Suomi on uniikki, siksi pakkoruotsi?

Olet oikeassa.

Ruotsinkieli on pakko kuten englantikin koska työpaikoilla on pakko osata niitä myös saksaa ja ranskaa . Monet ammatit ja yritykset vaatii osaamista myös jos menee töihin muihin maihin . Moni yritys on muumaalaisessa omistuksessakin . Samoin asiakaspalvelu vaatii osata . Latinankieli on pakollinen myös . Suomenkieli on ihana hauska kieli ja sitäkin kuuluu opiskella myös murteita . Sitten mm.Kanada on kaksikielinen maa siellä puhutaan ranskaa ja englantia . Usassa on espanjankieli toisena kielenä myös latina ja ranska. Arabimaissa puhutaan sekä kansojen alkuperäistä kieltä että arabiaa. Intiassa puhutaan monia kieliä myös englantia . Espanjassa puhutaan italiaa ja ranskaa . Ranskassa italiaa ja espanjaa sekä englantia ja latinaa myös portugeesiä. Ruotsissa puhutaan suomea korjaa tanskaa englantia ja latinaa. Plus muut kielet kuten ranska. Suomessa tehdään töitä paljon palvelualoilla missä on osattava ruotsia . Myös ruotsalaiset osaavat suomea jonkun verran paremmin . Suomenkieltä puhutaan Virossakin sekä Saksassa jopa espanjassa . Myös Virossa osataan ruotsia . Latviassakin ostataan ruotsia myös englantia.

Miten tuo liittyy pakkoruotsiin

Hyvä vertaus!

Suomi on todella outous maailman kaikista maista, jos katsotaan kielipolitiikkaa!

Että sellaista "ainutlaatuisuutta"...

Pakkotanska on itse asiassa pakkonordiska (oppilaat voivat valita tanskan, norjan ja ruotsin välillä) ja kyse ei ole pakkopalvelutanskasta (kuten meillä pakkoruotsi on pakkopalvelukieli) vaan kyse on siitä, että islantilaisia on kutakuinkin yhtä paljon kuin suomenruotsalaisia eikä heillä ole eri aloille kattavaa koulutusjärjestelmää tai kattavaa asiantuntijaverkostoa, sellainen löytyy vain nojaamalla esi-isien Nordeniin. Suurin osa islantilaisista opiskelee ainakin osittain jossain muualla Nordenissa. Kyse on siis enemmänkin samanlaisesta tilanteesta kuin suomenruotsalaisten pakkosuomi. Toki Islannissa on keskusteltu pakkotanskan kohtalosta ja sitä on osin purettu.

Tämäkin asia on korjattu moneen kertaan tällä palstalla. Islannin kielivalintojen perusteet voi aivan hyvin kirjoittaa auki eikä tarvitse vedota mystisuniikkisuuteen.

Nyt kun tuo Islannin tilanne tuli selvitettyä, odotetaan edelleen tähän nyt niitä syitä, mitkä tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi. Antakaapa tulla pakon ymmärtäjät!

odotetaanedelleen kirjoitti:

Nyt kun tuo Islannin tilanne tuli selvitettyä, odotetaan edelleen tähän nyt niitä syitä, mitkä tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi. Antakaapa tulla pakon ymmärtäjät!

Lue lisää

Hyvä kun otitte Islannin esiin. On nimittäin äärimmäisen mielenkiintoista pohtia, miten neffet reagoisivat, jos he olisivatkin islantilaisia eikä suomalaisia. Veikkaan että valitusvirsi menisi suunnilleen tätä rataa:

Meillä on järjetön pakkotanska (nordiska), jota kukaan ei maassamme puhu ja silti meidän täytyy opiskella tätä historiallista jäännettä. Toisin on Suomessa, jossa ruotsi sentään on kansalliskieli, naapurimaa ja tärkein kauppakumppani. Siellä ruotsin pakollisuuden ymmärtää mutta ei meillä!

kasjlkjakjlkdsa kirjoitti:

Hyvä kun otitte Islannin esiin. On nimittäin äärimmäisen mielenkiintoista pohtia, miten neffet reagoisivat, jos he olisivatkin islantilaisia eikä suomalaisia. Veikkaan että valitusvirsi menisi suunnilleen tätä rataa:

Meillä on järjetön pakkotanska (nordiska), jota kukaan ei maassamme puhu ja silti meidän täytyy opiskella tätä historiallista jäännettä. Toisin on Suomessa, jossa ruotsi sentään on kansalliskieli, naapurimaa ja tärkein kauppakumppani. Siellä ruotsin pakollisuuden ymmärtää mutta ei meillä!

Lue lisää

On turha ryhtyä puolustamaan pakkoskandiaaviskaa Islannissa, vaikka maan väestön pieni koko ja oman koulutustarjonnan kapeus ovat tehneet sen ymmärrettäväksi (on siis vertailukelpoinen suomenruotsalaisten pakkosuomelle). Islannissa pakkoskandinaaviskasta on hyötyä - mutta sitä myös kritisoidaan. Se näyttää nyt pakollisena kadonneen lukioiden opetussuunnitelmista.

Tanska tukee islantilaisten pakkotanskaa samaan tapaan kuin svenskanu tukee suomalaiskoulujen pakkoruotsia: Islantiin on saatu tanskalaisia kiertäviä opettajia, jotka esittelevät lapsille laadukasta tanskalaista rokkia ja rappia, elokuvia, tv-ohjelmia ja nuorisolehtiä. Tanskalla on siis intressejä säilyttää islantilaiset pakkokielen piirissä, Ruotsilla on vastaavia intressejä Suomen suhteen, itse asiassa vielä suurempi.

Se, miksi Islannissa on vielä pakkoskandinaaviska (omien esivanhempien kielten myöhäisempiä versioita), jotta suomenruotsalaisten kokoinen joukko voi kouluttautua ikään kuin taustalla olisi monimiljoonainen väestö, ei selitä, miksi Suomi on sillä tavoin uniikki, että täällä on opiskeltava ruotsia alakoulusta yliopistoon - vaikka oma koulutustarjonta riittää ja ulkomaiset asiantuntijaverkostot rakennetaan englannilla.

Vastaa siis kysymykseen: mitkä syyt tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi?

turhayrittäävenkoilla kirjoitti:

On turha ryhtyä puolustamaan pakkoskandiaaviskaa Islannissa, vaikka maan väestön pieni koko ja oman koulutustarjonnan kapeus ovat tehneet sen ymmärrettäväksi (on siis vertailukelpoinen suomenruotsalaisten pakkosuomelle). Islannissa pakkoskandinaaviskasta on hyötyä - mutta sitä myös kritisoidaan. Se näyttää nyt pakollisena kadonneen lukioiden opetussuunnitelmista.

Tanska tukee islantilaisten pakkotanskaa samaan tapaan kuin svenskanu tukee suomalaiskoulujen pakkoruotsia: Islantiin on saatu tanskalaisia kiertäviä opettajia, jotka esittelevät lapsille laadukasta tanskalaista rokkia ja rappia, elokuvia, tv-ohjelmia ja nuorisolehtiä. Tanskalla on siis intressejä säilyttää islantilaiset pakkokielen piirissä, Ruotsilla on vastaavia intressejä Suomen suhteen, itse asiassa vielä suurempi.

Se, miksi Islannissa on vielä pakkoskandinaaviska (omien esivanhempien kielten myöhäisempiä versioita), jotta suomenruotsalaisten kokoinen joukko voi kouluttautua ikään kuin taustalla olisi monimiljoonainen väestö, ei selitä, miksi Suomi on sillä tavoin uniikki, että täällä on opiskeltava ruotsia alakoulusta yliopistoon - vaikka oma koulutustarjonta riittää ja ulkomaiset asiantuntijaverkostot rakennetaan englannilla.

Vastaa siis kysymykseen: mitkä syyt tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi?

Lue lisää

Ulkomaisia asiantuntijaverkostoja rakennetaan mm. englanniksi, mutta tällä asialla ja ruotsin tarpeella ei olekaan toistensa kanssa mitään tekemistä. Englantia on muutenkin aika järjetöntä vetää pakkorutosi-keskusteluun - nämä kielet kun eivät kilpaile keskenään ja toisaalta, meillä on riittävästi englannin osaajia jo entuudestaan.

Pääkaupunkiseudun yksityiset yritykset hakevat jatkuvasti nimenomaan ruotsia osaavia henkilöitä. Ruotsin kauppa hoidetaan ruotsiksi. Tätä hommaa eivät voi hoitaa yksinomaan ruotsinkieliset, sillä he ovat, kuten suomenkielietkin, ns. tavallisia ihmisiä, joista osa hakeutuu alemman koulutusasteen ammatteihin osa ylemmän asteen ammatteihin.

tieytueiyui kirjoitti:

Ulkomaisia asiantuntijaverkostoja rakennetaan mm. englanniksi, mutta tällä asialla ja ruotsin tarpeella ei olekaan toistensa kanssa mitään tekemistä. Englantia on muutenkin aika järjetöntä vetää pakkorutosi-keskusteluun - nämä kielet kun eivät kilpaile keskenään ja toisaalta, meillä on riittävästi englannin osaajia jo entuudestaan.

Pääkaupunkiseudun yksityiset yritykset hakevat jatkuvasti nimenomaan ruotsia osaavia henkilöitä. Ruotsin kauppa hoidetaan ruotsiksi. Tätä hommaa eivät voi hoitaa yksinomaan ruotsinkieliset, sillä he ovat, kuten suomenkielietkin, ns. tavallisia ihmisiä, joista osa hakeutuu alemman koulutusasteen ammatteihin osa ylemmän asteen ammatteihin.

Lue lisää

"Meillä on riittävästi englannin osaajia jo entuudestaan."

Mikä vastaus tuo nyt oli? Englanti on valinnainen kieli Suomessa, sitä valitaan, koska se on aidosti tarpeellinen. Jos ruotsi on aidosti tarpeellinen, sitäkin valittaisiin ihan sopivassa suhteessa "pääkaupunkiseudun yksityisiin yrityksiin" - ei kai tämä voi olla verukkeesi pakkoruotsille koko maassa, jokaikiselle, alakoulusta yliopistoon.

Vastaa siis kysymykseen: mitkä syyt tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi?

ihansuoraansaavastata kirjoitti:

"Meillä on riittävästi englannin osaajia jo entuudestaan."

Mikä vastaus tuo nyt oli? Englanti on valinnainen kieli Suomessa, sitä valitaan, koska se on aidosti tarpeellinen. Jos ruotsi on aidosti tarpeellinen, sitäkin valittaisiin ihan sopivassa suhteessa "pääkaupunkiseudun yksityisiin yrityksiin" - ei kai tämä voi olla verukkeesi pakkoruotsille koko maassa, jokaikiselle, alakoulusta yliopistoon.

Vastaa siis kysymykseen: mitkä syyt tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi?

Lue lisää

Meillä on ollut n. 50 vuotta käytännön pakkoenglanti, eli minä esim. kuulun sukupolveen, jolla ei olut mahdollisuutta valita. Jos olisin voinut valita, olisin valinnut saksan tai ranskan. Vasta viime vuosina englannin sijaan on voitu valita useammassa koulussa muukin kieli kuin englanti, jota monet lapset osaavat jo kouluun tullessaan. Englanti on tärkeä kieli, mutta koska sitä jo kaikki osaavat muutenkin, niin todellinen kilpailuvaltti syntyy muiden kielten osaamisesta. Pelkällä englannilla ei pitkälle pötkitä esim. työpaikkahaastatteluissa.

Myös yo-ruotsia suoritetaan edelleen huomattavan suuri määrä siihen nähden, mitä tämän palstan neffet antavat ymmärtää ruotsin asemasta nyky-Suomessa. Eli sitä valitaan edelleen "aidosti".

Ja viimeiseen kysymykseesi (sama) vastaus: Ruotsi on naapurimaa, tärkein kauppakumppani, ja yksityiset yritykset kysyvät ruotsin taitoa yleisesti - siinäpä ne tärkeimmät syyt.

syyt_ kirjoitti:

Meillä on ollut n. 50 vuotta käytännön pakkoenglanti, eli minä esim. kuulun sukupolveen, jolla ei olut mahdollisuutta valita. Jos olisin voinut valita, olisin valinnut saksan tai ranskan. Vasta viime vuosina englannin sijaan on voitu valita useammassa koulussa muukin kieli kuin englanti, jota monet lapset osaavat jo kouluun tullessaan. Englanti on tärkeä kieli, mutta koska sitä jo kaikki osaavat muutenkin, niin todellinen kilpailuvaltti syntyy muiden kielten osaamisesta. Pelkällä englannilla ei pitkälle pötkitä esim. työpaikkahaastatteluissa.

