epäillyttää se

mittaustekniikka

- millä eksoplaneettoja löytyy ???, - jos van alleen vyöhykkeellä oleva kiven murikka vain osuu samalle linjalle ,niin kohta taas eksoplaneetta, - ei niistä näy ku valopilkku vaikka kuinka iso kohde.

huojuntaa aiheuttaa kaikki auringon ympäristössä olevat kappaleet , menee ne ohi tai ali tai yli - voisko sitä tekniikkaa joku esitellä ?

30

167

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hehhhh

      Meinaatko, että se kivenmurikka osuu aina samalla tavalla sen kaukaisen tähden eteen Maan kiertoliikkeestä ja huojunnasta riippumatta? Sehän kumma murikka on...

      Eihän sitä nyt sentään yhden satunnaisen himmenemisen myötä hihkuta että eksoplaneetta!

      • statistinna

        no , esittele sitä tekniikkaa jos tiedät , anna linkkejä - me nyt ollaan vaan sellasia yksinkertaisia maalaisia.

      • trollinmolli
    • eivielävakuuttunut

      - säännöllistä himmenemistä ei voi aiheuttaa yksittäinen planeetta joka ohittaa ,koska ohittavia planeettoja saattaa olla 10 ,jotka ohittavat kukin vuorollaan epämääräsillä ajanjaksoilla - kyllä se valovoiman himmeneminen säännöllisestin johtuu maanetäisyyden vaihtelusta tai itse sen auringon pulsseista.

      toisaalta sen solarsysteemin taso saattaa maahan päin olla missä tasossa tahansa ??

      • statistinna

        - kyllä meille on annettu taiteilijoiden näkemyksiä asiasta runsainmitoin, mutta että kaarevaa pintareunaa jossaki kauenpana ei ole vielä pystytty filmaamaan ?

      • kljhkjhkhkhjk

        Ei ole mustaa aukkoakaan nähty, mutta niiden olemassaolo tunnetaan epäsuorien todisteiden kautta.

      • trollinmolli

        Nimimerkille "eivielävakuuttunut":

        Kyllä yksittäinen 'ohittava' planeetta voi aiheuttaa säännöllistä himmenemistä ja aiheuttaakin. Ohittavia (tai tähden edestä kulkevia) planeettoja tosiaan voi olla hyvinkin epäsäännöllisillä radoilla, mutta sellainen ei liene yleistä. Jos esimerkiksi planeetat vaikuttavat kovin voimakkaasti toistensa kiertoratoihin, joku tai jotkut niistä kyllä muuttavat ratojaan. Törmäävät, suistuvat radoiltaan tai jopa linkoutuvat pois systeemistä ja tilanne 'normalisoituu' ajan mittaan. Ovathan Aurinkoa nykyisin kiertävätkin planeetat ratojaan vaihtaneet ja vaellelleet huomattavasti systeemin sisällä pitkillä aikaväleillä. Lyhyen aikaa tähtijärjestelmää tarkastellessa ei voi tietää onko jokin planeetta mahdollisesti hyvinkin epävakaalla radalla. Siksi havainnoista seulotaan pois epäsäännölliset tähden himmenemiset, joten planeetta-kandidaateista on luultavasti jäänyt ajan mittaan useitakin kirjaamatta. Silti niitä on kertynyt tuhansia ja varmistettujakin jo yli 3000.

        Valovoiman himmeneminen säännöllisestikin johtuu - aivan oikein - muistakin tekijöistä, kuin tähden edestä kulkevista planeetoista. Keplerin dataa tutkivat tieteilijätkin hämmästyivät huomatessaan kuinka paljon Aurinkoa rauhattomampia monet tähdet ovat. On varmaa, että lukuisat planeetat Keplerinkin havainnoissa ovat jääneet 'kohinan' peittoon, eikä niitä ole voitu käytännössä kirjata edes ehdolle planeetoiksi. Säteisnopeusmenetelmässä juuri tätä ongelmaa ei esiinny, mutta muita kyllä. Ongelmat kyetään silti hahmottamaan ja niiden vaikutus minimoimaan mm. tilastollisilla menetelmillä, joissa esimerkiksi suomalaiset ovat kunnostautuneet. (Ks. Suomalaisten tekemät planeettalöydöt)

        Edelleen on totta ja varsin odotettua, etteivät kaikkien planeettajärjestelmien tasot sijoitu niin, että planeetat meidän suunnastamme katsoen peittäisivät 'emotähtensä'. Mitä pienempi planeetta ja mitä kauempana tähteä se kiertää, sitä vaikeampaa sen havaitseminen on. Siksi aluksi löydettiin niin paljon mm. "Kuumia Jupitereja". Näistäkin syistä planeettametsästyksessä on hyvä olla useampia menetelmiä.

        Huom. En yritä millään tavoin vakuuttaa ketään yhtään mistään. Henkilökohtaisesti minusta on ihan yks hailee uskooko kukaan mihinkään. Kirjoitukseni motiivi on lähinnä siinä, että vastoin tälläkin palstalla yleistä käsitystä tutkijoiden ja tieteilijöiden joukkoon mahtuu myös ihan fiksuja tyyppejä, jotka kykenevät huomioimaan käytännön virhemahdollisuuksia ja tekemään järkeviä johtopäätöksiä. Verorahoja toki hukataan paljon moneen asiaan, mutta tieteeseen verrattain vähän.

    • statistinna

      - OK , siis säännöllistä valovoiman vaihtelua maan vuoden jaksoissa ,auringon pilkutkin vaihtelee 11 vuoden vaihtelulla - ei vieläkään vakuuttunut

      • trollinmolli

        Ei omista johtopäätöksistä suoralta kädeltä pidäkään vakuuttua.

    • statistinna

      - tosiaan hyvä ,että otit puheeksi verorahojen käyttö , meinaan ,että kyllä verorahoja on käytetty runsaasti ,kun on haettu vettä vierailta taivaan kappaleilta , mutta ,että kaarevaa pintareunaa ei ole pystytty filmaan vierailta solarsysteemeistä ,vaikka jopa 11 mrd pikselin erottelukykyisiä kameroita on jo olemassa vain valo klönttejä. - kriittinen veronmaksaja tätyy saada vakuuttuneeksi .

      • trollinmolli

        On paljon haettu vettä, on. On löytynytkin, ei sen puoleen. Vierailta ja tutuilta taivaankappaleilta ja niiden vierestä. Eikä siinä vielä kaikki. Edelleen on haku päällä. Eiks oo kamalaa?
        Vielä pahempi, kun kaarevaa pintareunaa ei oikeastaan kannata kuvata. Eihän kuvat mitään todista, nykyään.
        Kriittiselle veronmaksajalle voi silti toistaiseksi kertoa, että edelleen vesilaskut Maan veden osalta tulee sille kalliimmiksi kuin eksoveden osuus. Litrahinta on kyllä kova, mut nautitut määrät pieniä.

      • vai-vielä-verorahat

        Noihin veronmaksajien rahoihin Valtaoja kommentoi joskus, että Suomessa verorahoja menee tähtititeen tutkimukseen yhden ison tuopin hinta työikäistä veronmaksajaa kohti.
        Ei mielestäni paljoa siitä, että tietomme universumista lisääntyy. Sivutuotteina on tullut GPS, tietoliikennesatelliitit, kartoitussatelliitit ja useat käytännön sovellutukset, joita avaruuden tutkmukseen vaadittava tekniikka on poikinut.

        Voisin jättää kaksikin kajaa väliin vuodessa, jos saisin ne rahat suunnatuksi suomalaiseen tähtitieteen tutkimukseen.

      • Cenddi
        vai-vielä-verorahat kirjoitti:

        Noihin veronmaksajien rahoihin Valtaoja kommentoi joskus, että Suomessa verorahoja menee tähtititeen tutkimukseen yhden ison tuopin hinta työikäistä veronmaksajaa kohti.
        Ei mielestäni paljoa siitä, että tietomme universumista lisääntyy. Sivutuotteina on tullut GPS, tietoliikennesatelliitit, kartoitussatelliitit ja useat käytännön sovellutukset, joita avaruuden tutkmukseen vaadittava tekniikka on poikinut.

        Voisin jättää kaksikin kajaa väliin vuodessa, jos saisin ne rahat suunnatuksi suomalaiseen tähtitieteen tutkimukseen.

