Tänään Hesarissa joku arkkitehti kirjoitti:
"Ulkoseinien massiivisuus vähentää lämmitystarvetta.
...Massiivirakenteiden, kuten yksiaineisen punatiili- tai hirsiseinän, energiataloudellisuuden arviointiin U-arvot sen sijaan sopivat huonosti. Koska U-arvossa ei huomioida lainkaan auringon säteilystä tulevaa lämpöä eikä rakennusmateriaalin kykyä varastoida sitä, U-arvo antaa massiivirakenteiden energiataloudellisuudesta huonon kuvan. Todellisuudessa ulkoseinien massiivisuus vähentää olennaisesti rakennuksen lämmitysenergian tarvetta."
Mitäs mieltä olette? Minusta kun tuo on ihan hölynpölyä. Massiivirakenne antaa just sen energian mitä siihen varastoidaankin ja ihan yhtä hitaasti. Vaikutus on plus-miinus nolla. Vain seinän kokonaiseristyksellä eli U-arvolla on merkitystä, olipa se mitä materiaalia tahansa.
Auttaako seinien massiivisuus?
29
112
Vastaukset
- hulluseon
Arkkitehti on nyt unohtanut sen tosiasian, että vaikka puolimetrinen tiiliseinä on vielä joulukuussa lämmin, niin on se myös juhannuksena kuurassa..
- Huihuihuii
Arkkitehtien rakennusfysiikan tuntemus nyt on mitä on. Massiivirakenteella on sinänsä hyviä ominaisuuksia, mutta se, että massiivisuus itsessään säästäisi energiaa, on kyllä outo väite. Todellisuus lienee päinvastainen ainakin nopeasti reagoivassa sähkölämmityksessä, koska lämpökuormat saadaan hyödynnettyä. Lämmityskaudella kaamoksessa auringon vaikutus on mitätön.
- BauHerr
Kyllä massalla on tasaava vaikutus. Minulla on puutalo, jossa ulkolämpötila vaikuittaa varsin nopeasti sisälämpötilaan PU-eristyksestä huolimatta. Kivitaloissani tämän talven lämpötilan muutos - 28 C:sta 4 C:kseen vaikutti kivitalon lämpötilaan 0,1 C -asteen verran (cetreis paribus, ts. termostaatit kytketty pois).
Massan vararauskuky tasoittaa lämpötilan vaihteluita. Esimerkiksi Helsingissä 22.1.2016 oli alimmillaan -22,9 C ja ylimmillään - 13,2 C. Suurimassainen kivitalo "ottaa" tuosta useamman päivän keskiarvon, kun taas kevytrakenteinen ei varaa vastaavalla tavalla.
Olen yhdellä "passiivisella" lämmityslaitteella, ts. huippuunsa eristetyllä ja suurilla ikkunoilla varustetulla verannalla kokeillut talon lämmitystä. Tulos: auringon lämmityskyky alkaa Etelä-Suomessa toimia kunnolla maaliskuun alusta alkaen ja se päättyy marraskuussa. Joten kokemusperäisesti väitä, että aurinko ei paljon lämmitä 4 talvikuukauden aikana. (Tosin veranta on silloinkin mukavan viileä paikka talvehtiville kukille).
Summa Summarum: kivitalon massa tasaa lämpötilan vaihteluita. Auringon säteilyenergialla ei talvikuukausina ole suurta merkitystä, mutta muina aikona se on merkittävä.- tehtiarkki
Tottahan massa tasaa vaihteluita, mutta ei sillä ole energiansäästön kannalta mitään merkitystä, ulkoseinissä siis. Vain U-arvo ratkaisee.
- BauHerr
Kun se ei ole noin.
Asian voit todeta laskemalla lämmänvarauskapasiteetin eri arvoilla.