Myös yo-ruotsia suoritetaan edelleen huomattavan suuri määrä siihen nähden, mitä tämän palstan neffet antavat ymmärtää ruotsin asemasta nyky-Suomessa. Eli sitä valitaan edelleen "aidosti".

Ja viimeiseen kysymykseesi (sama) vastaus: Ruotsi on naapurimaa, tärkein kauppakumppani, ja yksityiset yritykset kysyvät ruotsin taitoa yleisesti - siinäpä ne tärkeimmät syyt.

Lue lisää

"todellinen kilpailuvaltti syntyy muiden kielten osaamisesta"

Näin sanovat kielivapauden kannattajat.

Vastaat siis kysymykseen "mitkä syyt tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi?" väittämällä, että tämä "uniikkius" syntyy siitä, että
- Ruotsi on naapurimaa
- Ruotsi on tärkein kauppakumppani
- yksityiset yritykset kysyvät ruotsin taitoa yleisesti

Maailmassa on kaikilla kansoilla naapurimaita, niiden kieltä ei opeteta pakolla alakoulusta yliopistoon.

Maailmassa kaikilla valtioilla on tärkein kauppakumppani, niidenkään kielet eivät ole pakollisia alakoulusta yliopistoon, eivät silloinkaan, kun sattuvat olemaan naapureita. Meillä muuten tärkein kauppakumppani on ollut myös Saksa, senkään kieli ei ole pakollinen, vaikka kyse olisi myös maailmankielestä.

Yksityiset yritykset palkkaavat pilvin pimein ihmisiä, jotka eivät osaa sanaakaan ruotsia - koska ruotsia ei ahkerasta pakkoluettamisesta huolimatta osata, koska sille ei oikeasti ole käyttöä.

Sinulla ei siis ole vastausta kysymykseen.

eisiisvastausta kirjoitti:

"todellinen kilpailuvaltti syntyy muiden kielten osaamisesta"

Näin sanovat kielivapauden kannattajat.

Vastaat siis kysymykseen "mitkä syyt tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton käytäntö muuttuisikin ymmärrettäväksi?" väittämällä, että tämä "uniikkius" syntyy siitä, että
- Ruotsi on naapurimaa
- Ruotsi on tärkein kauppakumppani
- yksityiset yritykset kysyvät ruotsin taitoa yleisesti

Maailmassa on kaikilla kansoilla naapurimaita, niiden kieltä ei opeteta pakolla alakoulusta yliopistoon.

Maailmassa kaikilla valtioilla on tärkein kauppakumppani, niidenkään kielet eivät ole pakollisia alakoulusta yliopistoon, eivät silloinkaan, kun sattuvat olemaan naapureita. Meillä muuten tärkein kauppakumppani on ollut myös Saksa, senkään kieli ei ole pakollinen, vaikka kyse olisi myös maailmankielestä.

Yksityiset yritykset palkkaavat pilvin pimein ihmisiä, jotka eivät osaa sanaakaan ruotsia - koska ruotsia ei ahkerasta pakkoluettamisesta huolimatta osata, koska sille ei oikeasti ole käyttöä.

Sinulla ei siis ole vastausta kysymykseen.

Lue lisää

Joko et lukenut viestiäni tai et muuten vain ymmärrä siitä mitään.

On paljon yrityksiä, joissa ei vaadita ruotsia, totta. Mutta myös paljon niitä, joissa vaaditaan.

Ja kun puhun kielitaidosta, en puhu pelkästään ruotsin taidosta, vaan puhun siitä, että pelkkä englanti ei riitä, koska englantia jo osaavat kaikki. Kielitaito tarkoittaa mahdollisimman monipuolista kielitaitoa. Henkilö, joka osaa useampaa kieltä, on aina parempi valinta yrityksiin, kuin henkilö joka osaa esim. vain englantia.

Jos maan tärkein kauppakumppani on esim. Ruotsi ja Saksa, niin näiden maiden kanssa kauppaa käyvä yritys palkkaa näiden kielten osaajia. Onko tässä jotain aivan käsittämätöntä sun mielestä?

Ja vielä ruotsin tarpeen perusteluista: Minä perustelen ruotsin tarvetta järkisyillä, sinä puolestaan tyrmäät ne. Jos et itse tarvitse ruotsia, se on minusta aivan ok. Minä esim. tarvitsen ruotsia työssäni. Onko se SINUSTA ok, vai täysin väärin?

oooooh kirjoitti:

Joko et lukenut viestiäni tai et muuten vain ymmärrä siitä mitään.

On paljon yrityksiä, joissa ei vaadita ruotsia, totta. Mutta myös paljon niitä, joissa vaaditaan.

Ja kun puhun kielitaidosta, en puhu pelkästään ruotsin taidosta, vaan puhun siitä, että pelkkä englanti ei riitä, koska englantia jo osaavat kaikki. Kielitaito tarkoittaa mahdollisimman monipuolista kielitaitoa. Henkilö, joka osaa useampaa kieltä, on aina parempi valinta yrityksiin, kuin henkilö joka osaa esim. vain englantia.

Jos maan tärkein kauppakumppani on esim. Ruotsi ja Saksa, niin näiden maiden kanssa kauppaa käyvä yritys palkkaa näiden kielten osaajia. Onko tässä jotain aivan käsittämätöntä sun mielestä?

Ja vielä ruotsin tarpeen perusteluista: Minä perustelen ruotsin tarvetta järkisyillä, sinä puolestaan tyrmäät ne. Jos et itse tarvitse ruotsia, se on minusta aivan ok. Minä esim. tarvitsen ruotsia työssäni. Onko se SINUSTA ok, vai täysin väärin?

Lue lisää

"en puhu pelkästään ruotsin taidosta"

Tässä ketjussa kysytään perusteita sanontaan, että Suomi on sillä tavoin uniikki, että täällä pienen vähemmistökielen pakollisuus kaikille alakoulusta yliopistoon olisi ok. Nyt olisi siis syytä puhua pakkoruotsin perusteista.

"Minä perustelen ruotsin tarvetta järkisyillä"

Jokainen valinnaiskielen opettaja markkinoi kieltään järkisyillä - ihan ok, järkisyitä on monia ja eri ihmisille erilaisia, juuri siksi valinnaisuus on niin oleellista. Mutta vain ruotsi on pakollinen alakoulusta yliopistoon. Miksi?

Kerätäänpä tähän nyt ne syyt, mitkä tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton pakko muuttuisikin ymmärrettäväksi.

annatullavaan kirjoitti:

"en puhu pelkästään ruotsin taidosta"

Tässä ketjussa kysytään perusteita sanontaan, että Suomi on sillä tavoin uniikki, että täällä pienen vähemmistökielen pakollisuus kaikille alakoulusta yliopistoon olisi ok. Nyt olisi siis syytä puhua pakkoruotsin perusteista.

"Minä perustelen ruotsin tarvetta järkisyillä"

Jokainen valinnaiskielen opettaja markkinoi kieltään järkisyillä - ihan ok, järkisyitä on monia ja eri ihmisille erilaisia, juuri siksi valinnaisuus on niin oleellista. Mutta vain ruotsi on pakollinen alakoulusta yliopistoon. Miksi?

Kerätäänpä tähän nyt ne syyt, mitkä tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton pakko muuttuisikin ymmärrettäväksi.

Lue lisää

"Jokainen valinnaiskielen opettaja markkinoi kieltään järkisyillä"

En ole valinnaiskielen opettaja. Yritä siis pysyä aiheessa, älä vie sitä sivuraiteille keksimällä asioita.

keksittyä kirjoitti:

"Jokainen valinnaiskielen opettaja markkinoi kieltään järkisyillä"

En ole valinnaiskielen opettaja. Yritä siis pysyä aiheessa, älä vie sitä sivuraiteille keksimällä asioita.

Lue lisää

Ymmärrät varmasti, että nimenomaan järkisyillä markkinoidaan missä tahansa valinnaisia kieliä. Kaikille kielille löytyy sellaisia "järkisyitä" , jotka joidenkin kohdalla nostavat kielen heidän näkökulmastaan kannattavaksi valinnaksi. Englanti on siitä harvinainen kieli, että sen kutakuinkin kaikki kokevat viisaaksi valita. Ruotsin kohdalla näin ei ole.

Kerätäänpä tähän nyt ne syyt, mitkä tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että ruotsin järjetön ja kohtuuton pakko muuttuisikin ymmärrettäväksi.

Joko et lue ketjun viestejä ollenkaan tai et kykene omien ennakkoluulojesi takia omaksumaan lukemaasi. Ruotsin kieltä ei kukaan tällä palstalla perustele Tukholmassa käynnillä tai rakastumisella ruotsinkieliseen. Olet aivan itse keksinyt nämä, jotta sun ei tarvitsisi ottaa kantaa itse asiaan tai vastata kysymyksiin.

omia_höpinöitä kirjoitti:

Joko et lue ketjun viestejä ollenkaan tai et kykene omien ennakkoluulojesi takia omaksumaan lukemaasi. Ruotsin kieltä ei kukaan tällä palstalla perustele Tukholmassa käynnillä tai rakastumisella ruotsinkieliseen. Olet aivan itse keksinyt nämä, jotta sun ei tarvitsisi ottaa kantaa itse asiaan tai vastata kysymyksiin.

Lue lisää

"Ruotsin kieltä ei kukaan tällä palstalla perustele Tukholmassa käynnillä tai rakastumisella ruotsinkieliseen."

On näitä käytetty vaikkei juuri tässä ketjussa. Kyse onkin siitä, että nyt outo ujous iski pakon puolustajiin, nyt ei selityksiä pakkoruotsille tahdo löytyä.

"Olet aivan itse keksinyt nämä, jotta sun ei tarvitsisi ottaa kantaa itse asiaan tai vastata kysymyksiin."

Olen ottanut kantaa asiaan: Suomen uniikkius on sitä, että vain Suomessa on päädytty vaatimaan viroissa ns. kaksikielisillä alueilla alle viiden prosentin vähemmistön pientä vähemmistökieltä.

Mitä kysyit?

selkeytetäänvähän kirjoitti:

"Ruotsin kieltä ei kukaan tällä palstalla perustele Tukholmassa käynnillä tai rakastumisella ruotsinkieliseen."

On näitä käytetty vaikkei juuri tässä ketjussa. Kyse onkin siitä, että nyt outo ujous iski pakon puolustajiin, nyt ei selityksiä pakkoruotsille tahdo löytyä.

"Olet aivan itse keksinyt nämä, jotta sun ei tarvitsisi ottaa kantaa itse asiaan tai vastata kysymyksiin."

Olen ottanut kantaa asiaan: Suomen uniikkius on sitä, että vain Suomessa on päädytty vaatimaan viroissa ns. kaksikielisillä alueilla alle viiden prosentin vähemmistön pientä vähemmistökieltä.

Mitä kysyit?

Lue lisää

Et ole perustellut, miksi pakkoruotsi pitäisi poistaa. Tätä perustelua odotan. Järki-sellaista. Älä turhaan puhu prosenteista, niillä ei tässä keskustelussa ole merkitystä.

selkeytetäänvähän kirjoitti:

"Ruotsin kieltä ei kukaan tällä palstalla perustele Tukholmassa käynnillä tai rakastumisella ruotsinkieliseen."

On näitä käytetty vaikkei juuri tässä ketjussa. Kyse onkin siitä, että nyt outo ujous iski pakon puolustajiin, nyt ei selityksiä pakkoruotsille tahdo löytyä.

"Olet aivan itse keksinyt nämä, jotta sun ei tarvitsisi ottaa kantaa itse asiaan tai vastata kysymyksiin."

Olen ottanut kantaa asiaan: Suomen uniikkius on sitä, että vain Suomessa on päädytty vaatimaan viroissa ns. kaksikielisillä alueilla alle viiden prosentin vähemmistön pientä vähemmistökieltä.

Mitä kysyit?

Lue lisää

"outo ujous iski pakon puolustajiin, nyt ei selityksiä pakkoruotsille tahdo löytyä."

nettifennoihin iskee aina outo ujous, kun pitäisi keskustella asiasta asiallisesti. lukiohäiriöinenkin löytää yo. viestistä perusteluja pakkoruotsille.

odottelen_ kirjoitti:

Et ole perustellut, miksi pakkoruotsi pitäisi poistaa. Tätä perustelua odotan. Järki-sellaista. Älä turhaan puhu prosenteista, niillä ei tässä keskustelussa ole merkitystä.

Lue lisää

"Älä turhaan puhu prosenteista, niillä ei tässä keskustelussa ole merkitystä."

Eikö ole merkitystä sillä, että ruotsinkielisiä on mannermaalla alle viisi prosenttia?
Eikö ole merkitystä sillä, että 74% Turun yliopiston ja Åbo akademin laajassa kyselyssä halusi pakkoruotsin heti pois eivätkä kaikki loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana?
Millä sitten on merkitystä?

ymmärrätköprosentteja kirjoitti:

"Älä turhaan puhu prosenteista, niillä ei tässä keskustelussa ole merkitystä."

