Kielivapaus

"Vapaasta kielivalinnasta ei ole kenellekkään haittaa."

Aivan. Tästäkin käytiin pitkä keskustelu, joka katosi, kun oli ilmiselvää, että tappiota pakkoruotsin poistamisesta olisi vain pienelle kaksikieliselle vähemmistölle, jonka oikotie virkarakenteisiin katoaisi pakkoruotsiin nojaavien turhien kielitaitovaatimusten myötä - kaikki muut voittaisivat.

"Pakkoruotsi rajoittaa yksilönvapautta. "

Koulunkäynti rajoittaa yksilönvapautta!

"Pakkoruotsi pakottaa maahanmuuttajat pois omasta identiteetistään"

Et siis kannata kotoutumista? Maassa maan tavallako ei ole hyvä periaate?

Minun mielestäni se menee niin että jos muuttaa pysyvästi toiseen maahan niin sinne mennään ja kotoudutaan ensisijaisesti sen uuden kotimaan ehdoilla.

Ankdam kirjoitti:

"Pakkoruotsi rajoittaa yksilönvapautta. "

Koulunkäynti rajoittaa yksilönvapautta!

"Pakkoruotsi pakottaa maahanmuuttajat pois omasta identiteetistään"

Et siis kannata kotoutumista? Maassa maan tavallako ei ole hyvä periaate?

Minun mielestäni se menee niin että jos muuttaa pysyvästi toiseen maahan niin sinne mennään ja kotoudutaan ensisijaisesti sen uuden kotimaan ehdoilla.

Lue lisää

Ankdam! Oletko vakavasti sitä mieltä, että Suomen kutsumat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat joutuvat opiskelemaan pakkoruotsin. Suurin osa heistä ei hallitse suomea edes.
Paluumuuttajien juuret ovat vahvasti Venäjällä.
He joutuvat vaikeaan välikäteen, kun sukulaiset puhuvat vain venäjää.
Suomessa on vähemmistö, joka puhuu ruotsia. Venäjän taitoisista on pula. Suomen talouden kannalta Venäjällä on potentiaalista kasvua.
Suomeen tuli 30000 nuorta arabian kieltä puhuvaa nuorta miestäOn kohtuutonta vaatia, että he opiskelevat 2 täysin erilaista kieltä.
Haluaako Folktinget ja RKP kotouttaa heidät ruotsiks?
Muutetaan Dragsvikin varuskunta kotoutuskeskukseksi?

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Ankdam! Oletko vakavasti sitä mieltä, että Suomen kutsumat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat joutuvat opiskelemaan pakkoruotsin. Suurin osa heistä ei hallitse suomea edes.
Paluumuuttajien juuret ovat vahvasti Venäjällä.
He joutuvat vaikeaan välikäteen, kun sukulaiset puhuvat vain venäjää.
Suomessa on vähemmistö, joka puhuu ruotsia. Venäjän taitoisista on pula. Suomen talouden kannalta Venäjällä on potentiaalista kasvua.
Suomeen tuli 30000 nuorta arabian kieltä puhuvaa nuorta miestäOn kohtuutonta vaatia, että he opiskelevat 2 täysin erilaista kieltä.
Haluaako Folktinget ja RKP kotouttaa heidät ruotsiks?
Muutetaan Dragsvikin varuskunta kotoutuskeskukseksi?

Lue lisää

Mitä ihmettä sinä sekoilet? Onko meillä muka Suomessa jossain muka jokin aikuisten pakkoruotsi? En tiedä sellaisesta ainakaan minä.
Ruotsia opiskellaan peruskoulussa, ei meillä muuta pakkoruotsia ole. Se on sitten eri asia ovatko inkeriläiset kielitaitonsa ja puolesta päteviä kaikkiin virkoihin, tuskin ovat mutta siihen on taatusti muitakin syitä.

Ei inkeriläisten itse asiassa tarvitse opiskella mitään,hehän ovat "paluumuuttajia" ja sen stauksen saatuaan he saavat Suomen kansalaisuuden automaattisesti ilman mitään kielikokeita. Kielitaitovaatimukset koskevat enimmäkseen heidän esi-isiään.

Ankdam kirjoitti:

Mitä ihmettä sinä sekoilet? Onko meillä muka Suomessa jossain muka jokin aikuisten pakkoruotsi? En tiedä sellaisesta ainakaan minä.
Ruotsia opiskellaan peruskoulussa, ei meillä muuta pakkoruotsia ole. Se on sitten eri asia ovatko inkeriläiset kielitaitonsa ja puolesta päteviä kaikkiin virkoihin, tuskin ovat mutta siihen on taatusti muitakin syitä.

Ei inkeriläisten itse asiassa tarvitse opiskella mitään,hehän ovat "paluumuuttajia" ja sen stauksen saatuaan he saavat Suomen kansalaisuuden automaattisesti ilman mitään kielikokeita. Kielitaitovaatimukset koskevat enimmäkseen heidän esi-isiään.

Lue lisää

"Ruotsia opiskellaan peruskoulussa, ei meillä muuta pakkoruotsia ole."

Pakkoruotsia on kaikissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla: peruskoulu, lukio, ammattikoulu, ammattikorkea, yliopisto. Ainoastaan autokoulun voi toistaiseksi käydä ilman pakkoruotsia. ;)

Aikuisena maahan tulleilta ei tosin pakkoruotsia yleensä edellytetä.

vainautokouluilman kirjoitti:

"Ruotsia opiskellaan peruskoulussa, ei meillä muuta pakkoruotsia ole."

Pakkoruotsia on kaikissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla: peruskoulu, lukio, ammattikoulu, ammattikorkea, yliopisto. Ainoastaan autokoulun voi toistaiseksi käydä ilman pakkoruotsia. ;)

Aikuisena maahan tulleilta ei tosin pakkoruotsia yleensä edellytetä.

Lue lisää

Tässä juuri mainio esimerkki sanan "pakkoruotsi" epämääräisestä käytöstä. Kyse ei siis ole "pakkoruotsista" jota on vain peruskoulussa, siellä se pakollista on koska perusopetuslaki sitä edellyttää.
Kaikissa muissa oppilaitoksissa ruotsin opiskelu on koulutuksen suunnitelleiden ja siitä vastaavien päätös , siinä missä muutkin opiskeltavat aineet.

Neffen ei ole pakko opiskella yhtään mitään ellei halua. Jos neffe sitävastoin haluaa koulutuksen ja ammatin tässä maassa niin siihen useimmiten kuuluu erilaisten aineiden opiskelua, muun muassa maan toisen kansalliskielen ruotsin opiskelua. On se vain epistä!! :-P

Oletko IDIOOTTI, typerä hurri ?
Koitat muuttaa mustaa valkoiseksi!
Emme me suomenkieliset ole itse valinneet, että haluamme PAKKOruotsin olevan mukana JOKAISESSA koulutusasteessa.
PAKKOruotsi on nimensä veroinen, ilman sitä ei voi valmistua MILTÄÄN oppilaitoksella.
Ruotsi ei ole suomenkieliselle mikään " kansalliskieli", se on tarpeeton riippa ja rasite, jolla suomenkielinen ei juuri koskaan tee mitään. Täysin tarpeeton .
Ihmettelen tuota hurrin typerää asennetta tässä asiassa.
Se että valehtelet suoraan, ei mutta mitään tosiasiaa tässä tapauksessa.
PAKKOruotsi ON PAKKOruotsi.
Tajuatko dorka hurri ?

Mistäköhän muuten johtuu, että kun englanti on pakkokieli, niin se on nettifennolle yhtä kuin vapaa kielivalinta :)

neffelogiikkaa kirjoitti:

Mistäköhän muuten johtuu, että kun englanti on pakkokieli, niin se on nettifennolle yhtä kuin vapaa kielivalinta :)

Englanti muualla ei ole ongelma, koska kaikki haluavat lukea sitä ja poikkeukset voi hoitaa vapautuksin.

Pakkoruotsi meillä on ongelma, koska sitä ei haluta lukea eikä siitä suostuta antamaan vapautuksia, edes erittäin kovista syistä.

Kannattaa miettiä, miksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi eikä yhteistä englantia.

Katsos kyse on joustavuudesta ja yksilöjen todellisten tarpeiden kuuntelemisesta ja niihin vastaamisesta. Siihen on monta tapaa. Sen sijaan pakkoruotsi on pelkkä pakkoruotsi, vailla joustoa ja vailla todellista tarvetta ja vailla ihmisten kuuntelemista.

joustavuusonavain kirjoitti:

Englanti muualla ei ole ongelma, koska kaikki haluavat lukea sitä ja poikkeukset voi hoitaa vapautuksin.

Pakkoruotsi meillä on ongelma, koska sitä ei haluta lukea eikä siitä suostuta antamaan vapautuksia, edes erittäin kovista syistä.

Kannattaa miettiä, miksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi eikä yhteistä englantia.

Katsos kyse on joustavuudesta ja yksilöjen todellisten tarpeiden kuuntelemisesta ja niihin vastaamisesta. Siihen on monta tapaa. Sen sijaan pakkoruotsi on pelkkä pakkoruotsi, vailla joustoa ja vailla todellista tarvetta ja vailla ihmisten kuuntelemista.

Lue lisää

Meillä ammattitatoinen porukka hoitaa koulutuspolitiikan ja valitsee meille järkevimmän mahdollisen järjestelmän, mikä ilman muuta tarkoittaa edelleen, että englantia ei koskaan tulla Suomeen ottamaan pakkokieleksi. Suomi on tässä suhteessa paljon fiksumpi ja kaukaa viisaampi kuin esim. Ruotsi.

Jos englanti on valinnainen, niin miksi se on sinulle ongelma? Miksi kaikkien pitäisi lukea jo osaamaansa kieltä pakolla 9 vuotta, kun vaikeampi kieli, kuten esim. ranska vaatii huomattavasti enemmän panoksia?

jajdakjsshjd kirjoitti:

Meillä ammattitatoinen porukka hoitaa koulutuspolitiikan ja valitsee meille järkevimmän mahdollisen järjestelmän, mikä ilman muuta tarkoittaa edelleen, että englantia ei koskaan tulla Suomeen ottamaan pakkokieleksi. Suomi on tässä suhteessa paljon fiksumpi ja kaukaa viisaampi kuin esim. Ruotsi.

Jos englanti on valinnainen, niin miksi se on sinulle ongelma? Miksi kaikkien pitäisi lukea jo osaamaansa kieltä pakolla 9 vuotta, kun vaikeampi kieli, kuten esim. ranska vaatii huomattavasti enemmän panoksia?

Lue lisää

Englannin valinnaisuus ei ole ongelma - ruotsin pakollisuus on ongelma! Miksi haluat muille pakollisen ruotsin? Miksei sinulle riitä, että voit valita itsellesi ja lapsillesi ruotsin?

mikseivapausriitä kirjoitti:

Englannin valinnaisuus ei ole ongelma - ruotsin pakollisuus on ongelma! Miksi haluat muille pakollisen ruotsin? Miksei sinulle riitä, että voit valita itsellesi ja lapsillesi ruotsin?

Lue lisää

Ruotsin pakollisuus on ongelma vain niille henkilöille, joille se on ongelma. Nyt yleistät asian koskemaan koko kansaa. Kyllä minusta ruotsi voi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta, koska siitä ei haittaakaan ole, niin yhtä hyvin nykyinen järjestelmä kelpaa. Ruotsi on tärkeä kieli osata Suomessa.

hdaahksd kirjoitti:

Ruotsin pakollisuus on ongelma vain niille henkilöille, joille se on ongelma. Nyt yleistät asian koskemaan koko kansaa. Kyllä minusta ruotsi voi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta, koska siitä ei haittaakaan ole, niin yhtä hyvin nykyinen järjestelmä kelpaa. Ruotsi on tärkeä kieli osata Suomessa.

Lue lisää

"Kyllä minusta ruotsi voi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta, koska siitä ei haittaakaan ole, niin yhtä hyvin nykyinen järjestelmä kelpaa. Ruotsi on tärkeä kieli osata Suomessa."

Pakkoruotsista on se perushaitta, että toisena, itselle vieraana kielenään ei voi opiskella mitään muuta tarjolla olevaa vierasta kieltä kuin ruotsia. Siksi kielivarantomme jää lähinnä vain englannin ja pakkoruotsin varaan. Se on summaton tappio Suomelle, mutta voitte RKP:n kellokkaille ja sen kannattajille sekä - merkillistä kyllä - svekomielisille fennoille ja nettifennoille, joita pakkoruotsin kannattajina on neljäsosa kansasta, siis selvä vähemmistö.

hdaahksd kirjoitti:

Ruotsin pakollisuus on ongelma vain niille henkilöille, joille se on ongelma. Nyt yleistät asian koskemaan koko kansaa. Kyllä minusta ruotsi voi olla vapaaehtoinen, mutta toisaalta, koska siitä ei haittaakaan ole, niin yhtä hyvin nykyinen järjestelmä kelpaa. Ruotsi on tärkeä kieli osata Suomessa.

Lue lisää

Sinä olet se, joka väität, ettei merkitse mitään, vaikka yliopistojen laajan kyselyn pohjalta 74% haluaa pakkoruotsin vapaaehtoiseksi. No sinulle mikään ei riitä.

Sinulle ruotsi saa olla tärkeä, miksei sinulle riitä se, että kielivapauden vallitessa sinä ja lapsesi saatte edelleen lukea ruotsia. Miksi haluat pakottaa muita?

miksetkuuntelisimuita kirjoitti:

Sinä olet se, joka väität, ettei merkitse mitään, vaikka yliopistojen laajan kyselyn pohjalta 74% haluaa pakkoruotsin vapaaehtoiseksi. No sinulle mikään ei riitä.

Sinulle ruotsi saa olla tärkeä, miksei sinulle riitä se, että kielivapauden vallitessa sinä ja lapsesi saatte edelleen lukea ruotsia. Miksi haluat pakottaa muita?

Lue lisää

Mutta miss ne 75% nyt ovat? Voitko vastata. Sillä tavallahan asia selviää.

missupox kirjoitti:

Mutta miss ne 75% nyt ovat? Voitko vastata. Sillä tavallahan asia selviää.

"Mutta miss ne 75% nyt ovat? Voitko vastata. Sillä tavallahan asia selviää."

Tutkimuksen otos oli hyvin suuri, noin 17 000 henkilöä. Voit yrittää kaivaa vastauksen tutkimuksesta itsestään. Se ei vaan taida olla tutkimuseettisistä syistä mahdollista. Tutkittavat haluavat säilyttää yksityisyytensä suojan.

Tutkimuksen tekijät yleensä takaavat tutkimukseen osallistuvien yksityisyyden. Muuten tutkijat eivät saa tieteellisesti pätevää otosta kasaan, ja tämä on tieteellisesti pätevä tutkimus, kunnes toisin osoitetaan: http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Mutta miss ne 75% nyt ovat? Voitko vastata. Sillä tavallahan asia selviää."

Tutkimuksen otos oli hyvin suuri, noin 17 000 henkilöä. Voit yrittää kaivaa vastauksen tutkimuksesta itsestään. Se ei vaan taida olla tutkimuseettisistä syistä mahdollista. Tutkittavat haluavat säilyttää yksityisyytensä suojan.

Tutkimuksen tekijät yleensä takaavat tutkimukseen osallistuvien yksityisyyden. Muuten tutkijat eivät saa tieteellisesti pätevää otosta kasaan, ja tämä on tieteellisesti pätevä tutkimus, kunnes toisin osoitetaan: http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf

Lue lisää

Tutkimus alkaa jo paradoksaalisesti:
"Suomen kaksikielisyydellä"


Sillä suomi ei ole kaksikielinen maa.

kusettava_kirkko kirjoitti:

Tutkimus alkaa jo paradoksaalisesti:
"Suomen kaksikielisyydellä"


Sillä suomi ei ole kaksikielinen maa.

Avaisitko hieman tuota väitettäsi että kaksikielisyys olisi paradoksi ja ettei Suomi ole kaksikielinen maa?

Perustuslaki, eli Suomen valtiojärjestys toteaa hyvin selkeästi että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Niitä kansalliskieliä, eli virallisia kieliä on kaksi!
Virallinen Suomi toimii sekä suomeksi että Ruotsiksi, esimerkkejä presidentin uuden vuoden puhe, valtiopäivien avajaiset, ja kaikki virastot. Mikä valtion tasolla ei muka ole kaksikielistä?

17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Ankdam kirjoitti:

Avaisitko hieman tuota väitettäsi että kaksikielisyys olisi paradoksi ja ettei Suomi ole kaksikielinen maa?

Perustuslaki, eli Suomen valtiojärjestys toteaa hyvin selkeästi että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Niitä kansalliskieliä, eli virallisia kieliä on kaksi!
Virallinen Suomi toimii sekä suomeksi että Ruotsiksi, esimerkkejä presidentin uuden vuoden puhe, valtiopäivien avajaiset, ja kaikki virastot. Mikä valtion tasolla ei muka ole kaksikielistä?

17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lue lisää

"Avaisitko hieman tuota väitettäsi että kaksikielisyys olisi paradoksi ja ettei Suomi ole kaksikielinen maa? "

Helppoa kuin heinän teko.
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielinen.php

"Perustuslaki, eli Suomen valtiojärjestys toteaa hyvin selkeästi että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."

Suomi on monikielinen maa.


"Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin"

Aivan oikein.
Kaikilla on oikeus, jopa sveduilla, omaan kulttuuriin :-)

kusettava_kirkko kirjoitti:

"Avaisitko hieman tuota väitettäsi että kaksikielisyys olisi paradoksi ja ettei Suomi ole kaksikielinen maa? "

Helppoa kuin heinän teko.
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielinen.php

"Perustuslaki, eli Suomen valtiojärjestys toteaa hyvin selkeästi että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."

Suomi on monikielinen maa.


"Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin"

Aivan oikein.
Kaikilla on oikeus, jopa sveduilla, omaan kulttuuriin :-)

Lue lisää

Kaksikielisyys tarkoittaa niitä kahta kieltä joilla virallinen Suomi toimii, ei sitä että täällä puhutaan monia eri kieliä.

Kaksikielisyys ei tarkoita ihmisiä vaan niitä kahta masn valtiosäännössä mainittuja kieltä joilla maan hallinto kaikilla tasoilla toimii ja tarjoaa palveluja.

Ankdam kirjoitti:

Kaksikielisyys tarkoittaa niitä kahta kieltä joilla virallinen Suomi toimii, ei sitä että täällä puhutaan monia eri kieliä.

Kaksikielisyys ei tarkoita ihmisiä vaan niitä kahta masn valtiosäännössä mainittuja kieltä joilla maan hallinto kaikilla tasoilla toimii ja tarjoaa palveluja.

Lue lisää

"Kaksikielisyys tarkoittaa niitä kahta kieltä joilla virallinen Suomi toimii, ei sitä että täällä puhutaan monia eri kieliä."

Asut siis virastotalolla.

"Kaksikielisyys ei tarkoita ihmisiä vaan niitä kahta masn valtiosäännössä mainittuja kieltä joilla maan hallinto kaikilla tasoilla toimii ja tarjoaa palveluja. "

Kaksikielisyydestä sössöttämisellä ei ole merkitystä, koska suomi ei ole kaksikielinen maa.

Eikö kielivaoaus ole loogisesti sitä, että kaikki kielet saa valita tiettyjen kielten ryhmästä? Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nettifenno on tätä vastaan, ja vaatii meille Ruotsin mallin mukaan pakkoenglantia.

eiuywr kirjoitti:

Eikö kielivaoaus ole loogisesti sitä, että kaikki kielet saa valita tiettyjen kielten ryhmästä? Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nettifenno on tätä vastaan, ja vaatii meille Ruotsin mallin mukaan pakkoenglantia.

Lue lisää

"kaikki kielet saa valita tiettyjen kielten ryhmästä?"

Jos tarjolla on neljä kieltä sekä mahdollisuus olla valitsematta kieltä ja mahdollisia kielivalintoja ovat A1, A2, B1 ja B2, erilaisia järjestettyjä jonoja kielistä muodostuu jo peruskoulussa kymmeniä eikä mikään toteudu. Ainoa mahdollisuus on ennakoida suurimmat valinnat ja rakentaa tarjonta koulukohtaisesti siten, että koulun vanhemmat lapsineen ovat tyytyväisiä. Näin ne poikkeukset, jotka eivät halua pitkää englantia, ohjataan tiettyyn kouluun tai vapautetaan ja vanhemmat esimerkiksi itse hoitavat kielenopetusta, kieli tentitään normaalin käytännön mukaan. Näin valinnat toteutetaan kaikkialla. Ei voi lähteä siitä, että jokaisessa koulussa voisi valita esim. järjestyksen Sa Ra Es Ve sekä Es - Ra -. Ainoastaan tilanteessa, jossa lapset opiskelisivat tietokoneavusteississa etäopetusryhmissä näin voitaisiin tehdä - silloin kyse on tähän asti ollut lukiolaisista.

Pakkoruotsia ei voi puolustella sillä, että valintoja on joka tapauksessa ohjailtava ryhmien muodostumiseksi joko esivaaleja tekemällä (yleinen tapa) tai ohjaamalla tiettyihin kouluihin (isoissa kaupungeissa yleinen tapa). Sen sijaan englannin pakollisuus ei aiheuta ongelmia, koska sitä haluataan lukea A-kielenä. Mikäli tämä muuttuu, kuviota tietysti mietitään uudestaan.

Kielivapaus on siis vapautta realismin puitteissa JA kuunnellen vanhempien ja lasten palautetta.

Olet ymmärtänyt väärin . pakkoruotsi sensiaan on pakollinen koska sitä on pakko kaikkian lukea ja sitä ei kukaan haluaisi lukea , siitä sensijaan on haittaa opiskelulle sen ajan kaikki haluaisivat lukea jotakin tärkeämpää kieltä . Englantia kaikki haluavat oppia sillä siitä on hyötyä ihmiselle koska sitä osaavat lähes kaikki muutkin ihmiset puhua . Pakkoruotsia ei osaa kukaan puhua siitä on haittaa kaikille . Tämmöinen ongelma , tämä on tosiaan hankala ymmärtää.

afganistan kirjoitti:

Olet ymmärtänyt väärin . pakkoruotsi sensiaan on pakollinen koska sitä on pakko kaikkian lukea ja sitä ei kukaan haluaisi lukea , siitä sensijaan on haittaa opiskelulle sen ajan kaikki haluaisivat lukea jotakin tärkeämpää kieltä . Englantia kaikki haluavat oppia sillä siitä on hyötyä ihmiselle koska sitä osaavat lähes kaikki muutkin ihmiset puhua . Pakkoruotsia ei osaa kukaan puhua siitä on haittaa kaikille . Tämmöinen ongelma , tämä on tosiaan hankala ymmärtää.

Lue lisää

Englannilla pärjää tursitina, muuta kielet ovat tärkeitä muista syistä.

kielten_merkitys kirjoitti:

Englannilla pärjää tursitina, muuta kielet ovat tärkeitä muista syistä.

Englannilla pärjää myös tieteessä ja tekniikassa. Sillä pääsee osallistumaan myös erilaisissa kansainvälisiin toimita- ja harrasteryhmiin. Suurimmalle osalle englanti avaa kaikki ne ovet, joiden he haluavat avautuvan.

Nettifennolle kielivapaus tarkoittaa vapautusta ruotsin opiskelusta. Kunhan ei tarvitse opiskella ruotsia kaikki käy, paitsi venäjä.

Minä veikkaan että neffejen haaveilema ja puffaama "kielivapaus", heidän itsensä näkökulmasta, tulee päättymään täydelliseen katastrofiin.
Nämä samat kielisotilaathan aikoinaan masinoivat taannoisen kansalaisaloitteenkin, jonka tultua eduskunnassa hylätyksi, esitettiin ja hätäpäissään, rimaa hipoen hyväksyttiin, Kiurun kielikokeilua ehdottanut ponsi.

Lopputulema:
1. Ei tule edes mitään kokeilua koska se lainsäädännöllisesti on mahdoton toteuttaa.

2. Toteutetaan joitakin alueellisia kokeiluja joissa ruotsi muuttuu valinnaiseksi.......... venäjän kanssa!! :-D

Ihmeellistä tässä onkin se että kansanedustajat kuitenkin kääntyvät jostainsyystä pakkoruotsin kannattajiksi . Enemmistö kansasta ymmärtää kyllä pakkoruotsin haitallisuuden

agv kirjoitti:

Ihmeellistä tässä onkin se että kansanedustajat kuitenkin kääntyvät jostainsyystä pakkoruotsin kannattajiksi . Enemmistö kansasta ymmärtää kyllä pakkoruotsin haitallisuuden

Lue lisää

Kansanedustajat eivät teekään päätelmiään mutu-tuntumalla, vaan asioihin perehdytään asiantuntijoiden kanssa, ja sen pohjalta tehdään järkevimmät valinnat. Kansa ei aina tiedä edes mikä on parasta, siksi meillä on kansanedustajat.

Ahvenanmaan kielipolitiikkaa ja Suomen kielipolitiikkaa ei voida rinnastaa toisiinsa. Kaikessa suhteessa Ahvenanmaalle tarpeettomasta suomen kielestä on helppo luopua. Sen sijaan manner-Suomessa ei haluta luopua tuikitarpeellisesta ruotsin kielestä, joka on kansalliskieli, naapurimaan kieli, Pohjoismaitten kieliperusta ja erittäin tärkeä kauppakielenä. Lisäksi ruotsi on suomalaisille kuin napanuora läntiseen maailman. Ahvenanmaalaiselle suomi on kuin kahle itäiseen maailmaan.

Siksi kirjoitti:

Kansanedustajat eivät teekään päätelmiään mutu-tuntumalla, vaan asioihin perehdytään asiantuntijoiden kanssa, ja sen pohjalta tehdään järkevimmät valinnat. Kansa ei aina tiedä edes mikä on parasta, siksi meillä on kansanedustajat.

Lue lisää

RKP-asiantuntija on aina tarjolla ja sellainen sanoo: rahvas on tyhmää eikä rahvas maksa vaalityötäsi...

Kahleorja kirjoitti:

Ahvenanmaan kielipolitiikkaa ja Suomen kielipolitiikkaa ei voida rinnastaa toisiinsa. Kaikessa suhteessa Ahvenanmaalle tarpeettomasta suomen kielestä on helppo luopua. Sen sijaan manner-Suomessa ei haluta luopua tuikitarpeellisesta ruotsin kielestä, joka on kansalliskieli, naapurimaan kieli, Pohjoismaitten kieliperusta ja erittäin tärkeä kauppakielenä. Lisäksi ruotsi on suomalaisille kuin napanuora läntiseen maailman. Ahvenanmaalaiselle suomi on kuin kahle itäiseen maailmaan.

Lue lisää

"tuikitarpeellisesta ruotsista"

Oletko samalla planeetalla kuin me muut?

niinpäniinja kirjoitti:

RKP-asiantuntija on aina tarjolla ja sellainen sanoo: rahvas on tyhmää eikä rahvas maksa vaalityötäsi...

Englanti on tuikitarpeellinen - siksi kaikki sen valitsevat, vaikkei se ole edes pakollinen.

Jos sinusta ruotsi on tuikitarpeellinen, niin sinähän voit hyvin myöntyä sen vapaaehtoisuuteen - kaikki sen valitsisivat kuten englanninkin.

Siksi kirjoitti:

Kansanedustajat eivät teekään päätelmiään mutu-tuntumalla, vaan asioihin perehdytään asiantuntijoiden kanssa, ja sen pohjalta tehdään järkevimmät valinnat. Kansa ei aina tiedä edes mikä on parasta, siksi meillä on kansanedustajat.

Lue lisää

Ja mistäkähän näitä asijantuntijoita putkahtelee

Siksi kirjoitti:

Kansanedustajat eivät teekään päätelmiään mutu-tuntumalla, vaan asioihin perehdytään asiantuntijoiden kanssa, ja sen pohjalta tehdään järkevimmät valinnat. Kansa ei aina tiedä edes mikä on parasta, siksi meillä on kansanedustajat.

Lue lisää

" - - asioihin perehdytään asiantuntijoiden kanssa - -."

Asiantuntijoiden enemmistö oli pakkoruotsia vastaan. Poliitikot tekivät valinnan ja kiristettyinä päättivät säätää pakkoruotsin ja kävellä asiantuntijoiden yli. Se toki kuuluu edustukselliseen demokratiaan.