Tai sitten katsotaan empiiriaa: Kuten kerroin, olen rakentanut passiivisen lämmityslaitteen - verannan. Ideana on se, että lämmityskauden aikana auringonvalo osuu betonilattiaan, jonka massaan energiaa varataan. Ideaalisessa tapauksessa katto suunniotellaan auringon kierron mukaan niin, ettei säteily osu kesällä lattiaan. Tämän selittäminen PKS rakennusvalvonna lupa-arkkitehdeille on mahdoton tehtävä, joten käytännössä kattoa ei voi optimoida. U-arvoa tärkeämpi on tässä tapauksessa G-arvo (auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin).
Työn alla on laskelma siitä, voisiko Etelä-Suomessa nollaenergiatalon lämmityksen hoitaa massalla siten, että vesitankkeihin osuisi talvella auringonvalo mutta ei kesällä. Varmuudella sen saa toimimaan lämmittämällä vettä esimerkiksi puu-uunilla. - Huihuihuii
Tässä puhutaan eri asioista. Alkuperäinen väite oli, että seinen lämmönvarauskyky vähentäisi lämmitysenergian tarvetta. Siinä ei oteta kantaa, tuotetaanko tarvittava lämpöenergia passiivisilla järjestelyillä. Jos massiivirakenteen aiheuttama säästö olisi olennainen, kuten väite kuuluu, ei talvikuukausia voi rajata tarkastelusta pois.
- Tasaaaaa
Kesällä tuo massiivijuttu toimii, eli tasaa päivä- ja yölämmön eroa, silloin kun yöllä on viileää ja päivällä aurinko porottaa, eli ei tarvitse yöllä lämmittää ja päivällä jäähdyttää koneellisesti.
Jos yölläkin on lämmintä, niin jonkin ajan kulttua ei auta enää massiivisuus, toimii vain vaihtelevassa kelissä.- BauHerr
Massa vähentää lämmitystarvetta.
M.O.T.
Minun virityksissäni varsinkin joulu- ja tammikuussa merkitys on vähäinen, mutta on silti olemassa. Minun virityksissäni maalis- lokakuun koko lämmityksen voi hoitaa massalla. - kkjhgf3
Olen asunut betonirakenteisessa kerrostalossa ja kesällä päivä/yö lämpöjen tasaus toimi niin , että yöllä oli yhtä kuuma kuin päivällä. Edes tuulettamalla ei saanut yölämpötilaa laskemaa. Kevytrakenteinen talo sentään jäähtyy yöllä.
- Huihuihuii
BauHerr kirjoitti:
Massa vähentää lämmitystarvetta.
M.O.T.
Minun virityksissäni varsinkin joulu- ja tammikuussa merkitys on vähäinen, mutta on silti olemassa. Minun virityksissäni maalis- lokakuun koko lämmityksen voi hoitaa massalla.Täällä taas asustellaan uudehkossa kevytrakenteisessa pientalossa ilman mitään ekovirityksiä. Runko on puukehikko, eristeenä mineraalivillaa, ulkoverhouksena puupaneli. Ikkunat ovat kyllä suuret ja paikka aurinkoinen. Lämmityskauden pituus vaihtelee mutta voi olla niinkin lyhyt kuin 5 kk.
Joten se empiriasta. Minua kiinnostaisi kuulla fysiikan termein, miksi seinien massiivisuus vähentäisi lämmitystarvetta.
- onnellinenSipokki
Massiivirakenteella on kasi energiataloudellista vaikutusta
1) Massiivisuus tasaa lämpötilaeroja. Tällä on taasen kaksi merkitystä.
A) Kun lämpötila kasvaa, niin häviöt kasvavat. Lämpöä tasaava vaikutus leikkaa nämä huiput pois.
B) Lämpötila säädetään sen viileimmän hetken mukaan. Koska lämmityksessä on viivettä, niin nämä viileämmät hetket tasoittuvat massiviisuden ansiosta
2) kevytrakenteinen talo on tuuletusraon seurauksena aina varjossa. Auringon lämmittävä vaikutus menetetään suurimmaksi osaksi. Massiivirakenteessa ilman tuuletusrakoa tämä auringon energia varastoituu päivän mittaan seiniin. Eli sama vaikutus kuin ulkolämpötila olisi yöllä lämpimämpi.
Asiaa tutkittu ja massiivirakenteen (näitä useita erilaisia) hyöty on tutkimuksesta toiseen vaihdellut välillä 4-10%.
Eli ei mistään isosta asiasta kyse. Isompi merkitys on asumismukavuudelle, mutta tämän kustannus on monille tasan 0€.- Huihuihuii
1A: nimenomaan massiivirakenteissa ilmenee näitä ylilämmitystilanteita. Kevytrakenteisissa sisälämpötilan säätö reagoi paljon nopeammin jolloin ylilämmitys vältetään. Massiivisissa tulee ylilämmitystä joko ulkolämpötilan nousun tai sisäisten lämpökuormien takia. Teoria tietenkin sanoo, että tämä ylilämpö varastoituu rakenteisiin, mutta empiria on, että asukkaat tuulettavat sen pihalle.
2: OK, tosin auringon merkitys kaamosaikana vähäinen.
Voitko linkata näitä tutkimuksia? - Nipsa
Vielä yksi massiivisen rakenteen lämmitysenergiaa säästävä ominaisuus on sen yhteensopivuus vesikiertoisen lämmityksen kanssa, joka itsessään on aina myös "varaava" ja näin ollen hidas reagoimaan lämpötilojen muutoksiin. Massiivisessa talossa vesikierto toimii optimaalisesti, kevytrakenteisessa se hukkaa energiaa koska ei täysin pysy lämpötilan muutosten perässä.
Kevytrakenteisessa talossa ainoastaan nopeasti reagoiva suora sähkölämmitys toimii optimaalisesti, eli kuluttaa vähemmän energiaa verrattuna vesikiertoiseen. - raksaaja
Huihuihuii kirjoitti:
1A: nimenomaan massiivirakenteissa ilmenee näitä ylilämmitystilanteita. Kevytrakenteisissa sisälämpötilan säätö reagoi paljon nopeammin jolloin ylilämmitys vältetään. Massiivisissa tulee ylilämmitystä joko ulkolämpötilan nousun tai sisäisten lämpökuormien takia. Teoria tietenkin sanoo, että tämä ylilämpö varastoituu rakenteisiin, mutta empiria on, että asukkaat tuulettavat sen pihalle.
2: OK, tosin auringon merkitys kaamosaikana vähäinen.
Voitko linkata näitä tutkimuksia?"nimenomaan massiivirakenteissa ilmenee näitä ylilämmitystilanteita"
Massiiviset rakenteet esim seinissä tasaa sisäilman lämpötilaa koska seinät on aina oikeassa lämpötilassa.
Massiivinen varaava lattialaatta voi sen sijaan aiheuttaa "ylilämmitystilanteita" etenkin mikäli seinät eivät ole massiiviset vaan kevytrakenteiset. - raksaaja
Minulla ei ole linkkiä tutkimustuloksiin. Mutta rakennuksen energiankulutuslaskennassa yleisesti huomioidaan massiivisella rakenteella olevan 4% vaikutus lämmityskuluja pienentävänä. Ja jopa 10% vaikutus jäähdytyskulujen pienentäjänä.
kts. esim: https://www.google.fi/search?q=massiivisen rakenteen varaavuus betoni&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=fmO4VvW3O8OwswHc0LewDg - raksaaja
Jaa mun prosentit oli ehkä pahasti alakanttiin. Mutta googlesta löydät.
- onnellinenSipokki
Huihuihuii kirjoitti:
1A: nimenomaan massiivirakenteissa ilmenee näitä ylilämmitystilanteita. Kevytrakenteisissa sisälämpötilan säätö reagoi paljon nopeammin jolloin ylilämmitys vältetään. Massiivisissa tulee ylilämmitystä joko ulkolämpötilan nousun tai sisäisten lämpökuormien takia. Teoria tietenkin sanoo, että tämä ylilämpö varastoituu rakenteisiin, mutta empiria on, että asukkaat tuulettavat sen pihalle.
2: OK, tosin auringon merkitys kaamosaikana vähäinen.
Voitko linkata näitä tutkimuksia?1) Massiivirakenteet ymmärrettävästi tasaavat lämpötilaeroja. Ilmeisesti sekoitat keskenään lämmönjakotavan rakenteisiin. Paras on kevyt lämmönjako yhdistettynä massiivirakenteisiin, eli kivitalo ja sähkpatterit. Huonoin vastaavasti kevytrakenteinen tikkutaloa, jossa paksu betonialattia, jossa lämmitys.
2) Joo. Eipä tuosta auringosta paljoa iloa ole kun se ei paista.
Linkkejä löytyy googlettamalla. Varsinkin eri massiivirakentjien omia siteerauksia löytyy paljon ja noihin voi uskoa kuinka paljon haluaa. Tuon lisäksi löytyy joitakin "puolueettomia" tahoja.
Puun lämmöneristyskyky on yli satakertaa suurempi kun kivirakenteeella, jokainen saa sitten itse valita rakennusaineensa :)
- Valitsija
Ja polyuretaanilla vielä viisi kertaa parempi kuin puulla :)
- raksaaja
@Välittäjä_LKV
Jotkut käyttävät jopa eristeitä rakennuksissaan.
Uskomatonta eikö totta?
Mutta kehitys kehittyy.
- tyhmäinsinööri
Tästä aiheesta ei ole riittävästi tutkittua tietoa.
Kun on verrattu keskenään kerrostalokiinteistöjen lämmitysenergian kulutusta, voisi odottaa, että nykyvaatimusten mukainen rakennus, jonka vaipan U-arvot ovat noin viidesosa siitä, mitä tällaisessa "paksuseinäisessä" vanhassa umpitiilirakenteessa, myös energian häviö olisi sama viidesosa. Näin ei kuitenkaan toteudu, vaan uudet talot eivät poikkea niin suuressa määrin vanhasta rakennuskannasta, kuin kuvittelemme, tai odotamme. - raksaaja-professori
varaavuus esimerkkejä, sisälämmöllä 23'C.
Rakennuksen lattia (lämmitystarpeen mukainen tai noin 22'C)
-nykyisin ei yleensä kannata "varata" lämpöä lattiaan koska maanvastaisen lattian häviöt kasvavat mikäli lattian lämpö on
tarpeettoman korkea suhteessa keskimääräiseen lämmitystarpeeseen.
-kuitenkin lattialämmitys yleensä antaa miellyttävimmän tasaisen lämmön parhaalla hyötysuhteella omakotilatoissa.
-nykytaloissa lattian massa ja varaavuus voi olla haitta mikäli talo on kevytrakenteinen. Tällöin nopeiden säänvaihteluiden aikaan
lämmöneristeen läpi tapahtuvaan lämpövirtaan on lattialämmityksellä vaikea reagoida tehokkaasti.
-kesällä massiivinen lattia voi hieman sitoa energiaa päivisin ja siten vaimentaa ylilämmön syntymistä, samalla lattialämmityksen
vesikierto tasoittaa lämpötiloja lattioissa ympäri talon. Tällöin esim rinnetaloissa saadaan "ilmaiseksi" maanvastaisten huoneiden
viileyttä jaettua ympäri taloa eikä maanvastaisia tiloja tarvitse lämmittää. (huom. huonetermostaatit voivat negatiivisesti estää
tämän)
Rakennuksen väliseinät (23'C)
-Seinissä yms. sisärakenteissa oleva massa varastoi ja luovuttaa lämpöä mikäli sisälämpötila pyrkii muuttumaan sisäisen
lämmönlähteen tai ulkoilman jäähtymisen seurauksena.
-Ikkunat siirtävät ulkolämpötilan vaikutusta suoraan sisäilmaan. Väliseinillä voidaan ajatella olevan keskeisin rooli sen
muutoksen hidastamisessa ilman että lämmityslaitteiston tarvitsee (nopeasti) puuttua asiaan.
-kesällä auringon tuodessa ylilämpöä ikkunasta sisään väliseinät imevät sitä itseensä hidastaen sisäilman lämpötilan nousua
(yöllisen jäähdytyksen vaikutus saadaan hyödynnettyä pidempään)
Rakennuksen sisävaippa (22'C)
-Vaippa vaimentaa lämpöliikkeiden muutoksia lämmöneristeessä koska ulkoilman kylmenemisen tapauksessa vaipan massa pitää jäähtyä
hieman ennen kuin lämmön "imu" sisäilmasta alkaa kasvaa. Samoin hetkellisissä sisäilman lämpenemisissä, kuten ruuan laiton jälkeen
pitää huoneisiin säteilleen lämmön ensin hieman lämmittää ulkovaipan massaa ennen kuin lämpövirta alkaa kasvaa eristeessä.
-kevyissa rakenteissa sisälämmön ja ulkolämmön vaikutus lämpövirtaan on välitön.
-kesällä auringon tuodessa ylilämpöä ikkunasta sisään seinät imevät sitä itseensä hidastaen sisäilman lämpötilan nousua (yöllisen
jäähdytyksen vaikutus saadaan hyödynnettyä pidempään)
Rakennuksen ulkokuori (ulkolämpötila viivästettynä)
-Ulkolämpötilan laskiessa lämpövirta lämmöneristeen läpi ei kasva ennen kuin ulkokuori on jäähtynyt. Sen seurauksena yöllinen
kylmyys ei aivan yhtä paljon vaikuta energiankulutukseen kuin kevyissä rakenteissa. Talvipäivällä vaikutus hieman negatiivinen.
-Ulkolämpötilan noustessa ulkoilmasta kuoreen tiivistyvä kosteus nopeuttaa ulkokuoren lämpenemistä (huom. tiivistynyt kosteus
jäähdyttää ulkokuorta kosteuden myöhemmin haihtuessa)
-talvella auringonpaisteessa massiivisen rakenteen ulkokuoren lämpeneminen vähentää suoraan lämmitystarvetta hieman enemmän kuin
kevyissä rakenteissa koska ilmatilaa ei ole kuoren ja eristeen välissä. Auringon varaama lämö kuivattaa yöllistä kosteutta ja
vähentää alkuyöstä lämmitysenergian kulutusta.
-myös kesällä ulkokuori vaimentaa ulkolämmön vaikutusta lämmön liikkeeseen eristeessä (tasaa eroa ääripäiden välillä)
-kesällä ulkokuoren ollessa kiinni lämmöneristeessä vaikuttaa sateen kasteleman seinän kuivuminen hieman sisätiloja jäähdyttävästi
(talvella vesisateessa vaikutus on negatiivinen)
-betoninen ulkkuori johtaa lämpöä, tällä on myös sellainen vaikutus että rakennuksen maanalaisen osuuden viileys pyrkii imemään
lämpöenergiaa myös ulkoilmaa vasten olevista seinistä ja näin ollen hieman viilentää
-talvella vastaavasti maan alta ulkokuoreen johtuva lämpö hieman lämmittää maan yläpuolista seinää (huomioitava mahdollisesti
lisääntynyt routimisen riski matalissa perustuksissa)
Kokonaisuutena on tutkittu lämmityskuluja pienentävän vaikutuksen olevan 4...15% tapauskohtaisesti.
(Jäähdytyskuluja pienentävän vaikutuksen on tutkittu olevan moninkertainen.)- BauHerr
Empiirisesti olen tullut suurinpiirtein tuohon samaan tulokseen kokonaisuuden säästöprosenteista.
"Loppupeleissä" oleellista on se, kuinka paljon lämmitysenergiaa kuluu. 15 % säästö passiivitalon energiankulutuksesta on turkasen vähän euroiksi laskettuna.
Säästöä saa kasvatettua suurilla ikkunapinnoilla ja säteilyenergian varastoinnilla massiivilattiaan.
- Mehtäläistenmäntyöljy
Ennen vanhaan, kun oli puulämmitys ja lietsoilla hehkutettiin kivikasoja, niin lämpö pysyi ja yöaikaan ei tarvittu kipinämikkoa. Myös kassialman askareet helpottuivat, kun kellarit eivät olleet jäässä potunoineen maahislämmön ansiosta.
- takkavertaus
Kumpi on parempi/energiatehokkaampi? Varaava takka vai kiertoilmatakka kun polttaa vaikka kolme pesällistä koivua? Siinä vastaus tähän debattiin. Jokainen päätelkööt itse tästä
- raksaaja
No eipä liity aiheeseen mitenkään.
mutta...
Kiertoilmatakan hyötysuhde lienee pienempi kuin varaavan.
Kiertoilmatakalla 3 pesällistä poltettaessa peräjälkeen noussee talon sisälämpö hetkellisesti noin 40 asteeseen. (mikäli talo ei ole massiivinen ja lämpöä varaava)
12 tunnin kuluttua lämpö on poistunut talosta (massiivisessa lämpöävaraavassa ehkä sisälämpö vielä hieman normaalin yläpuolella).
Varaava takka ehkä halkeilee moisessa lämmityksessä. Noin 4 tuntia lämmityksen aloittamisen jälkeen alkaa lämpöä kuitenkin tulla läpi. 12 tunnin kuluttua talon sisälämmöt on noin 27 asteessa. 24 tunnin kuluttua noin 26,5 asteessa. 48 tunnin kuluttua tulisija edelleen lämmittää, talon sisälämpö 24 asteen nurkilla.
jne
Summa summaarum varaava tulisija huomattavasti ekologisempi koska sen avulla syntyy vähemmän hukkaa. (etenkin ellei talon rakenteet ole lämpöä varaavia)
Mutta tosiaan, tulisijavertaus ontuva.
Ekologisuutta haettasessa... masiivisessa talossa voit sammuttaa kaiken lämmityksen silloin kun huipputehoa katetaan kivihiilellä, ilman että talo on jäähtynyt yli yhden lämpöasteen verran iltaan mennessä.
(Tuli testattua yksi kevättalvi pikkupakkasella kun viinat tuli ulos lämpökoneen maapiiristä eikä varavastus lähtenyt toimimaan. 6 tunnissa laski lammikivitalomme sisälämpö 0,5 astetta, ennen kuin sain sähkövastuksen päälle.) - kokemuspainaa
Kyllä vaan liittyy... juuri noista lämpötilaa tasaisesti luovuttavista syistä varaava, eli massiivinen rakenne on järkevä ja myös energiatehokas
- Eivähennä
Kyllähän hyvin eristettyyn isoon taloon voi varata SISÄLLE vaikka viikon tarpeen. Mutta kun alun perin väite oli: "ulkoseinien massiivisuus vähentää olennaisesti rakennuksen lämmitysenergian tarvetta." ?
- Hhhhhhhggf
Yösähkön hyödyntäminen on sitä tehokkaampaa, mitä massiivisempi talo on.
Nykyisin asun omakotitalossa, mutta kun aikoinani asuin Tampereen Vuokratalosäätiön talossa, niin siellä oli kätevä tapa säästää lämmityskuluissa, huonelämpötila oli talvisin todella viileä, aina oli kylmä. Ja kesällä kämppä oli tukahduttavan kuuma. Nyt omakotitalossa on talvellakin lämmin ja kesällä viileä. 4 eri lämmitysjärjestelmää, joista vain 3 on käytössä ja 1 äärimmäinen hätävara. Kaukolämmöllä lämpiää käyttövesi ja patterit kovilla pakkasilla. Leudoilla keleillä ilmalämpöpumput ala- ja yläkerrassa. Takkaa poltetaan myös ajoittain. Se äärimmäinen hätävara on siirrettävät sähköpatterit (2 kpl), mutta on hyvin epätodennäköistä, että niihin pitäisi turvautua. Kesällä ILP:it viilentävät sisäilman sopivaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491622- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128