Muutaman vuoden moottoriveneiltyämme päätimme vaihtaa purjehdukseen. Venettä ei ole vielä ja haku on päällä. Muutamia seikkoja mietin. Kiitän kommenteista seuraaviin seikkoihin.
- Rullaiso vai perinteinen?
- syvä vai matala köli
- monessa vanhemmassa lämppäri on vähän niin ja näin. Jos se pitää vaihtaa niin, mitä suosittelet?
Moottoriveneilijästä purjehtijaksi
Kohtaseilori
43
308
Vastaukset
- Setäneuvooshittiä
Tervetuloa.
Jos olet normaalissa työkunnossa, ja narut pysyy kädessä, unohda rullaiso.
Jos haluat luovia, unohda lyhyt köli.
Lämppäreitä tulee ja menee. Dieselkäyttöinen on helppo, ei vaadi eri tankkia. - MitaanTietamaton
Perinteinen isopurje, jos et tiedosta tarvitsevasi rullaisoa.
Köli alle 2 metriä syvä, jos liikut Suomen rannikolla ellet tiedä tarvitsevasi syvempää.
Lämppäreissä suosittelen tutustumaan lukuisiin niistä käytyihin keskusteluihin.
Muun ohella on syytä miettiä ja vaikka kirjoittaa paperille ne syyt, joiden vuoksi haluaa purjehtia ja mitä purjehtimiselta odottaa. Purkkareita on erilaisia ja tuo voi helpottaa valinnassa. - opinion_
Rullaiso on mukava ja köli on hyvä olla 170-200 cm. Lämppärikeskusteluun en sekaannu
- ariel371
Rullaiso ei ole tarpeen alle 12 -metrisessä ainakaan, mutta jos ikää on kertymässä miehelle, se saattaa tarjota lisäpurjehdusvuosia vaivattomuutensa ansiosta.
Alle parimetrinen köli, mielellään ilman etureunasta eteenpäin ulottuvaa bulbia on hyvä. Saveenajosta pääsee sillä varmimmin irti, eivätkä meressä olevat verkot ym. jää siihen kiinni.
Webaston 3500 ja 5000 -mallit on kelpo lämppäreitä. Vanhassakin riittää pelkän höyrystimen uusiminen ja vaihdon voi tehdä itse. - masto.ja.köli
Jos haluat purjehtia ota perinteinen masto, jossa isossa on ylin läpilatta.
Jos haluat ajelehtia purjeet ylhäällä on maston sisään rullautuvassa isossa hyvät puolensa niin kauan kuin systeemi pelaa. Pienikin bugi jossain ja olet kusessa.
Purjehtijan köli on syvä, jos osaat myös navigoida. jos et osaa niin ota se matala, äläkä kuvittele pärjääväsi sen kanssa luovilla muille veneille.
Kuinka syvä köli sitten on riittävän syvä?
Mittaa todellinen suurin purjeala neliömetreinä,laske tuloksesta neliöjuuri ja jaa se neljällä. Tulos ilmoittaa riittävän syvän kölin syvyyden meren pinnasta metreinä.
Pienemmälle veneelle riittävän syvä köli on siis selvästi isommalle veneelle liian matala.
Suuremmasta syväydestä voi olla iloa kilpaveneissä, mutta ne erot ovat aika pieniä.
Toki syvä köli alentaa myös painopistettä, ja suurempi vakavuus on myös suorituskyvylle hyödyksi. Siinä ei kuitenkaan ole mitään laskukaavaa eikä rajaa, vaan aina vaihtamalla syvempään vakavuus paranee, mutta lujuus voi jossain vaiheessa loppua kesken sillä lähestymistavalla. Perinteinen isopurje. Rullaisosta ei mielestäni ole lähellekään samaa hyötyä kuin rullagenuasta. Lisäksi niiden kanssa häviää suorituskyvyssä.
Saaristossa matala köli on turvallisempi, kun ei törmää kiviin niin helposti ja konstruktio on kestävämpi, kun voiman momentit jää pienemmiksi. Jos painotat suorituskykyä ja tarkoitus on liikkua koko itämerellä, sitten syvempi on parempi.
Lämppäreiden paremmuudesta ei ole konsensusta. Kotimaiset Wallas ja Safire kuluttaa vähemmän virtaa, mikä on hyvä juttu purjeveneessä. Jos on tarkoitus veneillä paljon syksyllä ja keväällä, kannattaa varmaan ottaa sellainen lämppäri, joka ottaa polttoaineen veneen dieseltankista, kun se lämppäri on sitten kuitenkin koko ajan päällä.- Joakim1
Diesellämmittimien osalta en kyllä sanoisi, että kotimaiset kuluttavat vähemmän virtaa. Safire kuluttaa vähemmän virtaa pitää jo paikkansa, mutta sekin vain täydellä teholla tai pienitehoisella lämppärillä.