Poliitikot päättivät lopettaa yo-kirjoitusten pakkoruotsin RKP:n kellokkaiden raivokkaasta vastustuksesta huolimatta. Koska näin on, kansalaistoiminta pakkoruotsia vastaan on paikallaan, varsinkin RKP:lle pyhitetyillä sivustoilla, kunnes kansalaisten enemmistön tahto toteutuu.

Älä turhaan vedä urheilijoita tällaiseen keskusteluun, väheksyt vain heitä. Monet urheilijat pärjäävät erinomaisesti koulussa ja jotkut ovat vieläpä monilahjakkuuksia. Hyviä urheilijoita heistä on tullut juuri siksi, että heitä ei hetkauta pakkoruotsin kaltaiset pikku "ongelmat".

Lipponen on tainnut unohtaa, että opiskeli itse ruotsin vasta yli 20-kymppisenä, kun huomasi tarvitsevansa ko. kieltä. Lipponen valmistui yliopistosta 60-luvun alussa, joten ei ole joutunut pakkoruotsista kärsimään...

xxaasstt kirjoitti:

Älä turhaan vedä urheilijoita tällaiseen keskusteluun, väheksyt vain heitä. Monet urheilijat pärjäävät erinomaisesti koulussa ja jotkut ovat vieläpä monilahjakkuuksia. Hyviä urheilijoita heistä on tullut juuri siksi, että heitä ei hetkauta pakkoruotsin kaltaiset pikku "ongelmat".

Lue lisää

Tiedän kokemuksesta, että urheilijat vihaavat istua pakkoruotsin tunnilla. Mieluummin he olisivat treenaamassa.

Fiksut perheet ja Fennot taitavat olla kaksi täysin eri asiaa.

TwinIk kirjoitti:

Fiksut perheet ja Fennot taitavat olla kaksi täysin eri asiaa.

Mutta sinähän olet sitä mieltä, että fennoja on vaan ne pari kolme tällä palstalla ja suurin osa suomenkielisistä on tosi fiksuja eikä yhtään fennoja. Jos kerran ajattelet näin, niin eihän ole mitään estettä antaa fiksujen suomalaisten valita...

TwinIk kirjoitti:

Fiksut perheet ja Fennot taitavat olla kaksi täysin eri asiaa.

Fiksu perhe valitsee lapselleen ensimmäiseksi kieleksi muun kun englannin, koska englanti on jo tuttu kieli ja se opitaan joka tapauksessa muutenkin. Näin lapselle tarjoutuu mahdollisuus satsata maksimaalisesti vaativampaan kieleen. Englanti voi olla 2. kieli tai jopa kolmas. Tämä täysin riippumatta siitä, onko meillä pakkoruotsi vai ei. Näin saamme Suomelle tulevaisuudessa eri kielten osaajia.

Eri asia eli ei mutta kielivapaus olisi hyvä asia vai mitä

Fennolle kielivapaus tarkoittaa vapautusta kieliopiskelusta kokonaan.

fiksuvalitsee kirjoitti:

Fiksu perhe valitsee lapselleen ensimmäiseksi kieleksi muun kun englannin, koska englanti on jo tuttu kieli ja se opitaan joka tapauksessa muutenkin. Näin lapselle tarjoutuu mahdollisuus satsata maksimaalisesti vaativampaan kieleen. Englanti voi olla 2. kieli tai jopa kolmas. Tämä täysin riippumatta siitä, onko meillä pakkoruotsi vai ei. Näin saamme Suomelle tulevaisuudessa eri kielten osaajia.

Lue lisää

Saamme Suomelle eri kielten osaajia, jos ruotsi ei ole pakollinen - sen sijaan voidaan valita eri kieliä. :)

Englanti ei estä oppimasta muita kieliä, se on vaan penteleen käyttökelpoinen ja oppilaiden iloa siitä, että koulussa opittu ja arjessa käytetty kulkevat käsi kädessä on ihana seurata. Sellaistahan kieltenopiskelun tulisi olla :)

kielivapausonwinjawin kirjoitti:

Saamme Suomelle eri kielten osaajia, jos ruotsi ei ole pakollinen - sen sijaan voidaan valita eri kieliä. :)

Englanti ei estä oppimasta muita kieliä, se on vaan penteleen käyttökelpoinen ja oppilaiden iloa siitä, että koulussa opittu ja arjessa käytetty kulkevat käsi kädessä on ihana seurata. Sellaistahan kieltenopiskelun tulisi olla :)

Lue lisää

Kielten opiskelu on vaativaa puuhaa, ei mitään lasten leikkiä. Jos aikoo hankikia hyvän kielitaidon (osata siis muutakin kuin englantia) niin se edelyyttää järkeviä valintoja.

Musta tuntuu että tämän palstan nettifennomaanit eivät haluaisi tosiasiassa opiskella muuta kuin englantia. "Kielivapauden" toitottaminen on vain tekosyy.

tekosyitä kirjoitti:

Kielten opiskelu on vaativaa puuhaa, ei mitään lasten leikkiä. Jos aikoo hankikia hyvän kielitaidon (osata siis muutakin kuin englantia) niin se edelyyttää järkeviä valintoja.

Musta tuntuu että tämän palstan nettifennomaanit eivät haluaisi tosiasiassa opiskella muuta kuin englantia. "Kielivapauden" toitottaminen on vain tekosyy.

Lue lisää

No olipa yllätys, että taas rkpläinen väittää, ettei fenno halua opiskella, kun fenno haluaisi ruotsin sijaan valita saksan, ranskan tai vaikka venäjän (huom. ei tarkoita pakkovenäjää idässä).

Rehn-Kivikin valitti tänään hesarissa: ”Pidän hölmönä kokeilua, jossa nuoret saavat itse valita, opettelevatko he ruotsia ollenkaan. Äitinä tiedän, että nuoret tekisivät mieluiten vaivattomia valintoja.”

Rehn-Kivi varmasti tietää, että kielivalinta koskee valintaa kielten välillä eikä sitä, että vieraat kielet tiputettaisiin pois lukujärjestyksestä.

Ruotsiahan markkinoidaan nimenomaan sillä, että se on helppo kieli. Miksi ihmeessä Rehn-Kivi on huolissaan siitä, että nuori valitessaan saksan, ranskan, venäjän ja ruotsin välillä valitsisi ruotsin, koska se on helpoin?

Ehkä te keksitte syyn.

Minkä tahansa kielen valitseminen kotikieleksi on fiksua, jos siihen on järkevä syy. Stubbin vaimo on englanninkielinen, joten on täysin ymmärrettävää, että hänen kohdallaan kieli on englanti.

Sutppien pitäisi varmaan puhua ruotsia .

Miten niin valinnut?? Hänen vaimonsa on britti, kaipa se on aika luonnollista että silloin puhutaan kotona englantia. Tuskin siinä mitään arpaa on heitetty. Uskoisin että lapset puhuvat muutakin kuin englantia, veikkaan ruotsia.

Ankdam kirjoitti:

Miten niin valinnut?? Hänen vaimonsa on britti, kaipa se on aika luonnollista että silloin puhutaan kotona englantia. Tuskin siinä mitään arpaa on heitetty. Uskoisin että lapset puhuvat muutakin kuin englantia, veikkaan ruotsia.

Lue lisää

Stubb on entinen Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri. Virassaan hän halusi pakottaa suomenkieliset lapset itkemään pakkoruotsin takia. Omat lapsensa on opettanut puhumaan englantia.
Ruotsi on Suomen pääministerin lapsille hyödytön kieli, niin miksi siitä olisi hyötyä muillekkaan.
Elina Lepomäki muuten puhuu lapsilleen saksaa. Fiksu nainen, olisi pitänyt valita puolueen johtoon. Ruotsi on turha kieli!

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Stubb on entinen Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri. Virassaan hän halusi pakottaa suomenkieliset lapset itkemään pakkoruotsin takia. Omat lapsensa on opettanut puhumaan englantia.
Ruotsi on Suomen pääministerin lapsille hyödytön kieli, niin miksi siitä olisi hyötyä muillekkaan.
Elina Lepomäki muuten puhuu lapsilleen saksaa. Fiksu nainen, olisi pitänyt valita puolueen johtoon. Ruotsi on turha kieli!

Lue lisää

Voi voi onhan se neffen mielestä kamalaa kun lapsille opetetaan jo pienestä pitäen kieliä. Itse olen jo ennen kouluikää puhunut sekä suomea että ruotsia ja olin sen lisäksi englanninkielisessä tarhassa.

Pieni lapsi oppii niin helposti että on tyhmää jättää se vaihe hyödyntämättä. Tunnen erään kolmikielisen alle kouluikäisen lapsen, hän vaihtaa lonkalta niiden kolmen kielen välillä ja puhuu kaikkia sujuvasti. Todettakoon ettei hän ole neffeperheestä. Arvasittekin varmaan! :-D
Mitään niistä 3 kielestä hän ei siis ole oppinut koulussa tai minkäänlaisessa opetuksessa, hän on vasta menossa kouluun.

Ruotsinkielisissä on se merkittävä ero neffeihin verrattuna, että he sopeutuvat yhteiskuntaan ja oppivat oman äidinkielen lisäksi yhden maailman vaikeimmista kielistä.

Neffe sen sijaa haraa kaikkea vastaan: demokratiaa, vähemmistön kielellisiä oikeuksia, kielten opetusta...

soputumattomat kirjoitti:

Ruotsinkielisissä on se merkittävä ero neffeihin verrattuna, että he sopeutuvat yhteiskuntaan ja oppivat oman äidinkielen lisäksi yhden maailman vaikeimmista kielistä.

Neffe sen sijaa haraa kaikkea vastaan: demokratiaa, vähemmistön kielellisiä oikeuksia, kielten opetusta...

Lue lisää

Fenno haraa vastaan pakko-opetusta. Suomalainen haluaa samat demokraattiset oikeudet, kuin muissa EU-maissa.
Pakkoruotsi voidaan vaihtaa pakkoenglantiin, se ei haittaa.Englannista on hyötyä kaikilla elämän aloilla. Ruotsista ei.

Ruotsiksi ei ilmesty yhtään aikakausilehteä. Kaikki pitää lukea suomeksi. Uutiset tulee ruotsiksi, mutta ne on jo katsottu suomeksi.
Maailman uutiset pitää kuitenkin katsoa BBC:ltä tai CNN:ltä.

Latinaakin pidettiin tärkeänä kielenä aikoinaan. Ruotsin kohtalo on kuolema. Aivan kuin latina. Höpö höpöä kestää aikansa!

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Fenno haraa vastaan pakko-opetusta. Suomalainen haluaa samat demokraattiset oikeudet, kuin muissa EU-maissa.
Pakkoruotsi voidaan vaihtaa pakkoenglantiin, se ei haittaa.Englannista on hyötyä kaikilla elämän aloilla. Ruotsista ei.

Ruotsiksi ei ilmesty yhtään aikakausilehteä. Kaikki pitää lukea suomeksi. Uutiset tulee ruotsiksi, mutta ne on jo katsottu suomeksi.
Maailman uutiset pitää kuitenkin katsoa BBC:ltä tai CNN:ltä.

Latinaakin pidettiin tärkeänä kielenä aikoinaan. Ruotsin kohtalo on kuolema. Aivan kuin latina. Höpö höpöä kestää aikansa!

Lue lisää

Neffe haluaa pakkoenglannin. Eli pakosta pakkoon. Minä kun luulin, että neffet kannattavat vapaata kielivalintaa.

missävapaus kirjoitti:

Neffe haluaa pakkoenglannin. Eli pakosta pakkoon. Minä kun luulin, että neffet kannattavat vapaata kielivalintaa.

Kaiken tämän keskustelun jälkeen jaksat vain ryhtyä riekkumaan pakkoenglannista.

Kerrataanko kielivapauden oleelliset pointit: tärkeää on se, että
- mahdollistetaan halutuimmat valinnat suoraan
- laaditaan väyliä poikkeuksellisille valinnoille (esim. kiinakoulu hyvien yhteyksien äärellä, mahdollisuus vapautuksiin ja esim. tietokoneavusteiseen etäopetukseen (isot) tai vanhempien opetukseen (pienet) ja yleisiin tenttitilaisuuksiin)
- kuunnellaan vanhempien ja nuorten antamaa palautetta ja toiveita

Ketä kutsut Neffeksi, en tunne, mutta uskon että hänkin kannatta kielivapautta realismin puitteissa JA kuunnellen vanhempien ja lasten palautetta. Etkö sinäkin?

Tämä lukiolaistytsyn kommentti oli osuvaakin osuvampi. Kannattaa lukea kahdesti.

Muuten keskustelu käsitteestä kielivapaus näyttää päättyneen ja yhteisymmärrys on saavutettu: Oleellista on se, että
- mahdollistetaan halutuimmat valinnat suoraan,
- laaditaan väyliä poikkeuksellisille valinnoille (esim. kiinakoulu hyvien yhteyksien äärellä, mahdollisuus vapautuksiin ja esim. tietokoneavusteiseen etäopetukseen (isot) tai vanhempien opetukseen (pienet) ja yleisiin tenttitilaisuuksiin),
- kuunnellaan vanhempien ja nuorten antamaa palautetta ja toiveita.

Kiitos nimimerkille "Sormi_perseessä", että toit tähänkin ketjuun tasokkaan pakkoruotsittajan kommentin.

Välitön hyöty löytyy, kun äiti ostaa sulle jätskin. Kielitaidon hyödyistä tai hyödyttömyydestä puhuu vain täysin ulkona asioista oleva. Kielitaito ei ole yhtäkuin hyödy.

Hyötylaskenta kirjoitti:

Välitön hyöty löytyy, kun äiti ostaa sulle jätskin. Kielitaidon hyödyistä tai hyödyttömyydestä puhuu vain täysin ulkona asioista oleva. Kielitaito ei ole yhtäkuin hyödy.

" Kielitaidon hyödyistä tai hyödyttömyydestä puhuu vain täysin ulkona asioista oleva."

