Amis ei ehkä tulevaisuudes riitä sähköpätevyyteen

"mutta valitettavasti nykyisen tutkinnon voi läpäistä pelkästään veikkaamalla tarpeeksi suuren osan monivalintakysymyksistä oikein" Lisäisin vielä tuohon, että mm. viinapullola on "läpäisty" kyseinen tutkinto Länsi-Uudellamaalla sijaitsevassa oppilaitoksessa

Niinpä tässä asiassa on tosiaan kaksi puolta ja paljon pahempi on se että nuo koulutusta saaneet ovat käytännössä täysin pihalla hommista.

inssit tekee vähän eri hommia kuin perus sähkärit. Kannattaisi vähän perehtyä näihin. Ei kai amislaisiltakaan voi vaatia inssin osaamista kun työtehtävät on täysin erilaiset.

Se on tosiaan huomattu ettei inssit ymmärrä mitään siitä mitä suunnittelevat.

"Syntyy vahinkoa, jos kyky laskea ja erityisesti ymmärtää on puutteellinen. Esimerkiksi olisi kiva, jos S1 ymmärtäisi kulmastabiilisuuden."
Itseasiassa ei S1 luvat omaava ole välttämättä edes ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan, on vain hieno sana... kuten trikonometria...
Koulutustaso ei välttämättä kerro asioiden ymmärtämisestä mitään, ainoastaan hyvästä ulkolukumuistista.

taitaatietää kirjoitti:

"Syntyy vahinkoa, jos kyky laskea ja erityisesti ymmärtää on puutteellinen. Esimerkiksi olisi kiva, jos S1 ymmärtäisi kulmastabiilisuuden."
Itseasiassa ei S1 luvat omaava ole välttämättä edes ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan, on vain hieno sana... kuten trikonometria...
Koulutustaso ei välttämättä kerro asioiden ymmärtämisestä mitään, ainoastaan hyvästä ulkolukumuistista.

Lue lisää

Ainakin joku päätösketjussa on sisäistänyt kulmastabiilisuuden hyvin, koska ainakin toistaiseksi koko verkon "pimenemistä" ei ole SUOMESSA tapahtunut. Muualla kylläkin.

S1 lupia ei pidä myöntää niille, jotka eivät ymmärrä asiaa. Siitä olen Setin edustajien kanssa samaa mieltä, ettei ammattikoulupohjalta ole edellytyksiä yli 1 kV AC töiden valvontaan. Syy on siinä, että korkeajännitepuolella ei voi enää olla laskematta irreaalikomponentteja tai olla ymmärtämättä trigonometriaa.

Sen sijaan S2 voi yleensä pysyä "pätötehon puolella". Alkeellinen ymmärrys loistehon kompensoinnista riittää S2 töihin. S2 ei tarvitse välttämättä Laplace -muunnoksia, yms. S2:lle riittää, että osaa laskea oikosulkuvirran, jännitteen aleneman ja valita oikeat johdot taulukkojen perusteella. Muu osaaminen on sitten vähemmän matematiikkaa ja abstraktista ajattelua vaativaa.

Ero matematiikassa ja abstraktissa ajattelussa on se ero ammattikoulun ja insinööritieteiden välillä. Ammattikoululainenkin voi oppia tarvittavat matemaattiset taidot, mutta se ei tapahdu ammattikoulussa.

Minun mielestäni raja on S1:n ja taas toisaalta S2 ja S3 välillä. S2 menee vielä amiksen matematiikalla, kun taas S1 ei onnistu.

NickNailer kirjoitti:

Ainakin joku päätösketjussa on sisäistänyt kulmastabiilisuuden hyvin, koska ainakin toistaiseksi koko verkon "pimenemistä" ei ole SUOMESSA tapahtunut. Muualla kylläkin.

S1 lupia ei pidä myöntää niille, jotka eivät ymmärrä asiaa. Siitä olen Setin edustajien kanssa samaa mieltä, ettei ammattikoulupohjalta ole edellytyksiä yli 1 kV AC töiden valvontaan. Syy on siinä, että korkeajännitepuolella ei voi enää olla laskematta irreaalikomponentteja tai olla ymmärtämättä trigonometriaa.

Sen sijaan S2 voi yleensä pysyä "pätötehon puolella". Alkeellinen ymmärrys loistehon kompensoinnista riittää S2 töihin. S2 ei tarvitse välttämättä Laplace -muunnoksia, yms. S2:lle riittää, että osaa laskea oikosulkuvirran, jännitteen aleneman ja valita oikeat johdot taulukkojen perusteella. Muu osaaminen on sitten vähemmän matematiikkaa ja abstraktista ajattelua vaativaa.

Ero matematiikassa ja abstraktissa ajattelussa on se ero ammattikoulun ja insinööritieteiden välillä. Ammattikoululainenkin voi oppia tarvittavat matemaattiset taidot, mutta se ei tapahdu ammattikoulussa.

Minun mielestäni raja on S1:n ja taas toisaalta S2 ja S3 välillä. S2 menee vielä amiksen matematiikalla, kun taas S1 ei onnistu.

Lue lisää

Tavallisilla sähköurakoitsijoilla ei ole minkäänlaista kiinnostusta yli 1 kV töihin, kun normaaliakin työsarkaa riittää vaikka kuinka paljon.

Minkälainen komponentti on irreaalikomponentti? Enpä ole aikaisemmin moiseen törmännyt, vaikka olen polillakin useamman vuoden notkunut ja sähkövoimatekniikkaakin opiskellut.

NickNailer kirjoitti:

Ainakin joku päätösketjussa on sisäistänyt kulmastabiilisuuden hyvin, koska ainakin toistaiseksi koko verkon "pimenemistä" ei ole SUOMESSA tapahtunut. Muualla kylläkin.

S1 lupia ei pidä myöntää niille, jotka eivät ymmärrä asiaa. Siitä olen Setin edustajien kanssa samaa mieltä, ettei ammattikoulupohjalta ole edellytyksiä yli 1 kV AC töiden valvontaan. Syy on siinä, että korkeajännitepuolella ei voi enää olla laskematta irreaalikomponentteja tai olla ymmärtämättä trigonometriaa.

Sen sijaan S2 voi yleensä pysyä "pätötehon puolella". Alkeellinen ymmärrys loistehon kompensoinnista riittää S2 töihin. S2 ei tarvitse välttämättä Laplace -muunnoksia, yms. S2:lle riittää, että osaa laskea oikosulkuvirran, jännitteen aleneman ja valita oikeat johdot taulukkojen perusteella. Muu osaaminen on sitten vähemmän matematiikkaa ja abstraktista ajattelua vaativaa.

Ero matematiikassa ja abstraktissa ajattelussa on se ero ammattikoulun ja insinööritieteiden välillä. Ammattikoululainenkin voi oppia tarvittavat matemaattiset taidot, mutta se ei tapahdu ammattikoulussa.

Minun mielestäni raja on S1:n ja taas toisaalta S2 ja S3 välillä. S2 menee vielä amiksen matematiikalla, kun taas S1 ei onnistu.

Lue lisää

Eipä noissa tavanomaisissa S1-töissäkään mitään erikoisempaa matematiikkaa tarvita. Matemaatikoiden laatimia valmiita taulukoita ja laskentaohjelmia käytetään. Ja ST1-kokeissakin laskutehtävät ovat samaa tasoa ST2:n kanssa.
Sinänsä olen sitä mieltä, että amis-taso riittää noihin molempiin tutkintoihin ja työnjohtotehtäviin ns. hyvien motivoituneiden oppilaiden osalta, kunhan on lisäksi riittävän laaja työkokemus. Pöllömmät piuhanvetäjät eivät läpäise ST-tutkintoja.
SETI:n ja TUKES:n tehtävänä on huolehtia ST-tutkintojen tasosta. Mielestäni ST-tutkinnon läpäisy pitäisi olla mahdollista vasta laskutehtävien hallinnan jälkeen, eikä pelkästään arvaamalla sopivasti oikein.
Itse olen ollut järjestämässä ja arvioimassa ST-kokeita ja huolestuttavaa niissä on juuri se, että tutkinnon voi läpäistä vaikka ei osaa tehdä lainkaan kuormituslaskelmia.

NickNailer kirjoitti:

Ainakin joku päätösketjussa on sisäistänyt kulmastabiilisuuden hyvin, koska ainakin toistaiseksi koko verkon "pimenemistä" ei ole SUOMESSA tapahtunut. Muualla kylläkin.

S1 lupia ei pidä myöntää niille, jotka eivät ymmärrä asiaa. Siitä olen Setin edustajien kanssa samaa mieltä, ettei ammattikoulupohjalta ole edellytyksiä yli 1 kV AC töiden valvontaan. Syy on siinä, että korkeajännitepuolella ei voi enää olla laskematta irreaalikomponentteja tai olla ymmärtämättä trigonometriaa.

Sen sijaan S2 voi yleensä pysyä "pätötehon puolella". Alkeellinen ymmärrys loistehon kompensoinnista riittää S2 töihin. S2 ei tarvitse välttämättä Laplace -muunnoksia, yms. S2:lle riittää, että osaa laskea oikosulkuvirran, jännitteen aleneman ja valita oikeat johdot taulukkojen perusteella. Muu osaaminen on sitten vähemmän matematiikkaa ja abstraktista ajattelua vaativaa.

Ero matematiikassa ja abstraktissa ajattelussa on se ero ammattikoulun ja insinööritieteiden välillä. Ammattikoululainenkin voi oppia tarvittavat matemaattiset taidot, mutta se ei tapahdu ammattikoulussa.

Minun mielestäni raja on S1:n ja taas toisaalta S2 ja S3 välillä. S2 menee vielä amiksen matematiikalla, kun taas S1 ei onnistu.

Lue lisää

No henkilökohtaisesti olen sitämieltä, ettei tuo "koulutustaso" saisi olla mikään automaattinen hyväksymisperuste minkään asian "päällikkyyteen" tai "tekemislupaan".

Muuten, myös sinä sorrut yksisilmäiseen ajattelutapaan, joka tuntuu olevan vallalla näiden "korkeakoulutettujen" keskuudessa, tuijottamalla pelkästään matemaattisiin taitoihin...

taitaatietää kirjoitti:

No henkilökohtaisesti olen sitämieltä, ettei tuo "koulutustaso" saisi olla mikään automaattinen hyväksymisperuste minkään asian "päällikkyyteen" tai "tekemislupaan".

Muuten, myös sinä sorrut yksisilmäiseen ajattelutapaan, joka tuntuu olevan vallalla näiden "korkeakoulutettujen" keskuudessa, tuijottamalla pelkästään matemaattisiin taitoihin...

Lue lisää

Jaa, mutta kun olen koko ammatillisen koulutusketjun suorittanut pois lukien AMK, jonka taas asentajasta aloittanut isäni teki ennen yliopisto-opintojaan. En siis ole ainoastaan korkeakoulutettu, vaan myös ihan oikea asentaja. Ja vieläpä ainakin toisessa polvessa.

Ranskassa matemaattisia taitoja pidetään älykkyysmittarina. Sikäläisen käsityksen mukaan riittävän älykäs kykenee mihin ammattitehtävään tahansa. Esimerkiksi virkamiehet pistetään huippukoulussa (L´ENA sekä myös Poli) rankingjärjestykseen, jonka mukaan henkilö itse valitsee työpaikkansa, tosin listalta, ei ihan oman päänsä mukaan.

Älykkyyttä ei pidä väheksyä. Suomessa olen joutunut pelastamaan työhönsä liian yksinkertaisen putkimiehen hengenvaarasta. Putkimiehelle ei tullut mieleen se, ettei jakorasian läpi vedetä kupariputkia. Hyvin sätki katossa, onneksi oli kiinni vain yhdellä kädellä.

Koska sähköä ei voi nähdä, on asia ymmärrettävä abstraktilla tasolla. Sen vuoksi asian oivaltaminen laskemalla on minun mielestäni ns. "hyvä asia". Joku voi oppia laskemaan ilman koulua, mutta suurin osa ei niin tee. Sen vuoksi koulutus on myös ns. "hyvä asia".

Digitalisaatio lisää abstraktiotasoa. Esimerkiksi kehittyneempiä lämmityslaitteita asentaessa on tullut mieleen se, miten kukaan perinteinen putkiasentaja voi selvitä laitteiden melko monimutkaisista asennuksista ja ohjelmoinneista. Putken taivutus ei riitä, vaan sen lisäksi tulee hallita sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka. Tästä aiheeesta on se ikävä kuolemaan johtanut sähkötapaturma, joka ei minun mielestäni ollut mitenkään yllättävä.

Toistaiseksi S2 tasolle riittää minun mielestäni ammattikoulu. Pidemmällä aikavälillä vaatimustaso tulee nousemaan abstraktiotason kasvaessa. Nyt luvat saanut voi olla työelämässä vielä 2060, joten on kokrkea aika miettiä sitä, mihin suuntaan olemme menossa.

NickNailer kirjoitti:

Jaa, mutta kun olen koko ammatillisen koulutusketjun suorittanut pois lukien AMK, jonka taas asentajasta aloittanut isäni teki ennen yliopisto-opintojaan. En siis ole ainoastaan korkeakoulutettu, vaan myös ihan oikea asentaja. Ja vieläpä ainakin toisessa polvessa.

Ranskassa matemaattisia taitoja pidetään älykkyysmittarina. Sikäläisen käsityksen mukaan riittävän älykäs kykenee mihin ammattitehtävään tahansa. Esimerkiksi virkamiehet pistetään huippukoulussa (L´ENA sekä myös Poli) rankingjärjestykseen, jonka mukaan henkilö itse valitsee työpaikkansa, tosin listalta, ei ihan oman päänsä mukaan.

Älykkyyttä ei pidä väheksyä. Suomessa olen joutunut pelastamaan työhönsä liian yksinkertaisen putkimiehen hengenvaarasta. Putkimiehelle ei tullut mieleen se, ettei jakorasian läpi vedetä kupariputkia. Hyvin sätki katossa, onneksi oli kiinni vain yhdellä kädellä.

Koska sähköä ei voi nähdä, on asia ymmärrettävä abstraktilla tasolla. Sen vuoksi asian oivaltaminen laskemalla on minun mielestäni ns. "hyvä asia". Joku voi oppia laskemaan ilman koulua, mutta suurin osa ei niin tee. Sen vuoksi koulutus on myös ns. "hyvä asia".

Digitalisaatio lisää abstraktiotasoa. Esimerkiksi kehittyneempiä lämmityslaitteita asentaessa on tullut mieleen se, miten kukaan perinteinen putkiasentaja voi selvitä laitteiden melko monimutkaisista asennuksista ja ohjelmoinneista. Putken taivutus ei riitä, vaan sen lisäksi tulee hallita sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka. Tästä aiheeesta on se ikävä kuolemaan johtanut sähkötapaturma, joka ei minun mielestäni ollut mitenkään yllättävä.

Toistaiseksi S2 tasolle riittää minun mielestäni ammattikoulu. Pidemmällä aikavälillä vaatimustaso tulee nousemaan abstraktiotason kasvaessa. Nyt luvat saanut voi olla työelämässä vielä 2060, joten on kokrkea aika miettiä sitä, mihin suuntaan olemme menossa.

Lue lisää

Niin, en kommentoinut sinun älykkyyttäsi, vaan näiden, jotka olettavat tietävänsä kaiken sähköstä istuttuaan vuosikaudet koulunpenkillä opettelemassa ulkoa erilaisia matemaattisia kaavoja ja hienoja käsiteitä kuten "harmooninenyliaalto" tai "vaihesiirtokulma"... itse kysyn "perustietokysymyksenä" nuorilta asentajilta sekä nuorilta insseiltä "mikä ero on kelalla ja kondensaattorilla".
Lähes kaikki ovat vastanneet tyyliin induktiivinen / kapasitiivinen, tosin nykyisiltä ammattikoululaisilta vastaus on tyhjä tuijotus puhelin kourassa, mutta jatkokysymys "miten ne vaikuttavat sähkövirran `kulkuun` vaihtosähköjärjestelmissä" aiheuttaa yleensä oivallusreaktion insinöörikoulutetuissa, amis porukassa "ei ole opetettu".

