Wanha lieksalainen, hanslankari ei työllisty

Nyt täytyy kyllä sanoa, että laitoit tukevaa tekstiä monessakin eri suhteessa. Ken rivien välistä osaa lukea, osaa arvostaa aitoa ja jykevää ymmärrystäsi. Olen yksi niistä yksilöistä, joka oli aikoinaan työharjoittelussa Pankakosken tehtailla. Olen saanut siitä elon jatkumoon hyvät eväät. Kiitoksen annan useammalle kuin yhdelle verstaalle. Metallin sorvaamo ja sähköverstas hyvine opettajineen ovat edelleen mielessäni, lähimpinä. Aikoinaan oli tehtaan ilmapiiri minulle vain oman kokemani mukainen, mutta en sitä kokenut mitenkään pahaksi ja huonoksi. politiikkaa ei työaikana silloin, ainakaan minulle tullut esille. Ei ollut aavistustakaan maahanmuutosta ja Lieksan nykytilanteesta.

Mielestäni on hieno juttu, että jaksat vielä kirjoitella asiakirjoittelua tänne epämääräisten arvojen palstalle kohteliaasti ja sävyisästi. Meillä on ilmeisen onnen ja muut omat aaltomme rikkaat;)

Niin, ja minne tahansa menemme. Sotaa ja ikävää, rakkautta ja huolehtimista on oleva. Yllin kyllä myös väärää tekemistä ja sortoa. Tuhkastakin on elo nouseva, ihmiselläkö; ken tietää sen?
Lieksassa muuten, kuin ESR rahalla ei työllistäminen ole helppoa. Muuten, minne Pikes hävisi Lieksasta? Olihan se joku projektiorganisaatio?

En osaa yhtä hyvin soittaa pianoa, mutta opettelen;)

https://www.youtube.com/watch?v=S_E2EHVxNAE

Työllistyminen alkaa sopimuksesta. Sopimusta ei synny, ellei ole molemmin puolin sopivaa luottamusta.

Työsopimus on tärkeä sekä työntekijälle että työnantajalle. Se tehdään mahdollisten koulutusjaksojen ja tutkintojen jälkeen ja silloinkin usein vielä esimerkiksi puolen vuoden koeajan pituiseksi.

Työtehtävään tarvittavat kelpoisuudet ja pätevyydet käydään läpi ja luottamus puolin ja toisin syntyy tietyn ajan kuluessa työssäoloaikana. Luottamus ei tule esille vielä sopimusta tehtäessä.

Luottamus kehittyy vähitellen. Luottamus ei synny sormia napsauttamalla, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Luottamus on tärkeä asia, sillä sen voi menettää vain kerran. Sen jälkeen sitä ei enää ole.

Minä olin pienen hetken 1960-luvun loppupuolella täydentämässä opintojeni harjoittelua Pankakosken tehtailla ja vesivoimalaitoksilla. Olen kertonut täällä hieman näistä ajoista. Tuolloin harvat korjaamoiden työntekijöistä olivat ammatillisen tutkinnon suorittaneita. He olivat oppineet työmenetelmät vanhempien työntekijöiden tekemisiä seuraamalla. Työssäoppimisen polku oli pitkä, mutta uusista työntekijöistä tuli ammattitaitoisia henkilöitä vaadittuun tehtävään. Työntekijät olivat tietoisia ja ylpeitä osaamisestaan ja joskus kävi myös niin, ettei asentaja paljastanut kaikkia niksejään harjoittelijalle. Toisaalta olikin haastavaa selvittää ongelmat omin avuin.

Kolmella kartonkikoneella valmistettiin Pankakoskella tuolloin kartonkia keräysmateriaalista kuten pahvista, sanoma- ja aikakausilehdistä sekä hiokkeesta. Työntekijöitä oli runsaat 700, joista korjaamoilla oli ainakin 100 henkilöä. Metsäosasto mukaan lukien Enso-Gutzeit Osakeyhtiön työntekijämäärä oli kaikkiaan yli 1000 henkilöä.

Wanha kirjoittaa täyttä asiaa kuten hänen tyyliinsä kuuluu. Näin se työllistyminen menee.

Paitsi että maahanmuuttajien kriteerejä on pakko helpottaa muuten se on rasismia ei voi vaatia samaa kui ikänsä täällä asuneilta.

Vain alle 10 prosenttia kaikista maahanmuuttajista saapuu Suomeen työn perässä. Somaleista ei ole muuttanut Suomeen työn takia yksikään. Yli 60 prosentille ulkomaalaisista maahanmuuton syynä ovat perhesiteet. Osa näistä on pakolaisia. Pakolaisten osuus kaikista maahanmuuttajista on noin 15 prosenttia.

Kahden viimeksi mainitun ryhmän kotouttaminen ja työllistäminen on yleensä pitempi prosessi. Kielitaidon ja koulutuksen kartuttaminen vievät aikansa. Ilman kielitaitoa ja koulutusta maahanmuuttajan työllistyminen on hyvin vaikeaa, koska ummikoille kirjoitus- ja lukutaidottomille ihmisille ei ole minkäänlaisia työpaikkoja vapaina.

Poliitikot, jotka eivät tunne työelämän lakeja ja käytäntöjä väläyttelevät ehdotuksia, että maahanmuuttajia pitäisi palkata töihin pienemmällä palkalla. Palkka ei ole kynnyskysymys, vaan ammattitaito, jota työssä tarvitaan. Jos tällaiseen pienipalkkaisuuteen alistuttaisiin, sillä syrjittäisiin suomalaisia kouluja käyneitä työttömiä ihmisiä, joita on satoja tuhansia tälläkin hetkellä.

Miksi juuri maahanmuuttajia pitäisi palkata mutta kantasuomalaisia ei?

Siksi maahanmuuttajia pitäisi palkata koska loppujen lopuksi heissä on Suomen tulevaisuus.

Höpö höpö!Kyllä Pankakoskella on ihan kokkikoulutuksesta lähtien hiottuja "ammattimiehiä",eli aloittaja voi paneutua vain murresanoihin.

Mikä lie käytäntö jos palkkaa muslimin töihin ja hän rukoilee työaikana, vähennetäänkö se menetetty työaika palkasta? Jos tavis pitää työssä ylimääräisen kahvitauon, niin palkasta lähtee jos pomo huomaa!

Ammattitutkinto sitoo turhan paljon vain siihen yhteen työhön eikä tarvitse tehdä eikä osaa tehdä muuta. Kyllä ilman tutkintoja saa pa5rmin ja parempia töitä.

Nykyään ihmiset kouluttautuvat useisiin eri ammatteihin elämänsä aikana. Maailma muuttuu, vanhoja ammatteja katoaa ja uusia tulee tilalle. On jatkuvasti pysyttävä kehityksen mukana. Jos tippuu kärryltä, on vaikeaa päästä sinne takaisin, ellei päivitä jatkuvasti tietojaan. Eräs nopeasti kehittyvistä aloista on tietotekniikka ja sen ammattilaisilta vaaditaan hyvin paljon jatkuvaa tiedonhankintaa. Lieneekö enää ammattia, jonka sisältö pysyy samana vuosikymmeniä?

Erittäin hyvä ja aiheellinen aloitus.
Kyllä nykyään täysin ammattitaidottoman on vaikea saada ainakaan kunnon työtä.

Olen hieman hämilläni. Miksi? Tai no, en ensinkään.

Luin ketjun läpi, ja totesin, että aloittajan arvot ja käsitykset ovat liki omiani. Hän on selkeä selkärankajohtajatyyppi. Vertailun vuoksi, minä, olen hieman liikakin yhdentyvä näihin sympatian säveliin. Huomaan nyt hetken pohdiskelevani neliulotteisesti työllistämiseni kykyä ja sen mahdollisuuksia hyvän johtajuuden myötä. Molemmilla osapuolilla on oma vastuunsa. Työntekijällä on oma yrityksensä pelkästään omassa itsessään, olla luotettava ja lojaali... Se on helpompi kuin yrittäjällä ja työllistäjällä. Aloittaja on mielestäni joka suhteessa ajat sitten oivaltanut ajatuksen syvimmän helmen.

Tehkää työllistämisen taikoja juhannuksen sävelin. Tallatkaa hyvin polkujanne.

https://www.youtube.com/watch?v=rH1UnDQV1pY

https://www.youtube.com/watch?v=nARegxaf6Y8

Paremmin työllistyy kaäymättä koluja

Kyllä oppi on aina hyödyksi, ja joillain aloilla on opittava koko ajan uutta, pysyäkseen ajan tasalla.
Itse olen suorittanut kolmen eri alan tutkinnot.
Ne ovat sopivasti toisiaan täydentäviä ja tukevia.

Ammattiani arvaileville pieni vihje.
Yhteen ammattialaani liittyi sivututkintona, erään erikoisalan laborantin tutkinto.
Sitä ei olisi tarvinnut suorittaa, mutta suoritin, että ymmärtäisin ja hallitsisin paremmin alaa.

Ei ole Kamuttaja näköjään pappi eikä poliisi eikä sotilas. On joku tekniikan miehiä ja siihen viittaa se asfalttityömaalla tarkastajana olo. Asuin silloin Lieksassa kun niitä teitä asfaltoitiin, mutta en muista tekijöitä ollenkaan.

Volga oli todella upea teiden ”laiva”, vai pitäisikö sanoa, jonkun sortin alus maanteittemme päällä. Ensimmäinen muistikuvani ko. autosta on 60-luvulta. Erään kaverini isä oli toisella paikkakunnalla taksikuljettaja. Hän ajoi taksia kyseisellä automerkillä. Mallia en muista. Siviiliautona hänellä oli Ford Anglia, jolla kaverini kanssa suoritimme ”suljetulla” alueella alaikäisenä autoilun ensikokeilut hänen isänsä tietämättään. No, se oli hieman luvatonta, mutta mennyttä aikaa, ja eipä tuosta tullut harmia. Ei onneksi musta kissakaan juossut tien yli. Lapsiltani tietty, vakava ilme naamallani, kaiken em. lystin tohdin ”oikeushenkilönä” kieltää. Se siitä.

Ketjun varsinaiseen asiaan kommentoin vielä seuraavaa. Työllistymisen kaiken alku ja juuri on kielitaito. Mielestäni ei ole mitään syytä eikä perusteltua tarvetta työllistää kielitaidotonta henkilöä.
Vertauksena sanoisin näin, että se olisi lähes vastuutonta ”kielitaidoltaan alaikäisen” työllistämistä lakiemme vastaisesti. (Tällä viittaan lainvalmistelijoittemme lain esivalmisteluvaiheissa lain tarkoittaman merkityksen tulkintaohjeisiin, joita käytetään esimerkiksi onnettomuuden sattuessa, viimeistään hovioikeudessa työsuojelulakia tulkitessa.)
Monessa eri kielitaidottomassa työsuhteessa ovat seuraukset vaikeita tulkintakysymyksiä, ja vastuu vieritetään lain puitteissa loppujen lopuksi työnantajalle. Työn tuloksen, loppukuluttajan ja muun laillisen viidakon suhteen esimerkiksi virhevastuun sidonnaisuudet ja jopa tapaturmat, työllistämisen seurauksena, kaatuvat loppujen lopuksi taas, ja uudestaan, työnantajan niskaan nykylakien mukaan. Minä en ainakaan työllistä yhtään kielitaidotonta, ennen kuin joku ”huonosti valmisteltu pika laki”, ja allekirjoitettu sopimus takaisivat taatusti selustani ja antaisivat mielenrauhan monimutkaisesta riskien tulevasta. Ja, tuskinkin työllistäisin edes sittenkään. Siinä ei tulkkauskaan auta. Poliittisessa päätöksenteossa puolestani tulkatkaa tietyt pirit kernaasti niin paljon kuin sielunne sietää.

Ei kovin haittaa, vaikka harmittaakin, ainakin tietyn verran. Minun tietyn verta jääköön nyt sanomatta;)

Hyvä on aloitus ja asiallista keskustelua. Hovinarrimmekin jo esiintyi tyylilleen uskollisesti ja huumorillaan viihdyttäen. Asfaltorin hämärästi muistan. Siinä ei hovinarrin historia ollut asialla.

PS. Eihän politiikan teko olekaan ollut enää pitkään aikaan kovin arvostettua työtä. Ketunhännän pitoa kainalossa se on. Haissee vaikka olisi kuinka hyvät Rexonat. Kukahan keksisi vihapuheita peittävän Rexonan, onko se edes mahdollista?
No, yhtä kaikki, pari esimerkkiä:

https://www.youtube.com/watch?v=PZbQ_uULanY

Vielä vanhempaa on seuraava, jotenkin tuntuu, että matkittua mainontaa New Yorkista asti. Minä aavistan.

https://www.youtube.com/watch?v=_LvWxJp7Pa4

Käykääpä rekkamiehen suihkussa ja lähtekää rimpsalle. Rimpsa ei ole kaikkialla virallinen sana, rimpsu voisi olla. Rimpsalla minä ymmärrän viihtymistä ja kaikille hyvää ja sen tanssituksen tarjoamista. Miten te ymmärrätte sanan?

Rimpsa on tuttu sana. Jo isäni käytti sitä kysellessään lauantai-iltaisia menojani. Rimpsalleko olet lähdössä? Rimpsallaolo liittyi vastakkaista sukupuolta olevan lajitoverin etsimiseen. Usein rimpsastelu ei tuottanut toivottua tulosta uudesta liukkaasta nailonpaidasta ja Vaaksa Oy:n valmistamista huonosti istuvista farmarihousujäljitelmistä huolimatta.