Itse asiassa kaiken kieltenopetuksen markkinointi perustuu kielten hyödyllisyyden esittelyyn. Joka kerta, kun koululle kutsutaan oppilaiden vanhemmat pohtimaan kielivalintoja, käydään läpi tarkoin eri kielten hyötynäkökohdat. A-ruotsin hyödyllisyyttä ei koeta kovinkaan suureksi, koska sitä ei valita. Siksi meillä onkin pakollinen B-ruotsi, jotta kaikki pienen kaksikielisen eliitin etuoikeudet jatkuisivat (huomattavasti helpompi pääsy jatko-opintoihin erityisesti suosikkialoille, ohituskaistat virkarakenteissa, lukemattomat kaksikeilisyysasiantuntijan toimet eri aloilla,...). Todellisuudessa suurimmalle osalle pakkoruotsista on vain haittaa: se syö muun kielitaidon, hidastaa opintoja, nakertaa koko opiskelun mielekkyyttä ja halveksii ajattelun taitoaja toistattamalla liturgioita, ohittamalla ihisten omat, järkevät opiskelutarpeet ja mahdollisesti jopa nostaa tien pystyyn opintojen jatkoon.

Ahvenanmaalla ei ole kielivapautta, vaan pakkoenglanti. Puhukaa kielivapaudesta vasta sitten kun tiedätte, mitä se oikeasti on, kun kerran esiinnytte täällä "vapaa kielivalinta" -sotureina.

ei_uskottavaa kirjoitti:

Ahvenanmaalla ei ole kielivapautta, vaan pakkoenglanti. Puhukaa kielivapaudesta vasta sitten kun tiedätte, mitä se oikeasti on, kun kerran esiinnytte täällä "vapaa kielivalinta" -sotureina.

Lue lisää

Juuri niin! Täällä palstalla viljellään taajaan neffesanastoa ja käsitteitä joiden varsinaista merkitystä kukaan ei tatkalleen tiedä, ja vähiten neffet itse.
Kaksi eniten käytettyä hämäyssanaa on: "pakkoruotsi" ja "kielivapaus"

Ankdam kirjoitti:

Juuri niin! Täällä palstalla viljellään taajaan neffesanastoa ja käsitteitä joiden varsinaista merkitystä kukaan ei tatkalleen tiedä, ja vähiten neffet itse.
Kaksi eniten käytettyä hämäyssanaa on: "pakkoruotsi" ja "kielivapaus"

Lue lisää

Kun jotakin sanaa "kielivapaus" toistetaan riittävän kauan, siihen aletaan sokeasti uskoa. Järjetöntä olisi, että omaksuisimme tässä tilanteessa Ruotsin ja Ahvenanmaan mallin mukaisen pakkoenglannin, kun juuri kielivapaus olisi meillä se keino lisätä muiden kielten osaamista, eli 1. kieleksi saisi vapaasti valita muunkin kielen kuin englannin (- ja tämä täysin riippumatta siitä onko meillä pakkorutosi vai ei).

Ankdam kirjoitti:

Juuri niin! Täällä palstalla viljellään taajaan neffesanastoa ja käsitteitä joiden varsinaista merkitystä kukaan ei tatkalleen tiedä, ja vähiten neffet itse.
Kaksi eniten käytettyä hämäyssanaa on: "pakkoruotsi" ja "kielivapaus"

Lue lisää

Pakkoruotsi kuvaa erinomaisesti tilannetta Suomessa. Pakko on istua ruotsintunnilla ainakin joskus, jos mielit ylioppilaaksi päästä.
Pakko ei ole osata ruotsia. Eikä sitä kukaan osakkaan.
Ei ole alustaa, missä ruotsia voisi puhua. Ei edes yhtä aikakausilehteä ruotsiksi. HBL on yhtä ohut, kuin kirja suomenruotsalaisten sotasaavutuksista. Svenska Teaterin esitykset huonompia, kuin nukketeatteri.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Pakkoruotsi kuvaa erinomaisesti tilannetta Suomessa. Pakko on istua ruotsintunnilla ainakin joskus, jos mielit ylioppilaaksi päästä.
Pakko ei ole osata ruotsia. Eikä sitä kukaan osakkaan.
Ei ole alustaa, missä ruotsia voisi puhua. Ei edes yhtä aikakausilehteä ruotsiksi. HBL on yhtä ohut, kuin kirja suomenruotsalaisten sotasaavutuksista. Svenska Teaterin esitykset huonompia, kuin nukketeatteri.

Lue lisää

Lukiolaislikka esittelee taas sivistystään ja yleistietouttaan morkkaamalla yhtä maan arvostetuimmista ja parhaista teattereista.

Ruotsalainen teatteri tuottaa jopa voittoa!

https://svenska.yle.fi/artikel/2015/06/26/svenska-teatern-gor-vinst

Et viitsis kertoa mikä suomenkielinen teatteri Suomessa tekee voittoa! Ihan noin vain vertailun vuoksi.
Svenska teaternin Mamma Mia-tuotanto on kolmanneksi menestynein teatterikappale Suomessa kautta aikojen. Sitä käytiin sankoin joukoin Ruotsistakin katsomassa.

Musikaali Mamma Mia tuotti voittoa ja sen näki yli 137 698 katsojaa!

http://www.svenskateatern.fi/sv/start/article-97912-50462-2015-blev-svenska-teaterns-basta-pa-tjugo-ar

Ankdam kirjoitti:

Lukiolaislikka esittelee taas sivistystään ja yleistietouttaan morkkaamalla yhtä maan arvostetuimmista ja parhaista teattereista.

Ruotsalainen teatteri tuottaa jopa voittoa!

https://svenska.yle.fi/artikel/2015/06/26/svenska-teatern-gor-vinst

Et viitsis kertoa mikä suomenkielinen teatteri Suomessa tekee voittoa! Ihan noin vain vertailun vuoksi.
Svenska teaternin Mamma Mia-tuotanto on kolmanneksi menestynein teatterikappale Suomessa kautta aikojen. Sitä käytiin sankoin joukoin Ruotsistakin katsomassa.

Musikaali Mamma Mia tuotti voittoa ja sen näki yli 137 698 katsojaa!

http://www.svenskateatern.fi/sv/start/article-97912-50462-2015-blev-svenska-teaterns-basta-pa-tjugo-ar

Lue lisää

Ankdam unohtaa kertoa, että 2012 vuonna tehty yli miljoonan tappio painaa vielä. Mamma Mia ei myöskään mennyt täysille katsomoille.

Mamma Mia does it show again? Oh now how can I resist it.
Kuulostaa englannilta noin ulkomuistista.
Teos ei ole teatteri esitys ja olisi kuulunut Savoy teatteriin!
No ehkäpä Svenskan lopetetaan ja siitä tehdään revy teatteri.

Ankdam kirjoitti:

Lukiolaislikka esittelee taas sivistystään ja yleistietouttaan morkkaamalla yhtä maan arvostetuimmista ja parhaista teattereista.

Ruotsalainen teatteri tuottaa jopa voittoa!

https://svenska.yle.fi/artikel/2015/06/26/svenska-teatern-gor-vinst

Et viitsis kertoa mikä suomenkielinen teatteri Suomessa tekee voittoa! Ihan noin vain vertailun vuoksi.
Svenska teaternin Mamma Mia-tuotanto on kolmanneksi menestynein teatterikappale Suomessa kautta aikojen. Sitä käytiin sankoin joukoin Ruotsistakin katsomassa.

Musikaali Mamma Mia tuotti voittoa ja sen näki yli 137 698 katsojaa!

http://www.svenskateatern.fi/sv/start/article-97912-50462-2015-blev-svenska-teaterns-basta-pa-tjugo-ar

Lue lisää

Svenska Teatern är Finlands svenskspråkiga nationalscen, sanotaan teatterin esittelyssä. Abba-musikaalit ovat olleet viime vuosina olleet teatterin keskeistä ohjelmistoa ja Mamma mia on ollut suuri menestys Helsingissä niin kuin muuallakin. Teatterit eivät kuitenkaan pysty toimimaan omillaan ja esittelytekstissä sanotaan suoraan: "I likhet med de flesta andra fasta scener får Svenska Teatern understöd för verksamheten från både staten och kommunen, dvs. Helsingfors stad. Vuonna 2015 Svenskanin avustukset nousivat n 4,8 miljoonaan euroon, samalle tasolle kuin esim Tampereen teatterin avustukset. Teatterit eivät tuota voittoa, vaan toimivat yhteiskunnan tuen turvin.

Mamma mia jäi näkemättä, mutta sävelmät olivat tuttuja vuosikymmenien takaa ja kuvista päätellen esiintyjien asut olivat alkuaikojen Abban tyylin mukaisia.

Trotjänare kirjoitti:

Svenska Teatern är Finlands svenskspråkiga nationalscen, sanotaan teatterin esittelyssä. Abba-musikaalit ovat olleet viime vuosina olleet teatterin keskeistä ohjelmistoa ja Mamma mia on ollut suuri menestys Helsingissä niin kuin muuallakin. Teatterit eivät kuitenkaan pysty toimimaan omillaan ja esittelytekstissä sanotaan suoraan: "I likhet med de flesta andra fasta scener får Svenska Teatern understöd för verksamheten från både staten och kommunen, dvs. Helsingfors stad. Vuonna 2015 Svenskanin avustukset nousivat n 4,8 miljoonaan euroon, samalle tasolle kuin esim Tampereen teatterin avustukset. Teatterit eivät tuota voittoa, vaan toimivat yhteiskunnan tuen turvin.

Mamma mia jäi näkemättä, mutta sävelmät olivat tuttuja vuosikymmenien takaa ja kuvista päätellen esiintyjien asut olivat alkuaikojen Abban tyylin mukaisia.

Lue lisää

Hyvä, että korjasit Ankdamin valheen. Hän valehtelee sujuvammin, kuin entinen puolustusministeri Wallin. Tosin jo käsite suomenruotsalainen on vale, koska heillä ei ole mitään tekemistä ruotsalaisuuden ksnssa. Puhuvat ruotsin kielestä väännettyä murretta.

Revy tai viihdeteatteri ei pitäisi saada yhteiskunnalta mitään avustusta. Suomen parhaalla liikepaikalla ei myöskään pitäisi leikkiä teatteria verorahoilla. Broadwaylla tällaiset tuotannot hoidetaan kassatuloilla. Svenska Teaterille lappu luukulle ja tilalle vaikka kirpputori. Helsinkiläisille veronmaksajille liian raskas taloudellinen taakka. Helsingissä on 35000 kaksikielistä joten kustannamme muualta tulevien hömppämusikaalit.

AlexUbergood kirjoitti:

Hyvä, että korjasit Ankdamin valheen. Hän valehtelee sujuvammin, kuin entinen puolustusministeri Wallin. Tosin jo käsite suomenruotsalainen on vale, koska heillä ei ole mitään tekemistä ruotsalaisuuden ksnssa. Puhuvat ruotsin kielestä väännettyä murretta.

Revy tai viihdeteatteri ei pitäisi saada yhteiskunnalta mitään avustusta. Suomen parhaalla liikepaikalla ei myöskään pitäisi leikkiä teatteria verorahoilla. Broadwaylla tällaiset tuotannot hoidetaan kassatuloilla. Svenska Teaterille lappu luukulle ja tilalle vaikka kirpputori. Helsinkiläisille veronmaksajille liian raskas taloudellinen taakka. Helsingissä on 35000 kaksikielistä joten kustannamme muualta tulevien hömppämusikaalit.

Lue lisää

Sorry nu mutta minä en valehdellut, esitin sitä paitsi viralliset lähteet jakamilleni tiedoille. Se ettet sinä ymmärrä kirjanpitoa ja teatterin tulo-ja menoasioita ei tee minusta valehtelijaa.

Svenska teaternin kiinteistö on äskettäin peruskorjattu, joka kulu aiemmin näkyi teatterin taseessa.
Koska itse teatteri ja yli 100 vuotias teatteritalo eivät yhdessä muodosta mitään liikeyritystä, niin ne ovat nykyään kirjanpidollisesti erotettu toisistaan. Teatteri taidelaitoksena on viime vuosina tuottanut voittoa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas teatterikiinteistö on sen sijaan pari vuotta sitten täyssaneerattu joka luonnollisesti on ollut pelkkä kulu, ja jota lisäksi rahoitetaan useista eri lähteistä. Säätiöt sekä Helsingin kaupunki ovat avustaneet saneerausprojektia.

Koska ketjusta on tullut pitkä ja osin keskustellaan aiheen ohi, teen tästä uuden aloituksen. Kiitos tähän ketjuun osallistuneille!

Aika erikoinen perustelu sulla vapaalle kielivalinnalle.

Vapaata kielivalintaa ei ole, jos on pakkokieliä, kuten englanti Ruotsissa. Jos kansalaisten mielestä se on ok, niin tämä ei tarkoita, että heillä on vapaa kielivalinta :) Vähän siis tarkkkuutta termien käytössä, kiitos.

Vapaa kielivalinta on aina ajankohdan näköinen. Se ei ole absoluuttinen eli se ei tarkoita, että yksilö voisi kieltäytyä kokonaan kieliopinnoista tai voisi täysin päättää sen tarjottimen, jolta kielet valitaan.

Palstalla on väitetty, ettei kielivapautta voi olla olemassa, koska kielivapaus muka tarkoittaisi, että jokainen voi valita ihan mitä tahansa. Myös se, että maailman tämän hetken ykköskieli eli englanti on monessa maassa pakollisena, nähdään kielivapauden esteenä. Katsotaan tätä tarkemmin.

Pakollisesta kielestä tulee pakkokieli, jos sille ei ole järkeviä perusteita, jotka ihmiset kokisivat tosiksi omassa elämässään. Englannille sellaiset pakollisuuteen riittävät perusteet on, ruotsille ei. Valitan. Englannista voidaan aina antaa vapautuksia tarvittaessa.

Oleellista vapaassa kielivalinnassa onkin se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Suomen pakollisuus ei ollut ok ja se poistettiin. Valinnanmahdollisuuksia on. Tosi hyvin yhdeltä maamme pieneltä maakunnalta, eikö vain?

Ruotsissa on myös vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Toinen vieras kieli on vapaasti valittavista koulukohtaisilta tarjottimilta (joilla on ainakin saksan, ranska, espanja ja vaihdellen muuta), mutta esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi voi toisen vieraan kielen sijasta vahvistaa sitä, mikä omassa kielitaidossa on heikointa. Todella hyvä, eikö vain?

Itse asiassa kaikkialla on meihin verrattuna kielivapaus. Mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ei ole muualla. Eikö niin?

tarkennetaanainavaan kirjoitti:

Vapaa kielivalinta on aina ajankohdan näköinen. Se ei ole absoluuttinen eli se ei tarkoita, että yksilö voisi kieltäytyä kokonaan kieliopinnoista tai voisi täysin päättää sen tarjottimen, jolta kielet valitaan.

Palstalla on väitetty, ettei kielivapautta voi olla olemassa, koska kielivapaus muka tarkoittaisi, että jokainen voi valita ihan mitä tahansa. Myös se, että maailman tämän hetken ykköskieli eli englanti on monessa maassa pakollisena, nähdään kielivapauden esteenä. Katsotaan tätä tarkemmin.

Pakollisesta kielestä tulee pakkokieli, jos sille ei ole järkeviä perusteita, jotka ihmiset kokisivat tosiksi omassa elämässään. Englannille sellaiset pakollisuuteen riittävät perusteet on, ruotsille ei. Valitan. Englannista voidaan aina antaa vapautuksia tarvittaessa.

Oleellista vapaassa kielivalinnassa onkin se, onko kansalaisia kuunneltu, onko helppoa toteuttaa niitä toivotuimpia kielivalintoja, ovatko poikkeukset mahdollisia ja kuunnellaanko vanhempien ja nuorten palautetta.

Ei muissakaan vapauksissa ole täydellistä vapautta, mutta perusteltu ja kohtuulliseksi koettu vapaus on. Esimerkiksi ihmisellä on vapaus muuttaa minne tahansa, muttei välttämättä resursseja hankkia asuntoa tietynlaisesta milijööstä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Suomen pakollisuus ei ollut ok ja se poistettiin. Valinnanmahdollisuuksia on. Tosi hyvin yhdeltä maamme pieneltä maakunnalta, eikö vain?

Ruotsissa on myös vapaa kielivalinta: Englannin pakollisuus on ihmisten mielestä ok. Toinen vieras kieli on vapaasti valittavista koulukohtaisilta tarjottimilta (joilla on ainakin saksan, ranska, espanja ja vaihdellen muuta), mutta esim. oppimisvaikeuden tai maahanmuuttajataustan vuoksi voi toisen vieraan kielen sijasta vahvistaa sitä, mikä omassa kielitaidossa on heikointa. Todella hyvä, eikö vain?

Itse asiassa kaikkialla on meihin verrattuna kielivapaus. Mitään meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ei ole muualla. Eikö niin?

Lue lisää

Kerrataanpa taas, ettei tule väärinkäsityksiä:

Ruotsissa ei ole kielivapautta, vaan pakkoenglanti. Suomessa ei ole kielivapautta, vaan pakkoruotsi.

Kielivapaus on sitä, että saa valita kielet annetuista vaihtoehdoista: esim. 1. kieleksi ranskan, saksan, englannin, ruotsin tai espanjan, samoin 2. kieleksi jne.

Kielivapaus ei ole sitä, että voi jättää kielet kokonaan lukematta. Tätä kutsuttaisiin vapauttamiseksi kielistä.

Suomi hyötyy erinomaisesti siitä, että meillä ei ole Ruotsin mallin mukaista pakkoenglantia. Englantia kouluun tullessaan jo osaavat oppilaat voivat valita 1. kieleksi "vaikeamman" kielen, kuten ranskan, jolloin meille syntyy kielten osaajia juuri niissä kielissä, joista meillä on pula. Englannin osaajia löytyy meiltä jo nyt riittävästi.

kerrataanpa kirjoitti:

Kerrataanpa taas, ettei tule väärinkäsityksiä:

Ruotsissa ei ole kielivapautta, vaan pakkoenglanti. Suomessa ei ole kielivapautta, vaan pakkoruotsi.

Kielivapaus on sitä, että saa valita kielet annetuista vaihtoehdoista: esim. 1. kieleksi ranskan, saksan, englannin, ruotsin tai espanjan, samoin 2. kieleksi jne.

Kielivapaus ei ole sitä, että voi jättää kielet kokonaan lukematta. Tätä kutsuttaisiin vapauttamiseksi kielistä.

Suomi hyötyy erinomaisesti siitä, että meillä ei ole Ruotsin mallin mukaista pakkoenglantia. Englantia kouluun tullessaan jo osaavat oppilaat voivat valita 1. kieleksi "vaikeamman" kielen, kuten ranskan, jolloin meille syntyy kielten osaajia juuri niissä kielissä, joista meillä on pula. Englannin osaajia löytyy meiltä jo nyt riittävästi.

Lue lisää

Pilaako mielestäsi myös helpoksi mainittu ruotsi A-kielenä muun kieliosaamisen?

Samaa mieltä olemme siitä, ettei Suomessa ole kielivapautta. Mutta jollei Ruotsissa olisi kielivapautta, myös siellä kerättäisiin nimiä aloitteeseen valintojen vapauttamisesta. Näin ei tehdä, koska ihmiset eivät tällä hetkellä pidä englantia huonona aloituskielenä, päinvastoin.

Ruotsin kouluissa haasteena on suuri määrä maahanmuuttajia - sama tilanne alkaa olla meillä tietyillä alueilla, esim. pääkaupunkiseudulla. Silloin paine kohdistuu kotikielen opetuksen järjestämiseen ja koulukielen opetukseen. Puhutaan "kielitetoisesta" koulusta, jolla ollaan jatkuvasti tietoisia siitä, että iso osa oppilaista ei hallitse opetuskieltä ja opettelee sitä muun opetusken ohessa.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Siksi kielivalinnat järjestetään siten, että halutuimmat valinnat varmistetaan ja poikkeuksellisia valintoja tekevät joutuvat tinkimään jostakin, mahdollisesti hakeutumaan kielikoulun lähehisyyteen tms. Kyse on edelleen kielivapaudesta mutta realismin puitteissa.

realisminpuitteissa kirjoitti:

Pilaako mielestäsi myös helpoksi mainittu ruotsi A-kielenä muun kieliosaamisen?

Samaa mieltä olemme siitä, ettei Suomessa ole kielivapautta. Mutta jollei Ruotsissa olisi kielivapautta, myös siellä kerättäisiin nimiä aloitteeseen valintojen vapauttamisesta. Näin ei tehdä, koska ihmiset eivät tällä hetkellä pidä englantia huonona aloituskielenä, päinvastoin.

Ruotsin kouluissa haasteena on suuri määrä maahanmuuttajia - sama tilanne alkaa olla meillä tietyillä alueilla, esim. pääkaupunkiseudulla. Silloin paine kohdistuu kotikielen opetuksen järjestämiseen ja koulukielen opetukseen. Puhutaan "kielitetoisesta" koulusta, jolla ollaan jatkuvasti tietoisia siitä, että iso osa oppilaista ei hallitse opetuskieltä ja opettelee sitä muun opetusken ohessa.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Siksi kielivalinnat järjestetään siten, että halutuimmat valinnat varmistetaan ja poikkeuksellisia valintoja tekevät joutuvat tinkimään jostakin, mahdollisesti hakeutumaan kielikoulun lähehisyyteen tms. Kyse on edelleen kielivapaudesta mutta realismin puitteissa.

Lue lisää

Mutta edelleen se, että on pakko lukea jotain kieltä, ei voi tarkoittaa vapaata kielivalintaa. Pakko on vapauden vastakohta, ymmärrätkö? Ei se, että joku asia on ok ole synonyymi vapaudelle.

Suomessa toivottavasti ei mennä Ruotsin linjalle tässä. Se olisi kohtalokas virhe. Ne joille englanti on vaikea ja outo kieli, valitsevat sen varmastii 1. kieleksi. Moni englantia jo osaava mielellään varmasti ottaa 1. kieleksi vaikkapa vaikeamman venäjän tai ranskan.

Perheet ovar erilaisia ja kaikilla on eri lähtökohdat. Valinnan vapaus on siksi erittäin tärkeä asia, nimenomaan 1. kielen kohdalla.

riittäisikö_jo kirjoitti:

Mutta edelleen se, että on pakko lukea jotain kieltä, ei voi tarkoittaa vapaata kielivalintaa. Pakko on vapauden vastakohta, ymmärrätkö? Ei se, että joku asia on ok ole synonyymi vapaudelle.

Suomessa toivottavasti ei mennä Ruotsin linjalle tässä. Se olisi kohtalokas virhe. Ne joille englanti on vaikea ja outo kieli, valitsevat sen varmastii 1. kieleksi. Moni englantia jo osaava mielellään varmasti ottaa 1. kieleksi vaikkapa vaikeamman venäjän tai ranskan.

Perheet ovar erilaisia ja kaikilla on eri lähtökohdat. Valinnan vapaus on siksi erittäin tärkeä asia, nimenomaan 1. kielen kohdalla.

Lue lisää

Nimenomaan ykköskielen kohdalla on vaikea tarjota vaihtoehtoja - kun 90% haluaa englannin, ei tuolle 10%:lle voida taata omaa valinta - paitsi siten että tällaista toivovat perheet hakeutuvat kielipainotteisen koulun lähelle tai opettavat itse lastaan (jos kyseessä on perheessä osattu kieli, joka ei ole kotikieli).

Emme mitenkään voi verrata Ruotsin ja Ahvenanmaan ja aika monen muunkin maan pakollista englantia, jota vastaan kansalaisilla ei ole mitään, meidän pakkoruotsiimme.

Toki vaihtoehtoisia A-kieliä tulisi olla alakoulussa - mutta aika monen alakoulun resurssit on nyt sidottu pakkoruotsiin.

realisminpuitteissa kirjoitti:

Pilaako mielestäsi myös helpoksi mainittu ruotsi A-kielenä muun kieliosaamisen?

Samaa mieltä olemme siitä, ettei Suomessa ole kielivapautta. Mutta jollei Ruotsissa olisi kielivapautta, myös siellä kerättäisiin nimiä aloitteeseen valintojen vapauttamisesta. Näin ei tehdä, koska ihmiset eivät tällä hetkellä pidä englantia huonona aloituskielenä, päinvastoin.

Ruotsin kouluissa haasteena on suuri määrä maahanmuuttajia - sama tilanne alkaa olla meillä tietyillä alueilla, esim. pääkaupunkiseudulla. Silloin paine kohdistuu kotikielen opetuksen järjestämiseen ja koulukielen opetukseen. Puhutaan "kielitetoisesta" koulusta, jolla ollaan jatkuvasti tietoisia siitä, että iso osa oppilaista ei hallitse opetuskieltä ja opettelee sitä muun opetusken ohessa.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa. Siksi kielivalinnat järjestetään siten, että halutuimmat valinnat varmistetaan ja poikkeuksellisia valintoja tekevät joutuvat tinkimään jostakin, mahdollisesti hakeutumaan kielikoulun lähehisyyteen tms. Kyse on edelleen kielivapaudesta mutta realismin puitteissa.

Lue lisää

"Kyse on edelleen kielivapaudesta mutta realismin puitteissa."

realisti täytyy olla, tietty, mutta kyse ei ole kielivapaudesta niin kauan kuin pakotetaan lukemaan jotakin kieltä.

ongelma on se, että eri alueet ovat eriarvoisia.. joissain kunnissa ei voi vaikuttaa valintaan, vaikka haluaisi, vaan on pakko lukea sitä mitä tarjotaan.

realisminpuitteissa kirjoitti:

Nimenomaan ykköskielen kohdalla on vaikea tarjota vaihtoehtoja - kun 90% haluaa englannin, ei tuolle 10%:lle voida taata omaa valinta - paitsi siten että tällaista toivovat perheet hakeutuvat kielipainotteisen koulun lähelle tai opettavat itse lastaan (jos kyseessä on perheessä osattu kieli, joka ei ole kotikieli).

Emme mitenkään voi verrata Ruotsin ja Ahvenanmaan ja aika monen muunkin maan pakollista englantia, jota vastaan kansalaisilla ei ole mitään, meidän pakkoruotsiimme.

Toki vaihtoehtoisia A-kieliä tulisi olla alakoulussa - mutta aika monen alakoulun resurssit on nyt sidottu pakkoruotsiin.

Lue lisää

"Emme mitenkään voi verrata Ruotsin ja Ahvenanmaan ja aika monen muunkin maan pakollista englantia, jota vastaan kansalaisilla ei ole mitään, meidän pakkoruotsiimme. "

Turha yleistää. On monia fiksuja vanhempia, jotka ymmärtävät että A-kieleksi kannattaa valita muu kuin englanti, koska englannin oppii joka tapauksessa.

Valintoja (A,B) olisi kaksi. Joista jokainen valitsisi yhden jonon.

Erilaisia valintajonoja olisi siis vain A ja B, eli 2 x 1= tunnetusti 2 jonoa.

Näin kaikki voisivat saada haluamaansa ja A-jonon opiskeluhaluiset ja kykyiset voisivat edetä ilman paskasakin jarrutusta ja häirintää.

B-jonon "Odinin" urpot pääsisivät oppimaan jonkun helpon ja hyödyllisen ammatin ja työssäkäyvien ihmisten päivärytmin täyshoidossa, ruoka ja ylläpito talon puolesta ikäänkuin palkkana.
B-väen koulutus olisi viisivuotinen, jotta kaikki jytkysti retardeimmatkin pysyisivät mukana.

Huippu_hyöty_paskasta kirjoitti:

Valintoja (A,B) olisi kaksi. Joista jokainen valitsisi yhden jonon.

Erilaisia valintajonoja olisi siis vain A ja B, eli 2 x 1= tunnetusti 2 jonoa.

Näin kaikki voisivat saada haluamaansa ja A-jonon opiskeluhaluiset ja kykyiset voisivat edetä ilman paskasakin jarrutusta ja häirintää.

B-jonon "Odinin" urpot pääsisivät oppimaan jonkun helpon ja hyödyllisen ammatin ja työssäkäyvien ihmisten päivärytmin täyshoidossa, ruoka ja ylläpito talon puolesta ikäänkuin palkkana.
B-väen koulutus olisi viisivuotinen, jotta kaikki jytkysti retardeimmatkin pysyisivät mukana.

Lue lisää

Odotin kyllä asiallista keskustelua. Et millään tavoin edistä koulukeskustelua nimittämällä toisten lapsia paskasakiksi, retadeiksi ja odineista. Miten joltain pettää hermot näin pahasti asiallisessa keskustelussa.

Käytöstavat kunniaan! Tuolla kirjoitustavalla todistat itse et vain olleesi vaan edelleen olevasi se häirikkö, joka estää muiden asiallisen työskentelyn.

Ehdotus kahdesta vieraasta kielestä peruskoulussa on periaatteessa hyvä, varsinkin jos B-kieli alkaisi vasta yläkoulusta, mikä pienemmilläkin paikkakunnilla on usein lukion yhteydessä ja periaatteessa tarjolla vähintään viiden kielen opetusta. A2-kielet voisi jättää isompien kuntien kielipainottiseisille kouluille ja niihin hakeuduttaisiin alueittain. Ne, jotka eivät painota vieraita kieliä, voisivat painottaa vaikka äidinkieltä tai matematiikkaa.

Ruotsin varhaistaminen alakouluihin oli RKP:ltä nerokas veto vapaan kielivalinnan estämiseksi. Näin sidotaan niin opettajaresurssit (pieneen alakouluun ei voida työllistää useita kieltenopettajia, usein vain kieleen erikoistunut luokanopettaja) ja tarjonta jää jatkossa lähinnä englantiin ja ruotsiin pikkupaikkakunnilla. Oppilaat tietävät ruotsin alkavan alakoulussa, joten niistäkin, jotka haluavat toisen kielen moni jättää sen valitsematta. Näin uumoilivat myös kieltenopettajat varhaistuksesta kuullessaan. Koko varhaistus oli ainoastaan poliittinen ei pedagoginen siirto.

Mutta RKP:lle tärkeää ei olekaan kielen oppiminen vaan sen pakollisuuden avulla omien etujen säilyttäminen. Tähän liturgiaan kuuluu kaksi A-kieltä kaikille "koulukykyisille". Samaan aikaan koululuokat pääkaupunkiseudullakin monikielistyvät ja yhä useammalla on ongelmia koulukielessä ja perusopinnoissa - ei siksi, että he olisivat "retardeja", vaan koska maahanmuuttajataustaisten tarvitsema tuki on laajempaa kuin mitä pystytään tarjoamaan.

Yhtenäiskoulu on kuitenkin voivamavara: nuoret oppivat tulemaan toimeen kaikkien kanssa, tulevat "yhteiskuntaluokat" eivät pääse täysin toistensa ulottumattomiin jo kouluaikana. Syrjäytymisen estämiseen ja integraatioon kannattaa panostaa.

muistamitääitiopetti kirjoitti:

Odotin kyllä asiallista keskustelua. Et millään tavoin edistä koulukeskustelua nimittämällä toisten lapsia paskasakiksi, retadeiksi ja odineista. Miten joltain pettää hermot näin pahasti asiallisessa keskustelussa.

Käytöstavat kunniaan! Tuolla kirjoitustavalla todistat itse et vain olleesi vaan edelleen olevasi se häirikkö, joka estää muiden asiallisen työskentelyn.

Lue lisää

Jos odotat asiallista keskustelua svekkuleiden kanssa niin odotat turhaan.

haasteitahaasteita kirjoitti:

Ehdotus kahdesta vieraasta kielestä peruskoulussa on periaatteessa hyvä, varsinkin jos B-kieli alkaisi vasta yläkoulusta, mikä pienemmilläkin paikkakunnilla on usein lukion yhteydessä ja periaatteessa tarjolla vähintään viiden kielen opetusta. A2-kielet voisi jättää isompien kuntien kielipainottiseisille kouluille ja niihin hakeuduttaisiin alueittain. Ne, jotka eivät painota vieraita kieliä, voisivat painottaa vaikka äidinkieltä tai matematiikkaa.

Ruotsin varhaistaminen alakouluihin oli RKP:ltä nerokas veto vapaan kielivalinnan estämiseksi. Näin sidotaan niin opettajaresurssit (pieneen alakouluun ei voida työllistää useita kieltenopettajia, usein vain kieleen erikoistunut luokanopettaja) ja tarjonta jää jatkossa lähinnä englantiin ja ruotsiin pikkupaikkakunnilla. Oppilaat tietävät ruotsin alkavan alakoulussa, joten niistäkin, jotka haluavat toisen kielen moni jättää sen valitsematta. Näin uumoilivat myös kieltenopettajat varhaistuksesta kuullessaan. Koko varhaistus oli ainoastaan poliittinen ei pedagoginen siirto.

Mutta RKP:lle tärkeää ei olekaan kielen oppiminen vaan sen pakollisuuden avulla omien etujen säilyttäminen. Tähän liturgiaan kuuluu kaksi A-kieltä kaikille "koulukykyisille". Samaan aikaan koululuokat pääkaupunkiseudullakin monikielistyvät ja yhä useammalla on ongelmia koulukielessä ja perusopinnoissa - ei siksi, että he olisivat "retardeja", vaan koska maahanmuuttajataustaisten tarvitsema tuki on laajempaa kuin mitä pystytään tarjoamaan.

Yhtenäiskoulu on kuitenkin voivamavara: nuoret oppivat tulemaan toimeen kaikkien kanssa, tulevat "yhteiskuntaluokat" eivät pääse täysin toistensa ulottumattomiin jo kouluaikana. Syrjäytymisen estämiseen ja integraatioon kannattaa panostaa.

Lue lisää

Huonoin vaihtoehto on että B-kieli alkaa vasta yläasteella, juuri kun erityisesti poikien opiskelumotiivi on alhainen.. Lapsen oppimiskyky on parhaimmillaan alakoulussa, ja nyti suuntaus on oikea kun silloin alkavat sekä A-kieli että B-kieli

ksfkskj kirjoitti:

Huonoin vaihtoehto on että B-kieli alkaa vasta yläasteella, juuri kun erityisesti poikien opiskelumotiivi on alhainen.. Lapsen oppimiskyky on parhaimmillaan alakoulussa, ja nyti suuntaus on oikea kun silloin alkavat sekä A-kieli että B-kieli

Lue lisää

Ei ole syytä määrätä kaikille kahta pakollista kieltä alakouluun. Moni muoodostaa vasta lukutaitoa ja kartuttaa käsitteistöä omalla kielellä.

Meillä on vapaaehtoinen A2-kieli alakoulussa niille, joiden oppimisprofiiliin kieliopinnot tuossa vaiheessa sopivat.

Pojat opiskelisivat mielellään lisää teknisiä aineita koulussa - miksi se ei käy, todennäköisimmin matemaattisteknisistä opinnoista olisi heillle eniten iloa myös jatkon kannalta.

Pojatovatlahjakkaita kirjoitti:

Ei ole syytä määrätä kaikille kahta pakollista kieltä alakouluun. Moni muoodostaa vasta lukutaitoa ja kartuttaa käsitteistöä omalla kielellä.

Meillä on vapaaehtoinen A2-kieli alakoulussa niille, joiden oppimisprofiiliin kieliopinnot tuossa vaiheessa sopivat.

Pojat opiskelisivat mielellään lisää teknisiä aineita koulussa - miksi se ei käy, todennäköisimmin matemaattisteknisistä opinnoista olisi heillle eniten iloa myös jatkon kannalta.

Lue lisää

Monet lapset lukevat jo kouluun tullessaan, toiset eivät. Ei ole mitenkään ylimitoitettua, että lapset lukevat jo alakoulussa kahta kieltä - tätä ei ole ajateltu neroja silmälläpitäen, vaan tavallista keskiverto-oppilasta. Miksi keskiverto-oppilaan pitäisi taantua tuossa vaiheessa? Oppimiskyky on huipussaan ja kieltä kun kieltä voidaan vielä opiskella tuolloin leikin varjolla, eli muutenkin kuin otsa rypyssä.

Jos jollakulla on oppimisvaikeuksia, niin tällaista oppilasta pitää tietenkin tukea.

haasteitahaasteita kirjoitti:

Ehdotus kahdesta vieraasta kielestä peruskoulussa on periaatteessa hyvä, varsinkin jos B-kieli alkaisi vasta yläkoulusta, mikä pienemmilläkin paikkakunnilla on usein lukion yhteydessä ja periaatteessa tarjolla vähintään viiden kielen opetusta. A2-kielet voisi jättää isompien kuntien kielipainottiseisille kouluille ja niihin hakeuduttaisiin alueittain. Ne, jotka eivät painota vieraita kieliä, voisivat painottaa vaikka äidinkieltä tai matematiikkaa.

Ruotsin varhaistaminen alakouluihin oli RKP:ltä nerokas veto vapaan kielivalinnan estämiseksi. Näin sidotaan niin opettajaresurssit (pieneen alakouluun ei voida työllistää useita kieltenopettajia, usein vain kieleen erikoistunut luokanopettaja) ja tarjonta jää jatkossa lähinnä englantiin ja ruotsiin pikkupaikkakunnilla. Oppilaat tietävät ruotsin alkavan alakoulussa, joten niistäkin, jotka haluavat toisen kielen moni jättää sen valitsematta. Näin uumoilivat myös kieltenopettajat varhaistuksesta kuullessaan. Koko varhaistus oli ainoastaan poliittinen ei pedagoginen siirto.

Mutta RKP:lle tärkeää ei olekaan kielen oppiminen vaan sen pakollisuuden avulla omien etujen säilyttäminen. Tähän liturgiaan kuuluu kaksi A-kieltä kaikille "koulukykyisille". Samaan aikaan koululuokat pääkaupunkiseudullakin monikielistyvät ja yhä useammalla on ongelmia koulukielessä ja perusopinnoissa - ei siksi, että he olisivat "retardeja", vaan koska maahanmuuttajataustaisten tarvitsema tuki on laajempaa kuin mitä pystytään tarjoamaan.

Yhtenäiskoulu on kuitenkin voivamavara: nuoret oppivat tulemaan toimeen kaikkien kanssa, tulevat "yhteiskuntaluokat" eivät pääse täysin toistensa ulottumattomiin jo kouluaikana. Syrjäytymisen estämiseen ja integraatioon kannattaa panostaa.

Lue lisää

Tiivistetysti sanottuna pakkoruotsin tarkoitus ei ole kielen oppiminen.
Tarkoitus on ruotsin kielisten privilegion säilyttäminen.
Politiikkoihin ei voi luottaa. Tarvitaan kansalaisaktiivisuutta, jotta kansan kusetus loppuu.

Kieliä.Varhain kirjoitti:

Monet lapset lukevat jo kouluun tullessaan, toiset eivät. Ei ole mitenkään ylimitoitettua, että lapset lukevat jo alakoulussa kahta kieltä - tätä ei ole ajateltu neroja silmälläpitäen, vaan tavallista keskiverto-oppilasta. Miksi keskiverto-oppilaan pitäisi taantua tuossa vaiheessa? Oppimiskyky on huipussaan ja kieltä kun kieltä voidaan vielä opiskella tuolloin leikin varjolla, eli muutenkin kuin otsa rypyssä.

Jos jollakulla on oppimisvaikeuksia, niin tällaista oppilasta pitää tietenkin tukea.

Lue lisää

Meillä on alakoulussa A1-kielen rinnalla vapaaehtoinen A2-kieli. Se on siis tarkoitettu kaikille, jotka haluavat lisää kieliopintoja. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitsisi lukea toista kieltä jo alakoulussa, koska yläkoulussa olisi mahdollisuus tarjota laajempaa tarjotinta lukioiden läheisyyden vuoksi.

laajempitarjotin kirjoitti:

Meillä on alakoulussa A1-kielen rinnalla vapaaehtoinen A2-kieli. Se on siis tarkoitettu kaikille, jotka haluavat lisää kieliopintoja. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitsisi lukea toista kieltä jo alakoulussa, koska yläkoulussa olisi mahdollisuus tarjota laajempaa tarjotinta lukioiden läheisyyden vuoksi.

Lue lisää

Hyvä että on vaihtoehtoja.

Onhan ruotsinkielisellä puolellakin suomen opinnot erikseen niille, joille suomi ei ole tuttu kieli entuudestaan. En tiedä onko yleinen käytäntö kaikkialla.

AlexUbergood kirjoitti:

Tiivistetysti sanottuna pakkoruotsin tarkoitus ei ole kielen oppiminen.
Tarkoitus on ruotsin kielisten privilegion säilyttäminen.
Politiikkoihin ei voi luottaa. Tarvitaan kansalaisaktiivisuutta, jotta kansan kusetus loppuu.

Lue lisää

Kummasti minä kuitenkin opin ruotsin kieltä 80-luvulla. Silloin kieliin suhtauduttiinkin hieman eri tavalla kuin nykyään; kieliä opittiin, jotta niitä voitiin käyttää - ruotsia Ruotsissa, saksaa Saksassa, ranskaa Ranskassa jne. Kieliä ei ts. mystifioitu, kuten nykyään. Kaikki on nykyään niin äärettömän hankalaa ja vaivaalloista (lue: aina pitää miettiä esim. sitä alistaako joku minua kun luen kieltä, orjuuttaako peräti). Jopa englannin kieli (se, jota meille on tuputettu 50 vuotta 9-vuotisena) on sekin jo monelle aivan liikaa... mihin tämä maailma on oikein menossa?! Missä vaiheessa kielten osaamisesta tuli maailman hirvein velvollisuus? Unohtakaa hetkeksi itsenne, ja nauttikaa ihan vain siitä, että maailmassa on monia kieliä, joita saamme oppia, kiitos koululaitoksemme!

KIELIÄ_OPITAAN kirjoitti:

Kummasti minä kuitenkin opin ruotsin kieltä 80-luvulla. Silloin kieliin suhtauduttiinkin hieman eri tavalla kuin nykyään; kieliä opittiin, jotta niitä voitiin käyttää - ruotsia Ruotsissa, saksaa Saksassa, ranskaa Ranskassa jne. Kieliä ei ts. mystifioitu, kuten nykyään. Kaikki on nykyään niin äärettömän hankalaa ja vaivaalloista (lue: aina pitää miettiä esim. sitä alistaako joku minua kun luen kieltä, orjuuttaako peräti). Jopa englannin kieli (se, jota meille on tuputettu 50 vuotta 9-vuotisena) on sekin jo monelle aivan liikaa... mihin tämä maailma on oikein menossa?! Missä vaiheessa kielten osaamisesta tuli maailman hirvein velvollisuus? Unohtakaa hetkeksi itsenne, ja nauttikaa ihan vain siitä, että maailmassa on monia kieliä, joita saamme oppia, kiitos koululaitoksemme!

Lue lisää

Kaikkialla mietitään, ovatko kieliopinnot mielekkäitä. Opiskelijoden ja lasten perheiden kuuleminen on normaali osa kielivapautta. Meillä vain sitä ei ole.

