En usko parisuhteisiin

Naiset tosiaan hakevat suuria tunteita mutta nekin voi kompensoida miehen suurella palkalla ja mittavalla omaisuudella.

Ei kyllä pidä paikkaansa. Itse olen katkaissut parikin suhdetta juuri siksi että mies on tunteillut liikaa. On peräänkuuluttanut ''välittämistä'', huomiota, rakastamista.
Kun olen sanonut että tarvitsen tilaa, omaa aikaa, mies on ruvennut epäilemään että minulla on toinen.
Heti kun mies on vaatinut tiheämpää tapailua, on ruvennut ahdistamaan, ihan kuin happi olis ruvennut loppumaan.
Inhoan suuria tunteita ja tunteilua. Olen joka suhteessani ollut uskollinen. Mutta kertaakaan en ole tivannut mieheltä jotain helkkarin rakkaudentunnustuksia.

Niin että koettakaa hiton äijät luopua noista stereotypioista tyyliin naiset ovat suuria tunteilijoita, pelkkiä tunnemössöttelijöitä!
Minä ainakin elän omaa elämääni silloinkin kun olen parisuhteessa, ja vaadin mieheltäkin samaa. Joiltain se ei vaan tunnu onnistuvan.

Ja mitäs vikaa suurella lompakolla ja mittavalla omaisuudella on?! Jos rikas mies haluaa ostaa vaimon itselleen rahalla ja nainen suostuu siihen, juttuhan on kahden kauppa eikä siihen kellään ole mitään sanomista.

Kärtty kirjoitti:

Ei kyllä pidä paikkaansa. Itse olen katkaissut parikin suhdetta juuri siksi että mies on tunteillut liikaa. On peräänkuuluttanut ''välittämistä'', huomiota, rakastamista.
Kun olen sanonut että tarvitsen tilaa, omaa aikaa, mies on ruvennut epäilemään että minulla on toinen.
Heti kun mies on vaatinut tiheämpää tapailua, on ruvennut ahdistamaan, ihan kuin happi olis ruvennut loppumaan.
Inhoan suuria tunteita ja tunteilua. Olen joka suhteessani ollut uskollinen. Mutta kertaakaan en ole tivannut mieheltä jotain helkkarin rakkaudentunnustuksia.

Niin että koettakaa hiton äijät luopua noista stereotypioista tyyliin naiset ovat suuria tunteilijoita, pelkkiä tunnemössöttelijöitä!
Minä ainakin elän omaa elämääni silloinkin kun olen parisuhteessa, ja vaadin mieheltäkin samaa. Joiltain se ei vaan tunnu onnistuvan.

Ja mitäs vikaa suurella lompakolla ja mittavalla omaisuudella on?! Jos rikas mies haluaa ostaa vaimon itselleen rahalla ja nainen suostuu siihen, juttuhan on kahden kauppa eikä siihen kellään ole mitään sanomista.

Lue lisää

Jos sinä olet erilainen, ei se muuta asiaa suuressa kuvassa.

Höpö höpö nyt . Tunteet ne on miehelläkin . Ongelma kai lähinnä kun kemiat ei kohtaa .

Kemiaaa kirjoitti:

Höpö höpö nyt . Tunteet ne on miehelläkin . Ongelma kai lähinnä kun kemiat ei kohtaa .

Eipä todellakaan voi yleistää, mitä nainen tai mies haluaa! Espanjassa yksinelävänä eläkeläisnaisena voin kertoa, että täällä "rannikolla" vanhemmat miehet - eronneet/vaimo kuollut - ovat joko pahasti alkoholisoituneet tai hakevat turvaa, nuorta seksikumppania "suurten lompakkojensa turvin" jne...
Poikkeuksia toki löytyy ja hyvä niille, jotka haluavat löytää elämänkumppanin! Oma elämäni on kivaa yksin, koska lapseni ja lastenlapseni asuvat myös täällä:) Miespuolisia YSTÄVIÄ kuuluu myös elämääni ja heidän odotukset ovat samat kuin omani: ei sitoutumisia vaan yhdessä ollaan ja tehdään yhteisiä juttuja, jos huvittaa ja - jos ei - niin kukaan meistä ei pane pahakseen ns. lazy days....kun fiilikset eivät juuri silloin parhaasta päästä:D
Eletään ja annetaan muiden myös elää omalla tavallaan!

toivosenleena kirjoitti:

Eipä todellakaan voi yleistää, mitä nainen tai mies haluaa! Espanjassa yksinelävänä eläkeläisnaisena voin kertoa, että täällä "rannikolla" vanhemmat miehet - eronneet/vaimo kuollut - ovat joko pahasti alkoholisoituneet tai hakevat turvaa, nuorta seksikumppania "suurten lompakkojensa turvin" jne...
Poikkeuksia toki löytyy ja hyvä niille, jotka haluavat löytää elämänkumppanin! Oma elämäni on kivaa yksin, koska lapseni ja lastenlapseni asuvat myös täällä:) Miespuolisia YSTÄVIÄ kuuluu myös elämääni ja heidän odotukset ovat samat kuin omani: ei sitoutumisia vaan yhdessä ollaan ja tehdään yhteisiä juttuja, jos huvittaa ja - jos ei - niin kukaan meistä ei pane pahakseen ns. lazy days....kun fiilikset eivät juuri silloin parhaasta päästä:D
Eletään ja annetaan muiden myös elää omalla tavallaan!

Lue lisää

Niin, ei varmaankaan pitäisi yleistää, mutta jos parisuhdeterapeutitkin ovat sitä mieltä, oma kokemus on sellainen ja tuolla parisuhdepalstallakin aina ihmetellään; miksi mies vaan on kavereiden kanssa tai pelaa tms, vaikka nainen haluaisi keskustella ja harrastaa yhdessä, niin olen taipuvainen uskomaan että näin on.

Hyvin harvassa parisuhteessa mitä tiedän on ulkopuolisen silmin katsottuna keskinäistä ymmärrystä. Joissain sentään on ilmeisesti hyvää seksiä, mutta sekin on harvinaisempaa kuin mitä sinkkuna luulisi, vaikka harva sitä tuttavilleen tunnustaa. Aika pitkälle suhteet pelaavat seksin ja/ tai yhteisen asuntolainan sekä tottumuksen logiikalla, ja varmaan sen pitäisi riittää, mutta minulle ei riitä. Mielestäni sinä elät sinisilmäisessä itsepetoksessa kun uskot että kovin moni suhde olisi oikeasti onnellinen.

En ole koskaan seurustellut rentun kanssa. Olen kyllä tapaillut sellaisia, joiden exät ovat olleet renttuja, mikä ehkä kuvaa hyvin minun tasoani parisuhdemarkkinoilla. Toinen tasoani kuvaava asia on se, että minut yleensä vaihdetaan toiseen melko helposti, ja muut myös usein ovat kiinnostuneita tulemaan paikalleni.

Minä ihastun luultavasti lähes kehen vain joka ensin ihastuu minuun tai edes teeskentelee uskottavasti ihastumista (kuten exäni teki). Nämä ovat usein sellaisia, joista tietää jo valmiiksi että suhde ei tule toimimaan. Joko elämäntilanne on liian eri tai toinen ei ole sillä lailla tunneihminen kuin minä vaan etsii enemmän kevytsuhdetta tai sitten ollaan aivan eri aallonpituudella henkisesti tai sitten toisella vain ei ole aikaa. Itse en pysty ihastuttamaan ketään sopivaa itseeni. Eli kyse on siitä, että sopivat eivät pysty löytämään puoleensavetäviä piirteitä minusta. Seksuaalista vetoa tunnen siistejä, huomioivia ja kilttejä kohtaan, joita kiinnostaa normiseksi. Mutta seksi pelkästään ei riitä minulle seurusteluun. Jotkut tutut ovat kertoneet että heille se riittää.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Hyvin harvassa parisuhteessa mitä tiedän on ulkopuolisen silmin katsottuna keskinäistä ymmärrystä. Joissain sentään on ilmeisesti hyvää seksiä, mutta sekin on harvinaisempaa kuin mitä sinkkuna luulisi, vaikka harva sitä tuttavilleen tunnustaa. Aika pitkälle suhteet pelaavat seksin ja/ tai yhteisen asuntolainan sekä tottumuksen logiikalla, ja varmaan sen pitäisi riittää, mutta minulle ei riitä. Mielestäni sinä elät sinisilmäisessä itsepetoksessa kun uskot että kovin moni suhde olisi oikeasti onnellinen.

En ole koskaan seurustellut rentun kanssa. Olen kyllä tapaillut sellaisia, joiden exät ovat olleet renttuja, mikä ehkä kuvaa hyvin minun tasoani parisuhdemarkkinoilla. Toinen tasoani kuvaava asia on se, että minut yleensä vaihdetaan toiseen melko helposti, ja muut myös usein ovat kiinnostuneita tulemaan paikalleni.

Minä ihastun luultavasti lähes kehen vain joka ensin ihastuu minuun tai edes teeskentelee uskottavasti ihastumista (kuten exäni teki). Nämä ovat usein sellaisia, joista tietää jo valmiiksi että suhde ei tule toimimaan. Joko elämäntilanne on liian eri tai toinen ei ole sillä lailla tunneihminen kuin minä vaan etsii enemmän kevytsuhdetta tai sitten ollaan aivan eri aallonpituudella henkisesti tai sitten toisella vain ei ole aikaa. Itse en pysty ihastuttamaan ketään sopivaa itseeni. Eli kyse on siitä, että sopivat eivät pysty löytämään puoleensavetäviä piirteitä minusta. Seksuaalista vetoa tunnen siistejä, huomioivia ja kilttejä kohtaan, joita kiinnostaa normiseksi. Mutta seksi pelkästään ei riitä minulle seurusteluun. Jotkut tutut ovat kertoneet että heille se riittää.

Lue lisää

"Hyvin harvassa parisuhteessa mitä tiedän on ulkopuolisen silmin katsottuna keskinäistä ymmärrystä. Joissain sentään on ilmeisesti hyvää seksiä, mutta sekin on harvinaisempaa kuin mitä sinkkuna luulisi, vaikka harva sitä tuttavilleen tunnustaa."

Me ilmeisesti tunnemme varsin erilaisia ihmisiä. Kyllä omat tuttavani ja sukulaiseni ovat yhdessä nimenomaan sellaisten kanssa joiden kanssa heillä on paljon yhteistä ja samanlainen huumorintaju.

"Mielestäni sinä elät sinisilmäisessä itsepetoksessa kun uskot että kovin moni suhde olisi oikeasti onnellinen."

Mielestäni sinä yrität selitellä omia epäonnistumiasi sillä että eivät ne muutkaan onnistu.

"En ole koskaan seurustellut rentun kanssa."

Sitä en sanonutkaan vaan se oli vain vertaus siitä että monet ihastuvat sellaisiinihmisiin jotka eivät heille oikeasti sovi,

"Minä ihastun luultavasti lähes kehen vain joka ensin ihastuu minuun tai edes teeskentelee uskottavasti ihastumista (kuten exäni teki). Nämä ovat usein sellaisia, joista tietää jo valmiiksi että suhde ei tule toimimaan."

Tuo kuullostaa juuri siltä että suhteesi ihastumiseen ei ole ihan kunnossa. Sinun ei kuulu ihastua siihen että toinen ihastuu sinuun vaan siihen että se toinen on sinusta niin puoleensavetävä. Olet toiselle aivan liian "helppo" koska vain myötäilet toisen tunteita joten sinut on myös helppo jättää kuten myös tilannettasi kuvasit.

"Joko elämäntilanne on liian eri tai toinen ei ole sillä lailla tunneihminen kuin minä vaan etsii enemmän kevytsuhdetta tai sitten ollaan aivan eri aallonpituudella henkisesti tai sitten toisella vain ei ole aikaa. Itse en pysty ihastuttamaan ketään sopivaa itseeni"

Eihän ihastuminen toimikaan niin että sinun pitäisi "ihastuttaa" joku sinuun vaan se tapahtuu jos on tapahtuakseen. Hakemalla epätoivoisesti muiden hyväksyntää vedät kyllä puoleesi juuri noita kevyitä seksisuhteita hakevia koska huomaavat että et vaadi kovin paljon ja sinut on helppo jättää tarpeen tullen.

"Eli kyse on siitä, että sopivat eivät pysty löytämään puoleensavetäviä piirteitä minusta. Seksuaalista vetoa tunnen siistejä, huomioivia ja kilttejä kohtaan, joita kiinnostaa normiseksi."

Ja silti et tunnu sellaisiin törmäävän? Etsitköhän ihan oikeista paikoista vai tunnistatko edes oikesti kuka mies on tuollainen vai luuletko vain jonkun olevan sellainen ja sitten hän on lopulta jotain muuta. Jos kaikki miehesi haluavat vain kevyitä seksisuhteita, he eivät ole kilttejä ja huomioivia miehiä.

Kylläpä sinä pidät itseäsi parisuhde-eksperttinä, kun jakelet täällä neuvojasi. :D Kuulepa, ei ihminen voi paljonkaan vaikuttaa siihen kehen ihastuu, vaikka voikin siihen mitä ihastumiselleen tekee. Eli ei ole mahdollista, että lähtisin tästä ihastumaan sinun määräämiisi henkilöihin, vaikka jostain syystä alkaisin yht'äkkiä kokea sinut suureksi auktoriteetiksi. Ja toisen nimenomaan voi ihastuttaa itseensä, ja minulle tehdään niin koko ajan. Monet harrastavat sitä siksi, että olisi edes joku, exänikin teeskenteli ihastusta siitä syystä. Sitten on suhteessa paha olla, kun vähitellen huomaa että on toiselle vain joku. En tiedä että tekeekö exä saman myös nyxälleen, mutta pidän sitä todennäköisenä, sillä hän tunnusti minulle että ei ole koskaan ollut rakastunut. Kaikki eivät vain ole kovin tunteellisia ihmisiä.

Siinä olet kuitenkin oikeassa, että monikaan ihminen ei ole parisuhdeasioissa pohjimmiltaan kiltti ja huomioiva vaan umpi-itsekäs. Itsekkyys on jotenkin sisäänrakennettu parisuhteeseen ja lisääntymiseen. Ilmeisesti kaikkia ihmisiä se ei häiritse.

Et sinä voi tietää tuttaviesi parisuhteiden onnellisuudesta, mutta kyllä he sitten erottuaan kertovat katkerina totuuden. Toisaalta monille riittää parisuhteessa se seksi, lapsenhoitoapu ja yhteinen asuntolaina.

Väität samanaikaisesti, että vaadin liikaa ja liian vähän. Molemmat eivät voi pitää paikkaansa. :D En minä ole koskaan elämässä hakenut erityisesti hyväksyntää tai teeskennellyt, koska en osaa teeskennellä. Muut kyllä osaavat minunkin edestäni.

Määrittelepä se mainitsemasi "oikea paikka" tai "väärä paikka" hakea parisuhdetta! En oikein ymmärrä, että mikä voisi edes olla absoluuttisen väärä paikka olettaen että kyse on vapaista sinkuista.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Kylläpä sinä pidät itseäsi parisuhde-eksperttinä, kun jakelet täällä neuvojasi. :D Kuulepa, ei ihminen voi paljonkaan vaikuttaa siihen kehen ihastuu, vaikka voikin siihen mitä ihastumiselleen tekee. Eli ei ole mahdollista, että lähtisin tästä ihastumaan sinun määräämiisi henkilöihin, vaikka jostain syystä alkaisin yht'äkkiä kokea sinut suureksi auktoriteetiksi. Ja toisen nimenomaan voi ihastuttaa itseensä, ja minulle tehdään niin koko ajan. Monet harrastavat sitä siksi, että olisi edes joku, exänikin teeskenteli ihastusta siitä syystä. Sitten on suhteessa paha olla, kun vähitellen huomaa että on toiselle vain joku. En tiedä että tekeekö exä saman myös nyxälleen, mutta pidän sitä todennäköisenä, sillä hän tunnusti minulle että ei ole koskaan ollut rakastunut. Kaikki eivät vain ole kovin tunteellisia ihmisiä.

Siinä olet kuitenkin oikeassa, että monikaan ihminen ei ole parisuhdeasioissa pohjimmiltaan kiltti ja huomioiva vaan umpi-itsekäs. Itsekkyys on jotenkin sisäänrakennettu parisuhteeseen ja lisääntymiseen. Ilmeisesti kaikkia ihmisiä se ei häiritse.

Et sinä voi tietää tuttaviesi parisuhteiden onnellisuudesta, mutta kyllä he sitten erottuaan kertovat katkerina totuuden. Toisaalta monille riittää parisuhteessa se seksi, lapsenhoitoapu ja yhteinen asuntolaina.

Väität samanaikaisesti, että vaadin liikaa ja liian vähän. Molemmat eivät voi pitää paikkaansa. :D En minä ole koskaan elämässä hakenut erityisesti hyväksyntää tai teeskennellyt, koska en osaa teeskennellä. Muut kyllä osaavat minunkin edestäni.

Määrittelepä se mainitsemasi "oikea paikka" tai "väärä paikka" hakea parisuhdetta! En oikein ymmärrä, että mikä voisi edes olla absoluuttisen väärä paikka olettaen että kyse on vapaista sinkuista.

Lue lisää

"Kylläpä sinä pidät itseäsi parisuhde-eksperttinä, kun jakelet täällä neuvojasi. :D "

Minä olen ihan yhtä paljon tai vähän ekspertti kuin sinä. Sinulla on ongelma ja minä olen yrittänyt antaa sihhen toisen näkökulman. Mutta sinulle se ei ilmeisesti sovi vaan haluat vain olla yksin oikeassa.

"Kuulepa, ei ihminen voi paljonkaan vaikuttaa siihen kehen ihastuu, vaikka voikin siihen mitä ihastumiselleen tekee."

Juuri sitähän tässä onkin koko ajan kyse, Jos sinä ihastut jatkuvasti vääriin miehiin niin mitä sinä asialle teet?

"Eli ei ole mahdollista, että lähtisin tästä ihastumaan sinun määräämiisi henkilöihin, vaikka jostain syystä alkaisin yht'äkkiä kokea sinut suureksi auktoriteetiksi. "

Ei vaan kyse on siitä että tajuat että ongelman ydin voi olla se että ihastut vääriin ihmisiin ja väärin perustein, ei se että koko maailma on paha ja sinua vastaan. Tai että kukaan muukaan ei voisi löytää onnellista parisuhdetta.

"Ja toisen nimenomaan voi ihastuttaa itseensä, ja minulle tehdään niin koko ajan."

Yllä juuri sanoit että ihminen ei voi paljon vaikuttaa sitä kehen ihastuu mutta silti väität että joku muu voi kyllä hyvinkin ohjailla sitä ihastutko häneen vai et.

"Siinä olet kuitenkin oikeassa, että monikaan ihminen ei ole parisuhdeasioissa pohjimmiltaan kiltti ja huomioiva vaan umpi-itsekäs. Itsekkyys on jotenkin sisäänrakennettu parisuhteeseen ja lisääntymiseen. Ilmeisesti kaikkia ihmisiä se ei häiritse."

Tai sitten jotkut pystyvät itsekkyyden lisäksi olemaan myös toisia ajattelevia ja toisillekin kittejä koska ovat tietoisia omasta itsekkyydestään ja osaavat tietoisestikin olla myös muuta.

"Et sinä voi tietää tuttaviesi parisuhteiden onnellisuudesta"

Mutta sinä näköjään voit tietää että he eivät voi olla onnelisia?

"mutta kyllä he sitten erottuaan kertovat katkerina totuuden."

No monet ovat olleet 20-25 vuotta yhdessä eikä vielä ole eroja tai katkeruudesta merkkejä. Mutta jäädään odottelemaan...

"Väität samanaikaisesti, että vaadin liikaa ja liian vähän. Molemmat eivät voi pitää paikkaansa. :D"

Voivat hyvinkin. Jos ostat tavaran jolta et ostaessasi vaadi oikein mitään laatua, on jälkikäteen hassua vaatia että se olisi sitten kuitenkin huippulaatua. Näin sinä kuitenkin nyt teet. Vaadit siis liikaa ihmisiltä jotka eivät voi sitä kaikkea sinulle antaa koska olet päätynyt heihin siksi että et vaadi heiltä ihastuaksesi juuri mitään.

"En minä ole koskaan elämässä hakenut erityisesti hyväksyntää tai teeskennellyt, koska en osaa teeskennellä. "

Kun kerroit että ihastut melkein kehen vain joka näyttää ihastuneen sinuun niin se kyllä kullostaa juurikin siltä että haet rakkautta ja hyväksyntää varsin epätoivoisesti. Et ehkä itse havaitse tuota mutta ei tuo ihan normaalin itsetunnon käytöstä ole.

"Määrittelepä se mainitsemasi "oikea paikka" tai "väärä paikka" hakea parisuhdetta! En oikein ymmärrä, että mikä voisi edes olla absoluuttisen väärä paikka olettaen että kyse on vapaista sinkuista."

No vähän karrikoiden baarista ei löydetä kovin usein absolutisteja eikä herätyskokouksista ateisteja. Ehkäpä kiltit ja huomaavaiset miehet eivät liiku sankoin joukoin siellä missä sinä liikut tai yrität heihin tutustua?

Ihmiset ovat kilttejä ja huomaavaisia ystävilleen ja äitimuorilleen. Parisuhteessa taas ollaan hyötymistarkoituksessa.

Monet pelkäävät niin kovasti yksinoloa ja sosiaalista syrjäytymistä sinkkuna, että roikkuvat huonossa suhteessa vaikka loppuikänsä. Totuuttaa suhteen tilasta ei voi silloin kertoa, kulissit pitää pitää pystyssä - ainoastaan erotessa paljastetaan muille, miten kamalaa oikeasti olikaan.

"Jos sinä ihastut jatkuvasti vääriin miehiin niin mitä sinä asialle teet?"

En tietenkään tee mitään jos se käy heti ilmi, tai ainakin suhde jää lyhyeksi. Yksi tapailemani henkilö sanoikin, että päädyin kahdessa viikossa samaan lopputulokseen, että me sovimme vain ystäviksi, ja samasta syystäkin, kuin mihin päätymiseen edellisellä tapauksella meni kokonainen vuosi. Usein toki minutkin heitetään pellolle tai vaihdetaan toiseen jo varhaisessa vaiheessa, mikä on tietysti tavallaan ihan huomaavaista silloin kun kyseessä on toimimaton suhde. Huomasitko, että aloituksessakin oli vasta treffeistä kyse?

"Ongelman ydin voi olla se että ihastut vääriin ihmisiin ja väärin perustein, ei se että koko maailma on paha ja sinua vastaan."

Ei ei ei, vaan minulle väärät ihmiset ihastuvat minuun. Pystyisin kyllä ihastumaan oikeisiin myös, mutta kun en saa mitään vastakaikua heiltä, niin se ihastus ei pääse kasvamaan tai eivät huoli minua kertakaikkiaan. Tai sitten niillä pyörii jo niin paljon muita ehdokkaita nurkissa, että ihastumalla vain satuttaa itsensä, kun valinta kohdistuu kuitenkin johonkuhun muuhun.

Muuten elämässä minulla menee juuri nyt tosi hyvin. Jopa niin hyvin, ettei ole todeksi uskoa.

