Ruska englanniksi?

marinamariina

Mikä on ruska englanniksi? Kiitos ystävällisistä vastauksista!

32

3132

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • puutteessa.
    • pakkasella

      Sanakirjani sylkee:

      - forest glowing with autumn tints
      - glowing autumn forest

      Itse en ota kantaa.

      • Pohjoisen baarimestari

        ... on myös 1920-luvun tunnetuin coctail-sekoitus Suomessa. Resepti:
        - pirtua varpusesta
        - lunta perään rukkasella, ja äkkiä.

        Selityksiä:
        - Suomessa oli kieltolaki
        - varpunen = litteä peltinen taskumatti

    • arvattavasti

      suomi on harvoja ("länsimaisia") kieliä, jolla on aivan erityinen sana tuolle syysilmiölle. Ruotsissa ja englannissa ainakin näyttäisi tultavan toimeen yleiskielen sanoilla. Mistä lienee syntynyt oma sana suomeen?

      • ne taitaa...

        ..sanat syntyä. Kun on joku ilmiö/asia joka on arkipäivää ja siitä puhutaan, niin kieleen syntyy sana sitä kuvaamaan. Helpottaa elämää kun ei tarvitse niin laveasti kuvailla puheen kohdetta ;)

        "Lumi" taitaa olla aika globaali esimerkki; meillä on useitakin sanoja kuvaamaan lunta eri muodoissaan, eskimoilla varmaan paljon enemmän. Etelän maista taas löytynee lukuisia kieliä, joissa koko keksinnölle ei ole minkäänlaista sanaa...

        Muistan lukioajoilta, kun äidinkielen opettaja kertoi jostain siperialaisesta(?) kansasta jonka elinkeino ja koko elämä oli hevoset. Näiden kielestä löytyi kymmeniä eri sanoja kuvaamaan erilaisia heppoja, oli oma nimitys ruskealle täpläotsaiselle oriille ja joku muu kuvaamaan vaikkapa mustaa pitkäharjaista varsaa jne.

      • ymmärtänyt
        ne taitaa... kirjoitti:

        ..sanat syntyä. Kun on joku ilmiö/asia joka on arkipäivää ja siitä puhutaan, niin kieleen syntyy sana sitä kuvaamaan. Helpottaa elämää kun ei tarvitse niin laveasti kuvailla puheen kohdetta ;)

        "Lumi" taitaa olla aika globaali esimerkki; meillä on useitakin sanoja kuvaamaan lunta eri muodoissaan, eskimoilla varmaan paljon enemmän. Etelän maista taas löytynee lukuisia kieliä, joissa koko keksinnölle ei ole minkäänlaista sanaa...

        Muistan lukioajoilta, kun äidinkielen opettaja kertoi jostain siperialaisesta(?) kansasta jonka elinkeino ja koko elämä oli hevoset. Näiden kielestä löytyi kymmeniä eri sanoja kuvaamaan erilaisia heppoja, oli oma nimitys ruskealle täpläotsaiselle oriille ja joku muu kuvaamaan vaikkapa mustaa pitkäharjaista varsaa jne.

        ihmettelyäni. Tietysti asia on juuri kuten sanot, mutta kyllä Ruotsin Lapissakin ja Norjan Ruijassa sekä Kanadassa (ja itse asiassa hyvin monessa paikassa maailmassa) esiintyy ruska ilmiönä, mutta kyseisten maiden kielissä sille ei ole erityisnimeä kuten suomessa, vaan ilmiötä kuvaillaan yleiskielen sanoilla, kuten tuossa ylempänä on ilmennyt esim. englannin kielen suhteen.

      • turiset
        ymmärtänyt kirjoitti:

        ihmettelyäni. Tietysti asia on juuri kuten sanot, mutta kyllä Ruotsin Lapissakin ja Norjan Ruijassa sekä Kanadassa (ja itse asiassa hyvin monessa paikassa maailmassa) esiintyy ruska ilmiönä, mutta kyseisten maiden kielissä sille ei ole erityisnimeä kuten suomessa, vaan ilmiötä kuvaillaan yleiskielen sanoilla, kuten tuossa ylempänä on ilmennyt esim. englannin kielen suhteen.

