Elämäntavat ei sovi

Niin ja tuo elämänrytmi tietenkin, kokemusta on..

Toi onkin aika harvinainen ongelma

Vuorokausirytmi on neuvottelu, järjestely ja tahto kysymys. Ei este. Ruokavalio ei ole este. On sairauksia (diabetes, keliakia) ja allergioita jotka määrittää sen ettei taloudessa kaikki voi syödä kaikkea ja ruokia pitää valmistaa ottaen huomioon toisen erityisruokavaliot kotona. Ei siis ole mikään ongelma jos siitä ei tee ongelmaa.

Tupakointi ei itseäni haittaa jos nyt ei sisällä polta. (itse en polta.)

Liiallinen alkoholin käyttö on noista ainoa josta tulis jo ongelma. (itse otan silloin tällöin)

Muut on enemmän mukautumis/halu ja järjestely kysymyksiä- Tekosyitä vain miksi ei voisi. Todellisuus se ettei halua tarpeeksi sovittaa elämää toisen kanssa yhteen.

Tupakoitsijat haisevat kyllä todella järkyttävälle. Liika alkoholinkäyttö olisi este mun puolesta.
Toiseks vielä, itse olen liikunnallinen ja terveellisesti syövä joten minusta olisi vaikea hyväksyä sohvalla röhnöttävää, ylipainoista roskaruokamyllyä.
Tietyt elämänarvot täytyy kohdata, en turhaan viitsi tehdä elämästäni vaikeampaa.

Tarviiko sitä liikuntaa yhdessä harrastaa? Etkö osaa yksin liikkua? Ei parisuhde ole symbioosi. Lapsi asia on ongelmallinen

Liikunnallisuus liittyy myös arvoihin eli toinen arvostaa terveitä elämäntapoja ja toinen ei. Kyllä tämä on aika usein sellainen tekijä joka erottaa jo syteen alussa.

Harrastaisin mielellään myös sitä liikuntaa miehen kanssa. Tai paljon muutakin ehkä. Lapset ei olisi ongelma minulle myöskään, sillä minusta lapset on erityisen hellyyttäviä.

lapsistapitävä kirjoitti:

Harrastaisin mielellään myös sitä liikuntaa miehen kanssa. Tai paljon muutakin ehkä. Lapset ei olisi ongelma minulle myöskään, sillä minusta lapset on erityisen hellyyttäviä.

Lue lisää

Mut jos mies ei halua lapsi koskaan eikä halua asua naisen kanssa jolla on lapsia

kyllläkyllä kirjoitti:

Tarviiko sitä liikuntaa yhdessä harrastaa? Etkö osaa yksin liikkua? Ei parisuhde ole symbioosi. Lapsi asia on ongelmallinen

Tohon haluan vastata jotkut tarvitsevat sitä mutta toiset ei. En ymmärrä miksi ei ymmärretä toinen tarvitsee enemmän ja haluu sitoutua voimakkaammin tai kärsii enemmän suhteessa.
On todella vaikeaa elää erilaisissa elintavoissa koska aiheuttavat yhteen törmäyksen ja erittäin raskaan parisuhteen. Jos minua ei olisi pakotettu parisuhteeseen,en olisi toista pakottanut elämän tyyliin. Minä rakastan liikuntaa mutta on erittäin vaikeaa elämä tällä hetkellä. Mutta vastakohdat myös tukee asioissa joita et osaa hoitaa oikein. Voisivat myös tukea toisiaan niin kuin mekin teemme koska olemme päässet seesteisempää aikaan parisuhteessamme. Ja luotetaan toistemme osaamiseen jota tueta.

kyllläkyllä kirjoitti:

Tarviiko sitä liikuntaa yhdessä harrastaa? Etkö osaa yksin liikkua? Ei parisuhde ole symbioosi. Lapsi asia on ongelmallinen

Liikuntaa voi aivan hyvin harrastaa yksin. Ongelmia tulee siinä jos kumppania ei kiinnosta liikunta yhtään vaan mussuttaa sohvanurkassa sipsiä ja "on aivan pakko katsoa kaikki Salkkarit ja mitä lie Kaunareita".

elämänarvotedelleen kirjoitti:

Liikuntaa voi aivan hyvin harrastaa yksin. Ongelmia tulee siinä jos kumppania ei kiinnosta liikunta yhtään vaan mussuttaa sohvanurkassa sipsiä ja "on aivan pakko katsoa kaikki Salkkarit ja mitä lie Kaunareita".

