Näytön paikka Uudellekaupungille ja lähikunnille

Parakeilla tulisi aloittaa, juuri siksi että ne on tilapäisiä. Sillä pelataan aikaa siihen, että ne pysyvät asunnot saadaan suunnitella ajatuksella ja rauhassa, eikä kauniista kaupungistanne tule itä-helsinkiä!

Norjassa useammassakin parakkikylässä asuneena voin sanoa, että ei ne ole huono ratkaisu. Ne on tavallaan kuivalla maalla olevia laivan hyttejä. Huussi, televisio, jääkaappi, mikro ja sänky on jokaisella omassa hytissä, yhteistiloissa on sitten keittiöt ja suihkutilat.

En tiedä millainen Uudenkaupungin rannikko on, saisiko sinne ajettua jopa isomman laivan tilapäiseksi asuntolaksi?

Ja mistähän tuo tietosi parista vuodesta on lähtöisin?? Itselläni on hieman erinlainen tietämys asiasta. Siitä ei tässä enempää.

Autorakentaminen voi olla riskibisnestä, kuten kaikki bisnes. Mutta ei se ole peruste olla ryhtymättä asuntorakentamiseen. Uusille asunnoille hyvällä arkkitehtuurilla toteutettuna on kuitenkin kysyntää. Jos vuosien päästä autotehdas sakkaa, niin sitten on kuitenkin ne asunnot jäljellä. Ja uudet asunnot vetävät asukkaita muihinkin töihin. Ne asunnot, jotka tyhjenee ensimmäisenä, ovat vanhojen huonokuntoisten talojen asuntoja. Uudet asunnot houkuttelevat asukkaita niin isoissa kuin pienissä kunnissakin, ja niin kasvavilla kuin kutistuvillakin alueilla. Tapa, jolla jonkun kaupungin tai kunnan saa kuolemaan on se, että lopettaa asuntorakentamisen ja asuntokannan uudistamisen, jota jokainen elävä seutu vaatii houkutellakseen asukkaita.

Itse asuin aikoinaan pienellä paikkakunnalla, jossa rakennettiin paljon asuntoja. Seutu kasvoi, ja paikkakunnalle muutti paljon nuorta koulutettua väestöä, jotka perustivat yrityksiä ja loivat työpaikkoja. Sitten jotkut kunnan päättäjät saivat päähänsä kieltää uuden asuntorakentamisen kunnan keskustassa. Nyt 20 vuotta myöhemmin se paikka kärsii väestökadosta. Syynä on se, että kun ei ole ollut uusia asuntoja, ei tule nuorempaa väestöä enää siihen kuntaan, ja ilman uusia asukkaita ei synny uusia työpaikkojakaan. Tuo on kuin kierre. Ainoa tapa saada se katki olisi rakentaa uusia asuntoja kunnan keskustaan. Mutta kaava ei salli edelleenkään rakentaa uusia asuntoja sinne, missä kunnan palvelut ovat. Tilanne on absurdi. Toivottavasti Uusikaupunki toimii fiksummin ja kaavoittaa nyt paljon asuntorakentamista. Eikä vain pistetaloina, vaan myös korttelirakentamisena, on kyse sitten kerrostaloista, rivitaloista tai pientaloistakin, joita kaikkia tarvittaneen Uuteenkaupunkiin.

Itse taas näen Ukin autoteollisuus näkymät melko positiivisina seuraavan 5-10 vuoden päähän MUTTA yksinkertaisesti Ukiin ei ole mitään järkeä rakentaa uusia asuntoja koska uki on urbanisaation ulkopuolella. Yksi autotehdas ei tule millään pelastamaan ukia seuraavaan 100 vuoden aikaina vaikka palkkaisivat 5000 uutta työntekijää. Näin pienessä maassa kuin suomessa tulee väistämättä syntymään 4 kaupunkialueen keskittymät johon kuuluu Turun, Tampereen, Oulun ja Pääkaupunkiseudun alueet. Mikäli Uusikaupunki sijaitsisi Naantalin etäisyydellä näkisin ukin kehityksen täysin päinvastaisessa valossa.

realisti123 kirjoitti:

Itse taas näen Ukin autoteollisuus näkymät melko positiivisina seuraavan 5-10 vuoden päähän MUTTA yksinkertaisesti Ukiin ei ole mitään järkeä rakentaa uusia asuntoja koska uki on urbanisaation ulkopuolella. Yksi autotehdas ei tule millään pelastamaan ukia seuraavaan 100 vuoden aikaina vaikka palkkaisivat 5000 uutta työntekijää. Näin pienessä maassa kuin suomessa tulee väistämättä syntymään 4 kaupunkialueen keskittymät johon kuuluu Turun, Tampereen, Oulun ja Pääkaupunkiseudun alueet. Mikäli Uusikaupunki sijaitsisi Naantalin etäisyydellä näkisin ukin kehityksen täysin päinvastaisessa valossa.

Lue lisää

"Näin pienessä maassa kuin suomessa tulee väistämättä syntymään 4 kaupunkialueen keskittymät johon kuuluu Turun, Tampereen, Oulun ja Pääkaupunkiseudun alueet. "

Ei mitään väistämättömyyksiä ole tuollaisissa asioissa. Jos menneisyyttä katselee, niin jos 1800-luvun alussa asiaa olisi ennustettu, Suomessa olisi ollut yksi suurkaupunki: Turku, ja aluekeskuksina mm. Vaasa ja eräät muut kaupungit. Siihen aikaan Helsinki oli pieni kalastajakylä, ja muu pääkaupunkiseutu metsää ja maaseutua. Tampere oli silloin juuri perustettu (1779) pikkukaupunki. Sittemmin sodan jälkeen Venäjä päätti aluepoliittisin perustein perustaa Suomen pääkaupungin keskelle korpea Helsinkiin, jossa silloin ei ollut oikein yhtään mitään. Näin haluttiin vähentää Suomen poliittisia yhteyksiä Tukholmaan, jotka Turusta olivat luontaisesti olleet hyvät, ja uusi pääkaupunki määrättiin rakentumaan lähemmäs Pietaria. Oulussa oli pikkukaupunki. Jos vastaavasti katsotaan eteenpäin, niin osa nykyisistä keskuksista tulee kuihtumaan, ja uusia keskuksia tulee nousemaan vanhoista pienistä keskuksista.

Asia on toki paljon politiikkaa, koska nykyäänkin hallitsijat pyrkivät lukitsemaan sitä, missä ovat vaikkapa yliopistot ja missä sairaalat, ja missä minkäkinlaiset julkiset palvelut - ja estämään näiden syntyä muualle. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Näin vallanpitäjät ovat aina toimineet. Mutta aina joku on sitten koittanut rakentaa jotain sellaisiinkin paikkoihin, minne toiset ovat koittaneet estää mitään rakentumasta. Viime aikaisessa historiassa Suomessa sellainen paikka on Seinäjoki. Seinäjoki on kasvanut kovaa vauhtia, vaikka valtio ja tietyt pankit olivat vuosia julistaneet, että se on oleva kuihtuvaa seutua pitkälle tulevaisuuteen. Kasvu on synnyttänyt työpaikkoja, ja nyt Seinäjoki on yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista - vaikkei sinne ole edes itsenäistä yliopistoa suotu, eikä sinne ole moniin muihin kasvatettuihin keskuksiin nähden sijoitettu juuri valtion työpaikkojakaan.

Mitä etäisyyksiin tulee, niin jos Turku-Uusikaupunki -rata perusparannettaisiin sille tasolle mille radat nykyään on tavattu henkilöliikenneradoilla perusparantaa, matka-aika Turun ja Uudenkaupungin välillä voisi olla 20-30 minuuttia valitusta ratkaisusta ja välipysäkeistä riippuen. Itse asun suuremmassa kaupungissa, ja täällä puoli tuntia on ihan normaali matka-aika kaupungin sisäisissä matkoissa kaupunginosasta toiseen. Usein matkaan julkisilla pitää varata kaupungin sisällä jopa tunti vaihtoineen. Tuo on täysin poliittinen valinta, että haluaako Uudestakaupungista kehittyvän osan vaikkapa Turun kanssa samaa työssäkäyntialuetta vai ei. Vastaava pätee siihen, että jos rata jatkettaisiin pohjoiseen, niin Uusikaupunki voisi kuulua samaan työssäkäyntialueeseen vaikka Porinkin kanssa. Mutta se on raakaa poliittista valintaa, että minne liikenneinvestointeja tehdään, ja mitä osia maasta halutaan kasvattaa ja mitä kutistaa.

Voi ja ei voi. Vertailu koski lähinnä sitä asiaa, että jotkut seudut kasvavat ja toiset kutistuvat, ja että jonnekin voi nousta kaupunkeja jossain kohdassa kuin tyhjästä, ja toisten keskusten noustessa aiempien suurten keskusten asema tuppaa vuorostaan pienenemään. Esimerkki oli Suomesta 1800-luvun alusta nykypäivään. Nopeutettuna vastaavan kehityksen voi löytää esimerkiksi Kiinasta, jossa 10 vuodessa on aiemmin melkein asumattomiin paikkoihin noussut useiden satojen tuhansien ihmisten kaupunkeja, ja eräät aiemmin isot kaupungit Kiinassa puolestaan ovat kärsineet väestökadon. Kaupungit nousevat ja laskevat. Sellaista luonnonlakia ei ole, että voisi sanoa varmaksi, että joku kaupunki nousee seuraavat 50 vuotta ylöspäin. Niin voi käydä, tai sitten jossain muualla voi alkaa mennä paremmin, ja väki karata muualle. Taannoin Espanjassa talouskriisin aikana miljoonat ihmiset lähtivät yllättäen ulkomaille, kun muualla meni taloudessa paremmin. Kaupunkien asuntorakentaminen törmäsi silloin seinään. Suomessa näin meinasi käydä 1970-luvulla, kun porukka lähti sankoin joukoin töiden perässä Ruotsiin, mutta se väki lähti silloin paljolti maalta. Jos nyt Suomen talous sakkaisi pahasti, ja Suomessa kävisi kuten monissa muissa on käynyt viime vuosikymmeninä, isoimmista kaupungeista lähtisi kansainvälisintä osaa väestöstä muualle maailmaan, ja näiden kaupunkien asuntomarkkinat sakkaisivat pahasti. Sellaisissa tilanteissa, joissa parhaiten tienaava väestö siirtyy sankoin joukon töihin ulkomaille taloudellisesti paremmin pärjääville alueille, on keskuasuntomarkkinoilla nähty useiden kymmenien prosenttien arvonlaskuja, ja tilanne sen suhteen, mitkä ovat valtakunna kasvukeskuksia, on voinut muuttua nopeastikin niin, että osa vanhoista kasvukeskuksista on tipahtanut kelkasta ja muuttuneet kuihtuviksi kaupungeiksi.