Esimerkiksi n. 4 kW lämmittimet vievät minimiteholla 6-15 W ja maksimiteholla 19-55 W. Miniteholla Eberi ja Safire ovat selvästi piheimmät (6 ja 7 W), Wallaksen ja Webaston viedessä reilusti enemmän (12 ja 15 W). Täydellä teholla järjestys on sama, mutta Safire on ylivoimainen (19 W) ja vain Eberin D4 on Wallasta pihimpi (40 ja 47 W). Eberin D4S (pienempi putkisto kuin D4) ja Webasto vievät 55 W. Tosin on huomattava, että noiden kahden teho on suurempi (4 kW lämmitysteho vs. 3,6/4 kW polttoaineteho) ja ne myös puhaltavat enemmän. Safiresta kyllä löytyy tehokkaampi puhallussäätö, mutta silloin kulutuskin nousee 30 W paikkeille.
2 kW teholuokassa lämmittimet vievät minimiteholla 4-14 W minimiteholla ja 10-34 W maksimiteholla. Safire on selvästi pihein (4 ja 10 W), Wallas myös pihi (7 ja 11 W), Eberi pihi vain pienellä teholla (8 ja 34 W), Webasto vie paljon (14 ja 29 W). Eberi on noista tehokkain (lämmitysteho 2,2 kW).
Huomattavaa tuossa on Eberin osalta, että D4 on selvästi pihimpi kuin D2. D4 tuottaa 2 kW 13 W teholla eli alle puolet D2:sta ja hyvin lähellä 2 kW Wallasta ja Safirea.
- Matkapurjehtija
Jos harrastat matkapurjehdusta, ottaisin rullaison itsellä sellainen ollut jo 10 vuotta ja olen ollut tyytyväinen.
Veneen syväys ei saisi ylittää kahta metriä, muuten satamavalikoima alkaa pienentyä.
Kilpapurjehduksessa kriteerit ovat sitten toisenlaiset. - Hyvinmenee_
Rullaiso on ihan ok cruisaajalle. Älä ota matalaa köliä, vaan syvempi versio, joka on vähän alle 2 m. Diesel lämppärille piste.
- yksi.lisää
Yksi ääni lisää tavalliselle isopurjeelle, jos ei yli 40-jalkaiseen veneeseen mennä. Itsellä kokoraja rullaisolle olisi vielä selvästi korkeammalla, mutta itse jo tiedänkin omat tapani purjehtia. Ongelmat rullaison kanssa ovat todennäköisempiä ja keinot niiden ratkomiseen kokemattomalla vähäisemmät. Toisaalta niihin ongelmia kohtaa se kokematon helpommin.
Kuten mutkin ovat todenneet, on 2 m jonkinlainen raja, jonka jälkeen rajoituksia alkaa tulla. Matala köli on ratkaisu vain siinä tapauksessa, että syvemmällä tulee kotisatamassa on vaikeuksia.
Lämppäri olkoon Wallas, Safire, Webasto tai eberi, kunhan toimii dieselillä. - FG361
27 - 40 feet.
Köli mielummin syvä kuin matala vaihtoehto, mutta ei yli 2 metriä.
Rullaiso on ihan peestä ei kannata, mutta rullagenoa on kätevä, kun ei tarvitse rättejä säilöä sisätiloissa.
Minkä kokoista venettä haet.
Jos ostat vanhan veneen, niin osta sellainen, joka on pidetty kunnossa. Jos investointeja uuteen koneeseen, lämppäriin jne. on tehty jatkuvasti, niin vene on kunnossa. Älä osta pommia. Älä kuuntele noita rullaison vihaajia. Se on ihan näppärä matkapurjehtijalle.
- kokemustasekäettä
samaa mieltä. Monesti kokemattomuus rullaisosta ja huhut näitä "vihaajia" tekevät. Itse olen nyt seilannut kuusi vuotta rullaisolla. Yhtään ongelmaa ei ole ollut. Myös vauhti on cruising veneilylleni riittänyt mainiosti. Monesti käy niin että satamaan tullessa perinteisellä isolla varustetut veneet kääntyvät vastatuuleen ja meikäläinen vaan vetää ison sisään ja ajaa suoraan satamaan. ELi jos se normaali iso on vauhdissa hieman nopeampi niin nostoissa ja laskuissa se otetaan kiinni. :)
- ariel371
Saako rullaison reivattua jos tuuli nousee myötäisellä reivaamista vaativalle tasolle? Minulle on kerrottu että se riippuu siitä että pyöriikö reivirulla molempiin suuntiin. Tällöin valitaan oikea pyörityssuunta jotta purjeura ei jumita sisäänkelattavaa purjetta sitä vasten, vaan purje kelautuu rullan yli sisään. Jos pyörityssuuntaa ei voi valita, puomi pitää ensin jiipata sille puolelle jossa purjeura kanittaa vähemmän.