Eikö ole merkitystä sillä, että ruotsinkielisiä on mannermaalla alle viisi prosenttia?
Eikö ole merkitystä sillä, että 74% Turun yliopiston ja Åbo akademin laajassa kyselyssä halusi pakkoruotsin heti pois eivätkä kaikki loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana?
Millä sitten on merkitystä?

Lue lisää

Ai, nyt vedät tuon kuuluisan tutkimuksen esiin, vaikka siitä ei puhuttu.

No, jos haluat puhua tutkimuksesta, niin voit sitten yhtä hyvin vastata kysymykseen: Missä nämä 75% suomalaisista nyt ovat, kun heitä tarvittaisiin?

kysynpä kirjoitti:

Ai, nyt vedät tuon kuuluisan tutkimuksen esiin, vaikka siitä ei puhuttu.

No, jos haluat puhua tutkimuksesta, niin voit sitten yhtä hyvin vastata kysymykseen: Missä nämä 75% suomalaisista nyt ovat, kun heitä tarvittaisiin?

Lue lisää

"vedät tuon kuuluisan tutkimuksen esiin --- Missä nämä 75% suomalaisista nyt ovat, kun heitä tarvittaisiin?"

Mihin heitä tarvitset?

Ja jos prosenteilla ei muka ole merkitystä, niin millä sitten on merkitystä?

Se, että nimenomaan Suomessa on pakkokielenä ruotsi, liittyy esim. siihen, että ruotsin kielen asema Suomessa on on ollut hyvin merkittävä vielä muutama vuosikymmen sitten. Eli jos ruotsia aletaan ajaa alas, niin tie on varsin pitkä kivinen ymmärrettävistä syistä.

Löytyykö vastaavanlaista toista maata maailmasta? Ei löydy. Siksi Suomi on uniikki.

On.Uniikki kirjoitti:

Se, että nimenomaan Suomessa on pakkokielenä ruotsi, liittyy esim. siihen, että ruotsin kielen asema Suomessa on on ollut hyvin merkittävä vielä muutama vuosikymmen sitten. Eli jos ruotsia aletaan ajaa alas, niin tie on varsin pitkä kivinen ymmärrettävistä syistä.

Löytyykö vastaavanlaista toista maata maailmasta? Ei löydy. Siksi Suomi on uniikki.

Lue lisää

Uniikkia on siis se, että pakko myötäilee sata vuotta sitten valinnutta tilannetta, josta tosin jo silloin haluttiin pois?

yritätsiissanoaettä kirjoitti:

Uniikkia on siis se, että pakko myötäilee sata vuotta sitten valinnutta tilannetta, josta tosin jo silloin haluttiin pois?

Tilanne ei vallinnut sata vuotta sitten, vaan vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, ruotsin asema on ollut hyvin merkittävä. Moni 50-luvulla syntynyt helsinkiläinen ruotsinkielinen ei puhunut muuta kuin ruotsia.

Ruotsin asema taas johtuu siitä, että emme ole joku Islanti, jossa ei elä entisen emämaan kansalaisia vähemmistönä. Emme myöskään ole Afrikan siirtomaa, josta siirtomaaisännät pääosin poistuivat maan itsenäistymisen jälkeen. Suomi on uniikki juuri siitä, että entisen emämaan kansalaiset ovat asuneet maassa 900 vuotta ja ovat siten tämän maan varsinaisia asukkaita suomenkielisten kanssa. Ei ruotsin asemaa voi siten yhtäkkiä mittätöidä tässä maassa.

uniikki_yhä kirjoitti:

Tilanne ei vallinnut sata vuotta sitten, vaan vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, ruotsin asema on ollut hyvin merkittävä. Moni 50-luvulla syntynyt helsinkiläinen ruotsinkielinen ei puhunut muuta kuin ruotsia.

Ruotsin asema taas johtuu siitä, että emme ole joku Islanti, jossa ei elä entisen emämaan kansalaisia vähemmistönä. Emme myöskään ole Afrikan siirtomaa, josta siirtomaaisännät pääosin poistuivat maan itsenäistymisen jälkeen. Suomi on uniikki juuri siitä, että entisen emämaan kansalaiset ovat asuneet maassa 900 vuotta ja ovat siten tämän maan varsinaisia asukkaita suomenkielisten kanssa. Ei ruotsin asemaa voi siten yhtäkkiä mittätöidä tässä maassa.

Lue lisää

"vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, ruotsin asema on ollut hyvin merkittävä. Moni 50-luvulla syntynyt helsinkiläinen ruotsinkielinen ei puhunut muuta kuin ruotsia."

Sekö teki muuta vuosikymmen sitten ruotsin merkittäväksi?

Ja miten tämä liittyy tähän päivään ja tämän päivän pakkoruotsiin huomisen aikuisille?

eiaukenetämävisio kirjoitti:

"vielä muutama vuosikymmen taaksepäin, ruotsin asema on ollut hyvin merkittävä. Moni 50-luvulla syntynyt helsinkiläinen ruotsinkielinen ei puhunut muuta kuin ruotsia."

Sekö teki muuta vuosikymmen sitten ruotsin merkittäväksi?

Ja miten tämä liittyy tähän päivään ja tämän päivän pakkoruotsiin huomisen aikuisille?

Lue lisää

Rautalangasta: ruotsia eikä pakkoruotsia, noin vain poisteta maastamme, koska ruotsin kielen historia maassamme on syvemmällä kuin yhdessäkään muussa maaassa. Samoin esim. englannilla ja afrikaansilla on vahva asema Etelä-Arfikassa. Ei niitä voi poistaa maasta sen perusteella, että ne ovat "historian jäänteitä". Englanninkielliset lapset opiskelevat yleensä pakkoafrikaansia, joiden puhujien määrä on suhteessa sama kuin ruotsinkielisten. (ja näm kielet ovat huomattavasti myöhempää perua maassa kuin ruotsi meillä)

kjkllkjkl kirjoitti:

Rautalangasta: ruotsia eikä pakkoruotsia, noin vain poisteta maastamme, koska ruotsin kielen historia maassamme on syvemmällä kuin yhdessäkään muussa maaassa. Samoin esim. englannilla ja afrikaansilla on vahva asema Etelä-Arfikassa. Ei niitä voi poistaa maasta sen perusteella, että ne ovat "historian jäänteitä". Englanninkielliset lapset opiskelevat yleensä pakkoafrikaansia, joiden puhujien määrä on suhteessa sama kuin ruotsinkielisten. (ja näm kielet ovat huomattavasti myöhempää perua maassa kuin ruotsi meillä)

Lue lisää

Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä ja kahta näistä opiskellaan. EU:ssa voitaisiin toimia samoin, tosin virallisia kieliä on tuplasti enemmän, mutta toisaalta onhan EU isompi ja kielistä voitaisiin valita vain ne isoimmat 11.

kjkllkjkl kirjoitti:

Rautalangasta: ruotsia eikä pakkoruotsia, noin vain poisteta maastamme, koska ruotsin kielen historia maassamme on syvemmällä kuin yhdessäkään muussa maaassa. Samoin esim. englannilla ja afrikaansilla on vahva asema Etelä-Arfikassa. Ei niitä voi poistaa maasta sen perusteella, että ne ovat "historian jäänteitä". Englanninkielliset lapset opiskelevat yleensä pakkoafrikaansia, joiden puhujien määrä on suhteessa sama kuin ruotsinkielisten. (ja näm kielet ovat huomattavasti myöhempää perua maassa kuin ruotsi meillä)

Lue lisää

Äidinkielenään englantia puhuvilla ei käytännössä ole tarpeita opiskella vieraita kieliä, siksi he voivat tuhrata aikaansa jonkin pikkukielen kanssa.

Afrikaansia, eli mustien versiota hollanti-englannista, puhuu E-Afrikan 50 miljoonaisesta väestöstä äidinkielenään 13% eli heitä on vähintään suomalaisten verran. Rotuerottelun poistuttua afrikaansinkielinen kirjallisuus on pyrkinyt tuomaan yleiseen tietoisuuteen afrikaansinkielisten värillisten elämäntapaa, kulttuuria ja kieltä.

Suomessa todellakin yleinen kielitaito on heikentynyt. Englannin kanssakin ollaan jo vaikeuksissa. Ajatus, että Suomessa osattaisiin hyvin kieliä ,ei päde enää. Se oli todellisuutta vielä 10-20 vuotta sitten. Silloin eri kieliä luettiin kaiken lisäksi paljon enemmän. Nyt valitusta on yhä enemmän. Kaikki pitäisi saada hetkessä, jopa hyvä kielitaito. Ei myöskään ymmärretä, että koulu antaa hyvän pohjan, mutta itse kielitaito hankitaan yleensä maailmalla. Jokainen on loppupeleissä ITSE vastuussa kielitaidostaan. Kun lukee tämän palstan valitusvirsiä, huomaa, ettei tätä omaa vastuuta ymmärretä ollenkaan.

"Pakkoruotsi on hyvä yleinen osaamisen ja ymmärryksen tason mittari."

Nimenomaan, pakon kannattajilla ei ole hoksottimet kohdallaan eikä moraalistakaan voi puhua.

Eivät onnistuneet tähänkään ketjuun keksimään, mikä olisi sellainen uniikkius joka selittäisi alle viiden prosentin kielivähemmistön pikkukielen luettamisen kaikilla muilla alakoulusta yliopistoon. Ja kun huomaavat jäävänsä alakynteen, alkaa muitten halventaminen.

On selvää, että suomalaiset siinä kuin muidenkin maiden kansalaiset kykenisivät tekemään oikein hyviä kielivalintoja - tämän kieltäminen osoittaa halveksuntaa suomalaisia (ja uussuomalaisia) kohtaan.

kokeilkaaajatella kirjoitti:

"Pakkoruotsi on hyvä yleinen osaamisen ja ymmärryksen tason mittari."

Nimenomaan, pakon kannattajilla ei ole hoksottimet kohdallaan eikä moraalistakaan voi puhua.

Eivät onnistuneet tähänkään ketjuun keksimään, mikä olisi sellainen uniikkius joka selittäisi alle viiden prosentin kielivähemmistön pikkukielen luettamisen kaikilla muilla alakoulusta yliopistoon. Ja kun huomaavat jäävänsä alakynteen, alkaa muitten halventaminen.

On selvää, että suomalaiset siinä kuin muidenkin maiden kansalaiset kykenisivät tekemään oikein hyviä kielivalintoja - tämän kieltäminen osoittaa halveksuntaa suomalaisia (ja uussuomalaisia) kohtaan.

Lue lisää

Jostain syystä pakon kannattajat eivät oivalla, että heidän ruotsikehunsa riittävät vain markkinoimaan vapaaehtoista ruotsia - eivät perustelemaan pakkoruotsia!

"Kyse ei ole kielivalintojen tekemisestä"

Kyse on nimenomaan kielivalintojen tekemisestä, koska vain kieli, joka on itselle mielekäs ja tarpeellinen houkuttaa tekemään sen työn, minkä kielitaidon hankkiminen ja ylläpito edellyttää. Juuri siksi muuallakin on kielivapaus.

Toisaalta kaikkialla on kielitaidon painoarvo vähentynyt siksi, että muu osaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi ja sitä muuta on todella paljon, tieteellinen tieto syvenee ja linkittyy monitieteelliseksi kokonaisuudeksi.

Mutta nythän joku taas ohitti kysymyksen, johon tämä ketju oli tarkoitettu: Mitkä ovat ne syyt, jotka tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton pakko (vastaavaa ei ole missään muualla, missään ei yli 95% kansasta lue alle viiden prosentin pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon) muuttuisikin ymmärrettäväksi.

eiohitetaoleellista kirjoitti:

"Kyse ei ole kielivalintojen tekemisestä"

Kyse on nimenomaan kielivalintojen tekemisestä, koska vain kieli, joka on itselle mielekäs ja tarpeellinen houkuttaa tekemään sen työn, minkä kielitaidon hankkiminen ja ylläpito edellyttää. Juuri siksi muuallakin on kielivapaus.

Toisaalta kaikkialla on kielitaidon painoarvo vähentynyt siksi, että muu osaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi ja sitä muuta on todella paljon, tieteellinen tieto syvenee ja linkittyy monitieteelliseksi kokonaisuudeksi.

Mutta nythän joku taas ohitti kysymyksen, johon tämä ketju oli tarkoitettu: Mitkä ovat ne syyt, jotka tekevät Suomesta sillä tavoin uniikin, että järjetön ja kohtuuton pakko (vastaavaa ei ole missään muualla, missään ei yli 95% kansasta lue alle viiden prosentin pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon) muuttuisikin ymmärrettäväksi.