        Joo, meni nuo pohdintani ohi aiheen..
        Kieltämättä luulisi, että ainakin skandinaaviset kielet tunnistaisi ruskan ihan yksiselitteisenä käsitteenä.

      • Puujaloilla seisova kääpiö
        turiset kirjoitti:

        Joo, meni nuo pohdintani ohi aiheen..
        Kieltämättä luulisi, että ainakin skandinaaviset kielet tunnistaisi ruskan ihan yksiselitteisenä käsitteenä.

        Puulla luulisi olevan suomalaiselle vähintään yhtä suuri merkitys kuin ruotsalaisellekin. Silti meille finninaamaisille möllisköille puu on aina ja vain yhtä puuta.

        Ruotsalainen osaa erotella, onko puu elävä olento vai onko se jo kaadettu ja muuttunut polttoaineeksi tai ties miksi teollisuuden materiaksi: träd - trä - ved - virke - timmer...

        Mainitsin asiasta joskus eräälle ruotsalaiselle (suomea taitamattomalle) keskustelukumppanilleni. Hänen mielestään asia oli outoudessaan varsin mielenkiintoinen.

      • lirottelija
        Puujaloilla seisova kääpiö kirjoitti:

        Puulla luulisi olevan suomalaiselle vähintään yhtä suuri merkitys kuin ruotsalaisellekin. Silti meille finninaamaisille möllisköille puu on aina ja vain yhtä puuta.

        Ruotsalainen osaa erotella, onko puu elävä olento vai onko se jo kaadettu ja muuttunut polttoaineeksi tai ties miksi teollisuuden materiaksi: träd - trä - ved - virke - timmer...

        Mainitsin asiasta joskus eräälle ruotsalaiselle (suomea taitamattomalle) keskustelukumppanilleni. Hänen mielestään asia oli outoudessaan varsin mielenkiintoinen.

        >Silti meille finninaamaisille möllisköille puu on aina
        >ja vain yhtä puuta.

        Onkos tuo kumma, kun olemme kansa, jonka kielessä sama sana tarkoittaa sekä antamista että ottamista!

        Esimerkiksi englannissa on kaksi eri sanaa, jotka merkitsevät 'lainata': borrow ja lend, meillä vain yksi "lainata"...

      • se on
        lirottelija kirjoitti:

        >Silti meille finninaamaisille möllisköille puu on aina
        >ja vain yhtä puuta.

        Onkos tuo kumma, kun olemme kansa, jonka kielessä sama sana tarkoittaa sekä antamista että ottamista!

        Esimerkiksi englannissa on kaksi eri sanaa, jotka merkitsevät 'lainata': borrow ja lend, meillä vain yksi "lainata"...

        vuokraamisen kanssa? Onko vuokraaja vuokranantaja vai vuokralleottaja?

      • Marjue

        Venäläiset kutsuvat ruska-aikaa kultaiseksi syksyksi, eli zolotaja osenj (золотая осень).

      • myöskin
        Marjue kirjoitti:

        Venäläiset kutsuvat ruska-aikaa kultaiseksi syksyksi, eli zolotaja osenj (золотая осень).

        yleiskielen sanoin eikä erityistermillä (ruska), kuten olemme täällä ihmetelleet.

      • Kaytetaan
        myöskin kirjoitti:

        yleiskielen sanoin eikä erityistermillä (ruska), kuten olemme täällä ihmetelleet.

        "Turning of the colors."

      • liittyy edelliseen?
        Kaytetaan kirjoitti:

        "Turning of the colors."

        ???

      • Siten
        liittyy edelliseen? kirjoitti:

        ???

        Etta ruska-ajasta kaytetaan ilmaisua "the colors are turning", sanomalehdet julkaisevat aikatauluja eri osavaltioista milloin "the colors are turning."

      • sitten?
        Siten kirjoitti:

        Etta ruska-ajasta kaytetaan ilmaisua "the colors are turning", sanomalehdet julkaisevat aikatauluja eri osavaltioista milloin "the colors are turning."

        ???
        Miten tuo liittyy siihen, että suomi on harvoja kieliä, jossa tuolla luonnonilmiöllä on erityisnimitys, eikä sitä kuvailla yleiskielen sanoilla?

      • rrr
        Puujaloilla seisova kääpiö kirjoitti:

        Puulla luulisi olevan suomalaiselle vähintään yhtä suuri merkitys kuin ruotsalaisellekin. Silti meille finninaamaisille möllisköille puu on aina ja vain yhtä puuta.

        Ruotsalainen osaa erotella, onko puu elävä olento vai onko se jo kaadettu ja muuttunut polttoaineeksi tai ties miksi teollisuuden materiaksi: träd - trä - ved - virke - timmer...

        Mainitsin asiasta joskus eräälle ruotsalaiselle (suomea taitamattomalle) keskustelukumppanilleni. Hänen mielestään asia oli outoudessaan varsin mielenkiintoinen.

        esim. puu - halko - tukki - kelo

      • Puujaloilla...
        rrr kirjoitti:

        esim. puu - halko - tukki - kelo

        Minäkin voisin luetella lisää vaikka millaisia pilkkeitä, klapeja, hirsiä, rimoja ja soiroja...

        Kysymys ei ollut aivan siitä – vaan siitä, että noiden ruotsin eriytyneiden sanojen trä, träd, ved, virke ja timmer tavallisin käännösvastine on nimenomaan pelkkä 'puu'.

      • Japan Isti

        Japanissa on termi 'kooyoo' ( lausutaan koojoo ) ja se tarkoittaa ruskaa. Siis yksi sana tätä käsitettä varten.

    • Momijigari.Ruskanihailu

      Japanissa, jossa syksyn värit ovat upeat, on todellakin ruskaa vastaava sana kouyou/kōyō (こうよう / 紅葉 ). Kirjaimellisesti "punaiset lehdet" (紅 "punainen", 葉 "lehti"), mutta sitä käytetään tarkoittamaan yleisesti kaikkia syksyn värejä.

      Samalla kahdella kirjoitusmerkillä 紅葉 , jotka yhdessä tarkoittavat syksyn värejä, on myös toinen lukutapa momiji (もみじ). Momiji tarkoittaa (Japanin) vaahteraa, mutta myös syksyn punaisia lehtiä eli ruskaa. Siten Japanissa on kaksi sanaa ruskalle: kōyō ja momiji.

      Japanissa seurataan syksyisin koyo-rintaman etenemistä pohjoisesta etelään tv:n uutislähetyksissä ja ihmiset käyvät suosituilla koyo-paikoilla kuten Kiotossa ihailemassa eli "metsästämässä" syksyn värejä. Tästä käytetään sanaa momijigari, "punaisten lehtien metsästys" (käännetty joskus englanniksi 'leaf peeping').

      • Momiji.gari

        Rappurando no kouyou wa totemo kirei desu. - Lapin ruska on todella kaunis.
        Watashi wa kouyou ga daisuki desu. - Rakastan syksyn värejä/ruskaa.

    • Leioe

      Englanniksi olen nähnyt käytettävän termejä: autumn colours, fall colours, leaves changing colours, coloured autumn leaves, autumn leaves, colours of autumn leaves jne.

    • Laoshu

      (Mandariini) kiinaksi 紅葉 => 红叶, hóngyé.

      Punaiset syksyn lehdet.

    • Ruskaa.lipussa

      Ruska on ikuistettu Kanadan lippuun, jossa on punainen vaahteranlehti valkoisella taustalla. Valkoinen kuvaa lumista Kanadaa.

    • upup

      up.

      • upup

        up.

      • upup

        up.

    • Bmbv

      Nosto

    • Ksisj

      Upp, upp

    • varatuttu

      ma ei pane. pantuis kade vaste tiiduu

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      69
      3033

    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      418
      2898

    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      102
      2282

    4. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      95
      2184

    5. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      73
      1924

    6. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      11
      1864

    7. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      7
      1860

    8. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      153
      1858

    9. Tollokin tajuaa että Timo Vornanen

      oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest
      Maailman menoa
      335
      1816

    10. Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä

      https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d
      Lapua
      6
      1682
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt