Taas on talvi vesisateineen, olen katsellut kivitalojen seiniä ja monien pinnoilla virtaa nyt vesi. Seinät täynnä tummempia läikkiä.
Puuhun ei vesi tuolla tavalla imeydy laisinkaan, kuin Siporexeihin ja papanaharkkoihin.
Räystäät vähän leveämpänä olisivat varmasti poikaa, räystäättömät versiot näyttävät todella vaarallisilta.
Taitaisi paksu lautaverhous kivitalossa olla myös asiaa, todellisuudessahan puu on varsin tiivistä ja suojaisi hyvin kivirunkoa kosteudelta.
Tähän nyt sitten taas märkiin seiniin pari kymppiä pakkasta, niin on mainostettu kiviseinä lujilla. Olen nähnyt Siporex taloja, joista vastaavassa tilanteessa on kämmenen kokoisia palasia pudonnut alas.
Papanaharkko lienee vahvempaa, mutta väärillä maakallistuksilla vesi voi tulla suoraan kellariin. Se on tietysti rakennusvirhe, kuten mielestäni olemattomat räystäätkin.
Kastuuko kiviseinä
36
2221
Vastaukset
- Melekoinenidiootti
Jepjep... Jaa että kastuuko seinä jos ei ole räystäitä. No kait se nyt idiootti kastuu. Mikä ihme kysymys tuo oli. No lohkeaako betoni tai mikä tahansa kiviaines jos se on kastunut ja sen jälkeen jäätyy... No lohkeaa tietysti idiootti. Siksi kivitalo rapataan, ettei seinärakenne pääse kastumaan... Ja voihan sen laudoittaakin jos haluaa. Juttusi viittaa siihen, että yrität tehdä ongelmaa asiasta joka ei ole ongelma. Sitäkautta luulenkin, että keskusteluavauksesi on provo, jonka päätit pikkutunneilla laittaa kun et saanut jälleen kerran kauppaa markkinoimallasi tuotteella.
- Kajdar
Tällä palstalla saa idiottikin kysellä ja meitä on paljon.
Vai rappaamalla sitä vettä pidätellään ?
Luotan kyllä enemmän leveisiin räystäisiin ja toimiviin vesipelteihin.
Parin sentin paksuinen lautakin pitää vettä paremmin , kuin muutaman millin rappauskerros.- Senytonvaanseduuni
No se nyt vaan on rappauksen tehtävä pitää kosteus pois ulkoseinärakenteista... Ja tiedoksi, että rappausta tulee olla enemmän kuin muutama milli.
- mututietäjät
Niinhän sinä luulet. Kivijalkojakin rapataan niiden tiivistämiseksi.
- kyllänäinon
Kyllä rappauksen tehtävä on tiivistää runkoa ja suojata sitä myös kosteudelta. Nykyaikaiset silcorappaukset ovat siinä varsin tehokkaita. Jos rapattu seinä vaurioituu kosteudesta, on yleensä syy rapparissa.
- RKM59
kyllänäinon kirjoitti:
Kyllä rappauksen tehtävä on tiivistää runkoa ja suojata sitä myös kosteudelta. Nykyaikaiset silcorappaukset ovat siinä varsin tehokkaita. Jos rapattu seinä vaurioituu kosteudesta, on yleensä syy rapparissa.
silikaatti laastit ovat vettä hylkiviä, toisin kuin kalkkisementti laasti imee vettä kuin sieni.
Solupolystyreeni eriste ulkopinnassa on erittäin hyvä suoja rungolle, siihen kosteus tuskin imeytyy laisinkaan.
Nykyaikaisella lämpörappauksella tai eristerappauksella suojataan runko erinomaisesti ja pinta pysyy myös halkeilemattomana.
Aiheesta on jo kymmenien vuosien hyvät kokemukset.
- Mulq
No meillä mökki on korkeimmalta kohdalta jotain 9m, ei siinä paljoa 90cm räystäs pidä jos sattuu tuulemaan. Ei tuosta Lammista ole muuta lohkeillut kuin kulmaharkon kulmasta 4-5mm pois kun on saanut vettä ja jäätynyt. Ei siis ole rapattu vielä.
- Aivannormaalia
Kannattaa rakentaa niin, että ehtii rappaamaan ennen pakkasia. muuten joutuu noita pakkasrapaumia hieman paikkailemaan... Vaikka ei siinä mitään, ei tuo paikkaus nyt niin iso homma ole.
- raksaaja
"kulmaharkon kulmasta 4-5mm pois kun on saanut vettä ja jäätynyt"
Lammiharkko pitää täyttää vedellä ennen kuin se halkeaa jäätymisen johdosta.
Pihalla on joitain harkkoja jotka on nyt 12 vuotta olleet sateessa. Sammalta niissä on mutta ei ole halkeilleet.
- tilalopp
kerrostaloissa täytyisi mennä räystäät kymmenen metriä ulospäin ettei kastuisi
- anterojantero
Aivan turha kysymys.. tottakai kastuu! Ja rappauksen tehtävä on sitoa tuo kosteus jottei runko kastu. Hyvin tehty rappaus on vähintään 10mm paksu ja kestää vähintään 50 vuotta vaikka välillä kastuisikin. Ja mitä tulee siporexiin seinärakenteena, on se yksi parhaista rappausalustoista, jollei jopa paras... eikä varmasti lohkeile tai rapaudu muita kiviaineksia helpommin. On meinaan muutamastakin sipotalosta kokemusta aina 70 luvulta saakka. Ja niin ovat valuharkko ja lecasoraharkkoseinätkin hyviä ja kestävät kastumista. Puutaloista olisin enemmän huolissani tuon kastumisen ollessa kyseessä.
- V.Ahanen
Viistosateen kastelemaan kivirunko on yksi yleisimmistä kosteusongelmista, niin kerrostaloissa, kuin julkisissa rakennuksissakin.
Elementtitalojen villat ovat tunnetusti homeessa kivirungon keskellä tuhansissa kohteissa Suomessa.
Kyllä kiviseinä kastuu, mutta se on rakennettava oikein, eikä pahitteeksi ole kuivumaan pääseminen.
Hyviä kokemuksia on kiviseinien eristerappaamisesta ja puuseinien vastaavasta vähän huonompia.
Siporex seinät on hyvä rapata, vanhoissa Siporex halleissa näkee, kun on rappaamattomat, niin ämpärin kokoisia palasia pudonnut maahan.
Siporex sopii paremmin matalaan rakentamiseen ja viistosateelta suojaaminen tärkeää.- anterojantero
Kuka hullu jättää kivitalon, edes siporextalon rappaamatta? Noi siporexhallit, joita Suomi on väärällään, ymmärrän kyllä, joskin itse en ole tuollaista rapautumista nähnyt tapahtuneen. Juttuja olen kyllä kuullut, että joissain ääriolosuhteissa näinkin on voinut tapahtua kun märkä seinä on ollut pitkään kostea ja sitten jäätynyt. Tosin näin olen kuullut myös betonielementtirakenteille tapahtuneen, eli ongelma ei liittyne Siporexiin millään tavalla kuin että sipohalleja on vaan niin paljon enemmän Suomessa. Eniten on omakotitalojakin tehty siporexista Suomeen ja en kyllä aivan tuota korkeaa seinäasiaa noin pukisi. Itseasiassa siposta nimenomaan pystyy tekemään korkeita seiniä paremmin kuin monesta muusta harkosta... ja kun siposeinän rappaa, kestää se myös kosteutta samalla tavalla kuin muutkin kivet.
Tuon asian lisäeristämisen ongelmista allekirjoitan kyllä - raksaaja
Kerrostaloissa suurimmat kosteusongelmat julkisivuissa aiheutuu siitä että vesi pääsee tuulenpaineen tai rakennusvirheen vuoksi materiaalin sisään.
Omakotitaloissa tuollaiset ei yleensä pääse tapahtumaan mm. siksi että tiivistyskohtia on ollut vähemmän ja siten virheitäkin on tullut vähemmän. - Tottajososaa
anterojantero kirjoitti:
Kuka hullu jättää kivitalon, edes siporextalon rappaamatta? Noi siporexhallit, joita Suomi on väärällään, ymmärrän kyllä, joskin itse en ole tuollaista rapautumista nähnyt tapahtuneen. Juttuja olen kyllä kuullut, että joissain ääriolosuhteissa näinkin on voinut tapahtua kun märkä seinä on ollut pitkään kostea ja sitten jäätynyt. Tosin näin olen kuullut myös betonielementtirakenteille tapahtuneen, eli ongelma ei liittyne Siporexiin millään tavalla kuin että sipohalleja on vaan niin paljon enemmän Suomessa. Eniten on omakotitalojakin tehty siporexista Suomeen ja en kyllä aivan tuota korkeaa seinäasiaa noin pukisi. Itseasiassa siposta nimenomaan pystyy tekemään korkeita seiniä paremmin kuin monesta muusta harkosta... ja kun siposeinän rappaa, kestää se myös kosteutta samalla tavalla kuin muutkin kivet.