"Yllä juuri sanoit että ihminen ei voi paljon vaikuttaa sitä kehen ihastuu mutta silti väität että joku muu voi kyllä hyvinkin ohjailla sitä ihastutko häneen vai et."

Niin juuri. Itse ei voi päättämällä päättää ihastua, mutta toinen voi ohjailla ihastumaan itseensä joko rehellisillä syillä tai vain siksi että on puutteessa - minulle sattuu kohdalle enimmäkseen noita jälkimmäisiä. Enhkä vain tasoni ei riitä siitä että kukaan aidosti ihastuisi. Toisaalta sitten säästyy pahimmilta sydänsuruiltakin.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Ihmiset ovat kilttejä ja huomaavaisia ystävilleen ja äitimuorilleen. Parisuhteessa taas ollaan hyötymistarkoituksessa.

Monet pelkäävät niin kovasti yksinoloa ja sosiaalista syrjäytymistä sinkkuna, että roikkuvat huonossa suhteessa vaikka loppuikänsä. Totuuttaa suhteen tilasta ei voi silloin kertoa, kulissit pitää pitää pystyssä - ainoastaan erotessa paljastetaan muille, miten kamalaa oikeasti olikaan.

"Jos sinä ihastut jatkuvasti vääriin miehiin niin mitä sinä asialle teet?"

En tietenkään tee mitään jos se käy heti ilmi, tai ainakin suhde jää lyhyeksi. Yksi tapailemani henkilö sanoikin, että päädyin kahdessa viikossa samaan lopputulokseen, että me sovimme vain ystäviksi, ja samasta syystäkin, kuin mihin päätymiseen edellisellä tapauksella meni kokonainen vuosi. Usein toki minutkin heitetään pellolle tai vaihdetaan toiseen jo varhaisessa vaiheessa, mikä on tietysti tavallaan ihan huomaavaista silloin kun kyseessä on toimimaton suhde. Huomasitko, että aloituksessakin oli vasta treffeistä kyse?

"Ongelman ydin voi olla se että ihastut vääriin ihmisiin ja väärin perustein, ei se että koko maailma on paha ja sinua vastaan."

Ei ei ei, vaan minulle väärät ihmiset ihastuvat minuun. Pystyisin kyllä ihastumaan oikeisiin myös, mutta kun en saa mitään vastakaikua heiltä, niin se ihastus ei pääse kasvamaan tai eivät huoli minua kertakaikkiaan. Tai sitten niillä pyörii jo niin paljon muita ehdokkaita nurkissa, että ihastumalla vain satuttaa itsensä, kun valinta kohdistuu kuitenkin johonkuhun muuhun.

Muuten elämässä minulla menee juuri nyt tosi hyvin. Jopa niin hyvin, ettei ole todeksi uskoa.

"Yllä juuri sanoit että ihminen ei voi paljon vaikuttaa sitä kehen ihastuu mutta silti väität että joku muu voi kyllä hyvinkin ohjailla sitä ihastutko häneen vai et."

Niin juuri. Itse ei voi päättämällä päättää ihastua, mutta toinen voi ohjailla ihastumaan itseensä joko rehellisillä syillä tai vain siksi että on puutteessa - minulle sattuu kohdalle enimmäkseen noita jälkimmäisiä. Enhkä vain tasoni ei riitä siitä että kukaan aidosti ihastuisi. Toisaalta sitten säästyy pahimmilta sydänsuruiltakin.

Lue lisää

"Ihmiset ovat kilttejä ja huomaavaisia ystävilleen ja äitimuorilleen. Parisuhteessa taas ollaan hyötymistarkoituksessa. "

Ehkäpä tuo ajattelutapa on yksi syy että et löydä hyvää parisuhdetta? Eli jos olet itsekin liikkellä vain hyötymistarkoituksessa ja ajattelet muidenkin niin olevan niin aika vaikea on siinä kohdata mitenkään aidosti sitä toista.

"Monet pelkäävät niin kovasti yksinoloa ja sosiaalista syrjäytymistä sinkkuna, että roikkuvat huonossa suhteessa vaikka loppuikänsä. Totuuttaa suhteen tilasta ei voi silloin kertoa, kulissit pitää pitää pystyssä - ainoastaan erotessa paljastetaan muille, miten kamalaa oikeasti olikaan."

Tuollaisilla ihmisillä on ongelma itsensä ja ihmissuhteiden kanssa. HE eivät edusta mitään yleisintä ihmistyyppiä jolla on kyky solmia ja olla normaaleissa ihmissuihteissa itseään ja toista arvostaen.

"En tietenkään tee mitään jos se käy heti ilmi, tai ainakin suhde jää lyhyeksi. "

Kyse olikin siitä mitä teet jotta tapaisit enemmän sinulle sopivia treffikumppaneita jotta kaikki eivät heti jäisi lyhyiksi tai muuten tuloksettomiksi.

"Ei ei ei, vaan minulle väärät ihmiset ihastuvat minuun."

Huomaatko että jatkuvasti vierität vastuun asioista muille ja sinä et tee mitään väärin tai sinun ei tarvitsisi muuttaa mitään?

"Pystyisin kyllä ihastumaan oikeisiin myös, mutta kun en saa mitään vastakaikua heiltä"

Ihminen joka ei ihastu sinuun ei ole sinulle se oikea. Juuri tämä on sinulta jäänyt nyt tajuamatta.

"Niin juuri. Itse ei voi päättämällä päättää ihastua, mutta toinen voi ohjailla ihastumaan itseensä joko rehellisillä syillä tai vain siksi että on puutteessa - "

Jostain syystä tuntuu että vain sinä olet ohjailtavissa mutta et itse pysty ohjailemaan muita ihastumaan itseesi. Eikö tämä herätä mitään ajatuksia siitä onko tuo ihan kaikkia koskeva asia?

Kyllä parisuhde on lähtökohtaisesti hyötysuhde. Jos parisuhteessa on vain toisen edun eikä oman etunsa takia, eli uhrautuu, niin suhde on sairas. Hyötyminen ei ole ongelma silloin jos se on molemminpuolista.

Tietysti voi ajatella, että myös vanhemman ja lapsenkin suhde on hyötysuhde, koska lapsi jatkaa vanhemman geenejä, joten sikäli vanhempi itse hyötyy vaikkapa siitä jos uhraa henkensä lapsensa puolesta.

Minulle parisuhteesta hyötyminen tarkoittaa, että toinen ymmärtää minua jonkin verran ja on rakastunut. Jollekin toiselle voi riittää vain se, että on edes joku, jonka kanssa viettää aikaa ja harrastaa seksiä. Kokemukseni on, että suuri enemmistö ihmisistä kammoksuu yksinoloa.

Ongelman ydin on nimenmaan se, että en saa ketään laskelmoidusti ihastumaan itseeni, kun taas minut on naurettavan helppo saada ihastumaan. Näin ollen olen siinä asiassa kuin ajopuu. Hyvää on kuitenkin se, että tunnistan joitain minulle tuttuja tunteita pohjimmiltaan aika hyvin, joten yleensä huomaan kyllä melko nopeasti jos toinen teeskentelee rakastunutta. Syy miksi en voi ihastuttaa ketään itseeni suunnitelmallisesti on siinä, että en pysty ohjailemaan käytöstäni yhtä paljon kuin ihmiset keskimäärin tai teeskentelemään edes silloin kun se olisi oman etuni mukaista, vaan aidot reaktiot puskevat läpi. Se aiheuttaa minulle elämässä muutenkin paljon ongelmia ja olen kyllä itse siitä hyvin tietoinen, mutta en pysty olemaan toisenlainenkaan. Lisäksi olen ns. deittisokea, en ole koskaan ihan varma iskeekö joku minua tosissaan vai ei, ja muut ihmiset ovat minuun päin deittisokeita, siten että jos olen ystävällinen niin se tulkitaan iskuyritykseksi.

En usko, että ihastuminen kertoo mitään siitä onko toinen "se oikea". Ihastuminen on kuitenkin vielä aika kevyt tunne, joka ei edellytä tuntemista. Ja varsin moni ihastuu järjestelmällisesti vääriin ihmisiin. Mutta harva myöskään alkaa suhteeseen ilman mitään ihastumisen tunnetta. Olisi hyvä ensin tutustua ja sitten vasta ihastua.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Kyllä parisuhde on lähtökohtaisesti hyötysuhde. Jos parisuhteessa on vain toisen edun eikä oman etunsa takia, eli uhrautuu, niin suhde on sairas. Hyötyminen ei ole ongelma silloin jos se on molemminpuolista.

Tietysti voi ajatella, että myös vanhemman ja lapsenkin suhde on hyötysuhde, koska lapsi jatkaa vanhemman geenejä, joten sikäli vanhempi itse hyötyy vaikkapa siitä jos uhraa henkensä lapsensa puolesta.

Minulle parisuhteesta hyötyminen tarkoittaa, että toinen ymmärtää minua jonkin verran ja on rakastunut. Jollekin toiselle voi riittää vain se, että on edes joku, jonka kanssa viettää aikaa ja harrastaa seksiä. Kokemukseni on, että suuri enemmistö ihmisistä kammoksuu yksinoloa.

Ongelman ydin on nimenmaan se, että en saa ketään laskelmoidusti ihastumaan itseeni, kun taas minut on naurettavan helppo saada ihastumaan. Näin ollen olen siinä asiassa kuin ajopuu. Hyvää on kuitenkin se, että tunnistan joitain minulle tuttuja tunteita pohjimmiltaan aika hyvin, joten yleensä huomaan kyllä melko nopeasti jos toinen teeskentelee rakastunutta. Syy miksi en voi ihastuttaa ketään itseeni suunnitelmallisesti on siinä, että en pysty ohjailemaan käytöstäni yhtä paljon kuin ihmiset keskimäärin tai teeskentelemään edes silloin kun se olisi oman etuni mukaista, vaan aidot reaktiot puskevat läpi. Se aiheuttaa minulle elämässä muutenkin paljon ongelmia ja olen kyllä itse siitä hyvin tietoinen, mutta en pysty olemaan toisenlainenkaan. Lisäksi olen ns. deittisokea, en ole koskaan ihan varma iskeekö joku minua tosissaan vai ei, ja muut ihmiset ovat minuun päin deittisokeita, siten että jos olen ystävällinen niin se tulkitaan iskuyritykseksi.

En usko, että ihastuminen kertoo mitään siitä onko toinen "se oikea". Ihastuminen on kuitenkin vielä aika kevyt tunne, joka ei edellytä tuntemista. Ja varsin moni ihastuu järjestelmällisesti vääriin ihmisiin. Mutta harva myöskään alkaa suhteeseen ilman mitään ihastumisen tunnetta. Olisi hyvä ensin tutustua ja sitten vasta ihastua.

Lue lisää

... oikeastaan peruutan tuon väitteen, että harva alkaa suhteeseen ilman ihastumista. Se ei ole totta. Muutan sen muotoon, että itse en mielellään alkaisi suhteeseen ilman molemminpuolista ihastumista.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Kyllä parisuhde on lähtökohtaisesti hyötysuhde. Jos parisuhteessa on vain toisen edun eikä oman etunsa takia, eli uhrautuu, niin suhde on sairas. Hyötyminen ei ole ongelma silloin jos se on molemminpuolista.

Tietysti voi ajatella, että myös vanhemman ja lapsenkin suhde on hyötysuhde, koska lapsi jatkaa vanhemman geenejä, joten sikäli vanhempi itse hyötyy vaikkapa siitä jos uhraa henkensä lapsensa puolesta.

Minulle parisuhteesta hyötyminen tarkoittaa, että toinen ymmärtää minua jonkin verran ja on rakastunut. Jollekin toiselle voi riittää vain se, että on edes joku, jonka kanssa viettää aikaa ja harrastaa seksiä. Kokemukseni on, että suuri enemmistö ihmisistä kammoksuu yksinoloa.

Ongelman ydin on nimenmaan se, että en saa ketään laskelmoidusti ihastumaan itseeni, kun taas minut on naurettavan helppo saada ihastumaan. Näin ollen olen siinä asiassa kuin ajopuu. Hyvää on kuitenkin se, että tunnistan joitain minulle tuttuja tunteita pohjimmiltaan aika hyvin, joten yleensä huomaan kyllä melko nopeasti jos toinen teeskentelee rakastunutta. Syy miksi en voi ihastuttaa ketään itseeni suunnitelmallisesti on siinä, että en pysty ohjailemaan käytöstäni yhtä paljon kuin ihmiset keskimäärin tai teeskentelemään edes silloin kun se olisi oman etuni mukaista, vaan aidot reaktiot puskevat läpi. Se aiheuttaa minulle elämässä muutenkin paljon ongelmia ja olen kyllä itse siitä hyvin tietoinen, mutta en pysty olemaan toisenlainenkaan. Lisäksi olen ns. deittisokea, en ole koskaan ihan varma iskeekö joku minua tosissaan vai ei, ja muut ihmiset ovat minuun päin deittisokeita, siten että jos olen ystävällinen niin se tulkitaan iskuyritykseksi.

En usko, että ihastuminen kertoo mitään siitä onko toinen "se oikea". Ihastuminen on kuitenkin vielä aika kevyt tunne, joka ei edellytä tuntemista. Ja varsin moni ihastuu järjestelmällisesti vääriin ihmisiin. Mutta harva myöskään alkaa suhteeseen ilman mitään ihastumisen tunnetta. Olisi hyvä ensin tutustua ja sitten vasta ihastua.

Lue lisää

"Kyllä parisuhde on lähtökohtaisesti hyötysuhde. Jos parisuhteessa on vain toisen edun eikä oman etunsa takia, eli uhrautuu, niin suhde on sairas. Hyötyminen ei ole ongelma silloin jos se on molemminpuolista."

Ajattelet liian mustavalkoisesti, siis että suhde olisi vain joko pelkästään hyötymissuhde tai vain toisen edun katsova uhrautumissuhde. Mutta oikeasti hyvä suhde on sellainen jossa sekä antaa että saa paljon. Kun antaa paljon, myös yleensä saa paljon.

"Minulle parisuhteesta hyötyminen tarkoittaa, että toinen ymmärtää minua jonkin verran ja on rakastunut"

Mitä haittaa tuollaisesta "hyötymisestä" on jos samalla myös sinä ymmärrät sitä toista ja annat hänelle rakkautta?

"Ongelman ydin on nimenmaan se, että en saa ketään laskelmoidusti ihastumaan itseeni"

Se ei ole ongelma lainkaan vaan juuri niin sen pitääkin olla. Ketään ei ole tarkoitus saada laskelmoidusti.

" kun taas minut on naurettavan helppo saada ihastumaan. Näin ollen olen siinä asiassa kuin ajopuu."

Juuri tuota sinun pitäisi työstää, ehkäpä ihan ammattiauttajan kanssa. Koska tuo on sinun parisuhdevaikeuksiesi ydin.

" Syy miksi en voi ihastuttaa ketään itseeni suunnitelmallisesti on siinä, että en pysty ohjailemaan käytöstäni yhtä paljon kuin ihmiset keskimäärin"

Luulen että yliarviot muiden kyvyn tässä. Etkä ehkä tajua että ne ihmiset joilla on onnellinen parisuhde, ovat nimenomaan aitoja itsejään suhteessa eivätkä esitä mitään muuta.

TotuusSattuuX kirjoitti:

"Kylläpä sinä pidät itseäsi parisuhde-eksperttinä, kun jakelet täällä neuvojasi. :D "

Minä olen ihan yhtä paljon tai vähän ekspertti kuin sinä. Sinulla on ongelma ja minä olen yrittänyt antaa sihhen toisen näkökulman. Mutta sinulle se ei ilmeisesti sovi vaan haluat vain olla yksin oikeassa.

"Kuulepa, ei ihminen voi paljonkaan vaikuttaa siihen kehen ihastuu, vaikka voikin siihen mitä ihastumiselleen tekee."

Juuri sitähän tässä onkin koko ajan kyse, Jos sinä ihastut jatkuvasti vääriin miehiin niin mitä sinä asialle teet?

"Eli ei ole mahdollista, että lähtisin tästä ihastumaan sinun määräämiisi henkilöihin, vaikka jostain syystä alkaisin yht'äkkiä kokea sinut suureksi auktoriteetiksi. "

Ei vaan kyse on siitä että tajuat että ongelman ydin voi olla se että ihastut vääriin ihmisiin ja väärin perustein, ei se että koko maailma on paha ja sinua vastaan. Tai että kukaan muukaan ei voisi löytää onnellista parisuhdetta.

"Ja toisen nimenomaan voi ihastuttaa itseensä, ja minulle tehdään niin koko ajan."

Yllä juuri sanoit että ihminen ei voi paljon vaikuttaa sitä kehen ihastuu mutta silti väität että joku muu voi kyllä hyvinkin ohjailla sitä ihastutko häneen vai et.

"Siinä olet kuitenkin oikeassa, että monikaan ihminen ei ole parisuhdeasioissa pohjimmiltaan kiltti ja huomioiva vaan umpi-itsekäs. Itsekkyys on jotenkin sisäänrakennettu parisuhteeseen ja lisääntymiseen. Ilmeisesti kaikkia ihmisiä se ei häiritse."

Tai sitten jotkut pystyvät itsekkyyden lisäksi olemaan myös toisia ajattelevia ja toisillekin kittejä koska ovat tietoisia omasta itsekkyydestään ja osaavat tietoisestikin olla myös muuta.

"Et sinä voi tietää tuttaviesi parisuhteiden onnellisuudesta"

Mutta sinä näköjään voit tietää että he eivät voi olla onnelisia?

"mutta kyllä he sitten erottuaan kertovat katkerina totuuden."

No monet ovat olleet 20-25 vuotta yhdessä eikä vielä ole eroja tai katkeruudesta merkkejä. Mutta jäädään odottelemaan...

"Väität samanaikaisesti, että vaadin liikaa ja liian vähän. Molemmat eivät voi pitää paikkaansa. :D"

Voivat hyvinkin. Jos ostat tavaran jolta et ostaessasi vaadi oikein mitään laatua, on jälkikäteen hassua vaatia että se olisi sitten kuitenkin huippulaatua. Näin sinä kuitenkin nyt teet. Vaadit siis liikaa ihmisiltä jotka eivät voi sitä kaikkea sinulle antaa koska olet päätynyt heihin siksi että et vaadi heiltä ihastuaksesi juuri mitään.

"En minä ole koskaan elämässä hakenut erityisesti hyväksyntää tai teeskennellyt, koska en osaa teeskennellä. "

Kun kerroit että ihastut melkein kehen vain joka näyttää ihastuneen sinuun niin se kyllä kullostaa juurikin siltä että haet rakkautta ja hyväksyntää varsin epätoivoisesti. Et ehkä itse havaitse tuota mutta ei tuo ihan normaalin itsetunnon käytöstä ole.

"Määrittelepä se mainitsemasi "oikea paikka" tai "väärä paikka" hakea parisuhdetta! En oikein ymmärrä, että mikä voisi edes olla absoluuttisen väärä paikka olettaen että kyse on vapaista sinkuista."

No vähän karrikoiden baarista ei löydetä kovin usein absolutisteja eikä herätyskokouksista ateisteja. Ehkäpä kiltit ja huomaavaiset miehet eivät liiku sankoin joukoin siellä missä sinä liikut tai yrität heihin tutustua?

Lue lisää

Eläkkeellä olevana psykologina on aikaa tutkia eri medioita ja voin todeta, että narsistiset persoonat vailla tunteita tulevat esiin enemmän ja enemmän nykyään julkisissa kirjoitteluissaan. Ko. persoonallisuus on syntymässä saatu persoonan muoto, joka tulee esiin jo lapsesta saakka ja jatkuu läpi elämän.
Näille henkilöille tyypillistä on"minäkeskeinen ajattelutapa", johon kuuluu vahva tunne siitä, että tietää/osaa kaiken! Tunne-elämä on heillä todella heikko, koska he keskittyvät ennen kaikkea omaan suureen itsetuntoonsa/ hyvinvointiinsa(?)!
Erikoisinta on se, että he todella uskovat mitä kummallisimpiin visioihinsa, joissa heidän mielestään ei ole mitään korjattavaa tai väärää. Vuosien varrella hoitotyössäni panin merkille myös sen, että ko. persoonallisuudet harvoin hakevat ITSE apua (=myös sairaudentunne puuttuu muiden tunteiden ohella)!
Ehkä moni tietää lähipiiristään ko. tyypin, joka seurueeseen kuuluvana jotenkin siedettävä korostuneesta egostansa huolimatta, mutta elämänkumppanina... arvaamaton ja arvostamaton!
Hyvä esimerkki narsismista löytyy USA:n korkeimmasta virasta - USKOMATON TAPAUS:(

TotuusSattuuX kirjoitti:

"Kyllä parisuhde on lähtökohtaisesti hyötysuhde. Jos parisuhteessa on vain toisen edun eikä oman etunsa takia, eli uhrautuu, niin suhde on sairas. Hyötyminen ei ole ongelma silloin jos se on molemminpuolista."

Ajattelet liian mustavalkoisesti, siis että suhde olisi vain joko pelkästään hyötymissuhde tai vain toisen edun katsova uhrautumissuhde. Mutta oikeasti hyvä suhde on sellainen jossa sekä antaa että saa paljon. Kun antaa paljon, myös yleensä saa paljon.

"Minulle parisuhteesta hyötyminen tarkoittaa, että toinen ymmärtää minua jonkin verran ja on rakastunut"

Mitä haittaa tuollaisesta "hyötymisestä" on jos samalla myös sinä ymmärrät sitä toista ja annat hänelle rakkautta?

"Ongelman ydin on nimenmaan se, että en saa ketään laskelmoidusti ihastumaan itseeni"

Se ei ole ongelma lainkaan vaan juuri niin sen pitääkin olla. Ketään ei ole tarkoitus saada laskelmoidusti.

" kun taas minut on naurettavan helppo saada ihastumaan. Näin ollen olen siinä asiassa kuin ajopuu."

Juuri tuota sinun pitäisi työstää, ehkäpä ihan ammattiauttajan kanssa. Koska tuo on sinun parisuhdevaikeuksiesi ydin.

" Syy miksi en voi ihastuttaa ketään itseeni suunnitelmallisesti on siinä, että en pysty ohjailemaan käytöstäni yhtä paljon kuin ihmiset keskimäärin"

Luulen että yliarviot muiden kyvyn tässä. Etkä ehkä tajua että ne ihmiset joilla on onnellinen parisuhde, ovat nimenomaan aitoja itsejään suhteessa eivätkä esitä mitään muuta.

Lue lisää

Olet niin pihalla siitä mitä tarkoitan ja vääntelet niin kummallisesti sanomiseni, että en jaksa enää yrittää turhaan selittää. Olemme ilmeisesti niin eri aallonpituudella, että et saa mistään ajatuksestani yhtään kiinni. Tuttu tunne muuten parisuhteista.

Ai pitäisi minun harkita "työstää" itseäni jopa ammattiauttajalla. No uskosi ammattiauttajiin on tosi liikuttavaa. Sinun kannattaa tutustua yhteen sellaiseen joko vapaa-ajalla tai jopa vastaanotolla, niin pääset moisista harhauskomuksista. Suosittelen esim. tätä meidän keskusteluamme kommentoinutta psykologia siihen tarkoitukseen.

Hei psyko! Minusta monet psykologit ovat juuri kuvaamasi kaltaisia kaikkitietäjiä. Puuttuu käsitys oman ammattitaidon ja tietämyksen rajoista sekä sopivaisuudentaju että mitä voi sanoa muille missäkin tilanteessa, hakien auktoriteettia sanomisilleen sillä että "minä olen psykologi". Psykologi on ihan paikallaan silloin, jos joku ihminen haluaa omasta aloitteestaan purkaa asioitaan jollekin ulkopuoliselle. Siinä lestissä he voisivat pysyä, kiitos.

toivosenleena kirjoitti:

Eläkkeellä olevana psykologina on aikaa tutkia eri medioita ja voin todeta, että narsistiset persoonat vailla tunteita tulevat esiin enemmän ja enemmän nykyään julkisissa kirjoitteluissaan. Ko. persoonallisuus on syntymässä saatu persoonan muoto, joka tulee esiin jo lapsesta saakka ja jatkuu läpi elämän.
Näille henkilöille tyypillistä on"minäkeskeinen ajattelutapa", johon kuuluu vahva tunne siitä, että tietää/osaa kaiken! Tunne-elämä on heillä todella heikko, koska he keskittyvät ennen kaikkea omaan suureen itsetuntoonsa/ hyvinvointiinsa(?)!
Erikoisinta on se, että he todella uskovat mitä kummallisimpiin visioihinsa, joissa heidän mielestään ei ole mitään korjattavaa tai väärää. Vuosien varrella hoitotyössäni panin merkille myös sen, että ko. persoonallisuudet harvoin hakevat ITSE apua (=myös sairaudentunne puuttuu muiden tunteiden ohella)!
Ehkä moni tietää lähipiiristään ko. tyypin, joka seurueeseen kuuluvana jotenkin siedettävä korostuneesta egostansa huolimatta, mutta elämänkumppanina... arvaamaton ja arvostamaton!
Hyvä esimerkki narsismista löytyy USA:n korkeimmasta virasta - USKOMATON TAPAUS:(

Lue lisää

"Näille henkilöille tyypillistä on"minäkeskeinen ajattelutapa", johon kuuluu vahva tunne siitä, että tietää/osaa kaiken! "

Juurikin tällätavoin. Parisuhteessa kuten muissakin ihmissuhteissa pitäisi ottaa mukaan sinä- ja me-keskeisyys, sosiaalisuus/vuorovaikutus - tämä on joillekin aivan ylitsepääsemätön ajatus. He kokevat, että kumppanin pitäisi olla oman minän jatke, ja kun tällä on omia ajatuksia, mielipiteitä ja muuta, niin hän koetaan huonoksi.

Luin yhdestä opuksesta hyvän ja terveoppisen lauseen - sopii niin parisuhteeseen kuin muihinkin suhteisiin. Se kuuluu "Auta kaveria loistamaan". Niin pidetään yllä hyviä ihmissuhteita. Tietysti tämän(kin) täytyy olla molemmin puoleista.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Olet niin pihalla siitä mitä tarkoitan ja vääntelet niin kummallisesti sanomiseni, että en jaksa enää yrittää turhaan selittää. Olemme ilmeisesti niin eri aallonpituudella, että et saa mistään ajatuksestani yhtään kiinni. Tuttu tunne muuten parisuhteista.

Ai pitäisi minun harkita "työstää" itseäni jopa ammattiauttajalla. No uskosi ammattiauttajiin on tosi liikuttavaa. Sinun kannattaa tutustua yhteen sellaiseen joko vapaa-ajalla tai jopa vastaanotolla, niin pääset moisista harhauskomuksista. Suosittelen esim. tätä meidän keskusteluamme kommentoinutta psykologia siihen tarkoitukseen.

Hei psyko! Minusta monet psykologit ovat juuri kuvaamasi kaltaisia kaikkitietäjiä. Puuttuu käsitys oman ammattitaidon ja tietämyksen rajoista sekä sopivaisuudentaju että mitä voi sanoa muille missäkin tilanteessa, hakien auktoriteettia sanomisilleen sillä että "minä olen psykologi". Psykologi on ihan paikallaan silloin, jos joku ihminen haluaa omasta aloitteestaan purkaa asioitaan jollekin ulkopuoliselle. Siinä lestissä he voisivat pysyä, kiitos.

Lue lisää

"Olet niin pihalla siitä mitä tarkoitan ja vääntelet niin kummallisesti sanomiseni, että en jaksa enää yrittää turhaan selittää. Olemme ilmeisesti niin eri aallonpituudella, että et saa mistään ajatuksestani yhtään kiinni. Tuttu tunne muuten parisuhteista."

Kyllä, olemme varmaan hieman eri aallonpituudella. Voit toki jättää kaikki ajatukseni huomioimatta, ei siinä mitään. En minä mikään asiantuntija ole. Toisaalta kun ajattelee että sinulla on jatkuvasti vain vaikeuksia parisuhteissasi ja minä taas olen solminut pitkän ja toimivan parisuhteen niin joku voisi miettiä että kannattaisiko sittenkin edes hieman miettiä onko toisella jotain annettavaa asiaan. Toki mitään kokemusta ei voi suoraan yksi yhteen siirtää toisen elämään mutta kuitenkin.

"Ai pitäisi minun harkita "työstää" itseäni jopa ammattiauttajalla. "

Jos et näe millään tavalla ongelmana sitä että muut pystyvät jatkuvasti manipuloimaan sinut huonoon suhteeseen kanssaan niin jatka toki samaan malliin. Mutta sitten kun tajuat että se on melkoinen ongelma niin sitten päätät miten siitä ongelmasta voisit päästä eroon. Ei siihen toki välttämättä ammattiauttajaa tarvita. Omalla oivalluksellakin voi päästä pitkälle.

"No uskosi ammattiauttajiin on tosi liikuttavaa. Sinun kannattaa tutustua yhteen sellaiseen joko vapaa-ajalla tai jopa vastaanotolla, niin pääset moisista harhauskomuksista"

Vaikka sinulla on ilmeisesti heistä huonoja kokemuksia, se ei tarkoita etteikö heidän joukossaan olisi myös hyvä ammattilaisia. Toki avusta hyötyminen vaatii että suostuu ottamaan apua vastaan ja myösntää että itsellä on jotain ongelmia.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Olet niin pihalla siitä mitä tarkoitan ja vääntelet niin kummallisesti sanomiseni, että en jaksa enää yrittää turhaan selittää. Olemme ilmeisesti niin eri aallonpituudella, että et saa mistään ajatuksestani yhtään kiinni. Tuttu tunne muuten parisuhteista.

Ai pitäisi minun harkita "työstää" itseäni jopa ammattiauttajalla. No uskosi ammattiauttajiin on tosi liikuttavaa. Sinun kannattaa tutustua yhteen sellaiseen joko vapaa-ajalla tai jopa vastaanotolla, niin pääset moisista harhauskomuksista. Suosittelen esim. tätä meidän keskusteluamme kommentoinutta psykologia siihen tarkoitukseen.

Hei psyko! Minusta monet psykologit ovat juuri kuvaamasi kaltaisia kaikkitietäjiä. Puuttuu käsitys oman ammattitaidon ja tietämyksen rajoista sekä sopivaisuudentaju että mitä voi sanoa muille missäkin tilanteessa, hakien auktoriteettia sanomisilleen sillä että "minä olen psykologi". Psykologi on ihan paikallaan silloin, jos joku ihminen haluaa omasta aloitteestaan purkaa asioitaan jollekin ulkopuoliselle. Siinä lestissä he voisivat pysyä, kiitos.

Lue lisää

Onko tullut mieleen, että monet psykologit ovat kurkkua myöten kypsyneet juuri sinun kaltaisiin asiakkaisiin? Kaikki mitä psykologi sanoo tai ehdottaa on täyttä puppua, suorastaan törkeilyä. Ei vaivauduta yhtään näkemään omaa asiaa toisesta, sen kamalan psykologin ehdottamista näkökulmista. Ja toisen näkökulman löytäminen on hyvin usein ainoa ratkaisu ongelmiin. Mutta monet, kuten sinäkin oikein pelkäävät löytämästä sitä. Siksi kannattaa haukkua psykologit, kaikkien toisten parisuhteet, vähintään ne toisten kirjoitukset, joista toinen näkökulma paistaa liikaa läpi (kuten TotuusSattuuX ). Vikaa ja ongelmia näet kaikissa muissa, kaikkialla muualla, et itseässäsi. Siksi onkin niin surkuhupaista, että valitat, haukut toisten suhteita, mutta et tee elettäkään ratkaistaksesi omia ongelmia. Elämäsi tarkoitus on olla tyytymätön toisiin, kaikinpuolin. Siihen sinulla on täysi oikeus, mutta se on kuitenkin OMA valinta. Muita ihmisiä on turha syyttää ja myrkyttää.

:D :D :D Voi pikku psykologia, taisi mennä herne nenukkaan aika syvälle?

Minä en ole kenenkään psykologin asiakas, joten kellään heistä ei ole asiaa tulla tyrkyttämään itseään minulle, eikä kukaan muukaan tässä ketjussa ole pyytänyt psykologin kommenttia itsestään. Hoitoalan etiikkaan kuuluu, että pakkohoitoa annetaan vain tilanteissa joissa henkilö on syyntakeeton ja kykenemätön päättämään omista asioistaan. Muuten potilas/ asiakas päättää itse noudattaako esimerkiksi saamiaan lääkärin ohjeita. Psykologilta jolle tämä ei ole sisäistettynä pitäisi välittömästi kieltää ammatin harjoittaminen.

Edellä kommentoinut psykologi ei jakanut mitään rakentavia ohjeita. En ole täysin varma että mitä hän täällä touhusi, mutta olin ymmärtävinäni että hän antoi minun kiistakumppanilleni nimimerkille "TotuusSattuuX" niin muodikkaan narsistidiagnoosin parin viestin perusteella. Tämä on täysin linjassa sen kanssa mitä minä ajattelen psykologien keskimääräisestä ammattitaidosta. Samoin kuin se, miten sinä kerrot minua ja tekemisiäni lainkaan tuntematta, että esimerkiksi en tee mitään ongelmieni ratkaisemisesksi.

Jos sinä olet psykologi ja monien monien asiakkaidesi mielestä juttusi ovat puppua, niin vika voi tietysti olla asiakkaissa. Mutta kehotan vakavasti miettimään sitäkin vaihtoehtoa että juttusi todellakin ovat puppua. Ainakin sinun väitteesi viestissäsi ovat sitä, joten sinulla on selvästi taipumus puputtamiseen. Samoin haukkuminen ja syyttäminen vaikuttavat tulevan sinulta aika luontevasti, se on aika huolestuttavaa. :( Oletko tehnyt mitään ongelmiesi ratkaisemiseksi?

TotuusSattuuX kirjoitti:

"Olet niin pihalla siitä mitä tarkoitan ja vääntelet niin kummallisesti sanomiseni, että en jaksa enää yrittää turhaan selittää. Olemme ilmeisesti niin eri aallonpituudella, että et saa mistään ajatuksestani yhtään kiinni. Tuttu tunne muuten parisuhteista."

Kyllä, olemme varmaan hieman eri aallonpituudella. Voit toki jättää kaikki ajatukseni huomioimatta, ei siinä mitään. En minä mikään asiantuntija ole. Toisaalta kun ajattelee että sinulla on jatkuvasti vain vaikeuksia parisuhteissasi ja minä taas olen solminut pitkän ja toimivan parisuhteen niin joku voisi miettiä että kannattaisiko sittenkin edes hieman miettiä onko toisella jotain annettavaa asiaan. Toki mitään kokemusta ei voi suoraan yksi yhteen siirtää toisen elämään mutta kuitenkin.

"Ai pitäisi minun harkita "työstää" itseäni jopa ammattiauttajalla. "

Jos et näe millään tavalla ongelmana sitä että muut pystyvät jatkuvasti manipuloimaan sinut huonoon suhteeseen kanssaan niin jatka toki samaan malliin. Mutta sitten kun tajuat että se on melkoinen ongelma niin sitten päätät miten siitä ongelmasta voisit päästä eroon. Ei siihen toki välttämättä ammattiauttajaa tarvita. Omalla oivalluksellakin voi päästä pitkälle.

"No uskosi ammattiauttajiin on tosi liikuttavaa. Sinun kannattaa tutustua yhteen sellaiseen joko vapaa-ajalla tai jopa vastaanotolla, niin pääset moisista harhauskomuksista"

Vaikka sinulla on ilmeisesti heistä huonoja kokemuksia, se ei tarkoita etteikö heidän joukossaan olisi myös hyvä ammattilaisia. Toki avusta hyötyminen vaatii että suostuu ottamaan apua vastaan ja myösntää että itsellä on jotain ongelmia.

Lue lisää

"Kyllä, olemme varmaan hieman eri aallonpituudella. Voit toki jättää kaikki ajatukseni huomioimatta, ei siinä mitään. En minä mikään asiantuntija ole. Toisaalta kun ajattelee että sinulla on jatkuvasti vain vaikeuksia parisuhteissasi ja minä taas olen solminut pitkän ja toimivan parisuhteen niin joku voisi miettiä että kannattaisiko sittenkin edes hieman miettiä onko toisella jotain annettavaa asiaan. Toki mitään kokemusta ei voi suoraan yksi yhteen siirtää toisen elämään mutta kuitenkin. Jos et näe millään tavalla ongelmana sitä että muut pystyvät jatkuvasti manipuloimaan sinut huonoon suhteeseen kanssaan niin jatka toki samaan malliin. Mutta sitten kun tajuat että se on melkoinen ongelma niin sitten päätät miten siitä ongelmasta voisit päästä eroon. Ei siihen toki välttämättä ammattiauttajaa tarvita. Omalla oivalluksellakin voi päästä pitkälle."

Kultaseni, olen jo monen monta kertaa vastannut tuohon samaan asiaan: minua nimenomaan ei ole pystytty manipuloimaan huonoon suhteeseen. Se johtuu mm. siitä että vaadin suhteelta paljon, minulle ei riitä että on joku vain. Erityisesti minulle ei riitä ihminen joka ei yhtään ymmärrä minua. Joten voit suunnata huolesi niihin, jotka kituvat toimimattomassa suhteessa. Minulla menee sinkkuna mukavasti, varmasti paremmin kuin useimmilla suhteissaan.

Koska et ymmärrä minun sanomisiani vaikka miten väännän rautalangasta ja olet myös melkoinen besserwisser, niin väkisinkin herää epäilys siitä mahtaako omassa suhteessasikaan olla kovinkaan hyvää henkistä ymmärrystä. Sen ainakin tiedän, että sinun kaltaisesi kanssa en missään nimessä haluaisi enkä kestäisi elää.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"Kyllä, olemme varmaan hieman eri aallonpituudella. Voit toki jättää kaikki ajatukseni huomioimatta, ei siinä mitään. En minä mikään asiantuntija ole. Toisaalta kun ajattelee että sinulla on jatkuvasti vain vaikeuksia parisuhteissasi ja minä taas olen solminut pitkän ja toimivan parisuhteen niin joku voisi miettiä että kannattaisiko sittenkin edes hieman miettiä onko toisella jotain annettavaa asiaan. Toki mitään kokemusta ei voi suoraan yksi yhteen siirtää toisen elämään mutta kuitenkin. Jos et näe millään tavalla ongelmana sitä että muut pystyvät jatkuvasti manipuloimaan sinut huonoon suhteeseen kanssaan niin jatka toki samaan malliin. Mutta sitten kun tajuat että se on melkoinen ongelma niin sitten päätät miten siitä ongelmasta voisit päästä eroon. Ei siihen toki välttämättä ammattiauttajaa tarvita. Omalla oivalluksellakin voi päästä pitkälle."

Kultaseni, olen jo monen monta kertaa vastannut tuohon samaan asiaan: minua nimenomaan ei ole pystytty manipuloimaan huonoon suhteeseen. Se johtuu mm. siitä että vaadin suhteelta paljon, minulle ei riitä että on joku vain. Erityisesti minulle ei riitä ihminen joka ei yhtään ymmärrä minua. Joten voit suunnata huolesi niihin, jotka kituvat toimimattomassa suhteessa. Minulla menee sinkkuna mukavasti, varmasti paremmin kuin useimmilla suhteissaan.

Koska et ymmärrä minun sanomisiani vaikka miten väännän rautalangasta ja olet myös melkoinen besserwisser, niin väkisinkin herää epäilys siitä mahtaako omassa suhteessasikaan olla kovinkaan hyvää henkistä ymmärrystä. Sen ainakin tiedän, että sinun kaltaisesi kanssa en missään nimessä haluaisi enkä kestäisi elää.

Lue lisää

"minua nimenomaan ei ole pystytty manipuloimaan huonoon suhteeseen. "

Jaa? Alussa kyllä kirjoitit mm. seuraavaa:

"Minä ihastun luultavasti lähes kehen vain joka ensin ihastuu minuun tai edes teeskentelee uskottavasti ihastumista (kuten exäni teki). Nämä ovat usein sellaisia, joista tietää jo valmiiksi että suhde ei tule toimimaan. Joko elämäntilanne on liian eri tai toinen ei ole sillä lailla tunneihminen kuin minä vaan etsii enemmän kevytsuhdetta tai sitten ollaan aivan eri aallonpituudella henkisesti tai sitten toisella vain ei ole aikaa. Itse en pysty ihastuttamaan ketään sopivaa itseeni."

Siis sinä kyllä ihastut melkein kehen vain, jopa ihastumista teeskentelevään, ja tekstisi mukaan ihan itsellesi sopimattomiin mutta silti nyt kerrot että sinua ei pysty manipuloimaan huonoon suhteesen. Päätä nyt jo mitä oikein täällä väitä ja sanot.

"Minulla menee sinkkuna mukavasti, varmasti paremmin kuin useimmilla suhteissaan."

No mikähän sinulla sitten oli oikein alunperinkään ongelmana kun tämän keskustelun aloitit?

"Koska et ymmärrä minun sanomisiani vaikka miten väännän rautalangasta"

Voisiko vika olla myös siinä että kirjoitat ensin yhtä ja sitten väität hetken päästä toista?

" niin väkisinkin herää epäilys siitä mahtaako omassa suhteessasikaan olla kovinkaan hyvää henkistä ymmärrystä."

Sovitaanko että minä tiedän itse millainen suhteeni on?

" Sen ainakin tiedän, että sinun kaltaisesi kanssa en missään nimessä haluaisi enkä kestäisi elää."

En olekaan seuraa etsimässä, kiitos vain.

:) :) :)

Ai sinä et tiedä, mikä ero on ihastumisella ja suhteessa ololla. No vaikeuttaa varmaan elämääsi aika rankasti. Muutenkin kykysi ymmärtää on sitä tasoa, että tulee kaikenlaisia ajatuksia mieleen siitä millainen "henkinen yhteys" sinulla mahtaa olla nykyisessä suhteessasi. No, monelle riittää kun on seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä, eikä siinä mitään jos on sillä tavalla onnellinen. Vahvistat kyllä kaikilla kommenteillasi näkemyksiäni siitä millaisia suuri osa parisuhteista on.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

:) :) :)

Ai sinä et tiedä, mikä ero on ihastumisella ja suhteessa ololla. No vaikeuttaa varmaan elämääsi aika rankasti. Muutenkin kykysi ymmärtää on sitä tasoa, että tulee kaikenlaisia ajatuksia mieleen siitä millainen "henkinen yhteys" sinulla mahtaa olla nykyisessä suhteessasi. No, monelle riittää kun on seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä, eikä siinä mitään jos on sillä tavalla onnellinen. Vahvistat kyllä kaikilla kommenteillasi näkemyksiäni siitä millaisia suuri osa parisuhteista on.

Lue lisää

"Ai sinä et tiedä, mikä ero on ihastumisella ja suhteessa ololla."

Luonnollisestikin tiedän. Mutta kun sinä kulta pieni kirjoitit juuri tuossa ylempänä lainaamassani kohdassa exästäsi joka teeskenteli ihastunutta saadaksesi sinut niin käsittääkseni exiä ei tule ilman että ollaan suhteessa. Lisäksi kerroit että sinut helposti vaihdetaan johonkin toiseen. Miten sinut voidaan vaihtaa jos mitään suhdetta ei ole edes ollut? Vai muuttuiko tuokin juttusi jälleen?

"Muutenkin kykysi ymmärtää on sitä tasoa, että tulee kaikenlaisia ajatuksia mieleen siitä millainen "henkinen yhteys" sinulla mahtaa olla nykyisessä suhteessasi."

Toki ymmärryksessäni on rajoituksia. Minä esim. kuvittelen että jos ihminen sanoo jotain niin hän tarkoittaa juuri sitä eikä jotain ihan päinvastaista kuten sinulla on tapana.

"No, monelle riittää kun on seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä, eikä siinä mitään jos on sillä tavalla onnellinen."

Minulle se ei ole koskaan riittänyt.

"Vahvistat kyllä kaikilla kommenteillasi näkemyksiäni siitä millaisia suuri osa parisuhteista on."

Valitettavaa jos saa t siitä negatiivisen kuvan koska se ei ole sitä mitä suhteeni on. Minun suhteeni on nimenomaan hyvin selkeä ja mutkaton, ilman mitään kummallisuuksia ja manipulointeja.

Sinä et juurikaan kuuntele (lue) mitä oikeasti sanotaan, vaan kiirehdit huutamaan omiasi. En sitten tiedä, että voisitko edes ymmärtää yksinkertaisiakaan lauseita jos joskus sattuisit yrittämään.

En ole tähän mennessä ollut koskaan suhteessa retkun tai väkivaltaisen kanssa. Muutenkin kynnys mennä suhteeseen on korkea. Suhteissa joissa olen ollut pääasiallinen puute on ollut rakkauden ja henkisen yhteyden puuttuminen. Muilta osin ne olisivat voineet hyvinkin toimia. Todennäköisesti ne ovat silti olleet parempia suhteita kuin mikään sinun suhteesi, sillä kukaan ei ole ollut kuitenkaaan noin pököpää kuin sinä.

Ja vielä lisään, että minusta kuka vain voi huonolla tuurilla päätyä esimerkiksi väkivaltaiseen suhteeseen tai muuten vain tosi huonoon. Minulla on ollut tähän asti hyvä onni. Alleviivasin sitä retkuttomuusasiaa vain siksi, että tuo yksi kirjoittaja jatkuvasti yrittää väittää, että minulla muka olisi retkusuhteita ketjuksi asti.

Moni asia on kyllä tuurista kiinni, vaikka ihmiset mielellään haluavat nähdä kaikki hyvät jutut omana ansionaan ja huonot jutut muiden huonommuudesta johtuvina.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Sinä et juurikaan kuuntele (lue) mitä oikeasti sanotaan, vaan kiirehdit huutamaan omiasi. En sitten tiedä, että voisitko edes ymmärtää yksinkertaisiakaan lauseita jos joskus sattuisit yrittämään.

En ole tähän mennessä ollut koskaan suhteessa retkun tai väkivaltaisen kanssa. Muutenkin kynnys mennä suhteeseen on korkea. Suhteissa joissa olen ollut pääasiallinen puute on ollut rakkauden ja henkisen yhteyden puuttuminen. Muilta osin ne olisivat voineet hyvinkin toimia. Todennäköisesti ne ovat silti olleet parempia suhteita kuin mikään sinun suhteesi, sillä kukaan ei ole ollut kuitenkaaan noin pököpää kuin sinä.

Lue lisää

"En ole tähän mennessä ollut koskaan suhteessa retkun tai väkivaltaisen kanssa. Muutenkin kynnys mennä suhteeseen on korkea. Suhteissa joissa olen ollut pääasiallinen puute on ollut rakkauden ja henkisen yhteyden puuttuminen."

Eli et niitä kutsu huonoiksi suhteiksi? Vain suhde rentun kannssa on huono suhde? Puhumme näköjään koko ajan varsin eri asioista joten emme siksi ymmärrä toisiamme.
Minusta suhde jossa on puutetta rakkaudesta ja henkisestä yhteydestä on huono suhde. Ja sinut on omien sanojesi mukaan voitu manipuloida sellaisiin.

"Todennäköisesti ne ovat silti olleet parempia suhteita kuin mikään sinun suhteesi, sillä kukaan ei ole ollut kuitenkaaan noin pököpää kuin sinä."

Jospa kuitenkin jätä minun suhteeni kommentoimisen vähemmälle kun et siitä yhtään mitään tiedä.

"Ja vielä lisään, että minusta kuka vain voi huonolla tuurilla päätyä esimerkiksi väkivaltaiseen suhteeseen tai muuten vain tosi huonoon"

Voi toki. Mutta jos jatkuvasti päätyy vain huonoihin suhteisiin niin silloin on peiliin katsomisen paikka. SIlloin kyse ei ole vain huonosta tuurista.

" Alleviivasin sitä retkuttomuusasiaa vain siksi, että tuo yksi kirjoittaja jatkuvasti yrittää väittää, että minulla muka olisi retkusuhteita ketjuksi asti."

Käsittääkseni puhe on ollut huonoista suhteista, ei retkusuhteista. Suhde voi olla huono vaikka toinen ei olisikaan retku. Esim. juuri rakkauden ja henkisen yhteyden puutteen vuoksi kuten itsekin sanot.

"Moni asia on kyllä tuurista kiinni, vaikka ihmiset mielellään haluavat nähdä kaikki hyvät jutut omana ansionaan ja huonot jutut muiden huonommuudesta johtuvina."

Tiettyyn pisteeseen saakka kyse on tuurista mutta ei loputtomiin.

"Jospa kuitenkin jätä minun suhteeni kommentoimisen vähemmälle kun et siitä yhtään mitään tiedä."

Osuikos nyt vähän omaan nilkkaan? :D

Jos joku teeskentelee ihastunutta, niin sitä ei oikeasti pysty havaitsemaan ennen kuin on jo suhteessa. Toisaalta aitokaan ihastuminen ei aina johda rakkauteen, eikä sitäkään voi tietää kokeilematta. Ei sellainen suhde ole huono siinä mielessä kuin tässä keskustelussa tarkoitetaan, eli vältettävässä mielessä, mutta siitä puuttuu rakastuminen, eli sellaista suhdetta ei välttämättä kannata jatkaa enää kun asia selviää, paitsi jos on sitä mieltä että riittää kun on edes joku.

Sitä, johtaako suhteen alun hyvä tunne rakkauteen on mahdotonta tietää kokeilematta. Jos ei koskaan kokeilisi sellaista niin, ei olisi ollut yhdessäkään suhteessa koko ikänään.Taas jos on jo aluksi huonot fiilikset niin tuskin kannattaa edes koettaa. Mutta myös aluksi hyvien juttujen kokeilemiseen väsyy aikanaan jos niistä ei kehity mitään mikä itselle olisi parempaa kuin sinkkuna olo.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"Jospa kuitenkin jätä minun suhteeni kommentoimisen vähemmälle kun et siitä yhtään mitään tiedä."

Osuikos nyt vähän omaan nilkkaan? :D

Jos joku teeskentelee ihastunutta, niin sitä ei oikeasti pysty havaitsemaan ennen kuin on jo suhteessa. Toisaalta aitokaan ihastuminen ei aina johda rakkauteen, eikä sitäkään voi tietää kokeilematta. Ei sellainen suhde ole huono siinä mielessä kuin tässä keskustelussa tarkoitetaan, eli vältettävässä mielessä, mutta siitä puuttuu rakastuminen, eli sellaista suhdetta ei välttämättä kannata jatkaa enää kun asia selviää, paitsi jos on sitä mieltä että riittää kun on edes joku.

Sitä, johtaako suhteen alun hyvä tunne rakkauteen on mahdotonta tietää kokeilematta. Jos ei koskaan kokeilisi sellaista niin, ei olisi ollut yhdessäkään suhteessa koko ikänään.Taas jos on jo aluksi huonot fiilikset niin tuskin kannattaa edes koettaa. Mutta myös aluksi hyvien juttujen kokeilemiseen väsyy aikanaan jos niistä ei kehity mitään mikä itselle olisi parempaa kuin sinkkuna olo.

Lue lisää

Minusta sinua kohdellaan vähän epäreilusti tässä keskustelussa. Aivan hyvin on mahdollista, että ihminen huijaa toisen jopa suhteeseen asti juurikin teeskentelemällä vaikkapa mielettömän ihastunutta tai lässyttämällä sellaista tapahtuneen, itsekin sanoihinsa enemmän tai vähemmän uskoen. Toisenko pitäisi olla niin kyyninen, että kyttää vainoharhaisena alusta lähtien, onko tuo nyt tosissaan ja onko tuo ja tuo hymy nyt "sydämestä asti tulevaa" vai teeskentelyä? Näitä teeskentelijöitä nimittäin on. Eivät he kai välttämättä psykopaatteja ole, kenties vain itsekin jonkin seikan, esimerkiksi pitkään jatkuneen yksinäisyyden siivittäminä luulevat nyt ihastuneensa ja oikein rakastuneensakin, vaikka eivät oikeasti ole oikein sinne päinkään.

Itse ymmärrän, että tuollaista voi tapahtua varmaankin siltä pohjalta, että mullekin on tapahtunut. Ei kai voi olla väärin jos lähtökohtana on, etteivät ihmiset valehtele ja kuseta, tunteistaankaan. Tietenkin asia menee asteikkoa vaikeammaksi, jos ihminen itsekin uskoo omiin, hölynpölyksi laskettavissa oleviin juttuihinsa.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"Jospa kuitenkin jätä minun suhteeni kommentoimisen vähemmälle kun et siitä yhtään mitään tiedä."

Osuikos nyt vähän omaan nilkkaan? :D

Jos joku teeskentelee ihastunutta, niin sitä ei oikeasti pysty havaitsemaan ennen kuin on jo suhteessa. Toisaalta aitokaan ihastuminen ei aina johda rakkauteen, eikä sitäkään voi tietää kokeilematta. Ei sellainen suhde ole huono siinä mielessä kuin tässä keskustelussa tarkoitetaan, eli vältettävässä mielessä, mutta siitä puuttuu rakastuminen, eli sellaista suhdetta ei välttämättä kannata jatkaa enää kun asia selviää, paitsi jos on sitä mieltä että riittää kun on edes joku.

Sitä, johtaako suhteen alun hyvä tunne rakkauteen on mahdotonta tietää kokeilematta. Jos ei koskaan kokeilisi sellaista niin, ei olisi ollut yhdessäkään suhteessa koko ikänään.Taas jos on jo aluksi huonot fiilikset niin tuskin kannattaa edes koettaa. Mutta myös aluksi hyvien juttujen kokeilemiseen väsyy aikanaan jos niistä ei kehity mitään mikä itselle olisi parempaa kuin sinkkuna olo.

Lue lisää

"Osuikos nyt vähän omaan nilkkaan? :D"

Ei vaan me keskustelemme sinun suhteistasi joista olet kertonut paljon. Minä en ole kertonut omista suhteistani juuri mitään joten niistä on hankala sinun keskustella.

"Jos joku teeskentelee ihastunutta, niin sitä ei oikeasti pysty havaitsemaan ennen kuin on jo suhteessa. Toisaalta aitokaan ihastuminen ei aina johda rakkauteen, eikä sitäkään voi tietää kokeilematta. Ei sellainen suhde ole huono siinä mielessä kuin tässä keskustelussa tarkoitetaan"

Eri ihmiset tarkoittavat eri asioita. Minusta suhde josta puuttu rakkaus on aina huono suhde. Mutta tässä sitten olemme näköjään eri linjoilla.

"Sitä, johtaako suhteen alun hyvä tunne rakkauteen on mahdotonta tietää kokeilematta. Jos ei koskaan kokeilisi sellaista niin, ei olisi ollut yhdessäkään suhteessa koko ikänään.Taas jos on jo aluksi huonot fiilikset niin tuskin kannattaa edes koettaa. "

Olet ihan oikeassa. Mutta pointti onkin siinä että jos ihastumisen tunne ei oikein koskaan johda rakastumiseen, kannattaa miettiä että miksi ja miten oikein ihastuu. Tai onko itsellä niin suuri halu ihastua että ihastuu enemmän ihastumisen tunteeseen kuin siihen toiseen ihmiseen.

"Ei vaan me keskustelemme sinun suhteistasi joista olet kertonut paljon. Minä en ole kertonut omista suhteistani juuri mitään joten niistä on hankala sinun keskustella."

No emme me todellakaan keskustele minun suhteistani! :D Aloitus oli parisuhteiden laadusta yleensä. Sinä sen johdosta aloit väittää minusta milloin mitäkin outoa. Minä oion sinun kummallisia juttujasi ja hiukan yritän keskustellakin siitä mistä aloitus oli eli parisuhteista yleensä, vaikka kumpikin on aika turhaa.

Esim. "rentut" toit itse keskusteluun jo ekassa viestissä, ja siitä lähtien olet inttänyt että olen renttumagneetti. No tietysti "eri elämäntyyliin" voisi sisältyä teoriassa sekin että toinen on renttu, ja ehkä sinun porukoissasi tai sinulle itsellesi niin on käynyt usein. Olen minäkin käynyt treffeillä ihmisten kanssa, jotka kertovat edellisen suhteen päättymisen syyksi toisen alkoholin käytön, ja yksi ilmoitti heti aluksi, että hän on sitten päättänyt, että tästä lähtien häntä ei suhteissa ENÄÄ lyödä. Ehkä sinulla sitten on takana sellaisia suhteita oikein ketjuksi asti. Mutta keskusteluun riittää ihan hyvin kun todetaan, että joillain ihmisillä nyt vain on liian eri elämäntapa tai eri odotukset suhteelta että eivät sovi kimppaan. Pitää olla jotain mätsiä siinä asiassa. Sellainen yhteensopivuus pelkästään vain ei riitä, ja se juuri tekee hommasta haastavaa.

Pohjimmiltaan ehkä kyse on siitä, että sinun odotuksesi "hyvälle suhteelle" ovat sitä, että kunhan nyt toinen ei ole ihan retku, aika monelle sekään ei ole este, ja minun odotukseni taas niin utopistiset että suhde olisi parempi kuin yksinolo.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"Ei vaan me keskustelemme sinun suhteistasi joista olet kertonut paljon. Minä en ole kertonut omista suhteistani juuri mitään joten niistä on hankala sinun keskustella."

No emme me todellakaan keskustele minun suhteistani! :D Aloitus oli parisuhteiden laadusta yleensä. Sinä sen johdosta aloit väittää minusta milloin mitäkin outoa. Minä oion sinun kummallisia juttujasi ja hiukan yritän keskustellakin siitä mistä aloitus oli eli parisuhteista yleensä, vaikka kumpikin on aika turhaa.

Esim. "rentut" toit itse keskusteluun jo ekassa viestissä, ja siitä lähtien olet inttänyt että olen renttumagneetti. No tietysti "eri elämäntyyliin" voisi sisältyä teoriassa sekin että toinen on renttu, ja ehkä sinun porukoissasi tai sinulle itsellesi niin on käynyt usein. Olen minäkin käynyt treffeillä ihmisten kanssa, jotka kertovat edellisen suhteen päättymisen syyksi toisen alkoholin käytön, ja yksi ilmoitti heti aluksi, että hän on sitten päättänyt, että tästä lähtien häntä ei suhteissa ENÄÄ lyödä. Ehkä sinulla sitten on takana sellaisia suhteita oikein ketjuksi asti. Mutta keskusteluun riittää ihan hyvin kun todetaan, että joillain ihmisillä nyt vain on liian eri elämäntapa tai eri odotukset suhteelta että eivät sovi kimppaan. Pitää olla jotain mätsiä siinä asiassa. Sellainen yhteensopivuus pelkästään vain ei riitä, ja se juuri tekee hommasta haastavaa.

Pohjimmiltaan ehkä kyse on siitä, että sinun odotuksesi "hyvälle suhteelle" ovat sitä, että kunhan nyt toinen ei ole ihan retku, aika monelle sekään ei ole este, ja minun odotukseni taas niin utopistiset että suhde olisi parempi kuin yksinolo.

Lue lisää

"
No emme me todellakaan keskustele minun suhteistani! :D Aloitus oli parisuhteiden laadusta yleensä."

Niin ja perustelit käsityksiäsi parisuhteista omilla kokemuksillasi suhteistasi. Minä vain kyselin että ovatkohan sinun kokemuksesi niin yleistpäteviä että niiden perusteella voisi tehdä niinkin radikaalin johtopäätöksen että hyvät parisuhteet eivät juuri ole mahdollisia.

"Minä oion sinun kummallisia juttujasi ja hiukan yritän keskustellakin siitä mistä aloitus oli eli parisuhteista yleensä, vaikka kumpikin on aika turhaa."

No se mitä ehdimme pariskunnista yleensä keskustella oli lähinnä sitä että sinä väitit kivenkovaan että juuri kukaan ei ole onnellinen ja se nyt vain on niin koska sinun suhteesikaan eivät ole olleet. Ja muiden kantoja tai kokemuksia et sitten hyväksynyt todisteiksi jostain muusta.

"Esim. "rentut" toit itse keskusteluun jo ekassa viestissä, ja siitä lähtien olet inttänyt että olen renttumagneetti. "

No en luepa viestinin uudestaan. Renttu oli siinä vain esimerkkinä, ei väitteenä että sinä vetäisit puoleensä renttuja.

" Mutta keskusteluun riittää ihan hyvin kun todetaan, että joillain ihmisillä nyt vain on liian eri elämäntapa tai eri odotukset suhteelta että eivät sovi kimppaan."

No sitä minä juuri olen yrittänyt koko ajan sanoa! Ja jos koko ajan vain tapaa sellaisia jotka poikkeavat liikaa itsestä niin syynä on joko että etsii väärästä paikasta tai kiinnostuu vain vääränlaisista ihmisistä.

"Pitää olla jotain mätsiä siinä asiassa. Sellainen yhteensopivuus pelkästään vain ei riitä, ja se juuri tekee hommasta haastavaa."

Juuri niin.

"Pohjimmiltaan ehkä kyse on siitä, että sinun odotuksesi "hyvälle suhteelle" ovat sitä, että kunhan nyt toinen ei ole ihan retku"

En tiedä mistä ihmeestä olet tuollaisen käsityksen odotuksistani saanut? Varsinkin kun sinä aikaisemmin et pitänyt rakkaudetonta liittoa vielä huonona ja minä pidin.

" ja minun odotukseni taas niin utopistiset että suhde olisi parempi kuin yksinolo."

Ei kuullosta vielä kauhean vaativalta.

TotuusSattuuQ kirjoitti:

"Osuikos nyt vähän omaan nilkkaan? :D"

Ei vaan me keskustelemme sinun suhteistasi joista olet kertonut paljon. Minä en ole kertonut omista suhteistani juuri mitään joten niistä on hankala sinun keskustella.

"Jos joku teeskentelee ihastunutta, niin sitä ei oikeasti pysty havaitsemaan ennen kuin on jo suhteessa. Toisaalta aitokaan ihastuminen ei aina johda rakkauteen, eikä sitäkään voi tietää kokeilematta. Ei sellainen suhde ole huono siinä mielessä kuin tässä keskustelussa tarkoitetaan"

Eri ihmiset tarkoittavat eri asioita. Minusta suhde josta puuttu rakkaus on aina huono suhde. Mutta tässä sitten olemme näköjään eri linjoilla.

"Sitä, johtaako suhteen alun hyvä tunne rakkauteen on mahdotonta tietää kokeilematta. Jos ei koskaan kokeilisi sellaista niin, ei olisi ollut yhdessäkään suhteessa koko ikänään.Taas jos on jo aluksi huonot fiilikset niin tuskin kannattaa edes koettaa. "

Olet ihan oikeassa. Mutta pointti onkin siinä että jos ihastumisen tunne ei oikein koskaan johda rakastumiseen, kannattaa miettiä että miksi ja miten oikein ihastuu. Tai onko itsellä niin suuri halu ihastua että ihastuu enemmän ihastumisen tunteeseen kuin siihen toiseen ihmiseen.

Lue lisää

"Tai onko itsellä niin suuri halu ihastua että ihastuu enemmän ihastumisen tunteeseen kuin siihen toiseen ihmiseen. "

Niin juuri parisuhteissa ihmiset tekevät. Sitten saadaan liuta lapsia, sitten huomataan että toinen onkin ihan vieras ihminen ja sitten erotaan.

TotuusSattuuQ kirjoitti:

"
No emme me todellakaan keskustele minun suhteistani! :D Aloitus oli parisuhteiden laadusta yleensä."

Niin ja perustelit käsityksiäsi parisuhteista omilla kokemuksillasi suhteistasi. Minä vain kyselin että ovatkohan sinun kokemuksesi niin yleistpäteviä että niiden perusteella voisi tehdä niinkin radikaalin johtopäätöksen että hyvät parisuhteet eivät juuri ole mahdollisia.

"Minä oion sinun kummallisia juttujasi ja hiukan yritän keskustellakin siitä mistä aloitus oli eli parisuhteista yleensä, vaikka kumpikin on aika turhaa."

No se mitä ehdimme pariskunnista yleensä keskustella oli lähinnä sitä että sinä väitit kivenkovaan että juuri kukaan ei ole onnellinen ja se nyt vain on niin koska sinun suhteesikaan eivät ole olleet. Ja muiden kantoja tai kokemuksia et sitten hyväksynyt todisteiksi jostain muusta.

"Esim. "rentut" toit itse keskusteluun jo ekassa viestissä, ja siitä lähtien olet inttänyt että olen renttumagneetti. "

No en luepa viestinin uudestaan. Renttu oli siinä vain esimerkkinä, ei väitteenä että sinä vetäisit puoleensä renttuja.

" Mutta keskusteluun riittää ihan hyvin kun todetaan, että joillain ihmisillä nyt vain on liian eri elämäntapa tai eri odotukset suhteelta että eivät sovi kimppaan."

No sitä minä juuri olen yrittänyt koko ajan sanoa! Ja jos koko ajan vain tapaa sellaisia jotka poikkeavat liikaa itsestä niin syynä on joko että etsii väärästä paikasta tai kiinnostuu vain vääränlaisista ihmisistä.

"Pitää olla jotain mätsiä siinä asiassa. Sellainen yhteensopivuus pelkästään vain ei riitä, ja se juuri tekee hommasta haastavaa."

Juuri niin.

"Pohjimmiltaan ehkä kyse on siitä, että sinun odotuksesi "hyvälle suhteelle" ovat sitä, että kunhan nyt toinen ei ole ihan retku"

En tiedä mistä ihmeestä olet tuollaisen käsityksen odotuksistani saanut? Varsinkin kun sinä aikaisemmin et pitänyt rakkaudetonta liittoa vielä huonona ja minä pidin.

" ja minun odotukseni taas niin utopistiset että suhde olisi parempi kuin yksinolo."

Ei kuullosta vielä kauhean vaativalta.

Lue lisää

"" ja minun odotukseni taas niin utopistiset että suhde olisi parempi kuin yksinolo."
Ei kuullosta vielä kauhean vaativalta."

Nyt olet asian ytimessä. Sinulle yksinolo on se paha peikko jota pakenet suhteeseen. Siksi sinulle riittää että on edes joku. Minulla on kivaa yksin, joten suhteen pitäisi olla oikeasti hyvä että olisi mitään mieltä elää pitkään semmoisessa. Koska et viihdy itsesi seurassa, niin et voi koskaan ymmärtää tätä ajatusta.

"Hyvistä" ja "huonoista" suhteista voit näsäviisastella, mutta se on vain sanojen vääntelyä. On tietysti olemassa sellaisia suhteita, jotka todella kannattaisi jo alunperin jättää väliin, esimerkiksi suhteet joissa toinen tappaa toisen. Niissäkin on saattanut kaikki näyttää aluksi oikein hienolta, harva varmaan suunnittelee esimerkiksi tulevansa murhatuksi... Mutta se ei nyt ehkä ihan hirveästi liity tähän aiheeseen, tai itse ainakin tarkoitin vähän lievempää yhteensopimattomuutta.

Jostain suhteesta taas voi ilman mitään dramatiikkaa nähdä jo valmiiksi tai hyvin alkuvaiheessa että suhde ei voi toimia, jolloin kokeileminen on vain ajanhukkaa. Sitten on suhteita, joita kannatti kokeilla, mutta joista ei tullut mitään. Ne olivat aluksi hyviä kokeiluja, mutta jos niihin jäisi roikkumaan vuosiksi niin tulisi onnettomaksi, jos odottaa muutakin kuin että on vain edes jonkun kanssa. Se että lasketaanko sellainen kokeilu huonoksi suhteeksi on saivartelua, ja yleensäkin suhteen "hyvyys" riippuu aika paljon siitä mitä kukin odottaa suhteiltaan missäkin vaiheessa. Ekat treffit voivat vastata odotuksia, mutta jossain vaiheessa suhde ei kehity enää oikeaan suuntaan. Ja jollekin toiselle taas sama suhde voisi olla riittävän hyvä vaikka loppuelämäksi, jos esimerkiksi odottaa vain sitä että saa seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä ja ei tarvitse olla yksin. Minunkin pitäisi varmaan oppia ymmärtämään että jonkun toisen mielestä onnellisuus on sellaista.

Sinä toisaalta väität, että mitään suhdetta ei pidä edes kokeilla, mutta eihän silloin voisi todeta että toimiiko se vai ei? Ei sellaista voi läheskään aina nähdä etukäteen. Toisaalta taas mielestäsi parisuhde on aina automaattisesti parempi kuin yksinelo, mikä taas sopii oikein hyvin siihen mitä minä ajattelen ihmisten syistä olla suhteissa.

Minusta aloituksesta ei voi mitenkään päin saada sellaista vaikutelmaa, että "tapaan vain itsestäni liikaa poikkeavia ihmisiä".

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"Tai onko itsellä niin suuri halu ihastua että ihastuu enemmän ihastumisen tunteeseen kuin siihen toiseen ihmiseen. "

Niin juuri parisuhteissa ihmiset tekevät. Sitten saadaan liuta lapsia, sitten huomataan että toinen onkin ihan vieras ihminen ja sitten erotaan.

Lue lisää

""Tai onko itsellä niin suuri halu ihastua että ihastuu enemmän ihastumisen tunteeseen kuin siihen toiseen ihmiseen. "
Niin juuri parisuhteissa ihmiset tekevät."

Eivät jos ihastuminen muuttuu rakastamiseksi. Kyse olikin siitä jos joku ihastuu kerta toisensa jälkeen mutta ei juuri koskaan rakastu.
Silloin kyse voi olla siitä että haluaa kokoea vain sen voimakkaan ihastumisvaiheen.

"Sitten saadaan liuta lapsia, sitten huomataan että toinen onkin ihan vieras ihminen ja sitten erotaan."

Valitettavasti ihminen myös muuttuu elämän kuluessa ja voi olla varsin erilainen ihminen 10 vuoden päästä kuin oli suhteen alussa. Siksi suhde kysyy paljolti myös halua rakastaa toista sellaisena kuin hän on.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"" ja minun odotukseni taas niin utopistiset että suhde olisi parempi kuin yksinolo."
Ei kuullosta vielä kauhean vaativalta."

Nyt olet asian ytimessä. Sinulle yksinolo on se paha peikko jota pakenet suhteeseen. Siksi sinulle riittää että on edes joku. Minulla on kivaa yksin, joten suhteen pitäisi olla oikeasti hyvä että olisi mitään mieltä elää pitkään semmoisessa. Koska et viihdy itsesi seurassa, niin et voi koskaan ymmärtää tätä ajatusta.

"Hyvistä" ja "huonoista" suhteista voit näsäviisastella, mutta se on vain sanojen vääntelyä. On tietysti olemassa sellaisia suhteita, jotka todella kannattaisi jo alunperin jättää väliin, esimerkiksi suhteet joissa toinen tappaa toisen. Niissäkin on saattanut kaikki näyttää aluksi oikein hienolta, harva varmaan suunnittelee esimerkiksi tulevansa murhatuksi... Mutta se ei nyt ehkä ihan hirveästi liity tähän aiheeseen, tai itse ainakin tarkoitin vähän lievempää yhteensopimattomuutta.

Jostain suhteesta taas voi ilman mitään dramatiikkaa nähdä jo valmiiksi tai hyvin alkuvaiheessa että suhde ei voi toimia, jolloin kokeileminen on vain ajanhukkaa. Sitten on suhteita, joita kannatti kokeilla, mutta joista ei tullut mitään. Ne olivat aluksi hyviä kokeiluja, mutta jos niihin jäisi roikkumaan vuosiksi niin tulisi onnettomaksi, jos odottaa muutakin kuin että on vain edes jonkun kanssa. Se että lasketaanko sellainen kokeilu huonoksi suhteeksi on saivartelua, ja yleensäkin suhteen "hyvyys" riippuu aika paljon siitä mitä kukin odottaa suhteiltaan missäkin vaiheessa. Ekat treffit voivat vastata odotuksia, mutta jossain vaiheessa suhde ei kehity enää oikeaan suuntaan. Ja jollekin toiselle taas sama suhde voisi olla riittävän hyvä vaikka loppuelämäksi, jos esimerkiksi odottaa vain sitä että saa seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä ja ei tarvitse olla yksin. Minunkin pitäisi varmaan oppia ymmärtämään että jonkun toisen mielestä onnellisuus on sellaista.

Sinä toisaalta väität, että mitään suhdetta ei pidä edes kokeilla, mutta eihän silloin voisi todeta että toimiiko se vai ei? Ei sellaista voi läheskään aina nähdä etukäteen. Toisaalta taas mielestäsi parisuhde on aina automaattisesti parempi kuin yksinelo, mikä taas sopii oikein hyvin siihen mitä minä ajattelen ihmisten syistä olla suhteissa.

Minusta aloituksesta ei voi mitenkään päin saada sellaista vaikutelmaa, että "tapaan vain itsestäni liikaa poikkeavia ihmisiä".

Lue lisää

"Nyt olet asian ytimessä. Sinulle yksinolo on se paha peikko jota pakenet suhteeseen. Siksi sinulle riittää että on edes joku."

Et tunne minua lainkaan ja siksi väität mitä sattuu. Elin yksin seitsemän vuotta ennen kuin ensimmäisen kerran seurustelin vakavasti ja muutin jonkun kanssa yhteen. Sillä välilläkin olin vuosia ilman minkäänlaista kevyttäkään seurustelua. Tiedän siis taatusti mitä yksinolo on.
Ja vakava suhteeni sai alkunsa siitä että ensimmäisen karran tunsin tavanneeni ihmisen jonka kanssa ihan todella haluan olla.

"Koska et viihdy itsesi seurassa, niin et voi koskaan ymmärtää tätä ajatusta."

Kuten sanoin, olen ollut vuosia yksin ja pärjäsin vallan mainiosti niin.

""Hyvistä" ja "huonoista" suhteista voit näsäviisastella, mutta se on vain sanojen vääntelyä. "

No minusta se kutsutaanko rakkaudetonta suhdetta hyväksi vai huonoksi ei ole vain sanojen vääntelyä vaan niin olennainen kysymys kuin parisuhteissa nyt vain voi olla.,

"Sinä toisaalta väität, että mitään suhdetta ei pidä edes kokeilla, mutta eihän silloin voisi todeta että toimiiko se vai ei?"

En ole sellaista koskaan väittänyt.

"Toisaalta taas mielestäsi parisuhde on aina automaattisesti parempi kuin yksinelo"

Luet nyt jotain ihan muita viestejä kuin minun. Noinkaan en ole koskaan sanonut. Voisimmeko keskustella asoista joista olemme ihan oikeasti kirjoittaneet niin tämä olisi vähän hedelmällisempää?

", mikä taas sopii oikein hyvin siihen mitä minä ajattelen ihmisten syistä olla suhteissa."

Tuntuu nyt vähän siltä että sinä itse keksit miksi ihmiset ovat suhteissa ja sitten tuomitset ihmisten niiden itse keksimiesi motiivien perusteella.

"Minusta aloituksesta ei voi mitenkään päin saada sellaista vaikutelmaa, että "tapaan vain itsestäni liikaa poikkeavia ihmisiä"."

No ilmeistä kuitenkin on että et juurikaan tapaa ihmisiä jotka lopulta sopisivat sinulle niin hyvin että saisit aikaan heidän kanssaan hyvän ja rakastavan suhteen. Joko heitä ei ole edes juuri olemassa tai sitten et syystä tai toisesta heitä löydä.

Tosi vaikea "keskustella" ihmisen kanssa, joka sanoo yhdessä viestissä yhtä ja seuraavassa väittää ettei sanonut niin... Luepa ensin omat kirjoituksesi ennen kuin kommentoit! Ja en nyt edelleenkään löydä keskustelusta sitä kohtaa, missä olisin pyytänyt sinun neuvojasi, mutta ilmeisesti kuvittelet elämäntehtäväksesi jaella sitä sun tätä sillisalaattihöpöhöpöä ihan pyytämättä vieraille ihmisille.

Sitkeästi jaksat jankuttaa, että vika olisi siinä että tapaan vääriä ihmisiä. No kyllä moni niistä on myöhemmin mennyt parisuhteeseen, että jollekin he ovat kelvanneet. Kaikki ilmeisesti vain eivät odota suhteelta kovin kummoisia juttuja. He ovat samaa mieltä kuin sinä, että mikä vain suhde on parempi kuin yksinolo. Tai sitten niille kaikille on sattumalta osunut täydellinen mätsi kohdalle, mutta enpä oikein usko siihen vaihtoehtoon.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Tosi vaikea "keskustella" ihmisen kanssa, joka sanoo yhdessä viestissä yhtä ja seuraavassa väittää ettei sanonut niin... Luepa ensin omat kirjoituksesi ennen kuin kommentoit! Ja en nyt edelleenkään löydä keskustelusta sitä kohtaa, missä olisin pyytänyt sinun neuvojasi, mutta ilmeisesti kuvittelet elämäntehtäväksesi jaella sitä sun tätä sillisalaattihöpöhöpöä ihan pyytämättä vieraille ihmisille.

Sitkeästi jaksat jankuttaa, että vika olisi siinä että tapaan vääriä ihmisiä. No kyllä moni niistä on myöhemmin mennyt parisuhteeseen, että jollekin he ovat kelvanneet. Kaikki ilmeisesti vain eivät odota suhteelta kovin kummoisia juttuja. He ovat samaa mieltä kuin sinä, että mikä vain suhde on parempi kuin yksinolo. Tai sitten niille kaikille on sattumalta osunut täydellinen mätsi kohdalle, mutta enpä oikein usko siihen vaihtoehtoon.

Lue lisää

"Tosi vaikea "keskustella" ihmisen kanssa, joka sanoo yhdessä viestissä yhtä ja seuraavassa väittää ettei sanonut niin... Luepa ensin omat kirjoituksesi ennen kuin kommentoit! "

Tiedän oikein hyvin mitä olen kirjoittanut ja noita väittämiäsi en ole sanonut.

"Sitkeästi jaksat jankuttaa, että vika olisi siinä että tapaan vääriä ihmisiä."

No en tiedä millä lailla he olisivat oikeita jos et koskaan tunnu löytävän hyvää suhdetta? Kyllä he silloin ovat tavalla tai toisella sinulle vääriä. Tai sitten et tunnista sitä oikeaa kun se tulee eteen vaan luulet vääräksi.

No kyllä moni niistä on myöhemmin mennyt parisuhteeseen, että jollekin he ovat kelvanneet."

Kyllä mutta se ei siltikään tee heistä sinulle sopivia että he ovat jollekin muulle sopivia.

"Kaikki ilmeisesti vain eivät odota suhteelta kovin kummoisia juttuja. He ovat samaa mieltä kuin sinä, että mikä vain suhde on parempi kuin yksinolo"

Minä en ole missään kohdassa sanonut noin, usko jo! Kerro missä viestissäni olen nin sanonut tai lopeta tuo valehteleminen.

"Tai sitten niille kaikille on sattumalta osunut täydellinen mätsi kohdalle, mutta enpä oikein usko siihen vaihtoehtoon."

Ei kaikille tietenkään täydellinen mätsi satu mutta niin hyvä kyllä että suhde voi olla oikein hyvä.

Kirjoitit, että ei ole paljon vaadittu että suhde olisi parempi kuin yksinolo. Se kertoo kaiken sinun suhtautumisestasi yksinoloon. Ilmeisesti et viihdy itsesi seurassa.

"se ei siltikään tee heistä sinulle sopivia että he ovat jollekin muulle sopivia"

Mietitäänpä. Esimerkiksi yhdellä oli oudot seksimieltymykset, ja voihan olla että on löytynyt joku jolla olisi juuri samat. Mutta niitä kyseisiä mieltymyksiä on väestöstä aivan häviävän pieni promille varsinkin siinä sukupuolessa jota hän hakee, ja lisäksi hänellä ne olivat todella pitkälle vietyjä ja vähän pakkomielteitä, että vaatisi ihan lottovoittajan tuuria törmätä mätsiin siinä asiassa. Todennäköisempänä pidän, että tämä ihminen on lukuisien erojen jälkeen mennyt kaappiin seksimieltymystensä kanssa ja nykyinen puoliso ei tiedä koko asiasta. Mutta minusta tästä muuten mukavasta ihmisestä kyllä vaistoaa sen että normiseksi ei ole hänen juttunsa, ts. seksi on ihan hirveän huonoa kun toinen ei ole sydämellä siinä mukana. Ei kai se sitten kaikkia haittaa.

Yksi ei ollut keski-ikään mennessä kertaakaan rakastunut. Yritti teeskennellä, mutta myönsi asian kysyttäessä. Voihan olla, että hän on nykyisessä suhteessa kokenut rakkauden tunteen ensi kertaa, tai sitten löytänyt vastinparinsa joka ei myöskään edellytä suhteelta rakkautta. En usko, että hänen teeskentelynsä voi hämätä ketään kovin pitkään, sillä ei hän siinä niin hyvä ole. Tai en osaa sanoa. Toinen vastaava tapaus kyllä oli ollut puoli ikää naimisissa vaikka ei ollut rakastunut puolisoonsa.

Yhdellä vaikutti olevan jokin mielenterveysongelma, mielialojen ailahtelua, mutta omasta mielestään oli ihan terve. Hermot eivät olisi kestäneet siinä kyydissä. Huomasin kuolinilmoituksesta, että hän oli kuollessaan avoliitossa. Jollain oli siis paremmat hermot kuin minulla.

Yksi oli varsinainen känkkäränkkä, 90 % ajasta huonolla tuulella, ja siihen hänen suhteensa kai yleensä kaatuivatkin. Minä tapailin häntä vain pari viikkoa eikä jäänyt ikävä. Mutta jotkut ovat jaksaneet seurustella pitkäänkin hänen kanssaan, mitä ei voi ymmärtää.

Jne jne. Luonto on ohjelmoinut ihmisen pyrkimään suhteisiin, mutta oikeasti niissä ei olekaan hyvä olla, vaikka ihmiset niin yrittävät itselleen vakuutella.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Kirjoitit, että ei ole paljon vaadittu että suhde olisi parempi kuin yksinolo. Se kertoo kaiken sinun suhtautumisestasi yksinoloon. Ilmeisesti et viihdy itsesi seurassa.

"se ei siltikään tee heistä sinulle sopivia että he ovat jollekin muulle sopivia"

Mietitäänpä. Esimerkiksi yhdellä oli oudot seksimieltymykset, ja voihan olla että on löytynyt joku jolla olisi juuri samat. Mutta niitä kyseisiä mieltymyksiä on väestöstä aivan häviävän pieni promille varsinkin siinä sukupuolessa jota hän hakee, ja lisäksi hänellä ne olivat todella pitkälle vietyjä ja vähän pakkomielteitä, että vaatisi ihan lottovoittajan tuuria törmätä mätsiin siinä asiassa. Todennäköisempänä pidän, että tämä ihminen on lukuisien erojen jälkeen mennyt kaappiin seksimieltymystensä kanssa ja nykyinen puoliso ei tiedä koko asiasta. Mutta minusta tästä muuten mukavasta ihmisestä kyllä vaistoaa sen että normiseksi ei ole hänen juttunsa, ts. seksi on ihan hirveän huonoa kun toinen ei ole sydämellä siinä mukana. Ei kai se sitten kaikkia haittaa.

Yksi ei ollut keski-ikään mennessä kertaakaan rakastunut. Yritti teeskennellä, mutta myönsi asian kysyttäessä. Voihan olla, että hän on nykyisessä suhteessa kokenut rakkauden tunteen ensi kertaa, tai sitten löytänyt vastinparinsa joka ei myöskään edellytä suhteelta rakkautta. En usko, että hänen teeskentelynsä voi hämätä ketään kovin pitkään, sillä ei hän siinä niin hyvä ole. Tai en osaa sanoa. Toinen vastaava tapaus kyllä oli ollut puoli ikää naimisissa vaikka ei ollut rakastunut puolisoonsa.

Yhdellä vaikutti olevan jokin mielenterveysongelma, mielialojen ailahtelua, mutta omasta mielestään oli ihan terve. Hermot eivät olisi kestäneet siinä kyydissä. Huomasin kuolinilmoituksesta, että hän oli kuollessaan avoliitossa. Jollain oli siis paremmat hermot kuin minulla.

Yksi oli varsinainen känkkäränkkä, 90 % ajasta huonolla tuulella, ja siihen hänen suhteensa kai yleensä kaatuivatkin. Minä tapailin häntä vain pari viikkoa eikä jäänyt ikävä. Mutta jotkut ovat jaksaneet seurustella pitkäänkin hänen kanssaan, mitä ei voi ymmärtää.

Jne jne. Luonto on ohjelmoinut ihmisen pyrkimään suhteisiin, mutta oikeasti niissä ei olekaan hyvä olla, vaikka ihmiset niin yrittävät itselleen vakuutella.

Lue lisää

"Kirjoitit, että ei ole paljon vaadittu että suhde olisi parempi kuin yksinolo. Se kertoo kaiken sinun suhtautumisestasi yksinoloon. Ilmeisesti et viihdy itsesi seurassa."

Sekoitat edelleen minut johonkin muuhun kirjoittajaan. Lopeta nyt tuo jankkaaminen tai sitten kerro milloin (päiuvä ja kellonaika) olen noin kirkoittanut.

"se ei siltikään tee heistä sinulle sopivia että he ovat jollekin muulle sopivia"
Mietitäänpä. Esimerkiksi yhdellä oli oudot seksimieltymykset, ja voihan olla että on löytynyt joku jolla olisi juuri samat. Mutta niitä kyseisiä mieltymyksiä on väestöstä aivan häviävän pieni promille varsinkin siinä sukupuolessa jota hän hakee,"

Nyt käänsit asian ihan toisinpäin kuin esitit sen alunperin. Silloin ihmettelit että miten sinä muka tapaat vain vääriä ihmisiä kun he ovat kuitenkin jollekin muulle sitten kelvanneet. Nyt sitten itsekin todistelet että he ovat kaikkille vääriä kun on kaikenlaista ongelmaa. Eli perusongelma siis pysyy ja tapaat näköjään vain sinulle vääriä ihmisiä.

"Yksi ei ollut keski-ikään mennessä kertaakaan rakastunut. Yritti teeskennellä, mutta myönsi asian kysyttäessä...
Yhdellä vaikutti olevan jokin mielenterveysongelma, mielialojen ailahtelua, mutta omasta mielestään oli ihan terve...
Yksi oli varsinainen känkkäränkkä, 90 % ajasta huonolla tuulella, ja siihen hänen suhteensa kai yleensä kaatuivatkin..."

Niin, näyttää todella siltä että tapaat vain melkoisia ongelmatapauksia.

"Jne jne. Luonto on ohjelmoinut ihmisen pyrkimään suhteisiin, mutta oikeasti niissä ei olekaan hyvä olla, vaikka ihmiset niin yrittävät itselleen vakuutella."

Osa on toki onnettomiakin mutta sehän ei ole ollut koskaan se pointti. Vaan se että hyviäkin suhteita voi olla vaikka sinä et jostain kumman syystä ole sellaisiin koskaan törmännyt. Pidät luultavasti itseäsi kuitenkin päosin normaalina ja sellaisena kumppanina jonka kanssa voisi joku olla onnellinen? Ja jos näin on ja et ole maailman ainoa sellainen tapaus niin onnellinen parisuhde on mahdollinen kahden oikean ihmisen kohdatessa.

"Niin, näyttää todella siltä että tapaat vain melkoisia ongelmatapauksia."

Joista moni on ollut suhteessa koko ikänsä. Esimerkiksi mennyt jo nuorena kimppaan jonkun kanssa ja pysynyt vuosia. Mutta hei, pidä sinä vain illuusiosi onnellisista suhteista.

"Sekoitat edelleen minut johonkin muuhun kirjoittajaan. Lopeta nyt tuo jankkaaminen tai sitten kerro milloin (päiuvä ja kellonaika) olen noin kirkoittanut."

24.8.2017 14:41

TaaspaAhistaa kirjoitti:

"Niin, näyttää todella siltä että tapaat vain melkoisia ongelmatapauksia."

Joista moni on ollut suhteessa koko ikänsä. Esimerkiksi mennyt jo nuorena kimppaan jonkun kanssa ja pysynyt vuosia. Mutta hei, pidä sinä vain illuusiosi onnellisista suhteista.

"Sekoitat edelleen minut johonkin muuhun kirjoittajaan. Lopeta nyt tuo jankkaaminen tai sitten kerro milloin (päiuvä ja kellonaika) olen noin kirkoittanut."

24.8.2017 14:41

Lue lisää

""Niin, näyttää todella siltä että tapaat vain melkoisia ongelmatapauksia."
Joista moni on ollut suhteessa koko ikänsä. Esimerkiksi mennyt jo nuorena kimppaan jonkun kanssa ja pysynyt vuosia."

Siitähän ei ollutkaan kyse vaan siitä että eivät ole sopivia sinulle vaikka ovatkin jonkun muun kanssa olleet. Esitit heidät esimerkkeinä siitä, et parisuhteista yleensä.

"Mutta hei, pidä sinä vain illuusiosi onnellisista suhteista."

Niin pidänkin. Ja toivon todella että tapaisit joskus edes jonkun jolla sellainen on. On todella surullista että joku voi elää elämänsä tapaamatta koskaan oikeasti onnellista pariskuntaa kun niitä kuitenkin on varsin paljon..

"Sekoitat edelleen minut johonkin muuhun kirjoittajaan. Lopeta nyt tuo jankkaaminen tai sitten kerro milloin (päiuvä ja kellonaika) olen noin kirkoittanut."
24.8.2017 14:41"

Tuossa viestissä en kirjoita mitään väittämäsi kaltaista. Voitko lainata sen kohdan jossa muka tuossa viestissä esitän että on parempi olla huonossakin suhteessa kuin yksin. Minä en nimittäin siitä mitään sellaista löydä.

Minusta ei lainkaan näytä siltä, että muillakaan olisi mitään sellaista, että esimerkiksi haluaisin vaihtaa itseni heidän tilalleen. Oikeasti ihmiset ovat yhdessä vain sen ajan, että saavat lapset pois vaipoista, mikä on lähinnä työsuhde. Sitten erotaan ja kaikki olikin oikeastaan suhteessa huonosti ja pelkkää kulissia.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Minusta ei lainkaan näytä siltä, että muillakaan olisi mitään sellaista, että esimerkiksi haluaisin vaihtaa itseni heidän tilalleen. Oikeasti ihmiset ovat yhdessä vain sen ajan, että saavat lapset pois vaipoista, mikä on lähinnä työsuhde. Sitten erotaan ja kaikki olikin oikeastaan suhteessa huonosti ja pelkkää kulissia.

Lue lisää

No mitä sitten edes valitat jos maailma on sinusta tuollainen eikä kukaan muukaan löydä hyvää ja itselle sopivaa kumppania? Miksi sitten sinä löytäisit jos se ei ole mahdollista?
Vai onko kuitenkin niin että syvällä sisimmässäsi tiedät kuitenkin että sellainen suhde on mahdollinen mutta joku sinussa estää sinua sellaista saamasta? Mutta sinua pelottaa koska tiedät myöskin että sinun pitää itsesi muuttua jotenkin jotta se onnistuisi. Ja siksi on helpompi vain kiukutella siitä miten maailma on epäoikeudenmukainen ja väärässä ja sinussa ei ole mitään vikaa.

Ihmiset ovat yhdessä vain sen ajan, että saavat lapset pois vaipoista? No eivätkä ole.

Olen ollut kahdessa pidemmässä parisuhteessa ennen avioitumistani, ne olivat molemmat hyviä ja intohimoisia suhteita, siihen elämäntilanteeseeni sopivia ja suhteet päättyivät kun sen aika oli. Olin avioissa toista vuosikymmentä, sain ihanat lapset ja kokea hienoja asioita ex-puolisoni kanssa, liitto päättyi kun tuo elämänvaihe ja suhde oli tunnepuolella tullut tiensä päähän. Nyt minulla on melko tuore miesystävä ja asumme yhdessä, ja elämä todellakin maistuu. Pidän kuitenkin mahdollisena, että minulla on vielä elämäni aikana yksi tai kaksi parisuhdetta, koska en tiedä vielä millainen ihminen minä olen tai nykyinen kumppani on esim. yli 10 vuoden päästä kun olen jäänyt eläkkeelle.

Miksi oletat, että ihmiset elävät enää nykypäivänä parisuhteissa jotka eivät ole enää elinvoimaisia? Ihmiset haluavat ja tarvitsevat erilaisia asioita eri elämänvaiheissa. Sulla on AP muutenkin aika fakkiutunut näkemys parisuhteesta ylipäänsä ilmeisesti. Ja ehkä myös tutustumisesta toiseen ihmiseen, uskalluksesta lähteä kokeilemaan seurustelua jos ei heti treffeillä ole haluaamasi tunnekipinää. Jäät paljosta paitsi, mutta jokainen toki tyylillään.

Kannttaa myös muistaa että tilastojenkin mukaan vähintään puolet avioliitoista kestää koko elämän. On siis varsin rohkeaa väittää että ihmiset eivät kykenisi pitkiinkestäviin suhteisiin.

TotuusSattuuX kirjoitti:

No mitä sitten edes valitat jos maailma on sinusta tuollainen eikä kukaan muukaan löydä hyvää ja itselle sopivaa kumppania? Miksi sitten sinä löytäisit jos se ei ole mahdollista?
Vai onko kuitenkin niin että syvällä sisimmässäsi tiedät kuitenkin että sellainen suhde on mahdollinen mutta joku sinussa estää sinua sellaista saamasta? Mutta sinua pelottaa koska tiedät myöskin että sinun pitää itsesi muuttua jotenkin jotta se onnistuisi. Ja siksi on helpompi vain kiukutella siitä miten maailma on epäoikeudenmukainen ja väärässä ja sinussa ei ole mitään vikaa.

Lue lisää

Jos sinusta tuntuu noin pahalta lukea totuus täältä netistä, niin olisi kannattanut jättää otsikko klikkaamatta? :)

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Jos sinusta tuntuu noin pahalta lukea totuus täältä netistä, niin olisi kannattanut jättää otsikko klikkaamatta? :)

Sinulla on siis kertoa totuus koko maailmasta? Jos sinä haluat kuulla omiin mielipiteisiin vain samanmielistä hymistelyä niin älä tee mitään aloituksia ainakaan nettiin. Täällä kun ihmisillä voi olla eri käsityksiä ja näkemyksiä.

TotuusSattuuX kirjoitti:

Sinulla on siis kertoa totuus koko maailmasta? Jos sinä haluat kuulla omiin mielipiteisiin vain samanmielistä hymistelyä niin älä tee mitään aloituksia ainakaan nettiin. Täällä kun ihmisillä voi olla eri käsityksiä ja näkemyksiä.

Lue lisää

Aloitukseni ei käsitellyt totuutta koko maailmasta, niitä suuruudenhulluja kirjoittajia löydät tuolta "Kreationismi"-palstalta. Mutta jos aihepiiri kiinnostaa, niin ei maailma ole väärässä, se vain on. Pupu syö kasvin ja kettu syö pupun, valitusoikeutta ei ole. Silti voimme pohtia että miten asiat ovat vaikka emme pystyisikään niitä muuttamaan. Sinulla tuntuu olevan ongelmia siitä, että ihmiset kirjoittavat asioita ja mietteitään nettiin, koska kutsut sitä valittamiseksi ja olet kieltämässä sen. Tiesithän, että täällä ei pakko olla lukemassa. :)

Tai sitten osui hiukan liikaa omaan nilkkaasi? :)

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Aloitukseni ei käsitellyt totuutta koko maailmasta, niitä suuruudenhulluja kirjoittajia löydät tuolta "Kreationismi"-palstalta. Mutta jos aihepiiri kiinnostaa, niin ei maailma ole väärässä, se vain on. Pupu syö kasvin ja kettu syö pupun, valitusoikeutta ei ole. Silti voimme pohtia että miten asiat ovat vaikka emme pystyisikään niitä muuttamaan. Sinulla tuntuu olevan ongelmia siitä, että ihmiset kirjoittavat asioita ja mietteitään nettiin, koska kutsut sitä valittamiseksi ja olet kieltämässä sen. Tiesithän, että täällä ei pakko olla lukemassa. :)

Tai sitten osui hiukan liikaa omaan nilkkaasi? :)

Lue lisää

"Aloitukseni ei käsitellyt totuutta koko maailmasta"

Mutta kun kanssasi on eri mieltä niin kirjoitat minulle:"Jos sinusta tuntuu noin pahalta lukea totuus täältä netistä"

"Mutta jos aihepiiri kiinnostaa, niin ei maailma ole väärässä, se vain on."

Juuri näin. Mutta jos ihmisillä on hyvin erilaisia kokemuksia siitä maailmasta niin silloin on todennäköistä että maailma on monimuotoinen eikä asiasta ole yhtä totuutta.

" Silti voimme pohtia että miten asiat ovat vaikka emme pystyisikään niitä muuttamaan. "

Pohtimistahan tässä juuri harrastetaan mutta jos joku on eri mieltä kuin sinä niin vedät heti herneen nenään ja olet sitä mieltä että ne muut ovat väärässä ja sinä tiedät millainen maailma on.

"Sinulla tuntuu olevan ongelmia siitä, että ihmiset kirjoittavat asioita ja mietteitään nettiin, koska kutsut sitä valittamiseksi ja olet kieltämässä sen."

En minä sitä kiellä vaan kerroin vain että jos et ole valmis kuulemaan myös omistasi poikkeavia käsityksiä niin silloin nettiin kirjoittaminen ei ole paras ratkaisu.

"Tiesithän, että täällä ei pakko olla lukemassa. :)"

Koskee myös sinua. Jos mielipiteeni eivät sinua miellytä niin älä lue niitä.

"Tai sitten osui hiukan liikaa omaan nilkkaasi? :)"

Sinulla on kova halu olla aina oikeassa ja saada viimeinen sana... Voisiko tälläkin olla jotain tekemistä parisuhdeongelmiesi kanssa ja sen että kiltit mukavat miehet eivät ihastu sinuun?

Esimerkkinä erilaisesta elämäntilanteesta vaikka se että toinen haluaa lapsia ja lapsiperheen elämää, toinen taas ei. Tai toinen elää lapsiuusperheen harrastusautokuskausrumbaa ja toinen elää ja haluaakin elää aikuisen sinkun elämää. Tai toinen on narkkari ja rikollinen ja toinen taas säntillinen työssäkäyvä.

Mielestäni minulla on aika selkeästi kriteerit sille että mitä haen, ne tulivat ilmi jo aloituksesta ja niissä on jonkinlaista järkeä. Siivoustaito ei kyllä kuulu niihin, ja exäni ei tosiaan osannut siivota lainkaan, mutta ei se suhde siihen kaatunut :) En oikein siis ymmärrä, miksi niin moni täällä kehottaa tarkistamaan kriteerit. Tai jopa viittaa väkivaltaisiin suhteisiin, jollaisesta minulla ei onneksi mitään kokemusta.

Muuten ihan vauhdikas meno täällä. :)

Yhteinen tausta on jotain yhdistävää, me molemmat kasvoimme pienviljelijäperheissä ja vanhempamme olivat iäkkäitä. Olimme lähes 10v yhdessä ennen häitä. Siinä jo totuttiin toisiimme ja pahimmat särmät kuluivat. Enimmäkseen lähipiirimme on pitkissä liitoissa, myös lapsemme.

Jos ero tulee 30v jälkeen, on siinä jo lapsenlapsetkin päässet vaipoista! Yhtä tuollaista ex-liittoa tuli joskus seurattua. Kulissit piti olla: tiilitupa ja useampia loma-asuntoja, autot ja vieläpä ulkomaanmatkoja yhdessä ja erikseen. Muija ei ensin tahtonut eroa, kun oli vielä kuopuskin kotona, mutta antoi lopuksi periksi. Joku naapuri muutti miehestään erilleen ja ensin vaikutti siltä, että ero tulee. Nyt ovat asuneet erillään muutamia vuosia ja ovat paremmissa väleissä, oikeastaan suhde on tosi hyvä.

Suurin uhka pitkille suhteille on päihdeongelmat. Ja kai kakkosena tulee se, että se jokin puuttuu.

Ap elää kuten elää, en ala neuvoa. Jos ystäväpiirin kanssa elää hyvää elämää, miksi etsiä läheisempiä kumppaneita. Hyvää jatkoa kaikille polkunsa kulkijoille!

Lisätäkseni omakohtaisen kokemuksen, pitkään hamusin kaltaistani mutta kun sen sitten löysin en todellakaan tahtonut, kyllä se pitää olla se erilainen, tietyllä tapaa toinen toistaan täydentävää.

Hyvä kirjoitus. Toivon, että löydät kumppanin.

Ei treffit menneet ollenkaan huonosti, oli oikein mukavaakin. Ei vain tapahtunut mitään ihastumista.

Ehkä minulle sitten on keskivertoa tärkeämpää, että fyysisen läheisyyden lisäksi olisi henkistäkin. Voin huonosti jos sitä ei ole. Ja ehkä olen sellainen, että minun on vaikeampi löytää henkistä yhteyttä kuin muiden ihmisten. Peruskokemus muiden ihmisten kanssa on se, että minua ei ymmärretä. En osaa sanoa onko muilla ihmisillä erilaista. Ei minusta kyllä välttämättä näytä siltä, että pariskunnat ymmärtäisivät toisiaan aina kovin hyvin.

Ei kaikissa parisuhteissa kylläkään ole edes sitä fyysistä läheisyyttä. Ja toisaalta läheisyyttä ja rakkautta on myös parisuhteen ulkopuolella.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Ei treffit menneet ollenkaan huonosti, oli oikein mukavaakin. Ei vain tapahtunut mitään ihastumista.

Ehkä minulle sitten on keskivertoa tärkeämpää, että fyysisen läheisyyden lisäksi olisi henkistäkin. Voin huonosti jos sitä ei ole. Ja ehkä olen sellainen, että minun on vaikeampi löytää henkistä yhteyttä kuin muiden ihmisten. Peruskokemus muiden ihmisten kanssa on se, että minua ei ymmärretä. En osaa sanoa onko muilla ihmisillä erilaista. Ei minusta kyllä välttämättä näytä siltä, että pariskunnat ymmärtäisivät toisiaan aina kovin hyvin.

Ei kaikissa parisuhteissa kylläkään ole edes sitä fyysistä läheisyyttä. Ja toisaalta läheisyyttä ja rakkautta on myös parisuhteen ulkopuolella.

Lue lisää

No nyt osuit naulankantaan. On aivan totta, että kestävään parisuhteeseen tarvitaan tunneside. Arjen huumori on myös minulle tärkeää, se auttaa jaksamaan silloinkin kun arki tuntuu harmaalta. Miehelläni on uskomaton kyky saada minut nauramaan.
Pariskunnan keskinäistä tunnesidettä on vaikea kuvailla sanoin, sen vain tuntee.
Harmi, että et ole löytänyt ihmistä jonka kanssa tuntisit vahvaa yhteenkuuluvuutta. Onnea etsintään, kyllä sellainen varmasti vielä kohdallesi osuu.

Olet pahasti asian vieressä. Osuvampi vertaus olisi että uskon muiden namien olevan homeessa. Mutta ilmeisesti heijastat kommentillasi omaa ajatusmaailmaasi: olet varmaan itse jumissa huonossa suhteessa ja haluat muillekin samanlaisen onnettomuuden. Tosi ilkeää sinulta. :(

Tätä keskustelua täällä lukiessa on edelleen mahdoton ymmärtää, miksi sinä kuvittelet, että "muiden namit on homeessa"? Eli että muiden parisuhteet eivät ole hyviä, rakastavia ja onnellisia?

Minulla ainakin on erinomainen parisuhde. Ei mitään valitettavaa, hyvä olla yhdessä.:) Olen myös seurannut vierestä reilut 40 vuotta omia vanhempiani, jotka edelleen vaikuttavat hyvin onnellisilta yhdessä. Niin näyttää olevan appivanhemmatkin. Ja usean ystäväni tiedän elävän hyvin onnellisesti liitossaan.

Etkö sinä todellakaan ole kohdannut ihmisiä, joilla on onnellinen parsuhde?

Voihan se olla, että ne parisuhteet eivät ole sellaisia, jotka tekisivät sinut onnelliseksi. (Sinua ei taida tehdä onnellikseksi tosin yhtään mikään...) Mutta muut ihmiset voivat tulla onnelliseksi erilaisista asioista/parisuhteista kuin sinä.

elämänhyväily79 kirjoitti:

Tätä keskustelua täällä lukiessa on edelleen mahdoton ymmärtää, miksi sinä kuvittelet, että "muiden namit on homeessa"? Eli että muiden parisuhteet eivät ole hyviä, rakastavia ja onnellisia?

Minulla ainakin on erinomainen parisuhde. Ei mitään valitettavaa, hyvä olla yhdessä.:) Olen myös seurannut vierestä reilut 40 vuotta omia vanhempiani, jotka edelleen vaikuttavat hyvin onnellisilta yhdessä. Niin näyttää olevan appivanhemmatkin. Ja usean ystäväni tiedän elävän hyvin onnellisesti liitossaan.

Etkö sinä todellakaan ole kohdannut ihmisiä, joilla on onnellinen parsuhde?

Voihan se olla, että ne parisuhteet eivät ole sellaisia, jotka tekisivät sinut onnelliseksi. (Sinua ei taida tehdä onnellikseksi tosin yhtään mikään...) Mutta muut ihmiset voivat tulla onnelliseksi erilaisista asioista/parisuhteista kuin sinä.

Lue lisää

"(Sinua ei taida tehdä onnellikseksi tosin yhtään mikään...) "

Kuulostat joltain maailman negatiivisimmalta ihmiseltä. Ilmeisesti oletkin suhteessa juuri siksi, että sinulla on joku, jonka niskaan voit oksentaa haukkumistasi. Taitaa olla yleistä monillakin täällä vastanneilla, tulee niin sujuvan tottuneesti nuo törkeilyt tekstiin. :)

Jotkut jaksavat kyllä ihmeen kauan kuunnella liitossa loukkauksia, jotkut ihan loppuun asti. Riippuu kaiketi siitä, tuleeko jossain vaiheessa joku uusi vastaan, joka ainakin aluksi tuntuu kivemmalta ihmiseltä. Onko se sitten yksinolon pelkoa, että ei uskalleta lähteä räyhäsuhteesta.

Totta turiset. Tunneyhteys on tärkein. Ja se lähtee molempien itsetunnosta, itsetuntemuksesta ja vuorovaikutustaidoista.

Tuo on kyllä täyttä roskaa, että kestävimmät parisuhteet olisi aina niillä jotka ovat henkisesti tasapainoisimpia. :D Kertoo siitä, että kirjoittaja ei ole paljon mitään elämässään nähnyt. Mitä "parempi tyyppi" sitä enemmän olisi halukkaita ottajia ulkopuolisissakin, taas hankalat tyypit tajuavat, että ei heitä kukaan muu kestäisikään. Pitkissä suhteissa on usein toinen osapuoli riivinrauta ja toinen taas roikkuu suhteessa herraties mistä syystä. Ulkopuoliset ja omat perheenjäsenetkin sitten kummastelevat, että miksi ne eivät eroa.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Tuo on kyllä täyttä roskaa, että kestävimmät parisuhteet olisi aina niillä jotka ovat henkisesti tasapainoisimpia. :D Kertoo siitä, että kirjoittaja ei ole paljon mitään elämässään nähnyt. Mitä "parempi tyyppi" sitä enemmän olisi halukkaita ottajia ulkopuolisissakin, taas hankalat tyypit tajuavat, että ei heitä kukaan muu kestäisikään. Pitkissä suhteissa on usein toinen osapuoli riivinrauta ja toinen taas roikkuu suhteessa herraties mistä syystä. Ulkopuoliset ja omat perheenjäsenetkin sitten kummastelevat, että miksi ne eivät eroa.

Lue lisää

"Tuo on kyllä täyttä roskaa, että kestävimmät parisuhteet olisi aina niillä jotka ovat henkisesti tasapainoisimpia."

Paitsi että noin kyllä on tutkimusten mukaan. Mitä parempi henkinen yhteys puolisoilla on, sitä kestävämpi liitto.

"Mitä "parempi tyyppi" sitä enemmän olisi halukkaita ottajia ulkopuolisissakin"

Liittoa ei riko se että joku muukin olisi halukas ottamaan vaan se että joku on valmis lähtemään. Ja yleensä ei ole jos suhde omaan puolisoon on hyvä niin henkisesti kuin fyysisestikin.

"Pitkissä suhteissa on usein toinen osapuoli riivinrauta ja toinen taas roikkuu suhteessa herraties mistä syystä. "

Tuollaisiakin toki on mutta silloin kyse on jostain läheisriippuvuudesta eli ihmisistä jotka eivät ole oikein henkisesti tasapainossa. Ne eivät siis todellakaan ole mikään suhteiden enemmistö.
Jos lähipiirissä ei tunnu olevan yhtään pitkää hyvää parisuhdetta niin voi miettiä että onko itse sellaisten ihmisten lähellä joilla ei ole oikein taitoja elää tasapainoisessa suhteessa ja mistä se voisi johtua.

Ai että jos vaikka minun koulukaverieni vanhemmista eroavat juuri ne tasaisimmat, niin silloin minun tulisi miettiä että miten se johtuu minusta? :D No kerropa nyt sinä kaikkitietävä, että miten? Itselle ei ihan heti tule mitään mieleen.

Sinulla on aika hallitsevana halu loukata muita henkilökohtaisella tasolla. Olet siis itse juuri sellainen riivinrauta.

Jos haluat viitata johonkin tutkimuksiin, niin laita linkki niihin, jolloin voin kommentoida niitä suoraan. Jos linkkiä ei ole niin kyse on sinun omasta mutustasi.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Ai että jos vaikka minun koulukaverieni vanhemmista eroavat juuri ne tasaisimmat, niin silloin minun tulisi miettiä että miten se johtuu minusta? :D No kerropa nyt sinä kaikkitietävä, että miten? Itselle ei ihan heti tule mitään mieleen.

Sinulla on aika hallitsevana halu loukata muita henkilökohtaisella tasolla. Olet siis itse juuri sellainen riivinrauta.

Jos haluat viitata johonkin tutkimuksiin, niin laita linkki niihin, jolloin voin kommentoida niitä suoraan. Jos linkkiä ei ole niin kyse on sinun omasta mutustasi.

Lue lisää

Hyvä ihminen,
älä jankuta toisista ihmisistä ja heidän suhteistaan, jaottele muita parempiin tyyppeihin ja huonompiin. Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä ja tekemistä SINUN mahdollisen parisuhteen kanssa, vaan ihmisten lokerointi vaikeuttaa entisestään parisuhteen löytymistä. Ei ole parempia ja huonompia tyyppejä. On vain erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä on parisuhteessa on tunne, se että molemmat viihtyy, kommunikointi pelaa.

Joten teepäs niin, ettet lokeroi, ajattele ennakkoon, vaan tapaat paljon ihmisiä, aivan erilaisia tyyppejä. Ole AVOIN kaikelle. Unohda lokerointi. Se on pahinta mitä ihminen voi tehdä itselleen estääkseen hyvien ihmissuhteiden luomista.

TotuusSattuuX kirjoitti:

"Tuo on kyllä täyttä roskaa, että kestävimmät parisuhteet olisi aina niillä jotka ovat henkisesti tasapainoisimpia."

Paitsi että noin kyllä on tutkimusten mukaan. Mitä parempi henkinen yhteys puolisoilla on, sitä kestävämpi liitto.

"Mitä "parempi tyyppi" sitä enemmän olisi halukkaita ottajia ulkopuolisissakin"

Liittoa ei riko se että joku muukin olisi halukas ottamaan vaan se että joku on valmis lähtemään. Ja yleensä ei ole jos suhde omaan puolisoon on hyvä niin henkisesti kuin fyysisestikin.

"Pitkissä suhteissa on usein toinen osapuoli riivinrauta ja toinen taas roikkuu suhteessa herraties mistä syystä. "

Tuollaisiakin toki on mutta silloin kyse on jostain läheisriippuvuudesta eli ihmisistä jotka eivät ole oikein henkisesti tasapainossa. Ne eivät siis todellakaan ole mikään suhteiden enemmistö.
Jos lähipiirissä ei tunnu olevan yhtään pitkää hyvää parisuhdetta niin voi miettiä että onko itse sellaisten ihmisten lähellä joilla ei ole oikein taitoja elää tasapainoisessa suhteessa ja mistä se voisi johtua.

Lue lisää

" Mitä parempi henkinen yhteys puolisoilla on, sitä kestävämpi liitto."

Hmm. Tuokin on hyvin mahdollista, että liitto kestää sitä kauemmin mitä parempi henkinen yhteys puolisoiden välillä on. Itse painottaisin kuitenkin SEKÄ laatua ETTÄ kestoa. Monethan ovat pitkissä liitoissaan kämppiksiä, mitään parisuhdetta ei ole ollut vuosiin. Ennen kuin kukaan sanoo mitään, kerron että minusta ihan ok. Ellei halua erota kämppissuhteesta, ei todellakaan ole mikään pakko. Miksi olisi? Mutta itselleni on tärkeintä suhteen toimivuus ja henkinen yhteys. Ellei suhde toimi, eikä henkistä yhteyttä enää ole, niin ero on parempi vaihtoehto kuin liiton jatkaminen kämppiksinä.

tjra kirjoitti:

Hyvä ihminen,
älä jankuta toisista ihmisistä ja heidän suhteistaan, jaottele muita parempiin tyyppeihin ja huonompiin. Sillä ei ole kerrassaan mitään merkitystä ja tekemistä SINUN mahdollisen parisuhteen kanssa, vaan ihmisten lokerointi vaikeuttaa entisestään parisuhteen löytymistä. Ei ole parempia ja huonompia tyyppejä. On vain erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on hyvät ja huonot puolensa. Tärkeintä on parisuhteessa on tunne, se että molemmat viihtyy, kommunikointi pelaa.

Joten teepäs niin, ettet lokeroi, ajattele ennakkoon, vaan tapaat paljon ihmisiä, aivan erilaisia tyyppejä. Ole AVOIN kaikelle. Unohda lokerointi. Se on pahinta mitä ihminen voi tehdä itselleen estääkseen hyvien ihmissuhteiden luomista.

Lue lisää

Ah hah haa, olet humoristi! Ei ole kivempia ja mulkumpia ihmisiä parisuhteissa, vaan kaikki ovat täsmälleen yhtä kivoja? :D

Itse puhuin lähinnä sellaisista vaikeista ihmisistä jotka eivät ole vielä rikoslain piirissä. Mutta kun sinun juttujasi kuuntelee, niin sinusta ilmeisesti vaikka sellainenkin joka hakkaa puolisonsa hengiltä on ihan yhtä kiva kuin joku muukin. Sillä sinusta: "Ei ole parempia ja huonompia tyyppejä. On vain erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on hyvät ja huonot puolensa." Relativismin huipentuma! :D

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Ai että jos vaikka minun koulukaverieni vanhemmista eroavat juuri ne tasaisimmat, niin silloin minun tulisi miettiä että miten se johtuu minusta? :D No kerropa nyt sinä kaikkitietävä, että miten? Itselle ei ihan heti tule mitään mieleen.

Sinulla on aika hallitsevana halu loukata muita henkilökohtaisella tasolla. Olet siis itse juuri sellainen riivinrauta.

Jos haluat viitata johonkin tutkimuksiin, niin laita linkki niihin, jolloin voin kommentoida niitä suoraan. Jos linkkiä ei ole niin kyse on sinun omasta mutustasi.