Jos RANSKASSA pidetään matemaattisia taitoja pidetään älykkyysmittarina ei ole minkäänlainen meriitti laskentataidolle... lähinnä se on taas yksi osoitus ranskalaisten järjenjuoksusta.

Abstraktia ajattelua ei tietääkseni voi opettaa, ainoastaan antaa välineet sen opetteluun.
Ammattikoululaisten aivokehitys on vielä kesken, kun taas insinöörikoulutetulla niiden pitäisi olla "valmiit".
Tästä löytyy varmasti tutkimustietoa!

Tuo putkimiesvertailu on hieman... itse olen kiskonut SÄHKÖinsinööriä niskasta, kun herra on tunkenut päätään välijännitemuuntamoon.

Digitalisaatio lisää abstraktiotasoa ainoastaan silloin, kun ei ole alunperinkään ymmärretty mistä on kysymys.
Itseäni on ihmetyttänyt näiden SÄHKÖalalla toimivien insinööritasoisten kädettömyys jopa perustason taajuusmuuttajaohjattujen moottorikäyttöjen etähallinnassa.
Jos yhteiskunnallisesti tärkeiden laitteiden (esim. vesipumput, puhdas- sekä jäte-) ohjausjärjestelmien hallinta on "hieno ja vaikea homma", niin kuinka näille ämpäreille voi antaa luvan mihin tahansa "ässällä" merkittyyn asiaan?

Sitäpaitsi... paras tuntemani tietoliikenne/ valvomojärjestelmien käyttäjätason osaaja (osaa uudelleen reitittää QSOn, ohjelmoida laitteet ja tietää mikä data on tärkeintä, kehittää tiedonkeruujärjestelmiä jne.) on alkuperäiseltä koulutukseltaan PUTKIMIES ja kaivurikuski.
Itse olen kolmannenpolven sähköasentaja, käynyt joskus 1970-luvulla kaksivuotisen ammattikoulun, sen jälkeen ainoastaan pakolliset "koulutuspäivät", eli "täysin ilman oikeuksia", mutta tietoinen Teslan hulluudesta tai Edisonin pilkasta vaihtosähkölle tai Faradayn magnetismin tutkimuksista...
Noinkohan tuo viides-sukupolvi on sitten DI-inssi...

Mikä tuossa "abstraktiossa" on muka niin vaikeaa?
Keskittyminen, vai oman riittämättömyyden tunteen hallitseminen?

Sähköpätevyyden osoittamiseksi luonnollisesti riittää, että osaa tunnistaa pizzauunin eikä luule sitä kebab-härveliksi.

Näinhän se on. Oikeasti sähköpätevyys pitäisi myöntää samalla perusteella kuin ajokortti. 90 % asentajista ja autonkuljettajista on keskimääräistä taitavampia.
Kaikki, jotka ovat keskimääräistä taitavampia, saavat automaattisesti ykköspätevyyden tai sitten F1-lisenssin. Tai vähintään turistireissun Maranelloon.

nimimerkki.toinen kirjoitti:

Näinhän se on. Oikeasti sähköpätevyys pitäisi myöntää samalla perusteella kuin ajokortti. 90 % asentajista ja autonkuljettajista on keskimääräistä taitavampia.
Kaikki, jotka ovat keskimääräistä taitavampia, saavat automaattisesti ykköspätevyyden tai sitten F1-lisenssin. Tai vähintään turistireissun Maranelloon.

Lue lisää

Ohoh, taisin ilmaista itseäni huonosti kun tuommosta kommenttia heti tulee.

Pieni korjaus: normienmukaisuus voidaan osoittaa joko laskemalla tai mittaamalla.

Ainakin minun käyttämässäni suunnitteluohjelmassa laskenta tapahtuu kvasi automaattisesti. Tosin minä edellytän, että myös mittaukset suoritetaan. Pelkkä laskenta ei voi havaita asennusvirheitä.

Suunnitelmien luvanvaraisuudella ei kokemukseni mukaan saavuteta mitään. LVI suunnitelmien tekeminen on luvanvaraista. Suunnitelmat pitää käydä näyttämässä henkilökohtaisesti rakennusvalvonnassa, mikä on rasite.

LVI-suunnitelmat eivät ole parempia kuin sähkösuunnitelmat. Lisäbyrokratialla ei saavuteta mitään muuta kuin lisäkustannuksia ja turhaa vaivaa.

Tosin tähänkin pätee se, että tulevaisuudessa digitalisaatio saattaa muuttaa tämänkin tilanteen. Motto: KNX ja kaikki menee pieleen, kuvaa tulevaisuutta.

Kirjoitat nyt ihan eri maasta, kuin missä olemme

Suunnitelmien luvanvaraisuudella ei kokemukseni mukaan saavuteta mitään Virossa.

Sähkövoimatekniikan inssikoulutuksen päälle riittää 2 vuotta SETI:n hyväksymää työkokemusta sähköpätevyyden SP2 saamiseksi.
Toisaalta olen useiden yrittäjien taholta kuullut, ettei olisi ollut pahitteeksi hankkia työkokemusta paljon enemmän kuin sen 6-7 vuotta ennen oman yrityksen perustamista. Sähköala on sen verran haasteellinen, että kovin lyhyellä kokemuksella ei tule onnistumaan yrityksen pyörittäminen niin, että voisi vastaanottaa kaikkia sallittuja töitä.

162 kirjoitti:

Sähkövoimatekniikan inssikoulutuksen päälle riittää 2 vuotta SETI:n hyväksymää työkokemusta sähköpätevyyden SP2 saamiseksi.
Toisaalta olen useiden yrittäjien taholta kuullut, ettei olisi ollut pahitteeksi hankkia työkokemusta paljon enemmän kuin sen 6-7 vuotta ennen oman yrityksen perustamista. Sähköala on sen verran haasteellinen, että kovin lyhyellä kokemuksella ei tule onnistumaan yrityksen pyörittäminen niin, että voisi vastaanottaa kaikkia sallittuja töitä.

Lue lisää

Siis mitä. Miksi ei sähköinsinööri saa suoraan edes S2 lupia!

Ja tarvitseeko siihen muka ihan ASENNUSkokemusta että se kelpaa vai onko se kuitenkin niin että riittää esim. suunnittelutyö vaikka ei koskaan olisi esim. edes sulaketta vaihtanut.

Minä olen opiskelemassa sähköinsinööriksi ja luulin että 3. opiskeluvuonna saan automaattisesti S1 pätevyyden.

Jos siihen tarvitsee asennuskokemusta niin sitten en saa koskaan koska tarkoituksenani ei ole tehdä asennuksia eikä minulla niihin tarvittavaa erityisammattitaitoa oikeastaan olisikaan.

Olen ollut tähän mennessä sähköalaan liittyvistä töistä "piirtämässä puhtaaksi" pienten kohteiden suunnitelmia.

Sähkösuunnittelu ja kuvien piirtely ei ole sähkötyötä.

Etkä tarvitse mitään sähköpätevyyttä ta muutakaan pätevyyttä sähkösuunnitteluun tai kuvien piirtelyyn. Jos et kerran aio tehdä asennustyötä, niin miksi valitat?

onkotodellanäin kirjoitti:

Siis mitä. Miksi ei sähköinsinööri saa suoraan edes S2 lupia!

Ja tarvitseeko siihen muka ihan ASENNUSkokemusta että se kelpaa vai onko se kuitenkin niin että riittää esim. suunnittelutyö vaikka ei koskaan olisi esim. edes sulaketta vaihtanut.

Minä olen opiskelemassa sähköinsinööriksi ja luulin että 3. opiskeluvuonna saan automaattisesti S1 pätevyyden.

Jos siihen tarvitsee asennuskokemusta niin sitten en saa koskaan koska tarkoituksenani ei ole tehdä asennuksia eikä minulla niihin tarvittavaa erityisammattitaitoa oikeastaan olisikaan.

Olen ollut tähän mennessä sähköalaan liittyvistä töistä "piirtämässä puhtaaksi" pienten kohteiden suunnitelmia.

Lue lisää

Olet inssin papereilla ihan samalla viivalla kuin kuka tahansa piirtelijä.

tekijät_erikseen kirjoitti:

Olet inssin papereilla ihan samalla viivalla kuin kuka tahansa piirtelijä.

Kannattaako tuolle trollille mitään vastata -tai sitten jos "onkotodellanäin " oli aivan tosissaan niin kysymyksessähän on sisällä jo vastaus miksi lupia ei pidä mennä missään tapauksessa antamaan suoraltakädeltä noille kaikenmaailman insseille jotka luulevat kaiken ymmärtävän, mutta todelisuus onkin sitten täysin muuta.

Taitaa niistä "kouluajoista" olla useampi vuosikymmen. Nykyisin sähkötöiden johtajan on varmistettava, että asentajalla on peruskoulutus alalle ja riittävä työkokemus aiottuun tehtävään. Pystymetsästä ei enää pääse kuin korkeintaan hiaceurakoitsijan kaljankantajaksi.

pätevä_oltava kirjoitti:

Taitaa niistä "kouluajoista" olla useampi vuosikymmen. Nykyisin sähkötöiden johtajan on varmistettava, että asentajalla on peruskoulutus alalle ja riittävä työkokemus aiottuun tehtävään. Pystymetsästä ei enää pääse kuin korkeintaan hiaceurakoitsijan kaljankantajaksi.

Lue lisää

Tässä avainsanana on itsenäiseen työhön kykenevä -pystymetsästäkin voi miehen ottaa, mutta tällöin ei juuri voi silmistään päästää ja jonkinlainen perehdtys kuitenkin tehtävä, tämmöisestäki miehestä sittten vuosien päästä kehittyy itsenäiseen työhön kelpaava.

Vai että kehittyy. Minulla on kokemusta useastakin asentajasta, joista ei ikipäivänä tule mitään itsenäiseen työhön pystyvää.

Kyllä näitäkin kiertopalkintoja on liikkeellä, ihan amiksen käyneissäkin.

Niin, tässä oli oiva esimerkki nykyisen "sähköalan" opetuksesta...
Tälläkin inssillä lienee luvat?

Sama jännite siellä on. Pennut on oikeassa - Samoin ne pitää erottaa.
Amiksessa ei kaikki jää korvan taakse. Siksi niitä ei saa jättää yksin kännykkää räpläämään.

Se on totta, ei suorittavassa portaassa olevan tarvitse tietää miksi niin tai näin pitää tehdä, riittää kun tekee niin kuin käsketty ja opetettu.

ajatteleva_sähkäri kirjoitti:

Se on totta, ei suorittavassa portaassa olevan tarvitse tietää miksi niin tai näin pitää tehdä, riittää kun tekee niin kuin käsketty ja opetettu.

Joo huomaa että "kärkimiesS1" on suorittavan portaan miehiä eikä ole mistään "oikeasti itse varsinaisesti" vastuussa -vaikka tuosta S1:stä voisi kyllä ajatella että asennusoikeudetkin löytyy?
Mutta sitten kun omilla oikeuksilla hommia tehdään niin vastuu kaikesta on sähkötöidenjohtajana itsellä -myös suunnittelijan suunnitelmista, suunnitteluunhan ei edes minkäänlaisia pätevyyksiäkään tarvita.

Olenko korkeammalla tasolla, jos kirjoitan että S1 ?

Sähkömies_S0 kirjoitti:

Olenko korkeammalla tasolla, jos kirjoitan että S1 ?

No ainakin minua korkeammalla kun olen vain S1- .

Ei tajuu. Onko S3 korkeammalla tasolla kuin S2 ?

Sähkärin joka työskentelee sähkötöiden johtajan alaisuudessa, ei tarvitse itse mitenkään päivittää osaamistaan. Sähkötöiden johtajan on oltava perillä uusista määräyksistä, ja kurssitettava asentajat ajan tasalle. Seuraavan kerran tämän vuoden syksyllä, kun määräykset taas muuttuvat.

Jos sähköturvallisuustutkinnon on joskus vuonna jotain kauan sitten suorittanut ja stten on sähköpätevyyden saanut, niin ikinä ei tarvitse enää mennä suorittamaan sähköturvallisuustutkintoa.