että palstan evot edelleen jatkavat synkkää taivaltaan ymmärtämättömyyden, valheen ja kiemurtelujen tiellä.

        "Jumalan nimeen: minä en ketkuile."

        Ketkuilusi ja jumalasi nimeen valehtelu ei ole katsos mikään mielipide kysymys. Voin todistaa minkä tahansa ketkuilusi. Valitse näistä: multinikkelu, keskustelun lavastaminen, vääristely, lainauslouhinta ja valehtelu. Niin mielelläni todistan sinun syyllistyneen kaikkiin noista. Valitse siis.

        "Moninkertaisesti paljastunut asia on se, että palstan evot edelleen jatkavat synkkää taivaltaan ymmärtämättömyyden, valheen ja kiemurtelujen tiellä."

        Jospas sitten viimein esittäisit sen matemaattisen todistuksen, jolla osoitat meidän olevan väärässä Enqvistin esimerkin suhteen.

        Et oo toistaiseksi kyennyt todistamaan mitään muuta typeryytesi ja moraalittomuutesi. Niin ja tietenkin sen, että oot valmis vaikka valehtelemaan jumalasi nimeen kuin myöntämään erehtyneesi.


      • JC__ kirjoitti:

        "Asia on kylläkin niin, että satunnaiskokeen tulos on toteutunut alkeistapahtuma."

        Ei ole. Mikään tapahtuma ei toteudu, ellei sattuma valitse sen suotuisaa tapausta. Jos yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle" (kuten E:n kolikonheittelyssä oli tilanne), mikään "alkeistapahtuma" ei voi toteutua.

        "Kuten puolimutkateisti on jo monta kertaa koettanut saada sinut ymmärtämään niin alkeistapahtuma on yksinkertaisesti tulosvaihtoehto joukkona esitettynä."

        "Joukkona esitys" on mahdollinen vain silloin, kun ko. tulosvaihtoehto on kyseisen "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Silloin tämä tietty "alkeistapahtuma" on sigma-algebran alkio - sen yksialkioinen joukko eli yksiö. Mitään tätä vastaavaa ei E:n kolikonheittelyssä ollut.

        puolimutkan väite on muodollisesti oikein, mutta täysin asiaton keskustelumme satunnaiskokeisiin nähden.

        Käsitys, että sattunut alkeistapaus olisi automaattisesti sigma-algebran alkio, on lähinnä huvittava. Itsestäänkö se sinne muodostuisi, ja vasta kun koe on suoritettu? Mitkään muut tapahtumat kuin otosavaruus itse komplementteineen eivät automaattisesti kuulu satunnaiskokeen sigma-algebraan.

        "Meillä ei ole mitään syytä uskoa tai olettaa vastoin todennäköisyysmatematiikkaa että alkeistapahtumia ei olisi olemassa tai että yksi niistä ei AINA toteutuisi satunnaiskoe suoritettaessa."

        Miten sellainen voisi olla olemassa ja toteutua, kun sigma-algebra on {Ω, ∅}? "Alkeistapahtumaa" ei näy missään, koska sellaista ei silloin ole olemassa. Ilmeisesti assiantuntija kuvittelet, että jonkin alkeistapauksen sattuminen tulokseksi tarkoittaa "alkeistapahtuman" toteutumista - näinhän asia ei tietenkään ole.

        Multinilkillämme paskanjauhanta ja jumalansa nimeen valehtelu vai jatkuu.

        "Jos yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle" (kuten E:n kolikonheittelyssä oli tilanne), mikään "alkeistapahtuma" ei voi toteutua."

        Alkeistapahtumat ovat tulosvaihtoja yksiöinä. Ei satunnaiskokeen alkeistapahtumille tarvitse nimetä suotuisia tapauksia. E:n esimerkin satunnaiskokeessa on 2^100 symmetrisiä alkeistapahtumia ja yksi niistä väistämättä toteutuu koe suoritettaessa ja silloin toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Tätä matematiikan faktaa ei kieroilen kreationistin typerä sössötys kumoa

        "Miten sellainen voisi olla olemassa ja toteutua, kun sigma-algebra on {Ω, ∅}? "

        Mikä tahansa todennäköisyysavaruuden Ω potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluva ei-tyhjä tapahtuma voi toteutua täysin riippumatta siitä mikä sigma-algebra on valittu.

        Mitä ihmettä luulet multinilkki saavuttavasi tuon kaltaisilla kieroilevillä sössötyksillä. Muuta kuin tietenkin sen, että toistuvasti todistat olevasi kieroileva typerys.

        Assiantuntijja tai kukaan mukaan matematiikka ymmärtävä oli evo tai ei, ei langea noin lapsellisiin kieroiluihin. Ainoa tollo, joka on ollut kanssasi samaa mieltä on pseudomatemaatikko kvasi. Ja tietenkin kanssasi sopuisasti samaa mieltä olevat lukemattomat nikkisi. Hih hih.

        ""Alkeistapahtumaa" ei näy missään, koska sellaista ei silloin ole olemassa. "

        Tottakai satunnaiskokeen alkeistapahtumat ovat olemassa täysin riippumatta siitä, mikä mahdollista sigma-algebroista valitaan johonkin satunnaiskokeelle laadittuun todennäköisyysavaruuteen. Tai vaikka ollaan valitsematta yhtään mitään sigma-algebraa.

        Väitteesi on puhdas kieroileva valhe ja vieläpä sellainen, jonka kreationistina patologisesti teet yhä uudestaan ja uudestaan jumalasi nimeen.

        Ai niin multinilkki, sinulla on edelleenkin todistamatta vääräksi tämä esittämäni matemaattinen fakta:

        Olkoon satunnaiskokeen otosavaruus Ω = {ω1, ω2, …, ωN}, missä tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä ja N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä

        Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω. Tällöin toteutuu alkeistapahtuma {ω}, jolle pätee {ω}⊂ Ω ja |{ω}| = 1, todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N

        Tuon matemaattisen faktan mukaisesti myös Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω, joka todennäköisyys on P({ω}) = 1/2^100.

        Nyt ainoa vaihtoehto sinulle multinilkki on, että todistat matemaattisesti tuon esittämäni faktan vääräksi, jos haluat todistaa olevasi oikeassa Enqvistin esimerkin suhteen.

        Tietenkin voi olla että et halua todistaa olevasi oikeassa. Tiedät olevasi väärässä, mutta sinusta on niin helkkarin mukavaa kieroilla ja valehdella jumalasi nimeen.
        Sillä minä ainakin uskon, että kärsit jonkin asteisesta mielenterveydellisestä ongelmasta multinilkki - vähintään kreationismista. Hih hih.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Lottoarvonnassa siis vain yhdellä rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi sen kierroksen oikeaksi riviksi."

        Voi voi mitä järjettömyyksiä. Joka ainoalla rivillä on mahdollisuus tulla arvotuksi viikon lottoriviksi. P(viikon lottorivi) = 1, koska kunkin tietyn rivin todennäköisyys on 1/15 000 000 ja tiettyjä rivejä on 15 000 000 kpl.

        "Kone arpoo vain yhden rivin 15 380 937 rivin joukosta, joten juuri sen rivin todennäköisyys muodostua on 1/15 380 937."

        Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon.

        Taitaa olla viisainta hyvä sivustatarkkailija, että alat nyt käyttäytymään nimimerkkisi mukaisesti. Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi.

        "Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon."

        Puolimutkateisti jo korjasi sinun virheelliset käsityksesi lottorivin arvonnasta.

        Mietipä mitä riviä mahdetaan tarkoittaa "juuri sillä rivillä" lottoarvonnan suorittamisen jälkeen.

        Juuri sen rivin, lottokoneen arpoman sen viikon oikean rivin perusteella sitten jaetaan voitot. Kyllä pelaaja on voinut osallistua lottoarvontaan samaisella rivillä, jonka lottokonekin arvonnassa arpoo. Lotottaessa ovat kaikki 15380937 riviä käytettävissä myös se, jonka lottokone arvonnassa tulee arpomaan viikon oikeaksi riviksi. Lottokone arpoo yhden rivin todennäköisyydellä 1/15380937 kuten puolimutkateisti jo totesikin.

        " Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi."

        Sitä, mitä harmeja olet älyttömistä kirjoituksistasi saanut en tiedä enkä välitäkään tietää.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        Multinilkillämme paskanjauhanta ja jumalansa nimeen valehtelu vai jatkuu.

        "Jos yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle" (kuten E:n kolikonheittelyssä oli tilanne), mikään "alkeistapahtuma" ei voi toteutua."

        Alkeistapahtumat ovat tulosvaihtoja yksiöinä. Ei satunnaiskokeen alkeistapahtumille tarvitse nimetä suotuisia tapauksia. E:n esimerkin satunnaiskokeessa on 2^100 symmetrisiä alkeistapahtumia ja yksi niistä väistämättä toteutuu koe suoritettaessa ja silloin toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Tätä matematiikan faktaa ei kieroilen kreationistin typerä sössötys kumoa

        "Miten sellainen voisi olla olemassa ja toteutua, kun sigma-algebra on {Ω, ∅}? "

        Mikä tahansa todennäköisyysavaruuden Ω potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluva ei-tyhjä tapahtuma voi toteutua täysin riippumatta siitä mikä sigma-algebra on valittu.

        Mitä ihmettä luulet multinilkki saavuttavasi tuon kaltaisilla kieroilevillä sössötyksillä. Muuta kuin tietenkin sen, että toistuvasti todistat olevasi kieroileva typerys.

        Assiantuntijja tai kukaan mukaan matematiikka ymmärtävä oli evo tai ei, ei langea noin lapsellisiin kieroiluihin. Ainoa tollo, joka on ollut kanssasi samaa mieltä on pseudomatemaatikko kvasi. Ja tietenkin kanssasi sopuisasti samaa mieltä olevat lukemattomat nikkisi. Hih hih.

        ""Alkeistapahtumaa" ei näy missään, koska sellaista ei silloin ole olemassa. "

        Tottakai satunnaiskokeen alkeistapahtumat ovat olemassa täysin riippumatta siitä, mikä mahdollista sigma-algebroista valitaan johonkin satunnaiskokeelle laadittuun todennäköisyysavaruuteen. Tai vaikka ollaan valitsematta yhtään mitään sigma-algebraa.

        Väitteesi on puhdas kieroileva valhe ja vieläpä sellainen, jonka kreationistina patologisesti teet yhä uudestaan ja uudestaan jumalasi nimeen.

        Ai niin multinilkki, sinulla on edelleenkin todistamatta vääräksi tämä esittämäni matemaattinen fakta:

        Olkoon satunnaiskokeen otosavaruus Ω = {ω1, ω2, …, ωN}, missä tulosvaihtoehdot ovat symmetrisiä ja N on tulosvaihtoehtojen lukumäärä

        Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω. Tällöin toteutuu alkeistapahtuma {ω}, jolle pätee {ω}⊂ Ω ja |{ω}| = 1, todennäköisyydellä P({ω}) = 1/N

        Tuon matemaattisen faktan mukaisesti myös Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω, joka todennäköisyys on P({ω}) = 1/2^100.

        Nyt ainoa vaihtoehto sinulle multinilkki on, että todistat matemaattisesti tuon esittämäni faktan vääräksi, jos haluat todistaa olevasi oikeassa Enqvistin esimerkin suhteen.

        Tietenkin voi olla että et halua todistaa olevasi oikeassa. Tiedät olevasi väärässä, mutta sinusta on niin helkkarin mukavaa kieroilla ja valehdella jumalasi nimeen.
        Sillä minä ainakin uskon, että kärsit jonkin asteisesta mielenterveydellisestä ongelmasta multinilkki - vähintään kreationismista. Hih hih.

        "Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω. Tällöin toteutuu alkeistapahtuma {ω},"

        Ei toteudu. Sinä puolimutka vain väität, että "alkeistapahtuma {ω}" toteutuu. Se on vain väite, joka ei ole totta.

        "...myös Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω"

        Otosavaruuden osajoukolla tarkoitetaan tapahtumaa. Tapahtumat kuuluvat aina sigma-algebraan, jos ovat kuuluakseen, siis jos ovat olemassa. Yhtäkään "alkeistapahtumaa" E:n kolikonheittelyn sigma-algebrassa ei ole, siinä ovat vain tapahtumat (Ω) ja (∅).

        "...että todistat matemaattisesti tuon esittämäni faktan vääräksi, jos haluat todistaa olevasi oikeassa Enqvistin esimerkin suhteen."

        Se ei muuta asiaa miksikään, jos kirjoittaisin kertomani formaalisti. "Alkeistapahtumaa" {ω} ei ole E:n kolikonheittelyn tapahtumien joukossa, koska yksikään alkeistapaus ei ole minkään "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Siksi alkeistapahtuma {ω} ei voi toteutua E:n esimerkissä.

        Saat toki puolimutka vielä yrittää kertoa mikä tai mitkä ovat tapahtumasi {ω} suotuisat tapaukset. Vaikka nopalle, siis mikä silmäluku/mitkä silmäluvut?

        Joka ainoa sigma-algebran alkeistapaus on suotuisa tapaus jollekin tietylle tapahtumalle. Ainoa tietty tapahtuma, jolla on suotuisia tapauksia E:n kolikonheittelyssä oli (Ω).

        Voimme vielä laskea todennäköisyyden tapahtumalle ("alkeistapahtuma") E:n kolikonheittelyssä, kyseisen tapahtuman suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena:

        P("alkeistapahtuma") = 0/2^100 = 0.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Mitä riviä tarkoitat "juuri sillä" rivillä? Sitä riviäkö, joka "sattuu tulemaan tulokseksi"? Vaiko kenties "yhtä yksittäistä" riviä? Mietipä nyt kovasti, miksi millään noista "riveistä" ei voi osallistua Lottoon."

        Puolimutkateisti jo korjasi sinun virheelliset käsityksesi lottorivin arvonnasta.

        Mietipä mitä riviä mahdetaan tarkoittaa "juuri sillä rivillä" lottoarvonnan suorittamisen jälkeen.

        Juuri sen rivin, lottokoneen arpoman sen viikon oikean rivin perusteella sitten jaetaan voitot. Kyllä pelaaja on voinut osallistua lottoarvontaan samaisella rivillä, jonka lottokonekin arvonnassa arpoo. Lotottaessa ovat kaikki 15380937 riviä käytettävissä myös se, jonka lottokone arvonnassa tulee arpomaan viikon oikeaksi riviksi. Lottokone arpoo yhden rivin todennäköisyydellä 1/15380937 kuten puolimutkateisti jo totesikin.

        " Älyttömyyksiä kirjoittelemalla saat vain harmia itsellesi."

        Sitä, mitä harmeja olet älyttömistä kirjoituksistasi saanut en tiedä enkä välitäkään tietää.

        "Mietipä mitä riviä mahdetaan tarkoittaa "juuri sillä rivillä" lottoarvonnan suorittamisen jälkeen."

        Tietenkin sitä riviä, joka juuri tuli arvotuksi.

        P(se rivi joka tulee arvotuksi) = 15 000 000/15 000 000 = 1.

        Rivi oli tuon tapahtuman suotuisa tapaus ja toisaalta se ei ollut suotuisa tapaus millekään yksittäiselle riville. Joko viimein ymmärrät?

        "Lottokone arpoo yhden rivin todennäköisyydellä 1/15380937 kuten puolimutkateisti jo totesikin."

        Ei saa olla tyhmä. Yhden rivin arpominen on varma tapahtuma lottokoneelle, rivihän on vain ja ainoastaan jokin rivi. On suorastaan hupaisaa kuvitella, että lottokone joka viikko onnistuisi kuin ihmeen kaupalla - muka hyvin pienellä todennäköisyydellä 1/15380937 - tuottamaan 7 numeroa väliltä 1..39.


      • JC__ kirjoitti:

        "Kun satunnaiskoe suoritetaan sattuu tulokseksi tulosvaihtoehto ω, jolle tietenkin pätee ω ∈ Ω. Tällöin toteutuu alkeistapahtuma {ω},"

        Ei toteudu. Sinä puolimutka vain väität, että "alkeistapahtuma {ω}" toteutuu. Se on vain väite, joka ei ole totta.

        "...myös Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω"

        Otosavaruuden osajoukolla tarkoitetaan tapahtumaa. Tapahtumat kuuluvat aina sigma-algebraan, jos ovat kuuluakseen, siis jos ovat olemassa. Yhtäkään "alkeistapahtumaa" E:n kolikonheittelyn sigma-algebrassa ei ole, siinä ovat vain tapahtumat (Ω) ja (∅).

        "...että todistat matemaattisesti tuon esittämäni faktan vääräksi, jos haluat todistaa olevasi oikeassa Enqvistin esimerkin suhteen."

        Se ei muuta asiaa miksikään, jos kirjoittaisin kertomani formaalisti. "Alkeistapahtumaa" {ω} ei ole E:n kolikonheittelyn tapahtumien joukossa, koska yksikään alkeistapaus ei ole minkään "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Siksi alkeistapahtuma {ω} ei voi toteutua E:n esimerkissä.

        Saat toki puolimutka vielä yrittää kertoa mikä tai mitkä ovat tapahtumasi {ω} suotuisat tapaukset. Vaikka nopalle, siis mikä silmäluku/mitkä silmäluvut?

        Joka ainoa sigma-algebran alkeistapaus on suotuisa tapaus jollekin tietylle tapahtumalle. Ainoa tietty tapahtuma, jolla on suotuisia tapauksia E:n kolikonheittelyssä oli (Ω).

        Voimme vielä laskea todennäköisyyden tapahtumalle ("alkeistapahtuma") E:n kolikonheittelyssä, kyseisen tapahtuman suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena:

        P("alkeistapahtuma") = 0/2^100 = 0.

        Koskapa sinun typeryyksiesi ja kieroilujesi kommentointi on minulle niin rattoisaa puuhaa niin katsotaanpa millä tavoin tällä kertaa todistit typeryytesi.

        "Ei toteudu. Sinä puolimutka vain väität, että "alkeistapahtuma {ω}" toteutuu. Se on vain väite, joka ei ole totta."

        Esitähän sitten todistus väitteellesi. Veikkaan, että jos pystyt todistamaan väitteesi, sinä tulet mullistamaan todennäköisyysteorian. Hih hih.

        "Otosavaruuden osajoukolla tarkoitetaan tapahtumaa."

        Oikeammin niin päin että otosavaruuden mitalliset osajoukot ovat tapahtumia, mutta mutuiluisi ja heikot kielelliset kykysi huomioon ottaen hyväksytään tuo.

        "Tapahtumat kuuluvat aina sigma-algebraan, jos ovat kuuluakseen, siis jos ovat olemassa."

        Ja heti toisessa väitteessä menikin sitten täysin väärin. Satunnaiskokeen otosavaruuden Ω kaikki mahdolliset mitalliset osajoukot, siis tapahtumat, kuuluvat otosavaruuden potenssijoukkoon pot(Ω). Ja kaikki nuo tapahtuvat ovat matemaattisesti olemassa ko. satunnaiskokeelle täysin riippumatta siitä sisältyvätkö ne johonkin satunnaiskokeelle validiin sigma-algebraan vaiko ei. Yksittäiselle satunnaiskokeelle voidaan laatia useampi kuin yksi sigma-algebra. Mikään ei vaadi tapahtumaa kuulumaan kaikkiin valideihin sigma-algebroihin jotta tapahtuma voisi olla olemassa.

        "Yhtäkään "alkeistapahtumaa" E:n kolikonheittelyn sigma-algebrassa ei ole, siinä ovat vain tapahtumat (Ω) ja (∅)."


        Triviaali sigma-albebra {Ω, ∅} on vain yksi mahdollisista E:n satunnaiskokeen sigma-algebroista. Otetaan nyt vaikka toinen validi sigma-algebra, joka on otosavaruuden Ω potenssijoukko pot(Ω) (eng. power set) :

        "Klassinen todennäköisyysmalli ...

        Yksinkertaisin ja varhaisin todennäköisyysmalli perustuu symmetrisiin alkeistapauksiin, jota kutsutaan myös klassiseksi todennäköisyysmalliksi. Tässä mallissa otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, …, ωN} ja kaikilla i = 1, ..., N on P{ωi} = 1/N

        Tämä on erikoistapaus äärellisestä todennäköisyysavaruudesta, joilla jälkimmäistä rajoitusta jakaumalle ei yleisesti ole. Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määritetty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

        Lueppa multinilkki oikein huolella tuo lainaamani teksti se kun on täysin validi Enqvistin kokeelle, joka on symmetrinen ja jonka todennäköisyysavaruus on äärellinen. Siinähän todetaan että 1) "voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω)" ja 2) "Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määritetty kaikille perusjoukon osajoukoille"

        Tässäpä vieläpä esimerkki sattumoisin juuri n-kertaisen kolikonheiton todennäköisyysavaruudesta:

        "2.2.3 Määritelmä. Kolmikko (Ω, F, P) on todennäköisyysavaruus.
        2.2.4 Esimerkki: ... (ii) n-kertaista kolikonheittoa vastaa todennäköisyysavaruus (Ω, F, P), missä Ω = {0, 1}^n , F = pot (Ω) ja P[A] = |A|/2^n kaikilla A ∈ F."

        http://mathstat.helsinki.fi/~tsottine/tnt/tnt-2.pdf


        "Se ei muuta asiaa miksikään, jos kirjoittaisin kertomani formaalisti. "

        Tottakai muuttaa. Matematiikka on formaali kieli. Ja erityisesti kieroilujesi vuoksi, koska silloin et voisi kieroilla sanoilla, joilla voi olla monta merkitystä tai tulkintaa jos kaltaisesti ketku niin haluaa.

        "Alkeistapahtumaa" {ω} ei ole E:n kolikonheittelyn tapahtumien joukossa, koska yksikään alkeistapaus ei ole minkään "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Siksi alkeistapahtuma {ω} ei voi toteutua E:n esimerkissä."

        Ja täydellisen typerä matematiikan vastainen valhe.

        Koska tulokseksi sattuva tulosvaihtoehto ω väistämättä kuuluu otosavaruuteen Ω eli formaalisti ω ∈ Ω niin väistämättä pätee, että tulosvaihtoehto yksiönä {ω} on otosavaruuden osajoukko eli formaalisti {ω}⊂ Ω

        "Saat toki puolimutka vielä yrittää kertoa mikä tai mitkä ovat tapahtumasi {ω} suotuisat tapaukset. Vaikka nopalle, siis mikä silmäluku/mitkä silmäluvut?"

        Suotuisasta tapauksesta sössöttäminen akeistapahtumien kohdalla on täysin turhaa, mutta voithan sinä ketku ihan vapaasti ajatella että tapahtuman {ω} suotuisa tapaus on ω.

        "Joka ainoa sigma-algebran alkeistapaus on suotuisa tapaus jollekin tietylle tapahtumalle."

        Etkö sinä tollo tiedä, että sigma-algebran alkiot ovat tapahtumia, jotka ovat joukkoja? Ei sigma-algebralla ole alkeistapauksia. Otosavaruuden alkioita voidaan nimittää alkeistapauksiksikin.

        "Ainoa tietty tapahtuma, jolla on suotuisia tapauksia E:n kolikonheittelyssä oli (Ω)."

        Täysin väärin. Kuten sinulle on monet kerrat todistettu E:n satunnaiskokeessa mahdollisesti toteutuvia tapahtumia ovat kaikki ei-tyhjät tapahtumat jotka kuuluvat potenssijoukkoon pot(Ω).

        "Voimme vielä laskea todennäköisyyden tapahtumalle ("alkeistapahtuma") E:n kolikonheittelyssä, kyseisen tapahtuman suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena:

        P("alkeistapahtuma") = 0/2^100 = 0."

        Enpä ole typerämpää väitettä nähnyt. Hih hih


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        Koskapa sinun typeryyksiesi ja kieroilujesi kommentointi on minulle niin rattoisaa puuhaa niin katsotaanpa millä tavoin tällä kertaa todistit typeryytesi.

        "Ei toteudu. Sinä puolimutka vain väität, että "alkeistapahtuma {ω}" toteutuu. Se on vain väite, joka ei ole totta."

        Esitähän sitten todistus väitteellesi. Veikkaan, että jos pystyt todistamaan väitteesi, sinä tulet mullistamaan todennäköisyysteorian. Hih hih.

        "Otosavaruuden osajoukolla tarkoitetaan tapahtumaa."

        Oikeammin niin päin että otosavaruuden mitalliset osajoukot ovat tapahtumia, mutta mutuiluisi ja heikot kielelliset kykysi huomioon ottaen hyväksytään tuo.

        "Tapahtumat kuuluvat aina sigma-algebraan, jos ovat kuuluakseen, siis jos ovat olemassa."

        Ja heti toisessa väitteessä menikin sitten täysin väärin. Satunnaiskokeen otosavaruuden Ω kaikki mahdolliset mitalliset osajoukot, siis tapahtumat, kuuluvat otosavaruuden potenssijoukkoon pot(Ω). Ja kaikki nuo tapahtuvat ovat matemaattisesti olemassa ko. satunnaiskokeelle täysin riippumatta siitä sisältyvätkö ne johonkin satunnaiskokeelle validiin sigma-algebraan vaiko ei. Yksittäiselle satunnaiskokeelle voidaan laatia useampi kuin yksi sigma-algebra. Mikään ei vaadi tapahtumaa kuulumaan kaikkiin valideihin sigma-algebroihin jotta tapahtuma voisi olla olemassa.

        "Yhtäkään "alkeistapahtumaa" E:n kolikonheittelyn sigma-algebrassa ei ole, siinä ovat vain tapahtumat (Ω) ja (∅)."


        Triviaali sigma-albebra {Ω, ∅} on vain yksi mahdollisista E:n satunnaiskokeen sigma-algebroista. Otetaan nyt vaikka toinen validi sigma-algebra, joka on otosavaruuden Ω potenssijoukko pot(Ω) (eng. power set) :

        "Klassinen todennäköisyysmalli ...

        Yksinkertaisin ja varhaisin todennäköisyysmalli perustuu symmetrisiin alkeistapauksiin, jota kutsutaan myös klassiseksi todennäköisyysmalliksi. Tässä mallissa otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, …, ωN} ja kaikilla i = 1, ..., N on P{ωi} = 1/N

        Tämä on erikoistapaus äärellisestä todennäköisyysavaruudesta, joilla jälkimmäistä rajoitusta jakaumalle ei yleisesti ole. Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määritetty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

        Lueppa multinilkki oikein huolella tuo lainaamani teksti se kun on täysin validi Enqvistin kokeelle, joka on symmetrinen ja jonka todennäköisyysavaruus on äärellinen. Siinähän todetaan että 1) "voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω)" ja 2) "Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määritetty kaikille perusjoukon osajoukoille"

        Tässäpä vieläpä esimerkki sattumoisin juuri n-kertaisen kolikonheiton todennäköisyysavaruudesta:

        "2.2.3 Määritelmä. Kolmikko (Ω, F, P) on todennäköisyysavaruus.
        2.2.4 Esimerkki: ... (ii) n-kertaista kolikonheittoa vastaa todennäköisyysavaruus (Ω, F, P), missä Ω = {0, 1}^n , F = pot (Ω) ja P[A] = |A|/2^n kaikilla A ∈ F."

        http://mathstat.helsinki.fi/~tsottine/tnt/tnt-2.pdf


        "Se ei muuta asiaa miksikään, jos kirjoittaisin kertomani formaalisti. "

        Tottakai muuttaa. Matematiikka on formaali kieli. Ja erityisesti kieroilujesi vuoksi, koska silloin et voisi kieroilla sanoilla, joilla voi olla monta merkitystä tai tulkintaa jos kaltaisesti ketku niin haluaa.

        "Alkeistapahtumaa" {ω} ei ole E:n kolikonheittelyn tapahtumien joukossa, koska yksikään alkeistapaus ei ole minkään "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus. Siksi alkeistapahtuma {ω} ei voi toteutua E:n esimerkissä."

        Ja täydellisen typerä matematiikan vastainen valhe.

        Koska tulokseksi sattuva tulosvaihtoehto ω väistämättä kuuluu otosavaruuteen Ω eli formaalisti ω ∈ Ω niin väistämättä pätee, että tulosvaihtoehto yksiönä {ω} on otosavaruuden osajoukko eli formaalisti {ω}⊂ Ω

        "Saat toki puolimutka vielä yrittää kertoa mikä tai mitkä ovat tapahtumasi {ω} suotuisat tapaukset. Vaikka nopalle, siis mikä silmäluku/mitkä silmäluvut?"

        Suotuisasta tapauksesta sössöttäminen akeistapahtumien kohdalla on täysin turhaa, mutta voithan sinä ketku ihan vapaasti ajatella että tapahtuman {ω} suotuisa tapaus on ω.

        "Joka ainoa sigma-algebran alkeistapaus on suotuisa tapaus jollekin tietylle tapahtumalle."

        Etkö sinä tollo tiedä, että sigma-algebran alkiot ovat tapahtumia, jotka ovat joukkoja? Ei sigma-algebralla ole alkeistapauksia. Otosavaruuden alkioita voidaan nimittää alkeistapauksiksikin.

        "Ainoa tietty tapahtuma, jolla on suotuisia tapauksia E:n kolikonheittelyssä oli (Ω)."

        Täysin väärin. Kuten sinulle on monet kerrat todistettu E:n satunnaiskokeessa mahdollisesti toteutuvia tapahtumia ovat kaikki ei-tyhjät tapahtumat jotka kuuluvat potenssijoukkoon pot(Ω).

        "Voimme vielä laskea todennäköisyyden tapahtumalle ("alkeistapahtuma") E:n kolikonheittelyssä, kyseisen tapahtuman suotuisten tapausten ja kaikkien alkeistapausten mitallisena suhteena:

        P("alkeistapahtuma") = 0/2^100 = 0."

        Enpä ole typerämpää väitettä nähnyt. Hih hih

        "Triviaali sigma-albebra {Ω, ∅} on vain yksi mahdollisista E:n satunnaiskokeen sigma-algebroista."

        Ei missään tapauksessa. E:n kokeessa juuri triviaali sigma-algebra oli se sigma-algebra, joka muodosti sen kokeen todennäköisyykentän yhden kolmanneksen.

        Et vain osaa olla kirjoittelematta asiattomuuksia, puolimutka.

        Eikä sigma-algebroja valita, vaan ne määräytyvät esitettyjen tiettyjen tapahtumien (lisättynä tapahtumat Ω, ∅) mukaan. E:n esimerkissä oli 0kpl tiettyjä tapahtumia, joten sigma-algebra oli vain {Ω, ∅}.

        Mikään muu sigma-algebra ei ole validi E:n kolikonheittelyssä kuin triviaali sigma-algebra. Jos triviaali sigma-algebra ei olisi validi E:n kolikonheittelyssä, minkälaisessa satunnaiskokeessa se sitten sitä olisi?

        Haluaisit puolimutka nähtävästi tuputtaa potenssijoukon joka ainoan satunnaiskokeen sigma-algebraksi. Siinä ajatuksessa ei ole mitään järkeä.

        "Ei sigma-algebralla ole alkeistapauksia."

        Höpönhöpö. Sigma-algebra on joukkojen joukko. Joukkojen alkiot ovat kyseisten tapahtumien suotuisia tapauksia ja tietysti samalla myös otosavaruuden alkeistapauksia.

        "Suotuisasta tapauksesta sössöttäminen akeistapahtumien kohdalla on täysin turhaa, mutta voithan sinä ketku ihan vapaasti ajatella että tapahtuman {ω} suotuisa tapaus on ω"

        Eli tarkoitat, että jonkin "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus on jokin määrittelemätön alkeistapaus. Niinpä nopalle P{ω}= 6/6 = 1.

        Huomaathan puolimutka, 1. Ei 1/n, kuten olet höperehtinyt.

        Miksi sinä puolimutka vielä jatkat tätä toivotonta pyristelyäsi?


      • JC__ kirjoitti:

        "Triviaali sigma-albebra {Ω, ∅} on vain yksi mahdollisista E:n satunnaiskokeen sigma-algebroista."

        Ei missään tapauksessa. E:n kokeessa juuri triviaali sigma-algebra oli se sigma-algebra, joka muodosti sen kokeen todennäköisyykentän yhden kolmanneksen.

        Et vain osaa olla kirjoittelematta asiattomuuksia, puolimutka.

        Eikä sigma-algebroja valita, vaan ne määräytyvät esitettyjen tiettyjen tapahtumien (lisättynä tapahtumat Ω, ∅) mukaan. E:n esimerkissä oli 0kpl tiettyjä tapahtumia, joten sigma-algebra oli vain {Ω, ∅}.

        Mikään muu sigma-algebra ei ole validi E:n kolikonheittelyssä kuin triviaali sigma-algebra. Jos triviaali sigma-algebra ei olisi validi E:n kolikonheittelyssä, minkälaisessa satunnaiskokeessa se sitten sitä olisi?

        Haluaisit puolimutka nähtävästi tuputtaa potenssijoukon joka ainoan satunnaiskokeen sigma-algebraksi. Siinä ajatuksessa ei ole mitään järkeä.

        "Ei sigma-algebralla ole alkeistapauksia."

        Höpönhöpö. Sigma-algebra on joukkojen joukko. Joukkojen alkiot ovat kyseisten tapahtumien suotuisia tapauksia ja tietysti samalla myös otosavaruuden alkeistapauksia.

        "Suotuisasta tapauksesta sössöttäminen akeistapahtumien kohdalla on täysin turhaa, mutta voithan sinä ketku ihan vapaasti ajatella että tapahtuman {ω} suotuisa tapaus on ω"

        Eli tarkoitat, että jonkin "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus on jokin määrittelemätön alkeistapaus. Niinpä nopalle P{ω}= 6/6 = 1.

        Huomaathan puolimutka, 1. Ei 1/n, kuten olet höperehtinyt.

        Miksi sinä puolimutka vielä jatkat tätä toivotonta pyristelyäsi?

        Haluat siis multinilkki vain vahvistaa käsitystämme siitä, että kärsit mielenterveydellistä ongelmista. Sillä mitä muutakaan jatkuva matematiikan vaistainen typeröintisi ja sitä tukeva kieroilusi voi merkitä.

        ""Triviaali sigma-albebra {Ω, ∅} on vain yksi mahdollisista E:n satunnaiskokeen sigma-algebroista."

        Ei missään tapauksessa. E:n kokeessa juuri triviaali sigma-algebra oli se sigma-algebra, joka muodosti sen kokeen todennäköisyykentän yhden kolmanneksen."

        Todista väitteesi. Täältä voit lukea miksi "Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

        "Et vain osaa olla kirjoittelematta asiattomuuksia, puolimutka."

        Jospas objektiivisesti todistaisit yhdenkin matematiikkaan liityvän asiattomuuden minulta"

        "Eikä sigma-algebroja valita, vaan ne määräytyvät esitettyjen tiettyjen tapahtumien (lisättynä tapahtumat Ω, ∅) mukaan. E:n esimerkissä oli 0kpl tiettyjä tapahtumia, joten sigma-algebra oli vain {Ω, ∅}."

        Hih hih. Todista väitteesi. Muistathan että: "Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

        "Mikään muu sigma-algebra ei ole validi E:n kolikonheittelyssä kuin triviaali sigma-algebra."

        Muistathan että "Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria"

        "Jos triviaali sigma-algebra ei olisi validi E:n kolikonheittelyssä, minkälaisessa satunnaiskokeessa se sitten sitä olisi?"

        Tiedän JC että olet varsin rajoittunut älyllisesti ja yritän ihan oikeesti ottaa sen huomioon, mutta nyt on ihan pakko todeta jälleen kerran että olet yksinkertaisesti typerys. Katsos kun kukaan ei ole väittänyt että triviaali sigma-algebra ei olisi validi E:n kokeessa. Pointti on siinä, että se ei ole ainoa validi sigma-algebra. Ja tärkein pointti on siinä, että mikään sigma-algebra ei estä mitään otosavaruuden potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluvaa ei-tyhjää tapahtumaa toteutumasta E:n kokeessa.

        "Haluaisit puolimutka nähtävästi tuputtaa potenssijoukon joka ainoan satunnaiskokeen sigma-algebraksi. Siinä ajatuksessa ei ole mitään järkeä."

        On toki järkeä matemaatikan mielestä. Se mitä sinunlaisesi ketku ja typerys asiasta ajattelee on herttisen yhden tekevää.

        ""Ei sigma-algebralla ole alkeistapauksia."

        Höpönhöpö. Sigma-algebra on joukkojen joukko."

        Et siis vieläkään ymmärrä mitä alkeistapaus tarkoittaa? Sigma-algebra ei ole sama asia kuin otosavaruus.

        "Eli tarkoitat, että jonkin "alkeistapahtuman" suotuisa tapaus on jokin määrittelemätön alkeistapaus. Niinpä nopalle P{ω}= 6/6 = 1."

        No en tietenkään. Vain typerys (tai lapsellisen typerä ketku) voi noin esittää minun tarkoittavan.

        "Huomaathan puolimutka, 1. Ei 1/n, kuten olet höperehtinyt."

        Huomaan kyllä typeryytesi ja kieroilusi. Kuten kaikki muutkin. Ei tarvitse alleviivata. Mutta kiitos kuitenkin. Hih hih.

        "Miksi sinä puolimutka vielä jatkat tätä toivotonta pyristelyäsi?"

        Jos tarkoitat toivottomalla pyristelyllä sitä, että saan sinut rehdisti tunnustamaan väärässä olosi, niin myönnettäköön, että tuskin koskaan. Olethan moraaliltasi läpimätä kreationisti.

        En tietenkään pyri saamaan sinua tunnustamaan väärässä oloasi. Etkö vieläkään typerys tajua mikä on tavoitteeni?


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Mietipä mitä riviä mahdetaan tarkoittaa "juuri sillä rivillä" lottoarvonnan suorittamisen jälkeen."

        Tietenkin sitä riviä, joka juuri tuli arvotuksi.

        P(se rivi joka tulee arvotuksi) = 15 000 000/15 000 000 = 1.

        Rivi oli tuon tapahtuman suotuisa tapaus ja toisaalta se ei ollut suotuisa tapaus millekään yksittäiselle riville. Joko viimein ymmärrät?

        "Lottokone arpoo yhden rivin todennäköisyydellä 1/15380937 kuten puolimutkateisti jo totesikin."

        Ei saa olla tyhmä. Yhden rivin arpominen on varma tapahtuma lottokoneelle, rivihän on vain ja ainoastaan jokin rivi. On suorastaan hupaisaa kuvitella, että lottokone joka viikko onnistuisi kuin ihmeen kaupalla - muka hyvin pienellä todennäköisyydellä 1/15380937 - tuottamaan 7 numeroa väliltä 1..39.

        "Ei saa olla tyhmä. Yhden rivin arpominen on varma tapahtuma lottokoneelle, rivihän on vain ja ainoastaan jokin rivi. On suorastaan hupaisaa kuvitella, että lottokone joka viikko onnistuisi kuin ihmeen kaupalla - muka hyvin pienellä todennäköisyydellä 1/15380937 - tuottamaan 7 numeroa väliltä 1..39."

        Lottokoneen arpoma rivi ei ole mikä tahansa rivi. Se on se rivi, jonka perusteella voitot jaetaan. Vain ne lottoajat saavat palkinnon, jotka olivat veikanneet sen saman rivin. Joten lottokierroksella on vain yksi oikea rivi, joka on lottokoneen arpoma rivi.

        Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin. Voittoriviksihän olisi voinut tulla joku muukin 15380937 rivin joukosta mutta juuri tämä yksi tuli sillä kierroksella arvottua ja sen rivin todennäköisyys ei ollut 1 vaan 1/15380937.

        Tämän saman asian on puolimutkateisti tässäkin ketjussa esittänyt matemaattisesti jo useampaan kertaan. Ne on siellä selkeästi esitetty todistuksineen, tutustu niihin, jospa asia sinulle valkenee.


      • Assiantuntijja
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Mikä tämä Shanghain kirkkoyliopisto juttu oikein on? Onko JC__ muka väittänyt opiskelleensa siellä vai onko tämä jokin yleinen kreationisteihin liittyvä vitsi?"

        Kyse on palstan sisäpiirin vitsistä, Jyrbä on väittänyt opiskelleensa ko. opinoahjossa.

        Ahaa. Asia selvä. Kiitos vastauksesta.


      • seli
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Ei saa olla tyhmä. Yhden rivin arpominen on varma tapahtuma lottokoneelle, rivihän on vain ja ainoastaan jokin rivi. On suorastaan hupaisaa kuvitella, että lottokone joka viikko onnistuisi kuin ihmeen kaupalla - muka hyvin pienellä todennäköisyydellä 1/15380937 - tuottamaan 7 numeroa väliltä 1..39."

        Lottokoneen arpoma rivi ei ole mikä tahansa rivi. Se on se rivi, jonka perusteella voitot jaetaan. Vain ne lottoajat saavat palkinnon, jotka olivat veikanneet sen saman rivin. Joten lottokierroksella on vain yksi oikea rivi, joka on lottokoneen arpoma rivi.

        Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin. Voittoriviksihän olisi voinut tulla joku muukin 15380937 rivin joukosta mutta juuri tämä yksi tuli sillä kierroksella arvottua ja sen rivin todennäköisyys ei ollut 1 vaan 1/15380937.

        Tämän saman asian on puolimutkateisti tässäkin ketjussa esittänyt matemaattisesti jo useampaan kertaan. Ne on siellä selkeästi esitetty todistuksineen, tutustu niihin, jospa asia sinulle valkenee.

        "Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin"

        Onkohan sinulla selitystä sille, että lottokone onnistuu aina noinkin pienellä todennäköisyydellä saamaan voittorivin, mutta minä en samalla todennäköisyydellä ole vielä koskaan onnistunut siinä?


      • en-lottoa

        Lottokoneelle "kelpaa" mikä tahansa niistä mahdollisista riveistä, joista kunkin todennäköisyys sattua on 1/15380937.
        Sinun taas pitää osua yhteen riviin, siihen jonka kone on arponut. Siihen osumisen todennäköisyys on sama 1/15380937


      • merkityksetön
        en-lottoa kirjoitti:

        Lottokoneelle "kelpaa" mikä tahansa niistä mahdollisista riveistä, joista kunkin todennäköisyys sattua on 1/15380937.
        Sinun taas pitää osua yhteen riviin, siihen jonka kone on arponut. Siihen osumisen todennäköisyys on sama 1/15380937

        Siis lottokoneelle todennäköisyys on yksi, koska mikä tahansa rivi käy, kunkin yksittäisen rivin todennäköisyys on sille merkityksetön.


      • en-lottoa

        Ei ole. Vain sen todennäköisyys on yksi, että tulee rivi. Kerro joku rivi, jonka todennäköisyys ei ole 1/15380937. Toki lottokoneelle kaikki on merkityksetöntä, se on kone.


      • merkityksetön
        en-lottoa kirjoitti:

        Ei ole. Vain sen todennäköisyys on yksi, että tulee rivi. Kerro joku rivi, jonka todennäköisyys ei ole 1/15380937. Toki lottokoneelle kaikki on merkityksetöntä, se on kone.

        Rivin sisältö edustaa myös todennäköisyyttä yksi. Menneen kierroksen lottorivi, 2 10 11 12 23 26 38.


      • Assiantuntijja
        en-lottoa kirjoitti:

        Ei ole. Vain sen todennäköisyys on yksi, että tulee rivi. Kerro joku rivi, jonka todennäköisyys ei ole 1/15380937. Toki lottokoneelle kaikki on merkityksetöntä, se on kone.

        Taitaa olla nimimerkki 'JC_', joka nikkeilee. Esimerkiksi tuo nikki 'merkityksetön'


      • tieteenharrastaja
        seli kirjoitti:

        "Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin"

        Onkohan sinulla selitystä sille, että lottokone onnistuu aina noinkin pienellä todennäköisyydellä saamaan voittorivin, mutta minä en samalla todennäköisyydellä ole vielä koskaan onnistunut siinä?

        Selitys on yksinkertainen:

        "Onkohan sinulla selitystä sille, että lottokone onnistuu aina noinkin pienellä todennäköisyydellä saamaan voittorivin, mutta minä en samalla todennäköisyydellä ole vielä koskaan onnistunut siinä?

        Lottokone ei etsi voittoriviä, vaan viikon oikeaksi vahvistettavaa riviä. Sen täytyy olla mahdollisimman satunnainen (todennäköisyydeltään pieni), jotta sitä ei olisi selppo arvata.

        Veikatessasi sinä tavoittelet voittoa yrittämällä arvata viikon oikean rivin. Koska se on satunnaisesti valittu, oikein arvaamisesi todennäköisyys on täsmälleen sama kuin lottokoneen todennäköisyys valita se. Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on.


      • seli
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Selitys on yksinkertainen:

        "Onkohan sinulla selitystä sille, että lottokone onnistuu aina noinkin pienellä todennäköisyydellä saamaan voittorivin, mutta minä en samalla todennäköisyydellä ole vielä koskaan onnistunut siinä?

        Lottokone ei etsi voittoriviä, vaan viikon oikeaksi vahvistettavaa riviä. Sen täytyy olla mahdollisimman satunnainen (todennäköisyydeltään pieni), jotta sitä ei olisi selppo arvata.

        Veikatessasi sinä tavoittelet voittoa yrittämällä arvata viikon oikean rivin. Koska se on satunnaisesti valittu, oikein arvaamisesi todennäköisyys on täsmälleen sama kuin lottokoneen todennäköisyys valita se. Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on.

        "Veikatessasi sinä tavoittelet voittoa yrittämällä arvata viikon oikean rivin. Koska se on satunnaisesti valittu, oikein arvaamisesi todennäköisyys on täsmälleen sama kuin lottokoneen todennäköisyys valita se. Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."

        Jos oikea rivi on satunnaisesti valittu, ja minulla ja lottokoneella on täsmälleen sama todennäköisyys valita se, niin miksi minä en onnistu valitsemaan sitä, mutta lottokone onnistuu siinä aina?

        Kyllä oikea vastaus on, että minulla ja lottokoneella on aivan eri todennäköisyydet saada satunnaisesti valittu rivi. Lisäksi, lottokone antaa tuon satunnaisen rivin, ei jokin kolmas osapuoli, niinkuin kirjoituksesi antaa ymmärtää.


      • tieteenharrastaja

        Sama todennäköisyys, eri syyt:

        "Kyllä oikea vastaus on, että minulla ja lottokoneella on aivan eri todennäköisyydet saada satunnaisesti valittu rivi."

        Lottokoneen (tai tietenkin sen virallisten valvojien) ongelmana ei ole rivin saaminen, vaan sen riiittävä satunnaisuus. Tämä saavutetaan valitsemalla se satunnaisesti hyvin suuresta joukosta vaihtoehtoja, joista kunkin tulemisen todennäköisyys on hyvin pieni.


      • sivustatarkkailija
        seli kirjoitti:

        "Veikatessasi sinä tavoittelet voittoa yrittämällä arvata viikon oikean rivin. Koska se on satunnaisesti valittu, oikein arvaamisesi todennäköisyys on täsmälleen sama kuin lottokoneen todennäköisyys valita se. Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."

        Jos oikea rivi on satunnaisesti valittu, ja minulla ja lottokoneella on täsmälleen sama todennäköisyys valita se, niin miksi minä en onnistu valitsemaan sitä, mutta lottokone onnistuu siinä aina?

        Kyllä oikea vastaus on, että minulla ja lottokoneella on aivan eri todennäköisyydet saada satunnaisesti valittu rivi. Lisäksi, lottokone antaa tuon satunnaisen rivin, ei jokin kolmas osapuoli, niinkuin kirjoituksesi antaa ymmärtää.

        "Jos oikea rivi on satunnaisesti valittu, ja minulla ja lottokoneella on täsmälleen sama todennäköisyys valita se, niin miksi minä en onnistu valitsemaan sitä, mutta lottokone onnistuu siinä aina?"

        Kuten tieteenharrastaja totesi niin lottokoneen arpoma rivi vahvistetaan sen kierroksen oikeaksi riviksi. Kyllä tässä vuosien varrella on jaettu useita päävoittoja eli heidän rivinsä on ollut sama kuin sen kierroksen oikea rivi. Tosin suurin osa lottoajista on kanssasi yhtä epäonnekkaita eikä suuria seteleitä ole tullut.


      • Assiantuntijja
        seli kirjoitti:

        "Veikatessasi sinä tavoittelet voittoa yrittämällä arvata viikon oikean rivin. Koska se on satunnaisesti valittu, oikein arvaamisesi todennäköisyys on täsmälleen sama kuin lottokoneen todennäköisyys valita se. Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."

        Jos oikea rivi on satunnaisesti valittu, ja minulla ja lottokoneella on täsmälleen sama todennäköisyys valita se, niin miksi minä en onnistu valitsemaan sitä, mutta lottokone onnistuu siinä aina?

        Kyllä oikea vastaus on, että minulla ja lottokoneella on aivan eri todennäköisyydet saada satunnaisesti valittu rivi. Lisäksi, lottokone antaa tuon satunnaisen rivin, ei jokin kolmas osapuoli, niinkuin kirjoituksesi antaa ymmärtää.

        Oletkohan nyt ihan tosissasi? Pilailetko kun kysyt niin hölmöjä?

        "Jos oikea rivi on satunnaisesti valittu, ja minulla ja lottokoneella on täsmälleen sama todennäköisyys valita se, niin miksi minä en onnistu valitsemaan sitä, mutta lottokone onnistuu siinä aina?"

        Loton oikea riviksi tulee tietenkin rivi, joka arvonnassa sattuu. Eli satunnaisesti yksi riveistä, joilla kullakin on todennäköisyys 1/15380937 sattua oikeaksi riviksi. Millään yksittäisellä rivillä ei ole todennäköisyyttä 1 sattua oikeaksi riviksi, mutta 15380937 rivin joukosta varmasti yksi rivi sattuu.

        Sattuneen rivin todennäköisyys ei ole 1 vaan 1/15380937, mutta sen todennäköisyys, että yksi riveistä sattuu on 1.

        Niin yksinkertaista, mutta ei sittenkään niin yksinkertaista että yksinkertainen multinikki ymmärtäisi.


      • JC__
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Oletkohan nyt ihan tosissasi? Pilailetko kun kysyt niin hölmöjä?

        "Jos oikea rivi on satunnaisesti valittu, ja minulla ja lottokoneella on täsmälleen sama todennäköisyys valita se, niin miksi minä en onnistu valitsemaan sitä, mutta lottokone onnistuu siinä aina?"

        Loton oikea riviksi tulee tietenkin rivi, joka arvonnassa sattuu. Eli satunnaisesti yksi riveistä, joilla kullakin on todennäköisyys 1/15380937 sattua oikeaksi riviksi. Millään yksittäisellä rivillä ei ole todennäköisyyttä 1 sattua oikeaksi riviksi, mutta 15380937 rivin joukosta varmasti yksi rivi sattuu.

        Sattuneen rivin todennäköisyys ei ole 1 vaan 1/15380937, mutta sen todennäköisyys, että yksi riveistä sattuu on 1.

        Niin yksinkertaista, mutta ei sittenkään niin yksinkertaista että yksinkertainen multinikki ymmärtäisi.

        "Loton oikea riviksi tulee tietenkin rivi, joka arvonnassa sattuu."

        Eli jokin riveistä, todennäköisyydellä 1.

        P("oikea rivi") = P("rivi, joka arvonnassa sattuu") = 15380937/15380937 = 1.

        "Eli satunnaisesti yksi riveistä, joilla kullakin on todennäköisyys 1/15380937 sattua oikeaksi riviksi."

        Sillä, mikä rivi jokin rivi on, ei ole mitään merkitystä. Jos sillä olisi, se ei olisi jokin rivi vaan tietty rivi. Kunkin rivin eli kunkin tietyn rivin todennäköisyyden ilmoittaminen on tässä asiayhteydessä aivan tarpeetonta - ja kerta toisensa jälkeen toistuessaan täysin asiatonta ketkuilua.

        "Millään yksittäisellä rivillä ei ole todennäköisyyttä 1 sattua oikeaksi riviksi, mutta 15380937 rivin joukosta varmasti yksi rivi sattuu."

        Täysin asiatonta triviaalia lööperiä. Jokin rivi on yksi riveistä, yksi rivi "15380937 rivin joukosta". Ei ole minkäänlaista väliä sillä, mikä niistä se on, eikä voi olla.

        "Sattuneen rivin todennäköisyys ei ole 1 vaan 1/15380937, mutta sen todennäköisyys, että yksi riveistä sattuu on 1."

        No mikähän tuo "sattunut rivi" sitten oli? Mikä oli se yksi suotuisa tapaus, johon todennäköisyyden osamäärän luku 1 viittaa? Kerro nyt ne 7 numeroa.

        "Niin yksinkertaista, mutta ei sittenkään niin yksinkertaista..."

        Sinä Assiantuntija olet yksinkertaisesti ketku, kuten tuli ilmi heti ensimmmäisestä viestistäsi. En enää usko että kyse on vain ymmärryksen puutteesta, yksinkertaisuudesta.

        Joudut helvettiin, jos et tee parannusta.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Sama todennäköisyys, eri syyt:

        "Kyllä oikea vastaus on, että minulla ja lottokoneella on aivan eri todennäköisyydet saada satunnaisesti valittu rivi."

        Lottokoneen (tai tietenkin sen virallisten valvojien) ongelmana ei ole rivin saaminen, vaan sen riiittävä satunnaisuus. Tämä saavutetaan valitsemalla se satunnaisesti hyvin suuresta joukosta vaihtoehtoja, joista kunkin tulemisen todennäköisyys on hyvin pieni.

        "Lottokoneen (tai tietenkin sen virallisten valvojien) ongelmana ei ole rivin saaminen, vaan sen riiittävä satunnaisuus."

        Arvontatekninen, varsin asiaton huomio.

        "Tämä saavutetaan valitsemalla se satunnaisesti hyvin suuresta joukosta vaihtoehtoja, joista kunkin tulemisen todennäköisyys on hyvin pieni."

        Ei. Satunnaiskokeen otosavaruuden koolla ei ole mitään tekemistä tuloksen riittävän satunnaisuuden kannalta. Se on arvontatekninen, arvontavälineestä riippuva kysymys.

        "Sama todennäköisyys, eri syyt:"

        Ei. Mikä sinua tieteenharrastaja vaivaa? Kyseessä on kaksi aivan eri tapahtumaa, joilla on aivan erit todennäköisyydet:

        Lottokone: (jokin rivi), P(jokin rivi) = 1.
        Lottaja: (tietty rivi, oikea rivi), P(tietty, oikea rivi) = 1/15380937

        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."

        Ei veikkaamisessa, siis lottonumerojen valinnassa ole mitään satunnaista. Riviksi eli tapahtumaksi viikon arvontaan on esitettävä yksiselitteiset 7 numeroa, monelle hyvinkin henkilökohtaiset ja tutut numerot. Lottorivien esitys ja lunastus rivihinnalla tarkoittaa tapahtumien nimeämistä kyseisen arvonnan sigma-algebraan. Joko viimein ymmärrät, tieteenharrastaja?

        Lottokoneen pyöritys sitten kertoo, mikä arvontaan osallistuneista lottoriveistä voittaa eli tapahtumana toteutuu. Oikean lottorivin esittämisen todennäköisyys lottoajalle on 1/15380937, kuten ylempänä jo kirjoitin.

        Mitään muuta tapahtumaa tuolla todennäköisyydellä satunnaiskoe Lotossa ei ole.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        "Loton oikea riviksi tulee tietenkin rivi, joka arvonnassa sattuu."

        Eli jokin riveistä, todennäköisyydellä 1.

        P("oikea rivi") = P("rivi, joka arvonnassa sattuu") = 15380937/15380937 = 1.

        "Eli satunnaisesti yksi riveistä, joilla kullakin on todennäköisyys 1/15380937 sattua oikeaksi riviksi."

        Sillä, mikä rivi jokin rivi on, ei ole mitään merkitystä. Jos sillä olisi, se ei olisi jokin rivi vaan tietty rivi. Kunkin rivin eli kunkin tietyn rivin todennäköisyyden ilmoittaminen on tässä asiayhteydessä aivan tarpeetonta - ja kerta toisensa jälkeen toistuessaan täysin asiatonta ketkuilua.

        "Millään yksittäisellä rivillä ei ole todennäköisyyttä 1 sattua oikeaksi riviksi, mutta 15380937 rivin joukosta varmasti yksi rivi sattuu."

        Täysin asiatonta triviaalia lööperiä. Jokin rivi on yksi riveistä, yksi rivi "15380937 rivin joukosta". Ei ole minkäänlaista väliä sillä, mikä niistä se on, eikä voi olla.

        "Sattuneen rivin todennäköisyys ei ole 1 vaan 1/15380937, mutta sen todennäköisyys, että yksi riveistä sattuu on 1."

        No mikähän tuo "sattunut rivi" sitten oli? Mikä oli se yksi suotuisa tapaus, johon todennäköisyyden osamäärän luku 1 viittaa? Kerro nyt ne 7 numeroa.

        "Niin yksinkertaista, mutta ei sittenkään niin yksinkertaista..."

        Sinä Assiantuntija olet yksinkertaisesti ketku, kuten tuli ilmi heti ensimmmäisestä viestistäsi. En enää usko että kyse on vain ymmärryksen puutteesta, yksinkertaisuudesta.

        Joudut helvettiin, jos et tee parannusta.

        "Eli jokin riveistä, todennäköisyydellä 1"

        Totta on että otosavaruus toteutuu todennäköisyydellä 1. Mutta oikeaksi riviksi sattuvan rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        "P("oikea rivi") = P("rivi, joka arvonnassa sattuu") = 15380937/15380937 = 1."

        Sinun väitteessäsi tapahtuma "oikea rivi" täytyy olla otosavaruus, koska vain otosavaruuden todennäköisyys tapahtuma on 1. Todellisuudessa oikea rivi on vain yksittäinen sattunut rivi, jonka todennäköisyys on 1/15380937.

        "Sillä, mikä rivi jokin rivi on, ei ole mitään merkitystä."

        Ei olekaan. Kysehän on satunnaisilmiöstä ja lotto perustuu siihen, että kukin rivi on yhtätodennäköinen ja kunkin rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        "Jos sillä olisi, se ei olisi jokin rivi vaan tietty rivi."

        Täysin epärelevanttia höpinää.

        "Kunkin rivin eli kunkin tietyn rivin todennäköisyyden ilmoittaminen on tässä asiayhteydessä aivan tarpeetonta - ja kerta toisensa jälkeen toistuessaan täysin asiatonta ketkuilua."

        Et sinä voi muutta miksikään minkäänlaisella jankuttamisella sitä tosiasiaa että kukin tulosvaihtoehtoa olevan rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        "Täysin asiatonta triviaalia lööperiä. Jokin rivi on yksi riveistä, yksi rivi "15380937 rivin joukosta". Ei ole minkäänlaista väliä sillä, mikä niistä se on, eikä voi olla."

        Ei kukaan ole väittänytkään että on väliä. Siihenhän lotto perustuukin kuten jo totesin.

        "No mikähän tuo "sattunut rivi" sitten oli?"

        Se on se rivi mikä arvonnassa sattuu. Vasta sitten se tiedetään.

        "Mikä oli se yksi suotuisa tapaus, johon todennäköisyyden osamäärän luku 1 viittaa? Kerro nyt ne 7 numeroa."

        Symmetristen tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksien laskentaa varten ei tarvitse nimetä suotuisia tapauksia. Todennäköisyys voidaan laskea yksinkertaisesti siitä kun tiedetään montako yhtä todennäköistä tulosvaihtoehtoa on.

        Jokos unohdit, että Puolimutkateisti antoi sinulle tämän linkin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria, jossa todetaan:

        "Yksinkertaisin ja varhaisin todennäköisyysmalli perustuu symmetrisiin alkeistapauksiin, jota kutsutaan myös klassiseksi todennäköisyysmalliksi. Tässä mallissa otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, …, ωN} ja kaikilla i = 1, ..., N on P{ωi} = 1/N"

        "Sinä Assiantuntija olet yksinkertaisesti ketku, kuten tuli ilmi heti ensimmmäisestä viestistäsi."

        Tiedätkö mitä? Sinun aiheettomia ketku-syytöksiä minua tai ketään muutakaan puhtaasti matematiikan mukaisia väitteitä esittävää kohtaan, ei usko kukaan.

        "Joudut helvettiin, jos et tee parannusta."

        Vaikka helvetti olisikin olemassa, en minä sinne joutuisi esittämällä matemaattisia tosiasioita. Mutta aiheettomillä syytöksillä ja valehtelulla, joihin sinä syyllistyt toistuvasti sinne voi joutuakin.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Ei saa olla tyhmä. Yhden rivin arpominen on varma tapahtuma lottokoneelle, rivihän on vain ja ainoastaan jokin rivi. On suorastaan hupaisaa kuvitella, että lottokone joka viikko onnistuisi kuin ihmeen kaupalla - muka hyvin pienellä todennäköisyydellä 1/15380937 - tuottamaan 7 numeroa väliltä 1..39."

        Lottokoneen arpoma rivi ei ole mikä tahansa rivi. Se on se rivi, jonka perusteella voitot jaetaan. Vain ne lottoajat saavat palkinnon, jotka olivat veikanneet sen saman rivin. Joten lottokierroksella on vain yksi oikea rivi, joka on lottokoneen arpoma rivi.

        Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin. Voittoriviksihän olisi voinut tulla joku muukin 15380937 rivin joukosta mutta juuri tämä yksi tuli sillä kierroksella arvottua ja sen rivin todennäköisyys ei ollut 1 vaan 1/15380937.

        Tämän saman asian on puolimutkateisti tässäkin ketjussa esittänyt matemaattisesti jo useampaan kertaan. Ne on siellä selkeästi esitetty todistuksineen, tutustu niihin, jospa asia sinulle valkenee.

        "Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin."

        Noin voi uskoa vain sellainen, jolla on ymmärryksessä vakavia puutteita. Ihmetteletkö sivustatarkkailija aina viikon lottonumeroita, että miten juuri nuo numerot tulivatkin tulokseksi?

        "Lottokoneen arpoma rivi ei ole mikä tahansa rivi. Se on se rivi, jonka perusteella voitot jaetaan."

        Höpönhöpö. Voitot jaetaan niille tietylle riveille, jotka onnekkaat lottoajat ovat osanneet esittää ja jotka sattuma tapahtumina satunnaiskoe Lotossa toteuttaa.

        Lottokone on pelkkä sattuman työkalu, se arpoo vain ja ainoastaan jonkin riveistä, minkä tahansa rivin. Jos se ei niin tekisi, se olisi viallinen.

        "Tämän saman asian on puolimutkateisti tässäkin ketjussa esittänyt matemaattisesti jo useampaan kertaan."

        puolimutkan matemaattiset "todistelut" ovat nollan arvoisia. Ne ovat vain triviaalien lauseiden ja asiattomuuksien kieroilevaa jaaritusta. Eihän puolimutka edes ymmärrä Loton sigma-algebraa, tai ei ainakaan ennen ymmärtänyt. Nythän hän tosin näytti jo saivartelevan sen "validiteetista", joten voinen tulkita opetusteni viimein menneen perille.


      • JC__ kirjoitti:

        "Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin."

        Noin voi uskoa vain sellainen, jolla on ymmärryksessä vakavia puutteita. Ihmetteletkö sivustatarkkailija aina viikon lottonumeroita, että miten juuri nuo numerot tulivatkin tulokseksi?

        "Lottokoneen arpoma rivi ei ole mikä tahansa rivi. Se on se rivi, jonka perusteella voitot jaetaan."

        Höpönhöpö. Voitot jaetaan niille tietylle riveille, jotka onnekkaat lottoajat ovat osanneet esittää ja jotka sattuma tapahtumina satunnaiskoe Lotossa toteuttaa.

        Lottokone on pelkkä sattuman työkalu, se arpoo vain ja ainoastaan jonkin riveistä, minkä tahansa rivin. Jos se ei niin tekisi, se olisi viallinen.

        "Tämän saman asian on puolimutkateisti tässäkin ketjussa esittänyt matemaattisesti jo useampaan kertaan."

        puolimutkan matemaattiset "todistelut" ovat nollan arvoisia. Ne ovat vain triviaalien lauseiden ja asiattomuuksien kieroilevaa jaaritusta. Eihän puolimutka edes ymmärrä Loton sigma-algebraa, tai ei ainakaan ennen ymmärtänyt. Nythän hän tosin näytti jo saivartelevan sen "validiteetista", joten voinen tulkita opetusteni viimein menneen perille.

        Hih hih. Alkaa näköjään kieroilevalla papparaisellamme v-käyrä varsin korkealla kun saa jatkuvasti pataan 100-0

        "Ihmetteletkö sivustatarkkailija aina viikon lottonumeroita, että miten juuri nuo numerot tulivatkin tulokseksi?"

        Siinähän ei ole kenelläkään järkevällä ja matematiikka ymmärtävällä mitään ihmeteltävää. Sinä olet ainoa tollo näissä keskusteluissa, joka edes vihjaa että siinä olis jotain ihmeteltävää.

        "puolimutkan matemaattiset "todistelut" ovat nollan arvoisia."

        Ei taida väärässä olemisestasi ja typeräksi todistamisestasi johtuva häpeä sinulla multinilkki yhtään helpottaa vaikka kuinka valehtelet, panettelet ja dissaat.

        Kaikki sivullisethan kyllä näkevät, että minä pystyn todistamaan väitteeni helposti matemaattisesti, yksinkertaisesti siksi että väitteeni pohjautuvat matematiikkaan. Sinulla sen sijaan matematiikan vastaiset väitteesi pohjautuvat typeryyteesi ja kieroiluun. Et osaa edes tapahtumia esittää formaalisti kuten ne todennäköisyysmatematiikassa esitetään.

        "Ne ovat vain triviaalien lauseiden ja asiattomuuksien kieroilevaa jaaritusta. "

        Joudut leimaamaan matemaattiset faktat "asiattomuuksina" tai "kieroiluina" kun sinut on aukottomasti niiden avulla osotettuväärässä olevaksi typerykseksi ja moraalittomaksi kieroijaksi joka härskisti valehtelee jumalansa nimeen.

        "Eihän puolimutka edes ymmärrä Loton sigma-algebraa, tai ei ainakaan ennen ymmärtänyt."

        Ne Loton sigma-algebraan liittyvät sössötykseksi olivatkin huvittavia lukea. Täältähän niitä voi lukea: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12401357

        "Nythän hän tosin näytti jo saivartelevan sen "validiteetista", joten voinen tulkita opetusteni viimein menneen perille."

        Ethän sinä osannut multinilkki edes selittää sitä miten veikkaajien "laatima" sigma-algebra saadaan validiksi. Sinänsä on jo lähtökohtaisesti idioottimainen väite, että lottoajat laatisivat sigma-algebran.

        Multinilkin järjettömät lässytykset sigma-algebroista on vaan hänen epätoivoinen kieroilunsa yrittäessään tukea valheitaan.

        Hih hih. Sinulta multinikki en oo oppinut mitään muuta kuin sen, että kuinka moraaliltaan läpimätiä kieroilevat kreationistit kuten sinä voivat olla.

        Oletkos multinilkki unohtanut, että pyysin sinua matemaattisesti todistamaan sen, että valittu sigma-algebra estäisi jollain tavalla jotain otosavaruuden Ω potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluvaa ei-tyhjää tapahtumaa toteutumasta.

        Otetaanpa esimerkki.

        Kreatistiset pseudomatemaatikot JC ja kvasi a.k.a. Nuija ja Tosinuija tutkivat nopan heiton todennäkösyysavaruutta suorittamalla "käytännön satunnaiskokeen". Ennen nopan heittoa kumpikaan tolloistamme ei nimeä mitään suotuisia tapauksia, koska eivät halua "tavoitella" mitään "merkityksellisiä" ja "tiettyjä" tapahtumia. Tämän vuoksi tolloistamme se kierompi ilmoittaa kreationistisen matematiikan dogmeihin perustuen, että ainoa sigma-algebra joka tässä tilanteessa voi olla voimassa on triviaali sigma-algebra {Ω, ∅}. "Triviaalia", toteaa kvasiälykkömme kvasi teeskennellen varmuuden vuoksi, koska on jo tässä vaiheessa ihan pihalla. JC toteaa omahyväisesti, että triviaali sigma-algebran vuoksi ainoastaan otosavaruus ja tyhjä joukko toteutuvat aina noppaa heitettäessä. Kvasi muistuttaa hellästi kolleegaansa siitä, että eihän tyhjä joukko voi toteutua. JC myöntää suuresti harmistuneena tehneensä "merkityksettömän" virheen. Viimein heitetään noppaa. Silmäluku 5 sattuu tulokseksi. Kreationistiset "tutkijamme" ovat ihmeissään. Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä. Esimerkiksi tapahtumat {5}, {1,5} ja {1,2,3,4,5} toteutuivat triviaalista sigma-algebrasta huolimatta. "Käytännön satunnaiskokeensa" lopputuloksesta järkyttyneinä ystävyksemme vannottavat toisiaan, että tehdystä havainnosta ei hiiskuta kenellekkään.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Kyllä se vaan lottokone on viikosta viikkoon jo vuosien ajan arponut pienellä 1/15380937 todennäköisyydellä sen kierroksen voittorivin."

        Noin voi uskoa vain sellainen, jolla on ymmärryksessä vakavia puutteita. Ihmetteletkö sivustatarkkailija aina viikon lottonumeroita, että miten juuri nuo numerot tulivatkin tulokseksi?

        "Lottokoneen arpoma rivi ei ole mikä tahansa rivi. Se on se rivi, jonka perusteella voitot jaetaan."

        Höpönhöpö. Voitot jaetaan niille tietylle riveille, jotka onnekkaat lottoajat ovat osanneet esittää ja jotka sattuma tapahtumina satunnaiskoe Lotossa toteuttaa.

        Lottokone on pelkkä sattuman työkalu, se arpoo vain ja ainoastaan jonkin riveistä, minkä tahansa rivin. Jos se ei niin tekisi, se olisi viallinen.

        "Tämän saman asian on puolimutkateisti tässäkin ketjussa esittänyt matemaattisesti jo useampaan kertaan."

        puolimutkan matemaattiset "todistelut" ovat nollan arvoisia. Ne ovat vain triviaalien lauseiden ja asiattomuuksien kieroilevaa jaaritusta. Eihän puolimutka edes ymmärrä Loton sigma-algebraa, tai ei ainakaan ennen ymmärtänyt. Nythän hän tosin näytti jo saivartelevan sen "validiteetista", joten voinen tulkita opetusteni viimein menneen perille.

        "Höpönhöpö. Voitot jaetaan niille tietylle riveille, jotka onnekkaat lottoajat ovat osanneet esittää ja jotka sattuma tapahtumina satunnaiskoe Lotossa toteuttaa."

        Kirjoitit aiemmin:
        "Ei. Mikä sinua tieteenharrastaja vaivaa? Kyseessä on kaksi aivan eri tapahtumaa, joilla on aivan erit todennäköisyydet:

        Lottokone: (jokin rivi), P(jokin rivi) = 1.

        Lottaja: (tietty rivi, oikea rivi), P(tietty, oikea rivi) = 1/15380937"

        Lottoajahan ei vielä lototessaan tiedä oikeata riviä, sitä riviä jonka perusteella voitot jaetaan, joten

        Lottoaja: (tietty rivi, toivottavasti lottokone tulee arpomaan tämän rivin),
        P(tietty, toivottavasti lottokone tulee arpomaan tämän rivin) = 1/15380937

        Sitten Veikkauksen järjestämässä oikean lottorivin arvonnassa:

        Lottokone: (tietty rivi, sen viikon se rivi jonka perusteella voitot jaetaan)=P(tietty rivi, se rivi jonka perusteella voitot jaetaan) = 1/15380937.

        Veikkaus vertaa sitten onko ko. kierrokselle jätettyjen rivien joukossa samaa (samoja) rivi (riviä) kuin minkä kone arpoi.

        Kirjoitit:
        "Lottorivien esitys ja lunastus rivihinnalla tarkoittaa tapahtumien nimeämistä kyseisen arvonnan sigma-algebraan."

        Koneen arpoman oikean lottorivn kannalta ei ole mitään merkitystä sillä onko tätä riviä, tai mitään muutakaan riviä, kukaan lottoaja omalle kupongilleen kirjannut. Kierroksen oikea rivi voidaan arpoa vaikka kaikki lottoajat olisivat boikotoineet eikä yhtään lottoriviä olisi jätetty.

        "Lottokoneen pyöritys sitten kertoo, mikä arvontaan osallistuneista lottoriveistä voittaa eli tapahtumana toteutuu. Oikean lottorivin esittämisen todennäköisyys lottoajalle on 1/15380937, kuten ylempänä jo kirjoitin."

        Aivan, lottokoneen pyörityksessä lopulta arvotaan sen kierroksen oikea rivi, mikä kertoo mikä (mitkä) arvontaan osallistuneista riveistä voittavat. Sekä oikean rivin että lottoajan toivoman rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        Ja aivan kuten tieteenharrastaja jo totesikin:
        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."


      • MatemaatikkoX
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Höpönhöpö. Voitot jaetaan niille tietylle riveille, jotka onnekkaat lottoajat ovat osanneet esittää ja jotka sattuma tapahtumina satunnaiskoe Lotossa toteuttaa."

        Kirjoitit aiemmin:
        "Ei. Mikä sinua tieteenharrastaja vaivaa? Kyseessä on kaksi aivan eri tapahtumaa, joilla on aivan erit todennäköisyydet:

        Lottokone: (jokin rivi), P(jokin rivi) = 1.

        Lottaja: (tietty rivi, oikea rivi), P(tietty, oikea rivi) = 1/15380937"

        Lottoajahan ei vielä lototessaan tiedä oikeata riviä, sitä riviä jonka perusteella voitot jaetaan, joten

        Lottoaja: (tietty rivi, toivottavasti lottokone tulee arpomaan tämän rivin),
        P(tietty, toivottavasti lottokone tulee arpomaan tämän rivin) = 1/15380937

        Sitten Veikkauksen järjestämässä oikean lottorivin arvonnassa:

        Lottokone: (tietty rivi, sen viikon se rivi jonka perusteella voitot jaetaan)=P(tietty rivi, se rivi jonka perusteella voitot jaetaan) = 1/15380937.

        Veikkaus vertaa sitten onko ko. kierrokselle jätettyjen rivien joukossa samaa (samoja) rivi (riviä) kuin minkä kone arpoi.

        Kirjoitit:
        "Lottorivien esitys ja lunastus rivihinnalla tarkoittaa tapahtumien nimeämistä kyseisen arvonnan sigma-algebraan."

        Koneen arpoman oikean lottorivn kannalta ei ole mitään merkitystä sillä onko tätä riviä, tai mitään muutakaan riviä, kukaan lottoaja omalle kupongilleen kirjannut. Kierroksen oikea rivi voidaan arpoa vaikka kaikki lottoajat olisivat boikotoineet eikä yhtään lottoriviä olisi jätetty.

        "Lottokoneen pyöritys sitten kertoo, mikä arvontaan osallistuneista lottoriveistä voittaa eli tapahtumana toteutuu. Oikean lottorivin esittämisen todennäköisyys lottoajalle on 1/15380937, kuten ylempänä jo kirjoitin."

        Aivan, lottokoneen pyörityksessä lopulta arvotaan sen kierroksen oikea rivi, mikä kertoo mikä (mitkä) arvontaan osallistuneista riveistä voittavat. Sekä oikean rivin että lottoajan toivoman rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        Ja aivan kuten tieteenharrastaja jo totesikin:
        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."

        Huomautuksena se, että jos tarkkoja ollaan niin matemaattisesti lottoarvonta on satunnaiskoe. Ja lottoajan Veikkaukselle maksamat rivit yksilöivät yhden tapahtuman, jossa voi olla yksi tai useampi rivi siis tulosvaihtoehto.

        Lottoajan suorittama veikkaus ei ole matemaattisesti satunnaiskoe. Toki lottoaja voi tuottaa rivinsa toisen satunnaiskokeen avulla, joka arpoo veikattavat rivit.


      • tieteenharrastaja
        MatemaatikkoX kirjoitti:

        Huomautuksena se, että jos tarkkoja ollaan niin matemaattisesti lottoarvonta on satunnaiskoe. Ja lottoajan Veikkaukselle maksamat rivit yksilöivät yhden tapahtuman, jossa voi olla yksi tai useampi rivi siis tulosvaihtoehto.

        Lottoajan suorittama veikkaus ei ole matemaattisesti satunnaiskoe. Toki lottoaja voi tuottaa rivinsa toisen satunnaiskokeen avulla, joka arpoo veikattavat rivit.

        Yksittäisen veikkaajan kuponkitäyttöä en ehdottanutkaan satunnaiskokeeksi, vaikka hän käyttäisi jäniksenkäpälää numeroidensa löytämiseen.

        Sensijaan kaikkien veikkaajien numerorivien joukkoon muodostuu niiden päällekkäisyyttä kuvaava satunnaisjakautuma, jolla on selvä yhteys voitonjakoon. Tätä demonstroi parhaiten täysosumien lukumäärä (0..n) viikottain. Voi olla, että veikkausyhtiö on koonnut tietoja siitä, millaiset numerosarjat keräävät eniten päällekkäisyyttä - niitähän olisi syytä välttää, jotta voittaessaan saisi kunnon potin.


      • seli
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Sama todennäköisyys, eri syyt:

        "Kyllä oikea vastaus on, että minulla ja lottokoneella on aivan eri todennäköisyydet saada satunnaisesti valittu rivi."

        Lottokoneen (tai tietenkin sen virallisten valvojien) ongelmana ei ole rivin saaminen, vaan sen riiittävä satunnaisuus. Tämä saavutetaan valitsemalla se satunnaisesti hyvin suuresta joukosta vaihtoehtoja, joista kunkin tulemisen todennäköisyys on hyvin pieni.

        Eihän rivin riittävä satunnaisuus ole mikään ongelma, lottokone on hoitaa tämän automaattisesti, joka ikinen kerta. Mikä estää sinua ymmärtämästä lapsellisen helppoa asiaa? Ajatteletko asiaa yksinkertaista asiaa liian monimutkaisti?


      • tieteenharrastaja
        seli kirjoitti:

        Eihän rivin riittävä satunnaisuus ole mikään ongelma, lottokone on hoitaa tämän automaattisesti, joka ikinen kerta. Mikä estää sinua ymmärtämästä lapsellisen helppoa asiaa? Ajatteletko asiaa yksinkertaista asiaa liian monimutkaisti?

        Tietenkin hoitaa; satunnaisvalinnalla yli 15 miljoonasta yhtä todennäköisestä vaihtoehdosta.

        Veikkaajat tuottavat ehdottamiensa rivien satunnaisen joukon, jonka sisäinen todennäköisyysjakautuma määrää, montako täysosumaa (vai eikö yhtään) tulee.

        Mielestäni sinä ajattelet liian yksinkertaisesti.


      • seli
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tietenkin hoitaa; satunnaisvalinnalla yli 15 miljoonasta yhtä todennäköisestä vaihtoehdosta.

        Veikkaajat tuottavat ehdottamiensa rivien satunnaisen joukon, jonka sisäinen todennäköisyysjakautuma määrää, montako täysosumaa (vai eikö yhtään) tulee.

        Mielestäni sinä ajattelet liian yksinkertaisesti.

        Sinähän anna periksi, mikset vänkää vastaan, mihin hävisi sinun satunnaisuus ongelma?


      • tieteenharrastaja
        seli kirjoitti:

        Sinähän anna periksi, mikset vänkää vastaan, mihin hävisi sinun satunnaisuus ongelma?

        Lottokone hoiti, kuten ihan oikein ehdotit. Kerroin tuossa vain, miten.

        Lisäksi tarkensin, miten veikkaajien satunnaisongelma (päällekkäiset rivit) hoitui.


      • seuraus
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Lottokone hoiti, kuten ihan oikein ehdotit. Kerroin tuossa vain, miten.

        Lisäksi tarkensin, miten veikkaajien satunnaisongelma (päällekkäiset rivit) hoitui.

        Jos lottoajat ruksittavat kaikki, yli 15 miljoonaa mahdollisuutta, joku lottoaja saa 7 oikein todennäköisyydellä 1.


      • tieteenharrastaja
        seuraus kirjoitti:

        Jos lottoajat ruksittavat kaikki, yli 15 miljoonaa mahdollisuutta, joku lottoaja saa 7 oikein todennäköisyydellä 1.

        Niinhän siinä silloin kävisi..

        ...mutta miten he saavat selville toisten tekemät rivit välttääkseen niitä? jos taas yksi lottaja tai porukka täyttää kaikki mahdolliset rivit, niin varma päävoitto menee moninkertaisena kuponkimaksuihin. Eikä voittokaan ehkä tule kokonaisena kotiin.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Höpönhöpö. Voitot jaetaan niille tietylle riveille, jotka onnekkaat lottoajat ovat osanneet esittää ja jotka sattuma tapahtumina satunnaiskoe Lotossa toteuttaa."

        Kirjoitit aiemmin:
        "Ei. Mikä sinua tieteenharrastaja vaivaa? Kyseessä on kaksi aivan eri tapahtumaa, joilla on aivan erit todennäköisyydet:

        Lottokone: (jokin rivi), P(jokin rivi) = 1.

        Lottaja: (tietty rivi, oikea rivi), P(tietty, oikea rivi) = 1/15380937"

        Lottoajahan ei vielä lototessaan tiedä oikeata riviä, sitä riviä jonka perusteella voitot jaetaan, joten

        Lottoaja: (tietty rivi, toivottavasti lottokone tulee arpomaan tämän rivin),
        P(tietty, toivottavasti lottokone tulee arpomaan tämän rivin) = 1/15380937

        Sitten Veikkauksen järjestämässä oikean lottorivin arvonnassa:

        Lottokone: (tietty rivi, sen viikon se rivi jonka perusteella voitot jaetaan)=P(tietty rivi, se rivi jonka perusteella voitot jaetaan) = 1/15380937.

        Veikkaus vertaa sitten onko ko. kierrokselle jätettyjen rivien joukossa samaa (samoja) rivi (riviä) kuin minkä kone arpoi.

        Kirjoitit:
        "Lottorivien esitys ja lunastus rivihinnalla tarkoittaa tapahtumien nimeämistä kyseisen arvonnan sigma-algebraan."

        Koneen arpoman oikean lottorivn kannalta ei ole mitään merkitystä sillä onko tätä riviä, tai mitään muutakaan riviä, kukaan lottoaja omalle kupongilleen kirjannut. Kierroksen oikea rivi voidaan arpoa vaikka kaikki lottoajat olisivat boikotoineet eikä yhtään lottoriviä olisi jätetty.

        "Lottokoneen pyöritys sitten kertoo, mikä arvontaan osallistuneista lottoriveistä voittaa eli tapahtumana toteutuu. Oikean lottorivin esittämisen todennäköisyys lottoajalle on 1/15380937, kuten ylempänä jo kirjoitin."

        Aivan, lottokoneen pyörityksessä lopulta arvotaan sen kierroksen oikea rivi, mikä kertoo mikä (mitkä) arvontaan osallistuneista riveistä voittavat. Sekä oikean rivin että lottoajan toivoman rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        Ja aivan kuten tieteenharrastaja jo totesikin:
        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on."

        "Lottoajahan ei vielä lototessaan tiedä oikeata riviä, sitä riviä jonka perusteella voitot jaetaan,"

        Ei tietenkään tiedä, siksi lottoajan tapahtuman (7 oikeaa numeroa) todennäköisyys toteutua on 1/15380937.

        "Lottokone: (tietty rivi, sen viikon se rivi jonka perusteella voitot jaetaan)=P(tietty rivi, se rivi jonka perusteella voitot jaetaan) = 1/15380937."

        Väität siis tosissasi, että vain yksi rivi kelpaa lottokoneen arpomaksi riviksi? Etkö jo onneton tajua, että mitkä tahansa 7 lottokoneen tuottamaa numeroa väliltä 1..39 kelpaavat viikon "oikeaksi riviksi"? Etkö jo ymmärrä, että tietty rivi on sellainen erityinen rivi, jonka joku tietää/tuntee/osaa veikata ennen ko. satunnaiskokeen suoritusta? Missään tapauksessa lottokone ei tuota tiettyä riviä - jos se niin tekisi, kyseessä olisi pahimmanlaatuinen huijaus, rikollinen petos.

        Tietyn rivin "tuottaa" vain ja ainoastaan lottoaja. Lauantai-iltana lukemattomissa kodeissa tarkataan, valitseeko sattuma oman tietyn rivin, siis toteutuuko oma tapahtuma eli lototut 7 numeroa.

        On jo aivan ilmeistä ettet sinä sivustatarkkailija ymmärrä näistä asioista paljoakaan ja monet käsityksesi ovat täysin vääriä. Ei kuitenkaan ole synti olla vilpittömästi tietämätön, syntiä on tietoinen ketkuilu ja lähimmäistensä harhaan johtaminen.

        "Ja aivan kuten tieteenharrastaja jo totesikin:
        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on." "

        tieteenharrastaja on yksi evoista jotka kipeästi ovat opastuksen ja avun tarpeessa todennäköisyyksistä puhuttaessa. Hänen ajattelunsa on välillä melkoisen sekavaa, mm. hän ei ymmärrä mistä todennäköisyyskenttä koostuu. Usein hän ajautuu aivan epäolennaisiin (joskin tiettyä ajattelukykyä ilmentäviin) pohdintoihin, kuten nyt "voitonjaon" ja aiemmin monet kerrat muissa rahapeli Loton yksityiskohdissa.


      • JC__
        MatemaatikkoX kirjoitti:

        Huomautuksena se, että jos tarkkoja ollaan niin matemaattisesti lottoarvonta on satunnaiskoe. Ja lottoajan Veikkaukselle maksamat rivit yksilöivät yhden tapahtuman, jossa voi olla yksi tai useampi rivi siis tulosvaihtoehto.

        Lottoajan suorittama veikkaus ei ole matemaattisesti satunnaiskoe. Toki lottoaja voi tuottaa rivinsa toisen satunnaiskokeen avulla, joka arpoo veikattavat rivit.

        Kirjoittamasi sisältö on aivan oikein. Kerrot siinä eri sanoin sen, mitä olen monet kerrat aiemmin kirjoittanut lottokoneen ja lottoajien rooleista rahapelissä Lotto.


      • kvasi2
        JC__ kirjoitti:

        "Lottoajahan ei vielä lototessaan tiedä oikeata riviä, sitä riviä jonka perusteella voitot jaetaan,"

        Ei tietenkään tiedä, siksi lottoajan tapahtuman (7 oikeaa numeroa) todennäköisyys toteutua on 1/15380937.

        "Lottokone: (tietty rivi, sen viikon se rivi jonka perusteella voitot jaetaan)=P(tietty rivi, se rivi jonka perusteella voitot jaetaan) = 1/15380937."

        Väität siis tosissasi, että vain yksi rivi kelpaa lottokoneen arpomaksi riviksi? Etkö jo onneton tajua, että mitkä tahansa 7 lottokoneen tuottamaa numeroa väliltä 1..39 kelpaavat viikon "oikeaksi riviksi"? Etkö jo ymmärrä, että tietty rivi on sellainen erityinen rivi, jonka joku tietää/tuntee/osaa veikata ennen ko. satunnaiskokeen suoritusta? Missään tapauksessa lottokone ei tuota tiettyä riviä - jos se niin tekisi, kyseessä olisi pahimmanlaatuinen huijaus, rikollinen petos.

        Tietyn rivin "tuottaa" vain ja ainoastaan lottoaja. Lauantai-iltana lukemattomissa kodeissa tarkataan, valitseeko sattuma oman tietyn rivin, siis toteutuuko oma tapahtuma eli lototut 7 numeroa.

        On jo aivan ilmeistä ettet sinä sivustatarkkailija ymmärrä näistä asioista paljoakaan ja monet käsityksesi ovat täysin vääriä. Ei kuitenkaan ole synti olla vilpittömästi tietämätön, syntiä on tietoinen ketkuilu ja lähimmäistensä harhaan johtaminen.

        "Ja aivan kuten tieteenharrastaja jo totesikin:
        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on." "

        tieteenharrastaja on yksi evoista jotka kipeästi ovat opastuksen ja avun tarpeessa todennäköisyyksistä puhuttaessa. Hänen ajattelunsa on välillä melkoisen sekavaa, mm. hän ei ymmärrä mistä todennäköisyyskenttä koostuu. Usein hän ajautuu aivan epäolennaisiin (joskin tiettyä ajattelukykyä ilmentäviin) pohdintoihin, kuten nyt "voitonjaon" ja aiemmin monet kerrat muissa rahapeli Loton yksityiskohdissa.

        Kerrataan enqvistiläinen lotto:

        1) P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = 1/15 380 937
        2) P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = 1/15 380 937
        3) P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo & "lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo")
        = P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)

        Kun kahden noin epätodennäköisen tapahtuman pitää tapahtua ennenkuin voi haaveillakaan lottovoitosta yhdellä rivillä, niin kannattaa käyttää rahansa johonkin muuhun.


      • MatemaatikkoX
        JC__ kirjoitti:

        Kirjoittamasi sisältö on aivan oikein. Kerrot siinä eri sanoin sen, mitä olen monet kerrat aiemmin kirjoittanut lottokoneen ja lottoajien rooleista rahapelissä Lotto.

        Ja pöh. Sinähän olet nimeenomaan kirjoittanut väärin:

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Lottoarvonta on satunnaiskoe, joka tuottaa oikean rivin, jonka todennäköisyys on noin 1/15000000. Lottoaja voi vain toivoa, että oikea rivi sisältyy tapahtumaan, jonka on lottokupongissaan valinnut.

        Vielä sellainen tarkennus sinulle, että lottoajat eivät toki määrittele mitä tapahtumia lottoarvonnassa voi olla. Ne määräytyvät tulosvaihtoehtojen ja niiden määrän perusteella. Lottoajat vain valitset jonkin tapahtuman, jonka sattumisen puolesta laittavat rahat likoon.

        Mutta hyvä että tunnustat olevasi väärässä kun ilmoitat minun olevan oikeassa. Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Lottoajahan ei vielä lototessaan tiedä oikeata riviä, sitä riviä jonka perusteella voitot jaetaan,"

        Ei tietenkään tiedä, siksi lottoajan tapahtuman (7 oikeaa numeroa) todennäköisyys toteutua on 1/15380937.

        "Lottokone: (tietty rivi, sen viikon se rivi jonka perusteella voitot jaetaan)=P(tietty rivi, se rivi jonka perusteella voitot jaetaan) = 1/15380937."

        Väität siis tosissasi, että vain yksi rivi kelpaa lottokoneen arpomaksi riviksi? Etkö jo onneton tajua, että mitkä tahansa 7 lottokoneen tuottamaa numeroa väliltä 1..39 kelpaavat viikon "oikeaksi riviksi"? Etkö jo ymmärrä, että tietty rivi on sellainen erityinen rivi, jonka joku tietää/tuntee/osaa veikata ennen ko. satunnaiskokeen suoritusta? Missään tapauksessa lottokone ei tuota tiettyä riviä - jos se niin tekisi, kyseessä olisi pahimmanlaatuinen huijaus, rikollinen petos.

        Tietyn rivin "tuottaa" vain ja ainoastaan lottoaja. Lauantai-iltana lukemattomissa kodeissa tarkataan, valitseeko sattuma oman tietyn rivin, siis toteutuuko oma tapahtuma eli lototut 7 numeroa.

        On jo aivan ilmeistä ettet sinä sivustatarkkailija ymmärrä näistä asioista paljoakaan ja monet käsityksesi ovat täysin vääriä. Ei kuitenkaan ole synti olla vilpittömästi tietämätön, syntiä on tietoinen ketkuilu ja lähimmäistensä harhaan johtaminen.

        "Ja aivan kuten tieteenharrastaja jo totesikin:
        "Arpominen ja veikkaamisen ovatkin kaksi eri satunnaistapahtumaa, joiden yhteisvaikutus voitonjako on." "

        tieteenharrastaja on yksi evoista jotka kipeästi ovat opastuksen ja avun tarpeessa todennäköisyyksistä puhuttaessa. Hänen ajattelunsa on välillä melkoisen sekavaa, mm. hän ei ymmärrä mistä todennäköisyyskenttä koostuu. Usein hän ajautuu aivan epäolennaisiin (joskin tiettyä ajattelukykyä ilmentäviin) pohdintoihin, kuten nyt "voitonjaon" ja aiemmin monet kerrat muissa rahapeli Loton yksityiskohdissa.