- rotatediretion
Jos purje on täysin auki niin pyörityssuunnan voi periaatteessa valita, mutta en kyllä ole koskaan jiipannut tuon vuoksi. Periaatteessa on parempi että purjeessa on painetta sisäänkelattaessa. Kyllä se sinne sisälle menee, kun vaan puomi on vaakatasossa. Jos puomin pää on ylhäällä, purje voi pakkautua.
- ei.jossitella
rotatediretion kirjoitti:
Jos purje on täysin auki niin pyörityssuunnan voi periaatteessa valita, mutta en kyllä ole koskaan jiipannut tuon vuoksi. Periaatteessa on parempi että purjeessa on painetta sisäänkelattaessa. Kyllä se sinne sisälle menee, kun vaan puomi on vaakatasossa. Jos puomin pää on ylhäällä, purje voi pakkautua.
Tuossa on se suurin kokemattoman kompastuskivi, se "jos". Kun on paljon sellaisia asioita, jotka kolmantena kesänä ehkä jo menevät automaation kautta, on alkuvaiheessa jo puomin vaakatason määrittäminen ylimääräinen tehtävä niiden muiden ohella.
Veneen kääntäminen vastatuuleen ja purjeen laskeminen vie parikymmentä sekuntia. Siinä ajassa ei ehdi rullapurjeen kampea kääntämään purjeen rullaamiseksi. Vielä huonommin ehtii, jos tuuli on takaa ja purjeessa täysi veto yhdistettynä kitkoihin.
- seeeeeweee
- ei purje ole olennainen valinnassa jos et halua ehdottomasti jompaa kumpaa
- ehdottomasti max 185 cm syväys niin pääset mukavasti rantaan ja min 160 cm niin luovii matkapurjehtijalle vielä riittävän hyvin
- lämppärit ei noin huonoja kuin luulet - bava
140 cm. riittää kölin syvyydeksi ja rullaiso pitää ehdottomasti olla !. Lämppäriksi suosittelen Eberiä. Eikä sillä veneen vauhdilla nyt niin väliä ole, hiljaa mennään joka tapauksessa 😊
- nähty_koettu
Melkoisen kehnoa provoilua.
Hiljaa mennään, mutta on siinä eroa kruisailussakin, jos mennään vielä puolet sitäkin hiljempaa. Kisavauhtien vertailut ovat sitten asia erikseen, niihin ei tässä puututa. Ja kölin oikeaa syvyyttä ei kannata yrittää määritellä ilman tietoa, mihin veneeseen se tulee. Vaikkei bava tai ceeeweeee uskoisi, tarvitsee isompi vene syvemmän kölin. Yli 36-jalkaisessa alkaa alle 2m köli olemaan alimittainen. Ja vähintään sen kokoiseen saakka rullaiso on hukkaan heitetty kustannus. - Maximi
Nauratti
- Puhdascruisailija
Melkoista puuta-heinää varsinkin rullaisosta. Vastustajien argumentit perustuu täyteen kokemattomuuteen asiasta. Ja myöskin siihen, että kaveri oli kerran nähnyt, kun rulla iso jumittui kun purje oli vielä pussissa laiturilla ja veneen omistaja vasta suunnitteli sen asentamista.
Rulla iso on hyvä ja toimiva ratkaisu. Mielestäni ei voida asettaa mitään määritystä sille, minkä kokoiseen veneeseen se sopii. Toki hyöty 25 jalkaisessa on vähäinen, koska purjeiden käsittely on muutenkin helppoa. Niinkuin kaikessa purjehtimiseen liittyvässä, pitää venettä ja sen varusteita osata käyttää. Omassa veneessäni ei puomin asennolla sisään rullattaessa ole merkitystä. Tärkeää on kovassa tuulessa jarruttaa hieman vastaan, jotta purje ei liikaa lepata. Ulos rullattaessa purje tulee helpommon, jos puomi on oikeassa asennossa, asento riippuu purjeen leikkauksesta. Dirkkiin voi laittaa vaikka merkin, jos kokee asian vaikeaksi. Helppoa ja normaalia köysien kanssa pelaamista.
