Ratsuväen taktiikat?

Millaisia erilaisia ratsuväen taktiikoita on ollut antiikista uuteen aikaan? Jossain vaiheessa käytettiin peitsiä vissiin pääaseena, mutta ainakin uuden ajan ratsuväki pistoolien lisäksi käytti kai miekkaa pääaseena..

Mieltäni alkoi vaivaamaan sellainen asia, että vaikka suurin piirtein tiedän eri aikakausien sotataktiikoista jotain, niin en pystynyt vastaamaan kun kysyttiin, onko ollut olemassa eliittiratsusotureita, jotka olisivat taistelleet jalkaväkeä ja ratsuväkeä vastaan nimenomaan miekalla. Jää siis pois laskuista ritarien rynnäköt peitset tanassa ja myöhemmän ratsuväen iskut(koska eivät olleet varsinaisesti enää eliittiä, eivätkö yksilösotureita, vaan hyökkäsivät tiiviinä joukkosastona).
Ilmianna
Jaa

13 Vastausta


Ainakin Roomalaisilla oli kevyt ja raskasratsuväki erikseen, kyse oli varmaan panssaroinnin määrästä.

Tämä karakulointi 1600 luvulla oli ihan oma taiteenlajinsa, eli siinähän ratsateltiin laajoja kaaria ja ammusketiin musketit tyhjäksi kun oltiin sopivalla etäisyydellä, mutta välteltiin käsikähmää mahdollisimman pitkään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
taisi hyökätä ensin laukauksin ja sitten suoraa päälle teräaseilla?

Mongolien jousiratsastajat olivat kova pala eurooppalaisille ja venäläisille.

Kyllä silti miehekkäintä oli nämä varhaisimmat rynnäköt.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kornetti kirjoitti:
taisi hyökätä ensin laukauksin ja sitten suoraa päälle teräaseilla?

Mongolien jousiratsastajat olivat kova pala eurooppalaisille ja venäläisille.

Kyllä silti miehekkäintä oli nämä varhaisimmat rynnäköt.
Hakkapeliittojen menestys perustui siihen että ne ratsastivat suoraan vihollisen muodostelmaan, kun tulivat tuli etäisyydelle, ampuivat molemmat aseet tyhjiksi suoraan eteen päin.

Tämän jälkeen, vedettiin miekat esiin ja ratsastettiin syntyneeseen aukkoon, kylmää terästä tarjoillen.

Hakkapeliittojen muodostelma oli niin tiivis, ettei se kyennyt kääntymään, vaan upposi omalla massallaan vihollisen muodostelmaan. Koska hakkapeliitta muodostelma ei kyennyt kääntymään hyökkäyksen alettua, luulivat saksalaiset ettei suomalaiset osanneet pelätä mitään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Simon kirjoitti:
Hakkapeliittojen menestys perustui siihen että ne ratsastivat suoraan vihollisen muodostelmaan, kun tulivat tuli etäisyydelle, ampuivat molemmat aseet tyhjiksi suoraan eteen päin.

Tämän jälkeen, vedettiin miekat esiin ja ratsastettiin syntyneeseen aukkoon, kylmää terästä tarjoillen.

Hakkapeliittojen muodostelma oli niin tiivis, ettei se kyennyt kääntymään, vaan upposi omalla massallaan vihollisen muodostelmaan. Koska hakkapeliitta muodostelma ei kyennyt kääntymään hyökkäyksen alettua, luulivat saksalaiset ettei suomalaiset osanneet pelätä mitään.
Joo, mutta oli olemassa myös toinen syy valittuun taistelutaktiikkaan.

Nimittäin Suomalaiset hakkapeliitat oli kirjavasti aseistettu ja huonosti koulutettuja monimutkaisiin manöövereihin, hevosetkin oli pienempiä kuin Euroopassa.

Kustaa huomasi tämän ja siksi päätti antaa niiden taistella niinkuin itse halusivat.

Tästä seurasi että tälläinen kerta rähinä taktiikka, eli "ammutaan musketit tyhjäksi ja käydään päälle" toiminta toimi paremmin ...

Itseasiassa hakkapeliitoista tuli kuninkaan "rautanyrkki", joka heitetiin taisteluun vasta kun piti taistelu piti ratkaista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kuuluisin ratsuväen hyökkäys on ilman muuta Kevyen Prikaatin hyökkäys Balaklavassa Krimin sodan aikana. Täydellinen typeryys aiheutti murskatappion kun prikaati hyökkäsi suljetussa muodostelmassa kolmelta suunnalta tykeillä ja kivääreillä tulittavaa ylivoimaista vihollista vastaan.

Toinen mainittava on puolalaisen ratsuväen hyökkäys saksalaisia panssareita vastaan syksyllä 1939.

Lue B.L. Montgomeryn "History of Warfare".
Ilmianna
Jaa
Jotnekin otata päähän, etät mokoma rynnäkkö on nostettuaina tapetille! Aselajina ratsuväki lienee ollut jo kuollut.