        " Lauantai-iltana lukemattomissa kodeissa tarkataan, valitseeko sattuma oman tietyn rivin, siis toteutuuko oma tapahtuma eli lototut 7 numeroa."


        Lottokone arpoo sen kierroksen oikean rivin 1/15380937 todennäköisyydellä riippumatta siitä mitä rivejä lottoajat ovat lotonneet. Lottoajat voivat seurata rivin muodostusta silmiensä edessä ja jännittää muodostuuko siitä heidän lottoamansa rivi.


      • JC__
        MatemaatikkoX kirjoitti:

        Ja pöh. Sinähän olet nimeenomaan kirjoittanut väärin:

        "Oikean eli voittavan rivin esittää todellisuudessa aina jokin onnekas lottoaja, ei koskaan lottokone."

        Lottoarvonta on satunnaiskoe, joka tuottaa oikean rivin, jonka todennäköisyys on noin 1/15000000. Lottoaja voi vain toivoa, että oikea rivi sisältyy tapahtumaan, jonka on lottokupongissaan valinnut.

        Vielä sellainen tarkennus sinulle, että lottoajat eivät toki määrittele mitä tapahtumia lottoarvonnassa voi olla. Ne määräytyvät tulosvaihtoehtojen ja niiden määrän perusteella. Lottoajat vain valitset jonkin tapahtuman, jonka sattumisen puolesta laittavat rahat likoon.

        Mutta hyvä että tunnustat olevasi väärässä kun ilmoitat minun olevan oikeassa. Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata.

        "Vielä sellainen tarkennus sinulle, että lottoajat eivät toki määrittele mitä tapahtumia lottoarvonnassa voi olla."

        Lottoajat määrittelevät ne tapahtumat, jotka kyseisen viikon lottoarvonnassa ovat (lisättynä otosavaruus ja sen komplementti). Jos heitän noppaa ja veikkaan silmälukua 3, sigma-algebrani on {3, ei-3, Ω, ∅}. Näistä vain tapahtuma 3 on merkityksellinen ja oleellinen lopputulos.

        "Lottoarvonta on satunnaiskoe, joka tuottaa oikean rivin, jonka todennäköisyys on noin 1/15000000."

        Höpönhöpö. Todennäköisyys noin 1/15 000 000 on tietyn rivin sattumisen todennäköisyys satunnaiskoe lotossa. Lottokoneen pyöritys ei tuota mitään muuta kuin jonkin satunnaisen 7 numeron rivin väliltä 1..39. Jos haluat sitä typeryyksissäsi "oikeaksi riviksi" nimittää, ole hyvä.

        Mutta haluatko vielä kertoa, "Matemaatikko"x, mikä voisi olla lottokoneen ei-oikea rivi? Vai tunnustatko, että "oikea rivisi" on vain mikä tahansa rivi?

        "Lottoaja voi vain toivoa, että oikea rivi sisältyy tapahtumaan, jonka on lottokupongissaan valinnut."

        Lottoaja toivoo, että arvottu rivi on suotuisa tapaus hänen lottoon osallistuvalle tapahtumalleen. Muotoilusi on välttävä, mutta sentään parempi kuin palstan ketkuilevilla evoilla.

        "Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata."

        Ja sinäkö kykenisit tällaisen arvion tekemään? Et näytä kielellisesti ja matemaattisesti olevan juuri keskinkertaisuutta kummempi - pari oikeaa lausettasi ei riitä vielä mihinkään.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        " Lauantai-iltana lukemattomissa kodeissa tarkataan, valitseeko sattuma oman tietyn rivin, siis toteutuuko oma tapahtuma eli lototut 7 numeroa."


        Lottokone arpoo sen kierroksen oikean rivin 1/15380937 todennäköisyydellä riippumatta siitä mitä rivejä lottoajat ovat lotonneet. Lottoajat voivat seurata rivin muodostusta silmiensä edessä ja jännittää muodostuuko siitä heidän lottoamansa rivi.

        "Lottokone arpoo sen kierroksen oikean rivin 1/15380937 todennäköisyydellä..."

        Älä viitsi enää höpöttää. Viikoittaisessa satunnaiskokeessa "lottokoneen tapahtuma" tuollaisella todennäköisyydellä toteutuisi keskimäärin kerran 296 000 vuodessa.

        Todellisuudessa lottorivin arvonta on varma, aina toteutuva tapahtuma. Sen todennäköisyys on 1.

        Luepa nyt sivustatarkkailija ketjun lopusta lainaukseni Wikipedian artikkelista. Ja ota siitä opiksesi ja lopeta itsesi jatkuva nolaaminen. Äläkä usko mihinkään, mitä puolimutka sivunikkeineen höpöttelee.


      • JC__
        kvasi2 kirjoitti:

        Kerrataan enqvistiläinen lotto:

        1) P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = 1/15 380 937
        2) P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = 1/15 380 937
        3) P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo & "lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo")
        = P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)

        Kun kahden noin epätodennäköisen tapahtuman pitää tapahtua ennenkuin voi haaveillakaan lottovoitosta yhdellä rivillä, niin kannattaa käyttää rahansa johonkin muuhun.

        Juuri näin. Ja muistan vielä bwm:n vai oliko se puolimutkan tavattoman jaarittelevan "todistuksen", jolla "todistettiin" kuitenkin todennäköisyys 1/15380937 lottoajan 7 oikein tulokselle.

        Hupaisa "todistus" perustui formaalin kiemurtelun alle haudattuun triviaaliin tosiasiaan siitä, että lottokoneen arpoma rivi on kuitenkin vain jokin rivi, todennäköisyydellä 1.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Kerrataan enqvistiläinen lotto:

        1) P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = 1/15 380 937
        2) P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = 1/15 380 937
        3) P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo & "lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo")
        = P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)

        Kun kahden noin epätodennäköisen tapahtuman pitää tapahtua ennenkuin voi haaveillakaan lottovoitosta yhdellä rivillä, niin kannattaa käyttää rahansa johonkin muuhun.

        Pseudo- ja wannabe-matemaatikkomme kvasi se vaan jaksaa aivopiereskellä tuota ummehtunutta olkiukkoaan.

        Kvasin aivopieru: "Kerrataan enqvistiläinen lotto: ...

        = P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)

        Kun kahden noin epätodennäköisen tapahtuman pitää tapahtua ennenkuin voi haaveillakaan lottovoitosta yhdellä rivillä ..."

        Kerrataanpa millainen lotto on todellisuudessa todellisen matematiikan ei todennäkösyystollojen kreationistisen matematiikan mukaisesti.

        Se että lottoaja valitsee rivinsä ei todellisuudessa oo mikään puhdas satunnaisilmiö. Pihtiputaan mummo kun lottoaa ne saman lastenlastensa syntymäajoista muodostamansa rivit viikosta toiseen tms.

        Mutta kuvitellaan esimerkin vuoksi, että lottoaja arpoo jollakin satunnaisen rivin tuottavalla sydeemillä yhden rivin lottokuponkiinsa. Sovitaan, että tuo lottoajan arvontasysteemi on satunnaiskoe L. Ja Veikkauksen lottoarvonta on satunnaiskoe V.

        Molemmilla satunnaiskokeilla L ja V on sama otosavaruus, jossa on 15 380 937 tulosvaihtoehtoa. Ja molemmissa satunnaiskokeissa sattuu ne suoritettaessa tulos, jonka todennäköisyys on 1/15 380 937.

        (Satunnaiskokeet L ja V ovat siis matemaattisesti samat).

        Tuloksen todennäköisyys ei voi kummassakaan satunnaiskokeessa olla 1, koska se olisi varma tapahtuma ja tarkoittaisi, että täsmälleen sama rivi eli tulosvaihtoehto sattuisi jokaisella suorituskerralla tulokseksi. Se että tuloksen todennäköisyys on 1, on mahdollista vain typerysten kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa.

        Selvästikin satunnaiskokeet L ja V ovat toisistaan riippumattomia. Mikä tarkoittaa sitä, että satunnaiskokeen L tuloksella ei ole mitään vaikutusta satunnaiskokeen V tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin. Tällöin voimme tarkastella satunnaiskoetta LV, jonka otosavaruus koostuu järjestetyistä pareista (Rl, Rv), eli satunnaiskokeiden L ja V tulosvaihtoehdoista joukkojen tulosäännöllä muodostetuista pareista. (http://people.uta.fi/~al18853/todenn.pdf)

        Nyt tarkastellaan sitä tapahtumaa, jossa satunnaiskokeessa L ja V ne suoritettaessa sattuu sama rivi tulokseksi. Eli olkoon tapahtuma A="satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V eli satunnaiskokeen LV tuloksena olevalle parille pätee Rl = Rv".

        Tapahtuma A on siis satunnaiskokeen LV otosavaruuden osajoukko.

        Katsotaanpa ensin paljonko meillä on tulosvaihtoehtoja satunnaiskokeen LV otosavaruudessa. Tuloperiaatteen perusteella mahdollisia järjestettyjä pareja (Rl,Rv) on 15380937 * 15380937 = 15380937^2 kappaletta.

        Entä suotuisia tapauksia? Suotuisia tapauksia ovat tietenkin kaikki ne parit, joissa Rl = Rv. Ja montakos niitä onkaan? Niitä on tietenkin 15380937 kappaletta, koska pareja (Rl, Rv), joissa Rl = Rv on 15380937 kappaletta.

        Nyt kun tiedetään sekä suotuisten tapausten lukumäärä että tulosvaihtoehtojen lukumäärä, saadaan tapahtuman A todennäköisyys helposti:

        P(A) = 15380937 / 15380937^2 = 1 / 15380937

        No kappas vaan. Eli aivan sama todennäköisyys minkä Veikkaus ilmoittaa todennäköisyydeksi voittaa Lotossa pääpotti yhdellä lototulla rivillä.

        Eikä suinkaan tollon kvasin aivopiereskelemän olkinuken todennäköisyys 1/15380937^2.

        Näin siis vaikka sekä lottoajan satunnaiskokeessa että Veikkauksen satunnaiskokeessa tuloksen todennäköisyys on sama 1 / 15380937.

        Tietenkin pseudomatemaatikkomme kvasi voi yrittää matemaattisesti todistaa minun olevan väärässä. Odotan mielenkiinnolla. Hih hih.


      • JC__ kirjoitti:

        Juuri näin. Ja muistan vielä bwm:n vai oliko se puolimutkan tavattoman jaarittelevan "todistuksen", jolla "todistettiin" kuitenkin todennäköisyys 1/15380937 lottoajan 7 oikein tulokselle.

        Hupaisa "todistus" perustui formaalin kiemurtelun alle haudattuun triviaaliin tosiasiaan siitä, että lottokoneen arpoma rivi on kuitenkin vain jokin rivi, todennäköisyydellä 1.

        "Hupaisa "todistus" perustui formaalin kiemurtelun alle haudattuun triviaaliin tosiasiaan siitä, että lottokoneen arpoma rivi on kuitenkin vain jokin rivi, todennäköisyydellä 1."

        Taisi bwm:kin viittaamasi ja täysin matemaattisesti oikean todistuksensa tosiaan esittää, mutta laitoin tähän keskusteluun oman versioni. Voithan sinäkin multinilkki yrittää sen vääräksi todistaa, mutta matematiikka käyttäen. Matematiikassa kun asiat todistetaan matemaattisesti, ei jumalan nimeen valehden, vääristellen ja matematiikan vastaisia mielipiteitään sössöttämällä kuten sinä multinilkki yrität väitteitäsi todistaa.

        Formaalista matematiikasta puhuen, mikäs onkaan multinikki tuo huvittava kieroiluun käyttämäsi tapahtuma "jokin rivi" formaalisti joukkona esitettynä. Ja kuten tullaan näkemään palstan ketkuin kieroilija JC__ ei kykene sitä rehellisesti esittämään. Ja mehän tiedämme kyllä että miksi.


      • JC__ kirjoitti:

        "Vielä sellainen tarkennus sinulle, että lottoajat eivät toki määrittele mitä tapahtumia lottoarvonnassa voi olla."

        Lottoajat määrittelevät ne tapahtumat, jotka kyseisen viikon lottoarvonnassa ovat (lisättynä otosavaruus ja sen komplementti). Jos heitän noppaa ja veikkaan silmälukua 3, sigma-algebrani on {3, ei-3, Ω, ∅}. Näistä vain tapahtuma 3 on merkityksellinen ja oleellinen lopputulos.

        "Lottoarvonta on satunnaiskoe, joka tuottaa oikean rivin, jonka todennäköisyys on noin 1/15000000."

        Höpönhöpö. Todennäköisyys noin 1/15 000 000 on tietyn rivin sattumisen todennäköisyys satunnaiskoe lotossa. Lottokoneen pyöritys ei tuota mitään muuta kuin jonkin satunnaisen 7 numeron rivin väliltä 1..39. Jos haluat sitä typeryyksissäsi "oikeaksi riviksi" nimittää, ole hyvä.

        Mutta haluatko vielä kertoa, "Matemaatikko"x, mikä voisi olla lottokoneen ei-oikea rivi? Vai tunnustatko, että "oikea rivisi" on vain mikä tahansa rivi?

        "Lottoaja voi vain toivoa, että oikea rivi sisältyy tapahtumaan, jonka on lottokupongissaan valinnut."

        Lottoaja toivoo, että arvottu rivi on suotuisa tapaus hänen lottoon osallistuvalle tapahtumalleen. Muotoilusi on välttävä, mutta sentään parempi kuin palstan ketkuilevilla evoilla.

        "Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata."

        Ja sinäkö kykenisit tällaisen arvion tekemään? Et näytä kielellisesti ja matemaattisesti olevan juuri keskinkertaisuutta kummempi - pari oikeaa lausettasi ei riitä vielä mihinkään.

        Näyttää olevan täysin mahdotonta mutinilkillemme kirjottaa ainoataakaan kommenttia, jossa ei joko valehdella, esitetä matematiikan vastainen väite tai kieroilla.

        JC kieroilee: "Lottoajat määrittelevät ne tapahtumat, jotka kyseisen viikon lottoarvonnassa ovat (lisättynä otosavaruus ja sen komplementti)."

        Tämähän on tietenkin nolo typeröinti ja täysin väärä väite. Lottajat eivät tietenkään määrittele loton satunnaiskokeen tapahtumia. Vaan ne määräytyvät pelkästään otosavaruuden perusteella. Otosavaruuden Ω potenssijoukko pot(Ω) sisältävät kaikki symmetrisen satunnaiskokeen tapahtumat. Lottoajat vain valitset ne tapahtumat, joita haluaa rahoillaan veikata.

        Jokos sinä papparainen oot niin seniili lahoaivo että on unohtanut tämän faktan:

        "Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria


        Ja säälittävä urvelon lässytys vain jatkuu: "Jos heitän noppaa ja veikkaan silmälukua 3, sigma-algebrani on {3, ei-3, Ω, ∅}. Näistä vain tapahtuma 3 on merkityksellinen ja oleellinen lopputulos."

        Saathan sinä tollo huviksesi vaikka tuollaisenkin sigma-algebran laatia jos siltä tuntuu, mutta sinähän olisit todellinen typerys jos väittäisit että tuo sigma-albgrasi estää esimerkiksi tapahtumia {5} tai {2,4} toteutumasta. Ai niin mutta olethan sinä jo niin väittänyt typerys.

        Ja sitä paitsi vaikka veikkaamasi alkeistapahtuma {3} olisi kuinka "merkityksellinen" ja "oleellinen" tulos sinulle vajakki, niin se estäisi esimerkiksi alkeistapahtumia {6} ja {1,2, 4, 5, 6} vaikkeivat ne olisikaan sinulle "merkityksellisiä" ja "oleellisia". Hih hih.

        Kaltaistasi kieroilevaa typerystä on niin rattoisaa kyykyttää, multinilkki-JC.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Lottokone arpoo sen kierroksen oikean rivin 1/15380937 todennäköisyydellä..."

        Älä viitsi enää höpöttää. Viikoittaisessa satunnaiskokeessa "lottokoneen tapahtuma" tuollaisella todennäköisyydellä toteutuisi keskimäärin kerran 296 000 vuodessa.

        Todellisuudessa lottorivin arvonta on varma, aina toteutuva tapahtuma. Sen todennäköisyys on 1.

        Luepa nyt sivustatarkkailija ketjun lopusta lainaukseni Wikipedian artikkelista. Ja ota siitä opiksesi ja lopeta itsesi jatkuva nolaaminen. Äläkä usko mihinkään, mitä puolimutka sivunikkeineen höpöttelee.

        "Ja ota siitä opiksesi ja lopeta itsesi jatkuva nolaaminen."

        Kun tähän keskusteluumme ei kumpikaan ole enään tuonut mitään uutta vaan keskustelu polkee paikallaan ja on lähinnä inttämistä ja kaiken lisäksi olet siirtynyt vastapuolen nolaamiseen, on parempi että näin lopuksi sivistyneesti toteamme olevamme asioista eri mieltä.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        Pseudo- ja wannabe-matemaatikkomme kvasi se vaan jaksaa aivopiereskellä tuota ummehtunutta olkiukkoaan.

        Kvasin aivopieru: "Kerrataan enqvistiläinen lotto: ...

        = P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)

        Kun kahden noin epätodennäköisen tapahtuman pitää tapahtua ennenkuin voi haaveillakaan lottovoitosta yhdellä rivillä ..."

        Kerrataanpa millainen lotto on todellisuudessa todellisen matematiikan ei todennäkösyystollojen kreationistisen matematiikan mukaisesti.

        Se että lottoaja valitsee rivinsä ei todellisuudessa oo mikään puhdas satunnaisilmiö. Pihtiputaan mummo kun lottoaa ne saman lastenlastensa syntymäajoista muodostamansa rivit viikosta toiseen tms.

        Mutta kuvitellaan esimerkin vuoksi, että lottoaja arpoo jollakin satunnaisen rivin tuottavalla sydeemillä yhden rivin lottokuponkiinsa. Sovitaan, että tuo lottoajan arvontasysteemi on satunnaiskoe L. Ja Veikkauksen lottoarvonta on satunnaiskoe V.

        Molemmilla satunnaiskokeilla L ja V on sama otosavaruus, jossa on 15 380 937 tulosvaihtoehtoa. Ja molemmissa satunnaiskokeissa sattuu ne suoritettaessa tulos, jonka todennäköisyys on 1/15 380 937.

        (Satunnaiskokeet L ja V ovat siis matemaattisesti samat).

        Tuloksen todennäköisyys ei voi kummassakaan satunnaiskokeessa olla 1, koska se olisi varma tapahtuma ja tarkoittaisi, että täsmälleen sama rivi eli tulosvaihtoehto sattuisi jokaisella suorituskerralla tulokseksi. Se että tuloksen todennäköisyys on 1, on mahdollista vain typerysten kreationistisessa todennäkösyystulkinnassa.

        Selvästikin satunnaiskokeet L ja V ovat toisistaan riippumattomia. Mikä tarkoittaa sitä, että satunnaiskokeen L tuloksella ei ole mitään vaikutusta satunnaiskokeen V tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin. Tällöin voimme tarkastella satunnaiskoetta LV, jonka otosavaruus koostuu järjestetyistä pareista (Rl, Rv), eli satunnaiskokeiden L ja V tulosvaihtoehdoista joukkojen tulosäännöllä muodostetuista pareista. (http://people.uta.fi/~al18853/todenn.pdf)

        Nyt tarkastellaan sitä tapahtumaa, jossa satunnaiskokeessa L ja V ne suoritettaessa sattuu sama rivi tulokseksi. Eli olkoon tapahtuma A="satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V eli satunnaiskokeen LV tuloksena olevalle parille pätee Rl = Rv".

        Tapahtuma A on siis satunnaiskokeen LV otosavaruuden osajoukko.

        Katsotaanpa ensin paljonko meillä on tulosvaihtoehtoja satunnaiskokeen LV otosavaruudessa. Tuloperiaatteen perusteella mahdollisia järjestettyjä pareja (Rl,Rv) on 15380937 * 15380937 = 15380937^2 kappaletta.

        Entä suotuisia tapauksia? Suotuisia tapauksia ovat tietenkin kaikki ne parit, joissa Rl = Rv. Ja montakos niitä onkaan? Niitä on tietenkin 15380937 kappaletta, koska pareja (Rl, Rv), joissa Rl = Rv on 15380937 kappaletta.

        Nyt kun tiedetään sekä suotuisten tapausten lukumäärä että tulosvaihtoehtojen lukumäärä, saadaan tapahtuman A todennäköisyys helposti:

        P(A) = 15380937 / 15380937^2 = 1 / 15380937

        No kappas vaan. Eli aivan sama todennäköisyys minkä Veikkaus ilmoittaa todennäköisyydeksi voittaa Lotossa pääpotti yhdellä lototulla rivillä.

        Eikä suinkaan tollon kvasin aivopiereskelemän olkinuken todennäköisyys 1/15380937^2.

        Näin siis vaikka sekä lottoajan satunnaiskokeessa että Veikkauksen satunnaiskokeessa tuloksen todennäköisyys on sama 1 / 15380937.

        Tietenkin pseudomatemaatikkomme kvasi voi yrittää matemaattisesti todistaa minun olevan väärässä. Odotan mielenkiinnolla. Hih hih.

        "P(A) = 15380937 / 15380937^2 = 1 / 15380937"

        Kirjoitetaanpa tämä puolimutkan "todistus" vielä muotoon P(A) = 15380937/15380937*1/15380937 niin kaikki näkevät yhdellä silmäyksellä mistä on kyse.

        Eli P(A) = 1 (lottokoneen arpoman jonkin rivin todennäköisyys)*1/15380937 (lottoajan tietyn rivin todennäköisyys) = 1/15380937.

        "Eli olkoon tapahtuma A="satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V"

        Tämä tarkoittaa, että satunnaiskokeen L sattuva jokin tulos on tietty tulos satunnaiskokeeseen V - muutenhan on mahdotonta tietää sen sattuvan tulokseksi kokeessa V.

        Niinpä puolimutkan esittämä "todistus" todistaa hänen omia väitteitään vastaan, siis sitä, että lottokoneen "oikea rivi" sattuisi muka todennäköisyydellä 1/15380937.

        Minusta tuntuu nyt siltä, että puolimutka on täydellisesti lyöty. En olisi halunnut sitä tehdä, mutta totuuden vuoksi se oli nähtävästi välttämätöntä.


      • JC__ kirjoitti:

        "P(A) = 15380937 / 15380937^2 = 1 / 15380937"

        Kirjoitetaanpa tämä puolimutkan "todistus" vielä muotoon P(A) = 15380937/15380937*1/15380937 niin kaikki näkevät yhdellä silmäyksellä mistä on kyse.

        Eli P(A) = 1 (lottokoneen arpoman jonkin rivin todennäköisyys)*1/15380937 (lottoajan tietyn rivin todennäköisyys) = 1/15380937.

        "Eli olkoon tapahtuma A="satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V"

        Tämä tarkoittaa, että satunnaiskokeen L sattuva jokin tulos on tietty tulos satunnaiskokeeseen V - muutenhan on mahdotonta tietää sen sattuvan tulokseksi kokeessa V.

        Niinpä puolimutkan esittämä "todistus" todistaa hänen omia väitteitään vastaan, siis sitä, että lottokoneen "oikea rivi" sattuisi muka todennäköisyydellä 1/15380937.

        Minusta tuntuu nyt siltä, että puolimutka on täydellisesti lyöty. En olisi halunnut sitä tehdä, mutta totuuden vuoksi se oli nähtävästi välttämätöntä.

        "Kirjoitetaanpa tämä puolimutkan "todistus" vielä muotoon P(A) = 15380937/15380937*1/15380937 niin kaikki näkevät yhdellä silmäyksellä mistä on kyse."

        Eli P(A) = 1 (lottokoneen arpoman jonkin rivin todennäköisyys)*1/15380937 (lottoajan tietyn rivin todennäköisyys) = 1/15380937."

        Hih hih. Onko kreationistinen "matemaattinen todistaminen" sitä, että vääristellään täysin oikein olevasta matemaattisesti todistuksesta jokin osa?

        Kaikkihan kyllä näkevät yhdellä silmäyksellä miten lapsellisen kieroilun taas aivopieraisit multinilkki.

        "Eli olkoon tapahtuma A="satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V"

        "Tämä tarkoittaa, että satunnaiskokeen L sattuva jokin tulos on tietty tulos satunnaiskokeeseen V - muutenhan on mahdotonta tietää sen sattuvan tulokseksi kokeessa V."

        Ei tarvitse silloin kun tapahtuman A todennäköisyyden laskiminen tehdään riippumattomien satunnaiskokeiden tulosääntöön perustuen.

        Tietenkin todennäköisyyden selvittäminen tapahtumalle "satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V" voidaan suorittaa niinkin, että suoritetaan ensin satunnaiskoe L, jolloin saadaan tulos ω ∈ Ω.
        Kuten totesin satunnaiskokeilla L ja V on sama otosavaruus Ω
        Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V. Sen sattumisen todennäköisyys on tietenkin 1/15380937.

        Voit halutessasi käydä läpi kaikki tulosvaihtoehdot ω1, ω2, ..., ωN ∈ Ω, jotka voivat sattua tulokseksi ω ja todeta että ilmoittamani todennäköisyys 1/15380937 pitää paikkaansa.

        Jälleen sama tulos 1/15380937. Kieroilusi ei muuttanut mitään.

        ""Niinpä puolimutkan esittämä "todistus" todistaa hänen omia väitteitään vastaan, siis sitä, että lottokoneen "oikea rivi" sattuisi muka todennäköisyydellä 1/15380937."

        Ja sinun pitäisi vielä todistaa väitteesi matemaattisesti. Esitit vain naurettavan kieroiluyrityksen.

        "Minusta tuntuu nyt siltä, että puolimutka on täydellisesti lyöty. En olisi halunnut sitä tehdä, mutta totuuden vuoksi se oli nähtävästi välttämätöntä."

        Voi multinilkki kun se on herttisen yhdentekevää mitä sinä kuvittelet ja esität typeryksen mielipiteenäsi. Matemaattisissa kysymyksissä vaaditaan matemaattinen näyttö ja todistus. Emme ole nähneet sinulta multinilkki vielä ainoatakaan matemaattista todistusta.

        Emme tosin odotakkaan, että kykenisit matematiikan vastaisia typeröintejäsi ja valheitasi todistamaan matemaattisesti oikeiksi. Siksipä tyydyt vain kieroilemaan jumalasi nimeen. Hih hih.


      • MatemaatikkoX
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Yksittäisen veikkaajan kuponkitäyttöä en ehdottanutkaan satunnaiskokeeksi, vaikka hän käyttäisi jäniksenkäpälää numeroidensa löytämiseen.

        Sensijaan kaikkien veikkaajien numerorivien joukkoon muodostuu niiden päällekkäisyyttä kuvaava satunnaisjakautuma, jolla on selvä yhteys voitonjakoon. Tätä demonstroi parhaiten täysosumien lukumäärä (0..n) viikottain. Voi olla, että veikkausyhtiö on koonnut tietoja siitä, millaiset numerosarjat keräävät eniten päällekkäisyyttä - niitähän olisi syytä välttää, jotta voittaessaan saisi kunnon potin.

        "Sensijaan kaikkien veikkaajien numerorivien joukkoon muodostuu niiden päällekkäisyyttä kuvaava satunnaisjakautuma, jolla on selvä yhteys voitonjakoon."

        Tarkoittanet todennäköisyysjakaumaa? Koska veikkaajien rivit eivät muodostu puhtaan satunnaisilmiön kautta niin kyseessä ei ole todennäköisyysjakauma. Jonkinlainen tilastollinen jakauma tosin.

        "Tätä demonstroi parhaiten täysosumien lukumäärä (0..n) viikottain. Voi olla, että veikkausyhtiö on koonnut tietoja siitä, millaiset numerosarjat keräävät eniten päällekkäisyyttä - niitähän olisi syytä välttää, jotta voittaessaan saisi kunnon potin."

        Kyllä he keräävät ja ovat julkaisseet tätä dataa silloin tällöin. Esimerkiksi riviä 1, 2,3,4,5,6,7 veikataan yllättävän paljon.


      • MatemaatikkoX
        JC__ kirjoitti:

        "Vielä sellainen tarkennus sinulle, että lottoajat eivät toki määrittele mitä tapahtumia lottoarvonnassa voi olla."

        Lottoajat määrittelevät ne tapahtumat, jotka kyseisen viikon lottoarvonnassa ovat (lisättynä otosavaruus ja sen komplementti). Jos heitän noppaa ja veikkaan silmälukua 3, sigma-algebrani on {3, ei-3, Ω, ∅}. Näistä vain tapahtuma 3 on merkityksellinen ja oleellinen lopputulos.

        "Lottoarvonta on satunnaiskoe, joka tuottaa oikean rivin, jonka todennäköisyys on noin 1/15000000."

        Höpönhöpö. Todennäköisyys noin 1/15 000 000 on tietyn rivin sattumisen todennäköisyys satunnaiskoe lotossa. Lottokoneen pyöritys ei tuota mitään muuta kuin jonkin satunnaisen 7 numeron rivin väliltä 1..39. Jos haluat sitä typeryyksissäsi "oikeaksi riviksi" nimittää, ole hyvä.

        Mutta haluatko vielä kertoa, "Matemaatikko"x, mikä voisi olla lottokoneen ei-oikea rivi? Vai tunnustatko, että "oikea rivisi" on vain mikä tahansa rivi?

        "Lottoaja voi vain toivoa, että oikea rivi sisältyy tapahtumaan, jonka on lottokupongissaan valinnut."

        Lottoaja toivoo, että arvottu rivi on suotuisa tapaus hänen lottoon osallistuvalle tapahtumalleen. Muotoilusi on välttävä, mutta sentään parempi kuin palstan ketkuilevilla evoilla.

        "Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata."

        Ja sinäkö kykenisit tällaisen arvion tekemään? Et näytä kielellisesti ja matemaattisesti olevan juuri keskinkertaisuutta kummempi - pari oikeaa lausettasi ei riitä vielä mihinkään.

        "Lottoajat määrittelevät ne tapahtumat, jotka kyseisen viikon lottoarvonnassa ovat (lisättynä otosavaruus ja sen komplementti) ..."

        Väärin olet ymmärtänyt. Lottoajat kyllä valitsevat ne tapahtumat, joita on veikattu, mutta eivät he sentään määrittele mitä tapahtumia viikon lottoarvonnassa on eli tapahtumia, jotka voivat toteutua. Ne määräytyvät vain ja ainoastaan tulosvaihtoehtojen perusteella.

        "Todennäköisyys noin 1/15 000 000 on tietyn rivin sattumisen todennäköisyys satunnaiskoe lotossa."

        Minkä tahansa rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15380937, koska kukin rivin on tulosvaihtoehto, eikä tulosvaihtoehdon todennäköisyys on 1. Eikä rivin tarvitse olla tietty tai muuta höpöttämääsi.

        "Mutta haluatko vielä kertoa, "Matemaatikko"x, mikä voisi olla lottokoneen ei-oikea rivi?"

        Oikea vastaushan on kerrottu sinulle jo monta kertaa. Lotossa oikeaksi riviksi kutsutaan sitä riviä, joka lottoarvonnassa sattuu ja oikeuttaa pääpotin voittoon niille lottoajille, joiden kupongista kyseinen rivi löytyy.

        "Vai tunnustatko, että "oikea rivisi" on vain mikä tahansa rivi?"

        Lottoarvonnan tulokseksi sattunut rivi on tietenkin yksi tulosvaihtoehdoista, ei se mitään muutakaan voi olla.

        Kirjoitin: "Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata."

        "Ja sinäkö kykenisit tällaisen arvion tekemään? "

        Jokainen, joka opiskellut ja ymmärtää todennäköisyyden perusteet kykenee tekemään kyseisen arvion ilman ongelmia.

        "Et näytä kielellisesti ja matemaattisesti olevan juuri keskinkertaisuutta kummempi - pari oikeaa lausettasi ei riitä vielä mihinkään."

        Ainakaan en ole tehnyt käsittämättömiä matematiikan vastaisia väiteitä kuten sinä olet jo useaan otteeseen tehnyt tässä keskustelussa. Sinun kielenkäyttösi on hyvin epämääräistä ja selvästikin tarkoituksella.

        Joko pelleilet tai sitten et ymmärrä lainkaan todennäköisyyttä. Ja syitä sille miksi et ymmärrä en lähde tässä esittämään, vaikka minulla omat epäilykseni onkin sen suhteen. Tunnen nimittäin pari kreationistia vaimoni suvun kautta.


      • tieteenharrastaja
        MatemaatikkoX kirjoitti:

        "Sensijaan kaikkien veikkaajien numerorivien joukkoon muodostuu niiden päällekkäisyyttä kuvaava satunnaisjakautuma, jolla on selvä yhteys voitonjakoon."

        Tarkoittanet todennäköisyysjakaumaa? Koska veikkaajien rivit eivät muodostu puhtaan satunnaisilmiön kautta niin kyseessä ei ole todennäköisyysjakauma. Jonkinlainen tilastollinen jakauma tosin.

        "Tätä demonstroi parhaiten täysosumien lukumäärä (0..n) viikottain. Voi olla, että veikkausyhtiö on koonnut tietoja siitä, millaiset numerosarjat keräävät eniten päällekkäisyyttä - niitähän olisi syytä välttää, jotta voittaessaan saisi kunnon potin."

        Kyllä he keräävät ja ovat julkaisseet tätä dataa silloin tällöin. Esimerkiksi riviä 1, 2,3,4,5,6,7 veikataan yllättävän paljon.

        Saattaa olla makuasia:

        "Koska veikkaajien rivit eivät muodostu puhtaan satunnaisilmiön kautta niin kyseessä ei ole todennäköisyysjakauma. Jonkinlainen tilastollinen jakauma tosin."

        Minusta lottoriviensä numeroita pähkäilevä Suomen kansa kokonaisuutena on melkoinen satunnaisprosessi, vaikka sen kollektiivisen valinnan tuloksen todennäköisyysjakautuma (kiitos muuten termikorjauksesta) ei olekaan matemaattisella kaavalla ilmaistava, ajallisesti stabiili eikä millään tilastoinnilla ihan tarkasti selvitettävissä. Tuollaisia "epäpuhtaita" stokastisia prosesseja tulee ainakin tekniikassa vastaan vähän väliä.


      • miljonääriksi
        MatemaatikkoX kirjoitti:

        "Lottoajat määrittelevät ne tapahtumat, jotka kyseisen viikon lottoarvonnassa ovat (lisättynä otosavaruus ja sen komplementti) ..."

        Väärin olet ymmärtänyt. Lottoajat kyllä valitsevat ne tapahtumat, joita on veikattu, mutta eivät he sentään määrittele mitä tapahtumia viikon lottoarvonnassa on eli tapahtumia, jotka voivat toteutua. Ne määräytyvät vain ja ainoastaan tulosvaihtoehtojen perusteella.

        "Todennäköisyys noin 1/15 000 000 on tietyn rivin sattumisen todennäköisyys satunnaiskoe lotossa."

        Minkä tahansa rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15380937, koska kukin rivin on tulosvaihtoehto, eikä tulosvaihtoehdon todennäköisyys on 1. Eikä rivin tarvitse olla tietty tai muuta höpöttämääsi.

        "Mutta haluatko vielä kertoa, "Matemaatikko"x, mikä voisi olla lottokoneen ei-oikea rivi?"

        Oikea vastaushan on kerrottu sinulle jo monta kertaa. Lotossa oikeaksi riviksi kutsutaan sitä riviä, joka lottoarvonnassa sattuu ja oikeuttaa pääpotin voittoon niille lottoajille, joiden kupongista kyseinen rivi löytyy.

        "Vai tunnustatko, että "oikea rivisi" on vain mikä tahansa rivi?"

        Lottoarvonnan tulokseksi sattunut rivi on tietenkin yksi tulosvaihtoehdoista, ei se mitään muutakaan voi olla.

        Kirjoitin: "Sinun höpinäsi lotosta sekä muutenkin todennäköisyydestä ovat olleet tässä keskustelussa täyttä huuhaata."

        "Ja sinäkö kykenisit tällaisen arvion tekemään? "

        Jokainen, joka opiskellut ja ymmärtää todennäköisyyden perusteet kykenee tekemään kyseisen arvion ilman ongelmia.

        "Et näytä kielellisesti ja matemaattisesti olevan juuri keskinkertaisuutta kummempi - pari oikeaa lausettasi ei riitä vielä mihinkään."

        Ainakaan en ole tehnyt käsittämättömiä matematiikan vastaisia väiteitä kuten sinä olet jo useaan otteeseen tehnyt tässä keskustelussa. Sinun kielenkäyttösi on hyvin epämääräistä ja selvästikin tarkoituksella.

        Joko pelleilet tai sitten et ymmärrä lainkaan todennäköisyyttä. Ja syitä sille miksi et ymmärrä en lähde tässä esittämään, vaikka minulla omat epäilykseni onkin sen suhteen. Tunnen nimittäin pari kreationistia vaimoni suvun kautta.

        "Minkä tahansa rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15380937, koska kukin rivin on tulosvaihtoehto, eikä tulosvaihtoehdon todennäköisyys on 1. Eikä rivin tarvitse olla tietty tai muuta höpöttämääsi."

        Minun tarvitsee siis ensi viikon lottoarvontaa, kirjoittaa vain "mikä tahansa rivi", jolloin mainittu yhden rivin todennäköisyys täytyy. Lottovoittohan on 100% jos näin saa tehdä, eli mikä tahansa sisältää kaikki mahdolliset lottonumeroiden yhdistelmät, eli hieman yli 15 miljoonan on silloin käytettävissä varmaan voittoon. Kyllähän nyt joissain mättää ja pahasti, sinun kirjoituksessasi.


      • Assiantuntijja
        miljonääriksi kirjoitti:

        "Minkä tahansa rivin sattumisen todennäköisyys on 1/15380937, koska kukin rivin on tulosvaihtoehto, eikä tulosvaihtoehdon todennäköisyys on 1. Eikä rivin tarvitse olla tietty tai muuta höpöttämääsi."

        Minun tarvitsee siis ensi viikon lottoarvontaa, kirjoittaa vain "mikä tahansa rivi", jolloin mainittu yhden rivin todennäköisyys täytyy. Lottovoittohan on 100% jos näin saa tehdä, eli mikä tahansa sisältää kaikki mahdolliset lottonumeroiden yhdistelmät, eli hieman yli 15 miljoonan on silloin käytettävissä varmaan voittoon. Kyllähän nyt joissain mättää ja pahasti, sinun kirjoituksessasi.

        Ole hyvä vain ja kokeile kirjoittaa "mikä tahansa rivi" lottokuponkiisi. Mutta saammeko tulla katsomaan kun sinut näytetään pihalle Veikkauksen myynti pisteessä?

        Suomen kielen ymmärtämisessä näyttää olevan sinulla suuria vaikeuksia.

        Tuo olkinukkesi oli sen verran hölmö, että taidat olla JC_:n nikki.


      • simmepliä
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Ole hyvä vain ja kokeile kirjoittaa "mikä tahansa rivi" lottokuponkiisi. Mutta saammeko tulla katsomaan kun sinut näytetään pihalle Veikkauksen myynti pisteessä?

        Suomen kielen ymmärtämisessä näyttää olevan sinulla suuria vaikeuksia.

        Tuo olkinukkesi oli sen verran hölmö, että taidat olla JC_:n nikki.

        #Jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%). # (Lainaus Don Johnsonilta, kaksi tohtorintutkintoa, analyyttinen kemia ja tietojenkäsittelyopista.)

        Pätee myös lottoon.


      • tieteenharrastaja
        simmepliä kirjoitti:

        #Jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%). # (Lainaus Don Johnsonilta, kaksi tohtorintutkintoa, analyyttinen kemia ja tietojenkäsittelyopista.)

        Pätee myös lottoon.

        "Pätee myös lottoon." Ei kuitenkaan yksinään:

        Viralliset valvojat hväksyvät minkä tahansa rivin, kunhan se on valittu satunnaisprosessilla kaikkkien luvallisten rivin joukosta. Tämän jälkeen he vahvistavat sen "tietyksi" oikeaksi riviksi, jonka sisällön todennäköisyys ennen avontaa (kuponkeja täytettäessä) oli yksi 15 miljoonasta.

        Kupongintarkastajat hyväksyvät voittokupongeiksi vain ne, joissa on tuo (nyt) tietty rivi ja jotka on jätetty ja maksettu ennen arvontaa.


      • Assiantuntijja
        simmepliä kirjoitti:

        #Jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%). # (Lainaus Don Johnsonilta, kaksi tohtorintutkintoa, analyyttinen kemia ja tietojenkäsittelyopista.)

        Pätee myös lottoon.

        #Jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%). # (Lainaus Don Johnsonilta, kaksi tohtorintutkintoa, analyyttinen kemia ja tietojenkäsittelyopista.)

        Pätee myös lottoon."

        Tämä "hyväksyt minkä tahansa tuloksen" hölmöily tarkoittaa matemaattisesti sitä, että otosavaruuden S todennäköisyys on P(S)=1 eli otosavaruus toteutuu tapahtumana aina ja varmasti koe suoritettaessa. Maalaisjärjellä se tarkoittaa sitä, että kun koe suoritetaan niin yksi tulosvaihtoehdoista sattuu varmasti.

        Lotossa tai missään muussakaan sattumaan perustuvassa rahapelissä tämä "jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen" -hölmöily eli se, että koe suorittamalla tulos varmasti sattuu ei ole se oleellisin asia. Eihän lotossakaan arvota miljoonan pääpotti yhdellä pallolla, jolloin kunkin rivin sattumisen todennäköisyys on vain 1/39. Ei vaan oleellisin todennäköisyys onkin kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys 1/15380937. Tuollaisellä todennäköisyydellä ja nimeenomaan Suomessa voidaan laittaa miljoonia pääpotiksi ja silti Veikkaus tuottaa voittoa.

        Ei satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys muutu millään tavalla sen perusteella hyväksytäänkö sitä vai ei.

        Jokainen voi kokeilla itse. Ottakaa noppa ja heittäkää noppaa 600 kertaa. Muistakaa "hyväksyä" jokainen tulos jokaisella heittokerralla. Merkatkaa jokainen sattunut silmäluku ylös. Havaitsette, että kukin silmäluku sattuu keskimäärin 100 kertaa. Hyväksynnästänne huolimatta yhdenkään tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys ei ole siis 1.

        Toistakaa koe uudelleen, mutta tällä kertaa älkää "hyväksykö" tulosta. Merkatkaa kuitenkin jokainen sattunut silmäluku ylös. Havaitsette, että myös tässäkin kokeen suoritutksessa kukin silmäluku sattuu keskimäärin 100 kertaa eli toistossakaan yhdenkään tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys ei ole siis 1.

        Kaksi tohtorin tutkintoa ei näköjään estä hölmöyksien esittämistä - tosin nimenomaan toisille hölmöille eli kreationisteille. Eli tuo Dr. Johnson on hyvä esimerkki siitä, miten hieman fiksumpi kreationisti vedättää itseään hölmömpiä kreationisteja.


      • Assiantuntijja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        "Pätee myös lottoon." Ei kuitenkaan yksinään:

        Viralliset valvojat hväksyvät minkä tahansa rivin, kunhan se on valittu satunnaisprosessilla kaikkkien luvallisten rivin joukosta. Tämän jälkeen he vahvistavat sen "tietyksi" oikeaksi riviksi, jonka sisällön todennäköisyys ennen avontaa (kuponkeja täytettäessä) oli yksi 15 miljoonasta.

        Kupongintarkastajat hyväksyvät voittokupongeiksi vain ne, joissa on tuo (nyt) tietty rivi ja jotka on jätetty ja maksettu ennen arvontaa.

        "Tämän jälkeen he vahvistavat sen "tietyksi" oikeaksi riviksi, jonka sisällön todennäköisyys ennen avontaa (kuponkeja täytettäessä) oli yksi 15 miljoonasta."

        Kyllä tuon oikeaksi riviksi sattuneen rivin todennäköisyys missä tahansa arvonnassa on edelleen yksi 15 miljoonasta.


      • tieteenharrastaja
        Assiantuntijja kirjoitti:

        "Tämän jälkeen he vahvistavat sen "tietyksi" oikeaksi riviksi, jonka sisällön todennäköisyys ennen avontaa (kuponkeja täytettäessä) oli yksi 15 miljoonasta."

        Kyllä tuon oikeaksi riviksi sattuneen rivin todennäköisyys missä tahansa arvonnassa on edelleen yksi 15 miljoonasta.

        Tietenkin. Juuri tuon arvotun rivin osaltahan valituksi tulo sitten poisti todennäköisyyden, mutta seuraavaa valintakertaa varten se jäi sen sisällölle.


      • Assiantuntijja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tietenkin. Juuri tuon arvotun rivin osaltahan valituksi tulo sitten poisti todennäköisyyden, mutta seuraavaa valintakertaa varten se jäi sen sisällölle.

        Tiesin toki että tiedät. Lisäys olikin keskustelun ketkuilevalle multinikille.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        "Pätee myös lottoon." Ei kuitenkaan yksinään:

        Viralliset valvojat hväksyvät minkä tahansa rivin, kunhan se on valittu satunnaisprosessilla kaikkkien luvallisten rivin joukosta. Tämän jälkeen he vahvistavat sen "tietyksi" oikeaksi riviksi, jonka sisällön todennäköisyys ennen avontaa (kuponkeja täytettäessä) oli yksi 15 miljoonasta.

        Kupongintarkastajat hyväksyvät voittokupongeiksi vain ne, joissa on tuo (nyt) tietty rivi ja jotka on jätetty ja maksettu ennen arvontaa.

        "Viralliset valvojat hväksyvät minkä tahansa rivin, kunhan se on valittu satunnaisprosessilla kaikkkien luvallisten rivin joukosta. Tämän jälkeen he vahvistavat sen "tietyksi" oikeaksi riviksi, jonka sisällön todennäköisyys ennen avontaa (kuponkeja täytettäessä) oli yksi 15 miljoonasta."

        Alku oikein, loppu jo sekavaa. Se, että tulos on yleisessä tiedossa arvonnan jälkeen, ei tarvitse mitään "vahvistusta" (satunnaiskokeen kannalta, lottoarvonnan virallisuuden kannalta toki) eikä tietenkään väärää nimitystä "tietyksi" riviksi, jolla käsitteellä on todenäköisyyksistä puhuttaessa aivan oma ja erityinen merkityksensä.

        Siinä olet tieteenharrastaja edistynyt, että nyt jo puhut todennäköisyydestä yksi 15 miljoonasta kuponkien täyttöön liittyen. Sinnehän se liittyy, eikä minnekään muualle.

        "Kupongintarkastajat hyväksyvät voittokupongeiksi vain ne, joissa on tuo (nyt) tietty rivi ja jotka on jätetty ja maksettu ennen arvontaa."

        Nurinkurista ajattelua. Voittokupongeiksi hyväksytään ne, joiden suotuisa tapaus arvottu rivi osoittautuu olevan. Sen lottoajan rivin voi sanoa olevan tietty, joka osasi arvata lottokoneen pyörityksestä seuraavan jonkin rivin, eli "tiesi" ennen arvontaa arvonnan tuloksen.

        Ensimmäinen lauseesi oli kuitenkin oikein ja siten tunnustit lottokoneen arpoman rivin olevan mikä tahansa rivi. Uskon sinun tieteenharrastaja tietävän, millä todennäköisyydellä tapahtuma (mikä tahansa rivi) lotossa toteutuu.

        Ja aivan vastaavasti E kolikonheittelyssään "hyväksyi" minkä tahansa jonon, joka epäilemättä "oli valittu satunnaisprosessilla kaikkkien luvallisten rivien"...(jonojen)... "joukosta". Tapahtuman (mikä tahansa jono) todennäköisyys lienee sekin kaikille selvä.

        Toivotan ilolla sinut tieteenharrastaja tervetulleeksi totuuden puolelle. Ajattelusi epäselvyydet ja koukeroiset muotoilusi voin tässä yhteydessä sivuuttaa.


      • eihyvä
        Assiantuntijja kirjoitti:

        #Jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%). # (Lainaus Don Johnsonilta, kaksi tohtorintutkintoa, analyyttinen kemia ja tietojenkäsittelyopista.)

        Pätee myös lottoon."

        Tämä "hyväksyt minkä tahansa tuloksen" hölmöily tarkoittaa matemaattisesti sitä, että otosavaruuden S todennäköisyys on P(S)=1 eli otosavaruus toteutuu tapahtumana aina ja varmasti koe suoritettaessa. Maalaisjärjellä se tarkoittaa sitä, että kun koe suoritetaan niin yksi tulosvaihtoehdoista sattuu varmasti.

        Lotossa tai missään muussakaan sattumaan perustuvassa rahapelissä tämä "jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen" -hölmöily eli se, että koe suorittamalla tulos varmasti sattuu ei ole se oleellisin asia. Eihän lotossakaan arvota miljoonan pääpotti yhdellä pallolla, jolloin kunkin rivin sattumisen todennäköisyys on vain 1/39. Ei vaan oleellisin todennäköisyys onkin kunkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys 1/15380937. Tuollaisellä todennäköisyydellä ja nimeenomaan Suomessa voidaan laittaa miljoonia pääpotiksi ja silti Veikkaus tuottaa voittoa.

        Ei satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys muutu millään tavalla sen perusteella hyväksytäänkö sitä vai ei.

        Jokainen voi kokeilla itse. Ottakaa noppa ja heittäkää noppaa 600 kertaa. Muistakaa "hyväksyä" jokainen tulos jokaisella heittokerralla. Merkatkaa jokainen sattunut silmäluku ylös. Havaitsette, että kukin silmäluku sattuu keskimäärin 100 kertaa. Hyväksynnästänne huolimatta yhdenkään tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys ei ole siis 1.

        Toistakaa koe uudelleen, mutta tällä kertaa älkää "hyväksykö" tulosta. Merkatkaa kuitenkin jokainen sattunut silmäluku ylös. Havaitsette, että myös tässäkin kokeen suoritutksessa kukin silmäluku sattuu keskimäärin 100 kertaa eli toistossakaan yhdenkään tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys ei ole siis 1.

        Kaksi tohtorin tutkintoa ei näköjään estä hölmöyksien esittämistä - tosin nimenomaan toisille hölmöille eli kreationisteille. Eli tuo Dr. Johnson on hyvä esimerkki siitä, miten hieman fiksumpi kreationisti vedättää itseään hölmömpiä kreationisteja.

        Opettele ensin mitä tarkoittaa hyväksyä tarkoittaa tässä yhteydessä, niin palataan sitten asiaan.


      • alkeita
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tietenkin. Juuri tuon arvotun rivin osaltahan valituksi tulo sitten poisti todennäköisyyden, mutta seuraavaa valintakertaa varten se jäi sen sisällölle.

        Etkö vieläkään ymmärrä, että arvonta ei poista todennäköisyyttä, jos lottotulos ilmoitetaan sitä käyttäen. Toinen mahdollisuus on ilmoittaa se voittonumeroina, jolloin ei tarvita todennäköisyyttä.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Kirjoitetaanpa tämä puolimutkan "todistus" vielä muotoon P(A) = 15380937/15380937*1/15380937 niin kaikki näkevät yhdellä silmäyksellä mistä on kyse."

        Eli P(A) = 1 (lottokoneen arpoman jonkin rivin todennäköisyys)*1/15380937 (lottoajan tietyn rivin todennäköisyys) = 1/15380937."

        Hih hih. Onko kreationistinen "matemaattinen todistaminen" sitä, että vääristellään täysin oikein olevasta matemaattisesti todistuksesta jokin osa?

        Kaikkihan kyllä näkevät yhdellä silmäyksellä miten lapsellisen kieroilun taas aivopieraisit multinilkki.

        "Eli olkoon tapahtuma A="satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V"

        "Tämä tarkoittaa, että satunnaiskokeen L sattuva jokin tulos on tietty tulos satunnaiskokeeseen V - muutenhan on mahdotonta tietää sen sattuvan tulokseksi kokeessa V."

        Ei tarvitse silloin kun tapahtuman A todennäköisyyden laskiminen tehdään riippumattomien satunnaiskokeiden tulosääntöön perustuen.

        Tietenkin todennäköisyyden selvittäminen tapahtumalle "satunnaiskokeessa L sattuva tulos sattuu tulokseksi myös satunnaiskokeessa V" voidaan suorittaa niinkin, että suoritetaan ensin satunnaiskoe L, jolloin saadaan tulos ω ∈ Ω.
        Kuten totesin satunnaiskokeilla L ja V on sama otosavaruus Ω
        Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V. Sen sattumisen todennäköisyys on tietenkin 1/15380937.

        Voit halutessasi käydä läpi kaikki tulosvaihtoehdot ω1, ω2, ..., ωN ∈ Ω, jotka voivat sattua tulokseksi ω ja todeta että ilmoittamani todennäköisyys 1/15380937 pitää paikkaansa.

        Jälleen sama tulos 1/15380937. Kieroilusi ei muuttanut mitään.

        ""Niinpä puolimutkan esittämä "todistus" todistaa hänen omia väitteitään vastaan, siis sitä, että lottokoneen "oikea rivi" sattuisi muka todennäköisyydellä 1/15380937."

        Ja sinun pitäisi vielä todistaa väitteesi matemaattisesti. Esitit vain naurettavan kieroiluyrityksen.

        "Minusta tuntuu nyt siltä, että puolimutka on täydellisesti lyöty. En olisi halunnut sitä tehdä, mutta totuuden vuoksi se oli nähtävästi välttämätöntä."

        Voi multinilkki kun se on herttisen yhdentekevää mitä sinä kuvittelet ja esität typeryksen mielipiteenäsi. Matemaattisissa kysymyksissä vaaditaan matemaattinen näyttö ja todistus. Emme ole nähneet sinulta multinilkki vielä ainoatakaan matemaattista todistusta.

        Emme tosin odotakkaan, että kykenisit matematiikan vastaisia typeröintejäsi ja valheitasi todistamaan matemaattisesti oikeiksi. Siksipä tyydyt vain kieroilemaan jumalasi nimeen. Hih hih.

        "Ei tarvitse silloin kun tapahtuman A todennäköisyyden laskiminen tehdään riippumattomien satunnaiskokeiden tulosääntöön perustuen."

        kvasihan tuon on aivan oikein (höperehtimistenne perusteella) jo monet kerrat tehnyt:

        "P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)"

        eikä tulos silti teille kelvannut. Vai mikä tässä muka on väärin riippumattomien satunnaiskokeiden tulosäännön ja tapahtumille esittämienne todennäköisyyksien kannalta?

        "Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V."

        Niin, ensimmäisen kokeen "sattunut tulos", eli jokin rivi (todennäköisyydellä 1) toteutuu tiettynä rivinä (todennäköisyydellä 1/15 380 937) toisessa satunnaiskokeessa. Mutta aiemmin höperöit, että ensimmäisen kokeen "sattunut tulos, "oikea rivi" " olisi tapahtunut todennäköisyydellä 1/15 380 937.

        Ei tätä kannata enää jatkaa. Sinut on nyt puolimutka lyöty, mutta totuus on voittanut. Äläkä masennu, olet kuitenkin tehnyt suuren työn. Ja varmasti moni ymmärtää nyt enemmän todennäköisyyksistä kuin ennen tätä keskustelua. En kanna kaunaa mistään itseeni kohdistetuista loukkauksista enkä vetoa tähän keskusteluun tulevien keskusteluiden argumenttina.

        tieteenharrastajakin tunnusti mikä rivi on lottokoneen arpoma rivi, eli mikä tahansa rivi.

        Todennäköisyys sellaisen tapahtumiselle on itsestäänselvyys.

        Myös sivustatarkkailija luovutti ja tunnusti olevansa eri mieltä totuuden kanssa.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Ei tarvitse silloin kun tapahtuman A todennäköisyyden laskiminen tehdään riippumattomien satunnaiskokeiden tulosääntöön perustuen."

        kvasihan tuon on aivan oikein (höperehtimistenne perusteella) jo monet kerrat tehnyt:

        "P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)"

        eikä tulos silti teille kelvannut. Vai mikä tässä muka on väärin riippumattomien satunnaiskokeiden tulosäännön ja tapahtumille esittämienne todennäköisyyksien kannalta?

        "Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V."

        Niin, ensimmäisen kokeen "sattunut tulos", eli jokin rivi (todennäköisyydellä 1) toteutuu tiettynä rivinä (todennäköisyydellä 1/15 380 937) toisessa satunnaiskokeessa. Mutta aiemmin höperöit, että ensimmäisen kokeen "sattunut tulos, "oikea rivi" " olisi tapahtunut todennäköisyydellä 1/15 380 937.

        Ei tätä kannata enää jatkaa. Sinut on nyt puolimutka lyöty, mutta totuus on voittanut. Äläkä masennu, olet kuitenkin tehnyt suuren työn. Ja varmasti moni ymmärtää nyt enemmän todennäköisyyksistä kuin ennen tätä keskustelua. En kanna kaunaa mistään itseeni kohdistetuista loukkauksista enkä vetoa tähän keskusteluun tulevien keskusteluiden argumenttina.

        tieteenharrastajakin tunnusti mikä rivi on lottokoneen arpoma rivi, eli mikä tahansa rivi.

        Todennäköisyys sellaisen tapahtumiselle on itsestäänselvyys.

        Myös sivustatarkkailija luovutti ja tunnusti olevansa eri mieltä totuuden kanssa.

        "Myös sivustatarkkailija luovutti ja tunnusti olevansa eri mieltä totuuden kanssa."

        Olet sinä ketku ja valehtelija JC_. Saat ihan vapaasti pitää oman mielipiteesi "totuutesi", joka ei vastaa todellisuutta. Olen siis eri mieltä sinun näkemyksei en totuuden kanssa.


      • JC__

        "Saat ihan vapaasti pitää oman mielipiteesi "totuutesi", joka ei vastaa todellisuutta."

        Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. Olet eri mieltä kertomani ja totuuden kanssa. Olet myös eri mieltä tieteenharrastajan kanssa, joka tunnusti että lottokoneen arpoma rivi on mikä tahansa rivi.

        "Olen siis eri mieltä sinun näkemyksei en totuuden kanssa."

        Olet tieteenharrastajan sanoin "ymmärryksestä heittäyksissä", - valitettavasti sitä on ollut monet kerrat itse tieteenharrastajakin.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Saat ihan vapaasti pitää oman mielipiteesi "totuutesi", joka ei vastaa todellisuutta."

        Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. Olet eri mieltä kertomani ja totuuden kanssa. Olet myös eri mieltä tieteenharrastajan kanssa, joka tunnusti että lottokoneen arpoma rivi on mikä tahansa rivi.

        "Olen siis eri mieltä sinun näkemyksei en totuuden kanssa."

        Olet tieteenharrastajan sanoin "ymmärryksestä heittäyksissä", - valitettavasti sitä on ollut monet kerrat itse tieteenharrastajakin.

        "Olet eri mieltä kertomani ja totuuden kanssa."

        Ei. Olen eri mieltä kertomasi totuuden kanssa, en totuuden. Sinulla on oma käsityksesi ja "totuutesi" ja minulla omani. Kumpikaan ei hyväksy toisen näkemystä "totuutta".

        tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä.


      • Assiantuntijja
        eihyvä kirjoitti:

        Opettele ensin mitä tarkoittaa hyväksyä tarkoittaa tässä yhteydessä, niin palataan sitten asiaan.

        No jospa sinä selittäisi meille selkeästi, yksiselitteisesti ja mieluiten matematiikan näkökulmasta, että mitä se satruneen tuloksen "hyväksyminen" oikein tarkoittaa? Katsotaan sitten.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Olet eri mieltä kertomani ja totuuden kanssa."

        Ei. Olen eri mieltä kertomasi totuuden kanssa, en totuuden. Sinulla on oma käsityksesi ja "totuutesi" ja minulla omani. Kumpikaan ei hyväksy toisen näkemystä "totuutta".

        tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä.

        Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta.

        Siksi en voi sitä hyväksyä, eikä sitä voi hyväksyä kukaan totuutta arvossa pitävä.

        Lottokoneen arpoma tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi, mikä tahansa rivi. Tapahtuman (jokin lottorivi) todennäköisyys toteutua on 1. Siksi lottokoneen tulokseksi sattuu sellainen joka viikko, aina.

        Muistathan sivustatarkkailija, varma tapahtuma toteutuu aina.

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."

        tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi.

        Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono.

        Vannon Jumalan nimeen, että asia on näin.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta.

        Siksi en voi sitä hyväksyä, eikä sitä voi hyväksyä kukaan totuutta arvossa pitävä.

        Lottokoneen arpoma tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi, mikä tahansa rivi. Tapahtuman (jokin lottorivi) todennäköisyys toteutua on 1. Siksi lottokoneen tulokseksi sattuu sellainen joka viikko, aina.

        Muistathan sivustatarkkailija, varma tapahtuma toteutuu aina.

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."

        tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi.

        Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono.

        Vannon Jumalan nimeen, että asia on näin.

        "Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta. "

        Hyvä ystävä JC_, sinun näkemys oli vain sinun oma subjektiivinen "totuutesi", joka tässä tapauksessa on valhetta.

        Niinkuin näet näkemyksemme ovat erilaiset. Matematiikassa todellakin on vain yksi totuus ja mikä se tässä tapauksessa on, siitä me kiistelemme. On turhaa tätä kiistaa jatkaa, koska näkemyksemme ovat täysin erilaiset eikä kumpikaan anna periksi.

        Edelleenkään en aio tulkita tieteenharrastajan sanomisia. Hän tekee sen itse, jos katsoo aiheelliseksi.

        Matematiikassa pätevät vain matemaattiset faktat eivät vannomiset ja vakuuttelut.


      • JC__ kirjoitti:

        "Ei tarvitse silloin kun tapahtuman A todennäköisyyden laskiminen tehdään riippumattomien satunnaiskokeiden tulosääntöön perustuen."

        kvasihan tuon on aivan oikein (höperehtimistenne perusteella) jo monet kerrat tehnyt:

        "P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)"

        eikä tulos silti teille kelvannut. Vai mikä tässä muka on väärin riippumattomien satunnaiskokeiden tulosäännön ja tapahtumille esittämienne todennäköisyyksien kannalta?

        "Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V."

        Niin, ensimmäisen kokeen "sattunut tulos", eli jokin rivi (todennäköisyydellä 1) toteutuu tiettynä rivinä (todennäköisyydellä 1/15 380 937) toisessa satunnaiskokeessa. Mutta aiemmin höperöit, että ensimmäisen kokeen "sattunut tulos, "oikea rivi" " olisi tapahtunut todennäköisyydellä 1/15 380 937.

        Ei tätä kannata enää jatkaa. Sinut on nyt puolimutka lyöty, mutta totuus on voittanut. Äläkä masennu, olet kuitenkin tehnyt suuren työn. Ja varmasti moni ymmärtää nyt enemmän todennäköisyyksistä kuin ennen tätä keskustelua. En kanna kaunaa mistään itseeni kohdistetuista loukkauksista enkä vetoa tähän keskusteluun tulevien keskusteluiden argumenttina.

        tieteenharrastajakin tunnusti mikä rivi on lottokoneen arpoma rivi, eli mikä tahansa rivi.

        Todennäköisyys sellaisen tapahtumiselle on itsestäänselvyys.

        Myös sivustatarkkailija luovutti ja tunnusti olevansa eri mieltä totuuden kanssa.

        "kvasihan tuon on aivan oikein (höperehtimistenne perusteella) jo monet kerrat tehnyt:

        P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)"

        Kvasin aivopierussa "lasketaan" kylläkin todennäköisyys tapahtumalle, että sekä satunnaiskokeessa L että satunnaiskokeessa V sattuu sama tulos, joka on määritelty ennen molempien satunnaiskokeiden suorittamista. Tällöin todennäköisyys on tuloperiaatteen mukaisesti 1/15380937^2.

        Tuo tapahtuma on tietenkin eri tapahtuma kuin se, että satunnaiskokeessa L ensin sattunut tulos pitää tapahtuma myös satunnaiskokeessa V.

        Kvasin ja JC kreationistisessa lotossa valitaan siis ensin jokin rivi, joka pitää sitten sattua sekä lottoajan satunnaiskokeessa L että Veikkauksen satunnaiskokeessa V.

        "eikä tulos silti teille kelvannut."

        No ei tietenkään koska se oli väärin ja puhdas tyhmyyden osoitus. Te kreationistiset todennäköisyystollot ette yksinkertaisesti ymmärrä näitä yksinkertaisiakaan todennäköisyyden esimerkkejä.

        "Vai mikä tässä muka on väärin riippumattomien satunnaiskokeiden tulosäännön ja tapahtumille esittämienne todennäköisyyksien kannalta?"

        Lueppa tollo vastaukseni uudelleen sekä edellä antamani selitys miksi kvasin aivopieru on pelkkä aivopieru.

        Minä: "Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V."

        "Niin, ensimmäisen kokeen "sattunut tulos", eli jokin rivi (todennäköisyydellä 1) toteutuu tiettynä rivinä (todennäköisyydellä 1/15 380 937) toisessa satunnaiskokeessa."

        Ensimmäisen kokeen tulos sattuu kylläkin todennäköisyydellä 1/15380937. Jos väität vastaan niin kerro ihmeessa mikä loton tulosvaihtoehdoista on sellainen, että se voi sattua tulokseksi todennäköisyydellä 1. Veikkauskin on varmaan kovasti kiinnostunut, jos kykenet yhdenkin sellaisen tulosvaihtoehdon nimeämään.

        "Mutta aiemmin höperöit, että ensimmäisen kokeen "sattunut tulos, "oikea rivi" " olisi tapahtunut todennäköisyydellä 1/15 380 937."

        Matemaattinen fakta. Todista se matemaatiikan avulla vääräksi. Toistaiseksi emme ole nähneet sinulta ensimmäistäkään matemaattista todistusta. Mistä kiikasta? Etkö osaa todistaa matemaattisesti?

        "Ei tätä kannata enää jatkaa."

        No katos katos. Alkaakos papparaista taas kieroilunsa jo väsyttämään? Etkö enää keksi uusia kieroiluja? Nolottaako kategorinen typeröintisi?

        "Sinut on nyt puolimutka lyöty, mutta totuus on voittanut."

        No et sinä ainakaan ole minua missään väittelyssä lyönyt, mutta tietenkin matemaattinen totuus on alusta lähtien ollut se, että olet väärässä Enqvistin esimerkin suhteen, sekä olet esittänyt kategorisen määrän typeriä matematiikan vastaisiä väitteitä.

        "Äläkä masennu, olet kuitenkin tehnyt suuren työn."

        No miksi ihmeessä minä masentuisin, koska oot multinilkki toiminut juuri niinkuin olen ajatellutkin. Sinut on matemaattisesti todistettu jo väärässä olevaksi, ja kuten kerroin tarkoitukseni ei ole saada sinua tunnustamaan väärässä oloasi. Siihen olet moraaliltasi läpimätä ja umpikiero kreationisti. Se sijaan olen saanut sinut ansiookkaasti osoittamaan miten moraalittomia ja epärehellisiä kreationistit ovat. Ja varsinkin ne typerimmät kuten sinä multinilkki, joka valehtelet jumalasi nimeen matematiikan tosiasioiden vastaisesti.

        "Ja varmasti moni ymmärtää nyt enemmän todennäköisyyksistä kuin ennen tätä keskustelua."

        Se on totta, mutta sinä et näytä oppineen vielä todennäköisyyden perusteitakaan.

        "En kanna kaunaa mistään itseeni kohdistetuista loukkauksista"

        No eihän sinun ole syytäkään. Sehän on objektiivinen ja todistettu fakta, että sinä oot kieroillut lukemattomilla tavoilla ja valehdellut patologisesti jumalasi nimeen.

        "tieteenharrastajakin tunnusti mikä rivi on lottokoneen arpoma rivi, eli mikä tahansa rivi."

        Eihän siinä mitään tunnustamista ole, että P(Ω)=1, mutta jätät kieroilevana ketkuna kertomatta, että TH on aina ilmoittanut lottokoneen arpoman rivin todennäköisyyden olevan 1/15380937.

        "Todennäköisyys sellaisen tapahtumiselle on itsestäänselvyys."

        Ja kerrotko vielä mikä loton tulosvaihtoehtoina olevista riveistä on sellainen että sen sattumisen todennäköisyys on 1? Meitä kaikkia ja Veikkausta kiinnoistaisi tietää ...

        "Myös sivustatarkkailija luovutti ja tunnusti olevansa eri mieltä totuuden kanssa."

        Eihän kyllä tunnustanut olevan erimieltä matemaattisen totuuden kanssa vaan sinun matematiikan vastaisen "totuutesi" kanssa, josta keskustelit sopuisasti nikkiesi kanssa matematiikanpalstalla lavastamassasi keskustelussa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12029668

        Et siis vieläkään kyennet esittämään matemaattista todistusta väitteillesi. Mistä kiikastaa etkä osaa tollo?


      • sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta. "

        Hyvä ystävä JC_, sinun näkemys oli vain sinun oma subjektiivinen "totuutesi", joka tässä tapauksessa on valhetta.

        Niinkuin näet näkemyksemme ovat erilaiset. Matematiikassa todellakin on vain yksi totuus ja mikä se tässä tapauksessa on, siitä me kiistelemme. On turhaa tätä kiistaa jatkaa, koska näkemyksemme ovat täysin erilaiset eikä kumpikaan anna periksi.

        Edelleenkään en aio tulkita tieteenharrastajan sanomisia. Hän tekee sen itse, jos katsoo aiheelliseksi.

        Matematiikassa pätevät vain matemaattiset faktat eivät vannomiset ja vakuuttelut.

        "Matematiikassa pätevät vain matemaattiset faktat eivät vannomiset ja vakuuttelut."

        Juuri näin. Ja matematiikkaa on siitä kiva systeemi, että siinä väitteet on voitava todistaa matemaattisesti. Toinen kiva asia on se, että matematiikkalla on oma looginen ja formaali kielensä, jonka kanssa ei voi ketkuilla. Ei edes JC:n tai kvasin kaltainen epärehellinen ketku.

        Enqvistin esimerkki on äärimmäisen yksinkertainen esimerkki, jossa ei ole matemaattisesti mitään epäselvää.

        Siinä on satunnaiskoe, jossa on 2^100 symmetristä tulosvaihtoehtoa.

        Symmetrisyyden vuoksi jokaisen tulosvaihtoehdon todennäköisyys on sama 1/2^100.

        Yhdenkään tulosvaihtoehdon todennäköisyys ei voi olla 1, koska sen sattuminen olisi varma tapahtuma.

        Satunnaiskoe suoritettaessa sattuu yksi 2^100 tulosvaihtoehdosta tulokseksi. Tällöin toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Kyseinen tapahtuma on yksi satunnaiskokeen 2^100 alkeistapahtumasta.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta.

        Siksi en voi sitä hyväksyä, eikä sitä voi hyväksyä kukaan totuutta arvossa pitävä.

        Lottokoneen arpoma tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi, mikä tahansa rivi. Tapahtuman (jokin lottorivi) todennäköisyys toteutua on 1. Siksi lottokoneen tulokseksi sattuu sellainen joka viikko, aina.

        Muistathan sivustatarkkailija, varma tapahtuma toteutuu aina.

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."

        tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi.

        Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono.

        Vannon Jumalan nimeen, että asia on näin.

        "Kertomani on absoluuttinen totuus."

        Olet jäänyt kiinni jo monesta väärästä väitteestä ja valheesta tässä keskustelussa.

        "Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta."

        Siinäkin tuli valhe.

        "Siksi en voi sitä hyväksyä, eikä sitä voi hyväksyä kukaan totuutta arvossa pitävä."

        Sivustatarkkailijan matematiikan mukaiset väitteet hyväksyvät kaikki muut tässä keskustella paitsi sinä, joka joudut ne kieltämään valheesi puolustamiseksi.

        "Lottokoneen arpoma tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi, mikä tahansa rivi."

        Mutta kyseisen rivin todennäköisyys on noin 1/15 miljoonasta. Et kai väitä, että on olemassa rivi, jonka sattumisen todennäköisyys on 1?

        "Tapahtuman (jokin lottorivi) todennäköisyys toteutua on 1."

        Puolimutkateisti on sinulta jo kysynyt useaan otteeseen ja aivan oikeutetusti, että mikä on tapahtumasi (jokin rivi)? Koska väität edustavasi absoluuttista totuutta, niin voinet sen meille helposti kertoa? Eikö vain?

        "Siksi lottokoneen tulokseksi sattuu sellainen joka viikko, aina."

        Mikä on se tulosvaihtoehto, joka sattuu tulokseksi joka viikko, aina?

        "Muistathan sivustatarkkailija, varma tapahtuma toteutuu aina."

        Varma tapahtuma toteutuu toki aina. Mutta esitätkö meille formaalisti joukkona, mikä lotossa on sellainen tapahtuma?

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."

        "tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi."

        Ja sinä ketkuilijana lainauslouhit hänen kommenttejaan. Älä kuvittele, ettemmekö me sivulliset sitä huomaa.

        "Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono."

        Mikä jono E:n kolikkoheitelyssä on sellainen, että sen todennäköisyys sattua on 1? Sinähän väität että sattuneen ja ylöskirjatun jonon todennäköisyys sattua oli 1 eikä se mitä Enqvist ilmoitti.

        "Vannon Jumalan nimeen, että asia on näin."

        Niinkuin Puolimutkateisti on asian on ilmaissut, valehtelet siis Jumalasi nimeen? En voi uskoa, että olet oikeasti kristitty.


      • JC__
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "kvasihan tuon on aivan oikein (höperehtimistenne perusteella) jo monet kerrat tehnyt:

        P("lottoaja arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") * P("lottokone arpoo juuri sen rivin minkä arpoo") = (1/15 380 937) * (1/15 380 937)"

        Kvasin aivopierussa "lasketaan" kylläkin todennäköisyys tapahtumalle, että sekä satunnaiskokeessa L että satunnaiskokeessa V sattuu sama tulos, joka on määritelty ennen molempien satunnaiskokeiden suorittamista. Tällöin todennäköisyys on tuloperiaatteen mukaisesti 1/15380937^2.

        Tuo tapahtuma on tietenkin eri tapahtuma kuin se, että satunnaiskokeessa L ensin sattunut tulos pitää tapahtuma myös satunnaiskokeessa V.

        Kvasin ja JC kreationistisessa lotossa valitaan siis ensin jokin rivi, joka pitää sitten sattua sekä lottoajan satunnaiskokeessa L että Veikkauksen satunnaiskokeessa V.

        "eikä tulos silti teille kelvannut."

        No ei tietenkään koska se oli väärin ja puhdas tyhmyyden osoitus. Te kreationistiset todennäköisyystollot ette yksinkertaisesti ymmärrä näitä yksinkertaisiakaan todennäköisyyden esimerkkejä.

        "Vai mikä tässä muka on väärin riippumattomien satunnaiskokeiden tulosäännön ja tapahtumille esittämienne todennäköisyyksien kannalta?"

        Lueppa tollo vastaukseni uudelleen sekä edellä antamani selitys miksi kvasin aivopieru on pelkkä aivopieru.

        Minä: "Kokeessa L sattunut tulos ω ∈ Ω määrittelee sen tulosvaihtoehdon, jonka pitää sattua myös satunnaiskokeessa V."

        "Niin, ensimmäisen kokeen "sattunut tulos", eli jokin rivi (todennäköisyydellä 1) toteutuu tiettynä rivinä (todennäköisyydellä 1/15 380 937) toisessa satunnaiskokeessa."

        Ensimmäisen kokeen tulos sattuu kylläkin todennäköisyydellä 1/15380937. Jos väität vastaan niin kerro ihmeessa mikä loton tulosvaihtoehdoista on sellainen, että se voi sattua tulokseksi todennäköisyydellä 1. Veikkauskin on varmaan kovasti kiinnostunut, jos kykenet yhdenkin sellaisen tulosvaihtoehdon nimeämään.

        "Mutta aiemmin höperöit, että ensimmäisen kokeen "sattunut tulos, "oikea rivi" " olisi tapahtunut todennäköisyydellä 1/15 380 937."

        Matemaattinen fakta. Todista se matemaatiikan avulla vääräksi. Toistaiseksi emme ole nähneet sinulta ensimmäistäkään matemaattista todistusta. Mistä kiikasta? Etkö osaa todistaa matemaattisesti?

        "Ei tätä kannata enää jatkaa."

        No katos katos. Alkaakos papparaista taas kieroilunsa jo väsyttämään? Etkö enää keksi uusia kieroiluja? Nolottaako kategorinen typeröintisi?

        "Sinut on nyt puolimutka lyöty, mutta totuus on voittanut."

        No et sinä ainakaan ole minua missään väittelyssä lyönyt, mutta tietenkin matemaattinen totuus on alusta lähtien ollut se, että olet väärässä Enqvistin esimerkin suhteen, sekä olet esittänyt kategorisen määrän typeriä matematiikan vastaisiä väitteitä.

        "Äläkä masennu, olet kuitenkin tehnyt suuren työn."

        No miksi ihmeessä minä masentuisin, koska oot multinilkki toiminut juuri niinkuin olen ajatellutkin. Sinut on matemaattisesti todistettu jo väärässä olevaksi, ja kuten kerroin tarkoitukseni ei ole saada sinua tunnustamaan väärässä oloasi. Siihen olet moraaliltasi läpimätä ja umpikiero kreationisti. Se sijaan olen saanut sinut ansiookkaasti osoittamaan miten moraalittomia ja epärehellisiä kreationistit ovat. Ja varsinkin ne typerimmät kuten sinä multinilkki, joka valehtelet jumalasi nimeen matematiikan tosiasioiden vastaisesti.

        "Ja varmasti moni ymmärtää nyt enemmän todennäköisyyksistä kuin ennen tätä keskustelua."

        Se on totta, mutta sinä et näytä oppineen vielä todennäköisyyden perusteitakaan.

        "En kanna kaunaa mistään itseeni kohdistetuista loukkauksista"

        No eihän sinun ole syytäkään. Sehän on objektiivinen ja todistettu fakta, että sinä oot kieroillut lukemattomilla tavoilla ja valehdellut patologisesti jumalasi nimeen.

        "tieteenharrastajakin tunnusti mikä rivi on lottokoneen arpoma rivi, eli mikä tahansa rivi."

        Eihän siinä mitään tunnustamista ole, että P(Ω)=1, mutta jätät kieroilevana ketkuna kertomatta, että TH on aina ilmoittanut lottokoneen arpoman rivin todennäköisyyden olevan 1/15380937.

        "Todennäköisyys sellaisen tapahtumiselle on itsestäänselvyys."

        Ja kerrotko vielä mikä loton tulosvaihtoehtoina olevista riveistä on sellainen että sen sattumisen todennäköisyys on 1? Meitä kaikkia ja Veikkausta kiinnoistaisi tietää ...

        "Myös sivustatarkkailija luovutti ja tunnusti olevansa eri mieltä totuuden kanssa."

        Eihän kyllä tunnustanut olevan erimieltä matemaattisen totuuden kanssa vaan sinun matematiikan vastaisen "totuutesi" kanssa, josta keskustelit sopuisasti nikkiesi kanssa matematiikanpalstalla lavastamassasi keskustelussa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12029668

        Et siis vieläkään kyennet esittämään matemaattista todistusta väitteillesi. Mistä kiikastaa etkä osaa tollo?

        "Kvasin ja JC kreationistisessa lotossa valitaan siis ensin jokin rivi, joka pitää sitten sattua sekä lottoajan satunnaiskokeessa L että Veikkauksen satunnaiskokeessa V."

        Ei puolimutka. Se oli teidän oma "lottonne", jossa ensin lottokone muka arpoo "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937 ja sitten lottoaja veikkaa riviään, joka tietysti toteutuu samalla todennäköisyydellä.

        Juuri lottokoneen jonkin rivin väittäminen "oikeaksi riviksi" - vielä sattuneena muka tietyn rivin todennäköisyydellä - ei ole mitään muuta kuin halpamainen yritys esittää arvottu rivi tiettynä rivinä, siis ennen lottokoneen pyöritystä valittuna rivinä.

        On äärimmäisen moraalitonta yrittää sysätä oma ketkuilunsa heidän syykseen, jotka sitä vastaan ovat vaivojaan säästelemättä taistelleet. Olet todellakin puolimutka inhottava esimerkki siitä, mihin valhe voi ihmisen johtaa. Olet varoittava esimerkki kaikille tämän palstan lukijoille.

        Sinut puolimutka on lyöty. Tuhannesti pahempi asia kuin matemaattiset höperehtimisesi on se, että olet moraalisesti ihmisraunio.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta. "

        Hyvä ystävä JC_, sinun näkemys oli vain sinun oma subjektiivinen "totuutesi", joka tässä tapauksessa on valhetta.

        Niinkuin näet näkemyksemme ovat erilaiset. Matematiikassa todellakin on vain yksi totuus ja mikä se tässä tapauksessa on, siitä me kiistelemme. On turhaa tätä kiistaa jatkaa, koska näkemyksemme ovat täysin erilaiset eikä kumpikaan anna periksi.

        Edelleenkään en aio tulkita tieteenharrastajan sanomisia. Hän tekee sen itse, jos katsoo aiheelliseksi.

        Matematiikassa pätevät vain matemaattiset faktat eivät vannomiset ja vakuuttelut.

        "Matematiikassa pätevät vain matemaattiset faktat eivät vannomiset ja vakuuttelut."

        Mutta kun sinä onneton et hyväksy matemaattisia faktoja. Olet kai niin kovapäinen, ettei tajuntaasi vain mene sellainen triviaali tosiasia, että lottokoneen pyörityksen tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi.

        Etkä kovapäisyytesi takia ymmärrä, että koska P(jokin rivi) = 1, jokin lottorivi tulee tulokseksi aina. Siksi joka ainoa kerta 7 numeroa saadaan arvotuksi, viikoittain.

        Vaan kovapäisyytesi takia yhä kuvittelet, että lottokoneen pyöritys tuottaa "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937 - vaikka tuollainen tapahtuma harvinaisuutensa takia toteutuisi nykyisellä Loton arvontatiheydellä vain noin joka kolmassadastuhannes vuosi.

        "On turhaa tätä kiistaa jatkaa, koska näkemyksemme ovat täysin erilaiset eikä kumpikaan anna periksi."

        No katso nyt tuota puolimutkaa, tuollaiseksiko tahdot itsesi "näkemyksilläsi" tehdä? Valheessa eläminen on hirvittävä valinta. Kumman meistä kahdesta luulet nyt menevän rauhallisin mielin yöpuulle - puolimutkan vaiko minun?


      • JC__ kirjoitti:

        "Kvasin ja JC kreationistisessa lotossa valitaan siis ensin jokin rivi, joka pitää sitten sattua sekä lottoajan satunnaiskokeessa L että Veikkauksen satunnaiskokeessa V."

        Ei puolimutka. Se oli teidän oma "lottonne", jossa ensin lottokone muka arpoo "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937 ja sitten lottoaja veikkaa riviään, joka tietysti toteutuu samalla todennäköisyydellä.

        Juuri lottokoneen jonkin rivin väittäminen "oikeaksi riviksi" - vielä sattuneena muka tietyn rivin todennäköisyydellä - ei ole mitään muuta kuin halpamainen yritys esittää arvottu rivi tiettynä rivinä, siis ennen lottokoneen pyöritystä valittuna rivinä.

        On äärimmäisen moraalitonta yrittää sysätä oma ketkuilunsa heidän syykseen, jotka sitä vastaan ovat vaivojaan säästelemättä taistelleet. Olet todellakin puolimutka inhottava esimerkki siitä, mihin valhe voi ihmisen johtaa. Olet varoittava esimerkki kaikille tämän palstan lukijoille.

        Sinut puolimutka on lyöty. Tuhannesti pahempi asia kuin matemaattiset höperehtimisesi on se, että olet moraalisesti ihmisraunio.

        ""Kvasin ja JC kreationistisessa lotossa valitaan siis ensin jokin rivi, joka pitää sitten sattua sekä lottoajan satunnaiskokeessa L että Veikkauksen satunnaiskokeessa V."

        Ei puolimutka. Se oli teidän oma "lottonne", jossa ensin lottokone muka arpoo "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937 ja sitten lottoaja veikkaa riviään, joka tietysti toteutuu samalla todennäköisyydellä."

        Hih hih. Eihän meidän lotossamme ensin arvota oikeaa riviä, jota sitten veikataan. Eikä Enqvistin esimerkissä heitetä kolikkojonoa jota sitten veikataan. Enqvistin esimerkissähän vain todetaan, että kolikkojonot heittämällä sattuu tulokseksi yksi tulosvaihtoehdoista, joista kunkin sattumisen todennäköisyys on 1/2^100.

        Esititpä multinilkki taas loistavasti typeryytesi. Ei ihme että sinua papparainen jo alkaa väsyttää kieroilusi ja väärässä olosi. Ja sen vuoksi haluat tehdä vanhan kunnon kreationistisen pulun temput. Kaadat shakkinappulat, paskot laudalla, julistaudut voittajaksi ja lennät tiehesi. Hih hih.


        "Juuri lottokoneen jonkin rivin väittäminen "oikeaksi riviksi" - vielä sattuneena muka tietyn rivin todennäköisyydellä - ei ole mitään muuta kuin halpamainen yritys esittää arvottu rivi tiettynä rivinä, siis ennen lottokoneen pyöritystä valittuna rivinä."

        Arvotusta rivistä tiettynä rivinä oot kirjoittanut ainoastaan sinä ketku - ei kukaan muu.

        Ei oikeaksi tulokseksi arvottu rivi oo mikään "tietty" rivi. Se on vain sattunut lottorivi 15380937 mahdollisen rivin joukosta, joista kullakin on 1/15380937 todennäköisyys sattua.

        "On äärimmäisen moraalitonta yrittää sysätä oma ketkuilunsa heidän syykseen, jotka sitä vastaan ovat vaivojaan säästelemättä taistelleet."

        No miksi sinä sitten olet toiminut juuri noin sysäten omat ketkuilusi meidän, jotka perustamme väitteemme matematiikkaan, syyksi? Ai niin, sinähän ootkin moraaliton ketku kreationisti.

        "Olet todellakin puolimutka inhottava esimerkki siitä, mihin valhe voi ihmisen johtaa."

        Mitäs inhottavaa siinä on, että yritän vaivojani säästämättä saada sinut oppimaan todennäköisyyden alkeita, jotta ymmärtäisit olevasi väärässä Enqvistin kokeen ja monen muun triviaalin satunnaiskokeen suhteen sekä pääsisit eroon toistuvasta matematiikan vastaisten valheiden esittämisestä? Siihenhän kaikki valheesi ovat minut tosiaan johtaneet. Tietenkin jos tarkoitat sitä, että on inhottavaa, että minä joudun ottamaan vastaan kaikki kieroilusi ja perusteettomat syytteet niin se on eri asia.

        Mutta älä huoli JC, sinä oot vanha ja selvästikin seniili papparainen, minä puolestani nuori ja energinen. Kyllä minä jaksan sinun kieroilusi ja valheesi tuoda esille.

        "Olet varoittava esimerkki kaikille tämän palstan lukijoille."

        Vakuutan myös palstan lukijoille, että jaksan helposti JC:n kieroilut käsitellä. Sehän on helppoa koska voin perustaa väitteeni matematiikkaan. JC voi ainoastaan turvatua kieroiluihinsa ja jumalansa nimissä tapahtuvaan valehteluunsa.

        "Sinut puolimutka on lyöty."

        Myönnän toki olevani lyöty, jos sinä multinilkki onnistut todistamaan väitteeni sekä matemaattiset todistukseni vääriksi objektiivisesti matemaattisella todistuksella. Katsos minä oon rehti ja valmis myöntämään väärässä oloni, jos joku rehdisti ja objektiivisesti kykenee väärässä oloni osoittamaan. Ja kun keskustellaan matematiikasta, täytyy väärässä oloni perustua matematiikkaan.

        Muutoin "Sinut puolimutka on lyöty" -tyyppiset väitteet ovat kreationistisen pulun shakkilaudalla paskomisen jälkeistä merkityksetöntä ruikutusta.

        "Tuhannesti pahempi asia kuin matemaattiset höperehtimisesi on se, että olet moraalisesti ihmisraunio."

        No kumma kyllä, että et oo multinikki kyennyt todistamaan objektiivisesti minulta ainoatakaan valheellista väitettä tai kieroilua, joihin olet väittänyt minun muka syyllistyneet. Ei vaikka olen monet kerrat pyytänyt.

        Minä puolestani olen todistanut sinulta lukemattomia kieroilujasi. Ja voimme käydä niitä yhdessä läpi uudelleen. Aloitetaanko multinikkeilystäsi, keskustelujen vääristelystä, lainauslouhinnasta tai jostain muusta kieroilustasi. Saat itse valita.

        Etkä taaskaan multinilkki esittänyt sitä ensimmäistä matemaattista todistusta väitteillesi. Mistä kiikastaa? Etkä osaa?

        Ai niin ja "unohdit" taas multinilkki vastata tähän kysymykseeni:
        Ja kerrotko vielä mikä loton tulosvaihtoehtoina olevista riveistä on sellainen että sen sattumisen todennäköisyys on 1? Meitä kaikkia ja Veikkausta kiinnoistaisi tietää ...

        Joko papparaista seniiliys noin pahasti tosiaan vaivaa.

        Taitaapa sinulla on monta sigma-algebraa koskettavaa kysymystäni vastaamatta. Vieläkös pappa muistaa tämän:

        "Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

        Ja tuohan päteen täydellisesti Enqvistin satunnaiskokeeseen.


      • JC__ kirjoitti:

        "Matematiikassa pätevät vain matemaattiset faktat eivät vannomiset ja vakuuttelut."

        Mutta kun sinä onneton et hyväksy matemaattisia faktoja. Olet kai niin kovapäinen, ettei tajuntaasi vain mene sellainen triviaali tosiasia, että lottokoneen pyörityksen tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi.

        Etkä kovapäisyytesi takia ymmärrä, että koska P(jokin rivi) = 1, jokin lottorivi tulee tulokseksi aina. Siksi joka ainoa kerta 7 numeroa saadaan arvotuksi, viikoittain.

        Vaan kovapäisyytesi takia yhä kuvittelet, että lottokoneen pyöritys tuottaa "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937 - vaikka tuollainen tapahtuma harvinaisuutensa takia toteutuisi nykyisellä Loton arvontatiheydellä vain noin joka kolmassadastuhannes vuosi.

        "On turhaa tätä kiistaa jatkaa, koska näkemyksemme ovat täysin erilaiset eikä kumpikaan anna periksi."

        No katso nyt tuota puolimutkaa, tuollaiseksiko tahdot itsesi "näkemyksilläsi" tehdä? Valheessa eläminen on hirvittävä valinta. Kumman meistä kahdesta luulet nyt menevän rauhallisin mielin yöpuulle - puolimutkan vaiko minun?

        "Etkä kovapäisyytesi takia ymmärrä, että koska P(jokin rivi) = 1, jokin lottorivi tulee tulokseksi aina. Siksi joka ainoa kerta 7 numeroa saadaan arvotuksi, viikoittain."

        Älä lässytä multinilkki. Eihän kukaan oo kiistänytkään etteikö 7 numeroa saada arvotuksi viikoittain. Kai ymmärrät JC että P(Ω) = 1.

        Mutta mikäs onkaan tapahtumasi "jokin rivi" formaalisti joukkona esitettynä. Olethan itse tuonut esille sen, että tapahtumille täytyy nimetä soutuisat tapaukset. Nimeähän nyt meille tapahtumas suotuisat tapaukset ja esitä ne joukkona niinkuin todennäköisyysteoriassa tehdään.

        Täytyykö minun taas multinilkki opettaa sinulle, että sigma-algebran alkiot ovat tapahtumia, jotka esitetään formaalisti joukkoina?