Kumma että rullagenoan puolustajat (tai hyväksyjät) vastustavat rullaisoa herkeämättä. Rullapurjeet eivät koskaan ole yhtä hyviä kuin perinteiset purjeet. Harvalla on rullalla vaikkapa 1 genoa (tai silloin on kun on haluttu kierrättää vanha purje). Rullagenoa on aina kokonsa, muotonsa ja panonsasuhteen kompromissi. Myös rullaiso on kompromissi. Paljonko sillä on vaikutusta, riippuu toki veneestä. Vanhanaikaiseen osatkilaan, jossa on korkea vapaa toppi, rullaiso sopii huonoiten. Nykyisiin cruisingveneiden osatakiloihin, toppi- tai kutteritakilaisista puhumattakaan rullaiso sopii hyvin.
Myöskään syvästä kölistä ei matkapurjehtijalle ole hyötyä. Väitänkin, että jos otetaan kaksi täysin samanlaista ja samoin varustettua nykyaikaista cruisingvenettä sillä erotuksella, että toisessa on syvä köli ja toisessa matala köli, ei eroa löydy kuin tarkassa testiolosuhteessa jos siinäkään. Purjeiden skuuttipisteet ovat molemmissa samat, joten eroa voisi syntyä sorrossa. Jos otetaan aallot mukaan peliin, jodutaan syvempiköliselläkin ajamaan alemmas tuuleen, jotta saadaan vauhtia pidettyä yllä.
Ja näissä änkyröinneissä puhutaan vain kryssistä, joka on yksi purjehduksen erikoistapauksista, aivan kuten täys myötäiseen ajaminen. Ehkä sillä erotuksella, että kryssiä pyritään yleensä välttämään, varsinkin jos joudutaan siksakkaamaan.
Sitten aina unohdetaan, että kovemmassa myötäisessä syvä köli on matalaa huonompi, koska veneen rullatessa pyrkii leikkaamaan enemmän. Puhumattakaan syvän kölin heikommasta rakenteesta.
Siksi mielestäni cruisingveneessä kannattaa keskittyä enemmänkin tasapainoisiin ominaisuuksiin. Todennäköistähän on, että joudutaan monenlaisiin keleihin.- Joakim1
Rullaisossa ja rullagenuassa on merkittäviä eroja. Genuan rullalaite ei sinänsä mitenkään haittaa purjehdusominiaisuukia, muuten kuin alumiinisen profiilin lisäpainon takia. Siinä voi edelleen käyttää myös rullaamattomaksi tarkoitettuja purjeita ja genuaveneissä rullagenua voi olla muodoltaan ja kooltaan käytännössä identtinen tavallisen genuan kanssa.
Rullaiso sen sijaan tuo useita haittoja. Maston paino lisääntyy merkittävästi, mikä huonontaa veneen vakavuutta ja siten myös turvallisuutta. Mastoa ei voi enää taivuttaa juurikaan, mikä tekee ison trimmaamisen kovaan tuuleen mahdottomaksi tai vaihtoehtoisesti iso on leikattava sellaiseksi, että se on aivan liian litteä kevyeen tuuleen. Ahvenselkää ei saa lähellekään tavallista isopurjetta vastaavaksi edes pystylatoilla, jotka ovat varsin epäkäytännöllisiä purjetta paikalleen laitettaessa.
Tuosta maston taivuttamiskiellosta seuraa myös se, ettei osatakiloissa (myös nykyisissä 9/10-19/20) voi vetää riittävästi hekkiä saadakseen etustaagin kireälle. Ellei sitten mastoprofiili ole merkittävästi jäykempi eli entistä painavampi ja huonompi vakavuudelle.
Esimerkkinä Sun Odyssey 349. http://www.dicksimonyachts.com/Brochures/Jeanneau/349-Sun-Odyssey/Jeanneau SO349 - Owners Manual.pdf
Tavallinen isopurje 30,6, performance 33,6, rullaiso 23,6 m2. Tuolla kyllä väittävät, ettei AVS juuri muutu rullisosta, mutta suhtautuisin väitteeseen skeptisesti. Jotta väite pitäisi paikkansa, rullamasto ei saisi olla montaa kiloa painavampi.
Se onko kaikki tämä sitten oleellinen haitta vai ei riippuu siitä mitä purjehdukselta haluaa. Tuo vakavuuden ja turvallisuuden huonontuminen ainakin kaikkien Itämeren ulkopuolelle lähtevien on syytä arvioida. Vaikutuksen suuruus on tietysti kovin venekohtaista.