        Suomessa tähtitiede on lähinnä insinöörien tekemiä sensoreita. Nää Valtaojan höpinät alkuräjähdyksestä nenän päässä voi jättää ihan omaan arvoonsa(!)OK

      • kgkgkjhgjhgjhghj

        Jos et ymmärrä edes sitä, että alkuräjähdys on tapahtunut nykyisen avaruuden kaikissa pisteissä, niin taidat olla väärällä palstalla lapsi hyvä.
        Suomessa tähtitiede on paljon muutakin kuin insinöörien tekemiä sensoreita. Esimerkiksi Tuorla ja Metsähovin radioastronomian observatorio tuottavat kansainvälistä huippututkimusta

      • Cenddi

        nykyisen avaruuden kaikki pisteet ovat siis Valtaojan nenän päässä.

        Nerokasta

      • lapsen-asteella
        Cenddi kirjoitti:

        nykyisen avaruuden kaikki pisteet ovat siis Valtaojan nenän päässä.

        Nerokasta

        Ei. Kommenttisi hakee vertaistaan typeryydessä. Ei vaan taida löytää.

    • 8765

      Kokeile kirjaa Onko siellä ketään (Markus Hotakainen). Siinä kerrotaan mahdollisimman yksinkertaisesti perusperiaatteet, joilla aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja etsitään.

    • eivielävakuuttunut

      - laskin tuossa ,että mahdollisuus havaita planeetan ohitus tähden edestä on niinkin pieni kuin 1 tuhannesta tähdestä , siis vain 6 tähteä taivallamme joiden planeetta tasot osuisivat silee maata kohti ,että ohitus olisi filmattavissa , mutta pikseleitä pitäs saada kameroihin paljon lisää ,ei riitä edes 45 gigaa.

      • trollinmolli

        Noin pähkinän kuoressa tuo onkin eräs syy siihen miksi mm. Kepler-satelliitti seurasikin yli 100.000 tähteä useita vuosia ja miksi se ei edes pyrkinyt 'filmaamaan' ohituksia.
        Käsityksesi mahdollisuuksista planeetan 'tähden peittojen' havaitsemiseen on silti huomattavasti pessimistisempi kuin Kepler-tiimin tutkijoiden, jotka olettivat havaitsevansa "hyvin lähellä tähtiä kiertävistä suurista planeetoista" 10 % ja "elämänvyöhykkeen planeetoista" alle prosentin. Tästä ja monesta muusta ylikulkumenetelmään liittyvästä seikasta löytyy tietoa mm. Kepler-projektin omilta sivuilta, esim. http://kepler.nasa.gov/Mission/faq/#a4

      • tympeää-selittelyä

        Huomioitko laskiessasi, että Linnunradassa suurin osa planeetoista nja muustakin tauhkasta kiertää karkeasti samassa tasossa, jonka määrää sen pilven pyöriminen, josta Linnunrata on aikanaan kasaantunut?

        On melko huvittavaa, kun asiasta mitään tietämätön esittelee laskelmiaan (joita ei todennäköisesti ole edes suorittanut) ja uskoo kaatavansa tieteelisiä faktoja. Mistä näitä peeloja oikein tiedepalstoille mönkii?

      • tuskin-laskit

        "1 tuhannesta tähdestä , siis vain 6 tähteä taivallamme joiden planeetta tasot osuisivat silee maata kohti ,että ohitus olisi filmattavissa..."

        Vai oikein laskit?
        Minkä mukaan taivaalla on 6000 tähteä? Paljain silmin ei voida havaita läheskään niin useita ja tehokkailla kaukoputkilla voidaan nähdä tuhansia kertoja enemmän. Jos sinulla ei ole "laskiessasi" premissit kunnossa, niin voi todeta vanhan sanonnan mukaan; paskaa sisään, paskaa ulos.
        Taitaa olla taas senttipelle pakurinpurija asialla, kun jutuissa ei ole järjen häivää.

      • trollinmolli
        tympeää-selittelyä kirjoitti:

        Huomioitko laskiessasi, että Linnunradassa suurin osa planeetoista nja muustakin tauhkasta kiertää karkeasti samassa tasossa, jonka määrää sen pilven pyöriminen, josta Linnunrata on aikanaan kasaantunut?

