Mitä tehdä kun en pysty kertomaan ja kaikki kaatuu

Kertominen läheisillesi tai terapeutille ei ole käytännössä vaikeampaa kuin kertoa se meille. Jos et pysty tekemään sitä puhumalla, niin kirjoita käsin paperille tai tulosta tuo sama heille. Tilanne on nyt siinä pisteessä, että sinun on tehtävä totuus heille selväksi ja pian.

^^Uppis

Kokeile tuota www.mielenterveystalo.fi

Siellä on oma palsta nuorille. Saat varmasti apua sieltä.Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri yhdessä muiden Suomen sairaanhoitopiirien kanssa avasi sivuston kaksi vuotta sitte.
On ollut hyvät tulokset!

Käy tutustu sivustolla.
Nettiterapian aikana terapeutti antaa potilaalle palautetta ja ohjaa. Koko ajan on mahdollisuus olla yhteydessä terapeuttiinsasähköpostitse.

Eiii, taas tuo katsojan.mielipide. Mikä sinua vaivaa? Muillakin palstoilla käyt "purkautumassa". Mikä ongelma sinulla oikein on? Haluat satuttaa ihmisiä? Miksi?
Aloittajalle sanoisin, että kerro terapeutillesi avoimesti, miltä sinusta tuntuu. Muillekin voit kertoa, jos haluat.
Yläasteen kaverisuhteet voi olla joskus myrkyllisiä, kokemusta on. Onneksi kaverisi itsemurhayritys jäi yritykseksi. Ole iloinen siitä, että hän on hengissä, ja älä ainakaan itseäsi syyttele tapahtumasta. Se on aina ihmisen oma valinta, jos tekee jotain itselleen.
Uni on tärkeää mielen hyvinvoinnille. Kokeile aloittaa paremmasta unesta. Raskas liikunta ulkona pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa voi helpottaa. Psyykkinen rauhoittuminen auttaa myös. Pimennä valoja, ja katso jokin hyvä elokuva ennen nukahtamista, tai lue jotakin hyvää kirjaa tai lehteä. Kirjoita huolesi ylös, ja päätä, ettet vaivaa niillä itseäsi yöllä. Muita mitä voisit kokeilla on Valeriaana ja kamomillatee, ei tosin yhtäaikaa. Valeriaanaa saa apteekista, kamomillateetä kaupasta. Lääkäriltä voi saada reseptin pitkävaikutteiseen melatoniiniin. Jos ei mikään näistä auta, niin lääkäriltä saa myös nukahtamislääkkeitä. Ne on kuitenkin viimeinen keino, kokeile ensin kaikkea muuta.
Hanki lisää hallinnantunnetta huomaamalla pienet ja suuremmat onnistumiset esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa.
Jos tunnet itsesi väsyneeksi, sinulla on lupa levätä. Ei tarvitse koko ajan painaa tukka putkella, jos tuntuu siltä, että ei jaksa. Silloin on aika levätä.

Noi itsesyytykset on niin tuttuja, tuli vasta sen jälkeen, kun tuli katala olo masennus. Koen usein olevani kelpaamaton ja rasittava ihmisenä. Oudointa tässä kuvio on se, että läheiset purkaa kyllä muhun kaikkia paskoja olojaan ja ajatuksiaan, olen huoltenpurkumoottori koen näin välillä.

Unettomuus on paska vaiva, se teki musta työkyvyttömän ja lähes toiminta kyvyttömän. Ajatus pätkii, mieli harhailee ja elämä menee sinnittelyksi. Muistan itte reilut kymmenen vuotta sitten, kun olin nukkunut kuukausia 3-4h yössä(tartten 7-8h palautuakseni), niin sitten rupes tuntumaan, että kohta romahdan ja ajattelin sen johtuvan huonosto nukutuista öistä. Itte rupesin syömään Mirtatzapiini nimistä lääkettä ja se olo meni ohitte(romahtamisen tunne), mutta muuta paskaa tuli tilalle.En tosiaan suosittele noita väsyttäviä lääkkeitä ensimmäisenä, ittellä nuo on pitemmäs juoksus pahentanu univaikeuksia. Tosiaan alkuperäinen syy unettomuuteen oli masennus.

Masennusta ollu nyt putkeen vuodesta 2011.

Haluasin sua lohduttaa sillä, että kykenet vielä itkemään, itse itkin paljon ennen lääkkeitä, mutta nykyään en kykene enää kunnolla itkemään ja se on lähes mahdotonta.

Tuo hallinnan tunteen menettäminen on kanssa tuttua. Ittellä se kannatteli heikkoa itsetuntoa, mulla oli kaikki järjestyksessä ja hallinnassa. Muistan kyllä selvästi sen, kuinka itkin sitä, kun enää kyennyt tekemään ja hallitsemaan niitä normaaleja asioita, elämä luisui kaaokseen.

Uskoisin sua auttavan terapian pitemmän päälle. Mutta oikeanlaisen sellaisen löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Se olis hyvä olla sellainen, jonka kanssa synkkaa ja johonka voi ihmisenä luottaa.

www.tukinet.net
Tuolla on vapaaehtoisia tukihenkilöitä jotka osaa ehkä parhaiten kertoa mitä sä voit tehdä. Hyvä puoli tukinetissä on se, että se toimii täysin anonyymisti ja se on ihan kuin tänne kirjoittelisit, mutta saat tehokkaampaa tukea ja tietoa.

Tietysti kuka tahansa mielenterveyden ammattilainen, mukaan lukien terapeuttis, tietää mitä voit tehdä. Terapeutti on psykologi, jolla on tiedot myös itsetuhoajatuksista, uniongelmista, syömisongelmista ja ennen kaikkea siitä, miten sä voit itse auttaa itseäs joka ikinen päivä ja hetki ja miten terapeutti voi auttaa sua. Oikeestaan mitä enemmän pystyt avautumaan itsestäs, ei oikeestaan mitään väliä kuka se on, niin sen parempaa hoitoa saat.

Tiedän, että kun sun harteillas on samaan aikaan huoli omasta ja perheen jaksamisesta, ei energiaa riitä mihinkään ylimääräiseen. Jo se, että et voi nukkua riittävästi, heikentää sua yhä enemmän päivä päivältä. Melatoniinia ei ole tehty jatkuvasti käytettäväksi, kuten varmasti tiedät, sillä vaikka sen avulla voikin nukahtaa, ei uni ole yhtä laadukasta. Uneen ja unen saamiseen vaikuttaa kaikki mitä koet ja ajattelet päivittään. Siksi sä tarttet todellakin apua ja on hienoa että pystyit kirjoittamaan tilanteestas tänne! Oon jutellu sellasten kanssa, jotka ei menis mihinkään hoitoon vaikka maksettais. Mutta sulla sentään on halu löytää apua ja keinoja miten voit selättää ongelmasi.

Monilla niillä jotka on kokenut samaa mitä sä oot kokenu, on myös vaikeuksia nousta sängystä ja jaksaa. Tärkeää olis, että muistat, että tää kaikki ei tee susta yhtään huonompaa ihmistä ja tuhannet suomalaiset käy päivittäin läpi saman.

Jos siis koet, että et pysty kertomaan itsestäs kenelläkään, et edes terapeutilles jolla on ehkä parhaimmat mahdollisuudet auttaa sua, niin suosittelen tota tukinettiä. Sieltä voit saada vinkkejä jä neuvoja, mitä et oo koskaan tullu ajatelleeksikaan. Ja ennen kaikkea sieltä saat myös tukea ja turvaa, jota ei voi koskaan olla liikaa. Varsinkaan kun et halua purkaa pahaa oloas perheellesi tai kenellekään jonka tunnet, koska saatat kokea aiheuttavasi vain turhaa huolta. Tukinetin vapaaehtoiset tekee työtänsä täydestä sydämestään ja auttamisen ilosta ja heille voi puhua ilman, että tarvitsee pohtia, että jaksaako se kuunnella tai aiheutanko sille huolta.

Ja olenhan mäkin tässä. Kirjoittamassa tuntemattomalle henkilölle, yhdessä monien muiden kanssa. Koskaan ei tarvitse jäädä yksin huoliensa kanssa.

Tsemppiä!

Kun olin 17-vuotias poika, minusta tuntui monessa suhteessa samalta kuin sinusta sen perusteella, mitä kirjoitat. Nyt 35 vuotta myöhemmin oloni on taas niin huono, että eksyin tälle palstalle, mutta silti olen toiveikas .

Olen vahvempi kuin ennen: ymmärrän, että asiat voivat parantua tai ainakin ongelmat voivat jäädä pitkäksi aikaa taakse, kun elämässä tapahtuu muutoksia. Ja tuon sinun ikäsi jälkeen niitä tapahtui.

Vastauksena kysymykseesi: kotoa pois muuttoa kannattaa mielestäni kokeilla, jos pystyt pitämään keskusteluyhteyden perheeseesi ja ystäviisi.