Lue lisää

"Ai että jos vaikka minun koulukaverieni vanhemmista eroavat juuri ne tasaisimmat"

Tasainen ei tarkoita samaa kuin ihminen jolla on hyvä henkinen yhteys puolisoonsa. Tasainen ihminen voi olla myös esim. välinpitämätön toista kohtaan.

"niin silloin minun tulisi miettiä että miten se johtuu minusta? :D No kerropa nyt sinä kaikkitietävä, että miten? Itselle ei ihan heti tule mitään mieleen."

No kun kuitenkin monilla muilla on kokemusta siitä että liittoja on myös paljon hyviä ja sinulla on kokemus että mikään liitto ei ole hyvä niin jostainhan tuon suuren eron käsitysten välillä pitää johtua.

"Sinulla on aika hallitsevana halu loukata muita henkilökohtaisella tasolla. Olet siis itse juuri sellainen riivinrauta."

Ei minulla ole tarkoitus sinua loukata ja pyydän anteeksi jos näin olen vahingossa tehnyt. Tuntuu kuitenkin että otat hirvittävän henkilökohtaisesti jokaisen pienekin vihajuksen siitä että sinun kokemusmaailmasi ei ole ihan se ainoa oikea maailmassa ja sinussakin saattaa jossain asiassa olla jotain vikaa.

"Jos haluat viitata johonkin tutkimuksiin, niin laita linkki niihin, jolloin voin kommentoida niitä suoraan. Jos linkkiä ei ole niin kyse on sinun omasta mutustasi."

No tässä juttu jonka lopussa on linkki Osmo Kontulan tutkimukseen johon juuttu perustuu:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mika-saa-parisuhteen-kestamaa-1

TotuusSattuuX kirjoitti:

"Ai että jos vaikka minun koulukaverieni vanhemmista eroavat juuri ne tasaisimmat"

Tasainen ei tarkoita samaa kuin ihminen jolla on hyvä henkinen yhteys puolisoonsa. Tasainen ihminen voi olla myös esim. välinpitämätön toista kohtaan.

"niin silloin minun tulisi miettiä että miten se johtuu minusta? :D No kerropa nyt sinä kaikkitietävä, että miten? Itselle ei ihan heti tule mitään mieleen."

No kun kuitenkin monilla muilla on kokemusta siitä että liittoja on myös paljon hyviä ja sinulla on kokemus että mikään liitto ei ole hyvä niin jostainhan tuon suuren eron käsitysten välillä pitää johtua.

"Sinulla on aika hallitsevana halu loukata muita henkilökohtaisella tasolla. Olet siis itse juuri sellainen riivinrauta."

Ei minulla ole tarkoitus sinua loukata ja pyydän anteeksi jos näin olen vahingossa tehnyt. Tuntuu kuitenkin että otat hirvittävän henkilökohtaisesti jokaisen pienekin vihajuksen siitä että sinun kokemusmaailmasi ei ole ihan se ainoa oikea maailmassa ja sinussakin saattaa jossain asiassa olla jotain vikaa.

"Jos haluat viitata johonkin tutkimuksiin, niin laita linkki niihin, jolloin voin kommentoida niitä suoraan. Jos linkkiä ei ole niin kyse on sinun omasta mutustasi."

No tässä juttu jonka lopussa on linkki Osmo Kontulan tutkimukseen johon juuttu perustuu:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mika-saa-parisuhteen-kestamaa-1

Lue lisää

Sinun "tutkimukset osoittavat"- kommenttisi viittaa siis vain yhteen ainoaan tutkimukseen? En löytänyt edes siitäkään mistään tuota väitettäsi "mitä parempi henkinen yhteys puolisoilla on, sitä kestävämpi liitto". Kontulan tekemään kyselytutkimukseen, jossa parit itse arvioivat liittoaan oli jättänyt vastaamatta 2/3 niistä, joille kysely oli lähetetty eli vain kolmannes oli vastannut. Vastanneet olivat kaikki enintään 50-vuotiaita, eli ei voida arvioida tuleeko liitto todella kestämään. Vastanneista miehistä alle puolet piti tärkeänä asiana suhteessa että voi keskustella.

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/92688736bec0c7fb0b9c1458655432a5/1503328933/application/pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1.pdf

Itse asiassa tutkimuksesta saa vahvistusta sille, että suuri suhdetta ylläpitävä voima on itsepetos:

"Parisuhteessa elävillä on hyvin positiivinen arvio omasta parisuhteestaan suh-
teessa muiden ihmisten suhteisiin. Yli neljä viidesosaa parisuhteessa olevista oli
sitä mieltä, että heillä oli keskimääräistä parempi parisuhde, ja noin puolet piti
parisuhdettaan merkittävästi parempana kuin mitä se oli muilla. Miehet olivat
tätä mieltä hieman naisia useammin. Tämä mielikuva voi pitää monia pareja
yhdessä, vaikka arkielämä tuntuisikin heistä ongelmalliselta.
Tämän mielikuvan suuresta parisuhdemerkityksestä kertoo se, että jos vastaaja
ei pitänyt omaa suhdettaan parempana kuin muilla pareilla, niin tällöin neljä
viidestä oli ehtinyt miettiä eroamista. Käsitys oman suhteen paremmuudesta
muihin verrattuna on siis vahvasti parisuhteen jatkamismotivaation ytimessä.
Tosin heistäkin, jotka pitivät parisuhdettaan erittäin hyvänä muiden suhteisiin
verrattuna, joka viides oli ajatellut eroamista.
Eronneistakin noin kolmasosa piti päättynyttä parisuhdettaan parempana
kuin muiden parisuhteet yleensä ovat. Ruotsinkielisillä miehillä ja avoliitosta
eronneilla miehillä tämä osuus oli jopa puolet. Noin kymmenesosa eronneista
piti päättynyttä suhdettaan merkittävästi parempana kuin se oli muilla. Tästä
huolimatta heidän suhteensa oli siis päättynyt eroon. Näissä tapauksissa aloite
eroon oli tullut useimmiten kumppanilta. Joka toiselle se oli tullut lisäksi yl-
lätyksenä. Nämä miehet olivat siis joutuneet eroamaan jopa suhteesta, jota he
pitivät poikkeuksellisen hyvänä. "

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Ah hah haa, olet humoristi! Ei ole kivempia ja mulkumpia ihmisiä parisuhteissa, vaan kaikki ovat täsmälleen yhtä kivoja? :D

Itse puhuin lähinnä sellaisista vaikeista ihmisistä jotka eivät ole vielä rikoslain piirissä. Mutta kun sinun juttujasi kuuntelee, niin sinusta ilmeisesti vaikka sellainenkin joka hakkaa puolisonsa hengiltä on ihan yhtä kiva kuin joku muukin. Sillä sinusta: "Ei ole parempia ja huonompia tyyppejä. On vain erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on hyvät ja huonot puolensa." Relativismin huipentuma! :D

Lue lisää

"Ei ole kivempia ja mulkumpia ihmisiä parisuhteissa, vaan kaikki ovat täsmälleen yhtä kivoja? "

Ja sitten vielä haluat ymmärtää kaiken väärin... Sinussa varmasti olisikin parisuhteessa enemmän haastetta kumppanillesi... Kaikissa ihmisissä on näet hyvät ja huonot puolensa (ja on hyvä itse tiedostaa mitä ne on. Sekä korjaamaan pahimpia vikoja). Lisäksi ihmiset arvostavat kumppanissaan eri asioita ja antavat eri ominaisuuksille painoarvoa. Onko tämä sinulle uusi tieto?

"sinusta ilmeisesti vaikka sellainenkin joka hakkaa puolisonsa hengiltä on ihan yhtä kiva kuin joku muukin."

Onko ihan mahdotonta ajatella, että ihmisten parisuhteet ovat erilaisia, ja jokainen voi vaikuttaa vain omaan parisuhteeseensa? Minä valitsen oman kumppanin, muut valitsevat omansa. Valinnoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Enkä minä esimerkiksi ole vastuussa siitä hakkaako joku toinen puolisoaan. En myöskään siitä, ettet sinä löydä kumppania.

Väkivallan tuomitsen ehdottomasti. Väkivaltaisuus ei kuitenkaan ole ihmisen syntymässä saatu ominaisuus, vaan siihen voi vaikuttaa. Olen nähnyt monen moista kertaa, että jos ihminen itse tiedostaa aggressiivisen käytöksensä haitallisuuden, ottaa vastuun siitä, hakeutuu hoitoon ja terapiaan, siitä on mahdollista päästä yli. Tosin olen nähnyt myös monen moista kertaa, ettei ihminen kykene irrottautumaan väkivallan kierteestä, etenkään jos sen takana on hyvin erilaisia mielenterveyden häiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, päihde- ja tunne-elämän ongelmia. Sillä noistahan väkivalta pohjimmiltaan johtuu.

Sinä sanoit näin: "Ei ole parempia ja huonompia tyyppejä. On vain erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on hyvät ja huonot puolensa." Tämä tarkoittaa, että vaikkapa sarjamurhaaja ei ole sinusta huonompi tyyppi kuin ei-sarjamurhaaja. Vaimonhakkaaja tai kotityranni on yhtä kiva kuin se joka elää ihmisiksi. No, voithan toki syyttää muita väärinymmärryksestä joka kerta kun itse sanot jotain idioottimaista. Sellainen keskustelutyyli asettaa varmasti suuria haasteita sinun ihmissuhteillesi.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Sinä sanoit näin: "Ei ole parempia ja huonompia tyyppejä. On vain erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on hyvät ja huonot puolensa." Tämä tarkoittaa, että vaikkapa sarjamurhaaja ei ole sinusta huonompi tyyppi kuin ei-sarjamurhaaja. Vaimonhakkaaja tai kotityranni on yhtä kiva kuin se joka elää ihmisiksi. No, voithan toki syyttää muita väärinymmärryksestä joka kerta kun itse sanot jotain idioottimaista. Sellainen keskustelutyyli asettaa varmasti suuria haasteita sinun ihmissuhteillesi.

Lue lisää

Olen samaa mieltä mitä tuossa edellä. On erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia piirteitä. Oma kumppanini ei ole sarjamurhaaja, vaimon hakkaaja eikä kotityranni. Hän elää ns. ihmisiksi, hyvä mies. Muuten en eläisi hänen kanssaan, tietenkään.

Jos joku elää sarjamurhaajan kanssa, tai vaimon hakkaajan kanssa, niin se on hänen "ongelmansa", tosin vain jos se on HÄNELLE ongelma. Mitä sinä sille kuvittelet voivasi, koska ei ole sinun parisuhde? Voit myös sanoa kotityrannista ym., että onpa kusipää, huono ihminen, idiootti, paskiainen, hyppiä kiukusta tasajalkaa, haukkua maan rakoon. Mutta entä sitten? Mitä se auttaa? Jos joku haluaa vapaaehtoisesti elää moisen kanssa, niin mitä se sinulle kuuluu? Ja kuvitteletko, että sinun "arvoasteikkosi" on ainoa oikea? Kun määrittelet koko ihmisen idiootiksi, niin hän on myös sitä? Sinulla on näköjään valtaisa tarve syytellä, tuomita, määritellä, lokeroida muita. Se jos mikä haittaa terveiden ihmissuhteiden solmimista.

Olen hyvin tarkka valitessani ystäviäni, ja etenkin miestä. Henkinen yhteys on todellakin tärkein, ehdoton molemminpuolinen hyväksyntä ja erityisesti harrastamaasi lokerointia inhoan, sillä sellainen tyrmää ja määrittää koko lokeroitavan ihmisen. Esim. kun lapselle pienestä pitäen hokee, että hän on paha, hänestä tulee paha, ennemmin tai myöhemmin.

Mitä oikein keuhkoat, ei kukaan ole täältä lähdössä soittelemaan psykopaattimurhaajien ovikelloja ja pilaamaan heidän parisuhteitaan käännyttämällä heidän puolisoitaan eroamaan. :) Että sen puolesta voit nukkua yösi rauhassa. Mutta tuohon vihanhallintaongelmaasi, joka saa sinut sättimään tuntemattomia netissä sinun ehkä kannattaisi hankkia apua. :)

Nuorempana nimenomaan luulin että löydän hyvän parisuhteen. Mikä aika lailla todistaa, että noinhan se ei mene. Sori siitä. :I

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Nuorempana nimenomaan luulin että löydän hyvän parisuhteen. Mikä aika lailla todistaa, että noinhan se ei mene. Sori siitä. :I

Ja kun et heti löytänyt niin nyt sitten et usko että löydät ikinä?

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Nuorempana nimenomaan luulin että löydän hyvän parisuhteen. Mikä aika lailla todistaa, että noinhan se ei mene. Sori siitä. :I

Miksi pitää ajatella "löydän parisuhteen" "en löydä parisuhdetta"? Parasta on ajatella "löytyy jos löytyy". Ei pidä asettaa itselle mitään turhia paineita (löydän parisuhteen) tai pirun maalaamista ("en löydä parisuhdetta) ajattelussa.

tjra kirjoitti:

Miksi pitää ajatella "löydän parisuhteen" "en löydä parisuhdetta"? Parasta on ajatella "löytyy jos löytyy". Ei pidä asettaa itselle mitään turhia paineita (löydän parisuhteen) tai pirun maalaamista ("en löydä parisuhdetta) ajattelussa.

Lue lisää

Ei nyt puhuttu ollenkaan parisuhteen löytymisestä vaan siitä onko suhde huono vai hyvä. Sinusta siis paras tapa saada hyvä suhde on olla välinpitämätön ajopuu suhteen laadusta? Tyrkkää vain itsensä jonkun kanssa yhteen välittämättä tuntuuko se hyvältä vai pahalta? Minäpä luulen, että juuri noin päätyy kamaliin suhteisiin.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Ei nyt puhuttu ollenkaan parisuhteen löytymisestä vaan siitä onko suhde huono vai hyvä. Sinusta siis paras tapa saada hyvä suhde on olla välinpitämätön ajopuu suhteen laadusta? Tyrkkää vain itsensä jonkun kanssa yhteen välittämättä tuntuuko se hyvältä vai pahalta? Minäpä luulen, että juuri noin päätyy kamaliin suhteisiin.

Lue lisää

"Ei nyt puhuttu ollenkaan parisuhteen löytymisestä vaan siitä onko suhde huono vai hyvä"

Suhteen löytymisestä nimenomaan on kyse. Ellei ole parisuhdetta, se ei voi olla hyvä eikä huono. Pätee kaikkeen muuhunkin. Ei voi olla hyvää tai huonoa autoa, ellei ole autoa. Ei voi olla hyvää tai huonoa työpaikkaa, jos on työtön. Lisäksi omaa suhdettaan/autoaan/työpaikkaansa voi arvioida hyväksi/huonoksi vain itse. Jos arvostelee toisen ihmisen parisuhdetta tai työpaikkaa etenkin silloin, kun itsellä ei ole kumpaakaan niin se kertoo pelkästään arvostelijasta itsestään, eikä välttämättä hyvää...

"paras tapa saada hyvä suhde on olla välinpitämätön ajopuu suhteen laadusta"
Päinvastoin. Paras tapa saada hyvä parisuhde on tietää minkälaista kumppania etsii. Sekä toisinpäin - miettiä millaiselle ihmiselle itse sopii parhaiten. Niin, että tämä data on aina päässä missä ikinä liikut ja kohtaat ihmisiä. Hyvä suhde ei synny hetkessä, eikä kahdessakaan, vaan siihen menee aikaa. Mutta ensin tarvitaan siis se suhde, jossa on hyvää ainesta hyväksi parisuhteeksi. Harva kai huonoa suhdetta etsii...Silti, hyvästäkin parisuhteesta voi tulla huono ennemmin tai myöhemmin. Ihmiset muuttuu, elämä muuttuu, toimintaympäristö muuttuu jne. Sitä ei voi tietää. Hyvä niin. Elämä olisi tylsää jos sen näkisi kristallipallosta etukäteen. Itsekin olen eronnut aikoinaan poikaystävästäni ja ex-miehestä 25vuoden liiton jälkeen. "Poikaystäväni" kanssa olemme edelleen hyvin läheisiä, olleet yli 30 vuotta. Exääni näen aniharvoin. Nykyisin olen uudessa parisuhteessa, hyvässä tietenkin.

tjra kirjoitti:

"Ei nyt puhuttu ollenkaan parisuhteen löytymisestä vaan siitä onko suhde huono vai hyvä"

Suhteen löytymisestä nimenomaan on kyse. Ellei ole parisuhdetta, se ei voi olla hyvä eikä huono. Pätee kaikkeen muuhunkin. Ei voi olla hyvää tai huonoa autoa, ellei ole autoa. Ei voi olla hyvää tai huonoa työpaikkaa, jos on työtön. Lisäksi omaa suhdettaan/autoaan/työpaikkaansa voi arvioida hyväksi/huonoksi vain itse. Jos arvostelee toisen ihmisen parisuhdetta tai työpaikkaa etenkin silloin, kun itsellä ei ole kumpaakaan niin se kertoo pelkästään arvostelijasta itsestään, eikä välttämättä hyvää...

"paras tapa saada hyvä suhde on olla välinpitämätön ajopuu suhteen laadusta"
Päinvastoin. Paras tapa saada hyvä parisuhde on tietää minkälaista kumppania etsii. Sekä toisinpäin - miettiä millaiselle ihmiselle itse sopii parhaiten. Niin, että tämä data on aina päässä missä ikinä liikut ja kohtaat ihmisiä. Hyvä suhde ei synny hetkessä, eikä kahdessakaan, vaan siihen menee aikaa. Mutta ensin tarvitaan siis se suhde, jossa on hyvää ainesta hyväksi parisuhteeksi. Harva kai huonoa suhdetta etsii...Silti, hyvästäkin parisuhteesta voi tulla huono ennemmin tai myöhemmin. Ihmiset muuttuu, elämä muuttuu, toimintaympäristö muuttuu jne. Sitä ei voi tietää. Hyvä niin. Elämä olisi tylsää jos sen näkisi kristallipallosta etukäteen. Itsekin olen eronnut aikoinaan poikaystävästäni ja ex-miehestä 25vuoden liiton jälkeen. "Poikaystäväni" kanssa olemme edelleen hyvin läheisiä, olleet yli 30 vuotta. Exääni näen aniharvoin. Nykyisin olen uudessa parisuhteessa, hyvässä tietenkin.

Lue lisää

Jes, juuri näin
'Suhteen löytymisestä nimenomaan on kyse. Ellei ole parisuhdetta, se ei voi olla hyvä eikä huono. '

Olette ymmärtäneet täysin väärin. Tämä ketju ja aloitus käsittelee nimenomaan HYVÄN parisuhteen löytymistä tai löytymättömyyttä. Ei sitä, että kun nyt olisi edes joku välttävä. Sellaisesta voitte ihan itse avata oman ketjun, jos aihepiiri tuntuu teille läheiseltä.

Eihän minulla ole mitään ongelmaa. :) Mutta jos olisin jonkun tämän ketjun besserwisserin ja sättijän kanssa suhteessa, niin sitten todellakin olisi ongelma. :D

Juuri tuota tarkoitan sillä, että parisuhteissa tai ihmissuhteissa ei olla samalla aallonpituudella. Ei oikeasti edes välitetä kuunnella mitä joku sanoo, vaan keskustelu on hyvääpäivää-kirvesvartta -tyyppistä. Sinunkaan jutuissasi ei ole mitään yhteyttä mihinkään yksittäiseen asiaan mitä kukaan on sanonut, ei mihinkään laajempaan keskustelun aiheeseen, eivätkä ne varsinkaan liity aloitukseen millään tavalla. Tavallaan olet täällä muiden joukossa ketjussa, mutta oikeasti juttelet ihan yksin omiasi.

Tietysti voi olla, että jos itse ei tiedosta sitä, että ei ymmärrä hölkäsen pöläystä toisen jutuista, niin voi oikeasti luulla keskustelevansa vaikka todellisuudessa puhuu yksinään. Senkin tajuaminen että ei oikein tajua toista vaatii kuitenkin jo jonkin verran toisen tajuamista. Onko siis onnellisen suhteen salaisuus se, että on niin huono kommunikaatio että ei edes tajua että on huono kommunikaatio?

Ihmetyttää kyllä tuo sättiminen ja raivoaminen. Vaikka aloituksesta voi HIEMAN provosoitua parisuhteiden puolesta :))), niin aika rajut ovat reaktiot, ja henkilöhyökkäykset ja minätiedänparemmin eivät ehkä ole kovin viisas tapa markkinoida parisuhteiden ihmeellistä onnea saati kommunikointia. Päin vastoin, pakosti tulee mieleen, että JOS olette niin onnellisia ja seesteisiä parisuhde-elämässänne, niin mistä silloin kumpuaa tuo hillitön katkeruus ja kateus sinkkuja kohtaan, joka oikein tihkuu viesteistä? Ja että puhutteko myös puolisollenne samoin, kun se tuntuu tulevan niin rutiinilla?

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Eihän minulla ole mitään ongelmaa. :) Mutta jos olisin jonkun tämän ketjun besserwisserin ja sättijän kanssa suhteessa, niin sitten todellakin olisi ongelma. :D

Juuri tuota tarkoitan sillä, että parisuhteissa tai ihmissuhteissa ei olla samalla aallonpituudella. Ei oikeasti edes välitetä kuunnella mitä joku sanoo, vaan keskustelu on hyvääpäivää-kirvesvartta -tyyppistä. Sinunkaan jutuissasi ei ole mitään yhteyttä mihinkään yksittäiseen asiaan mitä kukaan on sanonut, ei mihinkään laajempaan keskustelun aiheeseen, eivätkä ne varsinkaan liity aloitukseen millään tavalla. Tavallaan olet täällä muiden joukossa ketjussa, mutta oikeasti juttelet ihan yksin omiasi.

Tietysti voi olla, että jos itse ei tiedosta sitä, että ei ymmärrä hölkäsen pöläystä toisen jutuista, niin voi oikeasti luulla keskustelevansa vaikka todellisuudessa puhuu yksinään. Senkin tajuaminen että ei oikein tajua toista vaatii kuitenkin jo jonkin verran toisen tajuamista. Onko siis onnellisen suhteen salaisuus se, että on niin huono kommunikaatio että ei edes tajua että on huono kommunikaatio?

Ihmetyttää kyllä tuo sättiminen ja raivoaminen. Vaikka aloituksesta voi HIEMAN provosoitua parisuhteiden puolesta :))), niin aika rajut ovat reaktiot, ja henkilöhyökkäykset ja minätiedänparemmin eivät ehkä ole kovin viisas tapa markkinoida parisuhteiden ihmeellistä onnea saati kommunikointia. Päin vastoin, pakosti tulee mieleen, että JOS olette niin onnellisia ja seesteisiä parisuhde-elämässänne, niin mistä silloin kumpuaa tuo hillitön katkeruus ja kateus sinkkuja kohtaan, joka oikein tihkuu viesteistä? Ja että puhutteko myös puolisollenne samoin, kun se tuntuu tulevan niin rutiinilla?

Lue lisää

Kuka täällä on kateellinen sinkuille?