Tuon asian lisäeristämisen ongelmista allekirjoitan kylläNyt liioittelet rankasti Siporex talot eivät ole Suomen eniten tehtyjä, puutaloja Suomi täynnä.
Kivitaloissakin tiilitaloja tehty paljon ja veikkaan että lähivuosina Siporexin osuus kivirakenteisissa omakotitaloissa on ollut marginaali luokkaa, eikä Virolaisten touhut sitä ole parantaneet.
Kevytsoraharkko perustuksia on paljon kellareita ja matalia, kokonaisia taloja vähemmän.
Pysytään asiassa puutalo on moninkertainen markkinajohtaja edelleen. Kivitalo kyllä parempi, mutta eihän kaikki aja Bemarillakaan. - Jonskuna
Millä perusteella kivitalo on parempi kuvittelua vain ?
- Massiivikivirokkaa
Tottajososaa kirjoitti:
Nyt liioittelet rankasti Siporex talot eivät ole Suomen eniten tehtyjä, puutaloja Suomi täynnä.
Kivitaloissakin tiilitaloja tehty paljon ja veikkaan että lähivuosina Siporexin osuus kivirakenteisissa omakotitaloissa on ollut marginaali luokkaa, eikä Virolaisten touhut sitä ole parantaneet.
Kevytsoraharkko perustuksia on paljon kellareita ja matalia, kokonaisia taloja vähemmän.
Pysytään asiassa puutalo on moninkertainen markkinajohtaja edelleen. Kivitalo kyllä parempi, mutta eihän kaikki aja Bemarillakaan.Kyllä se niin on, että Suomen kivitaloista viimeisen 50 vuoden aikana eniten on tehty siporexista tai kuten nykyään, kevytbetonista. Tänä päivänä osuus on toki merkittävästi pienempi, kuin vaikka 10 vuotta sitten, mutta edelleen niitä tehdään melko paljon. Mene vaikka Seinäjoen asuntomessujen valikoimaa katsomaan, niin siellä on kolme kevytbetonitaloa (2 Jämerää ja 1 Forte) pystyssä, mikä on n. kolmannes messualueen kivitalokannasta.
- Syitäkylläriittää
Jonskuna kirjoitti:
Millä perusteella kivitalo on parempi kuvittelua vain ?
Ei pala, ei homehdu, pidempi elinkaari, eristää ääntä paremmin. Huoltovapaa julkisivu, Sisäilman kosteus parempi... Tarvitsetko vielä syitä?
- raksaaja
Syitäkylläriittää kirjoitti:
Ei pala, ei homehdu, pidempi elinkaari, eristää ääntä paremmin. Huoltovapaa julkisivu, Sisäilman kosteus parempi... Tarvitsetko vielä syitä?
Lisätään ainakin: Helpompi saada tiiviiksi, vähentää sisäilman lämmönvaihtelua.
- Jonskuna
Syitäkylläriittää kirjoitti:
Ei pala, ei homehdu, pidempi elinkaari, eristää ääntä paremmin. Huoltovapaa julkisivu, Sisäilman kosteus parempi... Tarvitsetko vielä syitä?
No onhan tuossa nyt alkua 57 v vanha puutalo lapsuuden kotini. Eikä loppua näy paranee vaan käytettäessä. Aivan turhan päiväistä jankutusta kivitalon kehuminen ei sille ole mitään erityistä perustetta.
- Tätämieltätästä
Massiivikivirokkaa kirjoitti:
Kyllä se niin on, että Suomen kivitaloista viimeisen 50 vuoden aikana eniten on tehty siporexista tai kuten nykyään, kevytbetonista. Tänä päivänä osuus on toki merkittävästi pienempi, kuin vaikka 10 vuotta sitten, mutta edelleen niitä tehdään melko paljon. Mene vaikka Seinäjoen asuntomessujen valikoimaa katsomaan, niin siellä on kolme kevytbetonitaloa (2 Jämerää ja 1 Forte) pystyssä, mikä on n. kolmannes messualueen kivitalokannasta.
Kyllä taloja tehdään eniten oikeasta betonista, on täysin varmaa !
Asuntomessuja ei tähän kannata vetää sekaan, jos sieltä pari Virolaista kyhäelmää löytyy. Suomalaiset asuvat pääsääntöisesti elementti taloissa, niin puisissa, kuin betonisissakin. - eeheheheheehee
Tätämieltätästä kirjoitti:
Kyllä taloja tehdään eniten oikeasta betonista, on täysin varmaa !
Asuntomessuja ei tähän kannata vetää sekaan, jos sieltä pari Virolaista kyhäelmää löytyy. Suomalaiset asuvat pääsääntöisesti elementti taloissa, niin puisissa, kuin betonisissakin.Eeheheeehehee... mahtaapi mahtaapi v.i.t.u.t.t.a.a kun kunnon massiivista ei pysty itte tekkeemää. joutuupi muovilla erristää ja litilatilitkubetonia lötköttää.
- raksaaja
Miksi ei itte voi tehdä massiivista?
Betonissa on massaa 2200kg per kuutio ja sitä voi itse tehdä jos haluaa.
Kaikissa nykytaloissa toimii ilma eristeenä. Myöskin niissä massiivisissa.
- Kaikkiseinät
kastuvat.
Olennaisinta on kunnon tuuletusrako.
Tiiliseinä kestää 100 kertaa puuseinään verrattuna.
Ota käteen laudanpätkä sekä tiili ja arvioi?- raksaaja
Maalaamaton puupinta kuluu 1-2mm per 100 vuotta UV säteilyn vaikutuksesta.
Eli puukin on miltei ikuinen mikäli sitä huolletaan, huoltoa ja ksoteudelta suojaamista se vain vaatii enemmän. Esim maalaaminen estää UV säteilyn aiheuttaman tuhon, maalin tuhoutuessaan itse. - V.Ahanen
Juuri tiiliseinät tuuletusraolla ovat ehkä kaikkein yleisin kosteusvaurioitunut rakenne puurakenteiden jälkeen.
Tuuletusrakoon kun pääsee kosteutta ja hieman siitepölyä, niin homeessa on noin metrin villat alaosastaan.
Sitten vähän alipaineista ilmanvaihtoa, niin hiushalkeamistakin imee itiöt huoneilmaan. - raksaaja-nuuskija
Höpönlöpön.
Tiiliseinät ILMAN tuulettuvaa rakoa ovat ehkä yleisiä kosteusvaurioituneita rakenteita.
Se johtuu siitä että sisäilman kosteus pääsee jäätymään tiilen sisäpinnalle kuura- ja jääkerroksesksi. Kun se sulaa valuu vesi villoja myöden seinän alaosaan ja homehtuminen alkaa siksi seinän alaosasta.
(kosteuden pääsy tehostuu kun alipaine on ollut liian pieni)
Tuttava remontoi vm70 tiilipintaisen talon. Rakennusmuovi oli (yllättäen) ehjä ja villat terveet, villaa ei tosin ollut kuin 2...10cm seinässä. Tiiliseinä jäi tuuletusraon kera, uudet eristeet ja rakenteet siitä sisäänpäin.
- raksaaja-mutuilija
Rappauksen putoamisesta...
Harkkotalon seinästä jos rappaus "putoaa" lienee poikkeuksetta syynä työvirhe tartuntarappausta tehtäessä. (tai vääränlainen/virheellinen pohjatasoite)
Tämä siksi että harkkojen ulkokuoressa on aina niin paljon huokosia että jäätyvällä vedellä on loputtomasti tilaa kiteytyä ja jäätyä sinne huokosiin.
Meillä kävi tiilipiipun kanssa rakennuskosteutta pois lämmitellessä niin että tiilipiipusta ulos työntyvä kosteus puski ammattimuurarin tekemän pintalaastin kauttaaltaan irti piipusta eli reikätiilen reiät oli liian kaukana jäätymispisteestä ja vesi kiteytyi laastin ja tiilen väliin. Sittemmin pinnoitin pipun tiiilitasoitteella itse ja se on pysynyt (koska kosteutta nyt vähemmän?).
Jaksais vielä villat laittaa....
Mutta siis harkkojen tapauksessa pintakerros on aina erittäin huokoista, juurikin pakkasrapautumisten estämiseksi. - V.Ahanen
Kyllä seinän sisään tuulettaminen on täysin turhaa ja jopa riskaapelia touhua, vanha massiivitiili rakenne on toiminut moitteetta ja pysynyt kuivana lämmittämällä sisäänpäin.
Jos hommasta olisi hyötyä, eikä haittaa niin hirteenkin olisi joku Pelle Peloton kaivautunut tuuletusuran sisään.
Tuuletusrakoa ilman on tehty lauta puru lauta talojakin ja nekin toimineet kymmeniä vuosia.
Tuuletusraoista saa vain helposti pöly ja homepesän, sekää ongelmaa aikaiseksi.
Nykyaikaisetkin paksut massiiviseinät toimivat moitteetta, kunhan rakenne on suurin piirtein yhtä Höyrytiivis tai harva läpi asti. Eikä oikeastaan kevytsoraharkko uretaani versiossakaan ole kosteusteknistä ongelmaa kastepisteen kanssa ollut Diffuusiona.
Massiiviseinissä kosteudet vaeltelevat hyvin hitaasti Diffuusiona talvella ulospäin ja kesällä sisäänpäin lämpötilaerojen vaikutuksesta. Jonkin verran liikettä syntyy myös kosteusmäärien vuoksi höyrynpaineen erojen vuoksi.
Maan pinnan alla perustuksissa ja kellareissa Diffuusio on ympäri vuoden ulospäin ja siksi seinämän tulisi mieluiten pystyä hyvin kuivumaan ulospäin esteettä.
Ilmavuodot harvemmin ovat kivitalojen ongelmia, konvektiovirtauksen mukana kulkeutuukin sitten kosteutta jo merkittävästi enemmän. Talon on syytä olla vaipaltaan tiivis, jotta ilmanvaihtokone voi yleensäkin toimia.
Jos sitten seinän pinnoitteena käytetään höyrytiiveitä pinnoitteita, niin pinnoitteen alla voidaan käyttää tuuletusta, mutta seinän sisään ei tuuletusta viilentämäänkin rakennetta pidä toteuttaa.
Oma mielipiteeni on ,että kaikki massiiviset kiviseinät toimivat moitteetta ja niissä on pääsääntöisesti on kosteuskapasiteettia. Ei ainakaan vielä muutaman kymmenen vuoden käyttökokemuksella ole toimimatonta eristettyäkään harkkoseinää seinää tullut vastaan, olkoon eristyskerros sitten missä tahansa kohtaa seinää.
Kosteusvaurioituneita harkko rakenteita on jonkin verran perustuksissa, mutta silloin kyseessä on ollut suunnitteluvirhe, työvirhe tai hoitovirhe.Vanha massiivitiilirakenne on vain ongelma, kun siinä sisäilman kosteus päätyy pintaan. Ei pysy rappinki kuin 15 vuotta, sitten tippuu. 1900-luvun alkupuolella alettiin tekemään tuuletusraolla vastaavaa rakennetta ja toimii hemmetisti paremmin.
- tiskirättinen
TheRat kirjoitti:
Vanha massiivitiilirakenne on vain ongelma, kun siinä sisäilman kosteus päätyy pintaan. Ei pysy rappinki kuin 15 vuotta, sitten tippuu. 1900-luvun alkupuolella alettiin tekemään tuuletusraolla vastaavaa rakennetta ja toimii hemmetisti paremmin.
Mihin pintaan? Tiskipöydänkö? Siitähän rätillä pyyhkäistään massiivitiilirakenneongelma pois.
- V.Ahanen
Ennakoiva tekstin käsittely teki heti alkuun virheen, tietysti massiivi tiiliseinä pysyi kuivana lämmittämällä ulospäin, no ehkä tapetoimaton tiiliseinä kuivui myös jonkinverran auringon lämmittäessä kesäaikaan sisäänpäinkin.
- V.Ahanen
Rotalle sen verran selvennystä, että kyllä ne massiiviseinien sisällä liikkuvat kosteusmäärät ovat olemattomia. Meillä ei myöskään ole talvi ja höyrynpaine-erot ulospäin, kuin osan vuotta.
Ilmanvaihdolla hoidellaan kosteuksia ja epäpuhtauksiakin sisäilmassa kaikissa taloissa, ehkä hirsi ja Siporex markkinointi on hieman sekoittanut ihmisten ajatuksia.
Rappaukset ovat pysyneet erinomaisesti massiivisissakin seinissä, jopa lautataloissakin kanaverkolla 70 vuotta hyvinkin ja matka jatkuu.
Seinän läpi johtuva lämpö tietysti kuivaa rakennetta ja mikäli kiinteistöä vaan on lämmitetty, niin massiivinen tiiliseinä on yleisesti hyvässä kunnossa kymmenien, ellei satojenkin vuosien jälkeen. - huhua-
Rappaus, kun putoaa massiiviseinästä niin se on työvirhe, kuten tuossa ylempänä tuodaan ilmi.
Rappaus piti "päästää" ulospäin ja kunhan lyötiin krossikerroksessa (täyte-) kiinteä kerros niin kosteus aiheuttaa siellä kerroksen alla paineen poistumisen aikana ja irrotti alueella rappausta. - RappariRane
Eps--seinä ei pikku sateista kastu, kannattaa kokeilla vaikka vesiletkulla. Sitä ei saa kastumaan millään . Eriste on hyvä suoja koko rungolle kaikkia sääolosuhteita vastaan.
- Eeeheheee
Jepjep =)))) lol
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561876Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481638- 521574
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51517Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138