Pitkäaikainen naisystävä lopetti yhtäkkiä

Ei tuollainen fiksua ole, mutta on hyvin vaikea sanoa toiselle jonka tietää rakastavan suoraan että ei haluaisi pitää enää yhtä. Nainen on ehkä jo jotenkin voinut viestittää mutta sitä ei vain halua ottaa vastaan. Ehkä olet jo pitempään vaistonnut ettei se tunne ole niin kuin pitäisi, mutta rakastava ei halua sitä uskoa.
Tappaa ei kannata itseään sydänsurujen vuoksi. Suru kyllä ajan myötä helpottaa. Ja kun surutyö on tehty, voit kohdata elämäsi naisen.
Puhu ja ota vastaan elämän realiteetti. Olen itse läpikäynyt saman, mutta aika parantaa haavat.

Miksi hän lopetti yhteydenpidon? Voitko kysyä sitä häneltä?
Et ole maailman surkein mies.

Onpa yllättävää. Nimittäin se, että saa joskus lukea toisinpäin tapahtuneesta "yllättävästä jättämisestä". Miehethän on tehneet tuota jatkuvaa syöttöä kautta aikain, lähteneet lätkimään, jättäneet naisen. Lähdetään kioskille, eikä tulla koskaan takaisin. Tai yht'äkkiä ei vaan kuulu mitään eikä puheluun vastata enää ikinä…arvattavasti.

Että pääsisi nopeasti toipumisen alkuun, on paras myöntää heti itselleen, että toista ei enää kiinnosta ja se toinen ei syystä tai toisesta ole pystynyt suoraan sanomaan asiaa.

Koskaan mikään ei ole 100%:n varmasti lopullista ja ettei sinun tarvisitsisi miettiä mitä on tapahtunut, olisi ollut suoraselkäistä kertoa sinulle asia kasvokkain. Niin toimii rehti, kypsä aikuinen ihminen.

Ei muuta kun vappua suunnittelemaan ! Maailma pyörii edelleen, sinunkin !
Et ole maailman surkein mies eikä tämä tapaus tehnyt sinusta surkeampaa.
Piristymisiin ! "Ei auta itku markkinoilla", sanoo suomalainen kansanviisaus.

Montako tuntia se akka on ollut "kadoksissa" vai joko se tuli takas shoppailureissultaan ?

Nuoret/nuorehkot miehet ovat kovin herkkiä naisjutuissa. Tiedän useamman, joka on tappanut itsensä jätetyksi tulon vuoksi. Oikeasti, ei kannata. Ihmisiä tulee ja ihmisiä menee koko elämän ajan. Kun turhat karsii pois, saa vain parempaa tilalle.

Jos tapaamisenne ovat olleet todella harvassa, ei nainen ole alun perinkään ollut tosissaan suhteessa. Ehkä hänellä on ollut toinen.

Jos nyt et pärjää asian kanssa, niin pyydä saada juttuaika vaikka psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Olen itse keski-ikäinen nainen, ja enemmän jättänyt kuin tullut jätetyksi. Onneksi ihmiset tulevat kestävämmiksi iän myötä seurusteluasioissa, joten maailma ei enää eroihin lopu. Mies saa naista vielä eläkeiässäkin, vaikka olisi mahaa, eikä erektiokaan ole enää takuutuote. Kaikki riippuu luonteesta ja itsevarmuudesta. Eiköhän sinullakin ole vielä aikaa löytää nainen - itse asiassa aika monta naista! Kyky ihastua tai rakastua ei mene ohi koskaan.

Minä otin ja jätin, sanaa sanomatta lähdin. Yli kymmenen vuoden jälkeen. Taakse katsomatta.
Parasta, mitä olen ikinä tehnyt!
Tuosta on jo yli kymmenen vuotta. Vieläkin tuntuu hyvältä, kun tuota muistaa.

Ehkä jättäjä oli itse narsisti….?

Tunteita kun ei voi pakottaa, ja vaikeaa sanoa toiselle, jos omat tunteet ovat viilentyneet.
Silti on reilua kertoa miltä itsestä tuntuu, tai jos on rakastunutkin johonkin toiseen...
Eikä sillekkään voi mitään, ei voi kieltää itseltään rakkautta, jos niin tuntee,
eikä pitää yllä suhdetta, joka ei enää toimi.
oikeastaan aina ei ole ketään "syyllistä"
Toki vihaakin saa tuntea, se on ihan ok. Suru tulee sen vihan jälkeen....
Itse olen joutunut jätetyksi, ja myös jättänyt. Tai siis lopettanut suhteen.
Ehkä eniten maailmassa ihmistä opettavat juurikin suhteet toisiin/toiseen ihmiseen.
Kuitenkaan ei pitäisi yleistää, lokeroida.....

Minulla o kyllä miehistä se kokemus, että voivat olla salasuhteessa toisen kanssa jopa vuosia ja sitten vain jättävät tai sanovat että "nyt otan eron ja lähden". Roikkuvat entisen emännän hoteissa niin kauan on epävarmaa että se uusi ei on tosissaan.
Mies osaa jopa näytellä rakastavaa mutta sitten kun kodin ovi lopsahtaa selän takana niin toisen oven avaaminen on jo mielessä.
Tämä on minun kokemus ja tunnen muutaman kanssasisaren, joka voi yhtyä juuri kertomiini sanoihin.
Onhan niitä myös kieroja naisia.

"Markkinoilla" on runsaasti miehiä, joilla ei ole edes asuntoa, ei tarvitse olla, kun "siirtyy" naisen luota seuraavan luo. Elämä on edullista. Että jos miesten mielestä naisille löytyy aina uusia miehiä, niin ei se tilanne niin häppöinen ole. Joka toisen voi heti jättää laskuista pois.
Siivestäjät ja muut epäsosiaaliset yksilöt, joita liikkuu paljon uhria etsimässä.
Iloiset ja hyväntuuliset ihmiset vetävät muita ihmisiä puoleensa. Ei kukaan nainen/mies halua välttämättä ryhtyä mielenterveyshoitajaksi jollekin ressukalle, joka rypee masennuksissaan vuodesta toiseen eikä työstä itse ollenkaan masennustaan päästäkseen siitä.
Sellaisessa suhteessa masentuu itsekin. Elämästä ei saa mitään irti, kun toisen masennus määrää kaiken ja elämä menee masentuneen paapomiseksi.
Kaikille masentuneisuuteen taipuvaisille sanoisin : Yrittäkää nähdä ajoissa ja jo varhain masennuksen ensioireilu ja tarttukaa tilanteeseen heti ennenkuin se alkaa määrätä elämäänne.
Näin luovin itse. En päästä masennusta päälle, en anna sen ottaa otetta itsestäni.
Tulta päin kohti uusia harrastuksia ja tekemisiä ! Aivot pysyvät myönteisessä kierteessä !
Asiat eivät ala painaa, niitä voi tarkastella ja pohtia mielessään kriittisesti, mutta ei tarvitse antaa ylivaltaa. Elämä on palapeli. Se koostuu monista asioista. Itse päätät onko palapelissäsi kirkkaita vai tummia paloja enemmän. Kumpiakin on normaalielämässä.

Naisensa menettänyt mies luulee, että meille naisille on helppoa jos mies jättää, ei se mitään kun kulman takana vaanii jo kuolaava uros.
Kun aikoinaan mies lähti ja jouduin syrjään, niin en ole tuosta noin vain voinut ottaa seurakseni kaksilahkeista. Olen ollut yksin jo melkein 20 vuotta ja olen vain kerran tavannut miehen johon olisin kokenut tunteita. Tapailimmekin jonkin aikaa, mutta mies sanoi suoraan ettei hän koe samalla tavoin ja toivoo vierelleen naista jota rakastaa. Tosin ystävänä halusi olla ja olisi halunnut jatkaa ystävyyttä kanssani vielä silloinkin kun alkoi seurustella, mutta eihän se sellainen käy. Ei tuntunut minustakaan kivalta ja se nainen tuli mustankipeäksi ja jopa soitti ja ettei tykkää että hänen miesystävä tapailee toisia naisia.

Olisi minulle tarjolla ollut miehiä ja ihan kivoja, mutta kun ei ole sitä tunnetta, jota tulee olla seurustelevien välillä. Se kai on syynä monen parisuhteen päättymiseen, että se jokin vain loppuu ja kuolee ja ei nähdä sitten enää järkeä pysytellä yhdessä. Ja jos ollaan latteassa arkiliitossa, niin ennen pitkää se toinen löytää uuden ihastuksen kohteen ja tulee ero.