Cymbalta/duloksetiini positiivista sanottavaa.

Cymbalta ollut Paras lääke 40 vuotisen masennus sairauden aikana jo neljä vuotta. Syön tätä lääkettä loppuelämäni.

Hyvin ahdistusta lievittävä lääke, jota en kuitenkaan ikinä aloittaisi uudestaan.
Vieroitusoireet olivat niin kamalat.
Pari kuukautta sydän hakkasi, päässä outoja oloja, kummallista pahoinvointia, fyysisesti huonoja oloja. Annos 90mg oli todennäköisesti liian suuri. Puoletkin olisi tod.näk. tehonnut.
Aloitus oli liian suurella annoksella, en päässyt totemaan, että olisi pienempi annos riittänyt, jolloin vieroitusoireet ehkä eivät olisi olleet niin pahat.
Hikoilu oli pahin sivuoire lääkkeen käytön aikana.

Itse syön tällä hetkellä cymbaltaa 60mg. Mulle se aiheuttaa ihan hirveää liikahikoilua, joten oon ajatellut lopettaa lääkkeen, pelottaa vaan hirveästi ne vierotusoireet. :/

Eikö teille kenellekään tullut sivuoireena seksuaalisuuden vähenemistä? Itselläni tämä sivuvaikutus oli niin vahva, että kärsin siitä koko sen ajan, kun mieliala alkoi parantua. Mielestäni sivuoire on niin merkittävä, että siitä tulisi pitää meteliä. Seksuaalisuus on niin oleellinen osa elämää ja juuri sitä mielialaakin.

Moi!

Minulla duloksetiinin aloittamiseen sekä lopettamiseen liittyvät sivuoireet ovat olleet ihan kohtuulliset ja niiden kanssa olen käynyt normaalisti töissä. Eniten huomasin, että nukuttaa – aivan vietävästi – sekä lääkkeen aloittamisen että lopettamisen jälkeen noin viikon–kaksi. Lopulta siirsin lääkkeen aamusta iltaan, koska en meinannut pysyä hereillä, jos otin sen aamulla. En jäänyt ihmettelemään, olisiko tämä väsymys tasaantunut ajan kanssa. On täysin mahdollista, että olisi. Kun otin illalla lääkkeen, ei mitään uneen tai väsymykseen liittyviä muutoksia tullut. Minusta sekä aloitus- että lopetusoireet olivat itselläni pitkälti aika samankaltaisia: pientä jännää nipistelyä päänahan alla (kuin tuntisi vaimeita sähköimpulsseja aivoissaan), tuo mahoton väsymys ja lopettaessa parin päivän ajan on jännästi "etäinen" olo. Mieli on ihan skarppi, mutta joskus vuorovaikutuksessa hetkellisesti tuntuu, että "nyt vaikutan kyllä jotenkin varmaan vähän pöhnäiseltä", kun katse ikään kuin tulee millisekunnin viiveellä pään liikkeitä tms. Ei mitään vakavaa kuitenkaan.

Lopetin duloksetiinin hiljattain ja pääsyyt siihen olivat, että yhtäältä en varsinaisesti kokenut masennusoireiden poistuvan 30–60 mg annostuksilla. Toimintakyky ja keskittymiskyky jossain määrin kohosivat (vaikka töissä toki olin koko ajan käynytkin), eikä synkät ajatussyklit enää saaneet ehkä ihan niin paljon voimaa. Silti olo oli kuitenkin pääosin negatiivinen, iloton ja turta koko lääkityksen ajan. Yhteys omaan kehoon, tunteisiin ja herkkyyteen olivat poissa – aivan kuten masentuneena yleensäkin. Toisaalta ikäväkseni huomasin, että elopainoni nousi lääkkeen toisen käyttövuoden aikana noin 15 % entisestä (tällöin söin lääkettä 60 mg / pvä), joka oli aina ollut jokseenkin muuttumaton. Duloksetiinista minulle usein sanottiin, että se ennemmin laskee kuin nostaa painoa, mutta seuraan nyt mielenkiinnolla, mitä painolle tapahtuu, kun lopetin. Paitsi harvoja kiusallisia lopetusoireita (kuten väsymys ja pääkipu) seurasi minulle duloksetiinin lopettamisesta parin viikon sisällä viimeisestä lääkkeestä myös erittäin positiivisia asioita, joista en ole kuullut kenenkään koskaan puhuvan. Pian lääkkeen lopettamisen jälkeen huomasin, että mm. emotionaalinen herkkyys, yhteys omiin tunteisiin, hetkessä elämisen ja iloitsemisen kyky sekä kokemus siitä, että olen oma, ihana itseni, tulivat pitkästä aikaa mahdollisiksi. Pari ensimmäistä viikkoa lääkkeen lopetettuani olivat parhaat ja hyvinvointisimmat hetket moneen vuoteen, jotka olen paininut masennuksen kanssa. En tiedä, miksi näin, mutta myös aiemmin duloksetiinin lopetus on herättänyt minut hetkellisesti erityisesti eloon. Parin–kolmen viikon jälkeen tulee kova droppi synkkyyteen, mutta näköjään sieltäkin pääsin ainakin nyt takaisin tolpilleni ja odotan mielenkiinnolla, mitä seuraavaksi tapahtuu. Toivon itselleni ja kaikille muille mahdollisimman paljon lääkkeettömiä ja tuskattomia viikkoja, päiviä ja vuosia sekä parasta mahdollista oloa oli sitä lääkettä kaverina tai ei! Peace. <3

on ollut parin vuoden ajan duloksetiini käytössä masennuksen takia.

Söin duloksetiinia 7kk 30mg annoksella. Alku oli aivan hirveä,kaksi viikkoa oksettavaa oloa ja tunteetonta menoa. Sen jälkeen kaikki mennyt hyvin ja lääke vienyt hermokipua pois. Pelkäsin lopettaa lääkkeen aikaisemman Lyrica lääkkeen huonon kokemuksen takia (järkyttävät vieroitusoireet) ja kaikkien nettikeskustelujen takia missä puhutaan myös duloksetiinin lopetuksen vaikeudesta. Kaikki meni kuitenkin hyvin! Söin viikon lääkettä joka toinen päivä ja koin vain pientä huimausta ja hermojen nykimistä. Nyt olen ollut ilman lääkettä jo viikon. Tsemppiä siis kaikkien lopetukseen, toivottavasti menee yhtä hyvin kuin mulla!

Minulle neurologi kirjoitti kipu kynnyksen nostmiseen. Otin yhden 20mh ja olin kuin 2,5 promillen humalassa. Onko se niin että kun sairaus edennyt pitkälle ja eivät tiedä miten hoidetaan, niin määrätään psyyken lääke
Kolmen aivohormooniin vaikuttava Duloksetiini. Enpä tiedä onko viisasta aloittaa koko lääkettä. Vai onko parempi olla pöllyssä kuin sel äjärkisenä

Käytän itse Duloksetiini 60 mg. Ei mitään haittavaikutuksia. On auttanut
syvimmästä kuopasta ylös. Ei ole lihottanut, ehkä paremminkin ruokahalu
on tippunut. Duloksetiinista en luovu.

Itse vasta lopetin dulon, ei sopinut yhteen oikein rivatril, ketipinor ja oxyjen kanssa. Olo on parempi ja pää selkeämpi. 20 vuotta syöny nii silläkin osansa, hermosairaus.

Moikka! Itellä ollu rajua päihteiden ja ALKOHOLIN käyttöä 15. vuotiiaasta tähän päivään(34.v). Lopetin vuoden vaihteessa kaikki seinään Alkoholin,pirit,kokkelit,subut,bentsot,lsd,sienet,ketamiinit, ymsyms. (paitsi kannabiksen). No siitähän sitten vaikea masennus iski ja olo oli hirveä. Hirveät pelkotilat ja kauhea olo.Sairaalassa kävin kouristelun takia (delirium). Sitten heräsin sairaala reissun jälkeen ettei voi samaan malliin meininki enään jatkua...

Nyt syönyt pari viikkoa viikkoa duloksetiinia ja elämä alkaa taas hymyilemään. Sosiaalinen pelko lähtenyt hyvin pois,ei paniikkikohtauksia melkeen ollenkaan ja muutenkin joka päivä vähän parempi olo.

Alkuun tuli vähän pääkipua,hikoilua ja tuntu ettei lääke auta yhtää. Mut kannattaa odottaa kärsivällisesti pari viikkoa ni itellä lähti ainakin haittavaikutukset pois.

Hei! Minulla Duloxetin auttoi kroonistuineisiin kipuihin erittäin hyvin, näin pitkästä aikaa valon tunnelin päässä. En uskaltanut hurrata silloin, mutta näin puolen vuoden jälkeen voin sanoa jo että tämä pelasti elämäni! Olen myös ikuisesti kiitollinen kipulääkärilleni, joka aloitti minulle tämän. Syön nyt annosta 100mg/vrk, muitakin lääkkeitä toki löytyy kuten Pregabalin. Paino on tippunut itsekseen 6kg ja se on ollut oikein toivottu sivuoire!
En ole ihan heti lopettamassa lääkettä, mutta jos jossain vaiheessa kivut alkavat vähenemään syystä tai toisesta, niin harkitsen asiaa.

P.S. Haittavaikutuksia oli roppakaupalla hoidon aloituksessa, mutta niitähän tässä ei kysytty :)

Olen syönyt kohta noin vuoden 60mg duloksetiinia . Aluksi vaste kipuihin oli hyvä, noin puolivuotta. Sen jälkeen alaraajakipuja on palannut jonkin verran. Mieliala kohosi ja tasottui myös "sivutuotteena". Nyt olen yrittänyt lopettaa lääkettä 5kk ottamalla joka toinen päivä ja tunti tunnilta pidentänyt otto aikaa. Huimauksesta, ja vähän niinkuin sähköiskuja päässä, sen tietää että on taas otettava. Nyt kuitenkin lopetin kokonaan , kohta viikko ilman ja mietin että koska tämä kauhea huimaus loppuu..

On aina hyvä lukea positiiviisia asoiota. Ne auttavat kun vasta aloittaa lääkkeen syöntiä. Toivon parasta kaikille kun nämä on välillä hankalia asioita kun koittaa toipua. Voimia kaikille.

kaikkien SNRI lääkkeiden lopettaminen on yleensä yhtä h*lv*ttiä! Mutta kuitenkin duloksetiini on mielestäni kuin parempi versio venlafaksiinista, vaikka harvemmin duloksetiinia määrätään masennukseen (yleensä se on määrätty nostamaan kipukynnystä).

Aloitin duloksetiinin neljä päivää sitten 20mg kipuihin. Toisena yönä ja päivänä koin sivuoireet pahoina. Ihan vetämätön ja veltto olo. Yks päivä meni paremmin, mutta nyt taas yöllä heräsin levottomana ja ahdistuneena + lihasnykäyksiä, tinnitusta ja kuvottavaa oloa. Nyt aamupäivällä väsymystä, voimattomuutta, päänsärkyä. Mitään ei jaksa eikä jalkeilla pysty olemaan. Miten kauan näitä pitää kestää. En kyllä näitä viikkoakaan kestä. Ei aiempaa kokemusta tälläisestä. Etten luovuttais liian aikaisin. Enkä edes taida uskoa näiden kipuihin auttavan.

Minulle ei sovi Cymbalta, se aiheuttaa pahoja sydänoireita.

Sain Cymbaltasta pahat vieroitusoireet.

Mulla Duloxetine 60 ja suttaa loistavasti neuropatiakipuihini. Lopettaahan en tätä koskaan voi, mutta läöke pitää ottaa ajallaan. Jos ei ota, alkaa vieroitusoireet pam jo muutaman tunnin päästä ja yö menee valvoessa kun ei vaan pysty nukkumaan. Korvat tinnittää ja pää särkee. Lyricaa söin aijemmin mutta sitä en enää onneksi tarvitse. Mielestäni duloxetinen haitallisin haittavaikutus on aivosumu ja ajatuksen hitaus. No näillä mennään.