Lue lisää

Ongelma meillä paljon pieniä lapsia ja vauva rinnalla. Uimista ja pyöräilyä on lääkäri on ohjannut riko on polveni crossarilla siis liikuntavälineellä.

Mäkin olen tätä mieltä.

Se, että asuu vaikkapa kaupungissa ei välttämättä tarkoita sitä etteikö voisi asua myös maalla. Kyse on paljolti sopeutuvuudesta ja siitä miten paljon on valmis uhrautumaan. Jos tunteita on tarpeeksi, on valmis tekemään lähes mitä vain.

Urbaanista voi tulla maajussi ja maajussista urbaani. Samaan aikaan on myös mahdollista olla sekä luontoa rakastava maajussi sekä kaupunkielämää rakastava. Joku voi tykätä molemmista sekä maalaiselämästä että kaupunkilaiselämästä. Reppureissaajasta voi tulla kännimatkailija, kriminaalista rehellinen lainkuuliainen tai lainkuuliaisesta kriminaali, jenkkiläskistä voi kuoriutua elämäntapaurheilija, ökyjuppi voi muutta ekohipiksi jne.

Se mikä tuhoaa kaikista eniten on tunteiden puuttuminen sekä ennakkoluulot ja pelot. Erilaisista elämäntavoista on turha puhua jos ei ole koskaan edes yrittänyt elää tai nähdä toisen elämää. Kyse on silloin ennakkoluuloista.

Itse tunnen joitakin eronneita, ennen naimisissa olleita. Heillä tämä on juuri tällaista, keksitään vaikka mitä tekosyitä, vaikka oikeasti syy on siinä, että ei enää haluta sitoutua kehenkään eikä koskaan enää. Yksi kerta sitoutumista on riittänyt sen jälkeen astuu järkyttävä sitoutumiskammo ja sitten kaikki vika ja syy onkin aina mukamas toisissa ihmisissä.

Kokeileminen on paras tapa selvittää elämäntapojen yhteensopivuutta ja kartoittaa parisuhteen haasteita. Useimmissa parisuhteissa on jotain yhteensovittamista ja työstämistä. Olemme kuitenkin omanlaisiamme ihmisiä, joilla on yksilölliset kokemukset ja elämänhistoriat. Joskus tuo kokeileminen voi olla vaikeaa esimerkiksi lasten vuoksi, jos ei haluta heti lähteä mukaan tosimielessä. Elämäntapojen yhteensopivuus voi myös vaihdella olosuhteiden mukaan.
Osalla eronneista on huonojen kokemusten vuoksi paljon pelkoja, jotka syövät rohkeutta yrittää uudestaan. Toisaalta aiempi parisuhde on voinut opettaa itsetuntemusta, jonka varassa pystyy paremmin arvioimaan omia tarpeitaan ja puutteitaan, jotka vaikuttavat parisuhteen onnistumisen todennäköisyyteen.

nähtyjuttu kirjoitti:

Se, että asuu vaikkapa kaupungissa ei välttämättä tarkoita sitä etteikö voisi asua myös maalla. Kyse on paljolti sopeutuvuudesta ja siitä miten paljon on valmis uhrautumaan. Jos tunteita on tarpeeksi, on valmis tekemään lähes mitä vain.

Urbaanista voi tulla maajussi ja maajussista urbaani. Samaan aikaan on myös mahdollista olla sekä luontoa rakastava maajussi sekä kaupunkielämää rakastava. Joku voi tykätä molemmista sekä maalaiselämästä että kaupunkilaiselämästä. Reppureissaajasta voi tulla kännimatkailija, kriminaalista rehellinen lainkuuliainen tai lainkuuliaisesta kriminaali, jenkkiläskistä voi kuoriutua elämäntapaurheilija, ökyjuppi voi muutta ekohipiksi jne.

Se mikä tuhoaa kaikista eniten on tunteiden puuttuminen sekä ennakkoluulot ja pelot. Erilaisista elämäntavoista on turha puhua jos ei ole koskaan edes yrittänyt elää tai nähdä toisen elämää. Kyse on silloin ennakkoluuloista.