Itse kyllä hämmästelen välillä miten erilailla tai huonosti jotkut kohtelevat puolisoaan. Siis minun mielestä tai ihan oikeasti. Ystäväni ja hänen miehensä dialogit ovat aivan liian ronskeja ja rönsyileviä minun makuuni. Heillä on kuitenkin sääntönä, ettei ns. vyön alle isketä. Kaupoissa, julkisissa yms. törmää usein törkeyksiin mitä yleensä mies latelee naiselle. Joskus toisinkin päin. Alkoholilla on osuutta asiassa 99%:ssä. Sellainen suhde on todella epäterve. Mutta eipähän ole minun parisuhde.

"hyvä esimerkki, mitä tapahtuu, kun lähettää jonkin ongelman syyniin "

Ai minkä ongelman? Ap kirjoitti tuossa: "Eihän minulla ole mitään ongelmaa. :) "

Eli ap valittaa toisten ihmisten parisuhteiden laadusta. Ap ei löydä hyvää parisuhdetta, koska kaikkien muiden parisuhteet ovat huonoja. Siksi hän ei usko niihin. Eihän tällaisesta aloituksesta mitään järkevää voi saadakaan aikaan, koska mitä tahansa vastataan, ap:n mielestä se on väärin.

"Kuinkahan monella tuo kaikkitietävä asenne kumpuaa niinkin laajasta kokemuksesta kuin omasta yhdestä tai peräti kahdesta parisuhteesta. "

En tiedä mitä tarkalleen tarkoitat kaikkitietävällä asenteella. Sen voin kuitenkin kertoa, että jokainen on oma elämänsä paras asiantuntija. Vaikka elämänsä aikana olisi ollut vain yksi parisuhde, ja on siihen tyytyväinen, niin se ei tosiaan ole omahyväistä.

Olen elänyt parisuhteessa lähes koko aikuiselämäni, ihan realistisen ja huumorintajuisen mukavassa. En missään kuplassa. Parisuhde ei ole koskaan sitä tai tätä, vaan vähintään sitä JA tätä, vuosien varrella tulee aina jotain uutta ja menee vanhaa. Hienosti tätä kutsutaan kehittymiseksi ja kasvamiseksi.

Hyvin kiteytetty!

Täti ei kuitenkaan itse noudata omaa neuvoaaan, vaan arvosteli muiden suhteita juuri pari viestiä aiemmin. "TotuusSattuuQ:han" taas ei juuri muuta ole ketjussa tehnytkään kuin kommentoinut toisten suhdeasioita.

En ole kyllä muutenkaan sitä mieltä, että ulkopuolinen ei saisi kommentoida mitenkään sitä jos toinen vaikka saa turpaansa suhteessa. Kyllä se silloin vain on huono suhde, vaikka kuinka sen osapuolet eläisivät subjektiivisessa kuplassa, jossa toinen on elämän suuri rakkaus.

Tosin olen kuullut tällaisesta väkivaltaisesta suhteesta eroavalta, että häntä tosiaan olivat ulkopuoliset kehottaneet vielä harkitsemaan jäämistä. Tyyliin onhan siinä suhteessa paljon hyvääkin. No hän ei totellut näitä neuvoja ja elää nykyään tyytyväisenä sinkkuna. Eli siitä olen kyllä samaa mieltä, että muut eivät voi väittää suhdetta onnelliseksi vastoin suhteen osapuolten näkemystä.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Täti ei kuitenkaan itse noudata omaa neuvoaaan, vaan arvosteli muiden suhteita juuri pari viestiä aiemmin. "TotuusSattuuQ:han" taas ei juuri muuta ole ketjussa tehnytkään kuin kommentoinut toisten suhdeasioita.

En ole kyllä muutenkaan sitä mieltä, että ulkopuolinen ei saisi kommentoida mitenkään sitä jos toinen vaikka saa turpaansa suhteessa. Kyllä se silloin vain on huono suhde, vaikka kuinka sen osapuolet eläisivät subjektiivisessa kuplassa, jossa toinen on elämän suuri rakkaus.

Tosin olen kuullut tällaisesta väkivaltaisesta suhteesta eroavalta, että häntä tosiaan olivat ulkopuoliset kehottaneet vielä harkitsemaan jäämistä. Tyyliin onhan siinä suhteessa paljon hyvääkin. No hän ei totellut näitä neuvoja ja elää nykyään tyytyväisenä sinkkuna. Eli siitä olen kyllä samaa mieltä, että muut eivät voi väittää suhdetta onnelliseksi vastoin suhteen osapuolten näkemystä.

Lue lisää

Suhtaista voidaan aika harvoin puhua mitenkään kauhean analyyttisesti jos vertailukohdaksi otetaan suhde jossa on väkivaltaa. Se on aina ja kaikkialla huono ja epäterve suhde. Mutta tästä ei seuraa etteikö muita suhteita arvioitaessa voitaisi melko lailla pitää hyvän suhteen mittarina sitä että suhteessa olevat itse kokevat suhteen hyväksi.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Täti ei kuitenkaan itse noudata omaa neuvoaaan, vaan arvosteli muiden suhteita juuri pari viestiä aiemmin. "TotuusSattuuQ:han" taas ei juuri muuta ole ketjussa tehnytkään kuin kommentoinut toisten suhdeasioita.

En ole kyllä muutenkaan sitä mieltä, että ulkopuolinen ei saisi kommentoida mitenkään sitä jos toinen vaikka saa turpaansa suhteessa. Kyllä se silloin vain on huono suhde, vaikka kuinka sen osapuolet eläisivät subjektiivisessa kuplassa, jossa toinen on elämän suuri rakkaus.

Tosin olen kuullut tällaisesta väkivaltaisesta suhteesta eroavalta, että häntä tosiaan olivat ulkopuoliset kehottaneet vielä harkitsemaan jäämistä. Tyyliin onhan siinä suhteessa paljon hyvääkin. No hän ei totellut näitä neuvoja ja elää nykyään tyytyväisenä sinkkuna. Eli siitä olen kyllä samaa mieltä, että muut eivät voi väittää suhdetta onnelliseksi vastoin suhteen osapuolten näkemystä.

Lue lisää

Kommentointi ja kertominen mitä kuulee/näkee toisten parisuhteissa oikeasti tapahtuvan on täysin eri asia kuin toisten suhteen arvostelu. Jos havaitsee toisten suhteessa väkivaltaa, missä tahansa muodossa, se on ilman muuta epätervettä. Se on kuitenkin havainto, ei arvostelua. Jos taas väittää, kuten sinä teet, toisten, täysin tuntemattomien ihmisten suhdetta huonoksi, koska sinusta kaikkien suhteet ovat huonoja, se on täysin arvotonta arvostelua.

fjyj kirjoitti:

Kommentointi ja kertominen mitä kuulee/näkee toisten parisuhteissa oikeasti tapahtuvan on täysin eri asia kuin toisten suhteen arvostelu. Jos havaitsee toisten suhteessa väkivaltaa, missä tahansa muodossa, se on ilman muuta epätervettä. Se on kuitenkin havainto, ei arvostelua. Jos taas väittää, kuten sinä teet, toisten, täysin tuntemattomien ihmisten suhdetta huonoksi, koska sinusta kaikkien suhteet ovat huonoja, se on täysin arvotonta arvostelua.

Lue lisää

Olet väärässä. :) Enkä nyt halua arvostella sun väärässäoloa asiaintilana sinänsä millään lailla, koska et pysty itse vaikuttamaan siihen johtuen siitä että olet tyhmä kuin saapas. Mutta sitä tekoa kyllä arvostelen, että kirjoitit juuri nettiin kaikkien luettavaksi mm. että väkivaltaista suhdetta ei pidä muiden arvostella.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Olet väärässä. :) Enkä nyt halua arvostella sun väärässäoloa asiaintilana sinänsä millään lailla, koska et pysty itse vaikuttamaan siihen johtuen siitä että olet tyhmä kuin saapas. Mutta sitä tekoa kyllä arvostelen, että kirjoitit juuri nettiin kaikkien luettavaksi mm. että väkivaltaista suhdetta ei pidä muiden arvostella.

Lue lisää

"Mutta sitä tekoa kyllä arvostelen, että kirjoitit juuri nettiin kaikkien luettavaksi mm. että väkivaltaista suhdetta ei pidä muiden arvostella."

Luetun ymmärtämisesi on todella huonoissa kantimissa tai sitten haluat vain ymmärtää toiset tahallasi väärin. Sillä noinhan ei tuossa kyllä sanottu,

NäinkinVoiOllaXX kirjoitti:

"Mutta sitä tekoa kyllä arvostelen, että kirjoitit juuri nettiin kaikkien luettavaksi mm. että väkivaltaista suhdetta ei pidä muiden arvostella."

Luetun ymmärtämisesi on todella huonoissa kantimissa tai sitten haluat vain ymmärtää toiset tahallasi väärin. Sillä noinhan ei tuossa kyllä sanottu,

Lue lisää

fjyj kirjoitti: "Kommentointi ja kertominen mitä kuulee/näkee toisten parisuhteissa oikeasti tapahtuvan on täysin eri asia kuin toisten suhteen arvostelu. Jos havaitsee toisten suhteessa väkivaltaa, missä tahansa muodossa, se on ilman muuta epätervettä. Se on kuitenkin havainto, ei arvostelua. "

Ja tämän voi miten tulkita niin päin, että väkivaltaista suhdetta SAA arvostella? Sitä saa ainoastaan "havainnoida" tämän "fjyj":n mielestä, ei saa arvostella. Minusta taas väkivaltaista suhdetta saa ja pitää arvostella.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

fjyj kirjoitti: "Kommentointi ja kertominen mitä kuulee/näkee toisten parisuhteissa oikeasti tapahtuvan on täysin eri asia kuin toisten suhteen arvostelu. Jos havaitsee toisten suhteessa väkivaltaa, missä tahansa muodossa, se on ilman muuta epätervettä. Se on kuitenkin havainto, ei arvostelua. "

Ja tämän voi miten tulkita niin päin, että väkivaltaista suhdetta SAA arvostella? Sitä saa ainoastaan "havainnoida" tämän "fjyj":n mielestä, ei saa arvostella. Minusta taas väkivaltaista suhdetta saa ja pitää arvostella.

Lue lisää

Kyse olikin siitä että sinusta myös täysin tuntemattomien parisuhteita voit mielestäsi arvostella huonoiksi vaikka et näitä ihmisiä tuntisi lainkaan. On siis eri asia jos asia perustuu todelliseen havaintoon siitä että tuo suhde ihan oikeasti on huono esim. väkivallan takia. Silloin arvostelu perustuu havaintoon, ei vain pelkään käsitykseen ja mielipiteeseen kuten sinulla.

TotuusSattuuQ kirjoitti:

Kyse olikin siitä että sinusta myös täysin tuntemattomien parisuhteita voit mielestäsi arvostella huonoiksi vaikka et näitä ihmisiä tuntisi lainkaan. On siis eri asia jos asia perustuu todelliseen havaintoon siitä että tuo suhde ihan oikeasti on huono esim. väkivallan takia. Silloin arvostelu perustuu havaintoon, ei vain pelkään käsitykseen ja mielipiteeseen kuten sinulla.

Lue lisää

Niinpä, juuri näin.

Ap arvostelee toisia, täysin tuntemattomia ihmisiä epäasiallisesti ja epäkunnioittavasti. Ihminen joka arvostelee toista kertoo enemmän itsestään kuin mitä tarkoittaa sanoa tuosta toisesta henkilöstä.

"Jonkun arvosteleminen ja tuomitseminen on sama kuin olla ymmärtämättä miksi tuo ihminen on juuri sellainen kuin on."
"ymmärtääksemme jotakuta toista meidän täytyy asettaa itsemme heidän asemaansa. Ja totuus on, että arvostellessaan kukaan ei toimi näin."

Ts. terveissä ihmissuhteissa hyväksytään toiset juuri sellaisena he ovat ja ymmärretään ihmisten erilaisuus. Kukaan ei ajattele asioista samalla tavalla. Jokaisella on omat arvonsa, arvostuksensa, mielenkiinnon kohteensa. Myös jokainen parisuhde on erilainen.

Love_Is kirjoitti:

Niinpä, juuri näin.

Ap arvostelee toisia, täysin tuntemattomia ihmisiä epäasiallisesti ja epäkunnioittavasti. Ihminen joka arvostelee toista kertoo enemmän itsestään kuin mitä tarkoittaa sanoa tuosta toisesta henkilöstä.

"Jonkun arvosteleminen ja tuomitseminen on sama kuin olla ymmärtämättä miksi tuo ihminen on juuri sellainen kuin on."
"ymmärtääksemme jotakuta toista meidän täytyy asettaa itsemme heidän asemaansa. Ja totuus on, että arvostellessaan kukaan ei toimi näin."

Ts. terveissä ihmissuhteissa hyväksytään toiset juuri sellaisena he ovat ja ymmärretään ihmisten erilaisuus. Kukaan ei ajattele asioista samalla tavalla. Jokaisella on omat arvonsa, arvostuksensa, mielenkiinnon kohteensa. Myös jokainen parisuhde on erilainen.

Lue lisää

Jooooo, tosi terveitä on nämä onnelliset parisuhdeihmiset, jotka käyvät netissä heittelemässä sekä henkilöhäpäisyä että arvostelevat suhteita aika lailla rankemmin kuin minä ikinä. :D Sehän se vasta on niin tosi kunnioittavaa käytöstä, että kannattaa oikein taputella itseään selkään jos vain käsi yltää. :) Ei paljon käy kateeksi teidän perheenjäseniä jos käyttäydytte samoin kotona. Mutta varmaan teillä on paha olla omassa elämässänne, täytyy vain koittaa ymmärtää...

TotuusSattuuQ kirjoitti:

Kyse olikin siitä että sinusta myös täysin tuntemattomien parisuhteita voit mielestäsi arvostella huonoiksi vaikka et näitä ihmisiä tuntisi lainkaan. On siis eri asia jos asia perustuu todelliseen havaintoon siitä että tuo suhde ihan oikeasti on huono esim. väkivallan takia. Silloin arvostelu perustuu havaintoon, ei vain pelkään käsitykseen ja mielipiteeseen kuten sinulla.

Lue lisää

Kyse ei ollut siitä ollenkaaan, vaan keskustelemme parhaillaan siitä, että nimimerkin "fjyj" mielestä väkivaltaisia suhteita ei saa arvostella. Kun taas "täti Monican" mielestä parisuhteen onni on toisaalta täysin subjektiivinen käsite, mutta toisaalta hän silti itse arvostelee tuttaviensa suhteita täällä interwebissä. (Kannattaa lukea viestit ennen kuin vastaa niihin, niin pysyy kärryillä että mikä on puheena.)

No kyllä mäkin olen pukkeja tavannut, mutta ei ne anna sitä mitä toivelistassa.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

No kyllä mäkin olen pukkeja tavannut, mutta ei ne anna sitä mitä toivelistassa.

Voi voi. Kyllä elämäsi on kaikinpuolin kurjaa. Joulupukkikin tuo väärät lahjat. Oletko muuten kuullut mitään kiitollisuudesta? Jos niin, oletko kiitollinen mistään?

fjyj kirjoitti:

Voi voi. Kyllä elämäsi on kaikinpuolin kurjaa. Joulupukkikin tuo väärät lahjat. Oletko muuten kuullut mitään kiitollisuudesta? Jos niin, oletko kiitollinen mistään?

:D :D :D Oletko siis suhteessa joulupukkiin?
HO HO HO!

Juuri näin. Ja onnelliset suhteet, vaikka niihin uskookin, eivät muutenkaan vain tule ja tipahda nenän eteen.

Logiikkasi on muuten täysin selkeää, paitsi syyn ja seurauksen laki on 180 astetta väärään suuntaan. Eli syy miksi en usko onnellisiin parisuhteisiin on se että sellaisia ei ole havaittavissa. Usein on niin, että ensin on asia, sitten siihen uskominen. Esimerkiksi gravitaatioon uskotaan siksi että ei leijuta avaruuteen, ja toisaalta gravitaatioon uskomattomuus ei aiheuta sitä että ihminen leijuisi. Toisaalta jos uskoo enkeleihin, niin niitä voi kyllä hallusinoida näkevänsä, vaikka niitä oikeasti ei ole olemassa. Mutta taas olemassa olevia asioita on vaikeampi jättää havaitsematta vaikka niihin ei uskoisi, esimerkiksi kreationistikin näkee kyllä fossiilit vaikka hän yrittää samaan aikaan väittää että niitä ei ole.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Logiikkasi on muuten täysin selkeää, paitsi syyn ja seurauksen laki on 180 astetta väärään suuntaan. Eli syy miksi en usko onnellisiin parisuhteisiin on se että sellaisia ei ole havaittavissa. Usein on niin, että ensin on asia, sitten siihen uskominen. Esimerkiksi gravitaatioon uskotaan siksi että ei leijuta avaruuteen, ja toisaalta gravitaatioon uskomattomuus ei aiheuta sitä että ihminen leijuisi. Toisaalta jos uskoo enkeleihin, niin niitä voi kyllä hallusinoida näkevänsä, vaikka niitä oikeasti ei ole olemassa. Mutta taas olemassa olevia asioita on vaikeampi jättää havaitsematta vaikka niihin ei uskoisi, esimerkiksi kreationistikin näkee kyllä fossiilit vaikka hän yrittää samaan aikaan väittää että niitä ei ole.

Lue lisää

"Eli syy miksi en usko onnellisiin parisuhteisiin on se että sellaisia ei ole havaittavissa."

Sokeakaan ei havaitse monia asioita joita on silti olemassa. Sinä olet syystä tai toisesta sokea hyville parisuhteille.

TotuusSattuuQ kirjoitti:

"Eli syy miksi en usko onnellisiin parisuhteisiin on se että sellaisia ei ole havaittavissa."

Sokeakaan ei havaitse monia asioita joita on silti olemassa. Sinä olet syystä tai toisesta sokea hyville parisuhteille.

Lue lisää

Sinä olet sokea parisuhteiden ongelmille. Ilmeisesti myös erotilastoille. Väitätkö, että onnelliset parit eroavat ihan vain masokismista vai? Eroaminen on sen verran vaivalloista, että todennäköisemmin onneton pari pysyy yhdessä kuin vähänkään siedettävässä suhteessa oleva eroaa. Tietenkin onnellisuuden määrittelee kukin hiukan eri lailla, ja varmasti moni on onnellinen kun saa seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä. Näitä on varmaan se puolet pareista jotka eivät eroa.

TaaspaAhistaa kirjoitti:

Sinä olet sokea parisuhteiden ongelmille. Ilmeisesti myös erotilastoille. Väitätkö, että onnelliset parit eroavat ihan vain masokismista vai? Eroaminen on sen verran vaivalloista, että todennäköisemmin onneton pari pysyy yhdessä kuin vähänkään siedettävässä suhteessa oleva eroaa. Tietenkin onnellisuuden määrittelee kukin hiukan eri lailla, ja varmasti moni on onnellinen kun saa seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä. Näitä on varmaan se puolet pareista jotka eivät eroa.

Lue lisää

"Sinä olet sokea parisuhteiden ongelmille."

Olenko josain sanonut että parisuhteissa ei olisi ongelmia tai että kaikki parisuhteet olisivat onnellisia?

"Ilmeisesti myös erotilastoille."

No juuri katsoin oman naimisiinmenovuoten (1998) naimisiin menneiden tilastot ja heistä 69% oli edelleen naimisissa. Ei minusta mitenkään ihan huonosti kun tuosta on kuitenkin jo 19 vuotta.

"Väitätkö, että onnelliset parit eroavat ihan vain masokismista vai?"

En tietenkään. Onnettomat eroavat ja onnelliset pysyvät naimisissa. Toki muutama onnetonkin sinnittelee naimisissa syystä tai toisesta. Mutta kyllä vaikka tuohon 69 prosenttiin luulisi melko monta onnellista vielä riittävän.

"Eroaminen on sen verran vaivalloista, että todennäköisemmin onneton pari pysyy yhdessä kuin vähänkään siedettävässä suhteessa oleva eroaa."

Ensin pydät minua katsomaan erotilastoja niin kuin se jotain todistaisi ja nyt kuitenkin väität että että eroaminen on niin vaivalloista että eivät ihmiset oikeastaan eroakaan? Vai mitä tarkoitat?

"Tietenkin onnellisuuden määrittelee kukin hiukan eri lailla, ja varmasti moni on onnellinen kun saa seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä. Näitä on varmaan se puolet pareista jotka eivät eroa."

Sinähän se sen kaikkien muiden puolesta tiedät.
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/108400-suomalaiset-tyytyvaisia-parisuhteisiinsa

TotuusSattuuQ kirjoitti:

"Sinä olet sokea parisuhteiden ongelmille."

Olenko josain sanonut että parisuhteissa ei olisi ongelmia tai että kaikki parisuhteet olisivat onnellisia?

"Ilmeisesti myös erotilastoille."

No juuri katsoin oman naimisiinmenovuoten (1998) naimisiin menneiden tilastot ja heistä 69% oli edelleen naimisissa. Ei minusta mitenkään ihan huonosti kun tuosta on kuitenkin jo 19 vuotta.

"Väitätkö, että onnelliset parit eroavat ihan vain masokismista vai?"

En tietenkään. Onnettomat eroavat ja onnelliset pysyvät naimisissa. Toki muutama onnetonkin sinnittelee naimisissa syystä tai toisesta. Mutta kyllä vaikka tuohon 69 prosenttiin luulisi melko monta onnellista vielä riittävän.

"Eroaminen on sen verran vaivalloista, että todennäköisemmin onneton pari pysyy yhdessä kuin vähänkään siedettävässä suhteessa oleva eroaa."

Ensin pydät minua katsomaan erotilastoja niin kuin se jotain todistaisi ja nyt kuitenkin väität että että eroaminen on niin vaivalloista että eivät ihmiset oikeastaan eroakaan? Vai mitä tarkoitat?

"Tietenkin onnellisuuden määrittelee kukin hiukan eri lailla, ja varmasti moni on onnellinen kun saa seksiä ja joku maksaa puolet kämpästä. Näitä on varmaan se puolet pareista jotka eivät eroa."

Sinähän se sen kaikkien muiden puolesta tiedät.
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/108400-suomalaiset-tyytyvaisia-parisuhteisiinsa

Lue lisää

" 'Eroaminen on sen verran vaivalloista, että todennäköisemmin onneton pari pysyy yhdessä kuin vähänkään siedettävässä suhteessa oleva eroaa.'
Ensin pydät minua katsomaan erotilastoja niin kuin se jotain todistaisi ja nyt kuitenkin väität että että eroaminen on niin vaivalloista että eivät ihmiset oikeastaan eroakaan? Vai mitä tarkoitat?"

Jos nyt ihan oikeasti et ymmärrä noinkaan selkeää asiaa, niin minä en voi tarjota sinulle apua. Rautalankavarasto ei riitä.

Avioliitoista 39% päättyy eroon, silti sekä minä että moni muukin vastaaja tässä ketjussa ovat havainneet onnettomia pariskuntia jotka eivät eroa. Ja jos pariskunnan onnettomuus näkyy selvästi, niin silloin on jo tosi onneton pari. :(

Minusta taas sinusta pystyy tekemään tämän yhden viestisi perusteella varman diagnoosin aivokupasta. :)

Se, että käytät harkitusti "keharia" haukkumasanana kertoo sinusta kaiken olennaisen.