        "Vaan kovapäisyytesi takia yhä kuvittelet, että lottokoneen pyöritys tuottaa "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937"

        Eihän kukaan (kvasia ja nikkejäsi lukuuunottamatta) kuvittele kreationisten todennäköisyystulkintojesi mukaisesti lottokoneen tuottavan "oikean rivin". Sen sijaan me tiedämme, että lottokone tuottaa lottokierroksen oikean rivin, joka on yksi 15380937 mahdollisesta rivistä, joista kunkin todennäköisyys sattua tulokseksi on 1/15380937.

        Et kai multinilkki höperöi, että mahdollisten rivien joukossa olisi yksi tai useampi rivi, jonka todennäköisyys sattua tulokseksi on 1?

        " - vaikka tuollainen tapahtuma harvinaisuutensa takia toteutuisi nykyisellä Loton arvontatiheydellä vain noin joka kolmassadastuhannes vuosi."

        Kyllä todennäköisyyden aksioomienkin mukaan symmetrisessä satunnaiskokeessa se suoritettaessa, aina yksi tulosvaihtoehdoista, joista kunkin todennäköisyys on 1/N, sattuu tulokseksi. Eikä tulos voi olla mikään muu kuin rivi, jolla on todennäköisyys 1/15380937.

        "Kumman meistä kahdesta luulet nyt menevän rauhallisin mielin yöpuulle - puolimutkan vaiko minun?"

        Minä voin kertoa että minä menen. Ensinnäkään en oo esittänyt ainoatakaan matematiikan vastaista valhetta - toisin kuin JC. Ja enkä varsinkaan oo valehdellut jumalani nimeen toisin kuin JC.

        Niin ja lisäksi menen nukkumaan huvittuneena luettuani JC:n poskettomia typeröintejä.

        Mutta nukkumaan menen erityisesti tyytyväisenä, koska olen taas saanut JC:n esittelemään kreationistin moraalittomuutta ja typeryyttä usean kommentin verran.

        Kiitos JC!


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        "Saat ihan vapaasti pitää oman mielipiteesi "totuutesi", joka ei vastaa todellisuutta."

        Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. Olet eri mieltä kertomani ja totuuden kanssa. Olet myös eri mieltä tieteenharrastajan kanssa, joka tunnusti että lottokoneen arpoma rivi on mikä tahansa rivi.

        "Olen siis eri mieltä sinun näkemyksei en totuuden kanssa."

        Olet tieteenharrastajan sanoin "ymmärryksestä heittäyksissä", - valitettavasti sitä on ollut monet kerrat itse tieteenharrastajakin.

        Tulkintasi mielipiteestäni on väärä.


      • tieteenharrastaja
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Olet eri mieltä kertomani ja totuuden kanssa."

        Ei. Olen eri mieltä kertomasi totuuden kanssa, en totuuden. Sinulla on oma käsityksesi ja "totuutesi" ja minulla omani. Kumpikaan ei hyväksy toisen näkemystä "totuutta".

        tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä.

        JC:n tulkinta mielipiteestäni on väärä.

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        Kertomani on absoluuttinen totuus. Sinun mielipiteesi, hyvä sivustatarkkailija, on oma henkilökohtainen "totuutesi", joka on tässä tapauksessa valhetta.

        Siksi en voi sitä hyväksyä, eikä sitä voi hyväksyä kukaan totuutta arvossa pitävä.

        Lottokoneen arpoma tulos on vain ja ainoastaan jokin lottorivi, mikä tahansa rivi. Tapahtuman (jokin lottorivi) todennäköisyys toteutua on 1. Siksi lottokoneen tulokseksi sattuu sellainen joka viikko, aina.

        Muistathan sivustatarkkailija, varma tapahtuma toteutuu aina.

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."

        tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi.

        Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono.

        Vannon Jumalan nimeen, että asia on näin.

        Vääristelet kirjoittamaani:

        "tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi.

        Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono.

        Vahvistetun oikean rivin tai Enqvistin "juuri tuon jonon" toteutuneen sisällön saamisen todennäköisyys ennen koetta oli häviävän pieni, kuten selvästi sanoin.

        Vaikka et malttaisikaan jättää kirjoituksiani lainauslouhimatta, niin jättäisit kuitenkin Jumalan vannomisiltasi rauhaan.


      • sivustatarkkailija
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        JC:n tulkinta mielipiteestäni on väärä.

        "tieteenharrastaja kertokoon aikanaan oman käsityksensä."

        "JC:n tulkinta mielipiteestäni on väärä."

        Kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän ja sinun mielipiteesi olevan oiken. En katsonut aiheelliseksi alkaa siitä JC:n kanssa kinaamaan.


      • MatemaatikkoX
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Saattaa olla makuasia:

        "Koska veikkaajien rivit eivät muodostu puhtaan satunnaisilmiön kautta niin kyseessä ei ole todennäköisyysjakauma. Jonkinlainen tilastollinen jakauma tosin."

        Minusta lottoriviensä numeroita pähkäilevä Suomen kansa kokonaisuutena on melkoinen satunnaisprosessi, vaikka sen kollektiivisen valinnan tuloksen todennäköisyysjakautuma (kiitos muuten termikorjauksesta) ei olekaan matemaattisella kaavalla ilmaistava, ajallisesti stabiili eikä millään tilastoinnilla ihan tarkasti selvitettävissä. Tuollaisia "epäpuhtaita" stokastisia prosesseja tulee ainakin tekniikassa vastaan vähän väliä.

        Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että suomalaisten lottoajien rivien tilastollinen jakauma lienee hyvin samankaltainen lottoarvonnan todennäköisyysjakauman kanssa. Tosin tietynlaiset rivit aiheuttavat edelliseen piikkejä.

        Tykkään vain olla tarkkana määritelmien ja käsitteiden suhteen. Varsinkin kun muutama kreationisti täällä palstalla nimimerkin JC__ johdolla hyvin ikävällä tavalla vääristävät ja väärinkäyttävät niitä.


      • MatemaatikkoX
        JC__ kirjoitti:

        "Kvasin ja JC kreationistisessa lotossa valitaan siis ensin jokin rivi, joka pitää sitten sattua sekä lottoajan satunnaiskokeessa L että Veikkauksen satunnaiskokeessa V."

        Ei puolimutka. Se oli teidän oma "lottonne", jossa ensin lottokone muka arpoo "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937 ja sitten lottoaja veikkaa riviään, joka tietysti toteutuu samalla todennäköisyydellä.

        Juuri lottokoneen jonkin rivin väittäminen "oikeaksi riviksi" - vielä sattuneena muka tietyn rivin todennäköisyydellä - ei ole mitään muuta kuin halpamainen yritys esittää arvottu rivi tiettynä rivinä, siis ennen lottokoneen pyöritystä valittuna rivinä.

        On äärimmäisen moraalitonta yrittää sysätä oma ketkuilunsa heidän syykseen, jotka sitä vastaan ovat vaivojaan säästelemättä taistelleet. Olet todellakin puolimutka inhottava esimerkki siitä, mihin valhe voi ihmisen johtaa. Olet varoittava esimerkki kaikille tämän palstan lukijoille.

        Sinut puolimutka on lyöty. Tuhannesti pahempi asia kuin matemaattiset höperehtimisesi on se, että olet moraalisesti ihmisraunio.

        "Juuri lottokoneen jonkin rivin väittäminen "oikeaksi riviksi" - vielä sattuneena muka tietyn rivin todennäköisyydellä - ei ole mitään muuta kuin halpamainen yritys esittää arvottu rivi tiettynä rivinä, siis ennen lottokoneen pyöritystä valittuna rivinä."

        Kukaan vastapuolen keskustelijoista kun ei ole esittämäsi kaltaista edes vihjannut. Tuo on oma naurettava olkinukkesi.

        Kertoisitko meille onko lottoarvonnassa sellaista tulosvaihtoehtoa, jonka sattumisen todennäköisyys on 1?

        Jollei ole ja kun tiedetään, että lottoarvonnan tulos on aina yksi tulosvaihtoehdoista, niin selittäisitkö meille miten tuloksen todennäköisyys voi olla 1?

        Kysyn tätä koska sinä kiellät satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyyden olevan 1/N vaan väität sen olevan 1.

        Niin ja en todellakaan viittaa siihen tapahtumaan, että lottoarvonnasta saadaan mikä tahansa tulos satunnaisesti eli matematiikan kielellä otosavaruuden S toteutumiseen tapahtumana.

        Jos et kykene todistamaan meille väitettäsi siitä että satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys on 1, olet tunnustanut väärässä olosi.


      • tieteenharrastaja
        MatemaatikkoX kirjoitti:

        Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että suomalaisten lottoajien rivien tilastollinen jakauma lienee hyvin samankaltainen lottoarvonnan todennäköisyysjakauman kanssa. Tosin tietynlaiset rivit aiheuttavat edelliseen piikkejä.

        Tykkään vain olla tarkkana määritelmien ja käsitteiden suhteen. Varsinkin kun muutama kreationisti täällä palstalla nimimerkin JC__ johdolla hyvin ikävällä tavalla vääristävät ja väärinkäyttävät niitä.

        Tuo on tosiaan aiheellista, ja arvostan sitä

        "Tykkään vain olla tarkkana määritelmien ja käsitteiden suhteen."

        Häiriöntekijöistä huolimatta, minusta pitää voida pohtia myös veikkauspuolen (siis arvontapuolesta ihan erillisiä) satunnaisilmiöitä, joiden näkyvin merkki ovat jakautuvat päävoitot. Ilman useamman veikkaajan päätymistä samaan riviin ne eivät ole mahdollisia, ja päävoitoissa tuota ilmiöstä näkyy vain jäävuoren huippu. Päällekkäisrivien kääntöpuoli ovat tietenkin kokonaan veikkaamatta jäävät rivit ja niiden tuottamat päävoitottomat kierrokset.

        Nykyaikaisen big datan keinoin olisi jokseenkin triviaalia tallentaa jokaisesta lottokierroksesta kaikkien 15 miljoonan mahdollisen rivin veikkausten lukumäärät, laskea niistä lyhyen ja pitkän ajan keskiarvoja sekä antaa tämä tieto lottoajien käyttöön jonkinlaisen rivitesterin muodossa. Kiinnostus peliin saattaisi nousta ihan uudelle tasolle.


      • MatemaatikkoX
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tuo on tosiaan aiheellista, ja arvostan sitä

        "Tykkään vain olla tarkkana määritelmien ja käsitteiden suhteen."

        Häiriöntekijöistä huolimatta, minusta pitää voida pohtia myös veikkauspuolen (siis arvontapuolesta ihan erillisiä) satunnaisilmiöitä, joiden näkyvin merkki ovat jakautuvat päävoitot. Ilman useamman veikkaajan päätymistä samaan riviin ne eivät ole mahdollisia, ja päävoitoissa tuota ilmiöstä näkyy vain jäävuoren huippu. Päällekkäisrivien kääntöpuoli ovat tietenkin kokonaan veikkaamatta jäävät rivit ja niiden tuottamat päävoitottomat kierrokset.

        Nykyaikaisen big datan keinoin olisi jokseenkin triviaalia tallentaa jokaisesta lottokierroksesta kaikkien 15 miljoonan mahdollisen rivin veikkausten lukumäärät, laskea niistä lyhyen ja pitkän ajan keskiarvoja sekä antaa tämä tieto lottoajien käyttöön jonkinlaisen rivitesterin muodossa. Kiinnostus peliin saattaisi nousta ihan uudelle tasolle.

        "Nykyaikaisen big datan keinoin olisi jokseenkin triviaalia tallentaa jokaisesta lottokierroksesta kaikkien 15 miljoonan mahdollisen rivin veikkausten lukumäärät, laskea niistä lyhyen ja pitkän ajan keskiarvoja sekä antaa tämä tieto lottoajien käyttöön jonkinlaisen rivitesterin muodossa."

        Kyllähän Veikkaus on tallentanut jo pitemmän aikaa lottoajien rivit Veikkauksen tietokantoihin. Ja sieltähän saisi ja saakin louhittua kaikenlaista mielenkiintoista tilastodataa.

        "Kiinnostus peliin saattaisi nousta ihan uudelle tasolle."

        Hyvin mahdollista. Ei ollenkaan huono idea.

        Eikä olisi ollenkaan huono ajatus myöskään se, että Veikkauksen tietokannat avattaisiin open dataksi.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Vääristelet kirjoittamaani:

        "tieteenharrastaja on jo kertonut, että lottokoneen riviksi hyväksytään mikä tahansa sen pyörityksen tuloksena tuleva lottorivi.

        Ja aivan vastaavasti kuin lottokoneen pyörityksen tulos on jokin lottorivi, E:n kolikonheittelyn tulos oli jokin kolikkojono.

        Vahvistetun oikean rivin tai Enqvistin "juuri tuon jonon" toteutuneen sisällön saamisen todennäköisyys ennen koetta oli häviävän pieni, kuten selvästi sanoin.

        Vaikka et malttaisikaan jättää kirjoituksiani lainauslouhimatta, niin jättäisit kuitenkin Jumalan vannomisiltasi rauhaan.

        "Vahvistetun oikean rivin tai Enqvistin "juuri tuon jonon" toteutuneen sisällön saamisen todennäköisyys ennen koetta oli häviävän pieni, kuten selvästi sanoin."

        Olet tieteenharrastaja kertonut, että "vahvistetuksi oikeaksi riviksi hyväksytään mikä tahansa rivi". Eli mikä tahansa rivi on sinun "oikean rivisi", eli tunnustamasi toteutuneen tapahtuman ("oikea rivi") sisältö.

        Vai haluatko tieteenharrastaja nyt yrittää uudestaan ja kertoa, mitä riviä tarkoitat? Sitäkö, joka tulee tulokseksi? - ei, se on vain jokin rivi. Yhtä yksittäistä riviä? - ei, vain jokin rivi. Sattunutta riviä? - ei, jokin rivi taas. Juuri sitä riviä, joka tulee tulokseksi? - ei, sekin on vain jokin rivi, ketkuilevin sanoin esitettynä.

        Jotain muuta kuin jokin rivi arvottu rivi voi olla vain silloin, kun sattumalla on mahdollisuus valita jotain muuta. Eli vähimmillään jo siinä tilanteessa, kun edes yksi lottorivi lototaan, eli esitetään tiettynä tapahtumana. Silloin sattumalla on mahdollisuus osua tuohon yhteen tiettyyn riviin, todennäköisyydellä 1/15380937.

        Etkö siis jo viimein onneton tajua, että ne 7 numeroa, jotka viikoittain hyväksytään lottoriviksi voivat olla mitkä tahansa 7 numeroa väliltä 1..39? Eikä ole minkäänlaista väliä sillä, mitkä 7 ne niistä ovat - siksi mikään satunnainen rivi ei voi olla "oikea".

        Tätä tarkoittaa, kun tunnustat arvotun lottorivin olevan mikä tahansa rivi.

        Aivan samoin E:n "juuri tuoksi jonoksi" hyväksyttiin mikä tahansa jonoista. Siten "juuri tuon jonon" sisältö oli jokin jono, mikä tahansa jono.

        Kummassakaan tapauksessa ei toteutunut mitään epätodennäköistä tapahtumaa, vaan varma tapahtuma. Enqvist itsekin lopulta myönsi toisen vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä, että tulos on "välttämättä jokin tulos" - siis että se ei voinut mitään muuta olla, koska sattumalla ei mitään muuta ollut valittavanaan.

        Miksi sinä tieteenharrastaja vain jatkat tätä narrin roolisi esittämistä? Siksikö, että puolimutka niin tahtoo? Olenhan jo monin esimerkein osoittanut, että puolimutka on denialistinen moraaliton ketku, ideologioidensa tahdoton sätkynukke. puolimutka on lyöty.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "JC:n tulkinta mielipiteestäni on väärä."

        Kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän ja sinun mielipiteesi olevan oiken. En katsonut aiheelliseksi alkaa siitä JC:n kanssa kinaamaan.

        "Kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän..."

        Vai väärä tulkinta. Kysehän oli siitä, että tieteenharrastaja kirjoitti arvotuksi lottoriviksi hyväksyttävän minkä tahansa rivin. Tulkitsin tämän siten, että tieteenharrastajan mielestä arvottu lottorivi on mikä tahansa rivi.

        Kerropa nyt sivustatarkkailija, kuinka minun olisi pitänyt tieteenharrastajan lause tulkita? Kerro nyt kaikille oma "oikea" tulkintasi.

        Uskooko sivustatarkkailija vielä puolimutkan valheisiin siitä, että epätodennäköinen tapahtuma toteutuu aina? Vai joko kelpaa opettamani ja Wikipedian mukainen tosiasia siitä, että epätodennäköiset tapahtumat ovat harvinaisia?


      • JC__

        Korjaus viimeiseen lauseeseen:

        ...tosiasia siitä, että epätodennäköiset tapahtumat toteutuvat harvoin.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän..."

        Vai väärä tulkinta. Kysehän oli siitä, että tieteenharrastaja kirjoitti arvotuksi lottoriviksi hyväksyttävän minkä tahansa rivin. Tulkitsin tämän siten, että tieteenharrastajan mielestä arvottu lottorivi on mikä tahansa rivi.

        Kerropa nyt sivustatarkkailija, kuinka minun olisi pitänyt tieteenharrastajan lause tulkita? Kerro nyt kaikille oma "oikea" tulkintasi.

        Uskooko sivustatarkkailija vielä puolimutkan valheisiin siitä, että epätodennäköinen tapahtuma toteutuu aina? Vai joko kelpaa opettamani ja Wikipedian mukainen tosiasia siitä, että epätodennäköiset tapahtumat ovat harvinaisia?

        "Kerropa nyt sivustatarkkailija, kuinka minun olisi pitänyt tieteenharrastajan lause tulkita?"

        Tieteenharrastaja on 1.7.2015 08:40 olevassa viestissään korjannut sinun väärän tulkintasi. Jos et sitä ymmärtänyt, niin kysy sitä suoraan häneltä itseltään. Miksi minun pitäisi toimia välissä tulkkina?

        Yrität näköjään kaikin mahdollisin keinoin, lahjontaa ja kiristystä ehkä lukuunottamatta, saada edes jonkun myöntämään sinun olevan oikeassa. Turhaa työtä teet.


      • JC__

        "Miksi minun pitäisi toimia välissä tulkkina?"

        Siksi, koska kirjoitit "kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän". Eli väitit tietäväsi (ja "meidän kaikkien tietävän") tulkintani muka olevan väärän.

        Koska et sivustatarkkailija kyennyt muka väärää tulkintaani osoittamaan etkä kertomaan sitä mikä olisi ollut "oikea" tulkinta, on ilmeistä että lankesit väitteessäsi valheen syntiin.

        "Yrität...saada edes jonkun myöntämään sinun olevan oikeassa. Turhaa työtä teet."

        Eli tunnustat olevasi denialisti. Ja ethän kyennyt edes vastaamaan kysymykseeni epätodennäköisten tapahtumien toteutumisten yleisyydestä, vaan siinäkin totuuden tunnustaminen oli sinulle ylivoimaista.

        Olisit vain pysynyt nimimerkkisi mukaisena hiljaisena "keskustelijana", niin olisit säästänyt itseäsi. Nyt ainakin tiedät, miltä tuntuu joutua tilille kirjoittamistaan älyttömyyksistä ja joutua tunnustamaan virheensä - mutta parempi toki sekin kuin elää loputtomassa valheessa.

        Totuus ei anna armoa valheen puolustajille.


      • JC__ kirjoitti:

        "Kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän..."

        Vai väärä tulkinta. Kysehän oli siitä, että tieteenharrastaja kirjoitti arvotuksi lottoriviksi hyväksyttävän minkä tahansa rivin. Tulkitsin tämän siten, että tieteenharrastajan mielestä arvottu lottorivi on mikä tahansa rivi.

        Kerropa nyt sivustatarkkailija, kuinka minun olisi pitänyt tieteenharrastajan lause tulkita? Kerro nyt kaikille oma "oikea" tulkintasi.

        Uskooko sivustatarkkailija vielä puolimutkan valheisiin siitä, että epätodennäköinen tapahtuma toteutuu aina? Vai joko kelpaa opettamani ja Wikipedian mukainen tosiasia siitä, että epätodennäköiset tapahtumat ovat harvinaisia?

        "Uskooko sivustatarkkailija vielä puolimutkan valheisiin siitä, että epätodennäköinen tapahtuma toteutuu aina? Vai joko kelpaa opettamani ja Wikipedian mukainen tosiasia siitä, että epätodennäköiset tapahtumat ovat harvinaisia?"

        Ei sivustatarkkailijan tarvitse eikä tietenkään pidä uskoa minun valheisiini. Onneksi en ole sellaisia esittänyt.

        Toki yksilöidyn, tietyn epätodennäköisen tapahtuman toteutuminen voi olla hyvinkin harvinaista - sitähän kukaan ei ole kiistänytkään,

        Mutta tottakai yksi satunnaiskokeen epätodennäköisimmistä tapahtumista, eli alkeistapahtumista toteutuu aina. Missäs viipyy multinilkki sinun matemaattinen todistuksesi siitä, että yksi satunnaiskokeen alkeistapahtumista ei aina toteudu satunnaiskoe suoritettaessa?

        Ja kuten sivustatarkkailija toteaa, sinähän multinilkki olet tosiaan yrittänyt käyttää lähes kaikkia mahdollisia kieroiluja valheidesi ja matematiikan vastaisten väitteidesi tukemiseksi.

        Olet multinikki antanut todella loisvat esimerkkejä siitä miten läpimätä moraali voi kieroilevalla kreationistilla olla. Jatka samaan malliin niin saadaan kieroilusi pysymään esillä kaikkien sivullisten nähtävillä.


      • JC__ kirjoitti:

        "Miksi minun pitäisi toimia välissä tulkkina?"

        Siksi, koska kirjoitit "kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän". Eli väitit tietäväsi (ja "meidän kaikkien tietävän") tulkintani muka olevan väärän.

        Koska et sivustatarkkailija kyennyt muka väärää tulkintaani osoittamaan etkä kertomaan sitä mikä olisi ollut "oikea" tulkinta, on ilmeistä että lankesit väitteessäsi valheen syntiin.

        "Yrität...saada edes jonkun myöntämään sinun olevan oikeassa. Turhaa työtä teet."

        Eli tunnustat olevasi denialisti. Ja ethän kyennyt edes vastaamaan kysymykseeni epätodennäköisten tapahtumien toteutumisten yleisyydestä, vaan siinäkin totuuden tunnustaminen oli sinulle ylivoimaista.

        Olisit vain pysynyt nimimerkkisi mukaisena hiljaisena "keskustelijana", niin olisit säästänyt itseäsi. Nyt ainakin tiedät, miltä tuntuu joutua tilille kirjoittamistaan älyttömyyksistä ja joutua tunnustamaan virheensä - mutta parempi toki sekin kuin elää loputtomassa valheessa.

        Totuus ei anna armoa valheen puolustajille.

        "Siksi, koska kirjoitit "kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän". Eli väitit tietäväsi (ja "meidän kaikkien tietävän") tulkintani muka olevan väärän."

        No mutta multinilkki. Sinuthan on todistettu jo lukemattomia kertoja olevan väärässä niin Enqvistin esimerkkiä koskevan väitteesi kuin monen muunkin väitteesi suhteen.

        Miksi jatkat valehtelua jumalasi nimeen, sekä rehellisten keskustelijoiden kuten sivustatarkkailijan säälittävää ja perusteetonta syyttämistä?


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        "Vahvistetun oikean rivin tai Enqvistin "juuri tuon jonon" toteutuneen sisällön saamisen todennäköisyys ennen koetta oli häviävän pieni, kuten selvästi sanoin."

        Olet tieteenharrastaja kertonut, että "vahvistetuksi oikeaksi riviksi hyväksytään mikä tahansa rivi". Eli mikä tahansa rivi on sinun "oikean rivisi", eli tunnustamasi toteutuneen tapahtuman ("oikea rivi") sisältö.

        Vai haluatko tieteenharrastaja nyt yrittää uudestaan ja kertoa, mitä riviä tarkoitat? Sitäkö, joka tulee tulokseksi? - ei, se on vain jokin rivi. Yhtä yksittäistä riviä? - ei, vain jokin rivi. Sattunutta riviä? - ei, jokin rivi taas. Juuri sitä riviä, joka tulee tulokseksi? - ei, sekin on vain jokin rivi, ketkuilevin sanoin esitettynä.

        Jotain muuta kuin jokin rivi arvottu rivi voi olla vain silloin, kun sattumalla on mahdollisuus valita jotain muuta. Eli vähimmillään jo siinä tilanteessa, kun edes yksi lottorivi lototaan, eli esitetään tiettynä tapahtumana. Silloin sattumalla on mahdollisuus osua tuohon yhteen tiettyyn riviin, todennäköisyydellä 1/15380937.

        Etkö siis jo viimein onneton tajua, että ne 7 numeroa, jotka viikoittain hyväksytään lottoriviksi voivat olla mitkä tahansa 7 numeroa väliltä 1..39? Eikä ole minkäänlaista väliä sillä, mitkä 7 ne niistä ovat - siksi mikään satunnainen rivi ei voi olla "oikea".

        Tätä tarkoittaa, kun tunnustat arvotun lottorivin olevan mikä tahansa rivi.

        Aivan samoin E:n "juuri tuoksi jonoksi" hyväksyttiin mikä tahansa jonoista. Siten "juuri tuon jonon" sisältö oli jokin jono, mikä tahansa jono.

        Kummassakaan tapauksessa ei toteutunut mitään epätodennäköistä tapahtumaa, vaan varma tapahtuma. Enqvist itsekin lopulta myönsi toisen vastaavan satunnaiskokeen yhteydessä, että tulos on "välttämättä jokin tulos" - siis että se ei voinut mitään muuta olla, koska sattumalla ei mitään muuta ollut valittavanaan.

        Miksi sinä tieteenharrastaja vain jatkat tätä narrin roolisi esittämistä? Siksikö, että puolimutka niin tahtoo? Olenhan jo monin esimerkein osoittanut, että puolimutka on denialistinen moraaliton ketku, ideologioidensa tahdoton sätkynukke. puolimutka on lyöty.

        Jatkat vain kirjoittamani vääristelyä:

        "Eli mikä tahansa rivi on sinun "oikean rivisi", eli tunnustamasi toteutuneen tapahtuman ("oikea rivi") sisältö.

        Oikeaksi riviksi arvonnan valvojat hyväksyvät eli vahvistavat lottokoneen antaman rivin, jonka täsmällisen sisällön toteutumisen todennäköisyys on ennen arvontaa yksi noin 15 miljoonasta. Kyseessä ei siis ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" kyseisen viikon oikea lottorivi.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Miksi minun pitäisi toimia välissä tulkkina?"

        Siksi, koska kirjoitit "kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän". Eli väitit tietäväsi (ja "meidän kaikkien tietävän") tulkintani muka olevan väärän.

        Koska et sivustatarkkailija kyennyt muka väärää tulkintaani osoittamaan etkä kertomaan sitä mikä olisi ollut "oikea" tulkinta, on ilmeistä että lankesit väitteessäsi valheen syntiin.

        "Yrität...saada edes jonkun myöntämään sinun olevan oikeassa. Turhaa työtä teet."

        Eli tunnustat olevasi denialisti. Ja ethän kyennyt edes vastaamaan kysymykseeni epätodennäköisten tapahtumien toteutumisten yleisyydestä, vaan siinäkin totuuden tunnustaminen oli sinulle ylivoimaista.

        Olisit vain pysynyt nimimerkkisi mukaisena hiljaisena "keskustelijana", niin olisit säästänyt itseäsi. Nyt ainakin tiedät, miltä tuntuu joutua tilille kirjoittamistaan älyttömyyksistä ja joutua tunnustamaan virheensä - mutta parempi toki sekin kuin elää loputtomassa valheessa.

        Totuus ei anna armoa valheen puolustajille.

        "Siksi, koska kirjoitit "kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän". Eli väitit tietäväsi (ja "meidän kaikkien tietävän") tulkintani muka olevan väärän."

        Tieteenharrastaja korjasi itse virheellisen tulkintasi. Olit tulkinnut hänen tekstiään väärin kuten kirjoitin ja olin siis oikeassa.

        "Nyt ainakin tiedät, miltä tuntuu joutua tilille kirjoittamistaan älyttömyyksistä ja joutua tunnustamaan virheensä - mutta parempi toki sekin kuin elää loputtomassa valheessa. "

        Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä? Olit väärässä ja sen tunnustaminen näyttää olevan sinulle ylivoimaista.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Jatkat vain kirjoittamani vääristelyä:

        "Eli mikä tahansa rivi on sinun "oikean rivisi", eli tunnustamasi toteutuneen tapahtuman ("oikea rivi") sisältö.

        Oikeaksi riviksi arvonnan valvojat hyväksyvät eli vahvistavat lottokoneen antaman rivin, jonka täsmällisen sisällön toteutumisen todennäköisyys on ennen arvontaa yksi noin 15 miljoonasta. Kyseessä ei siis ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" kyseisen viikon oikea lottorivi.

        "Kyseessä ei siis ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" kyseisen viikon oikea lottorivi."

        Siis kirjoittamasi mukaan lottoriviksi hyväksytään mikä tahansa rivi, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" lottorivi.

        Eikö sinusta tieteenharrastaja tunnu pahalta joutua kirjoittamaan tuollaista?

        "...valvojat hyväksyvät eli vahvistavat lottokoneen antaman rivin, jonka täsmällisen sisällön..."

        Olet jo tunnustanut, mikä tahansa rivi. Se on täsmällinen (ja merkitykseltään ainoa mahdollinen) sisältö riville, joksi hyväksytään joka ainoa rivi.

        "...toteutumisen todennäköisyys on ennen arvontaa yksi noin 15 miljoonasta."

        Ei vaan 1. Ennen arvontaa pätee:

        P(arvonnassa hyväksytty rivi) = P(mikä tahansa rivi) = P(arvotuksi tulevat 7 numeroa) = 1.


      • tieteenharrastaja
        JC__ kirjoitti:

        "Kyseessä ei siis ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" kyseisen viikon oikea lottorivi."

        Siis kirjoittamasi mukaan lottoriviksi hyväksytään mikä tahansa rivi, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" lottorivi.

        Eikö sinusta tieteenharrastaja tunnu pahalta joutua kirjoittamaan tuollaista?

        "...valvojat hyväksyvät eli vahvistavat lottokoneen antaman rivin, jonka täsmällisen sisällön..."

        Olet jo tunnustanut, mikä tahansa rivi. Se on täsmällinen (ja merkitykseltään ainoa mahdollinen) sisältö riville, joksi hyväksytään joka ainoa rivi.

        "...toteutumisen todennäköisyys on ennen arvontaa yksi noin 15 miljoonasta."

        Ei vaan 1. Ennen arvontaa pätee:

        P(arvonnassa hyväksytty rivi) = P(mikä tahansa rivi) = P(arvotuksi tulevat 7 numeroa) = 1.

        Jankutuksesi kiertää toivotonta kehää, jossa kierrät ihan yksin.


      • JC__
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        "Siksi, koska kirjoitit "kyllä me kaikki tiedämme JC:n tulkinnan sinun mielipiteestäsi olevan väärän". Eli väitit tietäväsi (ja "meidän kaikkien tietävän") tulkintani muka olevan väärän."

        Tieteenharrastaja korjasi itse virheellisen tulkintasi. Olit tulkinnut hänen tekstiään väärin kuten kirjoitin ja olin siis oikeassa.

        "Nyt ainakin tiedät, miltä tuntuu joutua tilille kirjoittamistaan älyttömyyksistä ja joutua tunnustamaan virheensä - mutta parempi toki sekin kuin elää loputtomassa valheessa. "

        Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä? Olit väärässä ja sen tunnustaminen näyttää olevan sinulle ylivoimaista.

        "Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä?"

        Kyllä. tieteenharrastajan ongelma on siinä, että hän ensin myöntää lottokoneen arpoman rivin olevan mikä tahansa rivi, mutta heti perään väittääkin sen olevan "juuri tuo" rivi. Ne ovat kaksi aivan erilaista satunnaiskokeen tulosta, aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutua. Niiden välillä tieteenharrastajan mielipiteen muodostus tapahtuu sitten ilmeisen vaihtelevasti, vailla tieteenharrastajan tietoista kontrollia.

        Tässä mielessä tiedän tieteenharrastajan mielipiteen paremmin kuin hän itse. En vieläkään haluaisi uskoa tieteenharrastajan olevan puolimutkan tapainen moraaliton ketku.

        Sinulle sivustatarkkailija minulla ei ole enää paljoa sanottavaa. Itsenäistä ajattelukykyä sinulla ei juurikaan ole, vaan uskot sokeasti auktoriteeteiksi ottamiesi ihmisten sanoihin. Sinulla ei ole kykyä erottaa ketkä puhuvat totta ja ketkä valehtelevat.


      • JC__ kirjoitti:

        "Kyseessä ei siis ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" kyseisen viikon oikea lottorivi."

        Siis kirjoittamasi mukaan lottoriviksi hyväksytään mikä tahansa rivi, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole "mikä tahansa rivi", vaan "juuri tuo" lottorivi.

        Eikö sinusta tieteenharrastaja tunnu pahalta joutua kirjoittamaan tuollaista?

        "...valvojat hyväksyvät eli vahvistavat lottokoneen antaman rivin, jonka täsmällisen sisällön..."

        Olet jo tunnustanut, mikä tahansa rivi. Se on täsmällinen (ja merkitykseltään ainoa mahdollinen) sisältö riville, joksi hyväksytään joka ainoa rivi.

        "...toteutumisen todennäköisyys on ennen arvontaa yksi noin 15 miljoonasta."

        Ei vaan 1. Ennen arvontaa pätee:

        P(arvonnassa hyväksytty rivi) = P(mikä tahansa rivi) = P(arvotuksi tulevat 7 numeroa) = 1.

        "P(arvonnassa hyväksytty rivi) = P(mikä tahansa rivi) = P(arvotuksi tulevat 7 numeroa) = 1."

        Hih hih. Huvittavia multinilkki nämä sinun typeryksen näennäismatemaattiset sönkötykset.

        Sinut on JC jo todistettu väärässä olevaksi lukemattomilla tavoin. Kuten aukottomasti matemaattisesti tässä avauksessani: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13675735

        Joten miksi vaivaudut esittelemään typeryyttäsi ja kieroilujasi? Toisaalta onhan siinä se hyvä puoli että teet itsesi ja kreationismin naurunalaiseksi.


      • JC__ kirjoitti:

        "Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä?"

        Kyllä. tieteenharrastajan ongelma on siinä, että hän ensin myöntää lottokoneen arpoman rivin olevan mikä tahansa rivi, mutta heti perään väittääkin sen olevan "juuri tuo" rivi. Ne ovat kaksi aivan erilaista satunnaiskokeen tulosta, aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutua. Niiden välillä tieteenharrastajan mielipiteen muodostus tapahtuu sitten ilmeisen vaihtelevasti, vailla tieteenharrastajan tietoista kontrollia.

        Tässä mielessä tiedän tieteenharrastajan mielipiteen paremmin kuin hän itse. En vieläkään haluaisi uskoa tieteenharrastajan olevan puolimutkan tapainen moraaliton ketku.

        Sinulle sivustatarkkailija minulla ei ole enää paljoa sanottavaa. Itsenäistä ajattelukykyä sinulla ei juurikaan ole, vaan uskot sokeasti auktoriteeteiksi ottamiesi ihmisten sanoihin. Sinulla ei ole kykyä erottaa ketkä puhuvat totta ja ketkä valehtelevat.

        " Sinulla ei ole kykyä erottaa ketkä puhuvat totta ja ketkä valehtelevat."

        Voi multinilkki kun se on lapsellisen helppoa kenen tahansa nähdä omin silmin kuinka sinä multinikki jäät toistuvasti kiinni lapsellisista valheistasi.

        Sinut on JC jo todistettu väärässä olevaksi lukemattomilla tavoin. Kuten aukottomasti ja matemaattisesti tässä avauksessani: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13675735

        Joten miksi vaivaudut esittelemään typeryyttäsi ja kieroilujasi? Toisaalta onhan siinä se hyvä puoli että teet itsesi ja kreationismin naurunalaiseksi.


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Jankutuksesi kiertää toivotonta kehää, jossa kierrät ihan yksin.

        Sinähän tässä olet toivottomassa kehässä kun välillä tunnustat totuuden, jotta taas heti voisit sen kieltää. En voi kylliksi korostaa sitä kuinka vaikeaa on keskustella loputtomasti edestakaisin soutavan ja huopaavan vastapuolen kanssa.

        Vaivojani säästelemättä olen yrittänyt erityisesti sinua tieteenharrastaja auttaa - palkkiokseni olen saamut solvauksia, nimittelyitä ja syytöksiä. Sain kuitenkin muutaman evon myöntymään totuudelle ja löin puolimutkan valheineen. Jos siis et apuani huoli voin aivan hyvillä mielin lopettaa tähän.

        Lopetan kuitenkin tietäen, että kukaan ei voi pakoilla totuutta loputtomiin, et sinäkään tieteenharrastaja.


      • JC__ kirjoitti:

        Sinähän tässä olet toivottomassa kehässä kun välillä tunnustat totuuden, jotta taas heti voisit sen kieltää. En voi kylliksi korostaa sitä kuinka vaikeaa on keskustella loputtomasti edestakaisin soutavan ja huopaavan vastapuolen kanssa.

        Vaivojani säästelemättä olen yrittänyt erityisesti sinua tieteenharrastaja auttaa - palkkiokseni olen saamut solvauksia, nimittelyitä ja syytöksiä. Sain kuitenkin muutaman evon myöntymään totuudelle ja löin puolimutkan valheineen. Jos siis et apuani huoli voin aivan hyvillä mielin lopettaa tähän.

        Lopetan kuitenkin tietäen, että kukaan ei voi pakoilla totuutta loputtomiin, et sinäkään tieteenharrastaja.

        "Sain kuitenkin muutaman evon myöntymään totuudelle ja löin puolimutkan valheineen."

        No voi multinilkki, kun et oo kreationistisena shakkilaudalle paskivana puluna todistanut kumpaakaan asiaa: Että olisit lyönyt minut tai että olisin valehdellut todennäköisyyttä koskevissani väitteissä.

        Sinut sen sijaan multinilkki on jo todistettu väärässä olevaksi lukemattomilla tavoin. Kuten aukottomasti ja matemaattisesti tässä avauksessani: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13675735

        Joten miksi vaivaudut esittelemään typeryyttäsi ja kieroilujasi? Toisaalta onhan siinä se hyvä puoli että teet itsesi ja kreationismin naurunalaiseksi.


      • sivustatarkkailija
        JC__ kirjoitti:

        "Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä?"

        Kyllä. tieteenharrastajan ongelma on siinä, että hän ensin myöntää lottokoneen arpoman rivin olevan mikä tahansa rivi, mutta heti perään väittääkin sen olevan "juuri tuo" rivi. Ne ovat kaksi aivan erilaista satunnaiskokeen tulosta, aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutua. Niiden välillä tieteenharrastajan mielipiteen muodostus tapahtuu sitten ilmeisen vaihtelevasti, vailla tieteenharrastajan tietoista kontrollia.

        Tässä mielessä tiedän tieteenharrastajan mielipiteen paremmin kuin hän itse. En vieläkään haluaisi uskoa tieteenharrastajan olevan puolimutkan tapainen moraaliton ketku.

        Sinulle sivustatarkkailija minulla ei ole enää paljoa sanottavaa. Itsenäistä ajattelukykyä sinulla ei juurikaan ole, vaan uskot sokeasti auktoriteeteiksi ottamiesi ihmisten sanoihin. Sinulla ei ole kykyä erottaa ketkä puhuvat totta ja ketkä valehtelevat.

        ""Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä?"

        Kyllä. "

        Niinpä niin.


      • tieteenharrastaja
        sivustatarkkailija kirjoitti:

        ""Väitätkö JC tietäväsi tieteenharrastajaa paremmin hänen mielipiteensä?"

        Kyllä. "

        Niinpä niin.

        "Niinpä niin." Eikä ylllätä.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        "Niinpä niin." Eikä ylllätä.

        Multinylkyttäjä-JC koettaa nylkyttää viimeiseen asti. Melkein sääliksi kävisi ellei JC olis niin ketku kieroilija ja paatunut valehtelija.


      • hih-hih-hih
        JC__ kirjoitti:

        Sinähän tässä olet toivottomassa kehässä kun välillä tunnustat totuuden, jotta taas heti voisit sen kieltää. En voi kylliksi korostaa sitä kuinka vaikeaa on keskustella loputtomasti edestakaisin soutavan ja huopaavan vastapuolen kanssa.

        Vaivojani säästelemättä olen yrittänyt erityisesti sinua tieteenharrastaja auttaa - palkkiokseni olen saamut solvauksia, nimittelyitä ja syytöksiä. Sain kuitenkin muutaman evon myöntymään totuudelle ja löin puolimutkan valheineen. Jos siis et apuani huoli voin aivan hyvillä mielin lopettaa tähän.

        Lopetan kuitenkin tietäen, että kukaan ei voi pakoilla totuutta loputtomiin, et sinäkään tieteenharrastaja.

        "Sain kuitenkin muutaman evon myöntymään totuudelle ja löin puolimutkan valheineen."
        PUAAAAAAAHHHAHHHHAAAAAAAAAA!!!!
        Kenet muka? Eihän kukaan ole erehtynyt kvasia lukuunottamatta uskomaan höperöintejäsi:D
        Espanjassa kuulivat JC:n matematiikasta:
        https://www.youtube.com/watch?v=DrHkLv2414o


      • hih-hih-hih kirjoitti:

        "Sain kuitenkin muutaman evon myöntymään totuudelle ja löin puolimutkan valheineen."
        PUAAAAAAAHHHAHHHHAAAAAAAAAA!!!!
        Kenet muka? Eihän kukaan ole erehtynyt kvasia lukuunottamatta uskomaan höperöintejäsi:D
        Espanjassa kuulivat JC:n matematiikasta:
        https://www.youtube.com/watch?v=DrHkLv2414o

        No toden totta. Videolla Barcelonan yliopiston matematiikan osaston kuulevat JC:n ja kvasin kreationistisesta todennäköisyystulkinnasta ja käytännön satunnaiskokeesta subjektiivisine luonteineen. Hih hih.


      • Maukino
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Etkä kovapäisyytesi takia ymmärrä, että koska P(jokin rivi) = 1, jokin lottorivi tulee tulokseksi aina. Siksi joka ainoa kerta 7 numeroa saadaan arvotuksi, viikoittain."

        Älä lässytä multinilkki. Eihän kukaan oo kiistänytkään etteikö 7 numeroa saada arvotuksi viikoittain. Kai ymmärrät JC että P(Ω) = 1.

        Mutta mikäs onkaan tapahtumasi "jokin rivi" formaalisti joukkona esitettynä. Olethan itse tuonut esille sen, että tapahtumille täytyy nimetä soutuisat tapaukset. Nimeähän nyt meille tapahtumas suotuisat tapaukset ja esitä ne joukkona niinkuin todennäköisyysteoriassa tehdään.

        Täytyykö minun taas multinilkki opettaa sinulle, että sigma-algebran alkiot ovat tapahtumia, jotka esitetään formaalisti joukkoina?

        "Vaan kovapäisyytesi takia yhä kuvittelet, että lottokoneen pyöritys tuottaa "oikean rivin" todennäköisyydellä 1/15380937"

        Eihän kukaan (kvasia ja nikkejäsi lukuuunottamatta) kuvittele kreationisten todennäköisyystulkintojesi mukaisesti lottokoneen tuottavan "oikean rivin". Sen sijaan me tiedämme, että lottokone tuottaa lottokierroksen oikean rivin, joka on yksi 15380937 mahdollisesta rivistä, joista kunkin todennäköisyys sattua tulokseksi on 1/15380937.

        Et kai multinilkki höperöi, että mahdollisten rivien joukossa olisi yksi tai useampi rivi, jonka todennäköisyys sattua tulokseksi on 1?

        " - vaikka tuollainen tapahtuma harvinaisuutensa takia toteutuisi nykyisellä Loton arvontatiheydellä vain noin joka kolmassadastuhannes vuosi."

        Kyllä todennäköisyyden aksioomienkin mukaan symmetrisessä satunnaiskokeessa se suoritettaessa, aina yksi tulosvaihtoehdoista, joista kunkin todennäköisyys on 1/N, sattuu tulokseksi. Eikä tulos voi olla mikään muu kuin rivi, jolla on todennäköisyys 1/15380937.

        "Kumman meistä kahdesta luulet nyt menevän rauhallisin mielin yöpuulle - puolimutkan vaiko minun?"

        Minä voin kertoa että minä menen. Ensinnäkään en oo esittänyt ainoatakaan matematiikan vastaista valhetta - toisin kuin JC. Ja enkä varsinkaan oo valehdellut jumalani nimeen toisin kuin JC.

        Niin ja lisäksi menen nukkumaan huvittuneena luettuani JC:n poskettomia typeröintejä.

        Mutta nukkumaan menen erityisesti tyytyväisenä, koska olen taas saanut JC:n esittelemään kreationistin moraalittomuutta ja typeryyttä usean kommentin verran.

        Kiitos JC!

        Montako kertaa pitää suorittaa 2^100 todari, että sen todennäköisyys, että YKSI tuollainen tulee(esim 100 klaavaa) olisi 50%?
        1-(1/2^100)^x = 0,5
        x = log (1/2^100)/log 0.5
        x = 100
        Sata kertaa toistetaan sadan kolikon heitto, ja todari on 50% että yksi niistä tuottaa esim. pelkkää klaavaa.... Hämmästyittekö?


      • Maukino

        ÖÖ, sori toisinpäin x = log(0,5)/log(1/2^100) = 1/100
        Eli se toteutuu heiton juurena, 1/100 osassaan? Mitä se käytännössä tarkoittaa?
        Se on toteutunut ennen ensimmäistäkään yritystä?