Esimerkiksi englanninkielisissä Krimin sotaa käsittelevissä kirjoissa siitä kirjoitetaan monta sivua, kun äärimmäisen tärkeät merioperaatiot Itämerellä ja Suomen rannikoilla ohitetaan partilla lausellla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Juuh!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ihmiset pitävät dramaattisista tarinoista yksilöistä sodassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mikä tekee itämeren merioperaatiot niin tärkeiksi, eihän niillä saatu aikaiseksi muuta kuin se että Suomen rannikolta tuhottiin pari-kolme linnoitusta ...

Joilla ei taistelujen kannalta ollut mitään merkitystä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jääkäri kirjoitti:
Mikä tekee itämeren merioperaatiot niin tärkeiksi, eihän niillä saatu aikaiseksi muuta kuin se että Suomen rannikolta tuhottiin pari-kolme linnoitusta ...

Joilla ei taistelujen kannalta ollut mitään merkitystä.
Itämerellä jouduttiin kyseisten operaatioiden vuoksi pitämään lähes puolet Venäjän vakiarmeijasta, yli 200 000 miestä, ja he olivat vieläpä eliittiä. Myös parhaat aseet, kuten uudet kiväärit, oli varattu heille. Samoin Venäjän Itämeren-laivasto - ainoa nopea keino siirtää joukot - oli Itämeren operaatioiden vuoksi blokattu Kronstadtiin.

Sama joukko Krimillä olisi mahdollisesti tallonut Ranskan ja britit suohon.

Sitä paitsi tsaarilla ei ollut muuta yllykettä rauhaan kuin Pietariin kohdistunut uhka. Britit ei olisi mitenkään päässeet tunekutumaan Krimiltä eteenpäin. Sota oli mahdoton voitettavaksi, molemmille osapuolille! Ihme, että britit sen voittivat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
meikämie kirjoitti:
Itämerellä jouduttiin kyseisten operaatioiden vuoksi pitämään lähes puolet Venäjän vakiarmeijasta, yli 200 000 miestä, ja he olivat vieläpä eliittiä. Myös parhaat aseet, kuten uudet kiväärit, oli varattu heille. Samoin Venäjän Itämeren-laivasto - ainoa nopea keino siirtää joukot - oli Itämeren operaatioiden vuoksi blokattu Kronstadtiin.

Sama joukko Krimillä olisi mahdollisesti tallonut Ranskan ja britit suohon.

Sitä paitsi tsaarilla ei ollut muuta yllykettä rauhaan kuin Pietariin kohdistunut uhka. Britit ei olisi mitenkään päässeet tunekutumaan Krimiltä eteenpäin. Sota oli mahdoton voitettavaksi, molemmille osapuolille! Ihme, että britit sen voittivat.
Voitto oli varsin kyseenalainen, mitä Britit tällä voitolla saavuttivat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jääkäri kirjoitti:
Voitto oli varsin kyseenalainen, mitä Britit tällä voitolla saavuttivat.
Sodan tavoitteena oli estää Venäjää laajenemasta lähi-itään. Jos Venäjä olisi voittanut sodan, olisi Venäjä kenties tunkeutut välimerelle.
1700-luvulta alkaen, aina keisarivallan loppumiseen asti, oli venäläisillä ajatus Konstantinopolin ja Jerusalemin valtauksesta mielessä. Tästä syystä mm. Katariina Suuri antoi kastaa poikansa pojan Konstantiniksi. Hänen jälkeen jääneistä papereista selviää, että hän ajatteli tästä Konstantinopolin keisaria.

Englanti taas piti tärkeänä, ettei modernisoituva Venäjä pääse vapaasti välimerelle tai uhkaa heidän asemaansa Intiassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Löytyi yksi miekka ks. http://www.kismeta.com/diGrasse/images/koncerz.jpg
eli koncerz joka on puolalaisten husaarien kehittämä ratsuväen miekka. Tätä asetta pystyi näemmä käyttämään ratsuväen pääaseena pituutensa vuoksi (jopa 1.6 m), myös haarniskoitua vihollista vastaan. Husaarit olivat myös oman armeijansa eliittisotilaita.

Ajattelisin kumminkin että miekkaa voi pitää keskiaikaisen eurooppalaisen ratsuväen pääaseena yleisesti, sillä vaikka keihäs tai peitsi onkin aseena rynnäkössä, on onnistuneen rynnäkön jälkeinen taistelu käyty miekalla.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Ratsuväen taktiikat?

Millaisia erilaisia ratsuväen taktiikoita on ollut antiikista uuteen aikaan? Jossain vaiheessa käytettiin peitsiä vissiin pääaseena, mutta ainakin uuden ajan ratsuväki pistoolien lisäksi käytti kai miekkaa pääaseena..

Mieltäni alkoi vaivaamaan sellainen asia, että vaikka suurin piirtein tiedän eri aikakausien sotataktiikoista jotain, niin en pystynyt vastaamaan kun kysyttiin, onko ollut olemassa eliittiratsusotureita, jotka olisivat taistelleet jalkaväkeä ja ratsuväkeä vastaan nimenomaan miekalla. Jää siis pois laskuista ritarien rynnäköt peitset tanassa ja myöhemmän ratsuväen iskut(koska eivät olleet varsinaisesti enää eliittiä, eivätkö yksilösotureita, vaan hyökkäsivät tiiviinä joukkosastona).

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta