Georg Malmsténin nostalgisessa Helsinki-laulussa vilahtelee vahva tš.
Edellä käyvä vokaali ja sitä seuraava t-konsonantti kuuluvat erittäin lyhyenä, mikä entisestään korostaa suhu-ässää. Myöhemmässä Helsingin slangissa ja laajemmallekin levinneessä puhekielessä oli yhdelmä ts, mikä äännettiin jokseenkin yleiskielisesti lyhentämättä lisää edellä käynyttä lyhyttä vokaalia ja t-konsonanttia. Fatši -> fatsi, mutši -> mutsi.
Oliko 1900-luvun alun slangi todella tällaista, vai onko kysymys Malmsténin omasta versiosta? Liioitteliko hän slangin ääntämystä?
Oliko slangissa voimakas suhuässä
slangin.ääntämys
19
251
Vastaukset
- Tshaikka
Minusta tuntuu että se on suomenruotsalaisten tapa lausua ts.
Muistan elävästi kuulleeni tš-versioita 60-70-luvuilla nimenomaan suomenruotsalaisilta kavereilta. - tsuhuna
Malmsten oli hurri joka ei osannut lausua suomea.
Myös juutalaisten kielellä eli heprealla on osuutensa Helsingin slangissa.
- slangin.ääntämys
Otettiin vaikutteita sieltä sun täältä, toki juutalaisiltakin, mutta ensisijassa ruotsista, venäjästä ja ranskasta. Nykyslangi taas lainailee eniten englannista.
Oliko voimakasta tš:ää olemassa, edeltävien äänteiden lausumista lyhyenlyhyenä ja koko ääntämisen taipumusta kapeuteen, etuvokaalimaisuuteen? Miten laajalti tš:ää käytettiin tai missä piireissä? Suomen juutalaiset molempien kotimaisten ohessa puhuvat pääasiassa jiddišiä.
Toki venäjä on vaikuttanut Helsingin slangiin ruotsin jälkeen eniten.Kollimaattori kirjoitti:
Suomen juutalaiset molempien kotimaisten ohessa puhuvat pääasiassa jiddišiä.
Toki venäjä on vaikuttanut Helsingin slangiin ruotsin jälkeen eniten.Tuli vain mieleen se sana 'kaveri', hepreassa 'khaver'.
kekek-kekek kirjoitti:
Tuli vain mieleen se sana 'kaveri', hepreassa 'khaver'.
Samaa tarkoittaa jiddišissä, johon khaver on lainattu hepreasta.
- Alkustadisti
Kollimaattori kirjoitti:
Samaa tarkoittaa jiddišissä, johon khaver on lainattu hepreasta.
Niin kuin arvata saattaakin, et näköjään tajua mitään mikä on hepreaa ja mikä jiddišiä. Kaikki on näköjään sulle pelkkää hepreaa. Olipa sitten kyse savosta tai ruotsista.
Ja mitä tulee ässävikaisten hurrien ääntämykseen, niin sillä ei ole mitään tekemistä stadin slangin ääntämyksen kanssa. Slangia puhui aikoinaan oppimaton työväenluokka kun ei kirjakieltä osannut puhua. Kirjoittamisesta puhumattakaan. - Näinnäreet
Alkustadisti kirjoitti:
Niin kuin arvata saattaakin, et näköjään tajua mitään mikä on hepreaa ja mikä jiddišiä. Kaikki on näköjään sulle pelkkää hepreaa. Olipa sitten kyse savosta tai ruotsista.
Ja mitä tulee ässävikaisten hurrien ääntämykseen, niin sillä ei ole mitään tekemistä stadin slangin ääntämyksen kanssa. Slangia puhui aikoinaan oppimaton työväenluokka kun ei kirjakieltä osannut puhua. Kirjoittamisesta puhumattakaan.Etupäässä näin on. Stadin slangia ei enää kuule muilta kuin yli seitenkybäsiltä ukoilta. Nykynuorison mongerrus taas on pelkkää
englannin sekoilua ja sitä puhuu samalla tavalla Lapin Aslak ja Tohmajärven Einari siinä missä Sörkan Arskakin tänä päivänä.
Sääli, että kaikki katoaa. - ei_aika_entinen
Näinnäreet kirjoitti:
Etupäässä näin on. Stadin slangia ei enää kuule muilta kuin yli seitenkybäsiltä ukoilta. Nykynuorison mongerrus taas on pelkkää
englannin sekoilua ja sitä puhuu samalla tavalla Lapin Aslak ja Tohmajärven Einari siinä missä Sörkan Arskakin tänä päivänä.
Sääli, että kaikki katoaa.Ei katoa vaan muuttuu. Se vanha slangi oli venäjää ja ruotsia, nykyisessä on sanoja englannista. ruotsista ja jopa somalikielestä.
Minä en -50 luvulla ymmärtänyt mitä gamlat bamlasi, nyt junnut ei ymmärrä minua:))) - uiuiuiuiui
ei_aika_entinen kirjoitti:
Ei katoa vaan muuttuu. Se vanha slangi oli venäjää ja ruotsia, nykyisessä on sanoja englannista. ruotsista ja jopa somalikielestä.
Minä en -50 luvulla ymmärtänyt mitä gamlat bamlasi, nyt junnut ei ymmärrä minua:)))Näin suomalaiset sopeutuvat muihin kulttuureihin. Outo kansa kaiken kaikkiaan.
- Vanhastadilainen
Tietojeni mukaan Georg Malmstén äänsi suhuässät nimenomaan silloisen slangin mukaan, eli oikein, vaikka hänen ruotsinkielen aksenttinsa kuuluukin joissakin iskelmissä.
Helsinki-laulu oli Vallilassa 1920-luvulla syntyneen ja ennen sotia asuneen faijani lempilauluja, jonka sanat hän osasi ulkoa ja jota hän lauloi mukana, kun se radiossa soi 50-luvulla.
Faija oli kotioloissa varsinainen vanhan slangin puhuja. Hän kehui Malmsténin ääntämistä kivasti juuri näiden äänteiden kohdalla ja totesi, että kerrankin joku osaa lausua "fatšit ja mutšit" juuri niinkuin ne todellisuudessa lausuttiin. Faijan mukaan ennen sotia puhutussa slangissa nimenomaan tuo suhuässä tš oli selvästi erilainen, voimakas ja vieraalta kieleltä kuulostava.- Vanhastadilainen
Korjaus: "kehui Malmsténin ääntämistä kovasti" - eikä "kivasti". Vaikka olisihan tuo "kivasti" myös sopinut.
- slangin.ääntämys
Minun äitini oli syntynyt 1916 ja asui nuoruutensa Töölöössä (!). Kuului hienostoväkeen ja kävi eliittikoulua, joten tieto ajan slangista oli surkea. Isäni oli Itä-Suomesta. Slangista hän ei tiennyt sitäkään.
- hbrwct
slangin.ääntämys kirjoitti:
Minun äitini oli syntynyt 1916 ja asui nuoruutensa Töölöössä (!). Kuului hienostoväkeen ja kävi eliittikoulua, joten tieto ajan slangista oli surkea. Isäni oli Itä-Suomesta. Slangista hän ei tiennyt sitäkään.
Näin se on. Jos ei kuulunut stadilaiseen duunarikastiin syntyjään , niin tuskin kuuli slangia koskaan lähiympäristössään vaikka olisi ollut seitsemännen polven stadilainen..
- slangin.ääntämys
hbrwct kirjoitti:
Näin se on. Jos ei kuulunut stadilaiseen duunarikastiin syntyjään , niin tuskin kuuli slangia koskaan lähiympäristössään vaikka olisi ollut seitsemännen polven stadilainen..
Slangillahan olivat normittamattoman, siis puhutun, kielen ominaisuudet. Se muuttui koko ajan. Eri paikoissa sitä puhuttiin samaankin aikaan hiukan eri tavalla, saati sitten eri aikoina. Kuinka pajon ihmisen puheessa oli alaluokan slangia, riippui hänen sosiaalisesta statuksestaan: mitä korkeammalla, sitä vähemmän.
Mitään kiinteätä, yksiselitteistä slangia ei ollut, vaan sen puhuminen liukui ilman jyrkkiä rajoja yksilöstä toiseen ja alueesta toiseen, niin kuin esimerkiksi itämerensuomen aluella kielestä ja niiden murteista toiseen ennen suomen kirjakielen luomista ja pitkälle sen luomisen jälkeenkin.
Samoin kuin jotkut selittävät, että on olemassa "oikea suomenkieli", josta on sitten muka syntynyt murteita, jotka olisivat rappeutumia, samoin jotkut selittävät, että se ja se slangin puhetapa on oikea ja muut ovat rappeutumia. Syynähän on tietysti pohjimmiltaan etnosentrismi, luulo, että oman alueen, oman luokan, oman ajan, jopa henkilökohtainen puhetapa olisi normatiivinen.
Ei ole "oikeata" slangia, on vain eri aikaista, eri alueilla ja eri ryhmissä viljeltyä puhetapaa. Kysymykseni onkin siis tulkittava niin, että oliko slangin pääpuhuma-aluella 1900-luvun alussa tällainen ääntämys kuin Malmsténin laulussa. Kirjoistahan löytyvät kyllä sanat, mutta intonaatiosta, puheen nopeudesta, tauottamisesta, äänteiden väristä sun sellaisista tieto on vähempää.
- uiuiuiuiui
On harhaanjohtavaa puhua hienostosta ja duunareista. Pohjimmiltaan asia on niin, että suomalaiset tulivat maamontuista ja ruotsalaiset ja venäläiset hienoista taloista. Toki se on muokannut tapoja sivistyneemmiksi.
- slangin.ääntämys
"uiuiuiuiui", kirjoitat:
<On harhaanjohtavaa puhua hienostosta ja duunareista.>
Kaikki kielellinen ilmaisu on "harhaanjohtava", koska aina joku ymmärtää toisin kuin toinen.
Luonnossa ei ole rajoja, on vain jatkumo, mutta kieli käyttää kategorioita, jotta mistään voi ylipäänsäkään puhua. Siitä myös ikuinen vaatimus, että pitäisi "määritellä" joku sana. Vaikka kuinka määrittelisi, merkitystä ei voi aukottomasti sitoa. Virvatulia.
Vallitseva tosiasia on, että on olemassa ihmisiä, joiden status on "ylempänä" tai "alempana". Ei siitä mihinkään päästä, vaikka olevat ihmiset muodostavatkin jatkumon. Jos jakaisimme tämän kuinka moneen kategoriaan tahansa, aina se jäisi vajaaksi ja harhaanjohtavaksi. Samoin on historian jakamisessa "aikakausiin". Ei sellaisia todellisuudessa ole ollut. On ollut vain jatkuva muutos, mutta kielessä meidän pitää yksinkertaistaa, jotta voimme ylipäänsä puhua jostakin.
Emme voi puheessa aina muistuttaa, että on pikkuhiljainen muutos. Jos niin tekisimme, puhe olisi aivan sekavaa, käsittämätöntä. Siksi puhumme edelleen hienostosta ja duunareista, jos tahdomme tulla ymmärretyiksi.
Toinen asia, jota emme ilmaisussamme aina voi ottaa huomioon, on ilmiöitten alkuperä, kun puhumme jostakin lopputuloksesta, jonkin ajan tilanteesta. Alkuperästä vallitsee monenlaisia käsityksiä. Erään kerroit. Edes yhden käsityksen ottaminen mukaan, saattaa saada pääasian varjoon, puhumattakaan siitä, että ilmaisu puuroutuu sekavaksi kaikkien asioiden huomioonottamiseksi kerralla.
On alkujaan hyväksyttävä, että kieli voi vain hyvin rajallisesti kuvata todellisen maailman monimuotoisuutta.
- Aiwastischtitszkii
Eikös suhuäänteitä ole vähän joka puolella - ruotsalaisilla oma tapansa lausua sjuksköterskaa sekä muuta -terskaa, sekä saksalaisilla oma suhuässänsä, venäläisillä omat ässänsä, ja hepreassa monenlaista ässää, jne. Eikö sitten monikulturellissä Helsingissä olisi oshattu matkia hienoja ylkkömääläisiä äänthämyksiä? Hipsun tipsun?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381779Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61381Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421367- 141342
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11335Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71314Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01284Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11240Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21200Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21173