      • Maukino

        ÖÖ, se laskettiin väärin, tuo ylläolevanhan tarkoittaa päinvastoin, että milllä todarilla ei tule ainuttakaan tuollaista riviä. Eli jotta saataisiin se, millä todarilla tulee vähintään yksi, jos heitetään kymmenesti kruunaa ja klaavaa?
        1- ((2^10-1)/2^10)^n = 0.5
        n*(log(1-1/2^10)) = log 0.5
        n = 709,4360829 kertaa täytyy heittää, että todennäköisesti saisi kerran 10 rivin verran samaa, tai tietyn rivin, jossa variaatioita ei saa vaihtaa?
        100:n kanssa ei edes riitä laskimeni tarkuuss...


      • Maukino
        Maukino kirjoitti:

        ÖÖ, se laskettiin väärin, tuo ylläolevanhan tarkoittaa päinvastoin, että milllä todarilla ei tule ainuttakaan tuollaista riviä. Eli jotta saataisiin se, millä todarilla tulee vähintään yksi, jos heitetään kymmenesti kruunaa ja klaavaa?
        1- ((2^10-1)/2^10)^n = 0.5
        n*(log(1-1/2^10)) = log 0.5
        n = 709,4360829 kertaa täytyy heittää, että todennäköisesti saisi kerran 10 rivin verran samaa, tai tietyn rivin, jossa variaatioita ei saa vaihtaa?
        100:n kanssa ei edes riitä laskimeni tarkuuss...

        30 kruunan ja klaavan kanssa, se, että vähintään kerran onnistuu, on heittotapauksia 744 518 990,6 tarkistakaapa! Luultavasti tarkempi laskin laskee ihan eri tuloksen? Veikkaisin, että lukemia olisi 2^100:ssa 21 numeroa enemmän, kuin tossa 30 tapauksessa?


    • kvasi2

      Nyt kun meillä on kaksi punaista, yksi sininen ja yksi vihreä pallo, niin todennäköisyys, että nostamme punaisen pallon on 2/4 = 1/2, todennäköisyys, että nostamme sinisen pallon on 1/4 ja todennäköisyys, että nostamme vihreän pallon on 1/4.

      Lisäksi kun tiedämme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu todennäköisyydellä 1/4 ja tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2, niin voimme tehdä seuraavan ennusteen.

      Toistamalla koetta 1000 kertaa nostamme todennäköisesti noin 500 kertaa punaisen pallon ja noin 250 kertaa sinisen pallon ja noin 250 kertaa vihreän pallon.
      Nostamme useammin punaisen pallon, koska punaisilla palloilla on suurempi todennäköisyys tulla nostetuksi kuin sinisellä pallolla ja vihreällä pallolla (koska punaisia palloja on enemmän).

      • "Nyt kun meillä on kaksi punaista, yksi sininen ja yksi vihreä pallo, ..."

        (Ja paljon muuta triviaalia lässytystä).

        Niin? Entä sitten.

        "Lisäksi kun tiedämme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu todennäköisyydellä 1/4 ja tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2, niin voimme tehdä seuraavan ennusteen."

        Tuon ko. lauseen perusteella tiedämme että lässytit lauseen, jonka voi tulkita yhdellä kuin useammalla tavalla. Etkö osaa multinilkki-JC:n tavoin ilmaista asioita yksikäsitteisesti?

        Sinun tarkoittamasi tavalla tulkittu kysymys on sama kuin kysyisi: "Minkä värinen on pallo, jonka väri punainen?" Niin nerokasta kvasi - tai oikeammin nikkisi mukasesti kvasinerokasta.

        Et määritellyt kvasi yksiselitteisellä tavalla sitä tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä kysyit. Jos tarkoitit kysyä, että: "Mikä on todennäköisyys sille että tapahtuma K, jonka todennäköisyys toteutua on P(K) = 1/4 toteutuu", niin mikähän pointti typerällä avauksellasi on?

        Arvelisin, että juuri tuon tolloutesi esittely. Toki voi olla niin, että sinulle kvasi on ollut valtava oivallus se, että tapahtuma K, jonka todennäköisyydeksi määrittelet P(K)= 1/2 tapahtuu todennäkösyydellä 1/2!

        Ja sitten haluat oivalluksestasi riemastuneena jakaa tämän neronleimauksesi kanssamme. Hih hih.


      • puolimutkateisti kirjoitti:

        "Nyt kun meillä on kaksi punaista, yksi sininen ja yksi vihreä pallo, ..."

        (Ja paljon muuta triviaalia lässytystä).

        Niin? Entä sitten.

        "Lisäksi kun tiedämme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu todennäköisyydellä 1/4 ja tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2, niin voimme tehdä seuraavan ennusteen."

        Tuon ko. lauseen perusteella tiedämme että lässytit lauseen, jonka voi tulkita yhdellä kuin useammalla tavalla. Etkö osaa multinilkki-JC:n tavoin ilmaista asioita yksikäsitteisesti?

        Sinun tarkoittamasi tavalla tulkittu kysymys on sama kuin kysyisi: "Minkä värinen on pallo, jonka väri punainen?" Niin nerokasta kvasi - tai oikeammin nikkisi mukasesti kvasinerokasta.

        Et määritellyt kvasi yksiselitteisellä tavalla sitä tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä kysyit. Jos tarkoitit kysyä, että: "Mikä on todennäköisyys sille että tapahtuma K, jonka todennäköisyys toteutua on P(K) = 1/4 toteutuu", niin mikähän pointti typerällä avauksellasi on?

        Arvelisin, että juuri tuon tolloutesi esittely. Toki voi olla niin, että sinulle kvasi on ollut valtava oivallus se, että tapahtuma K, jonka todennäköisyydeksi määrittelet P(K)= 1/2 tapahtuu todennäkösyydellä 1/2!

        Ja sitten haluat oivalluksestasi riemastuneena jakaa tämän neronleimauksesi kanssamme. Hih hih.

        Oi ironiaa. Kirjoitin: " Etkö osaa multinilkki-JC:n tavoin ilmaista asioita yksikäsitteisesti?"

        Jotta ei jää kenellekään epäselväksi mitä tarkoitin, niin tarkoitin tietenkin yksiselitteisesti ilmaistuna, että: " Etkö osaa ilmaista asioita yksikäsitteisesti, kuten ei osaa palstan kieroin ketku multinilkki-JC:kään?"


      • Assiantuntijja
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Nyt kun meillä on kaksi punaista, yksi sininen ja yksi vihreä pallo, ..."

        (Ja paljon muuta triviaalia lässytystä).

        Niin? Entä sitten.

        "Lisäksi kun tiedämme, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu todennäköisyydellä 1/4 ja tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2, niin voimme tehdä seuraavan ennusteen."

        Tuon ko. lauseen perusteella tiedämme että lässytit lauseen, jonka voi tulkita yhdellä kuin useammalla tavalla. Etkö osaa multinilkki-JC:n tavoin ilmaista asioita yksikäsitteisesti?

        Sinun tarkoittamasi tavalla tulkittu kysymys on sama kuin kysyisi: "Minkä värinen on pallo, jonka väri punainen?" Niin nerokasta kvasi - tai oikeammin nikkisi mukasesti kvasinerokasta.

        Et määritellyt kvasi yksiselitteisellä tavalla sitä tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä kysyit. Jos tarkoitit kysyä, että: "Mikä on todennäköisyys sille että tapahtuma K, jonka todennäköisyys toteutua on P(K) = 1/4 toteutuu", niin mikähän pointti typerällä avauksellasi on?

        Arvelisin, että juuri tuon tolloutesi esittely. Toki voi olla niin, että sinulle kvasi on ollut valtava oivallus se, että tapahtuma K, jonka todennäköisyydeksi määrittelet P(K)= 1/2 tapahtuu todennäkösyydellä 1/2!

        Ja sitten haluat oivalluksestasi riemastuneena jakaa tämän neronleimauksesi kanssamme. Hih hih.

        Ehkä kvasi2 on ensimmäinen kreationisti, joka on ymmärtänyt, että satunnaiskokeessa toteutuu muitakin tapahtumia kuin otosavaruus S todennäköisyydellä P(S) = 1? Tuon kreationistille sinänsä riemukkaan ja merkittävän oivalluksen kvasi2 halusi jakaa kanssamme?


      • tieteenharrastaja

        Rätinkisi on sinänsä ihan oikea:

        "Nyt kun meillä on kaksi punaista, yksi sininen ja yksi vihreä pallo, niin todennäköisyys, että nostamme punaisen pallon on 2/4 = 1/2, todennäköisyys, että nostamme sinisen pallon on 1/4 ja todennäköisyys, että nostamme vihreän pallon on 1/4."

        Et vain suostu näkemään, että kuvaamassasi pallojoukossa voi määritellä muitakin tapauksia (värillinen pallo, valkoinen ykköspallo,,), joilla on nuo samat todennäköisyydet.


      • tieteenharrastaja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Rätinkisi on sinänsä ihan oikea:

        "Nyt kun meillä on kaksi punaista, yksi sininen ja yksi vihreä pallo, niin todennäköisyys, että nostamme punaisen pallon on 2/4 = 1/2, todennäköisyys, että nostamme sinisen pallon on 1/4 ja todennäköisyys, että nostamme vihreän pallon on 1/4."

        Et vain suostu näkemään, että kuvaamassasi pallojoukossa voi määritellä muitakin tapauksia (värillinen pallo, valkoinen ykköspallo,,), joilla on nuo samat todennäköisyydet.

        Joudun korjaamaan vastaustani, koska muistin kahden pallon olevan valkoisia eikä punaisia. Oikeastaan kvasi voisit harjoitustyönä tehdä tuon - vain suluissa olevaa tekstiäni tarvitsee korjata.


      • tieteenharrastaja

        Aluksihan tavoittelit todennäköisyyden 1/2 ja 1/4 tapahtumia, täsmentämättä niitä mitenkään. Et huomannut, että niitä on tulosjoukossa useita erilaisia. Kun nyt siirryit pohtimaan eriväristen pallojen saannin todennäköisyyksiä, olet ilmeisesti siellä, minne aluksi pyrit. Taivastelemasi todennäköisyys 1 on kadonnut tuolle matkalle.


      • Assiantuntijja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Aluksihan tavoittelit todennäköisyyden 1/2 ja 1/4 tapahtumia, täsmentämättä niitä mitenkään. Et huomannut, että niitä on tulosjoukossa useita erilaisia. Kun nyt siirryit pohtimaan eriväristen pallojen saannin todennäköisyyksiä, olet ilmeisesti siellä, minne aluksi pyrit. Taivastelemasi todennäköisyys 1 on kadonnut tuolle matkalle.

        Juuri noinhan siinä kävi. Kvasi huomasi hölmöytensä ja niin alkoi se kuuluisa kreationistinen maalitolppien siirtäminen ...

        Hyvin on JC oppipoikaansa kouluttanut ketkuilun epäjaloon taitoon.


    • totuusontuollajossain

      Jos toistaa nostamisen lukemattomia kertoja voi tulos olla sama tai muuttua hyvin monesti. Eiköhän kaikki ole sattumien summaa loppujen lopuksi. Vaikka esittäisi kuinka hienoja laskelmia niin varmaa selitystä maailman synnylle ei ole olemassa, eikä ehkä tule koskaan, olemme niin vähäpätöisen pieni osa kaikkeutta.

    • JC__

      "Huomasit kai ... että et määritellyt yksikäsitteisesti tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä kysyit."

      Nostan vielä tämän "assiantuntijan" yrityksen esiin, koska siinä tavallaan kuullaan totuus kuin lapsen suusta ikään.

      Määrittelikö E esimerkissään "yksikäsitteisesti tapahtumaa", jolle todennäköisyyden antoi? Jälkikäteinen "juuri tuo jono" ei taida olla kovin "rehti ja yksiselitteinen" ilmaus sattuneelle jollekin jonolle, toteutuneelle tapahtumalle?

      "Matematiikassa on tapana esittää kysymykset rehdisti ja yksiselitteisesti."

      Mikä oli E:n esimerkin väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100 toteutunut tapahtuma ja mikä oli sen suotuisa tapaus?

      "Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi." -Etälukio - pitkä matematiikka

      Kuka ja missä vaiheessa kertoi tavoittelevansa sattunutta alkeistapausta, ylöskirjattua jonoa?

      • Minäpä torppaan sinun kieroilusi JC assiantuntijan puolesta heti alkuunsa.

        "Nostan vielä tämän "assiantuntijan" yrityksen esiin, koska siinä tavallaan kuullaan totuus kuin lapsen suusta ikään."

        Nostat esille vain ja ainoastaan omaa typeryyttäsi multinilkki.

        "Määrittelikö E esimerkissään "yksikäsitteisesti tapahtumaa", jolle todennäköisyyden antoi?"

        Ei tarvinnut koska hän kertoi todennäköisyyden symmetrisille alkeistapahtumille, joista yksi väistämättä tapahtuu kun satunnaiskoe suoritetaan.


        "Jälkikäteinen "juuri tuo jono" ei taida olla kovin "rehti ja yksiselitteinen" ilmaus sattuneelle jollekin jonolle, toteutuneelle tapahtumalle?"

        Millä tavoin jälkikäteinen? Väitätkö ettei yksi mahdollisista tulosvaihtoehdoista (kolikkojonoista) satu tulokseksi ja tule ohjeen mukaisesti ylöskirjatuksi? Kun koe on suoritettu on paperilla ylöskirjattuna yksi tulosvaihtoehdoista. Ja juuri siihen tulosvaihtoehtoon, joka sattuu tulokseksi ja tulee ylöskirjatuksi Enqvist viittaa ilmaisulla "juuri tuo". Tiedän kyllä että sinulla multinilkki on vaikeuksia ymmärtää ja kirjoittaa suomen kieltä, mutta kyllä tämä vuosia jatkunut typeryytesi on jo enemmän kuin naurettavaa, jopa tragikoominen alkaa olemaan liian lievä adjektiivi kuvaan esittämäsi ymmärtämättömyyden syvyyttä ja laajuutta.

        Onko multinilkki Enqvistin kokeessa muka yksi tai useampi tulosvaihtoehto, jonka todennäköisyys ei oo 1/2^100 kuten matematiikka määrittää. Matematiikan mukaan kaikkien tulosvaihtoehtojen todennäköisyys on sama 1/2^100. Joten mikä tahansa jono tulee ylöskirjattua niin sen sattumisen todennäköisyys on 1/2^100 eli triljoonasosan triljoonasosa niinkuin Enqvist ilmoittaa.

        ""Matematiikassa on tapana esittää kysymykset rehdisti ja yksiselitteisesti."

        Mikä oli E:n esimerkin väitetyllä todennäköisyydellä 1/2^100 toteutunut tapahtuma ja mikä oli sen suotuisa tapaus?"

        Se on yksi alkeistapahtumista eli {ω}⊂ Ω ja ω ∈ Ω. Alkeistapahtumille ei tarvitse tietenkään suotuisia tapauksia määritellä, koska kukin tulosvaihtoehto on alkeistapahtuma yksialkoisena joukkona eli yksiönä. Formaalisti:

        Otosavaruus: Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, N = 2^100

        Alkeistapahtumat: {ωi}⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1 ∀ i = 1, 2, …, N

        Symmetristen alkeistapahtumien todennäköisyys: P({ωi}) = 1/2^100 ∀ i = 1, 2, …, N, N = 2^100


        "Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi." -Etälukio - pitkä matematiikka

        Kreationistiseen tapaan multinilkkimme "unohtaa" "vahingossa" liittää mukaan lainaisluohintansa lähteen. Tässäpä se: http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

        Ja mitähän multinilkki kuvittelee todistavansa lapsellisella lainauksellaan.

        Enqvistin kokeessahan ei tavoitella mitään. Koe vain määritellään ja määritelmän perusteella on selvää, että kyse on symmetrisestä satunnaiskokeesta, jossa on 2^100 tulosvaihtoehto, jolloin tulokseksi sattuvan tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua on 1/2^100, mihin todennäköisyyteen Enqvist viittaa.


        "Kuka ja missä vaiheessa kertoi tavoittelevansa sattunutta alkeistapausta, ylöskirjattua jonoa?"

        Ei kukaan tollo. Ei Enqvist, ei kukaan matematiikka ymmärtävä eikä kukaan kokeen mahdollinen suorittaja. Ei koetta ole tarkoitus eikä tarvetta edes oikeasti suorittaa. Sen ainoa tavoite on osoittaa, etteivät kreationistit ymmärrä todennäköisyyttä. Ja sen sinä multinilkki olet enemmän kuin tragikoomisella tavalla osottanut kieroilemalla ja valehtelemalla vuosikauden matematiikan vastaisten väittämiesi tueksi.

        Etkä edes tollo itse tajua sitä, jokainen kommenttisi tekee kreationismin ja kreationistit naurunalaiseksi kauttasi.


    • JC__

      "...että satunnaiskokeessa tulosvaihtoehdon sattuminen tulokseksi on yksi ko. satunnaiskokeen alkeistapahtumista?"

      Ja vielä tämä puolimutkan vale ansaitsee sivullisten suojaamiseksi tulla korjatuksi. Tämähän on se kieroilu, jolla puolimutka yrittää todistella äärimmäisen epätodennäköisen tapahtuman muka toteutuvan aina.

      Tulosvaihtoehdon sattuminen toteuttaa "alkeistapahtuman" vain silloin, kun se on suotuisa tapaus kyseiselle tapahtumalle - ei tietenkään aina kuten puolimutka höperehtii.

      "Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi." -Etälukio - pitkä matematiikka

      Jos ei tavoitella yhtäkään alkeistapausta erityisesti, yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle".

      Tämä oli tilanne E:n esimerkissä - siksi (alkeis)tapahtumaa todennäköisyydellä 1/2^100 ei siinä voinut toteutua. Se oli mahdotonta.

      Eiköhän tämä nyt ole kaikille selvää.

      • ""...että satunnaiskokeessa tulosvaihtoehdon sattuminen tulokseksi on yksi ko. satunnaiskokeen alkeistapahtumista?"

        Ja vielä tämä puolimutkan vale ansaitsee sivullisten suojaamiseksi tulla korjatuksi."

        Hih hih. Jospas osoittaisit matemaattisesti esittämäni matemaattisen väitteen valheeksi?

        Nythän on niin, että tällä palstalla näitä sinun matematiikan vastaisia valheitasi ei usko kvasia lukuunottamatta kukaan, mikä lienee kvasimatemaatikko kvasille varsin noloa ... hih hih.

        "Tämähän on se kieroilu, jolla puolimutka yrittää todistella äärimmäisen epätodennäköisen tapahtuman muka toteutuvan aina."

        Eikö sinusta ole yhtään säälittävää multinilkki, että kykenet enää hokemaan vanhoja ja kulahtaneita matematiikan vastaisia valheitasi?

        "Tulosvaihtoehdon sattuminen toteuttaa "alkeistapahtuman" vain silloin, kun se on suotuisa tapaus kyseiselle tapahtumalle - ei tietenkään aina kuten puolimutka höperehtii."

        Hih hih. Et siis vieläkään ymmärrä mikä alkeistapahtuma on vaikka olen yrittänyt takoa sitä sinulle päähän siitä lähtien kun liityin mukaan paljastamaan typeryytesi ja kieroilusi. Myös tässä keskustelussa olen ystävällisesti opettanut sinua ja tarjonnut sinulle linkin yliopiston luentomateriaaleihin joista voit perusteet opiskella.

        ""Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi." -Etälukio - pitkä matematiikka

        Jos ei tavoitella yhtäkään alkeistapausta erityisesti, yksikään alkeistapaus ei ole suotuisa tapaus millekään "alkeistapahtumalle"."

        Voi JC kun tuo sinun lainaislouhintasi ja siihen liittyvä väitteesi on niin lapsellisen kökkö.

        Kun ne alkeistapaukset ovat tulosvaihtoja, jotka ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia, niin ei alkeistapahtumille tarvitse määritellä suotuisia tapauksia. Erityiseti kun suotuiset tapaukset ovat tulosvaihtoehtoja eli formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia.


        "Tämä oli tilanne E:n esimerkissä - siksi (alkeis)tapahtumaa todennäköisyydellä 1/2^100 ei siinä voinut toteutua. Se oli mahdotonta."

        Sinun tulisi nyt oikeasti matemaattisesti todistaa todennäköisyyden perusteisiin kuuluva fakta siitä, että satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot ovat formaalisti yksiöinä alkeistapahtumia.

        Tuollaisista lapsellisista lainauslouhinnista aivopiereskellyt sössötykset todistavat ainoastaan typeryydestäsi ja kieroiluistasi.

        "Eiköhän tämä nyt ole kaikille selvää."

        Typeryytesi ja väärässä olosi on ollut selvää ensimmäisestä kommentista lähtien.


    • Kenkvist

      Olkoon meillä valtakunnansali jonne on kokoontunut 10 Kreationistia, 8 nuorenmaan kreationistia ja pari multinilkki kreationistia

      Henkilö kysyy umpimähkään kaikilta yhden ja saman todennäköisyys-kysymyksen.

      Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, että kreationisti vastaa väärin?

      Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, että kreationisti vastaa oikein?

      Vastaukset joko murtolukuina tai prosentteina.

      • kjäh_kjäh

        Nuorenmaan kretuista 100% ei ymmärrä kysymystä ja noin 50% heistä alkaa selittämään että tärkeämpää kuin todennäköisyys, on kysymys missä vietät iäisyytesi ja otatko pelastuksen vastaan blaa blaa. Roikkuvat hihassa pihalle asti tyrkyttäen vartiotornia. Lopulta pitää potkaista.
        Kahdesta multinilkistä kumpikaan ei ymmärrä kysymystä, joten heistäkään 100% ei vaan tajua. Siitä huolimatta kumpikin alkaa selittää, että kysymys on esitetty väärin, harhauttavalla tavalla, koska sen tarkoituksena on väittää että Jumala ei ole olemassa. Sitten ke esittävät oman versionsa kysymyksestä ja vastaavat siihen täysin matematiikan vastaisella tavalla ja hihkuvat olleensa koko ajan oikeassa, jopa ennen kuin kysymystä esitettiin.


      • Assiantuntijja
        kjäh_kjäh kirjoitti:

        Nuorenmaan kretuista 100% ei ymmärrä kysymystä ja noin 50% heistä alkaa selittämään että tärkeämpää kuin todennäköisyys, on kysymys missä vietät iäisyytesi ja otatko pelastuksen vastaan blaa blaa. Roikkuvat hihassa pihalle asti tyrkyttäen vartiotornia. Lopulta pitää potkaista.
        Kahdesta multinilkistä kumpikaan ei ymmärrä kysymystä, joten heistäkään 100% ei vaan tajua. Siitä huolimatta kumpikin alkaa selittää, että kysymys on esitetty väärin, harhauttavalla tavalla, koska sen tarkoituksena on väittää että Jumala ei ole olemassa. Sitten ke esittävät oman versionsa kysymyksestä ja vastaavat siihen täysin matematiikan vastaisella tavalla ja hihkuvat olleensa koko ajan oikeassa, jopa ennen kuin kysymystä esitettiin.

        Loistava vastaus. Ja mikä huvittavinta, tuo on nimimerkin JC__ kohdalla täysin totta :)


    • oodi_perseelle

      Suomi24:sen HTFC?! -osasto

    • oodi_vaginalle

      Paskon todennäköisyyskulhoon 3 isoa pökälettä. Millä todennäköisyydellä työnnät kätesi paskaan ratkoessasi pallon värin todennäköisyyttä?

    • kvasi2

      Meillä on siis astia, jossa 2 punaista palloa, yksi sininen pallo ja yksi vihreä pallo.

      Ennenkuin nostamme pallon olemme epätietoisia siitä mikä nostettava pallo tulee olemaan. Todennäköisyys kuvaa tiedon epävarmuutta.

      Kuitenkin todennäköisyydellä 1 nostettava pallo tulee olemaan jokin palloista.
      Todennäköisyydellä 1/2 nostettava pallo tulee olemaan punainen; punaisen pallon osuminen on siis epävarmaa.

      Todennäköisyydellä 1/4 nostettava pallo tulee olemaan sininen; osuminen vielä epävarmempaa, samoin on laita vihreän pallon kohdalla.

      Todennäköisemmin pallo siis tulee olemaan punainen kuin sininen ja todennäköisemmin punainen kuin vihreä.

      Todennäköisyys 1 tarkoittaa varmuutta.

      Kun pallo on nostettu, ei mitään epävarmuutta enää ole, joten todennäköisyys on 1.

      • Kvasi taas lässytti listan triviaaleja faktoja, tietenkin kvasin kaltaiselle tollolle merkittävä saavutus.

        "Kun pallo on nostettu, ei mitään epävarmuutta enää ole, joten todennäköisyys on 1."

        Väärin meni. Todennäköisyysteoriassa todennäköisyys 1 tarkoittaa varmaa tapahtumaa, joka TULEE toteutumaan kun koe suoritetaan. Jo toteutuneen tapahtuman kohdalla todennäköisyyttä 1 ajatellaan vain laskennallisesti esimerkiksi silloin kun tarkastellaan joukkoa tapahtumia, joiden todennäköisyydet riippuvat siitä, onko jokin toinen tapahtuma jo tapahtunut.

        Jos nostat sinisen (S) pallon niin varmaa on se, että tapahtuma {S} ei tule enää toteutumaan ellei sinistä palloa palauteta takaisin koriin.

        Kerroppas kvasi, että kun kaikki pallot ovat korissa ja nostetaan yksi pallo satunnaisesti, niin onko millään yksittäisellä pallolla muuta todennäköisyyttä kuin 1/4 tulla nostetuksi.

        Ja kuten tullaan näkemään kvasiltakaan ei löydy rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä vastata tähän kysymykseeni oikein. Kvasi on JC:n lailla epärehellinen ja kiero kreationisti, joka karttaa totuutta silloin kun se osoittaa hänen olevan väärässä.


    • Lopettakaa-jo

      Heitän noppaa kerran. Silmäluvuksi tuli 5. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta.
      Nyt merkkaan paperille luvun 5 ja omassa mielessäni toivon sen sattuvan. Heitän noppaa toisen kerran. Silmäluvuksi sattui 3. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta. Kuten myös veikkaamani vitosen todennäköisyys on 1/6.
      Mitä epäselvää tässä lopulta on, niin että jonkun pitää satojen tai jopa tuhansien viestien verran vängätä muuta?

      • vedätys

        "Heitän noppaa kerran. Silmäluvuksi tuli 5. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta."

        Koska sait silmäluvuksi 5, niin eihän silloin tarvitse vetää mukaan todennäköisyyttä yksi kuudesta. Se on aivan turhaa.


      • Assiantuntijja
        vedätys kirjoitti:

        "Heitän noppaa kerran. Silmäluvuksi tuli 5. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta."

        Koska sait silmäluvuksi 5, niin eihän silloin tarvitse vetää mukaan todennäköisyyttä yksi kuudesta. Se on aivan turhaa.

        Oli turhaa tai ei. Silti pitää paikkansa että sattuneen tuloksen eli tässä tapauksessa silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Eli toteutui tapahtuma jonka todennäköisyys on 1/6


      • vedätys
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Oli turhaa tai ei. Silti pitää paikkansa että sattuneen tuloksen eli tässä tapauksessa silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Eli toteutui tapahtuma jonka todennäköisyys on 1/6

        Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita. Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?


      • kvasi2

        Itse asiassahan ei ole mitään epäselvää, mutta aiheesta on hauska kirjoitella.
        Esittämäsi logiikka ei toimi esim. lottoarvonnassa. Logiikkasi antaa liian pessimistisen todennäköisyyden lottovoitolle.
        Lottoarvonnassa lottovoittoon riittää yhden hyvin epätodennäköisen tapahtuman tapahtuminen. Esittämälläsi logiikalla vaadittaisiin kahden yhtä epätodennäköisen tapahtumisen tapahtuminen (lottokoneen arpoma rivi ja lottoajan lottorivi). Esittämäsi logiikka on siis virheellinen.


      • tieteenahrrastaja
        vedätys kirjoitti:

        Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita. Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?

        Niin, ja niitä tarkastellaan ennen tapahtumaa (a-priori), jolloin mahdollisuuksia on tässä tapauksessa kuusi. Tapahtuman jälkeen niistä on valikoitunut yksi, jonka ennakkotodennäköisyys ei ole siitä tietenkään miksikään muuttunut.


      • tieteenharrastaja

        Yhden epäselvyyden olisit voinut itse välttää:

        "Mitä epäselvää tässä lopulta on, niin että jonkun pitää satojen tai jopa tuhansien viestien verran vängätä muuta?"

        Saamasi viitosen todennäköisyys oli yksi kuudesta ennen heittoa (a-priori). Heiton jälkeen (a-posteriori) ei enää ole niin.


      • vedätys
        tieteenahrrastaja kirjoitti:

        Niin, ja niitä tarkastellaan ennen tapahtumaa (a-priori), jolloin mahdollisuuksia on tässä tapauksessa kuusi. Tapahtuman jälkeen niistä on valikoitunut yksi, jonka ennakkotodennäköisyys ei ole siitä tietenkään miksikään muuttunut.

        Nythän ei ole kysymyksessä todennäköisyys ennen tapahtumaa, vaan meillä on lopputulos, jota tarkastellaan. Sitä ei enää tarvitse tarkastella ennen heittoa eikä heiton jälkeisillä todennäköisyyksillä. Lopputulos 5 on yksiselitteinen lopputulos, joka pitäisi kelvata sinullekin, ilman jänkkäilyä todennäköisyyksistä. Meniköhän jo viimein jakeluun? Epäilen!


      • aikamatkustaja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Yhden epäselvyyden olisit voinut itse välttää:

        "Mitä epäselvää tässä lopulta on, niin että jonkun pitää satojen tai jopa tuhansien viestien verran vängätä muuta?"

        Saamasi viitosen todennäköisyys oli yksi kuudesta ennen heittoa (a-priori). Heiton jälkeen (a-posteriori) ei enää ole niin.

        On tyhmää määritellä jo saadulle viitoselle todennäköisyyttä ennen heittoa, yksi kuudesta, koska eihän mitään muuta numeroa voi tulla kuin viitonen.


      • tieteenharrastaja
        vedätys kirjoitti:

        Nythän ei ole kysymyksessä todennäköisyys ennen tapahtumaa, vaan meillä on lopputulos, jota tarkastellaan. Sitä ei enää tarvitse tarkastella ennen heittoa eikä heiton jälkeisillä todennäköisyyksillä. Lopputulos 5 on yksiselitteinen lopputulos, joka pitäisi kelvata sinullekin, ilman jänkkäilyä todennäköisyyksistä. Meniköhän jo viimein jakeluun? Epäilen!

        Kun luet viestini kunnolla, niin huomaat, etten sanonut tästä tapauksesta mitään muuta kuin, että se eroaa ennakkotodennäköisyydestä;

        "Lopputulos 5 on yksiselitteinen lopputulos, joka pitäisi kelvata sinullekin, ilman jänkkäilyä todennäköisyyksistä."

        Jotkut sanovat, että toteutuneen satunaistapahtuman tuloksen todennäköisyys on 1, toiset taas, että todennäköisyyden käsite ei ole sille lainkaan mielekäs.

        Silti on olemassa monivaiheisia satunnaistapahtumia (vaikkapa herra E:n kolikonheittojono), jonka tulosvaihtoehtojen ennakkotodennäköisyydet muuttuvat prosessin aikana (ehdollinen todennäköisyys), mutta eivät triviaalisti kuten nopan (tai kolikon) kertaheitossa.


      • vedätys kirjoitti:

        Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita. Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?

        "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita."

        Ei tapahtumilla ole useita lopputuloksia. Satunnaiskokeella se suoritettaessa on vain yksi tulos, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Sattuneen tuloksen perusteella toteutuu yksi satunnaiskokeen alkeistapahtumista, sekä kaikki muut tapahtumat, jonka alkiona sattunut tulosvaihtoehto on.

        "Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?"

        Kyseisellä suorituskerralla, jossa tulokseksi sattuu silmäluku 5, se on tulos, mutta se ei muuta minkään tulosvaihtoehdon todennäköisyyttä eikä myöskään sitä että tuloksen 5 sattumisen todennäköisyys on 1/6.

        Miksi lässytät multinikki?


      • aikamatkustaja kirjoitti:

        On tyhmää määritellä jo saadulle viitoselle todennäköisyyttä ennen heittoa, yksi kuudesta, koska eihän mitään muuta numeroa voi tulla kuin viitonen.

        "On tyhmää määritellä jo saadulle viitoselle todennäköisyyttä ennen heittoa, yksi kuudesta, koska eihän mitään muuta numeroa voi tulla kuin viitonen."

        Se on oma ongelmasi multinikki, jos pidät matemaattisia tosiasioita tyhminä. Heitähän tollo uudestaan ja katso voiko tulla mitään muuta silmälukua kuin viisi.

        Minkään tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys missään satunnaiskokeessa ei voi olla 1 eli varma tapahtuma, joten turhaan lässytät jo sattuneen tuloksen merkityksestä tai "tyhmyydestä" todennäköisyyksille.


      • tieteenharrastaja
        aikamatkustaja kirjoitti:

        On tyhmää määritellä jo saadulle viitoselle todennäköisyyttä ennen heittoa, yksi kuudesta, koska eihän mitään muuta numeroa voi tulla kuin viitonen.

        Sehän määritellään ennenkuin tulos on saatu, joko tosiajassa tai kuvittelemalla tilanne ennen heittoa. Olisi kovin kummallista, jos ennakkotilanne muuttuisi takakäteen tuloksen tultua. Todennäköisyyksiä on siis kaksi erilaista tai sitten jo saadulla tuloksella ei ole todennäköisyyttä lainkaan.

        Vaikka vitonen saatiinkin, niin ennen heittoa oli mahdollista saada viisi muutakin silmälukua.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Itse asiassahan ei ole mitään epäselvää, mutta aiheesta on hauska kirjoitella.
        Esittämäsi logiikka ei toimi esim. lottoarvonnassa. Logiikkasi antaa liian pessimistisen todennäköisyyden lottovoitolle.
        Lottoarvonnassa lottovoittoon riittää yhden hyvin epätodennäköisen tapahtuman tapahtuminen. Esittämälläsi logiikalla vaadittaisiin kahden yhtä epätodennäköisen tapahtumisen tapahtuminen (lottokoneen arpoma rivi ja lottoajan lottorivi). Esittämäsi logiikka on siis virheellinen.

        "Itse asiassahan ei ole mitään epäselvää, mutta aiheesta on hauska kirjoitella."

        Jaa kyllähän varsinkin sinulla kvasi on kirjoitustesi perusteella paljonkin epäselvää ja aivan triviaalienkin asioiden kohdalla.

        Kvasi: "Lottoarvonnassa lottovoittoon riittää yhden hyvin epätodennäköisen tapahtuman tapahtuminen. Esittämälläsi logiikalla vaadittaisiin kahden yhtä epätodennäköisen tapahtumisen tapahtuminen (lottokoneen arpoma rivi ja lottoajan lottorivi). Esittämäsi logiikka on siis virheellinen."

        Voi jeesus kvasi. Miten sinä voit olla noin typerä? Eihän nimimerkin, jolle vastasit kirjoittamissa toteamuksissa ollut mitään väärää logiikkaa, joka millään tavilla antaisi väärän todennäköisyyyden loton päävoiton voittamiselle:

        "Heitän noppaa kerran. Silmäluvuksi tuli 5. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta."

        Täysin oikein. Sattuneen silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Sama todennäköisyys pätee kunkin silmäluvun kohdalla.

        Nyt merkkaan paperille luvun 5 ja omassa mielessäni toivon sen sattuvan. Heitän noppaa toisen kerran. Silmäluvuksi sattui 3. Sen todennäköisyys on yksi kuudesta. Kuten myös veikkaamani vitosen todennäköisyys on 1/6."

        Myös sattuneen silmäluvun 3 todennäköisyys on tottakai 1/6. Samoin kuin veikatun silmäluvun 5. Ja vaikkapa silmäluvun 6, jota kukaan ei veikannut ja joka ei sattunut.

        Kerrotko meille urpo miten nuo aivan oikein esitetyt toteamukset ovat logiikaltaan virheellisiä ja miten ne muka tekevät lotossa voittamisesta liian pessimististä.

        Ja tämä oli objektiivisesti asiallinen kysymys, minua oikeasti urpo kiinnostaa miten ihmeessä päädyit pöljäilemään tuon väitteesi muka väärästä logiikasta.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        Kun luet viestini kunnolla, niin huomaat, etten sanonut tästä tapauksesta mitään muuta kuin, että se eroaa ennakkotodennäköisyydestä;

        "Lopputulos 5 on yksiselitteinen lopputulos, joka pitäisi kelvata sinullekin, ilman jänkkäilyä todennäköisyyksistä."

        Jotkut sanovat, että toteutuneen satunaistapahtuman tuloksen todennäköisyys on 1, toiset taas, että todennäköisyyden käsite ei ole sille lainkaan mielekäs.

        Silti on olemassa monivaiheisia satunnaistapahtumia (vaikkapa herra E:n kolikonheittojono), jonka tulosvaihtoehtojen ennakkotodennäköisyydet muuttuvat prosessin aikana (ehdollinen todennäköisyys), mutta eivät triviaalisti kuten nopan (tai kolikon) kertaheitossa.

        "Jotkut sanovat, että toteutuneen satunaistapahtuman tuloksen todennäköisyys on 1, toiset taas, että todennäköisyyden käsite ei ole sille lainkaan mielekäs."

        Tämä on minun kantani:

        Todennäköisyysteoria ei ota mitään kantaa jo toteutuneen tapahtuman todennäköisyyteen. Täytyy muistaa, että satunnaiskokeelta vaaditaan toistettavuus, mikä tarkoittaa sitä, että suorituskerrat eivät vaikuta satunnaiskokeen otosavaruuden sisältämien tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin.

        Eli olen sitä mieltä todennäköisyyden käsite ei ole mielekäs jo jollekin toteutuneelle tapahtumalle, koska se ei muuta kyseisen tapahtuman todennäköisyyttä kokeen tulevilla kerroilla.

        Se että todetaan jonkin satunnaiskokeen tapahtuman todennäköisyyden olevan 1 tarkoittaa sitä, että kyseinen tapahtuma TULEE tapahtumaan varmasti millä tahansa ko. kokeen suorituskerralla. Se, että kokeessa toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys ennen kokeen suoritusta on < 1, ei muuta ko. tapahtumaa varmaksi tapahtumaksi, joka toteutuu varmasti kokeen seuraaville suorituskerroilla.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        Sehän määritellään ennenkuin tulos on saatu, joko tosiajassa tai kuvittelemalla tilanne ennen heittoa. Olisi kovin kummallista, jos ennakkotilanne muuttuisi takakäteen tuloksen tultua. Todennäköisyyksiä on siis kaksi erilaista tai sitten jo saadulla tuloksella ei ole todennäköisyyttä lainkaan.

        Vaikka vitonen saatiinkin, niin ennen heittoa oli mahdollista saada viisi muutakin silmälukua.

        "Sehän määritellään ennenkuin tulos on saatu, joko tosiajassa tai kuvittelemalla tilanne ennen heittoa. Olisi kovin kummallista, jos ennakkotilanne muuttuisi takakäteen tuloksen tultua. Todennäköisyyksiä on siis kaksi erilaista tai sitten jo saadulla tuloksella ei ole todennäköisyyttä lainkaan.

        Vaikka vitonen saatiinkin, niin ennen heittoa oli mahdollista saada viisi muutakin silmälukua."

        On se mukaavaa lukea sinun tekstiäsi, jossa oikeasti loistaa järjen ja logiikan kirkas valo täällä multinilkin ja kvasin täysin järjettömien ja pahansuovasti kieroilivien tekstien keskellä :)


      • Ei-lopu-millään
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Yhden epäselvyyden olisit voinut itse välttää:

        "Mitä epäselvää tässä lopulta on, niin että jonkun pitää satojen tai jopa tuhansien viestien verran vängätä muuta?"

        Saamasi viitosen todennäköisyys oli yksi kuudesta ennen heittoa (a-priori). Heiton jälkeen (a-posteriori) ei enää ole niin.

        Toki näin, ja tuokin on käyty kymmeniä kertoja läpi. mutta kuten huomaatte kommenteista, sen lisäksi että matemaattinen todistus ei kelpaa, niin ei myöskään ole yksimielisyyttä täysin triviaalista ja intuitiivisesti ilmiselvältä vaikuttavasta asiasta. Pakko sanoa, että en ole koskaan törmännyt näin hämmentävään keskusteluun


      • Ei-lopu-millään kirjoitti:

        Toki näin, ja tuokin on käyty kymmeniä kertoja läpi. mutta kuten huomaatte kommenteista, sen lisäksi että matemaattinen todistus ei kelpaa, niin ei myöskään ole yksimielisyyttä täysin triviaalista ja intuitiivisesti ilmiselvältä vaikuttavasta asiasta. Pakko sanoa, että en ole koskaan törmännyt näin hämmentävään keskusteluun

        "niin ei myöskään ole yksimielisyyttä täysin triviaalista ja intuitiivisesti ilmiselvältä vaikuttavasta asiasta. Pakko sanoa, että en ole koskaan törmännyt näin hämmentävään keskusteluun"

        Kyllä matematiikassa, matemaatikkojen joukossa ja matematiikkaa ymmärtävien keskuudessa on täydellinen yksimielisyys siitä, että Enqvistin väite koskien todennäköisyyttä kolikkokokeessaan on oikein.

        Jopa JC tietää olevansa väärässä, sen näkee siitä millä tavoin hän tietoisesti kieroilee kommenteissaan.


      • tieteenharrastaja
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "niin ei myöskään ole yksimielisyyttä täysin triviaalista ja intuitiivisesti ilmiselvältä vaikuttavasta asiasta. Pakko sanoa, että en ole koskaan törmännyt näin hämmentävään keskusteluun"

        Kyllä matematiikassa, matemaatikkojen joukossa ja matematiikkaa ymmärtävien keskuudessa on täydellinen yksimielisyys siitä, että Enqvistin väite koskien todennäköisyyttä kolikkokokeessaan on oikein.

        Jopa JC tietää olevansa väärässä, sen näkee siitä millä tavoin hän tietoisesti kieroilee kommenteissaan.

        Tuohon on myös evolutionistinen selitys:

        "Jopa JC tietää olevansa väärässä, sen näkee siitä millä tavoin hän tietoisesti kieroilee kommenteissaan."

        Jos JC:n päätavoite on saada muilta huomiota, hän jatkaa jahkaamista kaikin keinoin, joilla saa vastauksia. Näin keskustelu evolutioituu elinkelpoiseen suuntaan.

        Olen reagoinut harventamalla vastauksia JC:lle, pitämällä ne lyhyinä ja suuntaamalla ne pääosin sivullisten auttamiseen hänen ilmiselvien konkreettisten valeidensa huomaamisessa. Toivottavasti tästä ei tule kaltoinkohtelusyytettä.


      • tieteenharrastaja
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Jotkut sanovat, että toteutuneen satunaistapahtuman tuloksen todennäköisyys on 1, toiset taas, että todennäköisyyden käsite ei ole sille lainkaan mielekäs."

        Tämä on minun kantani:

        Todennäköisyysteoria ei ota mitään kantaa jo toteutuneen tapahtuman todennäköisyyteen. Täytyy muistaa, että satunnaiskokeelta vaaditaan toistettavuus, mikä tarkoittaa sitä, että suorituskerrat eivät vaikuta satunnaiskokeen otosavaruuden sisältämien tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin.

        Eli olen sitä mieltä todennäköisyyden käsite ei ole mielekäs jo jollekin toteutuneelle tapahtumalle, koska se ei muuta kyseisen tapahtuman todennäköisyyttä kokeen tulevilla kerroilla.

        Se että todetaan jonkin satunnaiskokeen tapahtuman todennäköisyyden olevan 1 tarkoittaa sitä, että kyseinen tapahtuma TULEE tapahtumaan varmasti millä tahansa ko. kokeen suorituskerralla. Se, että kokeessa toteutuu tapahtuma, jonka todennäköisyys ennen kokeen suoritusta on < 1, ei muuta ko. tapahtumaa varmaksi tapahtumaksi, joka toteutuu varmasti kokeen seuraaville suorituskerroilla.

        Ottaisitko vielä kantaa Enqvistin jonosisällön tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin heiton n (n = 1..100) jälkeen. Minusta tuossa ilmenevät (ehdolliset) esi- ja jälkitodennäköisyydet tavalla, jonka ääriarvo (vain yksi heitto, n=1) on esimerkiksi kruuna 1 ja klaava 0.

        Myönnän toki, että olen kunnolla opiskellut vain insinöörimatematiikaa ja pelkästään harrastanut sitä oikeaa.


      • matematiikkaa
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita."

        Ei tapahtumilla ole useita lopputuloksia. Satunnaiskokeella se suoritettaessa on vain yksi tulos, yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Sattuneen tuloksen perusteella toteutuu yksi satunnaiskokeen alkeistapahtumista, sekä kaikki muut tapahtumat, jonka alkiona sattunut tulosvaihtoehto on.

        "Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?"

        Kyseisellä suorituskerralla, jossa tulokseksi sattuu silmäluku 5, se on tulos, mutta se ei muuta minkään tulosvaihtoehdon todennäköisyyttä eikä myöskään sitä että tuloksen 5 sattumisen todennäköisyys on 1/6.

        Miksi lässytät multinikki?

        Todennäköisyyden käsite
        Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita, mutta tulosta ei voi ennustaa. Näitä tapahtumia nimitetään satunnaiskokeiksi. Satunaiskokeen mahdollisia tuloksia kutsutaan alkeistapauksiksi. Esimerkiksi tavallista kuusitahkoista noppaa heitettäessä alkeistapauksina ovat silmäluvut yhdestä kuuteen.

        http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html


      • tieteenharrastaja
        vedätys kirjoitti:

        Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita. Jos lopputulos on 5, niin kuin tässä, niin ei voi olla muita lopputuloksia, vai onko ehdotuksia?

        Joko olet tietämätön tai ketkuilet. Siinä tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia voi olla useita erilaisia, joista satunnaisesti valikoituu tai on valikoitunut yksi.


      • odotellaan
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ottaisitko vielä kantaa Enqvistin jonosisällön tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin heiton n (n = 1..100) jälkeen. Minusta tuossa ilmenevät (ehdolliset) esi- ja jälkitodennäköisyydet tavalla, jonka ääriarvo (vain yksi heitto, n=1) on esimerkiksi kruuna 1 ja klaava 0.

        Myönnän toki, että olen kunnolla opiskellut vain insinöörimatematiikaa ja pelkästään harrastanut sitä oikeaa.

        Eiköhän ensin odoteta, että Enqvist ensin heittää ja esittää tuon jonon.


      • tieteenharrastaja
        odotellaan kirjoitti:

        Eiköhän ensin odoteta, että Enqvist ensin heittää ja esittää tuon jonon.

        Kysymäni asia voidaan tietää muutenkin.


      • paraskin
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Joko olet tietämätön tai ketkuilet. Siinä tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia voi olla useita erilaisia, joista satunnaisesti valikoituu tai on valikoitunut yksi.

        Itse olet tietämätön, kun et kykene tekemään eroa ennen tapahtumaa olevan todennäköisyyden ja lopputuloksen, jossa ei enää tarvitse pähkäillä todennäköisyyksillä. Onko Enqvistin pilailumielessä tekemä todennäköisyys sekoittanut pääsi noinkin perusteellisesti?


      • Assiantuntijja
        matematiikkaa kirjoitti:

        Todennäköisyyden käsite
        Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita, mutta tulosta ei voi ennustaa. Näitä tapahtumia nimitetään satunnaiskokeiksi. Satunaiskokeen mahdollisia tuloksia kutsutaan alkeistapauksiksi. Esimerkiksi tavallista kuusitahkoista noppaa heitettäessä alkeistapauksina ovat silmäluvut yhdestä kuuteen.

        http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

        "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan tapahtumia, joissa lopputuloksia on useita, mutta tulosta ei voi ennustaa. Näitä tapahtumia nimitetään satunnaiskokeiksi. Satunaiskokeen mahdollisia tuloksia kutsutaan alkeistapauksiksi. Esimerkiksi tavallista kuusitahkoista noppaa heitettäessä alkeistapauksina ovat silmäluvut yhdestä kuuteen."

        Et tainnut ymmärtää ymmärtää, että tässä määritelmässä sanalla 'tapahtuma' ei tarkoitetaa tapahtumaa, joka on otosavaruuden osajoukko. Parempi sana olisi ollut vaikka 'satunnaisilmiö'.

        Tästä Puolimutkateistin tähän keskusteluun antamasta linkistä http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf, löytyy erittäin hyvät määritelmät kaikille käsitteille, joita tässä keskustelussa on käytetty.


      • tieteenharrastaja
        paraskin kirjoitti:

        Itse olet tietämätön, kun et kykene tekemään eroa ennen tapahtumaa olevan todennäköisyyden ja lopputuloksen, jossa ei enää tarvitse pähkäillä todennäköisyyksillä. Onko Enqvistin pilailumielessä tekemä todennäköisyys sekoittanut pääsi noinkin perusteellisesti?

        Kysyin puolimutkalta enkä sinulta.

        Vastausyrityksesi osoittaa, ettet ymmärtänyt kysymystä.


      • JC__
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Oli turhaa tai ei. Silti pitää paikkansa että sattuneen tuloksen eli tässä tapauksessa silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Eli toteutui tapahtuma jonka todennäköisyys on 1/6

        "Silti pitää paikkansa että sattuneen tuloksen eli tässä tapauksessa silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Eli toteutui tapahtuma jonka todennäköisyys on 1/6."

        Täyttä roskaa. Sattunut silmäluku 5 ei ollut tapahtuman (5) suotuisa tapaus, kun sitä ei sellaiseksi nimetty ja ko.:ssa satunnaiskokeessa sellaisena tulokseksi tavoiteltu. Siksi tapahtuma (5) ei voinut toteutua.

        Tapahtuman (silmäluku 5) todennäköisyys on tietysti 1/6, mutta kun tuollaista tapahtumaa ei ollut lainkaan olemassa.

        Tapahtuman ("Sattunut tulos") todennäköisyys on 1 missä tahansa satunnaiskokeessa - eikä mitään muuta.

        Mikä ihme tässä voi assiantuntijalle olla niin ylivoimaista ymmärtää?


      • JC__
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Tuohon on myös evolutionistinen selitys:

        "Jopa JC tietää olevansa väärässä, sen näkee siitä millä tavoin hän tietoisesti kieroilee kommenteissaan."

        Jos JC:n päätavoite on saada muilta huomiota, hän jatkaa jahkaamista kaikin keinoin, joilla saa vastauksia. Näin keskustelu evolutioituu elinkelpoiseen suuntaan.

        Olen reagoinut harventamalla vastauksia JC:lle, pitämällä ne lyhyinä ja suuntaamalla ne pääosin sivullisten auttamiseen hänen ilmiselvien konkreettisten valeidensa huomaamisessa. Toivottavasti tästä ei tule kaltoinkohtelusyytettä.

        "Olen reagoinut harventamalla vastauksia JC:lle, pitämällä ne lyhyinä ja suuntaamalla ne pääosin sivullisten auttamiseen hänen ilmiselvien konkreettisten valeidensa huomaamisessa."

        Minä en valehtele. Olen itse harventanut vastauksiani puolimutkalle, koska epäilen hänen rasittuvan jo liiaksi. Mutta sinua tieteenharrastaja haluaisin auttaa, kun kuitenkin olet uskova ihminen jonka ei tulisi elää valheessa. Etkö ole huolissasi sielusi tilasta?

        "Näin keskustelu evolutioituu elinkelpoiseen suuntaan."

        Olen kertonut jo kauan sitten, mihin tämä keskustelu tulee johtamaan: totuuden voittoon ja valhetta puolustaneiden täydelliseen tappioon. Itse asiassa totuus on jo voittanut, enää on kyse vain siitä, että totuus tulee kaikille vastaansanomattomaksi.

        Nimimerkeille Heh! ja illuminatus näin kävi jo kauan sitten, he katkeroituivat ja joutuivat jättämään palstan. Myös moloch ja bwm luopuivat jo aikoja sitten tästä keskustelusta ja ovat hekin jättäneet palstan.

        Joka ainoa evo, joka jatkaa valheen puolustusta tulee kokemaan saman kohtalon. Ja mitä kauemmin valheessa eloa jatkaa, sitä enemmän itseään vahingoittaa.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        "Olen reagoinut harventamalla vastauksia JC:lle, pitämällä ne lyhyinä ja suuntaamalla ne pääosin sivullisten auttamiseen hänen ilmiselvien konkreettisten valeidensa huomaamisessa."

        Minä en valehtele. Olen itse harventanut vastauksiani puolimutkalle, koska epäilen hänen rasittuvan jo liiaksi. Mutta sinua tieteenharrastaja haluaisin auttaa, kun kuitenkin olet uskova ihminen jonka ei tulisi elää valheessa. Etkö ole huolissasi sielusi tilasta?

        "Näin keskustelu evolutioituu elinkelpoiseen suuntaan."

        Olen kertonut jo kauan sitten, mihin tämä keskustelu tulee johtamaan: totuuden voittoon ja valhetta puolustaneiden täydelliseen tappioon. Itse asiassa totuus on jo voittanut, enää on kyse vain siitä, että totuus tulee kaikille vastaansanomattomaksi.

        Nimimerkeille Heh! ja illuminatus näin kävi jo kauan sitten, he katkeroituivat ja joutuivat jättämään palstan. Myös moloch ja bwm luopuivat jo aikoja sitten tästä keskustelusta ja ovat hekin jättäneet palstan.

        Joka ainoa evo, joka jatkaa valheen puolustusta tulee kokemaan saman kohtalon. Ja mitä kauemmin valheessa eloa jatkaa, sitä enemmän itseään vahingoittaa.

        "Olen itse harventanut vastauksiani puolimutkalle, koska epäilen hänen rasittuvan jo liiaksi."

        Meille sivullisille on kuitenkin selvää, että et vastaile hänelle, koska ketkuilusi eivät häneen tehoa ja hän kykenee todistamaan kaikki sinun väärät väitteesi vääriksi matematiikkaa käyttäen. Lisäksi hän on esittänyt sinulle lukuisia kysymyksiä joihin jätät vastaamatta tai kiemurtelet vastauksissa, koska ne kysymykset armottomasti paljastavat väärässä olosi.

        "Itse asiassa totuus on jo voittanut, enää on kyse vain siitä, että totuus tulee kaikille vastaansanomattomaksi."

        Niin kysymys on todellakin enää siitä kiinni että sinä ja kvasi2 ryhdytte rehellisiksi, lopetatte valehtelun ja myönnätte olleenne väärässä.


      • Assiantuntijja
        JC__ kirjoitti:

        "Silti pitää paikkansa että sattuneen tuloksen eli tässä tapauksessa silmäluvun 5 todennäköisyys on 1/6. Eli toteutui tapahtuma jonka todennäköisyys on 1/6."

        Täyttä roskaa. Sattunut silmäluku 5 ei ollut tapahtuman (5) suotuisa tapaus, kun sitä ei sellaiseksi nimetty ja ko.:ssa satunnaiskokeessa sellaisena tulokseksi tavoiteltu. Siksi tapahtuma (5) ei voinut toteutua.

        Tapahtuman (silmäluku 5) todennäköisyys on tietysti 1/6, mutta kun tuollaista tapahtumaa ei ollut lainkaan olemassa.

        Tapahtuman ("Sattunut tulos") todennäköisyys on 1 missä tahansa satunnaiskokeessa - eikä mitään muuta.

        Mikä ihme tässä voi assiantuntijalle olla niin ylivoimaista ymmärtää?

        "Täyttä roskaa. Sattunut silmäluku 5 ei ollut tapahtuman (5) suotuisa tapaus, kun sitä ei sellaiseksi nimetty ja ko.:ssa satunnaiskokeessa sellaisena tulokseksi tavoiteltu. Siksi tapahtuma (5) ei voinut toteutua."

        Ei alkeistapahtumille eikä millekään muillekaan tapahtumille tarvitse etukäteen suotuisia tapauksia nimetä.

        Tottakai tapahtuma {5} toki tapahtuu silloin kun tulosvaihtoehtona oleva silmäluku 5 sattuu.

        "Tapahtuman (silmäluku 5) todennäköisyys on tietysti 1/6, mutta kun tuollaista tapahtumaa ei ollut lainkaan olemassa."

        Toki oli.

        "Tapahtuman ("Sattunut tulos") todennäköisyys on 1 missä tahansa satunnaiskokeessa - eikä mitään muuta."

        Ei ole. Koska tuohan tarkoittaisi sitä, että satunnaiskokeita ei olisi lainkaan kun sattuneen tuloksen todennäköisyys olisi aina 1 eli varma tapahtuma. Ja kyllä minun noppani ainakin toimii siten, että tulos on satunnainen ja sen todennäköisyys on 1/6.

        "Mikä ihme tässä voi assiantuntijalle olla niin ylivoimaista ymmärtää?"

        No sanotaanko suoraan, että se määrä valehtelua ja järjenvastaiset väitteesi joita esität. En voi ymmärtää, että kukaan henkisesti tasapainoinen ihminen sellaista tekisi.


      • tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ottaisitko vielä kantaa Enqvistin jonosisällön tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin heiton n (n = 1..100) jälkeen. Minusta tuossa ilmenevät (ehdolliset) esi- ja jälkitodennäköisyydet tavalla, jonka ääriarvo (vain yksi heitto, n=1) on esimerkiksi kruuna 1 ja klaava 0.

        Myönnän toki, että olen kunnolla opiskellut vain insinöörimatematiikaa ja pelkästään harrastanut sitä oikeaa.

        "Ottaisitko vielä kantaa Enqvistin jonosisällön tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin heiton n (n = 1..100) jälkeen. Minusta tuossa ilmenevät (ehdolliset) esi- ja jälkitodennäköisyydet tavalla, jonka ääriarvo (vain yksi heitto, n=1) on esimerkiksi kruuna 1 ja klaava 0.”

        Kyllähän erilaisten 100 kolikon jonojen muodostumisen todennäköisyyttä voidaan tarkastella vaikka siten, että ajatellaan, että meillä on satunnaiskoe, jonka otosavaruus on Ω = {H,T} ja suoritetaan tuo satunnaiskoe peräkkäin 100 kertaa ja merkitään kullakin kerralla sattunut tulos muistiin.

        Kuten oon muutamaan otteeseen maininnut niin toteutuneen tapahtuman todennäkösyyttä voidaan ajatella olevan 1 laskennallisesti tietyissä tilanteissa. Tässä on nyt sellainen tilanne, tosin ei kovin mielekäs.

        Merkitään kruuna H ja klaava T. Oletetaan että ollaan heitetty 5 kertaa ja tähän astinen sattunut jono on: HTTHT

        Nyt voidaan katsoo vaikka jonon J1 = HTTHTH saamisen todennäkösyys 6. heitolla

        Jonon J1 saamista voidaan tarkastella erillisinä tapahtumina, joiden tulee toteutua kokeen peräkkäisillä suorituskerroilla:

        K1 = {H}, K2 = {T}, K3 = {T}, K4 = {H}, K5 = {T}, K6 = {H}

        P(“Saadaan 6. heittokerralla jono J1, kun on jo heitetty jono HTTHT") = P(K1, K2, K3, K4, K5, K6) = P(K1) * P(K2) * P(K3) * P(K4) * P(K5) * P(K6) = 1 * 1 * 1 * 1 * 1 * 1/2 = 1/2

        Entä jonon J2 = HHTHTH saaminen 6. heittokerralla? Nyt tapahtuma K2 onkin K2 = {H}.

        P(Saadaan 6. heittokerralla jono J2, kun on jo heitetty jono HTTHT
        ") = P(K1, K2, K3, K4, K5, K6)
        = P(K1) * P(K2) * P(K3) * P(K4) * P(K5) * P(K6) = 1 * 0 * 1 * 1 * 1 * 1/2 = 0

        Tässä on tärkeää huomata, että tapahtumat K1, K2, … K6 ovat riippumattomia. Priori ja posteriori todennäköisyyksiä puolestaan sovelletaan esimerkiksi silloin kun meillä on tapahtuma B, jonka todennäköisyys riippuu siitä onko tapahtuma A jo tapahtunut vaiko ei. Eli kun tarvitaan ns. ehdollisia todennäköisyyksiä. Tapahtuman B priori-todennäköisyys on P(B) ennenkuin tiedetään onko tapahtuma A toteutunut vai ei. Tapahtuman B posteriori-todennäköisyys on P(B|A) kun tiedetään onko tapahtuma A toteutunut vai ei.

        En tiedä vastasko tämä nyt kysymykseesi, joka ei valitettavasi aivan täysin auennut minulle. Jos haluat voit avata kysymystäsi edelleen niin jatketaan.


      • tieteenharrastaja
        puolimutkateisti kirjoitti:

        "Ottaisitko vielä kantaa Enqvistin jonosisällön tulosvaihtoehtojen todennäköisyyksiin heiton n (n = 1..100) jälkeen. Minusta tuossa ilmenevät (ehdolliset) esi- ja jälkitodennäköisyydet tavalla, jonka ääriarvo (vain yksi heitto, n=1) on esimerkiksi kruuna 1 ja klaava 0.”

        Kyllähän erilaisten 100 kolikon jonojen muodostumisen todennäköisyyttä voidaan tarkastella vaikka siten, että ajatellaan, että meillä on satunnaiskoe, jonka otosavaruus on Ω = {H,T} ja suoritetaan tuo satunnaiskoe peräkkäin 100 kertaa ja merkitään kullakin kerralla sattunut tulos muistiin.

        Kuten oon muutamaan otteeseen maininnut niin toteutuneen tapahtuman todennäkösyyttä voidaan ajatella olevan 1 laskennallisesti tietyissä tilanteissa. Tässä on nyt sellainen tilanne, tosin ei kovin mielekäs.

        Merkitään kruuna H ja klaava T. Oletetaan että ollaan heitetty 5 kertaa ja tähän astinen sattunut jono on: HTTHT

        Nyt voidaan katsoo vaikka jonon J1 = HTTHTH saamisen todennäkösyys 6. heitolla

        Jonon J1 saamista voidaan tarkastella erillisinä tapahtumina, joiden tulee toteutua kokeen peräkkäisillä suorituskerroilla:

        K1 = {H}, K2 = {T}, K3 = {T}, K4 = {H}, K5 = {T}, K6 = {H}

        P(“Saadaan 6. heittokerralla jono J1, kun on jo heitetty jono HTTHT") = P(K1, K2, K3, K4, K5, K6) = P(K1) * P(K2) * P(K3) * P(K4) * P(K5) * P(K6) = 1 * 1 * 1 * 1 * 1 * 1/2 = 1/2

        Entä jonon J2 = HHTHTH saaminen 6. heittokerralla? Nyt tapahtuma K2 onkin K2 = {H}.

        P(Saadaan 6. heittokerralla jono J2, kun on jo heitetty jono HTTHT
        ") = P(K1, K2, K3, K4, K5, K6)
        = P(K1) * P(K2) * P(K3) * P(K4) * P(K5) * P(K6) = 1 * 0 * 1 * 1 * 1 * 1/2 = 0

        Tässä on tärkeää huomata, että tapahtumat K1, K2, … K6 ovat riippumattomia. Priori ja posteriori todennäköisyyksiä puolestaan sovelletaan esimerkiksi silloin kun meillä on tapahtuma B, jonka todennäköisyys riippuu siitä onko tapahtuma A jo tapahtunut vaiko ei. Eli kun tarvitaan ns. ehdollisia todennäköisyyksiä. Tapahtuman B priori-todennäköisyys on P(B) ennenkuin tiedetään onko tapahtuma A toteutunut vai ei. Tapahtuman B posteriori-todennäköisyys on P(B|A) kun tiedetään onko tapahtuma A toteutunut vai ei.

        En tiedä vastasko tämä nyt kysymykseesi, joka ei valitettavasi aivan täysin auennut minulle. Jos haluat voit avata kysymystäsi edelleen niin jatketaan.

        Kiitos, vastaus oli ihan riittävä ja mielstäni kohdallaan.


    • kvasi2

      Summa summarum:

      Tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu vain ja ainoastaan todennäköisyydellä 1/4.

      Tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2 tapahtuu vain ja ainoastaan todennäköisyydellä 1/2.

      Tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1 tapahtuu vain ja ainoastaan todennäköisyydellä 1.

      Olisi ristiriitaista väittää, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuisi todennäköisyydellä 1.

      • tieteenharrastaja

        Ei sitä ole kukaan väittänyt:

        "Olisi ristiriitaista väittää, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuisi todennäköisyydellä 1."

        Sinä kysyit, mikä on todennäköisyys jonkin (=minkä tahansa) tapahtuman, jonka todennäköisyys on 1/4, sattumiselle tietyssä kokeesssa. Koska kuvaamasi tulosjoukon kattoi kokonaan neljä tuollaista ja toisistaan riippumatonta tapahtumaa, vastauksesi kysymykseen oli, että varmasti.

        Olisit kysynyt yhden tuollaisen tapahtuman todennäköisyyttä, jos kerran sitä halusit. Nyt kysyit käytännössä, mikä on todennäköisuus saada kolikonheitosta kruuna tai klaava, kun kummankin tapahtuman todennäköisyys 1/2.


      • kvasi2
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ei sitä ole kukaan väittänyt:

        "Olisi ristiriitaista väittää, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuisi todennäköisyydellä 1."

        Sinä kysyit, mikä on todennäköisyys jonkin (=minkä tahansa) tapahtuman, jonka todennäköisyys on 1/4, sattumiselle tietyssä kokeesssa. Koska kuvaamasi tulosjoukon kattoi kokonaan neljä tuollaista ja toisistaan riippumatonta tapahtumaa, vastauksesi kysymykseen oli, että varmasti.

        Olisit kysynyt yhden tuollaisen tapahtuman todennäköisyyttä, jos kerran sitä halusit. Nyt kysyit käytännössä, mikä on todennäköisuus saada kolikonheitosta kruuna tai klaava, kun kummankin tapahtuman todennäköisyys 1/2.

        Jospa lukisit aloitukseni uudelleen, etkä vääristelisi sitä.


      • Assiantuntijja
        kvasi2 kirjoitti:

        Jospa lukisit aloitukseni uudelleen, etkä vääristelisi sitä.

        "Jospa lukisit aloitukseni uudelleen, etkä vääristelisi sitä."

        Jospa itse lukisit aloituksesi uudelleen ja ymmärtäisit mikä siinä on vikana.

        Kysyit: "Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4?"

        Tuon voi ymmärtää kahdella tavalla niinkuin täällä on jo kommentoitu.

        Joko,

        Millä todennnäköisyydellä toteutuu vähintään yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4.

        tai,

        Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma A, jonka todennäköisyys on P(A) = 1/4

        Jälkimmäinen kysymys on täysin hölmo. Samaa kuin kysyisi vaikka että minkä värinen on pallo, jonka väri on sininen . Joten miksi kysyä sellaista, ellet halunnut sitten ketkuilla?

        Edellinen kysymys on mielekäs, koska siihen täytyy miettiä vastaus.

        Tieteenharjoittaja ei vääristellyt aloituksesi kysymystä, koska sen voi ymmärtää molemmilla esittämilläni tavoilla.

        Syytä itseäsi, jos et osaa (tai halua) asettaa kysymyksiä siten, että niiden tulkinta on yksiselitteinen.


      • tieteenharrastaja
        kvasi2 kirjoitti:

        Jospa lukisit aloitukseni uudelleen, etkä vääristelisi sitä.

        Tuossahan se aloitus on itsesikin tarkastettavaksi:

        "Olkoon meillä astia, jossa 2 punaista palloa, yksi sininen pallo ja yksi vihreä pallo. Henkilö nostaa umpimähkään yhden pallon.
        Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4?
        Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2?

        Nostipa henkilö minkä pallon tahansa, aina sattuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4:
        -nousee punainen ykköspallo tai kakkospallo tai vihreä tai sininen pallo

        tai 1/2:
        - nousee punainen tai ei-punainen pallo

        Kumpikin haluamistasi todennäköisyyksistä toteutuu siis varmasti (todennäköisyydellä 1) yhden pallon nostolla.

        Jos tarkoitit avauksellasi jotakin muuta, niin mielestäni salasit sen hyvin. Vai näkyykö se jossakin tekstisi kohdassa.


      • kvasi2
        Assiantuntijja kirjoitti:

        "Jospa lukisit aloitukseni uudelleen, etkä vääristelisi sitä."

        Jospa itse lukisit aloituksesi uudelleen ja ymmärtäisit mikä siinä on vikana.

        Kysyit: "Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4?"

        Tuon voi ymmärtää kahdella tavalla niinkuin täällä on jo kommentoitu.

        Joko,

        Millä todennnäköisyydellä toteutuu vähintään yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4.

        tai,

        Millä todennäköisyydellä tapahtuu tapahtuma A, jonka todennäköisyys on P(A) = 1/4

        Jälkimmäinen kysymys on täysin hölmo. Samaa kuin kysyisi vaikka että minkä värinen on pallo, jonka väri on sininen . Joten miksi kysyä sellaista, ellet halunnut sitten ketkuilla?

        Edellinen kysymys on mielekäs, koska siihen täytyy miettiä vastaus.

        Tieteenharjoittaja ei vääristellyt aloituksesi kysymystä, koska sen voi ymmärtää molemmilla esittämilläni tavoilla.

        Syytä itseäsi, jos et osaa (tai halua) asettaa kysymyksiä siten, että niiden tulkinta on yksiselitteinen.

        Ajatuksena on yksinkertaisesti se, että todennäköisempiä tapahtumia tapahtuu yleensä useammin kuin epätodennäköisempiä. Kun avauksessa kirjoitin, että punaisia palloja on kaksi ja vain yksi sininen, niin arvelin, että lukija näkee heti, että todennäköisemmin nostetaan punainen pallo kuin sininen.
        Esimerkin tarkoituksena oli havainnollistaa todennäköisyyksiä.
        Arvelin aluksi, että avaukseen tulee korkeintaan muutama vastaus. Kirjoitusten suuri määrä tuli suurena yllätyksenä.


      • tieteenharrastaja
        kvasi2 kirjoitti:

        Ajatuksena on yksinkertaisesti se, että todennäköisempiä tapahtumia tapahtuu yleensä useammin kuin epätodennäköisempiä. Kun avauksessa kirjoitin, että punaisia palloja on kaksi ja vain yksi sininen, niin arvelin, että lukija näkee heti, että todennäköisemmin nostetaan punainen pallo kuin sininen.
        Esimerkin tarkoituksena oli havainnollistaa todennäköisyyksiä.
        Arvelin aluksi, että avaukseen tulee korkeintaan muutama vastaus. Kirjoitusten suuri määrä tuli suurena yllätyksenä.

        Hetihän tuon näkeekin:

        "..arvelin, että lukija näkee heti, että todennäköisemmin nostetaan punainen pallo kuin sininen."

        Et kuitenkaan huomannut, että punaisissa palloissakin voi olla ne erottava tunnusmerkki, etkä sitä, että ei-punaisia palloja on yhtä monta kuin punaisia.

        Kuten huomasit, esimerkkisi oli antoisampi kuin luulitkaan.


      • Assiantuntijja
        kvasi2 kirjoitti:

        Ajatuksena on yksinkertaisesti se, että todennäköisempiä tapahtumia tapahtuu yleensä useammin kuin epätodennäköisempiä. Kun avauksessa kirjoitin, että punaisia palloja on kaksi ja vain yksi sininen, niin arvelin, että lukija näkee heti, että todennäköisemmin nostetaan punainen pallo kuin sininen.
        Esimerkin tarkoituksena oli havainnollistaa todennäköisyyksiä.
        Arvelin aluksi, että avaukseen tulee korkeintaan muutama vastaus. Kirjoitusten suuri määrä tuli suurena yllätyksenä.

        Kyllä jokainen lukija ymmärtää että todennäköisemmin nostetaan punainen kuin sininen pallo.

        Tarkoituksenasi (muka) ollut havainnollistaminen oli epäonnistunut. Et sinä havainnollistanut käytännössä mitään vaan esitit kaksi huonosti muotoiltua kysymystä, minkä Puolimutkateisti toi selkeästi esille heti ensimmäisessä vastauksessa.

        Kun toteat näin: "Tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu vain ja ainoastaan todennäköisyydellä 1/4."

        Niin myönnät sen, että vastaavasti tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100?

        Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu Enqvistin kokeessa yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Vai mitä?

        Onko liian kiusallinen kysymys sinunkin kannaltasi? Vai mistä kiikastaa, että et vastannut aiemmin tuohon esittämääni kysymykseen?


      • kvasi2
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Kyllä jokainen lukija ymmärtää että todennäköisemmin nostetaan punainen kuin sininen pallo.

        Tarkoituksenasi (muka) ollut havainnollistaminen oli epäonnistunut. Et sinä havainnollistanut käytännössä mitään vaan esitit kaksi huonosti muotoiltua kysymystä, minkä Puolimutkateisti toi selkeästi esille heti ensimmäisessä vastauksessa.

        Kun toteat näin: "Tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/4 tapahtuu vain ja ainoastaan todennäköisyydellä 1/4."

        Niin myönnät sen, että vastaavasti tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100?

        Ja koska Enqvistillä tuollaisia tapahtumia on kolikonheitossa 2^100 kpl niin 100% varmuudella toteutuu Enqvistin kokeessa yksi sellainen tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Vai mitä?

        Onko liian kiusallinen kysymys sinunkin kannaltasi? Vai mistä kiikastaa, että et vastannut aiemmin tuohon esittämääni kysymykseen?

        Yritätkö ihan oikeasti vakuuttaa, että epätodennäköisempi tapahtuma tapahtuisi yhtä todennäköisesti tai jopa todennäköisemmin kuin todennäköisempi?
        Et tajua, että kolikonheitossa tapahtuu muitakin, todennäköisempiä tapahtumia,
        kuin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tapahdu 100% todennäköisyydellä. MOT


      • Assiantuntijja
        kvasi2 kirjoitti:

        Yritätkö ihan oikeasti vakuuttaa, että epätodennäköisempi tapahtuma tapahtuisi yhtä todennäköisesti tai jopa todennäköisemmin kuin todennäköisempi?
        Et tajua, että kolikonheitossa tapahtuu muitakin, todennäköisempiä tapahtumia,
        kuin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tapahdu 100% todennäköisyydellä. MOT

        Todistit juuri olevasi samanlainen ketku kuin JC__. Onneksi olkoon.

        "Yritätkö ihan oikeasti vakuuttaa, että epätodennäköisempi tapahtuma tapahtuisi yhtä todennäköisesti tai jopa todennäköisemmin kuin todennäköisempi?"

        Missä minä muka olen sellaista yrittänyt vakuuttaa?

        En ole todellakaan yrittänyt väittää että yksi yksilöity, tietty tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu varmasti. Sen sijaan matematiikan mukaan yksi 2^100 tapahtumasta (huom. jotka ovat siis eri tapahtumia), joilla kullakin on todennäköisyys 1/2^100 toteutuu varmasti.

        Mikähän tässä on sinulle vaikeaa ymmärtää? Haluatko ketkuilla samalla tavoin kuin JC__? Vai oletko oikeasti niin tyhmä että et ymmärrä?

        "Et tajua, että kolikonheitossa tapahtuu muitakin, todennäköisempiä tapahtumia, kuin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tapahdu 100% todennäköisyydellä."

        Toki tajuan. Enqvistin kolikon heitossa toteutuu, jokaisella sen suorituskerralla valtava määrä tapahtumia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että varmasti tapahtuisi yksi 2^100 tapahtumasta, joilla kullakin todennäköisyys 1/2^100.

        "MOT"

        Kyseinen lyhenne tulee sanoista "Mikä on todistettu". Tarkoitatko sen käytöllä nyt että todistit olevasi joko ymmärryskyvytön tai samanlainen ketku kuin JC__?

        Et nimittäin todellakaan todistanut millään tavoin että väitteeni olisi väärä.

        Ettet vain sinäkin ole yksi JC__ nikeistä?


      • Assiantuntijja
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Todistit juuri olevasi samanlainen ketku kuin JC__. Onneksi olkoon.

        "Yritätkö ihan oikeasti vakuuttaa, että epätodennäköisempi tapahtuma tapahtuisi yhtä todennäköisesti tai jopa todennäköisemmin kuin todennäköisempi?"

        Missä minä muka olen sellaista yrittänyt vakuuttaa?

        En ole todellakaan yrittänyt väittää että yksi yksilöity, tietty tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu varmasti. Sen sijaan matematiikan mukaan yksi 2^100 tapahtumasta (huom. jotka ovat siis eri tapahtumia), joilla kullakin on todennäköisyys 1/2^100 toteutuu varmasti.

        Mikähän tässä on sinulle vaikeaa ymmärtää? Haluatko ketkuilla samalla tavoin kuin JC__? Vai oletko oikeasti niin tyhmä että et ymmärrä?

        "Et tajua, että kolikonheitossa tapahtuu muitakin, todennäköisempiä tapahtumia, kuin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tapahdu 100% todennäköisyydellä."

        Toki tajuan. Enqvistin kolikon heitossa toteutuu, jokaisella sen suorituskerralla valtava määrä tapahtumia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että varmasti tapahtuisi yksi 2^100 tapahtumasta, joilla kullakin todennäköisyys 1/2^100.

        "MOT"

        Kyseinen lyhenne tulee sanoista "Mikä on todistettu". Tarkoitatko sen käytöllä nyt että todistit olevasi joko ymmärryskyvytön tai samanlainen ketku kuin JC__?

        Et nimittäin todellakaan todistanut millään tavoin että väitteeni olisi väärä.

        Ettet vain sinäkin ole yksi JC__ nikeistä?

        Korjataanpa kirjoitusvirhe. Yksi jokseenkin ratkaiseva sana tuli väärin ja muutenkin asian voi muotoilla paremmin:

        Ei näin: "Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että varmasti tapahtuisi yksi 2^100 tapahtumasta, joilla kullakin todennäköisyys 1/2^100."

        Vaan näin: "Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö varmasti yksi 2^100 tapahtumasta, joilla kullakin todennäköisyys 1/2^100, toteudu."

        Pahoittelen virhettä. Anteeksi ja kiitos.


      • kvasi2
        Assiantuntijja kirjoitti:

        Todistit juuri olevasi samanlainen ketku kuin JC__. Onneksi olkoon.

        "Yritätkö ihan oikeasti vakuuttaa, että epätodennäköisempi tapahtuma tapahtuisi yhtä todennäköisesti tai jopa todennäköisemmin kuin todennäköisempi?"

        Missä minä muka olen sellaista yrittänyt vakuuttaa?

        En ole todellakaan yrittänyt väittää että yksi yksilöity, tietty tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu varmasti. Sen sijaan matematiikan mukaan yksi 2^100 tapahtumasta (huom. jotka ovat siis eri tapahtumia), joilla kullakin on todennäköisyys 1/2^100 toteutuu varmasti.

        Mikähän tässä on sinulle vaikeaa ymmärtää? Haluatko ketkuilla samalla tavoin kuin JC__? Vai oletko oikeasti niin tyhmä että et ymmärrä?

        "Et tajua, että kolikonheitossa tapahtuu muitakin, todennäköisempiä tapahtumia, kuin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tapahdu 100% todennäköisyydellä."

        Toki tajuan. Enqvistin kolikon heitossa toteutuu, jokaisella sen suorituskerralla valtava määrä tapahtumia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että varmasti tapahtuisi yksi 2^100 tapahtumasta, joilla kullakin todennäköisyys 1/2^100.

        "MOT"

        Kyseinen lyhenne tulee sanoista "Mikä on todistettu". Tarkoitatko sen käytöllä nyt että todistit olevasi joko ymmärryskyvytön tai samanlainen ketku kuin JC__?

        Et nimittäin todellakaan todistanut millään tavoin että väitteeni olisi väärä.

        Ettet vain sinäkin ole yksi JC__ nikeistä?

        Höpö höpö. Jos heität kolikkoa ja paukuttelet henskeleitä, että nytpä tapahtui näin ja näin epätodennäköinen tapahtuma, niin aina voi kysyä miksei tapahtunut jotain todennäköisempää tapahtumaa. Triviaalia.


      • Assiantuntijja
        kvasi2 kirjoitti:

        Höpö höpö. Jos heität kolikkoa ja paukuttelet henskeleitä, että nytpä tapahtui näin ja näin epätodennäköinen tapahtuma, niin aina voi kysyä miksei tapahtunut jotain todennäköisempää tapahtumaa. Triviaalia.

        "Höpö höpö."

        No niinhän sinä olet.

        "Jos heität kolikkoa ja paukuttelet henskeleitä, että nytpä tapahtui näin ja näin epätodennäköinen tapahtuma, niin aina voi kysyä miksei tapahtunut jotain todennäköisempää tapahtumaa."

        Ei tarvitse kysellä koska tiedetään tarkalleen kuinka todennäköisiä tapahtumia toteutuu AINA jokaisella kokeen suorituskerralla.

        "Triviaalia."

        Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi triviaalia, jotta sinäkin kykenisit ymmärtämään.

        Palataan taas nopanheittoon. Katsotaan mitä tapahtumia nopan heitossa voi olla ja mitkä ovat niiden todennäköisyydet. (En nyt ihan kaikkia jaksa luetella.)

        Otosavaruus: S={1, 2, 3, 4, 5, 6} P(S) = 1

        Alkeistapahtumat: A1 ={1}, A2= {2}, A3={3}, A4={4}, A5={5}, A6={6} P(A1)=P(A2)=P(A3)=P(A4)=P(A5)=P(A6) = 1/6

        2 suotuisaa tapausta: B1={1,2}, B2={1,3}, .. B15={5,6} P(B1)=P(B2)=..=P(B15) = 2/6 = 1/3

        3 suotuisaa tapausta: C1={1, 2, 3}, C2={1, 2, 4}, .. C20={4,5,6} P(C1)=P(C2)=..=P(C20) = 3/6=1/2

        4 suotuisaa tapausta: D1={1,2,3,4}, D2={1,2,3,5}, ..,D15={3,4,5,6} P(D1)=P(D2)=..=P(D15) =4/6=2/3

        5 suotuisaa tapausta: E1={1, 2,3,4,5}, E2={1,2,3,4,6},.. E6={2, 3, 4,5,6} P(E1)=P(E2)=..=P(E6)= 5/6

        Seuraavaksi katsomme mitä tapahtumia toteutuu kun vaikka silmäluku 4 sattuu:

        - otosavaruus S
        - alkeistapahtuma A4={4}
        - 2 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. B4={1,4} ja B7={2,4}
        - 3 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. C2={1,2,4}, C5={1,3,4} ja C120={4,5,6}
        - 4 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. D4={1,2,3,4} ja D15={3,4,5,6}
        - 5 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. E1={1,2,3, 4,5}

        Ja yleistäen. Sattuipa tulokseksi mikä tahansa silmäluku niin 100% varmasti toteutuu seuraavanlaisia tapahtumia:

        - otosavaruus eli todennäköisyyden 1 tapahtuma
        - yksi alkeistapahtumista eli todennäköisyyden 1/6 tapahtuma
        - 5 kpl 2 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 1/3 tapahtumia
        - 10 kpl 3 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 1/2 tapahtumia
        - 6 kpl 4 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 2/3 tapahtumia
        - 5 kpl 5 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 5/6 tapahtumia

        Ajattelehan. Jos et ymmärrä näin triviaalia esimerkkiä todennäköisyydestä niin voit pitää itseäsi varsin tyhmänä. Sehän ei tietenkään ole mukavaa. Vai mitä?


      • kvasi2
        Assiantuntijja kirjoitti:

        "Höpö höpö."

        No niinhän sinä olet.

        "Jos heität kolikkoa ja paukuttelet henskeleitä, että nytpä tapahtui näin ja näin epätodennäköinen tapahtuma, niin aina voi kysyä miksei tapahtunut jotain todennäköisempää tapahtumaa."

        Ei tarvitse kysellä koska tiedetään tarkalleen kuinka todennäköisiä tapahtumia toteutuu AINA jokaisella kokeen suorituskerralla.

        "Triviaalia."

        Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi triviaalia, jotta sinäkin kykenisit ymmärtämään.

        Palataan taas nopanheittoon. Katsotaan mitä tapahtumia nopan heitossa voi olla ja mitkä ovat niiden todennäköisyydet. (En nyt ihan kaikkia jaksa luetella.)

        Otosavaruus: S={1, 2, 3, 4, 5, 6} P(S) = 1

        Alkeistapahtumat: A1 ={1}, A2= {2}, A3={3}, A4={4}, A5={5}, A6={6} P(A1)=P(A2)=P(A3)=P(A4)=P(A5)=P(A6) = 1/6

        2 suotuisaa tapausta: B1={1,2}, B2={1,3}, .. B15={5,6} P(B1)=P(B2)=..=P(B15) = 2/6 = 1/3

        3 suotuisaa tapausta: C1={1, 2, 3}, C2={1, 2, 4}, .. C20={4,5,6} P(C1)=P(C2)=..=P(C20) = 3/6=1/2

        4 suotuisaa tapausta: D1={1,2,3,4}, D2={1,2,3,5}, ..,D15={3,4,5,6} P(D1)=P(D2)=..=P(D15) =4/6=2/3

        5 suotuisaa tapausta: E1={1, 2,3,4,5}, E2={1,2,3,4,6},.. E6={2, 3, 4,5,6} P(E1)=P(E2)=..=P(E6)= 5/6

        Seuraavaksi katsomme mitä tapahtumia toteutuu kun vaikka silmäluku 4 sattuu:

        - otosavaruus S
        - alkeistapahtuma A4={4}
        - 2 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. B4={1,4} ja B7={2,4}
        - 3 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. C2={1,2,4}, C5={1,3,4} ja C120={4,5,6}
        - 4 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. D4={1,2,3,4} ja D15={3,4,5,6}
        - 5 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. E1={1,2,3, 4,5}

        Ja yleistäen. Sattuipa tulokseksi mikä tahansa silmäluku niin 100% varmasti toteutuu seuraavanlaisia tapahtumia:

        - otosavaruus eli todennäköisyyden 1 tapahtuma
        - yksi alkeistapahtumista eli todennäköisyyden 1/6 tapahtuma
        - 5 kpl 2 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 1/3 tapahtumia
        - 10 kpl 3 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 1/2 tapahtumia
        - 6 kpl 4 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 2/3 tapahtumia
        - 5 kpl 5 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 5/6 tapahtumia

        Ajattelehan. Jos et ymmärrä näin triviaalia esimerkkiä todennäköisyydestä niin voit pitää itseäsi varsin tyhmänä. Sehän ei tietenkään ole mukavaa. Vai mitä?

        Höpö höpö. Ei tarvitse luetella joukkoja kun tiedämme, että parillisilla luvuilla yksistäänkin on jo suurempi todennäköisyys kuin 1/6. Triviaalia.


      • Assiantuntijja
        kvasi2 kirjoitti:

        Höpö höpö. Ei tarvitse luetella joukkoja kun tiedämme, että parillisilla luvuilla yksistäänkin on jo suurempi todennäköisyys kuin 1/6. Triviaalia.

        "Höpö höpö. Ei tarvitse luetella joukkoja kun tiedämme, että parillisilla luvuilla yksistäänkin on jo suurempi todennäköisyys kuin 1/6. Triviaalia."

        Ja tuosta triviaalista havainnoista huolimatta tiedämme myös, että aina noppaa heitettäessä toteutuu yksi tapahtumista, joilla on todennäköisyys 1/6. Triviaalia.

        Harmittaako sinua kun todistin hyvin yksinkertaisella tavalla höpö höpöksi tämän toteamuksesi:

        "Jos heität kolikkoa ja paukuttelet henskeleitä, että nytpä tapahtui näin ja näin epätodennäköinen tapahtuma, niin aina voi kysyä miksei tapahtunut jotain todennäköisempää tapahtumaa"

        Osoitin täysin aukottomalla tavalla sen, että vaikka nopan heitossa toteutuu aina yksi nopan heiton epätodennäköisimmistä (tod. 1/6) tapahtumista, toteutuu siinä myös aina koko joukko tapahtumia, jotka ovat todennäköisempiä kuin 1/6. Triviaalia.

        Harmittaako sinua oma yksinkertaisuutesi?


      • Assiantuntijja kirjoitti:

        "Höpö höpö."

        No niinhän sinä olet.

        "Jos heität kolikkoa ja paukuttelet henskeleitä, että nytpä tapahtui näin ja näin epätodennäköinen tapahtuma, niin aina voi kysyä miksei tapahtunut jotain todennäköisempää tapahtumaa."

        Ei tarvitse kysellä koska tiedetään tarkalleen kuinka todennäköisiä tapahtumia toteutuu AINA jokaisella kokeen suorituskerralla.

        "Triviaalia."

        Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi triviaalia, jotta sinäkin kykenisit ymmärtämään.

        Palataan taas nopanheittoon. Katsotaan mitä tapahtumia nopan heitossa voi olla ja mitkä ovat niiden todennäköisyydet. (En nyt ihan kaikkia jaksa luetella.)

        Otosavaruus: S={1, 2, 3, 4, 5, 6} P(S) = 1

        Alkeistapahtumat: A1 ={1}, A2= {2}, A3={3}, A4={4}, A5={5}, A6={6} P(A1)=P(A2)=P(A3)=P(A4)=P(A5)=P(A6) = 1/6

        2 suotuisaa tapausta: B1={1,2}, B2={1,3}, .. B15={5,6} P(B1)=P(B2)=..=P(B15) = 2/6 = 1/3

        3 suotuisaa tapausta: C1={1, 2, 3}, C2={1, 2, 4}, .. C20={4,5,6} P(C1)=P(C2)=..=P(C20) = 3/6=1/2

        4 suotuisaa tapausta: D1={1,2,3,4}, D2={1,2,3,5}, ..,D15={3,4,5,6} P(D1)=P(D2)=..=P(D15) =4/6=2/3

        5 suotuisaa tapausta: E1={1, 2,3,4,5}, E2={1,2,3,4,6},.. E6={2, 3, 4,5,6} P(E1)=P(E2)=..=P(E6)= 5/6

        Seuraavaksi katsomme mitä tapahtumia toteutuu kun vaikka silmäluku 4 sattuu:

        - otosavaruus S
        - alkeistapahtuma A4={4}
        - 2 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. B4={1,4} ja B7={2,4}
        - 3 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. C2={1,2,4}, C5={1,3,4} ja C120={4,5,6}
        - 4 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. D4={1,2,3,4} ja D15={3,4,5,6}
        - 5 suotuisan tapauksen tapahtumat: esim. E1={1,2,3, 4,5}

        Ja yleistäen. Sattuipa tulokseksi mikä tahansa silmäluku niin 100% varmasti toteutuu seuraavanlaisia tapahtumia:

        - otosavaruus eli todennäköisyyden 1 tapahtuma
        - yksi alkeistapahtumista eli todennäköisyyden 1/6 tapahtuma
        - 5 kpl 2 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 1/3 tapahtumia
        - 10 kpl 3 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 1/2 tapahtumia
        - 6 kpl 4 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 2/3 tapahtumia
        - 5 kpl 5 suotuisan tapauksen tapahtumia eli todennäköisyyden 5/6 tapahtumia

        Ajattelehan. Jos et ymmärrä näin triviaalia esimerkkiä todennäköisyydestä niin voit pitää itseäsi varsin tyhmänä. Sehän ei tietenkään ole mukavaa. Vai mitä?

        Siinäpä Assiantuntijja sai jälleen kerran kvasin näyttämään umpitollolta, vaikka ei siihen paljon vaadita, ku kvasi tekee suurimman osa tolloutensa esittelystä ihan ite.


      • JC__
        kvasi2 kirjoitti:

        Höpö höpö. Ei tarvitse luetella joukkoja kun tiedämme, että parillisilla luvuilla yksistäänkin on jo suurempi todennäköisyys kuin 1/6. Triviaalia.

        Aivan oikein. On vähän koomista, että joudumme väittelemään aivan triviaaleja tosiasioita kieltävien evojen kanssa. Lainaan vielä evoille opetukseksi Wikipedian muutamia tosia lauseita käsitteestä todennäköisyys.

        "Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta,..."

        "Todennäköisyys on 0, kun tapahtumaa ei voi sattua tai se ei satu koskaan. Todennäköisyys on 1, kun se tapahtuu varmasti tai se tapahtuu aina."

        "Mikäli todennäköisyys on näiden arvojen väliltä, tapahtuma ei ole yleinen ja sen tapahtuminen on epävarmaa. Mitä suurempi on todennäköisyyden arvo, sitä yleisempi tapahtuma on tai sen varmemmin se tapahtuu."

        Nämä kaksi viimeistä lausetta ovat erityisen merkillepantavat. Ne ovat täysin sopusoinnussa kvasin, parin muun nimimerkin ja allekirjoittaneen kertoman kanssa ja samalla karkeassa ristiriidassa evojen höperehtimisten kanssa, joiden mukaan äärimmäisenkin epätodennäköinen tapahtuma muka tapahtuu aina.

        Assiantuntija:

        "...nopan heitossa toteutuu aina yksi nopan heiton epätodennäköisimmistä (tod. 1/6) tapahtumista" ja

        puolimutka:

        "Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω, joka todennäköisyys on P({ω}) = 1/2^100."

        Joko asianomaiset "matemaatikkomme" ovat esittäneet korjauksensa Wikipedian artikkeliin?


      • JC__ kirjoitti:

        Aivan oikein. On vähän koomista, että joudumme väittelemään aivan triviaaleja tosiasioita kieltävien evojen kanssa. Lainaan vielä evoille opetukseksi Wikipedian muutamia tosia lauseita käsitteestä todennäköisyys.

        "Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta,..."

        "Todennäköisyys on 0, kun tapahtumaa ei voi sattua tai se ei satu koskaan. Todennäköisyys on 1, kun se tapahtuu varmasti tai se tapahtuu aina."

        "Mikäli todennäköisyys on näiden arvojen väliltä, tapahtuma ei ole yleinen ja sen tapahtuminen on epävarmaa. Mitä suurempi on todennäköisyyden arvo, sitä yleisempi tapahtuma on tai sen varmemmin se tapahtuu."

        Nämä kaksi viimeistä lausetta ovat erityisen merkillepantavat. Ne ovat täysin sopusoinnussa kvasin, parin muun nimimerkin ja allekirjoittaneen kertoman kanssa ja samalla karkeassa ristiriidassa evojen höperehtimisten kanssa, joiden mukaan äärimmäisenkin epätodennäköinen tapahtuma muka tapahtuu aina.

        Assiantuntija:

        "...nopan heitossa toteutuu aina yksi nopan heiton epätodennäköisimmistä (tod. 1/6) tapahtumista" ja

        puolimutka:

        "Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω, joka todennäköisyys on P({ω}) = 1/2^100."

        Joko asianomaiset "matemaatikkomme" ovat esittäneet korjauksensa Wikipedian artikkeliin?

        "On vähän koomista, että joudumme väittelemään aivan triviaaleja tosiasioita kieltävien evojen kanssa."

        Esittäisitkö multinilkki yhdenkin matemaattisen tosiasian, jonka me olemme kieltäneet, sekä sen kommentin, jossa ko. matemaattisen tosiasian kieltäminen on tapahtunut?

        Miksikäs multinilkki lainauslouhit pätkiä Wikipediasta?

        JCn lainauslouhinta: "Todennäköisyys on 0, kun tapahtumaa ei voi sattua tai se ei satu koskaan."

        Miksikäs sinä olet sitten väittänyt että nopan heitossa tyhjä joukko ∅ toteutuu aina. Matematiikan mukaisesti kun P(∅) = 0.

        JCn lainauslouhinta: "Todennäköisyys on 1, kun se tapahtuu varmasti tai se tapahtuu aina."

        Miksikäs sinä typerys oot sitten väittänyt, että satunnaiskokeen sattuneen tuloksen todennäköisyys on 1. Jos nopan heitossa sattuu silmäluku 5, niin sinun väittämäsi perusteella kyseisen tuloksen todennäköisyys on 1 eli sen pitäisi tapahtua aina.

        Vai kiistätkö sinä multinilkki sen, että symmetrisen satunnaiskokeen tuloksen todennäköisyys on 1/N, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen lukumäärä?


        JCn lainauslouhinta: "Mikäli todennäköisyys on näiden arvojen väliltä, tapahtuma ei ole yleinen ja sen tapahtuminen on epävarmaa. Mitä suurempi on todennäköisyyden arvo, sitä yleisempi tapahtuma on tai sen varmemmin se tapahtuu."

        JCn kieroilu: "Nämä kaksi viimeistä lausetta ovat erityisen merkillepantavat. Ne ovat täysin sopusoinnussa kvasin, parin muun nimimerkin ja allekirjoittaneen kertoman kanssa ja samalla karkeassa ristiriidassa evojen höperehtimisten kanssa, joiden mukaan äärimmäisenkin epätodennäköinen tapahtuma muka tapahtuu aina."

        Emme me tietenkään ole todellakaan väittäneet että tietty yksilöity äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu aina. Vaan että yksi symmetrisen satunnaiskokeen epätodennäkoisempien tapahtumien joukosta. Lisäksi kuten Assiantuntijja täysin oikein olevalla ja yksinkertaisella esimerkillään osoitti tyhjentävästi, jokaisessa satunnaiskokeessa tapahtuu useita tapahtumia.

        "Assiantuntija:

        "...nopan heitossa toteutuu aina yksi nopan heiton epätodennäköisimmistä (tod. 1/6) tapahtumista" "

        Aivan oikein matematiikanmukaisesti.

        "puolimutka:

        "Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa toteutuu aina alkeistapahtuma {ω}⊂ Ω, joka todennäköisyys on P({ω}) = 1/2^100.""

        Aivan oikein matematiikan mukaisesti.

        "Joko asianomaiset "matemaatikkomme" ovat esittäneet korjauksensa Wikipedian artikkeliin?"

        Miksipäs minun tarvitsisi oikoa Wikipedian arkitteleita, jotka ovat matemaatikan mukaisia. Minun tarvitsee vain oikoa sinun typeröintejäsi sekä paljastaa kököt ja läpinäkyvät kieroilusi multinilkki.

        Ja sehän onkin rattoisaa hommaa.

        Ja älä suinkaan pelkää multinilkki, että tämä minun ystävällinen sinun kouluttamiseni kävisi minulle jotenkin raskaaksi kuten olet yrittänyt tekopyhästi lässyttää. Tämä on oikein rattoisaa ja antoisaa. Hih hih.


    • "Tämän viimeisimmän episodimme oma tarkoitukseni oli "matemaatikko_mutikaisen" ja sittemmin Sikamasterin opastaminen totuuteen siitä, mitä E:n kolikonheittelyn tapaisessa satunnaiskokeessa tapahtuu ja millä todennäköisyydellä."

      Kyllä se on kaikille selvää mitä siinä kokeessa tapahtuu. Se mitä ei tiedetä on mitä sinun päässäsi tapahtuu. Tämä on kyseenalaista siksi että asetat mukaan omia määritteitä (esim. merkityksellisyys) joiden tarkoitus on edelleen hämärän peitossa sekä väität että hyväksytyt matemaattiset määrityskeinot eivät ole joissain tilanteissa mahdollisia (jonon määrittäminen "juuri tuoksi" arvonnan jälkeen)"

      "Tämän tehtävän sain suoritetuksi - ainakin mutikaisen osalta. Sikamaster oli suurempi haaste ajattelunsa melkoisen sekavuuden takia, sehän tuli lukuisia kertoja ilmi Sikamasterin argumenteista ja hänen esittämistään kysymyksistä."

      Se, että et ymmärrä ajatteluani ei tee siitä sekavaa. Se tekee sinusta ymmärtämättömän. Mutta jos haluat ajatteluani ymmärtää niin sano vaan mikä osa siitä on vaikeaa niin selvennän kyllä, ihan sinne DUPLO-palikka asteelle asti vaikka.

      • JC__

        "Se, että et ymmärrä ajatteluani ei tee siitä sekavaa."

        Kieltämättä ajattelusi seuraaminen ei ole aivan helppoa. Olet aivan erilainen tapaus kuin puolimutka, jonka kieroilut ovat kuitenkin varsin läpinäkyviä ja koomisiakin asiattomuuksia tyyliin "otosavaruus on järjestämätön" - kun puolimutka on juuri sen järjestänyt numerojärjestykseen tai tiettyjen tapahtumien todennäköisyyden esitys satunnaiskokeelle jossa ei ollut yhtäkään tiettyä tapahtumaa tai ketkuilu käsitteiden "alkeistapahtuma" ja alkeistapaus merkitysten ja olemassaolon ympärillä.

        puolimutka verhoaa kieroilujaan myös formaaleihin "todistuksiin", sinun Sikamaster uskon olevan vilpitön.

        "Tämä on kyseenalaista siksi että asetat mukaan omia määritteitä (esim. merkityksellisyys) joiden tarkoitus on edelleen hämärän peitossa sekä..."

        Taas todistat tietämättömyytesi. Sigma-algebran joukkojen alkiot ovat eroteltavissa olevia, olennaisia ja merkityksellisiä alkeistapauksia. Suoraan Wikipedian artikkelista todennäköisyysteoria poimittuja määritelmiä, hämärän peitossa vain sille joka ei tätä asiaa tunne eikä ymmärrä.

        "...väität että hyväksytyt matemaattiset määrityskeinot eivät ole joissain tilanteissa mahdollisia (jonon määrittäminen "juuri tuoksi" arvonnan jälkeen)"

        Arvonnan jälkeen lausutuilla sanoilla ei ole mitään merkitystä minkään arvonnan tapahtuman olemassaolon tai todennäköisyyden kannalta. Jokin rivi pysyy jonakin rivinä, jonkin rivin todennäköisyyksineen - nimittipä sitä vaikka professori millä tahansa nimellä, esimerkiksi sanoilla "juuri tuo".

        Mistään "hyväksytystä matemaattisesta määrityskeinosta" suoritetun kokeen kannalta ei siis ole kyse, vaan pelkästään jälkikäteisestä asiattomasta ketkuilusta.


      • JC__ kirjoitti:

        "Se, että et ymmärrä ajatteluani ei tee siitä sekavaa."

        Kieltämättä ajattelusi seuraaminen ei ole aivan helppoa. Olet aivan erilainen tapaus kuin puolimutka, jonka kieroilut ovat kuitenkin varsin läpinäkyviä ja koomisiakin asiattomuuksia tyyliin "otosavaruus on järjestämätön" - kun puolimutka on juuri sen järjestänyt numerojärjestykseen tai tiettyjen tapahtumien todennäköisyyden esitys satunnaiskokeelle jossa ei ollut yhtäkään tiettyä tapahtumaa tai ketkuilu käsitteiden "alkeistapahtuma" ja alkeistapaus merkitysten ja olemassaolon ympärillä.

        puolimutka verhoaa kieroilujaan myös formaaleihin "todistuksiin", sinun Sikamaster uskon olevan vilpitön.

        "Tämä on kyseenalaista siksi että asetat mukaan omia määritteitä (esim. merkityksellisyys) joiden tarkoitus on edelleen hämärän peitossa sekä..."

        Taas todistat tietämättömyytesi. Sigma-algebran joukkojen alkiot ovat eroteltavissa olevia, olennaisia ja merkityksellisiä alkeistapauksia. Suoraan Wikipedian artikkelista todennäköisyysteoria poimittuja määritelmiä, hämärän peitossa vain sille joka ei tätä asiaa tunne eikä ymmärrä.

        "...väität että hyväksytyt matemaattiset määrityskeinot eivät ole joissain tilanteissa mahdollisia (jonon määrittäminen "juuri tuoksi" arvonnan jälkeen)"

        Arvonnan jälkeen lausutuilla sanoilla ei ole mitään merkitystä minkään arvonnan tapahtuman olemassaolon tai todennäköisyyden kannalta. Jokin rivi pysyy jonakin rivinä, jonkin rivin todennäköisyyksineen - nimittipä sitä vaikka professori millä tahansa nimellä, esimerkiksi sanoilla "juuri tuo".

        Mistään "hyväksytystä matemaattisesta määrityskeinosta" suoritetun kokeen kannalta ei siis ole kyse, vaan pelkästään jälkikäteisestä asiattomasta ketkuilusta.

        "Sigma-algebran joukkojen alkiot ovat eroteltavissa olevia, olennaisia ja merkityksellisiä alkeistapauksia. Suoraan Wikipedian artikkelista todennäköisyysteoria poimittuja määritelmiä, hämärän peitossa vain sille joka ei tätä asiaa tunne eikä ymmärrä."

        Tarkistin tuon mainitsemasi todennäköisyysteoria-artikkelin niin siellä oli määritelmä: Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko.

        Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus. En tiedä mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan mielenkiintoisella ja olennaisella mutta se ei silti poista sitä että esimerkkitapauksessa sigma-algebra on nimenomaan havaittavissa olevien joukko eikä siten ole subjektiivinen.

        En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista. Eli edelleenkin tuo "merkityksellisyys" on jotain johon vain sinä pääset käsiksi. Löydätkö mitään linkkiä josta asia selviäsi.

        "Arvonnan jälkeen lausutuilla sanoilla ei ole mitään merkitystä minkään arvonnan tapahtuman olemassaolon tai todennäköisyyden kannalta."

        Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan. Eikä se ole mitään "ketkuilua". On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä.


      • JC__
        Sikamaster kirjoitti:

        "Sigma-algebran joukkojen alkiot ovat eroteltavissa olevia, olennaisia ja merkityksellisiä alkeistapauksia. Suoraan Wikipedian artikkelista todennäköisyysteoria poimittuja määritelmiä, hämärän peitossa vain sille joka ei tätä asiaa tunne eikä ymmärrä."

        Tarkistin tuon mainitsemasi todennäköisyysteoria-artikkelin niin siellä oli määritelmä: Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko.

        Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus. En tiedä mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan mielenkiintoisella ja olennaisella mutta se ei silti poista sitä että esimerkkitapauksessa sigma-algebra on nimenomaan havaittavissa olevien joukko eikä siten ole subjektiivinen.

        En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista. Eli edelleenkin tuo "merkityksellisyys" on jotain johon vain sinä pääset käsiksi. Löydätkö mitään linkkiä josta asia selviäsi.

        "Arvonnan jälkeen lausutuilla sanoilla ei ole mitään merkitystä minkään arvonnan tapahtuman olemassaolon tai todennäköisyyden kannalta."

        Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan. Eikä se ole mitään "ketkuilua". On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä.

        "En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista."

        No, se oli jostain toisesta artikkelista sitten. Aivan turhaan takerrut tuohon sanaan, mielenkiintoisuus ja olennaisuus tarkoittavat aivan samaa kuin merkityksellisyys. Muistaakseni toit itse keskusteluun tässä yhteydessä sanat "eroteltavissa oleva" , joka on parempi muotoilu kuin "havaittavissa oleva".

        "Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus."

        Usko jo, ei ole. Tällaiset älyttömyydet kertovat siitä, ettet ymmärrä sigma-algebran merkitystä. Annan esimerkin:

        Heitän noppaa, ja koska en ole tyhjänpäiväinen nopanpyörittelijä olen veikannut yhtä tiettyä silmälukua ja erästä toista tapahtumaa. Nyt minä kykenen havaitsemaan tuon silmäluvun ja toisen tapahtumani sigma-algebran tapahtumien suotuisten alkeistapausten joukosta - ne ovat minulle eroteltavissa olevia, olennaisia ja mielenkiintoisia lopputuloksia.

        Eli ne ovat täysin subjektiivisia lopputuloksia, joita kukaan muu ei kykene havaitsemaan. Vai haluatko yrittää, Sikamaster?

        Sinun on nyt Sikamaster viimein ymmärrettävä käytännön satunnaiskokeiden subjektiivinen luonne. Aivan hyvin voi ajatella, että kullakin lottoajalla on oma todennäköisyysavaruutensa, oma sigma-algebransa.

        "Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan."

        Tulevaan kolikonheittoon E:n "juuri tuo" jono sattuu todennäköisyydellä 1/2^100, mutta se on aivan triviaali tosiasia emmekä ole siitä keskustelleet.

        E:n suorittamassa kolikonheitossa ei toteutunut tapahtumaa (juuri tuo jono), koska ylöskirjattu jono ei ollut tuollaisen tapahtuman suotuisa tapaus. Ei kukaan tavoitellut ylöskirjattua jonoa tuloksekseen, vaan oli aivan sama mikä jono tuli.

        Siksi kolikonheittelyn tulos oli vain ja ainoastaan jokin jono, todennäköisyydellä 1.

        "On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä."

        Merkityksetön huomio keskustelumme kannalta.


      • Sikamaster kirjoitti:

        "Sigma-algebran joukkojen alkiot ovat eroteltavissa olevia, olennaisia ja merkityksellisiä alkeistapauksia. Suoraan Wikipedian artikkelista todennäköisyysteoria poimittuja määritelmiä, hämärän peitossa vain sille joka ei tätä asiaa tunne eikä ymmärrä."

        Tarkistin tuon mainitsemasi todennäköisyysteoria-artikkelin niin siellä oli määritelmä: Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko.

        Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus. En tiedä mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan mielenkiintoisella ja olennaisella mutta se ei silti poista sitä että esimerkkitapauksessa sigma-algebra on nimenomaan havaittavissa olevien joukko eikä siten ole subjektiivinen.

        En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista. Eli edelleenkin tuo "merkityksellisyys" on jotain johon vain sinä pääset käsiksi. Löydätkö mitään linkkiä josta asia selviäsi.

        "Arvonnan jälkeen lausutuilla sanoilla ei ole mitään merkitystä minkään arvonnan tapahtuman olemassaolon tai todennäköisyyden kannalta."

        Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan. Eikä se ole mitään "ketkuilua". On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä.

        Hei Sikamaster.,

        JC:n lässytykset ja hänen väitteensä sigma-algebrasta ovat pelkkää kieroilua, joilla hän pyrkii "todistamaan" että olisi muka oikeassa.

        Kirjoitit: "Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus. En tiedä mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan mielenkiintoisella ja olennaisella mutta se ei silti poista sitä että esimerkkitapauksessa sigma-algebra on nimenomaan havaittavissa olevien joukko eikä siten ole subjektiivinen."

        Aiemmissa JC:n lainauslouhinnoissa (esim. http://keskustelu.suomi24.fi/t/11622611) hän jätti tuon "havaittavissa olo" kohdan pois.

        Sigma-algebroiden suhteen JC:llä on kaksi kieroilutaktiikkaa:

        1) Kun ei nimetä etukäteen mitään tavoiteltavia eli "mielenkiintosia" tai "olennaisia" tapahtumia, niin JC kieroilee ja väittää matematiikan vastaisesti, että silloin voi olla voimassa vain ns. triviaali sigma-algebra {Ω, ∅}. Tämä JC:n kieroilun mukaan tarkottaa sitä, että vain otosavaruus Ω voi toteutua eli JC:n kreationistisen todennäköisyystulkinnan mukaan vain tapahtuma""jokin rivi" "jokin jono" tms. Ja tietenkin todennäköisyys on silloin hänen mukaansa P("jokin rivi" = 1. Sitähän JC ei tietysti ole suostunut myöntämään eikä itse esille tuomaan, että todellisuudessa hänen tapahtumansa "jokin jono/rivi/tulos" täytyy olla tapahtumana sama kuin otosavaruus Ω. Koska vain otosavaruuden todennäköisyys P(Ω) = 1.

        2) Uudempi kieroilu sigma-algebroilla on se, että satunnaiskokeen tarkkailija voi valita oman "subjektiivisen sigma-algebransa" ja siihen "mielenkiintoiset" ja "olennaiset" tapahtumansa. Tällöin voi hänen kieroilunsa mukaan toteutua vain "mielenkiintoinen" ja "oleellinen" tapahtuma.

        Todellisuudessahan jollekin satunnaiskokeelle voi ko. satunnaiskoetta kuvaavaan todennäköisyysavaruuteen valita minkä tahansa sigma-algebran, joka on käypä ko. satunnaiskokeelle. Valittu sigma-algebra tai se, että mitään sigma-algebraa ei valita, ei estä millään tavalla mitään satunnaiskokeen otosavaruuden Ω potenssijoukkoon pot(Ω) kuuluvaa ei-tyhjää tapahtumaa toteutumasta.

        Kuten huomaat, JC:n kieroilut menevät yhä typerämmiksi lässytyksiksi.

        Jos hänen esimerkkinsä mukaan veikataan nopan heitossa tapahtumaa {3} ja sen vuoksi valitaan sigma-algebra {∅, {3}, {3}c, Ω}, niin jos sattuu silmäluku 5 eli toteutuu esimerkiksi tapahtumat {5} ja {5, 6}, niin hänen mukaansa nuo tapahtumat, joiden todennäköisyydet ovat P({5}) = 1/6 ja P({5, 6}) = 1/3 eivät toteutuneet.


      • JC__ kirjoitti:

        "En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista."

        No, se oli jostain toisesta artikkelista sitten. Aivan turhaan takerrut tuohon sanaan, mielenkiintoisuus ja olennaisuus tarkoittavat aivan samaa kuin merkityksellisyys. Muistaakseni toit itse keskusteluun tässä yhteydessä sanat "eroteltavissa oleva" , joka on parempi muotoilu kuin "havaittavissa oleva".

        "Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus."

        Usko jo, ei ole. Tällaiset älyttömyydet kertovat siitä, ettet ymmärrä sigma-algebran merkitystä. Annan esimerkin:

        Heitän noppaa, ja koska en ole tyhjänpäiväinen nopanpyörittelijä olen veikannut yhtä tiettyä silmälukua ja erästä toista tapahtumaa. Nyt minä kykenen havaitsemaan tuon silmäluvun ja toisen tapahtumani sigma-algebran tapahtumien suotuisten alkeistapausten joukosta - ne ovat minulle eroteltavissa olevia, olennaisia ja mielenkiintoisia lopputuloksia.

        Eli ne ovat täysin subjektiivisia lopputuloksia, joita kukaan muu ei kykene havaitsemaan. Vai haluatko yrittää, Sikamaster?

        Sinun on nyt Sikamaster viimein ymmärrettävä käytännön satunnaiskokeiden subjektiivinen luonne. Aivan hyvin voi ajatella, että kullakin lottoajalla on oma todennäköisyysavaruutensa, oma sigma-algebransa.

        "Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan."

        Tulevaan kolikonheittoon E:n "juuri tuo" jono sattuu todennäköisyydellä 1/2^100, mutta se on aivan triviaali tosiasia emmekä ole siitä keskustelleet.

        E:n suorittamassa kolikonheitossa ei toteutunut tapahtumaa (juuri tuo jono), koska ylöskirjattu jono ei ollut tuollaisen tapahtuman suotuisa tapaus. Ei kukaan tavoitellut ylöskirjattua jonoa tuloksekseen, vaan oli aivan sama mikä jono tuli.

        Siksi kolikonheittelyn tulos oli vain ja ainoastaan jokin jono, todennäköisyydellä 1.

        "On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä."

        Merkityksetön huomio keskustelumme kannalta.

        Nyt on JC__ sitä verta metsässä että pakko tähän on vastata. En enää usko että olet tosissasi näiden juttujen kanssa, ei kukaan täysjärkinen voi olla. Toisaalta, en ole varma täysjärkisyydestäsikään.

        ””En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista."
        No, se oli jostain toisesta artikkelista sitten.”

        Heti alkuun isoin väistö ikinä.

        ””Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus."
        Usko jo, ei ole.”

        Kyllä on, usko itse. Objektiivinen nimenomaan tarkoittaa että jokin on havaittavissa riippumatta havainnoijasta joten kyllä olemassaolo tippuu melko tehokkaasti tähän laariin.

        ”Tällaiset älyttömyydet kertovat siitä, ettet ymmärrä sigma-algebran merkitystä. Annan esimerkin:”

        Mielestäni nämä älyttömyytesi kertovat siitä että et ymmärrä. Mistään, mitään… Mutta katsotaan.

        ”Heitän noppaa, ja koska en ole tyhjänpäiväinen nopanpyörittelijä olen veikannut yhtä tiettyä silmälukua ja erästä toista tapahtumaa. Nyt minä kykenen havaitsemaan tuon silmäluvun ja toisen tapahtumani sigma-algebran tapahtumien suotuisten alkeistapausten joukosta - ne ovat minulle eroteltavissa olevia, olennaisia ja mielenkiintoisia lopputuloksia.

        Eli ne ovat täysin subjektiivisia lopputuloksia, joita kukaan muu ei kykene havaitsemaan. Vai haluatko yrittää, Sikamaster?”

        Haluan. Kerro missä asut niin tulen katsomaan. Vai ovatko nämä jotain juttuja joita kukaan muu paikalla olija ei pysty havainnoimaan. Katsos, tieteessä asiat eivät toimi niin että joku jossain tekee jotain itsekseen eikä jaa tuloksiaan muille. Kuvaamasi kaltainen tilanne ei ole tiedettä joten kai voit sitten laskeskella siitä myös ihan minkälaista matematiikkaa haluat mutta tajua nyt että todellisuus on hieman eri asia.

        ”Sinun on nyt Sikamaster viimein ymmärrettävä käytännön satunnaiskokeiden subjektiivinen luonne. Aivan hyvin voi ajatella, että kullakin lottoajalla on oma todennäköisyysavaruutensa, oma sigma-algebransa.”

        Mutta muuttaako se tilannetta mihinkään suuntaan? Lisäksi täytyy todeta että kyllä se lottolähetys on ollut minulle ihan objektiivisesti havaittavissa, vaikka en lottoaisi, joten se siitä pyörittelystä.

        ””Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan."

        Tulevaan kolikonheittoon E:n "juuri tuo" jono sattuu todennäköisyydellä 1/2^100, mutta se on aivan triviaali tosiasia emmekä ole siitä keskustelleet.”

        Niin, keskustelu on ollut siitä mikä jonon tapahtumatodennäköisyys on tällaisessa kokeessa ylipäätään.

        ”E:n suorittamassa kolikonheitossa ei toteutunut tapahtumaa (juuri tuo jono), koska ylöskirjattu jono ei ollut tuollaisen tapahtuman suotuisa tapaus. Ei kukaan tavoitellut ylöskirjattua jonoa tuloksekseen, vaan oli aivan sama mikä jono tuli.
        Siksi kolikonheittelyn tulos oli vain ja ainoastaan jokin jono, todennäköisyydellä 1.”

        Edelleen palaamme siis siihen että miten tilanne olisi muuttunut jos siellä olisi 1/2^100 henkilöä jotka jokainen olisi veikannut uniikkia vaihtoehtoa?

        ””On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä."
        Merkityksetön huomio keskustelumme kannalta.”

        Eihän ole!!! Tästähän koko keskustelussa on ollut kyse. Eli siitä että tapahtumien todennäköisyyksien tarkastelu on mahdollista sekä ennen että jälkeen tapahtuman. Ja nyt kun tunnustat huomioni oikeaksi vetäydynkin keskustelusta laskemaan rivimäärää jonka tämä VOITTO vaati...


      • JC__
        Sikamaster kirjoitti:

        Nyt on JC__ sitä verta metsässä että pakko tähän on vastata. En enää usko että olet tosissasi näiden juttujen kanssa, ei kukaan täysjärkinen voi olla. Toisaalta, en ole varma täysjärkisyydestäsikään.

        ””En löytänyt sanaa "merkitys" tai mitään sen muotoja koko artikkelista."
        No, se oli jostain toisesta artikkelista sitten.”

        Heti alkuun isoin väistö ikinä.

        ””Havaittavissa olo on objektiivinen ominaisuus."
        Usko jo, ei ole.”

        Kyllä on, usko itse. Objektiivinen nimenomaan tarkoittaa että jokin on havaittavissa riippumatta havainnoijasta joten kyllä olemassaolo tippuu melko tehokkaasti tähän laariin.

        ”Tällaiset älyttömyydet kertovat siitä, ettet ymmärrä sigma-algebran merkitystä. Annan esimerkin:”

        Mielestäni nämä älyttömyytesi kertovat siitä että et ymmärrä. Mistään, mitään… Mutta katsotaan.

        ”Heitän noppaa, ja koska en ole tyhjänpäiväinen nopanpyörittelijä olen veikannut yhtä tiettyä silmälukua ja erästä toista tapahtumaa. Nyt minä kykenen havaitsemaan tuon silmäluvun ja toisen tapahtumani sigma-algebran tapahtumien suotuisten alkeistapausten joukosta - ne ovat minulle eroteltavissa olevia, olennaisia ja mielenkiintoisia lopputuloksia.

        Eli ne ovat täysin subjektiivisia lopputuloksia, joita kukaan muu ei kykene havaitsemaan. Vai haluatko yrittää, Sikamaster?”

        Haluan. Kerro missä asut niin tulen katsomaan. Vai ovatko nämä jotain juttuja joita kukaan muu paikalla olija ei pysty havainnoimaan. Katsos, tieteessä asiat eivät toimi niin että joku jossain tekee jotain itsekseen eikä jaa tuloksiaan muille. Kuvaamasi kaltainen tilanne ei ole tiedettä joten kai voit sitten laskeskella siitä myös ihan minkälaista matematiikkaa haluat mutta tajua nyt että todellisuus on hieman eri asia.

        ”Sinun on nyt Sikamaster viimein ymmärrettävä käytännön satunnaiskokeiden subjektiivinen luonne. Aivan hyvin voi ajatella, että kullakin lottoajalla on oma todennäköisyysavaruutensa, oma sigma-algebransa.”

        Mutta muuttaako se tilannetta mihinkään suuntaan? Lisäksi täytyy todeta että kyllä se lottolähetys on ollut minulle ihan objektiivisesti havaittavissa, vaikka en lottoaisi, joten se siitä pyörittelystä.

        ””Ei niin, mutta niillä on merkitystä siihen miten tapahtumaa ja todennäköisyyksiä tarkastellaan."

        Tulevaan kolikonheittoon E:n "juuri tuo" jono sattuu todennäköisyydellä 1/2^100, mutta se on aivan triviaali tosiasia emmekä ole siitä keskustelleet.”

        Niin, keskustelu on ollut siitä mikä jonon tapahtumatodennäköisyys on tällaisessa kokeessa ylipäätään.

        ”E:n suorittamassa kolikonheitossa ei toteutunut tapahtumaa (juuri tuo jono), koska ylöskirjattu jono ei ollut tuollaisen tapahtuman suotuisa tapaus. Ei kukaan tavoitellut ylöskirjattua jonoa tuloksekseen, vaan oli aivan sama mikä jono tuli.
        Siksi kolikonheittelyn tulos oli vain ja ainoastaan jokin jono, todennäköisyydellä 1.”

        Edelleen palaamme siis siihen että miten tilanne olisi muuttunut jos siellä olisi 1/2^100 henkilöä jotka jokainen olisi veikannut uniikkia vaihtoehtoa?

        ””On ihan normaalia että kokeita, niiden järjestelyä ja tuloksia tarkastellaan vuosienkin viiveellä."
        Merkityksetön huomio keskustelumme kannalta.”

        Eihän ole!!! Tästähän koko keskustelussa on ollut kyse. Eli siitä että tapahtumien todennäköisyyksien tarkastelu on mahdollista sekä ennen että jälkeen tapahtuman. Ja nyt kun tunnustat huomioni oikeaksi vetäydynkin keskustelusta laskemaan rivimäärää jonka tämä VOITTO vaati...

        "Heti alkuun isoin väistö ikinä."

        Höpönhöpö. Olennainen ja mielenkiintoinen lopputulos ei voi olla olematta myös merkityksellinen lopputulos.

        "Haluan. Kerro missä asut niin tulen katsomaan. Vai ovatko nämä jotain juttuja joita kukaan muu paikalla olija ei pysty havainnoimaan."

        Miksi minun pitäisi kertoa tapahtumani kellekään muulle? Ne ovat minun tapahtumiani, minun sigma-algebrani alkioita johonkin satunnaiskokeeseen. Se, että vain minä ne tiedän, ei tietenkään tee niistä olemattomia.

        "Objektiivinen nimenomaan tarkoittaa että jokin on havaittavissa riippumatta havainnoijasta joten kyllä olemassaolo tippuu melko tehokkaasti tähän laariin."

        Huvittava väite. Luuletko, että se mitä nyt ajattelen ei ole olemassa siksi, koska se ei varmasti ole havaittavissa objektiivisesti "riippumatta havainnoijasta"? Minä tiedän mitä ajattelen ja se taatusti on olemassaoleva ajatus.

        "Lisäksi täytyy todeta että kyllä se lottolähetys on ollut minulle ihan objektiivisesti havaittavissa, vaikka en lottoaisi, joten se siitä pyörittelystä."

        Tietenkin satunnaiskoe on olemassa ja havaittavissa. Loton otosavaruudelle voidaan laatia lukuisia erilaisia sigma-algebroita. Joka ainoa eri sigma-algebra on osa omasta todennäköisyysavaruudestaan - tämä on se asia jota puolimutka kieltäytyy ymmärtämästä. puolimutka siis sekoittaa otosavaruuden ja todennäköisyyskentän toisiinsa, hän ei ymmärrä tai ketkuillakseen kieltäytyy ymmärtämästä niiden eroa.

        Eri todennäköisyyskentillä ei ole muuta tekemistä toistensa kanssa kuin otosavaruus ja mahdollisesti sama sattuva jokin alkeistapaus. On täysin väärin puolimutkan tapaan yrittää ketkuilla niihin sellaisia tapahtumia, joita niissä ei ole.

        "Edelleen palaamme siis siihen että miten tilanne olisi muuttunut jos siellä olisi 1/2^100 henkilöä jotka jokainen olisi veikannut uniikkia vaihtoehtoa?"

        Tällöin olisi ollut olemassa 1/2^100 kpl erilaisia todennäköisyysavaruuksia, voisi aivan hyvin sanoa että 1/2^100 kpl eri satunnaiskokeita. Kussakin 4 tapahtumaa (tietty alkeistapaus, sen komplementti, otosavaruus ja tyhjä joukko)

        Juuri enemmän erilainen tilanne E:n kolikonheittelyyn nähden ei olisi voinut olla. Siinä oli 1 kpl todennäköisyysavaruuksia jonka sigma-algebrassa vain tapahtumat otosavaruus ja tyhjä joukko.

        Kysymyksesi ja kirjoittelusi ylipäätään kertovat siitä, ettet Sikamaster vielä tunne tai ymmärrä satunnaiskokeista paljoakaan. Mutta opiskelepa nyt esimerkiksi CalTechin mainiosta oppimateriaalista, en usko sen olevan sinulle liian vaikeatajuista. Tällä hetkellä haaskaat aikaani ja koettelet kärsivällisyyttäni kysymyksilläsi.


      • JC__ kirjoitti:

        "Heti alkuun isoin väistö ikinä."

        Höpönhöpö. Olennainen ja mielenkiintoinen lopputulos ei voi olla olematta myös merkityksellinen lopputulos.

        "Haluan. Kerro missä asut niin tulen katsomaan. Vai ovatko nämä jotain juttuja joita kukaan muu paikalla olija ei pysty havainnoimaan."

        Miksi minun pitäisi kertoa tapahtumani kellekään muulle? Ne ovat minun tapahtumiani, minun sigma-algebrani alkioita johonkin satunnaiskokeeseen. Se, että vain minä ne tiedän, ei tietenkään tee niistä olemattomia.

        "Objektiivinen nimenomaan tarkoittaa että jokin on havaittavissa riippumatta havainnoijasta joten kyllä olemassaolo tippuu melko tehokkaasti tähän laariin."

        Huvittava väite. Luuletko, että se mitä nyt ajattelen ei ole olemassa siksi, koska se ei varmasti ole havaittavissa objektiivisesti "riippumatta havainnoijasta"? Minä tiedän mitä ajattelen ja se taatusti on olemassaoleva ajatus.

        "Lisäksi täytyy todeta että kyllä se lottolähetys on ollut minulle ihan objektiivisesti havaittavissa, vaikka en lottoaisi, joten se siitä pyörittelystä."

        Tietenkin satunnaiskoe on olemassa ja havaittavissa. Loton otosavaruudelle voidaan laatia lukuisia erilaisia sigma-algebroita. Joka ainoa eri sigma-algebra on osa omasta todennäköisyysavaruudestaan - tämä on se asia jota puolimutka kieltäytyy ymmärtämästä. puolimutka siis sekoittaa otosavaruuden ja todennäköisyyskentän toisiinsa, hän ei ymmärrä tai ketkuillakseen kieltäytyy ymmärtämästä niiden eroa.

        Eri todennäköisyyskentillä ei ole muuta tekemistä toistensa kanssa kuin otosavaruus ja mahdollisesti sama sattuva jokin alkeistapaus. On täysin väärin puolimutkan tapaan yrittää ketkuilla niihin sellaisia tapahtumia, joita niissä ei ole.

        "Edelleen palaamme siis siihen että miten tilanne olisi muuttunut jos siellä olisi 1/2^100 henkilöä jotka jokainen olisi veikannut uniikkia vaihtoehtoa?"

        Tällöin olisi ollut olemassa 1/2^100 kpl erilaisia todennäköisyysavaruuksia, voisi aivan hyvin sanoa että 1/2^100 kpl eri satunnaiskokeita. Kussakin 4 tapahtumaa (tietty alkeistapaus, sen komplementti, otosavaruus ja tyhjä joukko)

        Juuri enemmän erilainen tilanne E:n kolikonheittelyyn nähden ei olisi voinut olla. Siinä oli 1 kpl todennäköisyysavaruuksia jonka sigma-algebrassa vain tapahtumat otosavaruus ja tyhjä joukko.

        Kysymyksesi ja kirjoittelusi ylipäätään kertovat siitä, ettet Sikamaster vielä tunne tai ymmärrä satunnaiskokeista paljoakaan. Mutta opiskelepa nyt esimerkiksi CalTechin mainiosta oppimateriaalista, en usko sen olevan sinulle liian vaikeatajuista. Tällä hetkellä haaskaat aikaani ja koettelet kärsivällisyyttäni kysymyksilläsi.

        "Höpönhöpö. Olennainen ja mielenkiintoinen lopputulos ei voi olla olematta myös merkityksellinen lopputulos."

        Öh, viittasin kommentiisi: "jostain toisesta artikkelista sitten" Eli tempaiset vain jonkin käsitteen tyhjästä ja sitten menet väittämään sillä olevan meriittiä pohjautuen artikkeliin josta tuota koko käsitettä ei löydy. Ja kun tämä tuodaan esiin alkaa väistely ja kieroilu.

        "Se, että vain minä ne tiedän, ei tietenkään tee niistä olemattomia."

        Itseasiassa, minun kannaltani tekee. En voi havaita niitä joten minun kannaltani ne eivät ole olemassa. Eli olemassa olo on objektiivisesti havaittava ominaisuus.

        "Luuletko, että se mitä nyt ajattelen ei ole olemassa."

        En pelkästään luule vaan tiedän että sitä mitä ajattelet ei ole olemassa. Ihmisten ajatukset eivät ole jotain jonka voidaan sanoa olevan olemassa, per se, vaan erillaisten aivojen kemiallisten reaktioiden välittämä kuva tajuntaan. Nuo reaktiot ovat toki olemassa mutta ne nyt voidaankin objektiivisesti havaita.

        "Siinä oli 1 kpl todennäköisyysavaruuksia jonka sigma-algebrassa vain tapahtumat otosavaruus ja tyhjä joukko."

        Meinasin kommentoida pidemminkin mutta sitten näin tämän. Tähän oikeastaan kiteytyy koko kiistan aihe. Sinun tulisi nyt vihdoin hyväksyä se että tyhjän joukon kanssa todennäköisyyksien miettiminen on hieman turhaa koska P(∅)=0 . Tai se varsinainen hyväksyttävä asia on että em. seikan vuoksi sitä ei kukaan missään vaiheessa ole tehnytkään.

        Meille kaikille muille kentän muodostaminen heitoilla kokeen aikana on hyväksyttävää jos tarkoituksena on tarkastella tilannetta jälkikäteen. Mikä tekee tästä sinulle mahdotonta?

        "Kysymyksesi ja kirjoittelusi ylipäätään kertovat siitä, ettet Sikamaster vielä tunne tai ymmärrä satunnaiskokeista paljoakaan. "

        Näköjään selkeästi enemmän kuin sinä, kun pystyn kuitenkin melko yksinkertaisesti etsimään puutteet aihetta koskevassa logiikassasi. Suosittelisin sinulle kertausta filosofiasta, etenkin objektiivisuuden ja subjektiivisuuden käsitteistä sekä olemassaolon metafysiikasta jotta et enää ihan yhtä pahasti perseilisi kuin tässä viestiketjussa.


    • 97869

      Tällainen keskustelu tällä palstalla? Mitä se täällä tekee?
      Ok, arvaan. Se, että olemme täällä miettimässä, on 1/1.
      Se, että muualla avaruudessa on elämää, on X/1. Planeettojen määrää emme tiedä, joten X voi olla mitä tahansa 0 - 1. Planeettoja tosin on niin paljon, että yksinkertaisia hiilipohjaisia elämänmuotoja (kuten ihminen) luulisi olevan muuallakin. Välimatkat ovat liian pitkiä asian tutkimiseen.
      Jumalien olemassaolo on 0/1.

      • MrJuha82outolintu

        Typerää kieltää Jumala, koska periaatteessa on näyttöjäki siitä enkä tarkoita nyt ruumiistairtaantumisjuttuja, koska tiede pystyy selittään sen, mutta esim ennustajien jutut jne ja ylipäätään ei kannata kieltää mitään vaikeaa asiaa, koska ihmisjärki ei pysty selittämään kaikkea.
        Oikeastaan hölmöä olla uskomatta esim ufoihin, astrologiaan tai uskontoon.
        Esim astrologiassa tiedän paljon paljon ihmisten koko horoskooppikarttoja ja ne täsmää hyvin, sillä väitän että 98%;ia täsmää niistä ihmisistä, jotka tiedän ja niitä on paljon.
        Luonteeseen vaikuttaa myös elämänkokemukset, ystäväpiiri, kasvatus ja omien vanhempien luonne ja koko oma astrologinen kartta.

        On suurella todennäköisyysmatikalla totta, että maan ulkopuolella on elämää.
        Se on oikeastaan melkeinpä fakta.
        Joka päivä syntyy uusia planeettoja älytön määrä ja samankaltaisia kuin maamme syntyy suurella matemaattisella todennäköisyydel.


      • Akbar

        Ymmärrettekö, että Jumalilla tarkoitetaan metafyysisiä käsitteitä, hyvin harvoin materialistisia. Jahve = MINÄ OLEN, Sebaot, Se Pahan Ottanut, eräänlainen sotajumala Mars, Adonai, no, tietysti sama kuin Adonis, MINÄ NAIN, nuo ainakin nuo kolme Jumaluutta oli Israelilaisilla, samoin, kuin Intialaisilla patsaineen, Shiva, Vishnu ja Brahma. Käsitteet Isä(suurempi), Poika(pienempi) ja Pyhä Henki(Veljeys, tasa-arvo) tulevat samasta kolmiosta. Kuitenkaan Israel ei etsinyt määrättömästi Jumaluuksia, syytä en tiedä, tai ehkä se oli se, että Jumala on silti yksi, ja jokainen Jumala tulee esiintymään Ihmisyydessäkin, tai ainakin melkein. No, nyt Hän on täällä tänään Allah Akbar, Akilles, -Laki-Aki Polveni jo rusahti, se tarinasta, jossa minulla meni rikki kantapää, tälläkertaa osui polveen. Se on tosin lähes jo parantunut, parissa kuukaudessa. Kuka sinä olet? Oletko langennut Jumala, hyljäten taivaallisen alkuperäsi, tosin Jeesus sanoi, että osa ihmisistä tuleekin alhaalta, eikä ylhäältä? Mistä minä tulin, no sitä ei kukaan minulle kerro, paitsi sen, että minä olen jo nuori sielu, kykyni suurempi kirjoittamiseen ja laskemiseen kuin kypsillä sieluilla, vaikka kypsät sielut näyttävät päällepäinkin paremmalta kuin mä. Vanhaksikin minua on luultu, no, jokainen saattaa olla jostakin kohden vanha, mutta pienen kokoni takia olen myös aikamoinen babyface. Sitä erhettä korjasin kasvattamalla pienen risuparran. Baby puhuvat minästään liikaa, mutta ei siitä iästä saa hypätä sinun kautta ajattelemiseen liian nopeasti, se oli todellinen lapsuus, miettiä miten rakastaa sinua, mutta minä olen siitä sieluniästä liian nopeasti yrittämässä jo kuolla pois, On vääryyttä ruveta meuhkaamaan vanhuksen tavoin, jos sielu on täynnä vielä lapsellisiä äpäriä. Mutta, kuka sinä olet? Oletko Saatana vai Jumala?


    • MrJuha82outolintu

      Siis mulle erittäin simppeli tai sitten oon simppeli mies.
      Vastaus ekaan kyssäriin tuleepi tässä;
      Jos todnäk on 1/2 niin todnäk on tietenki silloin myös 1/2 jne jne jne.

    • Maukino

      Mutta montako kertaa pitää ottaa, että yhden punaisen todari on 75%? Eli että VÄHINTÄÄN yksi punainen tulisi, tietysssä määrässä astiassa ottoja?
      Jos oton jälkeen pallo palautetaan astiaan?
      (4 nCr 2)/((4 nCr 2)* (2 nC r 1) = 0,5 = 50 % punaisille

      1-(0.5)^x = 0.75 = 75%
      (0,5)^x = 0.25 | log
      x = log 0,25/log 0.5
      x = 2
      Kaksi kierrosta....
      Eli silloin on tullut vähintään yksi punainen todarilla 75%, jos 2/4 on punaisia...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      268
      2669
    2. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      206
      1718
    3. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      59
      1454
    4. Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!

      Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t
      Suomalaiset julkkikset
      1
      1201
    5. Kaipaaville

      Kerro sun tunteesi ja ajatukset tähän jos et uskalla irl!
      Ikävä
      79
      1166
    6. Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?

      8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni
      Maailman menoa
      233
      1064
    7. Miten haluaisit

      Että reagoisin jos näkisin sinut nyt?
      Ikävä
      80
      1012
    8. Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen

      mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.
      Ikävä
      43
      913
    9. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      69
      786
    10. Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?

      Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen
      Kärsämäki
      15
      730
    Aihe