Minulla on Asperger oireyhtymä. Se miksi kirjoitan tänne, johtuu siitä, että minua usein syrjitään vaikka ulkoisesti olenkin kuulemma , kuten pitäisikin, treenattu ja hoikka mies. Kaljuuntunutkaan en ole. Silti tässä yhteiskunnassa ei pääse oikein minnekään mukaan jos koitat avoimesti kertoa että sinä et ole mielisairas( aspergerit ainakin Seinäjoella aikanaan määriteltiin kiireellisesti vain mielisairaiksi masennuspotilaiksi joka johti vääriin lääkkeisiin ja tämä taas sekoilemiseen väärin huumattuna).
Eli: jos sanot suoraan olevasi asperger-ihminen, ja varsinkin jos sinulla on papereissa tietämättömien yleislääkäreiden pikadiagnooseja jostakin kymmenen vuoden takaa, niin kyllä elämä on melko vaikeaa enää. Itse seurustelen, ja meillä on lapsi ja olemme kyllä onnellisia, mutta kuuluminen laajempaan työyhteisöön vaatii yhä 2015 sen, että toisin kuin muiden, jos olet asperger, sinun on varauduttava hyvinkin voimakkaisiin ennakkoasenteisiin ja jopa syrjintään. Tämä monesti johtaa yhä enenevissä määrin siihen etteivät asperger-ihmiset edes halua tulla neurotyypillisten ihmisten kanssa samaan työyhteisöön.
Asperger-ihminen on tarkka, hän näkee, havainnoi ja jotkut jopa kuulevat tarkemmin kuin neurotyypillinen ihminen. Silmät ovat se ongelma; Esimerkiksi ihmisen kasvothan tiettävästi vistivät hetkissä tuhansia eri signaaleja toiselle ihmiselle, joten asperger ihmiselle on vaikeaa katsoa toista ihmistä kasvoihin esim. työhaastattelussa. Tämän kun työhaastattelijat viitsisivät kaiken muun yrittäjyyden keskellä fiksuina sekä viisaina ihmisinä selvittää edes nyt sitten wikipediasta haulla asperger oireyhtymä, niin he ymmärtäisivät että vaikka näytämme ulkoisesti eleettömiltä ja tympeiltä, ei se sitä tarkoita ettemmekö haluaisi yhtälailla kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Haluan ainakin itse luoda ihmissuhteita, harrasteita joihin liittyisi viimein muitakin kuin vain itseni ja luonto/ taas toisaalta graafinen suunnittelu.
Ei tarvitse myöskään käyttäytyä alentavasti; oma älykkyyteni todettiin viimeisen tajuttomuuskohtauksen vuoks (v.2014)i tehdyssä testissä huomattavasti korkeammaksi kuin neurotyypillisellä ihmisellä. Eli ei tarvitse olla vain kasvojen vuoksi asenteella, jotta olisit jotenkin säälistä hetken kaverina.
asperger-ihminen83
29
99
Vastaukset
- leevimtororola
Älä piittaa. Ole Kuin aspergeri Bill Gates ja perusta joku atk-juttu näpertäen pikkutarkkaa. Sitten hihittelet ja olet outo miljonääri jahdillasi. Simppeliä. terv. nentti-ihminen
- assipupu
Assit tarvitsevat omat yhteisönsä. Sinulla on jo ihana oma yhteisö perheessäsi. Ole onnellinen :)
- asmies92
Minulla sama tilanne kuin aloittajalla mutta ei ole kavereita eikä naista, jonka ehdottomasti haluaisin. Ulkonäöstä ei pitäisi jäädä kiinni ja urheilullinenkin olen ja se näkyy myös päälllepäin. Olen vain arka ja omaan huonot sosiaaliset taidot niin haaveilen vain omasta kullasta :)
- assipassi93
Melkein sama juttu, mutta olen nainen.
- asman92
Mukava kuulla että en ole yksin asian kanssa :)
- assipassi93
Miten saat ajan kulumaan? Onko sinulla jotain erityisiä mielenkiinnonkohteita, niin kuin monilla asseilla on? Anteeksi uteliaisuuteni.
- asmies92
Lähinnä urheilemalla ja töissä menee aika. Ei tuo urheilu ehkä mikään erityismielenkiinnonkohde ole mutta kiinnostaa kuitenkin ja auttaa masikseen ja pitää mielen vireänä. Vapaa-aikana on kyllä koko ajan semmoinen tunne, että jotakin puuttuu, joka johtuu yksinäisyydestä...mutta minkäs teet. Olen tässä yrittänyt etsiä jotakin kiinnostuksenkohdetta jolla saisi ajan kulumaan, mutta ei ole tullut vielä vastaan. Miten siellä?
- assipassi93
Kerron huomenna enemmän, kunhan pääsen tietokoneelle. Puhelimella ei ole hyvä kirjoittaa.
- assipassi93
asmies92 kirjoitti:
Lähinnä urheilemalla ja töissä menee aika. Ei tuo urheilu ehkä mikään erityismielenkiinnonkohde ole mutta kiinnostaa kuitenkin ja auttaa masikseen ja pitää mielen vireänä. Vapaa-aikana on kyllä koko ajan semmoinen tunne, että jotakin puuttuu, joka johtuu yksinäisyydestä...mutta minkäs teet. Olen tässä yrittänyt etsiä jotakin kiinnostuksenkohdetta jolla saisi ajan kulumaan, mutta ei ole tullut vielä vastaan. Miten siellä?
Täällä taas olen, moi vaan jos luet tätä siellä jossain. :)
Olen opiskelija. Valmistun luultavasti hyvissä ajoin ensi keväänä, alaa en välitä julkisesti mainita. Ei minullakaan mitään sellaista mielenkiinnonkohdetta ole, mihin saisi kaiken ajan kulumaan. Olen vähän yrittänyt vältelläkin uppoutumasta liikaa johonkin harrastukseen tai muuhun ajanvietteeseen, koska haluan tehdä asioita monipuolisesti. Johonkin asiaan jos keskittyy liikaa, niin se vie pian kaiken ajan...
Minullakaan ei hirveästi kavereita ole, rehellisesti sanottuna ei yhtään. En kyllä tahtoisikaan mitään kaverilaumaa ympärilleni, joten olen ainakin toistaiseksi ihan tyytyväinen näin erakkona. Vai olenko? Kai minulta täytyy jotain kiinnostusta ihmisiä kohtaan löytyä, kun keskustelen vapaaehtoisesti täällä muiden lajitoverieni kanssa. - assipassi93
Pahoittelut ketjun aloittajalle, kun poikkesin aiheesta ja aloin sepustaa omiani. Nyt vasta tajusin höpiseväni jonkun toisen keskustelussa.
- asman92
assipassi93 kirjoitti:
Täällä taas olen, moi vaan jos luet tätä siellä jossain. :)
Olen opiskelija. Valmistun luultavasti hyvissä ajoin ensi keväänä, alaa en välitä julkisesti mainita. Ei minullakaan mitään sellaista mielenkiinnonkohdetta ole, mihin saisi kaiken ajan kulumaan. Olen vähän yrittänyt vältelläkin uppoutumasta liikaa johonkin harrastukseen tai muuhun ajanvietteeseen, koska haluan tehdä asioita monipuolisesti. Johonkin asiaan jos keskittyy liikaa, niin se vie pian kaiken ajan...
Minullakaan ei hirveästi kavereita ole, rehellisesti sanottuna ei yhtään. En kyllä tahtoisikaan mitään kaverilaumaa ympärilleni, joten olen ainakin toistaiseksi ihan tyytyväinen näin erakkona. Vai olenko? Kai minulta täytyy jotain kiinnostusta ihmisiä kohtaan löytyä, kun keskustelen vapaaehtoisesti täällä muiden lajitoverieni kanssa.Okei, sehän pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu, mutta luulen, että jonkun verran kaipaat sos elämää kun täällä kirjoittelet? :) Miten pärjäät koulussa? Eikös siellä joudu olemaan aika sosiaalinen, tietenkin alasta riippuen. Et kyllä maininnutkaan että sosiaaliset tilanteet tuottavat hankaluuksia. Sanoit, että haluat opetella kaikkea monipuolisesti, pystytkö keskittymään sellaiseen joka ei kiinnosta sitten yhtään. Itselle tämä on tullut ongelmaksi, koska haluaisin sivistää itseäni, mutta keskittymisen kanssa on ongelmia , jos juttu ei kiinnosta yhtään. Tulipa stoori.
- assipassi93
Joutuuhan koulussa olemaan sosiaalinen, mutta tällä alalla se ei ole niin kuormittavaa kuin mitä voisi olla. Pärjään ihan mukavasti koulussa. (Ja töissäkin, silloin kun olen ollut töissä.) Koko ajan ei tarvitse olla sosiaalinen, koska työhön sisältyy niin paljon kaikkea muuta.