SItten köleistä. Nyt olisi tietysti hyvä määritellä mikä on "syvä" ja mikä "matala" köli. Tuossa 349:n tapauksessa tarjolla on 1,48 m (1860 kg) ja 1,98 m (1580 kg). Painoerosta huolimatta syvällä kölillä veneen vakavuus on hieman parempi.
Kölin (ja peräsimen) syvyys vaikuttaa oleelliseti sen tehokkuuteen eli sivuttaisvoiman ja vastuksen suhteeseen. Jos ajetaan samaan suuntaan samaa vauhtia, on purjeista tuleva sivuttaisvoima ja voima eteen päin samoja kölistä riippumatta. Syvempi köli aiheuttaa merkittävästi pienemmän vastuksen, joten vene kulkee kovempaa ko. suuntaan.
Kyse ei siis ole varsinaisesti sorron suuruudesta vaan tehokkuudesta. Syvä ja matala köli voidaan mitoittaa samalle sorrolle lisäämällä matalampaan pinta-alaa. Lähes poikeuksetta matalat kölit ovatkin pinta-alaltaan merkittävästi suurempia.
Kyllä noilla kahdella kölillä on eroa kuin yöllä ja päivällä, jos on kiinnostunut vauhdista luovilla ja lähellä sitä olevilla suunnilla. Vaikutuksen suuruus riippuu tietysti siitä miten matala tai syvä köli on. Tuollaiselle 10 m veneelle 1,5 m on ehdottomasti liian vähän, varsinkin bulbikölinä (bulbista on vain haittaa vastuksen ja sivuttaisvoiman kannalta). Ero 1,5 m -> 1,75 m on jo hyvin merkittävä. 1,75 m -> 2,0 m on selvästi pienempi hyppäys, mutta edelleen havaittava. Joakim1 kirjoitti:
Rullaisossa ja rullagenuassa on merkittäviä eroja. Genuan rullalaite ei sinänsä mitenkään haittaa purjehdusominiaisuukia, muuten kuin alumiinisen profiilin lisäpainon takia. Siinä voi edelleen käyttää myös rullaamattomaksi tarkoitettuja purjeita ja genuaveneissä rullagenua voi olla muodoltaan ja kooltaan käytännössä identtinen tavallisen genuan kanssa.
Rullaiso sen sijaan tuo useita haittoja. Maston paino lisääntyy merkittävästi, mikä huonontaa veneen vakavuutta ja siten myös turvallisuutta. Mastoa ei voi enää taivuttaa juurikaan, mikä tekee ison trimmaamisen kovaan tuuleen mahdottomaksi tai vaihtoehtoisesti iso on leikattava sellaiseksi, että se on aivan liian litteä kevyeen tuuleen. Ahvenselkää ei saa lähellekään tavallista isopurjetta vastaavaksi edes pystylatoilla, jotka ovat varsin epäkäytännöllisiä purjetta paikalleen laitettaessa.
Tuosta maston taivuttamiskiellosta seuraa myös se, ettei osatakiloissa (myös nykyisissä 9/10-19/20) voi vetää riittävästi hekkiä saadakseen etustaagin kireälle. Ellei sitten mastoprofiili ole merkittävästi jäykempi eli entistä painavampi ja huonompi vakavuudelle.
Esimerkkinä Sun Odyssey 349. http://www.dicksimonyachts.com/Brochures/Jeanneau/349-Sun-Odyssey/Jeanneau SO349 - Owners Manual.pdf
Tavallinen isopurje 30,6, performance 33,6, rullaiso 23,6 m2. Tuolla kyllä väittävät, ettei AVS juuri muutu rullisosta, mutta suhtautuisin väitteeseen skeptisesti. Jotta väite pitäisi paikkansa, rullamasto ei saisi olla montaa kiloa painavampi.
Se onko kaikki tämä sitten oleellinen haitta vai ei riippuu siitä mitä purjehdukselta haluaa. Tuo vakavuuden ja turvallisuuden huonontuminen ainakin kaikkien Itämeren ulkopuolelle lähtevien on syytä arvioida. Vaikutuksen suuruus on tietysti kovin venekohtaista.
SItten köleistä. Nyt olisi tietysti hyvä määritellä mikä on "syvä" ja mikä "matala" köli. Tuossa 349:n tapauksessa tarjolla on 1,48 m (1860 kg) ja 1,98 m (1580 kg). Painoerosta huolimatta syvällä kölillä veneen vakavuus on hieman parempi.
Kölin (ja peräsimen) syvyys vaikuttaa oleelliseti sen tehokkuuteen eli sivuttaisvoiman ja vastuksen suhteeseen. Jos ajetaan samaan suuntaan samaa vauhtia, on purjeista tuleva sivuttaisvoima ja voima eteen päin samoja kölistä riippumatta. Syvempi köli aiheuttaa merkittävästi pienemmän vastuksen, joten vene kulkee kovempaa ko. suuntaan.
Kyse ei siis ole varsinaisesti sorron suuruudesta vaan tehokkuudesta. Syvä ja matala köli voidaan mitoittaa samalle sorrolle lisäämällä matalampaan pinta-alaa. Lähes poikeuksetta matalat kölit ovatkin pinta-alaltaan merkittävästi suurempia.
Kyllä noilla kahdella kölillä on eroa kuin yöllä ja päivällä, jos on kiinnostunut vauhdista luovilla ja lähellä sitä olevilla suunnilla. Vaikutuksen suuruus riippuu tietysti siitä miten matala tai syvä köli on. Tuollaiselle 10 m veneelle 1,5 m on ehdottomasti liian vähän, varsinkin bulbikölinä (bulbista on vain haittaa vastuksen ja sivuttaisvoiman kannalta). Ero 1,5 m -> 1,75 m on jo hyvin merkittävä. 1,75 m -> 2,0 m on selvästi pienempi hyppäys, mutta edelleen havaittava.Miten suuria solmuina nuo merkittävät erot ovat luovilla, 1,5 -> 2m köli?
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Miten suuria solmuina nuo merkittävät erot ovat luovilla, 1,5 -> 2m köli?
Valmistajan sivulta löytyy polaarit, jotka näyttävät aika uskottaviltakin, toisin kuin usein. Ehkä tuossa kryssi VMG:ssä on noiden mukaan n. 10% eroa. Ero tulee yleensä nousukulman ja vauhdin yhdistelmänä eli nopeudessa ei ole 10% eroa, mutta joutuu samalla ajamaan alemmaksi. http://www.jeanneau.com/en/boats/2-sun-odyssey/37-sun-odyssey-349
Jos tuon haluaa kompensoida veneen koolla, pitää hankkia n. 20% suurempi vene. Jollekin se on hyvin suuri ero, toiselle mitätön. - normipurjehdusta
Kryssi ei ole kovinkaan erikoistapaus. Sektori, jossa kryssitään, on sentään 90 astetta, eli neljännes. Hyvä nousukulma on yhtä paljon mukavuus- kuin nopeuskysymyskin. Ei kovinkaan moni nauti vendojen tekemisestä ja niitä tulee vähemmän, jos voi vapaammin valita suuntansa. Koska kryssillä edetään hitaammin kuin muihin suuntiin, käytetään purjehditusta ajasta vielä neljännestä suurempi osa kryssien.
- Ex-Santtu31
Vaikka sama vene voi olla rullaisolla hitaampi kuin perinteisellä vertailupari voi mennä toisinkin: Rajatulla perhemiehistöllä max 35 jalkainen perinteisellä isolla tai vaihtoehtoisesti 40-jalkainen rullaisolla. Monessa kelissä ja tuo 40-jalkainen voi olla 35:ttä nopeampi, mukavuudesta ja lebensraumista puhumattakaan.
normipurjehdusta kirjoitti:
Kryssi ei ole kovinkaan erikoistapaus. Sektori, jossa kryssitään, on sentään 90 astetta, eli neljännes. Hyvä nousukulma on yhtä paljon mukavuus- kuin nopeuskysymyskin. Ei kovinkaan moni nauti vendojen tekemisestä ja niitä tulee vähemmän, jos voi vapaammin valita suuntansa. Koska kryssillä edetään hitaammin kuin muihin suuntiin, käytetään purjehditusta ajasta vielä neljännestä suurempi osa kryssien.
Hmm. Jos voisi jollain tapaa tehdä tutkimuksen, jossa kirjattaisiin suomalaisten (tai sen puoleen varmaan minkämaalaisten tahansa) purjeveneiden kesässä kulkema matka jaoteltuna
-koneajoon
-avotuulissa purjeilla ajettuun ja
-luovien purjeilla ajettuun,
niin uskallan väittää, että kryssi paljastuisi melko lailla erikoistapaukseksi. Osuus olisi varmasti vähemmän kuin sinun laskutavastasi johtuva 25%. 10% saattaisi jo olla lähellä totuutta.- Sfäärinkuriiri
Päiväpurjehduksillani lähden tyypillisesti nimenomaan vastahankaan tai sivutuuleen, tarkoituksena palailla illan suussa lähtöpaikkaan avotuulilla. Ei se mitään kapeikossa kryssimistä ole, mutta pitkää sivuvastaista siivua kuitenkin. Siis luovia.
Tuuli kuitenkin yleensä laantuu iltaa kohti ja pallokkaalla aloitellun siivun todennäköinen loppuhuipentuma on ajaa koneella loput, nimenomaan ne kevyimmät myötäiset. Vastaiseen tulee koneella ajettua lähinnä sataman edustalla oleva kapeikko.
Omalta kohdaltani arvioisin, että sivutuulesta tiukkaan vastaiseen menen puolet veneilystäni, sivumyötäiseen neljänneksen, plattista 10 prosenttia ja koneella loput.
Omimmillaan hyvä purjevene on nimenomaan luovilla. - normipurjehdusta
10-14 kirjoitti:
Hmm. Jos voisi jollain tapaa tehdä tutkimuksen, jossa kirjattaisiin suomalaisten (tai sen puoleen varmaan minkämaalaisten tahansa) purjeveneiden kesässä kulkema matka jaoteltuna
-koneajoon
-avotuulissa purjeilla ajettuun ja
-luovien purjeilla ajettuun,
niin uskallan väittää, että kryssi paljastuisi melko lailla erikoistapaukseksi. Osuus olisi varmasti vähemmän kuin sinun laskutavastasi johtuva 25%. 10% saattaisi jo olla lähellä totuutta.Useimmiten matka Helsingistä länteen on kryssiä. Vaikka ajelisi Inkoo-Tammisaari välin koneella väyliä pitkin tulee kryssiä yli puolet matkasta. Viikonloppuisin normitapaus on slööri yhteen suuntaan ja kryssi toiseen, jälleen puolet matkasta. Ainakin omassa seurassa samantapainen jakauma on enemmistöllä. Tietenkin yhdet ajavat koneella kaikki kryssiosuudet ja vähän muutkin, vastaavasti toiset purjehtivat kaiken.
- 3736
Joakim1 kirjoitti:
Valmistajan sivulta löytyy polaarit, jotka näyttävät aika uskottaviltakin, toisin kuin usein. Ehkä tuossa kryssi VMG:ssä on noiden mukaan n. 10% eroa. Ero tulee yleensä nousukulman ja vauhdin yhdistelmänä eli nopeudessa ei ole 10% eroa, mutta joutuu samalla ajamaan alemmaksi. http://www.jeanneau.com/en/boats/2-sun-odyssey/37-sun-odyssey-349
Jos tuon haluaa kompensoida veneen koolla, pitää hankkia n. 20% suurempi vene. Jollekin se on hyvin suuri ero, toiselle mitätön.Sortohan se on joka pienellä kölillä kasvaa, ei niinkään nopeus.
Kryssillä eroa on kun yö ja päivä, mutta kyllä luovilllakin huomaa. - ryssijä
mikäs ero kryssillä ja luovilla on, luulin että tarkoittavat samaa asiaa ??
- Synonyymejä
Kai ne jotakuinkin elleivät täysinkin samaa tarkoittavat - kryssiminen tuo kuitenkin ilmaisun sävyyn vivahduksen nimenomaan lyhyin välein tehdyistä vendoista.
Luovi voidaan yhdistää luontevasti myös pitempiä vastaisia siivuja kuvaaviin ilmaisuihin, esim. pitkä luovi, mihin en ole sanaa kryssi tottunut käyttämään. Luovi käy ilmaisemaan siis myös yhtä vendojen välistä osuutta.
- Zen-K
Rullapurje voi ehkä olla kätevä, mutta siinä on aina se jos... jos menee rikki. Itse valitsisin ehdottomasti puomille rullautuvan, en mastomallia, jos rullaison laittaisin.
Omassa käytössäni kuitenkin aivan riittävän hyvin toimii lazy-jack ja stackpack-systeemi. Purjeen laskemiseksi riittää kun pyöräyttää veneen muutamaksi sekunniksi vastatuuleen niin alas tulee nätisti ja pysyy siellä, kunnes satamassa sen voi taitella ja siistiä. Pikareivit on, joten reivata voi istumalaatikosta käsin, ja jotenkin luotan siihen enemmän kuin rullareiviin. - oldskönäri
Vain purjeveneilijät kykenevät näin ääliömäiseen väittelyyn !!!! Herätys nyt jo 😁
- Kohtaseilori
Täytyykin vielä miettiä tuota purkkaria, kun näitä viestejä lukee.
- tulehyvämiesjärkiisi
Hanki merikelpoine trawler tyyppinen moottori vene, halpaa ja mukavaa matkantekoa toista, kun kälyisellä purrella, jossa viima ja tuisku syö miestä ja vaimo ja perhe on apeana.
Olen vanha purjehtija ja olisin lopettanut veneilyn jollen olisi löytänyt tätä vaihtoehtoa. Toiset tietysti tykkää purjehtia ja jankuttaa sitä väsynyttä laituripuhe paskaa suurista sankarillisista purjehduksista. - tulehyvämiesjärkiisi
tulehyvämiesjärkiisi kirjoitti:
Hanki merikelpoine trawler tyyppinen moottori vene, halpaa ja mukavaa matkantekoa toista, kun kälyisellä purrella, jossa viima ja tuisku syö miestä ja vaimo ja perhe on apeana.
Olen vanha purjehtija ja olisin lopettanut veneilyn jollen olisi löytänyt tätä vaihtoehtoa. Toiset tietysti tykkää purjehtia ja jankuttaa sitä väsynyttä laituripuhe paskaa suurista sankarillisista purjehduksista.http://www.boatus.com/magazine/archives/trawlerroundup.asp
Jotain tällaista - outovalinta
tulehyvämiesjärkiisi kirjoitti:
http://www.boatus.com/magazine/archives/trawlerroundup.asp
Jotain tällaistaHalusit jostain syystä ikävystyttää itsesi kuoliaaksi? Jos olet kyllästynyt elämään, olisit voinut keksiä jonkun miellyttävämmän tavan kuolla.
- Puoliplaanari
tulehyvämiesjärkiisi kirjoitti:
Hanki merikelpoine trawler tyyppinen moottori vene, halpaa ja mukavaa matkantekoa toista, kun kälyisellä purrella, jossa viima ja tuisku syö miestä ja vaimo ja perhe on apeana.
Olen vanha purjehtija ja olisin lopettanut veneilyn jollen olisi löytänyt tätä vaihtoehtoa. Toiset tietysti tykkää purjehtia ja jankuttaa sitä väsynyttä laituripuhe paskaa suurista sankarillisista purjehduksista.Vannoutuneena puoliliukuvana huomattavan pienellä veneellä ajavana moottoriveneilijänä minua askarruttaa isojen uppis-trawlereiden mukavuus sivuaallokossa. Itse nostan aina nopeuden puoliplaaniin jos aallokko on vähänkään sivusta ja vältän liki kaiken rullauksen. Isommassa veneessä se syö ihan järkyttävät määrät polttoainetta. Miten "trawlerissa", pitääkö olla vakaajat tai tukipurje?
tulehyvämiesjärkiisi kirjoitti:
Hanki merikelpoine trawler tyyppinen moottori vene, halpaa ja mukavaa matkantekoa toista, kun kälyisellä purrella, jossa viima ja tuisku syö miestä ja vaimo ja perhe on apeana.
Olen vanha purjehtija ja olisin lopettanut veneilyn jollen olisi löytänyt tätä vaihtoehtoa. Toiset tietysti tykkää purjehtia ja jankuttaa sitä väsynyttä laituripuhe paskaa suurista sankarillisista purjehduksista.Sinähän tuota troolariasi jankutat joka keskusteluun, jossa puhutaan purjehduksesta. Se, mikä sopii sinulle, ei sovi kaikille. Itse en näe troolarissa mitään etua purjeveneeseen. Nopeassa moottoriveneessä etuja on, se taas ei muuten miellytä.
- Sivustatuulee
Moottoriveneillä on ikävä ajella sivuallokossa ...purkkarilla ei!
- Läpsyttää
Viime kesänä tuli samana päivänä kaksi rullaisolla varustettua venettä vastaan sivuvastaista. Ekan veneen lähestyessä ihmettelin äänekästä läpsytystä, se tuli rullaison takaliikistä, jonkun ajan päästä sama läpsytys, silloin jo tiesin mistä ääni tulee. Näytti molemmissa veneissä takaliikki olevan aivan suora ilman minkäänlaista ahvenselkää, siitäkö läpsytys johtuu? Ärsyttäis kyllä kuunnella niin kovaa ääntä useampia tunteja, ehkä siksi rullaiso-purkkareiden näkee harvoin luovivan?
- Snörppilöysällä
Juu, jos snörppi on löysällä, niin voi noin käydä. On kuitenkin perusosaamista kiristää snörppi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän412184Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p501714Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,351537- 421508
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21456Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71450Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis31417Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21351Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä41275Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta71243