Lue lisää

Ne syyt on kerrottu tässäkin ketjussa moneen kertaan, siitä vain lukemaan. Ja jos lukutaito puuttuu, niin kerrataanpa:
- olemme Pohjoismainen maa, viitekehyksemme on Pohjola, ei esim. Venäjä
- Ruotsi on tärkein kauppakumppani
- ruotsinkieliset eivät voi yksin hoitaa Ruotsin kanssa käytävää kauppaa
- pääkaupunkiseudulla ruotsi on valtti työnhaussa
Muita, "vähemmän tärkeitä" syitä:
- ruotsin jälkeen saksan opiskelu on helpompaa
- lapsi ei kärsi useamman kielen opiskelusta, kunhan aloitetaan riittävän varhain, kuten nyt ollaan tekemässä, eli ruotsi jo 6. luokalla
- monipuolisesta kielitaidosta on enemmän iloa kuin yksipuolisesta, koska koskaan ei voi tietää etukäteen missä kieltä tarvitsee
- ruotsista innostunut lapsi voi halutessaan hakea myöhemmin myös ruotsinkielisiin opinahjoihin

jhjshjskf kirjoitti:

Ne syyt on kerrottu tässäkin ketjussa moneen kertaan, siitä vain lukemaan. Ja jos lukutaito puuttuu, niin kerrataanpa:
- olemme Pohjoismainen maa, viitekehyksemme on Pohjola, ei esim. Venäjä
- Ruotsi on tärkein kauppakumppani
- ruotsinkieliset eivät voi yksin hoitaa Ruotsin kanssa käytävää kauppaa
- pääkaupunkiseudulla ruotsi on valtti työnhaussa
Muita, "vähemmän tärkeitä" syitä:
- ruotsin jälkeen saksan opiskelu on helpompaa
- lapsi ei kärsi useamman kielen opiskelusta, kunhan aloitetaan riittävän varhain, kuten nyt ollaan tekemässä, eli ruotsi jo 6. luokalla
- monipuolisesta kielitaidosta on enemmän iloa kuin yksipuolisesta, koska koskaan ei voi tietää etukäteen missä kieltä tarvitsee
- ruotsista innostunut lapsi voi halutessaan hakea myöhemmin myös ruotsinkielisiin opinahjoihin

Lue lisää

Aivan vastaavia "ehkä kannattaa" -listoja voisit tehdä muille kielille meillä tai kielille muissa maissa - kuitenkaan muut kielet eivät ole pakollisia meillä eikä vastaavilla syillä ole pakkoruotsin tapaan pakollisia kieliä muissa maissa.

Etkö huomaa, että listasi riittää vain markkinoimaan vapaaehtoista ruotsia - ei selitä pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon kaikille alasta ja taustasta riippumatta.

Tässäkö se "uniikkius" nyt on? Haluaako joku lisätä?

uskotkoitsekäänlistaasi kirjoitti:

Aivan vastaavia "ehkä kannattaa" -listoja voisit tehdä muille kielille meillä tai kielille muissa maissa - kuitenkaan muut kielet eivät ole pakollisia meillä eikä vastaavilla syillä ole pakkoruotsin tapaan pakollisia kieliä muissa maissa.

Etkö huomaa, että listasi riittää vain markkinoimaan vapaaehtoista ruotsia - ei selitä pakkoruotsia alakoulusta yliopistoon kaikille alasta ja taustasta riippumatta.

Tässäkö se "uniikkius" nyt on? Haluaako joku lisätä?

Lue lisää

Eihän Etelä-Afrikassakaan esim. afrikaansin tai zulun (tai muiden maan virallisten kielten) pakollisuus selity sillä, että se on EHDOTON hengissä selviämisen kannalta. Se on yksi pakollisista luettavista kielistä, koska se on virallinen kieli. Samoin Irlannissa iiri. Iiri on jäänne menneisyydestä. Pakkoruotsille löytyy sentään järkiperusteet. Mutta sulle on turha kirjoittaa, sen olen huomannut, joten tältä erää tack & adjö (- olen muuten itsekin suomenkielinen, se piti lisätä vielä).

eikandejatkaa kirjoitti:

Eihän Etelä-Afrikassakaan esim. afrikaansin tai zulun (tai muiden maan virallisten kielten) pakollisuus selity sillä, että se on EHDOTON hengissä selviämisen kannalta. Se on yksi pakollisista luettavista kielistä, koska se on virallinen kieli. Samoin Irlannissa iiri. Iiri on jäänne menneisyydestä. Pakkoruotsille löytyy sentään järkiperusteet. Mutta sulle on turha kirjoittaa, sen olen huomannut, joten tältä erää tack & adjö (- olen muuten itsekin suomenkielinen, se piti lisätä vielä).

Lue lisää

Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joita valita :)

Iiri on esivanhempien kielen herättelyprojekti maassa, jossa puhutaan äidinkielenä englantia ja siksi vieraiden kielten opiskelun tarve on vähäisin. Iiri ei edes ole pakollinen kaikissa kouluissa eikä mitään virkaiiriä ole.

Pakkoruotsin järkiperusteet olisi jo vihdoin kiva kuulla. :)

olisipakivakuulla kirjoitti:

Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joita valita :)

Iiri on esivanhempien kielen herättelyprojekti maassa, jossa puhutaan äidinkielenä englantia ja siksi vieraiden kielten opiskelun tarve on vähäisin. Iiri ei edes ole pakollinen kaikissa kouluissa eikä mitään virkaiiriä ole.

Pakkoruotsin järkiperusteet olisi jo vihdoin kiva kuulla. :)

Lue lisää

Perustelepa sinä afrikaansin ja zulun tarpeellisuus englannninkieliselle valtaväestölle E-Afrikassa. Perustele se samalla tavalla kuin pakkoruotsi perusteltiin yllä. Huomaatko, että perustelusi loppuvat yllättäen lyhyeen :)

lyhyet kirjoitti:

Perustelepa sinä afrikaansin ja zulun tarpeellisuus englannninkieliselle valtaväestölle E-Afrikassa. Perustele se samalla tavalla kuin pakkoruotsi perusteltiin yllä. Huomaatko, että perustelusi loppuvat yllättäen lyhyeen :)

Lue lisää

taisi mennä neffellä tuttuun tapaan jauhot suuhun :)

jauhosuu kirjoitti:

taisi mennä neffellä tuttuun tapaan jauhot suuhun :)

eikandejatkaa 24.7.2016 16:11 kirjoittaa: "Mutta sulle on turha kirjoittaa, sen olen huomannut, joten tältä erää tack & adjö (- olen muuten itsekin suomenkielinen, se piti lisätä vielä)."

jauhosuu kirjoittaa jauhot suussa näin: "taisi mennä neffellä tuttuun tapaan jauhot suuhun"

Molemmat ovat svekomielisiä neffejä, joita on neljäsosa suomenkielisistä. Kolmen neljäsosan enemmistö on eri mieltä pakkoruotsista: http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf

lyhyet kirjoitti:

Perustelepa sinä afrikaansin ja zulun tarpeellisuus englannninkieliselle valtaväestölle E-Afrikassa. Perustele se samalla tavalla kuin pakkoruotsi perusteltiin yllä. Huomaatko, että perustelusi loppuvat yllättäen lyhyeen :)

Lue lisää

"Perustelepa sinä afrikaansin ja zulun tarpeellisuus englannninkieliselle valtaväestölle E-Afrikassa."

Mitähän nuo englanninkieliset ajattelevat valitessaaan sen yhden afrikkalaisen kielen kymmenestä - eläessään Afrikassa, maassa jossa noiden kielten puhujia on miljoonia? Niinpä.

Kokevatko he, että he valitsevat ympäristössään aktiivisesti käytettävän kielen, josta heille on iloa ja hyötyä, vai kokevatko he tilanteen järjettömäksi? Jos he kokevat tilanteen järjettömäksi, silloin yhteiskunnan on tultava heitä vastaan. Kerätäänkö Etelä-Afrikassa nimiä yhdentoista valinnaiskielen sijaan kahdelletoista valinnaiskielelle? Ovatko vapautukset kiellettyjä, koska muuten koko kielijärjestelmä romahtaisia. Jos on noin, Etelä-Afrikalla on ongelmia.

Meillä pakkoruotsia on krittisoitu koko sen olemassaolon ajan. Meillä on ongelma.

Pakkoruotsin järkiperusteet olisi jo vihdoin kiva kuulla. :)

PS. Kaikki esimerkkisi ovat nurinkurisia, niissä kielenä jota tuetaan on suomen kaltainen alkuperäisväestön kieli (iiri, zulu, jopa hollannin ja englannin pohjalta syntynyt rahvaan afrikaans) ja maassa puhutaan englantia, kieltä jonka rinnalle ei ole välttämätöntä saada muuta kielitaitoa. Missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, jopa ilman mahdollisuutta vapautuksiin. Herää nyt.

järkiperusteettänne kirjoitti:

"Perustelepa sinä afrikaansin ja zulun tarpeellisuus englannninkieliselle valtaväestölle E-Afrikassa."

Mitähän nuo englanninkieliset ajattelevat valitessaaan sen yhden afrikkalaisen kielen kymmenestä - eläessään Afrikassa, maassa jossa noiden kielten puhujia on miljoonia? Niinpä.

Kokevatko he, että he valitsevat ympäristössään aktiivisesti käytettävän kielen, josta heille on iloa ja hyötyä, vai kokevatko he tilanteen järjettömäksi? Jos he kokevat tilanteen järjettömäksi, silloin yhteiskunnan on tultava heitä vastaan. Kerätäänkö Etelä-Afrikassa nimiä yhdentoista valinnaiskielen sijaan kahdelletoista valinnaiskielelle? Ovatko vapautukset kiellettyjä, koska muuten koko kielijärjestelmä romahtaisia. Jos on noin, Etelä-Afrikalla on ongelmia.

Meillä pakkoruotsia on krittisoitu koko sen olemassaolon ajan. Meillä on ongelma.

Pakkoruotsin järkiperusteet olisi jo vihdoin kiva kuulla. :)

PS. Kaikki esimerkkisi ovat nurinkurisia, niissä kielenä jota tuetaan on suomen kaltainen alkuperäisväestön kieli (iiri, zulu, jopa hollannin ja englannin pohjalta syntynyt rahvaan afrikaans) ja maassa puhutaan englantia, kieltä jonka rinnalle ei ole välttämätöntä saada muuta kielitaitoa. Missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, jopa ilman mahdollisuutta vapautuksiin. Herää nyt.

Lue lisää

neffellä edelleen jauhot suussa, ei ymmärrä lukemansa, ei sitten millään, perustelut on tuotu eteen sata kertaa :)

ja mitä tulee etelä-afrikan kieliin, niin siellä se suurin ero on, että siellä ei valiteta turhista, vaikka kovin järkiperustaisia ei oltaisikaan, virallisia kieliä luetaan siellä periaatteesta - ja erona on siis myös se, että siellä ei ole neffejä :)

neffelässä kirjoitti:

neffellä edelleen jauhot suussa, ei ymmärrä lukemansa, ei sitten millään, perustelut on tuotu eteen sata kertaa :)

ja mitä tulee etelä-afrikan kieliin, niin siellä se suurin ero on, että siellä ei valiteta turhista, vaikka kovin järkiperustaisia ei oltaisikaan, virallisia kieliä luetaan siellä periaatteesta - ja erona on siis myös se, että siellä ei ole neffejä :)

Lue lisää

Äläpä nyt aliarvioi afrikkalaisia - missään ja koskaan ei ole kenellekään kunniaksi se, että tehdään turhaa työtä vailla järkiperusteita.

eipahaasanaaafrikasta kirjoitti:

Äläpä nyt aliarvioi afrikkalaisia - missään ja koskaan ei ole kenellekään kunniaksi se, että tehdään turhaa työtä vailla järkiperusteita.

eikö sun juuri pitänyt perustella e-afrikan pakkokielet järkiperutein. ei näy mitään. entä Irlannin iiri? Pitäisikö meidän antaa vanha kantasuomi ja ottaa iiri tilalle?

perusteita_odotellaan kirjoitti:

eikö sun juuri pitänyt perustella e-afrikan pakkokielet järkiperutein. ei näy mitään. entä Irlannin iiri? Pitäisikö meidän antaa vanha kantasuomi ja ottaa iiri tilalle?

Iiriä puhuu vain 30000 ihmistä ja silti se on kanasalliskieli ja pakkokieli koulussa. Jos meillä olisi Irlannin systeemi, niin mikä hirvittävä valitusvirsi siitä syntyisikään!

IIRI_ kirjoitti:

Iiriä puhuu vain 30000 ihmistä ja silti se on kanasalliskieli ja pakkokieli koulussa. Jos meillä olisi Irlannin systeemi, niin mikä hirvittävä valitusvirsi siitä syntyisikään!

Lue lisää

Irlannin systeemi:

- elvytetään maan alkuperäiskieltä iiri, jonka valloittajan kieli syrjäytti (muistatahan, että jopa historian professori Meinander totesi, että suomen kielen olisi käynyt kuin iirin, mikäli Suomi ei olisi irronnut Ruotsista 1809, kielenvaihto oli jo käynnissä tuolloin)

- iiri ei ole pakkokieli kaikissa kouluissa, vain osassa ja vapautuksia myönnetään, eikä minkäänlaista iiripakkoa ole enää korkeakoulutasolla, ei siis virrkapakkoiiriä kaikille

Jos meillä olisikin näin, olisimme jo hyvällä tiellä kohti kielivapautta.

perusteita_odotellaan kirjoitti:

eikö sun juuri pitänyt perustella e-afrikan pakkokielet järkiperutein. ei näy mitään. entä Irlannin iiri? Pitäisikö meidän antaa vanha kantasuomi ja ottaa iiri tilalle?

Minun ei tarvitse perustella Etelä-Afrikan tilannetta järkiperustein vaan heidän on itse se tehtävä - oleellista onkin se, miten he ottavat kieltenopetuksessa vastaan perheiden ja nuorten toiveita ja palautetta. Käsittääkseni tässä on onnistuttu, toisin kuin meillä.

Etelä-Afrikan systeemi näyttää olevan liikkeessä, luonnollista kun kyse on aidosti monikielisestä valtiosta ja vielä afrikkalaisesta kehittyvästä valtiosta. Siellä on vasta 2014 tehty periaatepäätös opettaa kaikille yhtä afrikkalaista kieltä (yhdeksän niistä virallista), kun tähän asti englanti ja afrikaans (hollannin ja englannin pohjalta kehittynyt kieli) ovat hallinneet. Afrikkalaiset viralliset kielet ovat kohtuullisen suuria kieliä, useimmilla miljoonia puhujia, osa kielistä läheistä sukua keskenään.

Tosin tällä hetkellä siellä on tarjolla myös mandariinikiina, mikä on herättänyt vastustusta, sillä tarve ei näytä nousevan oppilaista vaan taloudesta.

Ennen kaikkea ongelma Etelä-Afrikassa on se, että monen afrikankielisen nuoren koulunkäynti kärsii siitä, että he opiskelevat englanniksi varhaisista vuosista lähtien. Nyt vasta ollaan pääsemässä siihen, että monissa kouluissa puolet opetuksesta on omalla kielellä ja vain puolet englanniksi.

Olisi varsin kiitettävää, jos meillä eteläafrikkalaiseen tapaan valittaisiin vaikka yksitoista "kotimaista kieltä" niiden puhujamäärän perusteella ja näistä saisi valita kieliopintonsa, tässä yksitoista puhtuinta:
suomi
ruotsi
venäjä
viro
englanti
somali
arabia
vietnam
saksa
kurdi
kiina
;)

Mutta aidosti monikielisen maan kieltenopetus tietysti kohtaa haasteita, joita ei ole pieneessä maassa, missä kielitaitoa tarvitaan vain maan ulkopuolelle suuntautuvien hankkeiden tiimoilla - täällä on omat haasteet.

Etelä-Afrikassa pyritään siihen, että kaikki puhuvat englantia - erittäin sujuvasti - koska sillä toimii media, liike-elämä, hallinto,...

Painotan vielä toistaen: Minun ei tarvitse perustella Etelä-Afrikan tilannetta järkiperustein vaan heidän on itse se tehtävä - oleellista onkin se, miten he ottavat kieltenopetuksessa vastaan perheiden ja nuorten toiveita ja palautetta. Käsittääkseni tässä on onnistuttu, toisin kuin meillä.

IrlanninSysteemiTänne kirjoitti:

Irlannin systeemi:

- elvytetään maan alkuperäiskieltä iiri, jonka valloittajan kieli syrjäytti (muistatahan, että jopa historian professori Meinander totesi, että suomen kielen olisi käynyt kuin iirin, mikäli Suomi ei olisi irronnut Ruotsista 1809, kielenvaihto oli jo käynnissä tuolloin)

- iiri ei ole pakkokieli kaikissa kouluissa, vain osassa ja vapautuksia myönnetään, eikä minkäänlaista iiripakkoa ole enää korkeakoulutasolla, ei siis virrkapakkoiiriä kaikille

Jos meillä olisikin näin, olisimme jo hyvällä tiellä kohti kielivapautta.

Lue lisää

Laitatko linkin siitä, että iiri on vapaaehtoinen.

muutatkoeteläafrikkaan kirjoitti:

Minun ei tarvitse perustella Etelä-Afrikan tilannetta järkiperustein vaan heidän on itse se tehtävä - oleellista onkin se, miten he ottavat kieltenopetuksessa vastaan perheiden ja nuorten toiveita ja palautetta. Käsittääkseni tässä on onnistuttu, toisin kuin meillä.

Etelä-Afrikan systeemi näyttää olevan liikkeessä, luonnollista kun kyse on aidosti monikielisestä valtiosta ja vielä afrikkalaisesta kehittyvästä valtiosta. Siellä on vasta 2014 tehty periaatepäätös opettaa kaikille yhtä afrikkalaista kieltä (yhdeksän niistä virallista), kun tähän asti englanti ja afrikaans (hollannin ja englannin pohjalta kehittynyt kieli) ovat hallinneet. Afrikkalaiset viralliset kielet ovat kohtuullisen suuria kieliä, useimmilla miljoonia puhujia, osa kielistä läheistä sukua keskenään.

Tosin tällä hetkellä siellä on tarjolla myös mandariinikiina, mikä on herättänyt vastustusta, sillä tarve ei näytä nousevan oppilaista vaan taloudesta.

Ennen kaikkea ongelma Etelä-Afrikassa on se, että monen afrikankielisen nuoren koulunkäynti kärsii siitä, että he opiskelevat englanniksi varhaisista vuosista lähtien. Nyt vasta ollaan pääsemässä siihen, että monissa kouluissa puolet opetuksesta on omalla kielellä ja vain puolet englanniksi.

Olisi varsin kiitettävää, jos meillä eteläafrikkalaiseen tapaan valittaisiin vaikka yksitoista "kotimaista kieltä" niiden puhujamäärän perusteella ja näistä saisi valita kieliopintonsa, tässä yksitoista puhtuinta:
suomi
ruotsi
venäjä
viro
englanti
somali
arabia
vietnam
saksa
kurdi
kiina
;)

Mutta aidosti monikielisen maan kieltenopetus tietysti kohtaa haasteita, joita ei ole pieneessä maassa, missä kielitaitoa tarvitaan vain maan ulkopuolelle suuntautuvien hankkeiden tiimoilla - täällä on omat haasteet.

Etelä-Afrikassa pyritään siihen, että kaikki puhuvat englantia - erittäin sujuvasti - koska sillä toimii media, liike-elämä, hallinto,...

Painotan vielä toistaen: Minun ei tarvitse perustella Etelä-Afrikan tilannetta järkiperustein vaan heidän on itse se tehtävä - oleellista onkin se, miten he ottavat kieltenopetuksessa vastaan perheiden ja nuorten toiveita ja palautetta. Käsittääkseni tässä on onnistuttu, toisin kuin meillä.

Lue lisää

Vertaus Etelä-Afrikkaan ontuu, koska nämä 11 virallista kieltävät sisältävät pääosin maan alkuperäisiä kieliä.

Tilannetta voisi verrata Suomeen näin: vepsä, karjala, saamet ym. olisivat valinnaisia pakollisia.

Tai Ranskaan: bretoni, elsassin murre, katallaani, provensaali ym. olisivat valinnaisia pakollisia kieliä.

Kumpikaan maa ei ole ryhtynyt Etelä-Afrikan mallia noudattamaan, eli mielelläni kuulisin ne järkiperusteet, miksi E-Afrikan tilanne on jonkun mielestä ehdottoman järkevä ja hyödyllinen, ja vastaavasti Suomen tillanne pakkoruotsin suhteen on ehdottoman järjetön ja hyödytön.

linkkikiitos kirjoitti:

Laitatko linkin siitä, että iiri on vapaaehtoinen.

Tässä teksti (iirin kielikoetta ei enää vaadita toisen asteen opinnoissa, iiri on pakollinen julkisen rahoituksen kouluissa, yksityiskouluissa siis ei, mutta vapautuksia annetaan mm. oppimisvaikeuksien johdosta):

In 1973 the requirement to pass the Irish language in order to receive a second-level certificate was dropped although a student attending a school that receives public money must be taught the language. Certain students may get an exemption from learning Irish; these include students who have spent a significant period of time abroad or students with a learning difficulty.
https://en.wikipedia.org/wiki/Education_in_the_Republic_of_Ireland

LinkkiOleHyvä kirjoitti:

Tässä teksti (iirin kielikoetta ei enää vaadita toisen asteen opinnoissa, iiri on pakollinen julkisen rahoituksen kouluissa, yksityiskouluissa siis ei, mutta vapautuksia annetaan mm. oppimisvaikeuksien johdosta):

In 1973 the requirement to pass the Irish language in order to receive a second-level certificate was dropped although a student attending a school that receives public money must be taught the language. Certain students may get an exemption from learning Irish; these include students who have spent a significant period of time abroad or students with a learning difficulty.
https://en.wikipedia.org/wiki/Education_in_the_Republic_of_Ireland

Lue lisää

Eikö Suomessakin voida antaa ruotsista vapautus oppimisvaikeuksien vuoksi. ja ei kai Suomessakaan ole ruotsin oppimisvelvollisuutta. On vain ruotsipakko valtion kouluissa.

Ja mitä tulee iiriin, niin iiri vastaisi lähinnä meillä jotakin vanhaa kieltä, joka on poistumassa käytöstä, eli ruotsi sentään on pohjoismainen kaupan ja yhteistyön kieli edelleen.

Ruotsista voi ostaa vaikka esperanton kielellä, osto-kieli ei ole tärkeä. Mutta jos myyt tuotettasi, se on myytävä maan kielellä. Ruotsi on siksi tärkeä. Samoin Saksaan myydään saksaksi. Tämä on yksi syy miksi yksityiset yritykset hakevat kielitaitoisia ihmisiä.

Ja totta kai suomikin voi olla käyttökieli tällaisessa tilanteessa, mutta suomi kuuluu niihin kieliin, joita ei yleensä osata juuri muualla kuin Suomessa.

Hyvä, että yritit terottaa venäjän tärkeyttä tyttärellesi, vanhempien rooli on tässä tärkeä!

k_taito kirjoitti:

Ruotsista voi ostaa vaikka esperanton kielellä, osto-kieli ei ole tärkeä. Mutta jos myyt tuotettasi, se on myytävä maan kielellä. Ruotsi on siksi tärkeä. Samoin Saksaan myydään saksaksi. Tämä on yksi syy miksi yksityiset yritykset hakevat kielitaitoisia ihmisiä.

Ja totta kai suomikin voi olla käyttökieli tällaisessa tilanteessa, mutta suomi kuuluu niihin kieliin, joita ei yleensä osata juuri muualla kuin Suomessa.

Hyvä, että yritit terottaa venäjän tärkeyttä tyttärellesi, vanhempien rooli on tässä tärkeä!

Lue lisää

Eivät vanhemmat olekaan kielivalintojen esteenä vaan pakkoruotsi.

Ei silti kannata sanoa lapselle, että et sinä voi oppia kieliä, kun on pakkoruotsi. Se on maton vetämistä lapsen jalkojen alta. Omat mölyt kannattaa pitäää mahassa. Parhaassa tapauksessa lapsi innostuu kaikista kielistä, joita opiskelee.

Kukaan ei myöskään ole kyennyt selittämään, miksi ruotsi on hyödytön kieli eikä sen koommin, miksi kansalaisaloite ei kiinnosta suomalaisia. Ja kolmantena, kukaan ei ole kyennyt selittämään, miksi muissa maissa (esimerkiksi Irlannissa, Etelä-Afrikassa ja Islannissa) on hyvin erikoinen koulutuspolitiikka tiettyjen kielten suhteen (periaatteellinen) ja silti he voivat elää asian kanssa.

Jos olisin päättäjä, poistaisin virkaruotsin ja jättäisin pakkoruotsin kouluihin. Tällöin se vastaisi ym. mainittujen maiden käytäntöjä.

jättäisin kirjoitti:

Kukaan ei myöskään ole kyennyt selittämään, miksi ruotsi on hyödytön kieli eikä sen koommin, miksi kansalaisaloite ei kiinnosta suomalaisia. Ja kolmantena, kukaan ei ole kyennyt selittämään, miksi muissa maissa (esimerkiksi Irlannissa, Etelä-Afrikassa ja Islannissa) on hyvin erikoinen koulutuspolitiikka tiettyjen kielten suhteen (periaatteellinen) ja silti he voivat elää asian kanssa.

Jos olisin päättäjä, poistaisin virkaruotsin ja jättäisin pakkoruotsin kouluihin. Tällöin se vastaisi ym. mainittujen maiden käytäntöjä.

Lue lisää

"Jos olisin päättäjä, poistaisin virkaruotsin ja jättäisin pakkoruotsin kouluihin. Tällöin se vastaisi ym. mainittujen maiden [Islanti, Irlanti, Etelä-Afrikka] käytäntöjä."

Ei vastaisi, sinun pitäisi myös toteuttaa laajamittainen vapautuskäytäntö ja antaa ruotsille vaihtoehtoja.

Islannissa vaihtoehtoina tanskalle ovat ruotsi ja norja. Ja syy skandikielten pakollisuuteen on vain ja ainoastaan se, ettei pieni väestö kykene itse tarjoamaan kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoja.

Irlannissa iiri on kansalaisten esivanhempien oma kieli, siis kuten suomi meillä. Meilläkin voisi olla joustavasti pakollinen suomi, mikäli suomi olisi kadonnut, kuten sille ilmeisimmin olisi tapahtunut, ellei maa olisi irtautunut aikanaan Ruotsista. Irlannissa kaikissa kouluissa ei ole iirinopetusta eikä sitä pidetä pakollisena esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan omaaville.

Etelä-Afrikka on oikeasti monikielinen maa, jossa on siis yksitoista virallista kieltä ja niistä kahta pitäisi opiskella. Maan afrikkalaisuutta on yritetty vahvistaa nimenomaan afrikkalaisten kielten opiskelulla (mikäli Afrikka olisi kolonialisoinut Eurooppaa, täällä siis olisi yhdeksä eurooppalaista kieltä tarjottimella). Kyse on kehittyvästä maasta, jossa koulutuksella on isoja haasteita. Tämä kielivalinta on hoidettu harvinaisen hyvin resursseihin ja taustaan nähden. Mutta totta on, ettei tiedä paikallisten palautteen vaikuttavuutta - se olisi oleellinen tieto.

Sekä Irlannissa että Etelä-Afrikassa maan tosiallinen pääkieli on englanti, mikä tekee vieraiden kielten tarpeen siinä mielessä kuin sitä on esimerkiksi Suomessa, tarpeettomaksi - suurin osa pärjää äidinkielentasoisella englannilla missä vaan.

Et siis oikeasti voi verrata Suomea noihin maihin ainakaan pakkoruotsin perustelun suhteen. Meillähän kyse on pakkopalvelukielestä.

Mutta voin kertoa, miksi tuo ehdotuksesi ei tule koskaan olemaan RKP:n mieleen (oletan kyllä että jo tiedät sen). Katsokaas virkapakkoruotsi on nimenomaan se veruke, jolla koko muu pakkoruotsirakennelma virkakielivaatimuksineen pysyy pystyssä. Ilman tätä erilaiset vapautukset murentaisivat hetkessä pakon - se voi olla olemassa vain niin kauan kuin se on ehdoton ja pakkoruotsissa epäonnistumisen hintana täytyy olla sekä opillisen että ammattiuran umpikuja. Rakennelma on taroituksella tehty näin, pakkovirkaruotsi on sen tuorein vaihe. joka vasta teki pakosta ehdottoman.

Kiitos kommenteista - on erittäin hyvä, että nämä asiat vihdoin selvitetään juurta jaksain.

ttuughjkghjk kirjoitti:

"Jos olisin päättäjä, poistaisin virkaruotsin ja jättäisin pakkoruotsin kouluihin. Tällöin se vastaisi ym. mainittujen maiden [Islanti, Irlanti, Etelä-Afrikka] käytäntöjä."

Ei vastaisi, sinun pitäisi myös toteuttaa laajamittainen vapautuskäytäntö ja antaa ruotsille vaihtoehtoja.

Islannissa vaihtoehtoina tanskalle ovat ruotsi ja norja. Ja syy skandikielten pakollisuuteen on vain ja ainoastaan se, ettei pieni väestö kykene itse tarjoamaan kattavaa koulutusta ja asiantuntijaverkostoja.

Irlannissa iiri on kansalaisten esivanhempien oma kieli, siis kuten suomi meillä. Meilläkin voisi olla joustavasti pakollinen suomi, mikäli suomi olisi kadonnut, kuten sille ilmeisimmin olisi tapahtunut, ellei maa olisi irtautunut aikanaan Ruotsista. Irlannissa kaikissa kouluissa ei ole iirinopetusta eikä sitä pidetä pakollisena esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan omaaville.

Etelä-Afrikka on oikeasti monikielinen maa, jossa on siis yksitoista virallista kieltä ja niistä kahta pitäisi opiskella. Maan afrikkalaisuutta on yritetty vahvistaa nimenomaan afrikkalaisten kielten opiskelulla (mikäli Afrikka olisi kolonialisoinut Eurooppaa, täällä siis olisi yhdeksä eurooppalaista kieltä tarjottimella). Kyse on kehittyvästä maasta, jossa koulutuksella on isoja haasteita. Tämä kielivalinta on hoidettu harvinaisen hyvin resursseihin ja taustaan nähden. Mutta totta on, ettei tiedä paikallisten palautteen vaikuttavuutta - se olisi oleellinen tieto.

Sekä Irlannissa että Etelä-Afrikassa maan tosiallinen pääkieli on englanti, mikä tekee vieraiden kielten tarpeen siinä mielessä kuin sitä on esimerkiksi Suomessa, tarpeettomaksi - suurin osa pärjää äidinkielentasoisella englannilla missä vaan.

Et siis oikeasti voi verrata Suomea noihin maihin ainakaan pakkoruotsin perustelun suhteen. Meillähän kyse on pakkopalvelukielestä.

Mutta voin kertoa, miksi tuo ehdotuksesi ei tule koskaan olemaan RKP:n mieleen (oletan kyllä että jo tiedät sen). Katsokaas virkapakkoruotsi on nimenomaan se veruke, jolla koko muu pakkoruotsirakennelma virkakielivaatimuksineen pysyy pystyssä. Ilman tätä erilaiset vapautukset murentaisivat hetkessä pakon - se voi olla olemassa vain niin kauan kuin se on ehdoton ja pakkoruotsissa epäonnistumisen hintana täytyy olla sekä opillisen että ammattiuran umpikuja. Rakennelma on taroituksella tehty näin, pakkovirkaruotsi on sen tuorein vaihe. joka vasta teki pakosta ehdottoman.

Kiitos kommenteista - on erittäin hyvä, että nämä asiat vihdoin selvitetään juurta jaksain.

Lue lisää

En vertaa Suomen tilannetta noihin maihin muuten kuin sillä oletuksella, että meillä ei olisi virkaruotsia. Näen noiden maiden tilanteen siten, että pakkokielisyys on periaatteellista, ei välttämättä koko kansaa hyödyttävää siinä mielessä, että kieliä voitaisiin käyttää esim. kaupan kielenä globaalisti.

Mutta ei pitäisi verratakaan. Jokainen maa luo oman kielipolitiikkansa omista lähtökohdistaan, ja tällä palstalla jatkuvasti tämän saman asian hokeminen "missään ei ole samanlaista tilannetta kuin Suomessa" on joka tapauksessa täysin turhaa - miksi pitäisi ollakaan, sehän on mahdottomuus!

Mutta kiitos kommenteistasi joka tapauksessa. Vaihteeksi meni asialinjalle, hyvä juttu.

vastaan_vielä kirjoitti:

En vertaa Suomen tilannetta noihin maihin muuten kuin sillä oletuksella, että meillä ei olisi virkaruotsia. Näen noiden maiden tilanteen siten, että pakkokielisyys on periaatteellista, ei välttämättä koko kansaa hyödyttävää siinä mielessä, että kieliä voitaisiin käyttää esim. kaupan kielenä globaalisti.

Mutta ei pitäisi verratakaan. Jokainen maa luo oman kielipolitiikkansa omista lähtökohdistaan, ja tällä palstalla jatkuvasti tämän saman asian hokeminen "missään ei ole samanlaista tilannetta kuin Suomessa" on joka tapauksessa täysin turhaa - miksi pitäisi ollakaan, sehän on mahdottomuus!

Mutta kiitos kommenteistasi joka tapauksessa. Vaihteeksi meni asialinjalle, hyvä juttu.

Lue lisää

"Näen noiden maiden tilanteen siten, että pakkokielisyys on periaatteellista, ei välttämättä koko kansaa hyödyttävää"

Mikäli pakko ei hyödytä kaikkia, siihen tehdään poikkeuksia, ohitusväyliä ja vaihtoehtoja. Islannissa on vaihtoehtoina skandikieliä, Irlannissa runsaasti vapautuksia ja myös mahdollisuus yksityiskouluihin ilman iiriä, Etelä-Afrikassa vaihtoehtoja on jo paljon (ja tosiaan jopa mandariini löytyy nyt listalta).

Meillä koko järjestelmä perustuu ehdottomaan pakkoon, joka kulminoituu pakkovirkaruotsiin - missään maailmassa ei ole vastaavaa pakollista vähemmistökielikoetta kaikille akateemisille.

Ongelma meillä verrattuna noihin mainitsemiisi maihin on se, ettei suomalaisilla (suomenkielisillä ja uussuomalaisilla) oikeasti ole mitään sidettä ruotsiin (ei sellaista kuin Irlannissa iiriin, esivanhempien kieleen) eikä useimmilla ole minkäänlaista hyötyä edes hyvästä ruotsista (ei samaan tapaan kuin islantilaisilla on hyötyä skandikielistä, joita useimmat käyttävät kouluttautuakseen muualla Pohjolassa - ja tietysti kyse on myös sukukielistä). Etelä-Afrikassa vaihtoehtoja on niin runsaasti, että afrikkalaisen näkökulmasta tilanne on kaikkea muuta kuin rinnasteinen pakkoruotsiin.

Siis oleellista kielivapaudessa on juuri se, että järjestelmä sallii poikkeukset ja että enemmistön suosima valinta on mahdollinen ja että järjestelmä kerää palautetta ja hyödyntää sitä - meillä mikään näistä kielivapauden edellytyksistä ei täyty.

sdfadsgdsfgsfs kirjoitti:

"Näen noiden maiden tilanteen siten, että pakkokielisyys on periaatteellista, ei välttämättä koko kansaa hyödyttävää"

Mikäli pakko ei hyödytä kaikkia, siihen tehdään poikkeuksia, ohitusväyliä ja vaihtoehtoja. Islannissa on vaihtoehtoina skandikieliä, Irlannissa runsaasti vapautuksia ja myös mahdollisuus yksityiskouluihin ilman iiriä, Etelä-Afrikassa vaihtoehtoja on jo paljon (ja tosiaan jopa mandariini löytyy nyt listalta).

Meillä koko järjestelmä perustuu ehdottomaan pakkoon, joka kulminoituu pakkovirkaruotsiin - missään maailmassa ei ole vastaavaa pakollista vähemmistökielikoetta kaikille akateemisille.

Ongelma meillä verrattuna noihin mainitsemiisi maihin on se, ettei suomalaisilla (suomenkielisillä ja uussuomalaisilla) oikeasti ole mitään sidettä ruotsiin (ei sellaista kuin Irlannissa iiriin, esivanhempien kieleen) eikä useimmilla ole minkäänlaista hyötyä edes hyvästä ruotsista (ei samaan tapaan kuin islantilaisilla on hyötyä skandikielistä, joita useimmat käyttävät kouluttautuakseen muualla Pohjolassa - ja tietysti kyse on myös sukukielistä). Etelä-Afrikassa vaihtoehtoja on niin runsaasti, että afrikkalaisen näkökulmasta tilanne on kaikkea muuta kuin rinnasteinen pakkoruotsiin.

Siis oleellista kielivapaudessa on juuri se, että järjestelmä sallii poikkeukset ja että enemmistön suosima valinta on mahdollinen ja että järjestelmä kerää palautetta ja hyödyntää sitä - meillä mikään näistä kielivapauden edellytyksistä ei täyty.

Lue lisää

Nyt kyllä puhut vähän turhaan suurella suulla esim. irlantilaisten puolesta, nimittäin iiriä voi verrata esim. vanhaan kantasuomeen tai itämerensuomalaiseen kieleen, ja en ole ollenkaan vakuuttunut, että meillä tällaisen kielen pakollisuus aiheuttaisi riemunkiljahduksia (voin täysin kuvitella sen vastustuksen ja parun mikä siitä syntyisi). Ruotsi on sentään tätä päivää, naapurimaana se on ja pysyy, ja kauppakumppanina sen vaikutus ei ainakaan ole vähenemässä. Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy koko ajan, kaikki Suomen poliitikot ovat tämän puolesta.

Joten edelleen, ruotsi on hyödyllinen kieli osata Suomessa, mutta sen pakollisuudesta on tietenkin syytä keskustella, ja sitä täytyy arvioida aina uudelleen ja uudelleen.

Kielipolitiikkaamme pitäisi saada joustavuutta, niin että kaikkien ei tarvitsisi samassa määrin lukea mitään kieltä.

enpä_usko kirjoitti:

Nyt kyllä puhut vähän turhaan suurella suulla esim. irlantilaisten puolesta, nimittäin iiriä voi verrata esim. vanhaan kantasuomeen tai itämerensuomalaiseen kieleen, ja en ole ollenkaan vakuuttunut, että meillä tällaisen kielen pakollisuus aiheuttaisi riemunkiljahduksia (voin täysin kuvitella sen vastustuksen ja parun mikä siitä syntyisi). Ruotsi on sentään tätä päivää, naapurimaana se on ja pysyy, ja kauppakumppanina sen vaikutus ei ainakaan ole vähenemässä. Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy koko ajan, kaikki Suomen poliitikot ovat tämän puolesta.

Joten edelleen, ruotsi on hyödyllinen kieli osata Suomessa, mutta sen pakollisuudesta on tietenkin syytä keskustella, ja sitä täytyy arvioida aina uudelleen ja uudelleen.

Kielipolitiikkaamme pitäisi saada joustavuutta, niin että kaikkien ei tarvitsisi samassa määrin lukea mitään kieltä.

Lue lisää

Iiri on kadonnut muutamassa sukupolvessa, joten kauhean muinainen se ei ole. Riemunkiljahdusten tai tuskanhuutojen määrä tietysti määrittää sen, missä määrin kieli on pakollinen. Tällä hetkellä Irlannissa on mahdollista kouluttautua ilman sanaakaan iiriä (yksityiskoulut) ja iirintaidon puute ei muodostu kenellekään esteeksi valmistumiselle (vapautukset niille, joilla on oppimisvaikeuksia tai ulkomaalaistausta). Vastaavilla muutoksilla meillä oltaisiin varsin hyvässä tilanteessa.

enpä_usko kirjoitti:

Nyt kyllä puhut vähän turhaan suurella suulla esim. irlantilaisten puolesta, nimittäin iiriä voi verrata esim. vanhaan kantasuomeen tai itämerensuomalaiseen kieleen, ja en ole ollenkaan vakuuttunut, että meillä tällaisen kielen pakollisuus aiheuttaisi riemunkiljahduksia (voin täysin kuvitella sen vastustuksen ja parun mikä siitä syntyisi). Ruotsi on sentään tätä päivää, naapurimaana se on ja pysyy, ja kauppakumppanina sen vaikutus ei ainakaan ole vähenemässä. Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy koko ajan, kaikki Suomen poliitikot ovat tämän puolesta.

Joten edelleen, ruotsi on hyödyllinen kieli osata Suomessa, mutta sen pakollisuudesta on tietenkin syytä keskustella, ja sitä täytyy arvioida aina uudelleen ja uudelleen.

Kielipolitiikkaamme pitäisi saada joustavuutta, niin että kaikkien ei tarvitsisi samassa määrin lukea mitään kieltä.

Lue lisää

"Ruotsi on sentään tätä päivää, naapurimaana se on ja pysyy, ja kauppakumppanina sen vaikutus ei ainakaan ole vähenemässä. Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy koko ajan, kaikki Suomen poliitikot ovat tämän puolesta. "

Nyt on erotettava liturgia ja todellisuus. Olen osannut ruotsia varsin hyvin, mutta sillä ei ole ollut minulle eikä useimmille tuttavilleni yhtään mitään merkitystä. En ole käynyt kauppaa Ruotsiin, mutta olen tehnyt oman alan yhteistyötä ruotsalaistenkin kanssa - ja englanniksi. Useimmilla yhteistyön alueilla ei koskaan pysähdytä Suomi-Ruotsi-akselille vaan kaikissa hankkeissa on mukana muitakin. Ja kauppaa tulisi käydä muuallekin, meneehän Saksa toisinaan jo Ruotsin ohi suurimpana kauppakumppanina.

Pohjoismaisen yhteistyön kohdalla muilla pohjoismailla ei ole mitään englantia vastaan - ongelma syntyy suomenruotsalaisille.

Ja poliitikot - valitettavasti heidän tahtonsa ei ole ollut koskaan heidän omassa taskussaan. Tässä RKP:n taustaryhmien taloudellinen valta on kouriintuntuvaa. Ja kyse on myös silkasta häpäisemisestä - suomalainen poliitikko leimataan erittäin tehokkaasti joko svenskätareksi tai moukkatankeroksi, mikäli asenne pakkoruotsiin on kriittinen.

Pakkoruotsin ymmärtäjien kommentit ovat äärimmäisen epä-älyllisiä - ja niissä ohitetaan täysin sellainen mahdollisuus, että me avoimesti pakkoa kritisoivat vanhemmat voisimmekin olla pitkälle koulutettuja, paljon nähneitä ja hyvin tietoisia muiden maiden kielipolitiikasta ja kieltenopetuksesta ja oikeasti myös asiantuntijoita lastemme kieltenoppimisen suhteen.

Tämän vuoksi asiallinen keskustelu on ollut äärimmäisen vaikeaa.

Suomen uniikkius on myös sitä, että meillä Ruotsi sattui hallitsemaan tätä maata peräti 700 vuotta. Neffeille tuntuu olevan usein sekin epäselvää, että miksi juuri ruotsi on pakkokieli meillä eikä vaikkapa flaami.

lajkalkdkjal kirjoitti:

Suomen uniikkius on myös sitä, että meillä Ruotsi sattui hallitsemaan tätä maata peräti 700 vuotta. Neffeille tuntuu olevan usein sekin epäselvää, että miksi juuri ruotsi on pakkokieli meillä eikä vaikkapa flaami.

Lue lisää

Aika kehnoa vaatia pakollisuutta ikivanhan alamaisuuden perusteella.

fdgsgdf kirjoitti:

Aika kehnoa vaatia pakollisuutta ikivanhan alamaisuuden perusteella.

Entäpä kaikki Afrikan maat? Kaikissa Afrikan maissa entisen siirtomaan kieli on virallinen kieli ja kaikille pakollinen kieli koko koulupolun. Lukiota tai yliopistoa on mahdoton käydä ilman tätä kieltä. Eikä tämä ole välttämättä huono juttu. Näiden maiden asukkaille tarjoutuu myös mahdollisuus muuttaa entiseen emämaahan. Se lisää mahdollisuuksia 100%, koska kaikissa entisissä siirtomaissa ei ole merkittäviä mahdollisuuksia suorittaa esim.jatko-opintoja, ainakaan niin, että työllistyisi.

Suomi oli sentään Ruotsin vallan alla 700 vuotta, Afrikan maat vain murto-osan tuosta ajasta emämaidensa hallussa.

hhyyyy kirjoitti:

Entäpä kaikki Afrikan maat? Kaikissa Afrikan maissa entisen siirtomaan kieli on virallinen kieli ja kaikille pakollinen kieli koko koulupolun. Lukiota tai yliopistoa on mahdoton käydä ilman tätä kieltä. Eikä tämä ole välttämättä huono juttu. Näiden maiden asukkaille tarjoutuu myös mahdollisuus muuttaa entiseen emämaahan. Se lisää mahdollisuuksia 100%, koska kaikissa entisissä siirtomaissa ei ole merkittäviä mahdollisuuksia suorittaa esim.jatko-opintoja, ainakaan niin, että työllistyisi.

Suomi oli sentään Ruotsin vallan alla 700 vuotta, Afrikan maat vain murto-osan tuosta ajasta emämaidensa hallussa.

Lue lisää

Jos ollaan Afrikassa, niin ollaan afrikassa. Heimokielillä ei aina ole kattavaa koulutusta jos on koulutusta lainkaan (vrt. islantilaisten ongelma ja sen ratkaisuna pakkoskandinaavi) ja toisaalta suuri osa jää koulutuksen ulkopuolelle.

Suomea on turha nähdä afrikkalaisena heimovaltiona tai aasialaisena vähemmistökansallisuutena, joilta puuttuu oma koulutusjärjestelmä ja joista täytyy lähteä "emämaahan" tai enemmistökielisten pariin, koska mahdollisuudet omien joukossa ovat niin rajalliset.

Miksi pidät Suomea kehitysmaana?

lajkalkdkjal kirjoitti:

Suomen uniikkius on myös sitä, että meillä Ruotsi sattui hallitsemaan tätä maata peräti 700 vuotta. Neffeille tuntuu olevan usein sekin epäselvää, että miksi juuri ruotsi on pakkokieli meillä eikä vaikkapa flaami.

Lue lisää

Samalla logiikalla Virossa pitäisi olla pakkovenäjä, mutta eipä ole. Virolaiset porhaltavat meidän ohi monessa muussakin asiassa. Mm. digitalisaation käyttöönotossa virolaiset ovat meitä edellä. "Kielellinen uniikkius" pitää meidät satavarmasti menneessä ajassa, ja se ei ole lopulta kenenkään etu.

Virossa vironvenäläiset ovat vihatuin vähemmistö, ja meillä suomenruotsalaiset tulevat kokemaan saman kohtalon viimeistään silloin, kun muiden vähemmistöjen edustajat alkavat vaatia kieliasioissa tasavertaista kohtelua vähemmistöjen kesken. Kielikiista tulee siis laajenemaan, elleivät Rkp:n kielikuumakallet ajoissa höllennä vaatimuksiaan.

dfdgsdfgdfhg kirjoitti:

Jos ollaan Afrikassa, niin ollaan afrikassa. Heimokielillä ei aina ole kattavaa koulutusta jos on koulutusta lainkaan (vrt. islantilaisten ongelma ja sen ratkaisuna pakkoskandinaavi) ja toisaalta suuri osa jää koulutuksen ulkopuolelle.

Suomea on turha nähdä afrikkalaisena heimovaltiona tai aasialaisena vähemmistökansallisuutena, joilta puuttuu oma koulutusjärjestelmä ja joista täytyy lähteä "emämaahan" tai enemmistökielisten pariin, koska mahdollisuudet omien joukossa ovat niin rajalliset.

Miksi pidät Suomea kehitysmaana?

Lue lisää

Suomi oli Ruotsin vallan aikaan vielä "heimovaltio". Ruotsin vallan aikaan luotiin hallintojärjestelmä, johon nykyinenkin perustuu. Suomi eroaa Afrikasta siinä, että hyvän hallinnon turvin emme alkaneet sotia toisiamme vastaan, vaan Suomi soti yhteisenä rintamana isoa vihollista vastaan.

"Miksi pidät Suomea kehitysmaana?"

Hyvä kysymys tämäkin, nimittäin viime sodan jälkeen Suomi oli kehitysmaa ja sai kehitysapua, kuten saavat Afrikan valtiot. Suomi sai myös lainan, jotka ei ole kokonaan maksanut takaisin. Eli tämä ei loppujen lopuksi ole kovin kaukaista historiaa. kannattaa perehtyä siihen tarkemmin, että ymmärtää myös sen, kuinka upeasti Suomi on noussut tuosta alhosta maailman kehittyneimpien maiden joukkoon.

Brasserie.de.Tahiti kirjoitti:

Samalla logiikalla Virossa pitäisi olla pakkovenäjä, mutta eipä ole. Virolaiset porhaltavat meidän ohi monessa muussakin asiassa. Mm. digitalisaation käyttöönotossa virolaiset ovat meitä edellä. "Kielellinen uniikkius" pitää meidät satavarmasti menneessä ajassa, ja se ei ole lopulta kenenkään etu.

Virossa vironvenäläiset ovat vihatuin vähemmistö, ja meillä suomenruotsalaiset tulevat kokemaan saman kohtalon viimeistään silloin, kun muiden vähemmistöjen edustajat alkavat vaatia kieliasioissa tasavertaista kohtelua vähemmistöjen kesken. Kielikiista tulee siis laajenemaan, elleivät Rkp:n kielikuumakallet ajoissa höllennä vaatimuksiaan.

Lue lisää

Neuvostoliitto pakkoliitti Viron, itsenäisen valtion itseensä. Siksi Virossa ei ole pakkovenäjää.

Suomea ei ollut olemassakaan kun se oli osa Ruotsia. Ruotsia on puhuttu maassamme 900 vuotta, joten on luonnollista että ruotsi on kansalliskieli ja myös oppiaine.

(Vähän realismia kaipaisi näihin keskusteluihin...)

RealisminTaju kirjoitti:

Neuvostoliitto pakkoliitti Viron, itsenäisen valtion itseensä. Siksi Virossa ei ole pakkovenäjää.

Suomea ei ollut olemassakaan kun se oli osa Ruotsia. Ruotsia on puhuttu maassamme 900 vuotta, joten on luonnollista että ruotsi on kansalliskieli ja myös oppiaine.

(Vähän realismia kaipaisi näihin keskusteluihin...)

Lue lisää

Nimenomaan realismia kaivataan. Sinusta 1100-luvulla tapahtunut alueiden liittäminen vasta syntymässä olevaan Ruotsin valtioon oikeuttaa pakkoruotsin tänään - vaikka kansa ei ole koskaan ruotsinkielistynyt vaan ollut jopa ruotsin vallan ajalla suomenkielistä (pahimmillaankin vain 17% ruotsinkielisiä). Mitä me sillä "kansalliskielellä" teemme, jolla on puhujia alle viisi prosenttia? Luemme ikivanhoja asiakirjoja? Samalla logiikalla meidän pitäisi lukea myös pakkolatinaa, sillä toinen puoli vanhoista asiakirjoita on latinaksi - koko Euroopassa.

Mitä jos miettisit asiaa nykyisyyden kannalta. Meillä suomalaisilla ei ole mitään sidettä ruotsin kieleen tai Ruotsiin. Muilla kielillä voisi olla käyttöäkin.

Realismia!

Ruotsi pakkoliitti 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina silloisen Suomen alueen, eri heimoista koostuvan alueen, itseensä. Nämä ristiretkiksi mainitut haltuunotot tapahtuivat kristinuskon varjolla, eivätkä ne olleet täysin verettömiä. Tästä syystä meillä ei pitäisi olla pakkoruotsia.

Ruotsissa on ollut laajaa suomalaisasutusta jo paljon ennen kuin Ruotsi valtiona oli edes muodostunut. Ihan tästäkin syystä myös Ruotsissa pitäisi olla pakkosuomi, mutta eipä ole.

Missärealisminyt kirjoitti:

Nimenomaan realismia kaivataan. Sinusta 1100-luvulla tapahtunut alueiden liittäminen vasta syntymässä olevaan Ruotsin valtioon oikeuttaa pakkoruotsin tänään - vaikka kansa ei ole koskaan ruotsinkielistynyt vaan ollut jopa ruotsin vallan ajalla suomenkielistä (pahimmillaankin vain 17% ruotsinkielisiä). Mitä me sillä "kansalliskielellä" teemme, jolla on puhujia alle viisi prosenttia? Luemme ikivanhoja asiakirjoja? Samalla logiikalla meidän pitäisi lukea myös pakkolatinaa, sillä toinen puoli vanhoista asiakirjoita on latinaksi - koko Euroopassa.

Mitä jos miettisit asiaa nykyisyyden kannalta. Meillä suomalaisilla ei ole mitään sidettä ruotsin kieleen tai Ruotsiin. Muilla kielillä voisi olla käyttöäkin.

Realismia!

Lue lisää

On meillä pakkorutosi tai ei, onko sun ylivoimaisen vaikea ymmärtää, että tässä maassa on toisena kansalliskielenä ruotsi? Miksiköhän? Kun kieltä on puhuttu maassamme 900 v.

Mietipä Afrikan maita. Siellä siirtomaa-aika kesti vain hetken ja kaikkien maiden virallinen kieli on tänä päivänä siirtomaaisännän kieli.

Ei sun pakkorutosia tartte hyväksyä, mutta yritä ymmärtää että tässä maassa asuu muitakin ihmisiä kuin SINÄ.

Vähän realismia peliin, hei. Emme kaiva ruotsia muinaisesta haudasta, vaan se on tätä päivää edelleen, se on tavallisten ihmisten tässä massa puhuma kieli!

Missärealisminyt kirjoitti:

Nimenomaan realismia kaivataan. Sinusta 1100-luvulla tapahtunut alueiden liittäminen vasta syntymässä olevaan Ruotsin valtioon oikeuttaa pakkoruotsin tänään - vaikka kansa ei ole koskaan ruotsinkielistynyt vaan ollut jopa ruotsin vallan ajalla suomenkielistä (pahimmillaankin vain 17% ruotsinkielisiä). Mitä me sillä "kansalliskielellä" teemme, jolla on puhujia alle viisi prosenttia? Luemme ikivanhoja asiakirjoja? Samalla logiikalla meidän pitäisi lukea myös pakkolatinaa, sillä toinen puoli vanhoista asiakirjoita on latinaksi - koko Euroopassa.

Mitä jos miettisit asiaa nykyisyyden kannalta. Meillä suomalaisilla ei ole mitään sidettä ruotsin kieleen tai Ruotsiin. Muilla kielillä voisi olla käyttöäkin.

Realismia!

Lue lisää

"meillä suomalaisilla"

Älä viitsi puhua kaikkien suulla, minäkin olen suomalainen ja vieläpä suomenkielinen. Olen jatkuvasti tekemisissä myös ruotsinkielisten kanssa, asun pääkaupunkiseudulla. Jos sun kotikonnuilla ei puhuta ruotsia, niin yritä ymmärtää, että tässä maassa puhutaan silti yhä ruotsia. Yritä palata nykypäivään sieltä historian hämärästä, emme ole 1000-luvulla vaan 2000-luvulla!

heihaloo_realismia kirjoitti:

On meillä pakkorutosi tai ei, onko sun ylivoimaisen vaikea ymmärtää, että tässä maassa on toisena kansalliskielenä ruotsi? Miksiköhän? Kun kieltä on puhuttu maassamme 900 v.

Mietipä Afrikan maita. Siellä siirtomaa-aika kesti vain hetken ja kaikkien maiden virallinen kieli on tänä päivänä siirtomaaisännän kieli.

Ei sun pakkorutosia tartte hyväksyä, mutta yritä ymmärtää että tässä maassa asuu muitakin ihmisiä kuin SINÄ.

Vähän realismia peliin, hei. Emme kaiva ruotsia muinaisesta haudasta, vaan se on tätä päivää edelleen, se on tavallisten ihmisten tässä massa puhuma kieli!

Lue lisää

Afrikalle voi olla eduksikin, että heimokielten lisäksi on jokin maailmankieli, jolla voidaan opiskella ja vaikuttaa ympäri maailmaa - mutta suomen kohdalla englanti toimii jo, ruotsi on pelkkä vitsi.

Alle viisi prosenttia ruotsinkielisiä ei tee maasta oikeasti kaksikielistä eikä anna ruotsin kielelle mitään merkitystä muitten kannalta. Yritä nyt ymmärtää hei! Realismia!

mietinythetki kirjoitti:

Afrikalle voi olla eduksikin, että heimokielten lisäksi on jokin maailmankieli, jolla voidaan opiskella ja vaikuttaa ympäri maailmaa - mutta suomen kohdalla englanti toimii jo, ruotsi on pelkkä vitsi.

Alle viisi prosenttia ruotsinkielisiä ei tee maasta oikeasti kaksikielistä eikä anna ruotsin kielelle mitään merkitystä muitten kannalta. Yritä nyt ymmärtää hei! Realismia!

Lue lisää

Ei kukaan ole väittänyt tässä ketjussa, että ruotsi tekee maasta kaksikielisen. Miksi vaihdat puheenaihetta? Onko vaikea ottaa kantaa viestiini, jossa pyysin vain ymmärtämään, että tässä maassa asuu muitakin kuin SINÄ, eli muidenkin kielten puhujia ja ihmisiä, jotka käyttävät työssään ruotsia - onhan Ruotsi sentään tärkein kauppakumppanimme (tämäkin taitaa olla sulle uusi tieto, nyt olet viisaampi).

"Todellinen kaksikielisyys on suomi-englanti-linjalla."

Me emme tarvitse mitään uutta kaksikielisyyttä, emmekä enempää englannin taitajia, vaan me tarvitsemme muiden kielten osaajia:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

kajdkajdlkkalj kirjoitti:

"Todellinen kaksikielisyys on suomi-englanti-linjalla."

Me emme tarvitse mitään uutta kaksikielisyyttä, emmekä enempää englannin taitajia, vaan me tarvitsemme muiden kielten osaajia:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Lue lisää

Niin, ette "te" tarvitse suomenkielisiä ja uussuomalaisia, jotka osaavat hyvää englantia ja ovat vapaita liikkumaan maailmassa ja valitsemaan verkostonsa, "te" tarvitsette vain kielipuolta palveluväkeä.

Me muut haluamme, että nuoret saavat itselleen merkityksellinen ja heidän omaa tulevaisuuttaan palvelevan kieltenopetuksen. Sallimme tämän myös "teidän" lapsillenne. Ottakaa siis tassunne irti muitten kieliopinnoista.

tassutpois kirjoitti:

Niin, ette "te" tarvitse suomenkielisiä ja uussuomalaisia, jotka osaavat hyvää englantia ja ovat vapaita liikkumaan maailmassa ja valitsemaan verkostonsa, "te" tarvitsette vain kielipuolta palveluväkeä.

Me muut haluamme, että nuoret saavat itselleen merkityksellinen ja heidän omaa tulevaisuuttaan palvelevan kieltenopetuksen. Sallimme tämän myös "teidän" lapsillenne. Ottakaa siis tassunne irti muitten kieliopinnoista.

Lue lisää

Suomi tarjoaa maailman parasta kielten opetusta jo nyt. Meillä on jo riittävästi englannin osaajia tässä maassa, tarvitsemme nyt muiden kielten osaajia.

Miksi pitää venkoilla tosiasioita vastaan. Ei ne muuksi muutu venkoilulla. Asiantuntijat jos ketkä tuntevat tilanteen.

Ja olennaisin asia: englantiahan saat lukea edelleen, joten en ymmärrä, mitä tällainen älämölö?

älämölöä_kielestä kirjoitti:

Suomi tarjoaa maailman parasta kielten opetusta jo nyt. Meillä on jo riittävästi englannin osaajia tässä maassa, tarvitsemme nyt muiden kielten osaajia.

Miksi pitää venkoilla tosiasioita vastaan. Ei ne muuksi muutu venkoilulla. Asiantuntijat jos ketkä tuntevat tilanteen.

Ja olennaisin asia: englantiahan saat lukea edelleen, joten en ymmärrä, mitä tällainen älämölö?

Lue lisää

Vaikka ruotsin opetus olisi maailman parasta, se ei riitä tekemään siitä niin hyödyllistä, että sillä olisi jotain merkitystä useimmille ja että sille olisi edes sen verran käyttöä, että se säilyisi koulun jälkeen.

Ruotsin opettajat varmasti puolustavat omaa leipäpuutaan - mutta he tekevät niin omaksi edukseen. Yleinen suru on se, että kielivaranto jää kapeaksi, aivan samasta syystä, kuin miksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi: pieni pakkokieli syö muun kielitaidon.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".

vaiettäparasta kirjoitti:

Vaikka ruotsin opetus olisi maailman parasta, se ei riitä tekemään siitä niin hyödyllistä, että sillä olisi jotain merkitystä useimmille ja että sille olisi edes sen verran käyttöä, että se säilyisi koulun jälkeen.

Ruotsin opettajat varmasti puolustavat omaa leipäpuutaan - mutta he tekevät niin omaksi edukseen. Yleinen suru on se, että kielivaranto jää kapeaksi, aivan samasta syystä, kuin miksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi: pieni pakkokieli syö muun kielitaidon.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".

Lue lisää

"Vaikka ruotsin opetus olisi maailman parasta, se ei riitä tekemään siitä niin hyödyllistä, että sillä olisi jotain merkitystä useimmille ja että sille olisi edes sen verran käyttöä, että se säilyisi koulun jälkeen."

Nyt sulla taitaa olla "ruotsi" jäänyt päälle, nimittäin minä puhun kieltenopetuksesta ylipäänsä.

Ja olen täysin samaa mieltä, että Suomessa luetaan edelelleen paljon kieliä: lukiossa keskimäärin kolmea kieltä. Ja kun olen tämän yrittänyt sanoa tällä palstalla, pakkoruotsifanaatikot tyrmäävät sen täysin. Kiitos, että sinä et tyrmää :)

kiitsit kirjoitti:

"Vaikka ruotsin opetus olisi maailman parasta, se ei riitä tekemään siitä niin hyödyllistä, että sillä olisi jotain merkitystä useimmille ja että sille olisi edes sen verran käyttöä, että se säilyisi koulun jälkeen."

Nyt sulla taitaa olla "ruotsi" jäänyt päälle, nimittäin minä puhun kieltenopetuksesta ylipäänsä.

Ja olen täysin samaa mieltä, että Suomessa luetaan edelelleen paljon kieliä: lukiossa keskimäärin kolmea kieltä. Ja kun olen tämän yrittänyt sanoa tällä palstalla, pakkoruotsifanaatikot tyrmäävät sen täysin. Kiitos, että sinä et tyrmää :)

Lue lisää

Luetaan paljon kieliä vaan ei saada laveaa kielivarantoa, koska pakkoruotsi.

Kiitos, että ymmärrät!