Itse tunnen joitakin eronneita, ennen naimisissa olleita. Heillä tämä on juuri tällaista, keksitään vaikka mitä tekosyitä, vaikka oikeasti syy on siinä, että ei enää haluta sitoutua kehenkään eikä koskaan enää. Yksi kerta sitoutumista on riittänyt sen jälkeen astuu järkyttävä sitoutumiskammo ja sitten kaikki vika ja syy onkin aina mukamas toisissa ihmisissä.

Lue lisää

No joo, se pitää tietysti paikkansa, että kuka vaan voi yhtä aikaa rakastaa vaikkapa erämaan rauhaa sekä maailman suurimpia metropoleja. Eri asia sitten, keiden kanssa niissä haluaa aikaa viettää.

Elämä muuttaa kyllä joskus siihen suuntaan, ettei suhtaudu enää ymmärtävästi ja anteeksiantavasti aivan kaikkeen, vaan säästää itseään turhilta mutta vahingollisilta ihmissuhteilta, kun on jo huomannut missä ei viihdy (rikosrekisteri, jenkkiläski, kännimatkaajat, muut päihteelliset). Se ei tarkoita, etteikö toivoisi sellaisille ihmisille hyvää tai etteivätkö he ehkä voisi omasta tahdostaan muuttaa vahingollisia kuvioita elämässään. Kaikkeen ei tarvitse onneksi kaikkien sitoutua, eikä kaikenlaisiin edes synny niitä tunteita.

Oisko nyt ihan noinkaan :)

asianlaita kirjoitti:

Oisko nyt ihan noinkaan :)

Siis kukaan ei ole lähipiiristäni näitä kaikkia, en myöskään itse. Totesin vaan asianlaidoista johtuen olevani taas yksin kotona :)

Tuo on aika oleellinen ero mielestäni, miten tärkeä parisuhde on elämässä yleensä tai miten tärkeä juuri se parisuhde on. Tuossa kun on iso ero, niin vaikeuksia on tuloillaan.

Miksette voi kokea yhdessä? ja ei kai kaikkea tarvitse kokea yhdessä.

Tuo, että haluaa elää ja kokea tarkoittaa suomeksi sitä, että haluaa kokeilla muiden kanssa seurustelua ja seksiä eli haluaa napsia sieltä täältä kokemuksia nimenomaan seurustelu/seksisuhteista=kukasta kukkaan lentämistä, ei haluta sitoutua vaan silloin kuin huvittaa niin maistella sieltä täältä hunajaa. Eli tämä on nimenomaan sitä sitoutumiskammoisen selittelyjä tai sitten on joku toinen katottu valmiiksi ja haluaa sen kanssa mielummin seurustella, ei vain viitsi sanoa, että mulla onkin toinen.

Nimittäin elää ja kokea voi sekä yhdessä (siis jos nyt elämästä yleensä puhutaan) että parisuhteessa yksinkin. Voi sitä seurustella ja esim. toinen voi käydä vaikka viikon matkoilla tai ystäviensä kanssa hulluttelemassa. Yhdessä voi myös elää ja kokea maailmaa, lähteä vaikka lomalle jonnekin kauemmas tms.

Tämä ei välttämättä ole mielestäni este. Täytyy vain osata kunnioittaa toisen erilaista näkemystä. Kyllä sellaisia pariskuntia on, joista toinen on eri uskontokuntaa tai jossa toinen on ateisti. Samoin on politiikan laita. Onhan noita ollut jo kansanedustajissakin, jotka edustavat eri puolueita ja näkemyksiä. Täytyy muista silloin yksi asia: asiat riitelee ei ihmiset.

Miksi ei olisi yhteistä aikaa? Itse uskon, että sitä aikaa löytyy jokaisella jollakin tapaa, jos vain haluaa. Onhan monia ihmisiä matkatöissäkin ja eri paikkakunnilla ja ovat silti yhdessä, ei ehkä optimi, mutta asennekysymys.

Ei kirkko ja kalja välttämättä sulje toinen toisiaan pois. Kirkossa voi käydä ihminen, joka viihtyy joskus kaljallakin eli molemmista voi tykätä yhtäaikaa.