Voimalinjat - mitä ne maallikolle ovat?

heissantieteenystavat

Heissan kaikki tieteen ystävät!

Voimalinjoissa on sähköisiä eristeitä, siis näitä https://i.ytimg.com/vi/MqDgo55sib0/hqdefault.jpg. Mitkä ovat noiden tarkoitukset? Ne eristävät ilmeisesti sähköä, mutta mistä? Eroitetaanko noilla voimalinjoissa oleva sähkö erilleen, jotta se ei "sähköttäisi" pylvästä tai tolppaa jossa kaapeli on kiinni?

Sitten toinen kyssäri: Voimalinjojen välillä, kun ne ovat taivaalla roikkumassa, niiden välillä on sellaisia välikappaleita. Mitäs ne ovat? Estävätkö ne oikosulkua tapahtumasta vai kulkeeko niissä virta samaan suuntaan ns. voimistaen tätä virtaa suuremmaksi, kuin mitä se yksittäisellä kaapelilla olisi?

Entä mitä tapahtuu, jos puu kaatuu voimalinjan päälle, ja puu on erittäin painava, meneekö kaapeli poikki vai voiko se venyä maahan asti?

Mites sitten sähköiskut? Niitä ei saa ilmeisesti linjan alla kulkiessa, mutta linjojen päällä / sivuilla vissiin taitaa jonkinlainen sähkökenttä vallita vai..?

Tässä pohdiskelen kaikkea ei niin käytännöllistä :).

21

2843

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sähkölinjoissa metallisia johtimia liikkuu samoja sähköisiä varauksia, joita esiintyy salamaniskuissa ja hiuksia pakkasella kammatessa rätisevissä kipinöissä. Nuo kipinät hyppäävät siksi, että jopa ilman eristyskyky oli varausten tuottamaan jännitteeseen nähden riittämätön. Linkissäsi on voimalinjan eristin, jonka pinta pitkin yhdestä päästä toiseen päähän kulkeva reitti on mahdollisimman pitkä. Mitä pidempi pinnan pituus ja mitä vähemmän teräviä reunoja sitä paremmin se estää varauksia kulkemasta itseään pitkin. Eristimen tulee toimia myös rankkasateessa, siksi se on usein niin pitkä. Ne metriä pidemmät ovat linjoissa, joissa jännitettä löytyy useamman sataa kilovolttia.

      Jos voimalinjan päälle kaatuu puu niin tapahtumat riippuvat linjan mekaanisesta lujuudesta ja linjaan kytketyn sähkönsyöttölaitteiston asetuksista. Tässä Norjasta kuvaa tapahtuneesta...

      https://www.youtube.com/watch?v=Rw7vnFLT9SU

      Tuon kun katsot niin sinulle tarjoillaan Youtubesta paljon mielenkiintoisia videoita siitä, mitä sähkö tekee kun eristeet pettävät. Yleisohje on se, että kannattaa olla kaukana tapahtumista. Valokaari polttaa ja suurjännite kulkee myös maata pitkin. Jos näet pudonneen johtimen niin älä mene lähelle.

      Tiedän paikan, jossa pyörätie kulkee mäen päällä hyvin lähellä voimalinjaa. Sen kohdalla saa polkupyörän metalliosaan koskemalla sähköiskuja ja avaimella koskettamalla pimeässä näkee selvän kipinän syttyvän ja jäävän palamaan. Suuri jännite, pieni virta,

    • airfoiljokaeikirj

      Välikaapeleilla vaihetaan säännöllisin ajoin keskimmäinen ulommaiseksi, koska keskimmäiseen kaapeliin indusoituu enemmän virtaa. Siksi vaihto ettei erot kasva liian suureksi.

      Ei auennut kuva. Mutta haastellista saada kovalla sateella eristin pelittämään ettei pöly ja sade muodosta yhtenäistä polkua kuten edellinen vastaaja sanookin.

    • joku.aivan.muu
      • fysiikka.rules

        Nuo ovat värähtelynvaimentajiksi nimitettyjä lisämassoja, joiden tarkoitus tehdä ripustuskohdasta mekaanisen värähtelyn nollakohta. Värähtelyä syntyy kun tuuli puhaltaa johtoon nähden poikittain.


      • joku.aivan.muu

      • Joku aivan muu |• Ihmetteli mitä noi lieriö mötikät on eristeen ylä ja alapuolella, sehän Lukee siinä kuvatestissä, käytä kääntäjää jos et hallitse koulu englantia.


    • fysiikka.rules

      Ne tangon tai kolmionmuotoiset välikappaleet estävät nippujohtimen osajohtimia menemästä keskenään solmuun, kun tuuli heiluttaa johdinta.

      • airfoiljokaeikirj

        Itse ihmettelin että mikä järki on koota johdosta suuri erillään oleva nippu. Mutta jotenkin tähän tapaan. sähkö kulkeekin johtimen pinnassa ja kolmen nippu muodostaa ikäänkuin suuren halkaisijan. Sähkö menee helpommin kuin jos ne kaksi tai kolme johdinta sidottaisiin kiinteäksi nipuksi. Suurissa linjoissa, (tosi suurissa) on jo kuuden kaapelin nippuja kullekin vaihteelle. Esim Kiinassa katsoin mielenkiinnolla niitä.


      • fysiikka.rules

        Johtimen paksuus ja johtimien välimatka vaikuttavat johdon ominaismpedanssiin ja tehonsiirtokykyyn.


      • Suattaapa-Ollakii
        airfoiljokaeikirj kirjoitti:

        Itse ihmettelin että mikä järki on koota johdosta suuri erillään oleva nippu. Mutta jotenkin tähän tapaan. sähkö kulkeekin johtimen pinnassa ja kolmen nippu muodostaa ikäänkuin suuren halkaisijan. Sähkö menee helpommin kuin jos ne kaksi tai kolme johdinta sidottaisiin kiinteäksi nipuksi. Suurissa linjoissa, (tosi suurissa) on jo kuuden kaapelin nippuja kullekin vaihteelle. Esim Kiinassa katsoin mielenkiinnolla niitä.

        Avojohtojen ongelmana on valmistusmateriaalina käytetty alumiini, sen lämpölaajeneminen on aika suuri ja jääkuorma ja kova pakkanen vaihtokuormana aiheuttaa lisäksi venymää, joten kesähelteillä riippuma voi olla aika huomattava ja kuten edellä viisaat jo totesivat tuuli i aiheuttaa monenlaista värähtelyä piuhoihin ja jopa vapaan välin keskiosallakin saattaa olla vaiheiden erossa pitäviä eristimiä.( hienommin ilmaistuna muodostamassa ylimääräisiä solmukohtia.)
        Syy useamman langan käyttö samassa vaiheessa on yksinkertaisempi, kun tehoa siirretään paljon eikä riittävän suuria kaapeleita ole, niin pannaan useampi pieni !
        Taitaa nykyään olla niin että muuntajien/-asemien välinen siirto on vain 20,110 ja 400 kV, muut on jääneet kai historiaan, mutta kertokaas tietävämmät miksi VR käyttää 25 kV jännitettä linjoissaan vaikka maassa on jo vuosikymmeniä vakiintunut 20 kV verkosto ?


      • Eiosajohtimissa

        Paikoin on sellaisia pidempiä välieristimiä pitämässä johtimia erillään toisista, joko toiseen vaihejohtimeen tai toisen virtapiirin välillä.
        Esim. Vantaalla Tapaninkyläntien varren sähkölinjoissa Tammiston puoleissa päässä.


      • Sähköputkimies_
        Suattaapa-Ollakii kirjoitti:

        Avojohtojen ongelmana on valmistusmateriaalina käytetty alumiini, sen lämpölaajeneminen on aika suuri ja jääkuorma ja kova pakkanen vaihtokuormana aiheuttaa lisäksi venymää, joten kesähelteillä riippuma voi olla aika huomattava ja kuten edellä viisaat jo totesivat tuuli i aiheuttaa monenlaista värähtelyä piuhoihin ja jopa vapaan välin keskiosallakin saattaa olla vaiheiden erossa pitäviä eristimiä.( hienommin ilmaistuna muodostamassa ylimääräisiä solmukohtia.)
        Syy useamman langan käyttö samassa vaiheessa on yksinkertaisempi, kun tehoa siirretään paljon eikä riittävän suuria kaapeleita ole, niin pannaan useampi pieni !
        Taitaa nykyään olla niin että muuntajien/-asemien välinen siirto on vain 20,110 ja 400 kV, muut on jääneet kai historiaan, mutta kertokaas tietävämmät miksi VR käyttää 25 kV jännitettä linjoissaan vaikka maassa on jo vuosikymmeniä vakiintunut 20 kV verkosto ?

        Johtimet ovat alumiinia ja terästä (keskiosa).
        Siirrossa on myös muita jännitetasoja mm. 220 kV joka vähenemässä ja jakelupuolella 30 ja 45 kV harvaan asutuilla alueilla. Ruotsissa käyttävät paljon 70 kV.

        Junasähköt vaihtelee aika paljon eri maissa, esim.
        Venäjä, Belgia, Puola ja Italia 3kV DC
        Ruotsi, Norja, Saksa, Itävalta ja Sveitsi 15 kV 16 ⅔ Hz
        Yleisin on maailmassa 25 kV 50 Hz tai 60 Hz.
        Esim. Ruotsissa on tuon takia oma 2-vaiheinen suurjännitteinen siirtoverkko erikseen ratoja varten.


    • heissantieteenystavat

      Miksi junan katolla saa sähköiskun, mutta sähköiskua ei saa, jos juna menee sillan ali ja itse seisot sillalla (eli käytännössä junan yllä)? Onko tämä välimatka eristetty vai miten selitätte?

      Kuva 1: http://c8.alamy.com/comp/B9FYND/high-voltage-management-detail-insulators-pylon-high-voltage-power-B9FYND.jpg
      Nämä kuvan 1 eristykset eristävät sähkön, joka kaapeleissa kulkee, niin siis sähkötolpasta, niinkö?

      Kuva 2: http://c8.alamy.com/comp/B80JDB/spacer-separating-wires-power-line-B80JDB.jpg
      Välikappale, joka eristää kaapeleita. Miksi näitä siis käytetään? Jotta kaapelit ei menisi sotkuun? Koska sähkövirta on suurempi kahdella kaapelilla kuin yhdellä suurella? Vai siksi, ettei kaapelit kosketa toisiaan oikosulun estääkseen?

      Kuva 3: http://orig03.deviantart.net/6295/f/2009/153/8/8/bird_on_powerline_by_jjohnsen919.jpg
      Miksi kuvan lintu ei saa sähköiskua? Fysiikan kirjassa lukiossa opittiin, että toinen jalka tsirpalla on pystyssä = ei sähköiskua, koska ei virtapiiriä! Mites tämä kuva selitetään?

      • fysiikka.rules

        1) Eitajuu. Eristin kuin eristin. Mikä tuossa on outoa?
        2) Tuo välikappale on alumiinia ja estää johtimia menemästä solmuun tuulella. Molemmat johtimet kuuluvat samaan nippujohtimeen ja ne ovat samassa potentiaalissa. Kumiholkki ei ole mikään eriste 100 kV jännitteellä. Se estää hankauksesta johtuvan kulumisen.
        3)Miksi linnun pitäisi saada sähköisku? Toisiko se jotain lisäarvoa? Tässä hiukan sähköiskun mallia:
        https://www.youtube.com/watch?v=AGXQNLq19FQ


      • fysiikka.rules

        Enkä ole saanut junan katolla enkä sillalla sähköiskua. Olenko jotenkin erilainen nuori?


      • heissanhih
        fysiikka.rules kirjoitti:

        1) Eitajuu. Eristin kuin eristin. Mikä tuossa on outoa?
        2) Tuo välikappale on alumiinia ja estää johtimia menemästä solmuun tuulella. Molemmat johtimet kuuluvat samaan nippujohtimeen ja ne ovat samassa potentiaalissa. Kumiholkki ei ole mikään eriste 100 kV jännitteellä. Se estää hankauksesta johtuvan kulumisen.
        3)Miksi linnun pitäisi saada sähköisku? Toisiko se jotain lisäarvoa? Tässä hiukan sähköiskun mallia:
        https://www.youtube.com/watch?v=AGXQNLq19FQ

        1) Siis mitä tapahtuisi jos tuota ei olisi? Miksi noita eristimiä on? Miksi ne on tollaisia ihmeen mallisia, miksei eristin voisi olla vaikka pätkä neliskanttista muovia?
        2) Kiitos, nyt ymmärsin tämän!
        3) Koska jos minä menisin roikkumaan piuhoille, minä saisin sähköiskun varmasti. Koska muodostaisin virtapiirin. Lisäarvo termi tässä yhteydessä on hieman erikoinen. Kyseessähän siis on fysiikan lait. Miksi lintu ei saa sähköiskua, koska kaapelissa/vaijerissa kuitenkin on sähkövirta?

        Ja olen kuullut sanottavan, ja nähnyt videoita, että junan katolla voi saada kuolettavan sähköiskun. Ihan tosijuttu, minkä varmaan sähköasioista 99 % ihmisistä tietää, jopa minäkin. Tosin en tiedä miksi. Onko junan ympärillä / yläpuolella sähkökenttä, vai miksi tällaista kuulee sanottavan tai näkee youtube -videoilla. Haluan ymmärtää ilmiöitä.


      • fysiikka.rules

        1) Jos nuo johtimet olisivat pultilla tai nittoteipillä kiinni pylväässä, niin sitten ne olisivat kaikki samassa potentiaalissa. Eli oikosulussa. Virta kulkisi ensimmäisen pylvään kautta takaisin generaattorille.
        2) Ok.
        3) Eitajuu. Taidat olla jonkinlainen fysiikan lakeja toteuttava sähköfakiiri. Et sitten katsonut videota.

        Kaikenlaista isot pojat tupakkiringissä kertovat.
        Junan katolla voi todellakin saada kuolettavan sähköiskun, vaikka ei ajojohtimeen koskisikaan. Veturin katolla on runsaasti kaikenlaista jännännäköistä 25 kV härpäkettä. Erottimia, eristimiä ja katkaisija. Nuo ovat usein monen metrin etäisyydellä virroittajasta. Kun hiiviskelet katolla, niin saatat jopa sellaisen löytää.


      • fysiikka.rules

        Hiukan lisää.
        1) Ne eristimet ovat lautasenmallisia ettei vesi ja ilmasta putoava scheisse tekisi johtavaa kalvoa johtimien välille. Nuo lautaset ovat lisäksi uurteisia alapinnaltaan niin että pintavirran ryömintämatka on mahdollisimman suuri.
        Tuossa kuvassa on kyseessä kiristyspylväs, jossa eristinketju on lähes vaakatasossa. Kannatinpylväissä eristinketju on pystyasennossa, joka on lautasten optimaalinen asento.


      • heissans
        fysiikka.rules kirjoitti:

        Hiukan lisää.
        1) Ne eristimet ovat lautasenmallisia ettei vesi ja ilmasta putoava scheisse tekisi johtavaa kalvoa johtimien välille. Nuo lautaset ovat lisäksi uurteisia alapinnaltaan niin että pintavirran ryömintämatka on mahdollisimman suuri.
        Tuossa kuvassa on kyseessä kiristyspylväs, jossa eristinketju on lähes vaakatasossa. Kannatinpylväissä eristinketju on pystyasennossa, joka on lautasten optimaalinen asento.

        1) Ahaa, elikkä siis juujuu got it!
        3) Katsoin videon, pikakelauksella tosin. Pitääpä katsoa uudestaan.

        Ja niistä junan katolla olijoista https://www.google.fi/search?q=miksi junan katolla&source=lnms&sa=X&ved=0ahUKEwjVuNKSqJLUAhVL1SwKHdH_DzsQ_AUIBSgA&biw=1680&bih=886&dpr=1 .

        Eli linkin takaa avautuu lukuisia uutisia, joissa ihmiset ovat saaneet sähköiskuja junan katolla oltuaan. Niitä saa siis vain koskettaessaan joitakin em. komponentteja?


      • gfhgfyu

        Ei se juna ole siinä oleellinen, vaan se että joudut liian lähelle sitä sähköjohtoa, aivan sama minkä päälle kiipeät jos se on radalla.


      • Toisaalta_näin
        fysiikka.rules kirjoitti:

        1) Jos nuo johtimet olisivat pultilla tai nittoteipillä kiinni pylväässä, niin sitten ne olisivat kaikki samassa potentiaalissa. Eli oikosulussa. Virta kulkisi ensimmäisen pylvään kautta takaisin generaattorille.
        2) Ok.
        3) Eitajuu. Taidat olla jonkinlainen fysiikan lakeja toteuttava sähköfakiiri. Et sitten katsonut videota.

        Kaikenlaista isot pojat tupakkiringissä kertovat.
        Junan katolla voi todellakin saada kuolettavan sähköiskun, vaikka ei ajojohtimeen koskisikaan. Veturin katolla on runsaasti kaikenlaista jännännäköistä 25 kV härpäkettä. Erottimia, eristimiä ja katkaisija. Nuo ovat usein monen metrin etäisyydellä virroittajasta. Kun hiiviskelet katolla, niin saatat jopa sellaisen löytää.

        Mutta saisihan siinä mahtavan kerran elämässä -kokemuksen...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      55
      1796
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      43
      1583
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      49
      1539
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      4
      1485
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      5
      1468
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      5
      1384
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      7
      1298
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      10
      1260
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      3
      1132
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      3
      1113
    Aihe