Meillä on myös poikkeuksellinen perinne englannin vähättelyssä. Nimenomaan pakkoruotsin kannattajat joko demonisoivat englantia tai väittävät, etteivät suomenkieliset opi edes sitä ilman ruotsia.

palautteenkuuleminen kirjoitti:

Kaikkialla mietitään, ovatko kieliopinnot mielekkäitä. Opiskelijoden ja lasten perheiden kuuleminen on normaali osa kielivapautta. Meillä vain sitä ei ole.

Meillä on myös poikkeuksellinen perinne englannin vähättelyssä. Nimenomaan pakkoruotsin kannattajat joko demonisoivat englantia tai väittävät, etteivät suomenkieliset opi edes sitä ilman ruotsia.

Lue lisää

Meillä ei kukaan demonisoi tai vähättele englantia, eivät palstalaiset, pakkoruotsin kannattajat eivätkä ammatti-ihmisetkään. Englantiin tulee suhtautua realistisesti, koska se on kieli, joka joka tapauksessa opitaan (netti, tv), jolloin sen painoarvon ei pitäisi olla niin suuri muiden kielten kustannuksella. Asiantuntijat ovat nimenomaan huolissaan englannista aivan syystä:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Englantia ei myöskään pidä nähdä ruotsin kilpailijana,, kuten sinä näet, koska se ei sitä ole.

palautteenkuuleminen kirjoitti:

Kaikkialla mietitään, ovatko kieliopinnot mielekkäitä. Opiskelijoden ja lasten perheiden kuuleminen on normaali osa kielivapautta. Meillä vain sitä ei ole.

Meillä on myös poikkeuksellinen perinne englannin vähättelyssä. Nimenomaan pakkoruotsin kannattajat joko demonisoivat englantia tai väittävät, etteivät suomenkieliset opi edes sitä ilman ruotsia.

Lue lisää

"Kaikkialla mietitään, ovatko kieliopinnot mielekkäitä. "

O syytä pitää erillään kaksi asiaa: koulutuspolitiikka ja oma henk.koht. kiinnostus kielten opiskeluun. Koulutuspolitiikassa katsotaan kauas tulevaisuuteen ja suunnitellaan kieliopinnot siten, että ne palvelevat tapeitamme tulevaisuudessa, eli että meillä on eri kielten osaajia tulevaisuudessa.

Täällä aika usein saa lukea lausahduksen "englannilla prärjää / englanti riittää". Tämä taas ei liity koulutuspolitiikkaan millään lailla, vaan on henk.koht mielipide. Jos jollekin riittää englanti kieleksi, niin se on täysin ok. Mutta koulutuspolitiikkaa ei tehdä tällaisen ajattelun pohjalta, vaan lähtökohta on aina monipuolinen kielitaito. Ja Suomessa tässä on mielestäni onnistuttu hyvin.

Rei77 kirjoitti:

"Kaikkialla mietitään, ovatko kieliopinnot mielekkäitä. "

O syytä pitää erillään kaksi asiaa: koulutuspolitiikka ja oma henk.koht. kiinnostus kielten opiskeluun. Koulutuspolitiikassa katsotaan kauas tulevaisuuteen ja suunnitellaan kieliopinnot siten, että ne palvelevat tapeitamme tulevaisuudessa, eli että meillä on eri kielten osaajia tulevaisuudessa.

Täällä aika usein saa lukea lausahduksen "englannilla prärjää / englanti riittää". Tämä taas ei liity koulutuspolitiikkaan millään lailla, vaan on henk.koht mielipide. Jos jollekin riittää englanti kieleksi, niin se on täysin ok. Mutta koulutuspolitiikkaa ei tehdä tällaisen ajattelun pohjalta, vaan lähtökohta on aina monipuolinen kielitaito. Ja Suomessa tässä on mielestäni onnistuttu hyvin.

Lue lisää

Monipuolinen kielitaito = englanti ruotsi?

aionhyvinvai kirjoitti:

Monipuolinen kielitaito = englanti ruotsi?

monipuolinen kielitaito ei rajotu suomessa kahteen kieleen, lukiossa valtaosa lukee edelleen 3 kieltä. missä ongelma?

"kunnon ihmiset naapurimaissa."

Siis keitä ovat kunnon ihmiset? Tarkoitatko, että kun suostuu pakon sanelemana lukemaan englantia ensimmäisenä kielenä, on "kunnon ihminen".

Sulla on hyvin erikoinen käsitys kielivapaudesta. Ruotsissahan sitä ei ole, ja nimenomaan Ruotsin mallin haluat Suomeen. Luojan kiitos täällä ollaan fiksumpia. Ketään ei pidä ehdoin tahdoin pakottaa ottamaan 1. kieleksi kieltä, jonka puhujia meillä on jo riittävästi.

Titetenkään kaikissa kouluissa ei voi valita muuta kieltä kuin englannin, se on totta ja realismia. Mutta niiden osalta, joiden on mahdollista valita, tätä valinnanmahdollisuutta täytyy tukea. Se on vapautta ja demokratiaa parhaimmillaan.

kummia.käsityksiä kirjoitti:

"kunnon ihmiset naapurimaissa."

Siis keitä ovat kunnon ihmiset? Tarkoitatko, että kun suostuu pakon sanelemana lukemaan englantia ensimmäisenä kielenä, on "kunnon ihminen".

Sulla on hyvin erikoinen käsitys kielivapaudesta. Ruotsissahan sitä ei ole, ja nimenomaan Ruotsin mallin haluat Suomeen. Luojan kiitos täällä ollaan fiksumpia. Ketään ei pidä ehdoin tahdoin pakottaa ottamaan 1. kieleksi kieltä, jonka puhujia meillä on jo riittävästi.

Titetenkään kaikissa kouluissa ei voi valita muuta kieltä kuin englannin, se on totta ja realismia. Mutta niiden osalta, joiden on mahdollista valita, tätä valinnanmahdollisuutta täytyy tukea. Se on vapautta ja demokratiaa parhaimmillaan.

Lue lisää

Jos pienellä alakoululla lähes kaikki haluavat aloittaa englannilla, järkevintä on se, että se on kaikilla A1-kieli. A2-kieleen on ehkä varaa, jos sitä valitsee riittävän moni. Kun ruotsi tuli pakollisena B-kielenä alakouluun, vaarannetaan A2-ryhmän syntymine: tulee pulaa sekä opettajista että oppilaista.

Suurissa ysiköissä aloittavan A-kielen järjestely on mahdollista: tiettyjen suurpiirien tietyissä kouluissa on poikkeuksellisia A1-kieliä. Mutta näiden toteutuminen vaatii perheiltä järjestelyjä, piteneviä koulumatkoja ja koulukaveripiiriä, joka ei ole oman pihan kaveripiiri.

Kun koulussa on monia muitakin painotuksia ja valintoja (luonnontiedeluokkia, musiikkiluokkia, taidekasvatusta, teknologiapainotuksia jne.), ei voida sijoittaa kohtuuttomasti kieliopintojen erilaistumiseen, kun kuitenkin aniharva haluaa jättää englannin pois. Suurissa kaupungeissa on tietysti myös kielikouluja, joissa usein aloitetaan jo leikkikoulussa - tämä onkin se kieliin painottavien perheiden tavanomaisin valinta.

A2-kielen tavoitetaaso on kuitenkin aivan sama kuin A1-kielen alakoulun päättyessä, joten A2 olisi aivan hyvä valinnaiskielten kohta - ei niinkään A1. A1 voi aivan hyvin olla englanti - ja tulee useimmissa kouluissa olemaan, kunnes mahdollisesti maailman kielitilanne muuttuu oleellisesti.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa.

Käsite "kunnon ihmiset" ei liity kielivalintoihin muuten kuin siten, että myös englannilla aloittamista toivova ehdoton enemmistö on kunnon ihmisiä ;)

Englannilla aloittamista, varsinkin jos kieli jatkossa alkaisi kakkoselta tai jopa ykköseltä, pidetään järkevänä siksikin, että kun oppilaan kielellistä oppimiskykyä ei vielä tunneta, on turvallisinta aloittaa sillä, minkä kuitenkin tulee tarvitsemaan. Jos oppimiskyky paljastuu rajalliseksi, ei muita kieliä enää tarvita.

englantionhyväA1kieli kirjoitti:

Jos pienellä alakoululla lähes kaikki haluavat aloittaa englannilla, järkevintä on se, että se on kaikilla A1-kieli. A2-kieleen on ehkä varaa, jos sitä valitsee riittävän moni. Kun ruotsi tuli pakollisena B-kielenä alakouluun, vaarannetaan A2-ryhmän syntymine: tulee pulaa sekä opettajista että oppilaista.

Suurissa ysiköissä aloittavan A-kielen järjestely on mahdollista: tiettyjen suurpiirien tietyissä kouluissa on poikkeuksellisia A1-kieliä. Mutta näiden toteutuminen vaatii perheiltä järjestelyjä, piteneviä koulumatkoja ja koulukaveripiiriä, joka ei ole oman pihan kaveripiiri.

Kun koulussa on monia muitakin painotuksia ja valintoja (luonnontiedeluokkia, musiikkiluokkia, taidekasvatusta, teknologiapainotuksia jne.), ei voida sijoittaa kohtuuttomasti kieliopintojen erilaistumiseen, kun kuitenkin aniharva haluaa jättää englannin pois. Suurissa kaupungeissa on tietysti myös kielikouluja, joissa usein aloitetaan jo leikkikoulussa - tämä onkin se kieliin painottavien perheiden tavanomaisin valinta.

A2-kielen tavoitetaaso on kuitenkin aivan sama kuin A1-kielen alakoulun päättyessä, joten A2 olisi aivan hyvä valinnaiskielten kohta - ei niinkään A1. A1 voi aivan hyvin olla englanti - ja tulee useimmissa kouluissa olemaan, kunnes mahdollisesti maailman kielitilanne muuttuu oleellisesti.

Kielivapauden määrittäminen siten, että peruskoulussa pitäisi olla tarjolla vaikkapa viisi kieltä, joista aina voisi valita minkä tahansa tarkoittaisi, että erilaisia valintoja (A1,A2,B1,B2) olisi kymmeniä. Jos jokainen valitsisi neljä kieltä, erilaisia valintajonoja olisi 5*4*3*2= 120. Näin tuskin kukaan voisi saada haluamaansa.

Käsite "kunnon ihmiset" ei liity kielivalintoihin muuten kuin siten, että myös englannilla aloittamista toivova ehdoton enemmistö on kunnon ihmisiä ;)

Englannilla aloittamista, varsinkin jos kieli jatkossa alkaisi kakkoselta tai jopa ykköseltä, pidetään järkevänä siksikin, että kun oppilaan kielellistä oppimiskykyä ei vielä tunneta, on turvallisinta aloittaa sillä, minkä kuitenkin tulee tarvitsemaan. Jos oppimiskyky paljastuu rajalliseksi, ei muita kieliä enää tarvita.

Lue lisää

Lapsella on luontainen kielenoppimiskyky, joten sitä ei erikseen tarvitse testata tyylliin "aloitetaan varovasti kun ei tiedetä". Lapsi ei siitä säry, vaikka hän lukisi jo alakoulussa kahta vierasta kieltä.

Toisekseen, ne vanhemmat, jotka haluavat lapselleen muun kielen kuin englannin 1. kieleksi, eivät ole mitään "kieliä painottavia perheitä", vaan usein aivan tavallisia perheitä, jotka ymmärtävät hyvin sen, että koska englannin oppii myöhemminkin, niin on järkevä satsata kieleen, joka vaatii enemmän kuin englanti, kuten vaikkapa ranskaan tai venäjään. Ei se sen kummempaa tartte olla.

simple_ kirjoitti:

Lapsella on luontainen kielenoppimiskyky, joten sitä ei erikseen tarvitse testata tyylliin "aloitetaan varovasti kun ei tiedetä". Lapsi ei siitä säry, vaikka hän lukisi jo alakoulussa kahta vierasta kieltä.

Toisekseen, ne vanhemmat, jotka haluavat lapselleen muun kielen kuin englannin 1. kieleksi, eivät ole mitään "kieliä painottavia perheitä", vaan usein aivan tavallisia perheitä, jotka ymmärtävät hyvin sen, että koska englannin oppii myöhemminkin, niin on järkevä satsata kieleen, joka vaatii enemmän kuin englanti, kuten vaikkapa ranskaan tai venäjään. Ei se sen kummempaa tartte olla.

Lue lisää

Olet väärässä. Lasten kieltenoppimiskyky on täysin yksilöllinen, osalla on varsin vaikeaa oppia yhtäkään kieltä - silloin puhutaan dysleksiasta. Se ei yleensä madalla muita kognitiivisia taitoja, joskin työmuisti saattaa olla pienempi. Useimpien kohdalla kannattaa miettiä, mitkä kielet valitaan, kos kieltenopiskleu vaatii aina tuekseen myös mahdollisuuden ja halun käyttää opittuja kieliä.

Perheet jutuvat aina prefferoimaan valintoja: haetaanko matikka-, musiikki-, tiede-, taide/taito- vai kielipainotusta. Kaikkea ei voi saada peruskoulussa. Moni esimerkiksi A-ruotsin valinnut haluaa valita uudelleen yläkouluun mennessä ja ottaa vaikka matikkapainotuksen ja siirtyy B-ruotsiin, eli aloittaa ruotsin alusta. Voidaan siis puhua perheistä, jotka painottavat kieliä, ja perheistä, jotka painottavat jotain muuta. Ja painotus saattaa vaihtua.

Se, että A1-saksan sijaan joutuukin ottamaan A2-saksan, ei ole mikään tragedia.

valintojavalintoja kirjoitti:

Olet väärässä. Lasten kieltenoppimiskyky on täysin yksilöllinen, osalla on varsin vaikeaa oppia yhtäkään kieltä - silloin puhutaan dysleksiasta. Se ei yleensä madalla muita kognitiivisia taitoja, joskin työmuisti saattaa olla pienempi. Useimpien kohdalla kannattaa miettiä, mitkä kielet valitaan, kos kieltenopiskleu vaatii aina tuekseen myös mahdollisuuden ja halun käyttää opittuja kieliä.

Perheet jutuvat aina prefferoimaan valintoja: haetaanko matikka-, musiikki-, tiede-, taide/taito- vai kielipainotusta. Kaikkea ei voi saada peruskoulussa. Moni esimerkiksi A-ruotsin valinnut haluaa valita uudelleen yläkouluun mennessä ja ottaa vaikka matikkapainotuksen ja siirtyy B-ruotsiin, eli aloittaa ruotsin alusta. Voidaan siis puhua perheistä, jotka painottavat kieliä, ja perheistä, jotka painottavat jotain muuta. Ja painotus saattaa vaihtua.

Se, että A1-saksan sijaan joutuukin ottamaan A2-saksan, ei ole mikään tragedia.

Lue lisää

Koulutuspolitiikkaa ei suunnitella dysleksikkoja varten, vaan keskiverto-oppilasta varten. Dysleksikko saa tukea koulusta ongelmaansa kyllä, tämä on hoidettu hyvin Suomessa.

ennenkin_elettiin kirjoitti:

Koulutuspolitiikkaa ei suunnitella dysleksikkoja varten, vaan keskiverto-oppilasta varten. Dysleksikko saa tukea koulusta ongelmaansa kyllä, tämä on hoidettu hyvin Suomessa.

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun luokissa on maahanmuuttajia lähes 20% ja kielellisen oppimisvaikeuden omaavia on suunnilleen saman verran. Osin ryhmät ovat päällekkäisiä, mutta vähintään kolmanneksella oppilaista on erityisiä haasteita opiskelussa yleensä ja kieltenopiskelussa erityisesti. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa on sama tilanne, noin kolmannes oppilaista opiskelee toisen vieraan kielen sijaan lisäenglantia, lisäkoulukieltä tai lisäkotikieltä. Näin olisi meilläkin, mikäli asia olisi "hoidettu hyvin" kuten arveit. Vapautuksia ei kuitenkaan juuri ole - se, että lapsi tuodaan vitosella tai kutosella läpi peruskoulun pakkoruotsin ei ole asian "hoitamista". Lukiossa tai ammattikorkeassa nämä oppilaat ovat erityisessä pulassa ruotsin kanssa. Ruotsi ei saa olla se aine, jolla karsitaan oppilaita jatko-opinnoista.

valintojavalintoja kirjoitti:

Olet väärässä. Lasten kieltenoppimiskyky on täysin yksilöllinen, osalla on varsin vaikeaa oppia yhtäkään kieltä - silloin puhutaan dysleksiasta. Se ei yleensä madalla muita kognitiivisia taitoja, joskin työmuisti saattaa olla pienempi. Useimpien kohdalla kannattaa miettiä, mitkä kielet valitaan, kos kieltenopiskleu vaatii aina tuekseen myös mahdollisuuden ja halun käyttää opittuja kieliä.

Perheet jutuvat aina prefferoimaan valintoja: haetaanko matikka-, musiikki-, tiede-, taide/taito- vai kielipainotusta. Kaikkea ei voi saada peruskoulussa. Moni esimerkiksi A-ruotsin valinnut haluaa valita uudelleen yläkouluun mennessä ja ottaa vaikka matikkapainotuksen ja siirtyy B-ruotsiin, eli aloittaa ruotsin alusta. Voidaan siis puhua perheistä, jotka painottavat kieliä, ja perheistä, jotka painottavat jotain muuta. Ja painotus saattaa vaihtua.

Se, että A1-saksan sijaan joutuukin ottamaan A2-saksan, ei ole mikään tragedia.

Lue lisää

Ymmärsitkö tämän: Perheet jutuvat aina prefferoimaan valintoja: haetaanko matikka-, musiikki-, tiede-, taide/taito- vai kielipainotusta. Kaikkea ei voi saada peruskoulussa. Moni esimerkiksi A-ruotsin valinnut haluaa valita uudelleen yläkouluun mennessä ja ottaa vaikka matikkapainotuksen ja siirtyy B-ruotsiin, eli aloittaa ruotsin alusta. Voidaan siis puhua perheistä, jotka painottavat kieliä, ja perheistä, jotka painottavat jotain muuta. Ja painotus saattaa vaihtua.

Se, että A1-saksan sijaan joutuukin ottamaan A2-saksan, ei ole mikään tragedia.

asiaaeiolehoidett kirjoitti:

Pääkaupunkiseudun luokissa on maahanmuuttajia lähes 20% ja kielellisen oppimisvaikeuden omaavia on suunnilleen saman verran. Osin ryhmät ovat päällekkäisiä, mutta vähintään kolmanneksella oppilaista on erityisiä haasteita opiskelussa yleensä ja kieltenopiskelussa erityisesti. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa on sama tilanne, noin kolmannes oppilaista opiskelee toisen vieraan kielen sijaan lisäenglantia, lisäkoulukieltä tai lisäkotikieltä. Näin olisi meilläkin, mikäli asia olisi "hoidettu hyvin" kuten arveit. Vapautuksia ei kuitenkaan juuri ole - se, että lapsi tuodaan vitosella tai kutosella läpi peruskoulun pakkoruotsin ei ole asian "hoitamista". Lukiossa tai ammattikorkeassa nämä oppilaat ovat erityisessä pulassa ruotsin kanssa. Ruotsi ei saa olla se aine, jolla karsitaan oppilaita jatko-opinnoista.

Lue lisää

Ruotsissa on monin verroin enemmän maahanmuuttajia kuin meillä, ja siellä on myös paljon enemmän kokemusta oppimisvaikeuksista tässä suhteessa. Emme ole vielä siinä pisteessä, että voimme tukea kaikkia oppilaita, mutta suuntaus on hyvä.

Edelleen, koulutuspolitiikkaa ei tehdä sitä silmälläpitäen, että meille tulee joka vuosi vähintään 30000 uutta mamua, jotka tarvitsevat erityistukea, vaan sitä silmälläpitäen, että voimme säilyttää kilpailukykymme. Kaikille tukea tarvitseville oppilaille täytyy järjestää tukea, ilman muuta, ja sitä varmasti pyritäänkin järjestämään mahdollisuuksien mukaan.

klkjlkjjklj kirjoitti:

Ruotsissa on monin verroin enemmän maahanmuuttajia kuin meillä, ja siellä on myös paljon enemmän kokemusta oppimisvaikeuksista tässä suhteessa. Emme ole vielä siinä pisteessä, että voimme tukea kaikkia oppilaita, mutta suuntaus on hyvä.

Edelleen, koulutuspolitiikkaa ei tehdä sitä silmälläpitäen, että meille tulee joka vuosi vähintään 30000 uutta mamua, jotka tarvitsevat erityistukea, vaan sitä silmälläpitäen, että voimme säilyttää kilpailukykymme. Kaikille tukea tarvitseville oppilaille täytyy järjestää tukea, ilman muuta, ja sitä varmasti pyritäänkin järjestämään mahdollisuuksien mukaan.

Lue lisää

Totta tukea tulee järjestää mutta sen kohdentaminen ruotsiin on järjetöntä. Kustannustehokkainta JA inhimillisintä on vapauttaa toisesta vieraasta kielestä (meillä pakkoruotsi) ja antaa mahdollisuus keskittyä keskeisempiin aiheisiin kuten koulukieli (meillä suomi), tärkein vieras kieli (meillä englanti) ja kotikieli (mikä milloinkin). Kielitietoisessa koulussa kaikki opetus järjestetään muistaen, että suuri osa oppilaista opiskelee biologian ja historian tunneillakin kieltä, suomea. Siksi pakkoruotsin on väistyttävä.

Ymmärsit siis tämän: Perheet jutuvat aina prefferoimaan valintoja: haetaanko matikka-, musiikki-, tiede-, taide/taito- vai kielipainotusta. Kaikkea ei voi saada peruskoulussa. Moni esimerkiksi A-ruotsin valinnut haluaa valita uudelleen yläkouluun mennessä ja ottaa vaikka matikkapainotuksen ja siirtyy B-ruotsiin, eli aloittaa ruotsin alusta. Voidaan siis puhua perheistä, jotka painottavat kieliä, ja perheistä, jotka painottavat jotain muuta. Ja painotus saattaa vaihtua.

Se, että A1-saksan sijaan joutuukin ottamaan A2-saksan, ei ole mikään tragedia.

Virkaruotsin ongelma on samoin, ettei sillä ole käyttöä. JOKAINEN ammattikorkean tai yliopiston käynyt on joutunut lukemaan virkaruotsin (siis reilusti lukio-opintojen päälle) muka voidakseen palvella pientä, alle viiden prosentin vähemmistöä, joista suurin osa puhuu erinomaista suomea. Edes periaatteessa tuo joukko ei riitä ylläpitämään viranomaisissa ruotsintaitoa - ja sitten valitetaan, ettei palvelua saa!

Ajatelkaa aivan vastaavaa tilanne olisi Ruotsissa se, että kaikki opiskelisivat suomea voidakseen palvella suomeksi. Eihän Ruotsissakaan olisi riittävästi suomenkielisiä ylläpitääkseen kaikilla muilla palvelusuomea joka alalla. Eikä edes Ahvenanmaalla. Kyse ei ole siitä, onko jossain lakipykälässä maininta suomen kielen asemasta vai ei - todellisuudessa liian pieni vähemmistö ei pysty tekemään kielestä millään tavoin elävää muitten arjessa!

EiKäyttöäPikkukielelle kirjoitti:

Virkaruotsin ongelma on samoin, ettei sillä ole käyttöä. JOKAINEN ammattikorkean tai yliopiston käynyt on joutunut lukemaan virkaruotsin (siis reilusti lukio-opintojen päälle) muka voidakseen palvella pientä, alle viiden prosentin vähemmistöä, joista suurin osa puhuu erinomaista suomea. Edes periaatteessa tuo joukko ei riitä ylläpitämään viranomaisissa ruotsintaitoa - ja sitten valitetaan, ettei palvelua saa!

Ajatelkaa aivan vastaavaa tilanne olisi Ruotsissa se, että kaikki opiskelisivat suomea voidakseen palvella suomeksi. Eihän Ruotsissakaan olisi riittävästi suomenkielisiä ylläpitääkseen kaikilla muilla palvelusuomea joka alalla. Eikä edes Ahvenanmaalla. Kyse ei ole siitä, onko jossain lakipykälässä maininta suomen kielen asemasta vai ei - todellisuudessa liian pieni vähemmistö ei pysty tekemään kielestä millään tavoin elävää muitten arjessa!

Lue lisää

Suomen vähemmistökieliasema Ruotissa perustuu siirtolaisten määrään, ei siihen pieneen määrään suomenkielisiä, joka on asuttanut Ruotsia aiemmin. Missään maassa ei tehdä siirtolaisten kielestä virallista kieltä, vai tietääkö joku tällaisen valtion?

EiKäyttöäPikkukielelle kirjoitti:

Virkaruotsin ongelma on samoin, ettei sillä ole käyttöä. JOKAINEN ammattikorkean tai yliopiston käynyt on joutunut lukemaan virkaruotsin (siis reilusti lukio-opintojen päälle) muka voidakseen palvella pientä, alle viiden prosentin vähemmistöä, joista suurin osa puhuu erinomaista suomea. Edes periaatteessa tuo joukko ei riitä ylläpitämään viranomaisissa ruotsintaitoa - ja sitten valitetaan, ettei palvelua saa!

Ajatelkaa aivan vastaavaa tilanne olisi Ruotsissa se, että kaikki opiskelisivat suomea voidakseen palvella suomeksi. Eihän Ruotsissakaan olisi riittävästi suomenkielisiä ylläpitääkseen kaikilla muilla palvelusuomea joka alalla. Eikä edes Ahvenanmaalla. Kyse ei ole siitä, onko jossain lakipykälässä maininta suomen kielen asemasta vai ei - todellisuudessa liian pieni vähemmistö ei pysty tekemään kielestä millään tavoin elävää muitten arjessa!

Lue lisää

Virkatutkinto on aivan turha. Seinäjoen sairaalan tapaus todistaa, että tutkinto ei ruotsin kielisille kelpaa. Ruotsin kieliset palvelut voidaan hyvin taata ilman pakkoruotsia. Ruotsin kielisten privilegio hieman kärsisi. Suomen talouden kasvu saisi voimakkaan sysäyksen.
Kansan kielitaito monipuolistuisi.

Saisiko oikein linkin tästä. Tätä on pyydetty aiemminkin joten tiedän että kyllä että sitä ei tule.

Jonkun pitäisi haastaa Suomi EU-tuomioistuimeen. Ei taida löytyä tarpeeksi rohkeata ja varakasta?

Muut kieliryhmät saavat tietysti palvelua omalla kielellään oman kieliryhmänsä muilta jäseniltä - mikäli pitävät huolta näiden omien palveluiden järjestämisestä.

Ylipäätään kun puhutaan yli 95%:n kieliopinnoista, ei pienen alle viiden prosentin vähemmistön pitäisi mitenkään keskiä ruveta puhumaan omista kielipalveluistaan. Nämä kaksi asiaa eivät eettisesti voi liittyä mitenkään yhteen, vaikka jokin hämäräjoukko olisi ne saanutkin poliittisesti koplatuksi toisiinsa. Mutta eettisesti ajattellen tuon 95%:n nuorilla on oikeus itseään ja omaa tulevaisuuttaan hyödyttävään kieltenopetukseen. Pienen kaksikielisen eliitin pakkopalvelukielet eivät kuulu tähän aikaan.

eienääkoskaan kirjoitti:

Ylipäätään kun puhutaan yli 95%:n kieliopinnoista, ei pienen alle viiden prosentin vähemmistön pitäisi mitenkään keskiä ruveta puhumaan omista kielipalveluistaan. Nämä kaksi asiaa eivät eettisesti voi liittyä mitenkään yhteen, vaikka jokin hämäräjoukko olisi ne saanutkin poliittisesti koplatuksi toisiinsa. Mutta eettisesti ajattellen tuon 95%:n nuorilla on oikeus itseään ja omaa tulevaisuuttaan hyödyttävään kieltenopetukseen. Pienen kaksikielisen eliitin pakkopalvelukielet eivät kuulu tähän aikaan.

Lue lisää

Folktinget, joka on varsin merkillinen organisaatia pitää kokouksen kerran vuodessa. Silloin ryypätään ruotsiksi. Valtuustossa on 5 Ahvenanmaan edustajaa puuttumassa meidän kielipolitiikkaan.
Sumen eduskunta ei saa sanoa sanaakaan Ahvenanmaan politiikassta.
Varsin merkillinen asia. Folktingetiltä pitää poistaa valtiontuki.