Argumentoinnista ilmastonmuutoskeskustelussa

Viime päivinä keskustelu on ollut varsin kiihkeää ja tuntuu siltä, että keskustelijat tavan mukaan ymmärtävät toisensa väärin. Olisikohan aika selventää argumentointia, jotta kaikki ymmärtäisivät asiat suunnilleen samalla tavalla.

Kun arkipäivän keskustelussa ihmiset tahtovat todistaa jotakin, todisteeksi riittää usein yksi tosiasia. "Se- ja se poliitikko ei osaa mitään, koska teki silloin virheen". Tämä on erittäin tyypillistä kaikissa mielipiteenilmauksissa. Myös joillakin akateemisilla aloilla tällainen peruste on joskus pätevä, nimittäin silloin kun jonkun asian todistamiseen vaaditaan vain yksi fakta. Oikeudenistunnon päätteeksi rikoksen toteamiseksi voi riittää yksi hyvin painava todiste, savuava ase. Tällainen todistaminen ei kuitenkaan ole tavallista tieteessä, päinvastoin.

Tunnettu esimerkki selventää asiaa: lause "kaikki korpit ovat mustia" voidaan todistaa vääräksi, jos löydetään yksikin korppi, joka ei ole musta. Mutta tieteessä asioita ei yleensä esitetä näin kategorisesti. Pikemminkin tieteessä viitataan tietyntyyppisiin säännönmukaisuuksiin, tyypillisiin käyttäytymisiin ja tilastollisiin todennäköisyyksiin. Kaikki korpit ovat mustia tarkoittaakin vain sitä, että korpit ovat hyvin yleisesti mustia, mutta tämä ei sulje pois albinismia tai muuta hyvin harvinaista poikkeamaa.

Ilmastokeskustelussa valitettavasti hyvin usein turvaudutaan yksittäisiin tosiasioihin eikä oteta huomioon tieteellisen argumentoinnin perusperiaatteita. Esimerkiksi: jos sanotaan, että kesä (3 kk.) 2016 oli Suomessa normaali lämpötiloiltaan, tässä viitataan keskimääräisiin lämpötiloihin eli keskiarvoihin. Miten tällainen väite kumotaan? Kumoaminen ei tapahdu niin, että löydetään yksi tai useampia sääasemia, jossa joko yksi kuukausi tai koko kesä oli normaalia kylmempi. Jos esimerkiksi 20% asemista oli normaalia kylmempää, tämä todistaa vain ja ainoastaan, että näillä asemilla oli normaalia kylmempää. Väitteen kumoaminen tapahtuu vain siten, että esitetään Suomen kesän 2016 keskilämpötilat ja osoitetaan, ettei laskettu keskiarvo pidä paikkaansa.

Kun mennään huomattavasti vaativammalle alueelle eli ilmastonmuutoksen kiistämiseen, silloin on selvää, että argumenttien täytyy olla erittäin painavia. Argumenttien täytyy myös perustua vain ja ainoastaan lämpötilamittauksiin maailman eri sääasemilla. Jos lämpötilamittaukset osoittavat, että tiettynä kuukautena tai jopa koko vuotena on lyöty entinen lämpötilaennätys, tätä ei voida kumota triviaalein perustein, kuten viittaamalla joihinkin päivittäisiin kylmyysennätyksiin yms.

Kuten tilastotiede opettaa, globaalit lämpötilat jakautuvat suurin piirtein normaalijakauman mukaan. Tämä merkitsee käytännössä, että suurin osa havaintoarvoista sijoittuu jakauman keskelle. Kun tutkitaan lämpötilojen muutoksia, suurin osa arvoista sijoittuu myös jakauman keskelle, jossa muutokset ovat vähäisiä. Jakauman ääripäihin sijoittuu arvoja, jotka taas poikkeavat huomattavasti keskimääräisistä arvoista.

On täysin mahdollista löytää sääasema, jossa vuosikeskilämpötila on laskenut samaan aikaan kuin globaali lämpötila on noussut. Tyypillinen tämän palstan virheargumentti on, että koska asemalla A keskilämpötila on laskenut, ilmaston lämpeneminen ei pidä paikkaansa. Tosiasiassa A:n tilanne tarkoittaa vain, että vuonna X aseman vuosikeskiarvo oli alle normaalin. Se on ainoa, mitä tämä asia tieteen kannalta kertoo. Jonakin toisena vuonna tilanne on kokonaan toinen asemalla A.

Keskustelussa ei useinkaan käsitetä, että jos asemia on vaikkapa 10 000, niistä peräti 100 saattaa olla tiettynä vuonna lämpötiloiltaan alle keskiarvojen. Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa globaalisti vain ja ainoastaan sitä, että asemien keskiarvot ovat tiettynä vuonna yli normaaliarvojen. Ja kun tämä toistuu säännöllisesti, muodostuu tieteellinen evidenssi ilmaston lämpenemisen puolesta. Tällöin ei ole kyse vain vuosittaisesta vaihtelusta, vaan jostakin syvemmästä asiasta, jota sitten selitetään tieteen menetelmin. Hyvin todennäköistä toki on, että pitkässä juoksussa kaikki sääasemat ovat ilmastoltaan lämmenneet, mutta tiede ei itse asiassa vaadi tällaista kehitystä. Voi olla, että jossakin maailmankolkasta globaali lämpeneminen tuottaa paikallista kylmenemistäkin. Silloin tämäkin asia pitää selittää tieteellisesti.

Mitä tulee tämän palstan kirjoittajiin, voi hyvin olla, että osa kirjoittajista pitää painavana argumenttina yksittäisen faktan esittämistä, johtuen ehkä omasta työstään tms. Väärinkäsityksiä ja hermostumisia tulee verrattain helposti, koska tällainen esittäminen voidaan tulkita tahalliseksi väärinkäsittämiseksi. Jospa ei kyse olekaan tahallisuudesta, vaan väärästä käsityksestä tieteellisen argumentoinnin luonteesta. Joskus voisi olla paikallaan, että keskustelussa keskusteltaisiin selkeästi säistä. Tällöin yksittäiset faktat ovat paikallaan. On totta, että kesä 2016 ei ollut hellekesä ja todistamiseksi toki riittää, että osoitetaan, että helteitä esiintyi vain tietty määrä