Minun on vaikea tulla toimeen ihmisten kanssa. Tapahtuu väärinkäsityksiä ja muutenkin olen tosi kömpelö keskustelija. Kerran tapahtui näin:
Opiskelukaveri: "Millä aiot kulkea paikkaan X?"
Minä: "Autolla."
Opiskelukaveri: "Pääsenkö kyydillä?"
Minä: "Ei ei, et pääse!" (Tässä vaiheessa kysyjä katsoo minua järkyttyneenä vastauksestani, oli muuten näkemisen arvoinen ilme...) "Tai siis... Menen Jaanan kyydillä. Ei mulla ole autoa."
Opiskelukaveri: "Okei!"
Itse kun hölmönä ajattelin, että toinen tiedustelee vain kulkuvälinettä, jolla aion mennä paikkaan X, ja niinpä vain vastasin kulkuvälineen nimen. Järkevämpää olisi ollut vastata suoraan, että menen Jaanan kyydillä, mutta eihän sitä siinä tilanteessa ehtinyt tajuta. Välillä tekisi mieli lähettää itseni jollekin autiolle saarelle pois viattomia ihmisiä kömpelyydelläni kiusaamasta. 8)
~~~
Minulle kirjojen lukeminen on hyvin harvoin pelkkää tarinasta nauttimista. Usein lukemiseni on pelkkää kiinnostavien asioiden seulomista epäkiinnostavuuksien joukosta. Kirjan luettuani en välttämättä pysty kuvailemaan sen tapahtumia kovin hyvin, koska mieleeni jäivät vain mielenkiintoiset (mutta tarinan kannalta turhat) yksityiskohdat, esim. sellaiset, joista saa hyödyllisiä näkökulmia. Tämän takia minun oli peruskouluaikoina vaikea tehdä hyviä kirjaesitelmiä, koska en osannut kirjoittaa kirjan teemasta ja henkilöiden keskinäisistä suhteista mitään järkevää.
Vaatiiko sinun työsi paljon sosiaalista kanssakäymistä? - asman92
assipassi93 kirjoitti:
Joutuuhan koulussa olemaan sosiaalinen, mutta tällä alalla se ei ole niin kuormittavaa kuin mitä voisi olla. Pärjään ihan mukavasti koulussa. (Ja töissäkin, silloin kun olen ollut töissä.) Koko ajan ei tarvitse olla sosiaalinen, koska työhön sisältyy niin paljon kaikkea muuta.
Minun on vaikea tulla toimeen ihmisten kanssa. Tapahtuu väärinkäsityksiä ja muutenkin olen tosi kömpelö keskustelija. Kerran tapahtui näin:
Opiskelukaveri: "Millä aiot kulkea paikkaan X?"
Minä: "Autolla."
Opiskelukaveri: "Pääsenkö kyydillä?"
Minä: "Ei ei, et pääse!" (Tässä vaiheessa kysyjä katsoo minua järkyttyneenä vastauksestani, oli muuten näkemisen arvoinen ilme...) "Tai siis... Menen Jaanan kyydillä. Ei mulla ole autoa."
Opiskelukaveri: "Okei!"
Itse kun hölmönä ajattelin, että toinen tiedustelee vain kulkuvälinettä, jolla aion mennä paikkaan X, ja niinpä vain vastasin kulkuvälineen nimen. Järkevämpää olisi ollut vastata suoraan, että menen Jaanan kyydillä, mutta eihän sitä siinä tilanteessa ehtinyt tajuta. Välillä tekisi mieli lähettää itseni jollekin autiolle saarelle pois viattomia ihmisiä kömpelyydelläni kiusaamasta. 8)
~~~
Minulle kirjojen lukeminen on hyvin harvoin pelkkää tarinasta nauttimista. Usein lukemiseni on pelkkää kiinnostavien asioiden seulomista epäkiinnostavuuksien joukosta. Kirjan luettuani en välttämättä pysty kuvailemaan sen tapahtumia kovin hyvin, koska mieleeni jäivät vain mielenkiintoiset (mutta tarinan kannalta turhat) yksityiskohdat, esim. sellaiset, joista saa hyödyllisiä näkökulmia. Tämän takia minun oli peruskouluaikoina vaikea tehdä hyviä kirjaesitelmiä, koska en osannut kirjoittaa kirjan teemasta ja henkilöiden keskinäisistä suhteista mitään järkevää.
