Vieläkö mummin jalat saataisiin kuntoon?

Lihaskuntoa saa lisää minkä ikäinen tahansa. Eli aina kannattaa. Lihasmassan menetyksen ja iän myötä heikkenee myös koordinaatio ja hermoyhteydet lihaksen ja aivojen välillä vähenevät. Eli liikkumattomuus on todella haitallista.

Kannattaisiko käydä lääkärin kanssa juttelemassa, mikä on sopivaa terveyden kannalta? Vai riittäisikö asiantunteva kuntosaliohjaaja, fysioterapeutti ym.? Joku ehkä tietää?

Sitäkin mietin, mitä tarkoittaa "jalka ei tottele". Jos kävelemään pystyy, niin tottelee se ainakin jossain määrin. Täysin tottelematon jalka on mielestäni täysin halvaantunut.

Itse olen paljon nuorempi, mutta ollut hermopinne toisessa jalassa ja välillä iskiaskin vaivaa. Kompuroitua on tullut, mutta tietoinen treeni on parantanut paljon tilannetta. Oma äitini on myös kuntouttanut itsensä käveleväksi aivohalvauksen jälkeen. Ensin rollalla, sitten ilman rollaa ja jopa 10 - 15 km päivässä.

Joka tapauksessa mielestäni on järkevintä aloittaa kuntosalilla harjoittelu. Menetetty lihasmassa on helpointa rakentaa siellä uudelleen. Todennäköisesti sen jälkeen hermoyhteydetkin toimivat paremmin, ja on voimaa kävellä. Toki harjoittelua voi tehdä kotonakin, mutta sali varmasti motivoi paremmin. Olisikohan olemassa omia ryhmiä ikäihmisille tai muille tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville?

Vaivaan ei auta mikään muu, kuin itsensä pakottaminen liikkumaan.
Hammasta purren ja kivuistakin välittämättä on painettava päälle säännöllisesti.
Säännöllinen liikunta palkitsee, ja vanhakin ihminen voimistuu.
Muutaman kuukauden päästä liikkuminen on paljon helpompaa.

puu_tuu_2016 kirjoitti:

Lihaskuntoa saa lisää minkä ikäinen tahansa. Eli aina kannattaa. Lihasmassan menetyksen ja iän myötä heikkenee myös koordinaatio ja hermoyhteydet lihaksen ja aivojen välillä vähenevät. Eli liikkumattomuus on todella haitallista.

Kannattaisiko käydä lääkärin kanssa juttelemassa, mikä on sopivaa terveyden kannalta? Vai riittäisikö asiantunteva kuntosaliohjaaja, fysioterapeutti ym.? Joku ehkä tietää?

Sitäkin mietin, mitä tarkoittaa "jalka ei tottele". Jos kävelemään pystyy, niin tottelee se ainakin jossain määrin. Täysin tottelematon jalka on mielestäni täysin halvaantunut.

Itse olen paljon nuorempi, mutta ollut hermopinne toisessa jalassa ja välillä iskiaskin vaivaa. Kompuroitua on tullut, mutta tietoinen treeni on parantanut paljon tilannetta. Oma äitini on myös kuntouttanut itsensä käveleväksi aivohalvauksen jälkeen. Ensin rollalla, sitten ilman rollaa ja jopa 10 - 15 km päivässä.

Joka tapauksessa mielestäni on järkevintä aloittaa kuntosalilla harjoittelu. Menetetty lihasmassa on helpointa rakentaa siellä uudelleen. Todennäköisesti sen jälkeen hermoyhteydetkin toimivat paremmin, ja on voimaa kävellä. Toki harjoittelua voi tehdä kotonakin, mutta sali varmasti motivoi paremmin. Olisikohan olemassa omia ryhmiä ikäihmisille tai muille tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville?

Lue lisää

Moi. Vastaan tuohon viimeiseen lauseeseesi, kyllä on ryhmiä kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille.

Asettavatko lapset hurjia vaatimuksia vai koetko ne vaan hurjiksi? Olen 64 vuotias nainen, minulla on nivelrikkoa molemmissa polvissa ja lisäksi turvotustaipumusta jaloissa myös. Käyn semmoset 2-4 kertaa viikossa salilla vahvistamassa lihaksia. Salilla jossa käyn on kävijöiden ikärakenne sellaista 25- 85, eli hyvin sekalaista. Kunnon saleilta löytyy ammattimaisia ohjaajia, jotka laatii ohjelman juuri sellaiseksi joka tukee sinun kuntoutumistasi. Ja siellä on myös mukavaa ja kun tutustuu muihin kävijöihin, tulee heidän kanssaan vaihdettua kuulumisetkin.
En pysty kävelemään pitkiä matkoja, enkä myöskään seisoskelemaan pitkiä aikoja. Siis pitkä matka on semmonen 100 metriä ja seisomisen raja joku 10 minuuttia, sitten pitää päästä hetkeksi istumaan.