        On melko huvittavaa, kun asiasta mitään tietämätön esittelee laskelmiaan (joita ei todennäköisesti ole edes suorittanut) ja uskoo kaatavansa tieteelisiä faktoja. Mistä näitä peeloja oikein tiedepalstoille mönkii?

        Nimimerkki tympeää-selittelyä kirjoitti mm. "Huomioitko laskiessasi, että Linnunradassa suurin osa planeetoista nja muustakin tauhkasta kiertää karkeasti samassa tasossa, jonka määrää sen pilven pyöriminen, josta Linnunrata on aikanaan kasaantunut?"

        Onko noin?
        En kysy siksi, ettenkö olisi välttävästi perillä kulmamomentista ja kertymäkiekoista, vaan koska en toistaiseksi ole onnistunut löytämään kattavaa selontekoa tätä mainittua yhdenmukaisuutta tukevista havainnoista. Pienellä hakemisella löytämäni lähteet viittaavat joko satunnaiseen tai lähes sattumanvaraiseen suuntautumiseen.

    • piirukulmissa

      - tuossa kyllä laskeskelin ,että maan etäisyydellä siis 1cm/ 150m auringosta ,toki lähenpänä kulkevia voi nähdä suuremmalla todennäköisyydellä ,mutta ei siellä silloin mitään elämää vois olla ,non liian lähellä.

    • kriittinenmaksaja

      - sitäpaitsi ohittamassa saattaa olla useampia planeettoja yhtä aikaa tai paikallisia auringon pilkkuja menossa ohi tai pölypilviä, valovaihtelu ,vaikka säännöllinen ei oikeen vielä todista - kriittistä veronmaksaa vakuuttaa vain kuvat ,joissa selvät rajaukset ja linjat.

      toiseksi ei mitään alku räjähdystä välttämättä ole koskaan tapahtunut koska avaruudessa kaikki tapahtuu sillee hurjan elastisesti ,niinku savu huonetilassa.

    • kameratekniikkaa

      - onko muuten laskettu se pikselien määrä kamerassa jolla ne linjat ja rajat alkavat aueta sinne toiselle solarsysteemille , - minusta kannattas tutkia sitä seikkaa.

      • trollinmolli

        "- onko muuten laskettu se pikselien määrä kamerassa jolla ne linjat ja rajat alkavat aueta sinne toiselle solarsysteemille , - minusta kannattas tutkia sitä seikkaa." kirjoittaa nimimerkki "kameratekniikkaa.

        Edelläolevan linkin perusteella vaikuttaisi kuin Kepler-tiimi arvelisi hiukan runsaan 94 miljoonan pikselin riittävän fotometrisiin mittauksiin. (Ettäkö tutkijat osais mitään laskea! Hah!) Kunnon valokuvaa niin vähillä pikseleillä ei tietenkään saa, mutta kun niitä ei kriittistä veronmaksajaa lukuunottamatta kukaan edes tarvitse.
        Kaiken huippu on tietenkin, että Keplerin fotometri on vieläpä tarkoituksellisesti tarkennettu 'väärälle' etäisyydelle valoherkkyyden maksimoimiseksi. Kunnollisia ja teräviä kuvia ei kerta kaikkiaan saa mokomalla vehkeellä, ei sitten itkemälläkään.

        Voisko nyt alkaa roinaamaan esimerkiksi James Webb-teleskoopista? Sitä ei ole vielä saatu ylös, niin voisivat vielä suunnitelmissaan huomioida nämä tärkeätkin seikat, kuten kaarevan pintareunan ja riittävät pikselit.

    • jännitykselläotellaan

      fotometrisiin mittauksiin 94 milliä pikseleitä, ok - tuolta selasin ,että ennätys on 45 mrd pikseliä -,kyllä sillä pitäs jo muutaki ku valo täpliä irrota ,mutta ei ole vielä veronmaksajalle esitelty laitteistoa.

    • jännitykselläoottelen

      - missä ne 45 mrd pikselillä otetut kuvat avaruudesta ovat ,esittele mieluummin kuvia

      • trollinmolli

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      59
      1927

    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      49
      1672

    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1594

    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1527

    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1505

    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1425

    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1316

    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      12
      1281

    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1173

    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1148
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt