Kuka maksaa pesän juoksevat kulut 6kk ajan?

Kerroit välttävänne pesänjakajan hakua ja testamentin moiteaika (6kk) on ummessa, sekä jakokirjakin yhtä nimeä vailla.
Mikä 6kk odotusaika nyt on kyseessä? Minulla on sellainen käsitys että omin voimin tai palkatun asiantuntijan laatima jakokirja tarkoittaa sopujakoa, jonka hyväksymiselle ei tietääkseni ole määräaikaa. Tämä A voisi siis jumittaa jakoa vuosikymmenenkin nimikirjoitustaan pihtaamalla.
Tuo erityistestamentti (legaatti) taitaapi päteä vain pesään perillisenä kuulumattomalle. Edullisinta on siis joustaa A:n suuntaan, että saatte jaon tehtyä ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa.

Kiffik on oikein kertonut, että legaatti voidaan täyttää testamentin saatua lainvoiman. Legaatin täytäntöönpano kuuluu pesänselvitykseen, mikä on tehtävä ennen kuin perinnönjakoon voidaan ryhtyä. Ongelmaa tulee vain, jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, mistä nyt ei liene kysymys.

Edellä sanottu pätee yhtä hyvin perilliselle kuin pesään kuulumattomalle tehtyyn legaattiin. Perillisen osalta voi tulla tulkittavaksi, sisältyykö testamentattu omaisuus perillisen perintöosaan vai onko se ollut tarkoitus antaa perintöosan lisäksi.

Jospa kysyisit asiaa jakokirjan tehneeltä testamentin toimeenpanijalta.

erk-ki kirjoitti:

Jospa kysyisit asiaa jakokirjan tehneeltä testamentin toimeenpanijalta.

Anteeksi erk-ki, mutta jos niin olisimme halunneet tehdä en kysyisi täällä. Kaikella on syynsä johon en täällä kajoa.

Muutamia hajatelmia:

A voi pitkittää jakoa niin pitkään kuin lystää tai kieltäytyä kokonaan, ei ole olemassa mitään 6kk sääntöä allekirjoittamisessa. Kaikkien osakkaitten allekirjoittaman jakokirjan moiteaika on 6kk.

Jos kaikki eivät ole allekirjoittaneet jakokirjaa niin pesä on jakamaton. Jos sopujakoa ei synny niin sitten hakemaan jakajaa oikeuden kautta.

Pesä voi tehdä päätöksiä vain osakkaitten yksimielisellä päätöksellä, ja testamentissa määrätyn omaisuuden myynti vaatii testamentinsaajan hyväksymisen.

Kuten on kerrottu, legaatilla määrätyt omaisuuserät voi luovuttaa saajille ilman jakoa tai jakokirjaa, olisi mielenkiintoista tietää miksi ette toimi noin?

Kun pesä on ilmeisen moniongelmainen: A "haluaa vain kiusata" sekä "jos niin olisimme halunneet tehdä en kysyisi täällä" niin viisainta olisi että hommaat oman lakimiehen joka kävisi läpi perukirja, testamentin, jakoehdotuksen ja kaikki muut paperit, eli koko kokonaisuuden. Anonyymillä nettifoorumilla esitetyt detaljikysymykset eivät auta kauhean pitkälle.

^^Jakokirjan on tehnyt testamentissa nimetty lakimies (joka myös laati testamentin)
Eli se olennainen. Pesä on siis teknisesti jakamaton koska yksi nimi puuttuu. Onhan?^^

Mikähän asema tuolla "testamentissa nimetyllä" lakimiehellä lienee?? Onko hänet testamentissa määrätty testamentin toimeenpanijaksi? Jos on, ja kaikki osakkaat ovat pyytäneet häntä tekemään jaon, hän jakajana on määrätyn pesänjakajan asemassa.

PK 23:4.3
"Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."

Jos siis testamentin toimeenpanija edellä olevan mukaisesti on jaon tehnyt, jakokirjaan ei tarvita osakkaiden allekirjoituksia. Jako saa lainvoiman, jollei sitä ole moitittu, 6 kk:ssa jaon tekemisestä. Jos osakkaat allekirjoituksillaan jaon hyväksyvät, se on lainvoimainen heti.

Laamakuiskaaja kirjoitti:

Muutamia hajatelmia:

A voi pitkittää jakoa niin pitkään kuin lystää tai kieltäytyä kokonaan, ei ole olemassa mitään 6kk sääntöä allekirjoittamisessa. Kaikkien osakkaitten allekirjoittaman jakokirjan moiteaika on 6kk.

Jos kaikki eivät ole allekirjoittaneet jakokirjaa niin pesä on jakamaton. Jos sopujakoa ei synny niin sitten hakemaan jakajaa oikeuden kautta.

Pesä voi tehdä päätöksiä vain osakkaitten yksimielisellä päätöksellä, ja testamentissa määrätyn omaisuuden myynti vaatii testamentinsaajan hyväksymisen.

Kuten on kerrottu, legaatilla määrätyt omaisuuserät voi luovuttaa saajille ilman jakoa tai jakokirjaa, olisi mielenkiintoista tietää miksi ette toimi noin?

Kun pesä on ilmeisen moniongelmainen: A "haluaa vain kiusata" sekä "jos niin olisimme halunneet tehdä en kysyisi täällä" niin viisainta olisi että hommaat oman lakimiehen joka kävisi läpi perukirja, testamentin, jakoehdotuksen ja kaikki muut paperit, eli koko kokonaisuuden. Anonyymillä nettifoorumilla esitetyt detaljikysymykset eivät auta kauhean pitkälle.

Lue lisää

Pikku tarkennus:

^^ Kaikkien osakkaitten allekirjoittaman jakokirjan moiteaika on 6kk.^^

6 kk:n moiteaika pätee vain muotovirheeseen (esimerkiksi jakokirjasta puuttuvat todistajat). Muulla perusteella moittiminen edellyttää oikeustoimilain mukaista pätemättömyysperustetta (OikTL 3 luku http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3). Tällöin ei kiinteää moiteaikaa ole säädetty, moitekanne tulee nostaa kohtuullisessa ajassa (joka tapauksesta riippuen voi olla 6 kk:tta pitempi).

PK 23:10.1-2
"Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa."

Jos siis kaikkien osakasten allekirjoittama jakokirja täyttää muotovaatimukset, se on heti täytäntöön pantavissa kuten mikä tahansa muu sopimus.

nix_nax kirjoitti:

Pikku tarkennus:

^^ Kaikkien osakkaitten allekirjoittaman jakokirjan moiteaika on 6kk.^^

6 kk:n moiteaika pätee vain muotovirheeseen (esimerkiksi jakokirjasta puuttuvat todistajat). Muulla perusteella moittiminen edellyttää oikeustoimilain mukaista pätemättömyysperustetta (OikTL 3 luku http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3). Tällöin ei kiinteää moiteaikaa ole säädetty, moitekanne tulee nostaa kohtuullisessa ajassa (joka tapauksesta riippuen voi olla 6 kk:tta pitempi).

PK 23:10.1-2
"Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa."

Jos siis kaikkien osakasten allekirjoittama jakokirja täyttää muotovaatimukset, se on heti täytäntöön pantavissa kuten mikä tahansa muu sopimus.

Lue lisää

"...ja kaikki osakkaat ovat pyytäneet häntä tekemään jaon..."

Mielenkiintoista. Testamentin toimeksipanijan tekemä jako voisi siis myöhemmin osoittautua ineksistentiksi, mikäli todisteita tästä pyytämisestä ei ole enää olemassa. 6kk:n kiusantekoviivyttäjä tuskin myöntää pyytäneensä koko jakoa.

Mitähän tässä edes jaettiinkaan, jos pesässä oli vain irtaimistoa, josta B sai kaiken? Oliko koko testamentti siis vain legaatti B:n hyväksi? Silloin irtaimisto olisi tullut antaa B:lle jo pesänselvityksen aikana, odottamatta jakoa. Jos ei näin, niin silloin teoriassa kuolinpesä on vastuussa varastointikustannuksesta jaon lainvoimaistumiseen asti, mikä vähentää myös A:n, C:n ja D:n perintöosuuksia. Käytännössä tosin voi olla helpompaa vain "unohtaa" koko kiusantekoviivyttäjä ja B hakee omaisuuden itselleen heti. Hän ottaa pienen riskin siitä, että joutuu palauttamaan omaisuutta jakoon, jos sitä ei nyt saadakaan tehtyä. Kyllä sieltä pesistä kannetaan omaisuutta ulos kokonaan ilman minkäänlaista saantoperustettakin, kuka nyt vain ensiksi kerkeää haaskalle, joten en lähtisi riitelemään mistään varastoinneista tms.

nix_nax kirjoitti:

^^Jakokirjan on tehnyt testamentissa nimetty lakimies (joka myös laati testamentin)
Eli se olennainen. Pesä on siis teknisesti jakamaton koska yksi nimi puuttuu. Onhan?^^

Mikähän asema tuolla "testamentissa nimetyllä" lakimiehellä lienee?? Onko hänet testamentissa määrätty testamentin toimeenpanijaksi? Jos on, ja kaikki osakkaat ovat pyytäneet häntä tekemään jaon, hän jakajana on määrätyn pesänjakajan asemassa.

PK 23:4.3
"Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."

Jos siis testamentin toimeenpanija edellä olevan mukaisesti on jaon tehnyt, jakokirjaan ei tarvita osakkaiden allekirjoituksia. Jako saa lainvoiman, jollei sitä ole moitittu, 6 kk:ssa jaon tekemisestä. Jos osakkaat allekirjoituksillaan jaon hyväksyvät, se on lainvoimainen heti.

Lue lisää

"Mikähän asema tuolla "testamentissa nimetyllä" lakimiehellä lienee?? Onko hänet testamentissa määrätty testamentin toimeenpanijaksi? Jos on, ja kaikki osakkaat ovat pyytäneet häntä tekemään jaon, hän jakajana on määrätyn pesänjakajan asemassa."

Kyllä noin, mutta täytyy siinä silloin ensin olla oikeuden määräys pesänselvittäjäksi, sillä ei se nyt pelkällä testamenttiklausuulilla ja osakkaiden yhteisellä tahtotilalla muutu määrätyksi pesänjakajaksi.

ororeuier kirjoitti:

"Mikähän asema tuolla "testamentissa nimetyllä" lakimiehellä lienee?? Onko hänet testamentissa määrätty testamentin toimeenpanijaksi? Jos on, ja kaikki osakkaat ovat pyytäneet häntä tekemään jaon, hän jakajana on määrätyn pesänjakajan asemassa."

Kyllä noin, mutta täytyy siinä silloin ensin olla oikeuden määräys pesänselvittäjäksi, sillä ei se nyt pelkällä testamenttiklausuulilla ja osakkaiden yhteisellä tahtotilalla muutu määrätyksi pesänjakajaksi.

Lue lisää

Mitähän höpäjät?!

Luepa nyt vielä lakia ja yritä ymmärtää lukemasi!

PK 23:4.3
"Pesänselvittäjä tai -->testamentin toimeenpanija<--, joka ei ole osakas, -->on erityisettä määräyksettä pesänjakaja<--, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."

nix_nax kirjoitti:

Mitähän höpäjät?!

Luepa nyt vielä lakia ja yritä ymmärtää lukemasi!

PK 23:4.3
"Pesänselvittäjä tai -->testamentin toimeenpanija<--, joka ei ole osakas, -->on erityisettä määräyksettä pesänjakaja<--, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."

Lue lisää

Yritä nyt itse ymmärtää kirjoittamaasi: "Jos on, ja kaikki osakkaat ovat pyytäneet häntä tekemään jaon, hän jakajana on määrätyn pesänjakajan asemassa."

Ei voi olla määrätyn pesänjakajan asemassa ilman oikeuden määräystä pesänselvittäjäksi, mutta tottakai voi toimia sopimusperusteisesti.

Et näy ymmärtävän, mikä on pesänjakaja.

Pesänjakaja ei ole vain pesän jakaja, joka tekee osakasten valtuuttamana jaon. Pesänjakajalla kun on toimeen lain nojalla kuuluvat valtuudet ja velvollisuudet, joita osakkaiden toimeksianto (ilman PK 23:4.3:n säännöstä) yksin ei hänelle anna.

Missä ko. säännöksessä muka edellytetään, että testamentin toimeenpanijalla, jotta hän saisi pesänjakajan valtuudet, tulisi sitä ennen olla oikeuden määräys pesänselvittäjäksi?! Ei tuollaista vaatimusta ole. Eihän pesänselvittäjää ja pesänjakajaa ylipäätäänkään ole kytketty toisiinsa siten, että pesänjakajan tulisi olla myös pesänselvittäjä. Pesänselvittäjäksi määrätty sekä testamentin toimeenpanija (ilman edellä käyvää määräystä selvittäjäksi) ovat yhtä lailla pesänjakajia tähän toimeen lain mukaan liittyvine valtuuksineen, velvollisuuksineen ja vastuineen, jos osakkaat pyytävät heitä jaon toimittamaan.

Vai etkö tiedä sitäkään, mikä on testamentin toimeenpanija?! Se ei ole kuka tahansa, jota osakkaat ovat pyytäneet panemaan testamentin toimeen. Toimeenpanijan asema perustuu siihen, että hänet on (lainvoimaisessa) testamentissa määrätty tuohon toimeen.

PK 19:21
"->Testamentin toimeenpanijalla on, jollei testamentista muuta ilmene, sama valtuus kuin pesänselvittäjällä<-, ei kuitenkaan valtuutta luovuttaa kuolinpesää konkurssiin. Testamentin toimeenpanijan valtuus ei supista eloonjääneen puolison oikeutta osallistua pesän selvitykseen. Mitä edellä on sanottu pesänselvittäjän hallinnosta, vastuusta, vapauttamisesta toimestaan sekä oikeudesta palkkioon, sovelletaan vastaavasti testamentin toimeenpanijaan.

Jos testamentin toimeenpanija määrätään pesänselvittäjäksi, ei se rajoita sitä oikeutta, mikä hänellä lainvoiman saaneen testamentin nojalla saattaa olla."

PK 23:2.4
"Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen."

PK 23:3
"Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)

Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla."

PK 23:4
"Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Milloin pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perukirjasta.

Kihlakunnantuomari voi, milloin ei ole oikeuden istuntopäivä, antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen, jos osakkaat ovat yksimieliset pesänjakajaksi määrättävästä henkilöstä.

Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.

Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan."

PK 23:7
"Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti.

Jos edunvalvoja on tehnyt 1 momentissa mainitun sopimuksen osakkaan puolesta, jako voidaan toimittaa sopimuksen mukaisesti, jos pesänjakaja katsoo sen päämiehen edun mukaiseksi. (1.4.1999/463)

Pesänjakajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta toimituksesta ulosottomiehelle, jos jonkun osakkaan osuus on ulosmitattu. Velkoja, jonka saatavasta osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, saa kuten osakas vaatia ennakkoperinnön huomioon ottamista ja esittää muita vastaavia pesäosuuden arvoon vaikuttavia vaatimuksia sekä ajaa niitä koskevia kanteita, jos se on tarpeen hänen saamisoikeutensa turvaamiseksi. (8.6.2006/471)"

Lopuksi vielä lainaus Aarnion-Kankaan teoksesta Suomen jäämistöoikeus I:

"Toimeenpanijalla ei ole testamenttimääräyksen nojalla pesänjakajan valtuuksia, jos osakkaat eivät yksimielisesti pyydä häntä jakajaksi (PK 23:4.3). Osakkaiden suostumuksin toimeenpanija voi suorittaa perinnönjaon ilman erillistä jakajamääräystä. Se seikka, että toimeenpanija on määrätty pesänselvittäjäksi, ei lisää hänen jakovaltuuksiaan, sillä myös selvittäjään sovelletaan äsken mainittua PK 23:4.3:a."

nix_nax kirjoitti:

Et näy ymmärtävän, mikä on pesänjakaja.

Pesänjakaja ei ole vain pesän jakaja, joka tekee osakasten valtuuttamana jaon. Pesänjakajalla kun on toimeen lain nojalla kuuluvat valtuudet ja velvollisuudet, joita osakkaiden toimeksianto (ilman PK 23:4.3:n säännöstä) yksin ei hänelle anna.

Missä ko. säännöksessä muka edellytetään, että testamentin toimeenpanijalla, jotta hän saisi pesänjakajan valtuudet, tulisi sitä ennen olla oikeuden määräys pesänselvittäjäksi?! Ei tuollaista vaatimusta ole. Eihän pesänselvittäjää ja pesänjakajaa ylipäätäänkään ole kytketty toisiinsa siten, että pesänjakajan tulisi olla myös pesänselvittäjä. Pesänselvittäjäksi määrätty sekä testamentin toimeenpanija (ilman edellä käyvää määräystä selvittäjäksi) ovat yhtä lailla pesänjakajia tähän toimeen lain mukaan liittyvine valtuuksineen, velvollisuuksineen ja vastuineen, jos osakkaat pyytävät heitä jaon toimittamaan.

Vai etkö tiedä sitäkään, mikä on testamentin toimeenpanija?! Se ei ole kuka tahansa, jota osakkaat ovat pyytäneet panemaan testamentin toimeen. Toimeenpanijan asema perustuu siihen, että hänet on (lainvoimaisessa) testamentissa määrätty tuohon toimeen.

PK 19:21
"->Testamentin toimeenpanijalla on, jollei testamentista muuta ilmene, sama valtuus kuin pesänselvittäjällä<-, ei kuitenkaan valtuutta luovuttaa kuolinpesää konkurssiin. Testamentin toimeenpanijan valtuus ei supista eloonjääneen puolison oikeutta osallistua pesän selvitykseen. Mitä edellä on sanottu pesänselvittäjän hallinnosta, vastuusta, vapauttamisesta toimestaan sekä oikeudesta palkkioon, sovelletaan vastaavasti testamentin toimeenpanijaan.

Jos testamentin toimeenpanija määrätään pesänselvittäjäksi, ei se rajoita sitä oikeutta, mikä hänellä lainvoiman saaneen testamentin nojalla saattaa olla."

PK 23:2.4
"Milloin pesä on pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan hallinnossa, älköön jakoon ryhdyttäkö, ennen kuin tämä on ilmoittanut pesän selvittämisen päättyneen."

PK 23:3
"Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Jos osakas on vajaavaltainen tai jos edunvalvoja muutoin edustaa häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatettava, mitä holhoustoimesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään. (1.4.1999/463)

Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla."

PK 23:4
"Oikeus määrätköön hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi. Milloin pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänjakajia. Hakemukseen on liitettävä jäljennös perukirjasta.

Kihlakunnantuomari voi, milloin ei ole oikeuden istuntopäivä, antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen, jos osakkaat ovat yksimieliset pesänjakajaksi määrättävästä henkilöstä.

Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.

Pesänjakajalla on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan."

PK 23:7
"Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti.

Jos edunvalvoja on tehnyt 1 momentissa mainitun sopimuksen osakkaan puolesta, jako voidaan toimittaa sopimuksen mukaisesti, jos pesänjakaja katsoo sen päämiehen edun mukaiseksi. (1.4.1999/463)

Pesänjakajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta toimituksesta ulosottomiehelle, jos jonkun osakkaan osuus on ulosmitattu. Velkoja, jonka saatavasta osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, saa kuten osakas vaatia ennakkoperinnön huomioon ottamista ja esittää muita vastaavia pesäosuuden arvoon vaikuttavia vaatimuksia sekä ajaa niitä koskevia kanteita, jos se on tarpeen hänen saamisoikeutensa turvaamiseksi. (8.6.2006/471)"

Lopuksi vielä lainaus Aarnion-Kankaan teoksesta Suomen jäämistöoikeus I:

"Toimeenpanijalla ei ole testamenttimääräyksen nojalla pesänjakajan valtuuksia, jos osakkaat eivät yksimielisesti pyydä häntä jakajaksi (PK 23:4.3). Osakkaiden suostumuksin toimeenpanija voi suorittaa perinnönjaon ilman erillistä jakajamääräystä. Se seikka, että toimeenpanija on määrätty pesänselvittäjäksi, ei lisää hänen jakovaltuuksiaan, sillä myös selvittäjään sovelletaan äsken mainittua PK 23:4.3:a."

Lue lisää

Unohdat olennaisen, eli sen onko kyse määrätystä vai ilman määräystä toimivasta ja tässä tapauksessa se on eittämättä jälkimmäinen. Näillä kuitenkin juridisesti täysin erilaiset valtuudet toimia, joten ei ole yhdetekevää mitä milloinkin sattuu käyttämään.

Niksuttajalla kun nyt sattuu tietysti olemaan sen verran temperamenttia, ettei pysty hyväksymään lapsuksia, ei sen paremmin omia kuin muidenkaan, vaan alkaa heti vyöryttämään esille epäolennaisuuksia kuten tässä nähtävissä.

Puupää ei itse näe tai ymmärrä olennaista: sitä, että pesänjakajan valtuudet ovat täsmälleen samat siitä riippumatta, onko hän oikeuden määräämä pesänjakaja vai määrätty testamentin toimeenpanija, jonka osakkaat ovat pyytäneet pesänjakajana toimimaan.

Esitäpä se säännös, johon perustat uskomuksesi, että pesänjakajan valtuudet - velvollisuudet - vastuut näissä tilanteissa olisivat erilaiset.

Aiemmin esitit, että viimeksimainitussa tapauksessa pesänjakajalla olisi normaalit valtuudet vain, jos hänet olisi sitä ennen määrätty pesänselvittäjäksi. ("Ei voi olla määrätyn pesänjakajan asemassa ilman oikeuden määräystä pesänselvittäjäksi, mutta tottakai voi toimia sopimusperusteisesti.") Hölynpölyä! Pesänselvittäjän määräys ei vaikuta mitään pesänjakajan asemaan. (A-K: "Se seikka, että toimeenpanija on määrätty pesänselvittäjäksi, ei lisää hänen jakovaltuuksiaan") Määrätty pesänselvittäjä ja testamentin toimeenpanija ovat siten täysin samassa, rinnasteisessa, asemassa, kun he ilman oikeuden erillistä määräystä osakkaiden pyynnöstä ryhtyvät pesänjakajaksi; molemmat ovat täysivaltaisia pesänjakajia. (PK 23:4.3 "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.")

nix_nax kirjoitti:

Puupää ei itse näe tai ymmärrä olennaista: sitä, että pesänjakajan valtuudet ovat täsmälleen samat siitä riippumatta, onko hän oikeuden määräämä pesänjakaja vai määrätty testamentin toimeenpanija, jonka osakkaat ovat pyytäneet pesänjakajana toimimaan.

Esitäpä se säännös, johon perustat uskomuksesi, että pesänjakajan valtuudet - velvollisuudet - vastuut näissä tilanteissa olisivat erilaiset.

Aiemmin esitit, että viimeksimainitussa tapauksessa pesänjakajalla olisi normaalit valtuudet vain, jos hänet olisi sitä ennen määrätty pesänselvittäjäksi. ("Ei voi olla määrätyn pesänjakajan asemassa ilman oikeuden määräystä pesänselvittäjäksi, mutta tottakai voi toimia sopimusperusteisesti.") Hölynpölyä! Pesänselvittäjän määräys ei vaikuta mitään pesänjakajan asemaan. (A-K: "Se seikka, että toimeenpanija on määrätty pesänselvittäjäksi, ei lisää hänen jakovaltuuksiaan") Määrätty pesänselvittäjä ja testamentin toimeenpanija ovat siten täysin samassa, rinnasteisessa, asemassa, kun he ilman oikeuden erillistä määräystä osakkaiden pyynnöstä ryhtyvät pesänjakajaksi; molemmat ovat täysivaltaisia pesänjakajia. (PK 23:4.3 "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty.")

Lue lisää

Tätä viitsi suoltaa, kun nikusttajan kanssa ei rakentavaa keskustelua saa aikaiseksi.
Silloin kun pesänjakaja määräyksettä, niin ei se muutu määräykselliseksi mitenkään muutoin kuin hakemalla määräystä tuomioistuimelta ja tähän esimerkiksi osakkaan ulosmittausvelkojalla on mahdollisuus ilman että sitä rasittaisi edes velallisosakkaan sopimussidonnaisuus.

PP ei näy ymmärtävän edes käsitettä pesänjakaja. Kun lainsäätäjä perintökaaressa puhuu "pesänjakajasta", ei kysymys ole erilaisista pesää jakavista, vaan yhdestä ja samasta termistä pesänjakaja. Tämän pesänjakajan valtuudet ja velvollisuudet on määritelty laissa ja ne ovat siten samat, perustuipa pesänjakajan asema oikeuden määräykseen tai PK 23:4.3 tilanteeseen.

"Pesänselvittäjä on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."

Onko vai ei?

"Testamentin toimeenpanija on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty."

Onko vai ei?