Vaatiiko sinun työsi paljon sosiaalista kanssakäymistä?Heheh, joo tuttua nämä väärinkäsitykset mulle kans. Otan kaiken kirjaimellisesti ja en oikein ymmärrä vihjailuja, mutta jälkeenpäin saatan tajuta, että sehän tarkoittikin ihan eri asiaa. Ihmekös ihmisten ilmeet ovat välillä kysyvän näköisiä. Minun työssäni onneksi ei tarvi olla kovin sosiaalinen jos ei halua. Minulle keskustelutilanteet aiheuttavat lähinnä sen tunteen, että äkkiä pois. Varsinkin puolituttujen. En osaa keskustella vaikka haluaisin. Työpaikalla pitävät varmaan outona hyypiönä joka ei puhu paljon, epäilen, että osa tietääkin aspergerista. Itselle tuo sosiaalisten tilanteiden pelko tuottaa harmaita hiuksia. Hieno taito muuten tuo kiinnostavien asioiden seulominen.
- assipassi93
Minä olen joskus ollut kovinkin ihmispelkoinen tapaus. Vasta 20 vuotta täytettyäni aloin muuttua vähemmän pelokkaaksi, ja nyt pelko ei ole läheskään niin lamaannuttavaa kuin vuosia sitten. Ei ihmisten kanssa puhuminen silti stressitöntä ole, ja vaikea kuvitella että tulisi olemaankaan.
Minkä ikäisenä sinut assiksi tunnistettiin? - asman92
assipassi93 kirjoitti:
Minä olen joskus ollut kovinkin ihmispelkoinen tapaus. Vasta 20 vuotta täytettyäni aloin muuttua vähemmän pelokkaaksi, ja nyt pelko ei ole läheskään niin lamaannuttavaa kuin vuosia sitten. Ei ihmisten kanssa puhuminen silti stressitöntä ole, ja vaikea kuvitella että tulisi olemaankaan.
Minkä ikäisenä sinut assiksi tunnistettiin?Hieno homma jos olet saanut pelkojasi vähennettyä. Toivotaan, että itselläkin joskus edes vähän lievenisivät, että voisi elää vähän iisimmin. Tuskin tietenkään kokonaan poistuvat. 20 paikkeilla tunnistettiin assiksi ja sitä ennen varmaa vanhemmat ym. sukulaiset tienneet jo. Onkohan mitään tietoa lievenevätkö as-oireet ikääntyessä vai onko sekin henkilöstä riippuvaista. Olen kuullut, että joillain on ikää myöten as-piirteet lieventyneet ja jopa kaikonneet kokonaan, mikä kuullostaa vähän uskomattomalta. Itsellä tuntuu että ollaan menossa siihen suuntaan, että olen muuttumassa entistä enemmän assiksi...
- assipassi93
Yritä pärjätä ja ole sellainen kuin olet. Toivon todella sinulle kaikkea hyvää. Elä onnellisena ja voi hyvin. :)
- Giagamoli
Voi te asperger ihmiset olette mainiota seuraa varsinkin, jos olet samasta asiasta kiinnostunut. Tsemppiä siihen hyvien kavereiden etsintään. Olen viettänyt lapsuuteni aspergerihmisten ja adhd-ihmisten keskuudessa, olette mahtavia.
- möykkykökkönen
Kauniisti sanottu. :)
- väärinymmärrettyforever
http://aspergerinfo.foorumi.eu/viewtopic.php?f=106&t=463&start=10
- xXxYYyZ
Kuultua; Asperger voitti jutun.
- erotusdiagnostiikka
Asperger-henkilön (aidon) tunnistaa siitä, että as-piirteistö ei häviä koskaan. Elämän läpi ovat samat ongelmat.
- aloittajamies
Joo. Olin tuo aloittaja. Tai olen mä vieläkin se. heko. "Joo". se onkin yleisin vastaukseni kaikkeen. :D
- erilainen-tasa-arvoinen
Ei ole aitoa tai epäaitoa n kaikki vain erilaisia
- Asperger-nainen
Hei!
Kerroit siis aloituksessa tulleesi syrjityksi esim. työelämässä, koska et osaa viestiä elekielellä ja että lääkärit kohtelevat sinua väärin määräten masennuslääkkeitä, vaikka et ole masentunut. Asperger voi hyvinkin johtaa väärinkäsityksiin, koska sitä ei muiden ihmisten keskuudessa tunneta tarpeeksi hyvin.
Mielestäni sinun ei kuitenkaan kannata tästä huolimatta olla muuta kuin aito, oma itsesi. Jokaisella meistä on omat heikkoutemme ja vahvuutemme. Keskity siis vahvuuksiisi! Kerroit, että sinua kiinnostavat mm. luonto ja graafinen suunnittelu. Mitä muita vahvuuksia sinulla on? - Syrjinnänuhri
On totta että aspergeja syrjitään ja vielä aika häikäilemättömästi. Meillä nuorelle tarjottiin asumispaikkaa palveluineen opiskelujen alettua. Asumismuoto tuntui hyvältä ja hyväksyimme sen. Entiset avustajat tarjosivat heille apuaan tarvittaessa sekä myös hoitava lääkäri. Alussa tulikin ongelmia kommunikoinnissa, mutta niistä selvittiin avun turvin. Koulu alkoi sujua ja erityisopettajat osasivat ja osaavat hyvin työnsä eli osaavat suhtautua oikealla tavalla. Vuosi meni kohtalaisen hyvin. Sitten vaihtui työntekijät ja se näkyi heti suhtautumisessa. Ongelmien tullessa syyteltiin ja hyökättiin nuorta vastaan eikä osattu kohdata oikealla tavalla asioita. Lisättiin valtavasti kuormitusta nuorelle. Ei noudatettu lääkärin antamia ohjeita eikä nöyrrytty kysymään pitkäaikaiselta kuntoutusohjaajalta neuvoa. Sitten hakattiin päätä tiiliseinään. Kiukuteltiin kun nuori ei tee niinkuin minä sanon ja niin sitten olivat samalla tasolla nuoren kanssa ja huusivat kilpaa, se se vasta olikin täydellistä ammattiosaamista lytätä nuori maan rakoon haukkumalla miten on yksi hailee hänelle mitä tekee. Neuvottelussa ei nähty omaa osuutta tapahtuneeseen vaan se että nuori on sopeutumaton ja hänet täytyy saada pois heiltä. Kysyttiin kyllä mitä lääkäri oli meille vastannut tilanteesta, en ehtinyt sanoa kuin puoli lausetta lääkärin viestistä kun tekstiä tuli tuutin täydeltä (tosi ammattimaista) ei ollut kanttia kuunnella lääkärin mielipidettä asiaan kun itse tunsi olevansa niin erinomaisen oikeassa. Nuori on ollut halukas keskustelemaan tapahtumista ja selvittämään ne mutta aikuiset ei, se on paljon masentanut ja lannistanut nuorta. Heidän mielestä siellä ei nyt sitten olekaan tapahtunut mitään ("mitä täällä nyt sitten on tapahtunut") nuori on vain sopeutumaton muussa ei ole vikaa. Asperger nuoren pitäisi heidän mielestään muuttua täydellisesti että olisi heidän silmissään hyväksyttävä ihminen. Minä olen ylpeä hänestä, hän osaa keskustella aikuisten kanssa lähes kaikista asioista, hänellä on paljon tietoa asioista ja jos ei tiedä hän ottaa selvää. Hänet saa helposti puolelleen jos vain toinen osapuoli niin haluaa eikä lähde änkkäämään tai viisastelemaan, on osattava luovia niin homma etenee hienosti. Nyt voisi olla ilmoitukselle aihetta syrjinnästä.
- InfoAsperger
Lisäisisin tuohon, että noin kohdellaan myös aikuisia asperger-henkilöitä, jopa ns. vertaistuellisissa piireissä. Heitä, joita on kohdeltu juuri noin vuosikymmeniä jo aiemminkin. Heitä ei kukaan tahdo auttaa eikä tukea, koska he eivät enää ole lapsia eivätkä nuoria, joten heidät voidaan siten syrjäyttää nuorempien tieltä, kuten assivanhuksetkin Autismiliiton arvojen mukaan. Kyllä olisi monella päättävällä sekä rahoituksellisia tukitoimia jakelevalla taholla uudelleenmiettimisen paikka.
- InfoTonttu
Missä info järjestää meille perintiset pikkujoulut?
- Vastine
Tervemenoa Töölöön. Numero löytyy useasta eri paikasta.
- parrallinen_nainen
Kuka kysyy? Tiedoksi, aspergerinfolaisten pikkujoulut olivat viime viikonloppuna. Aivan perinteiset. Eräässä erittäin rauhallisessa paikassa, josta on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle. Pitääkö järjestää uudet vielä ensi viikonloppuna, tulijoita varmasti löytyisi, itse asiassa aika moni jo on etukäteen ilmoittautunutkin, mikäli Info jaksaa ne vielä uudelleen järjestää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381759Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61371Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421347- 111330
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11325Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71294Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01284Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11240Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21200Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21173