Peruskorjatun ok-talon sähköliittymä on ollut 3x25A ainakin 10-15 vuotta ennen peruskorjausta. Nyt sähköt tehtiin uusiksi peruskorjauksen yhteydessä ja asennettiin uusi sähkölämmitysjärjestelmä.
Sähköurakoitsija ei suostu kytkemään lämmitystä päälle koska oikosulkuvirta on 170A ja kuulemma pitäisi olla 189A.
Verkkoyhtiö ehdottaa että pitäisi osallistua sähkölinjan vahventamisen kustannuksiin!?
Onko tuo oikosulkuvirta ao. pääsulakekoolle määritelty jossain standardissa, mikä on hyväksyttävä taso? Ja ei kai voi kuluttajan asia olla maksaa muusta kuin sähkön käytöstä...tuntuu että verkkoyhtiö yrittää nyt vähän vedättää?
Oikosulkuvirta ja verkkoyhtiö
zäp
57
10884
Vastaukset
- reimas
siis tarkoitatko, että tuon lämmitysryhmän oikosulukuvirta-arvo on sen 170A
- sähkäri72
lähettävät sen kotiin ja sitten tarvittaessa ota yhteyttä energiamarkkinavirastoon
- zäp
En ymmärrä asiasta juuri mitään mutta oikosulkuvirta-arvosta puhuttiin ja noista luvuista.
Kuitenkin olen sitä mieltä että jos jokin ongelma on niin se on sähkönsiirtoyhtiön ongelma eikä kuluttajan? Kyllähän verkko pitäisi mitoittaa pääsulakkeiden mukaan, siksihän ne on eikö vaan?
TOki varmaan jotain optimointia yhtiöt harjoittaa...valistunutta hihavakiota mitoitukseen...
Tässä nimeltä mainitsematon firma koittaa mielestäni vedättää pahasti tyhmää. - zäp
sähkäri72 kirjoitti:
lähettävät sen kotiin ja sitten tarvittaessa ota yhteyttä energiamarkkinavirastoon
Verkkopalveluehdoissa viitataan standardiin SFS EN 50160 sähkön laadun osalta.
Määritteleekö tuo standardi raja-arvot asialle?
Kohta ollaan jo vahingonkorvauskysymysten äärellä jos vesiputket jäätyy ja talo on periaatteessa asumiskelvoton (pelkkä puulämmitys käytössä).
Mistä tässä asiassa saisi tehokkainta apua koska kuluttaja tuntuu isoa firmaa vastaan voimattomalta? - Valopää
zäp kirjoitti:
Verkkopalveluehdoissa viitataan standardiin SFS EN 50160 sähkön laadun osalta.
Määritteleekö tuo standardi raja-arvot asialle?
Kohta ollaan jo vahingonkorvauskysymysten äärellä jos vesiputket jäätyy ja talo on periaatteessa asumiskelvoton (pelkkä puulämmitys käytössä).
Mistä tässä asiassa saisi tehokkainta apua koska kuluttaja tuntuu isoa firmaa vastaan voimattomalta?"Määritteleekö tuo standardi raja-arvot asialle?"
Kyllä määrittelee:
"Tämä standardi antaa rajat tai arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän."
"jokaisen viikon aikana 95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %." - vaan..
zäp kirjoitti:
Verkkopalveluehdoissa viitataan standardiin SFS EN 50160 sähkön laadun osalta.
Määritteleekö tuo standardi raja-arvot asialle?
Kohta ollaan jo vahingonkorvauskysymysten äärellä jos vesiputket jäätyy ja talo on periaatteessa asumiskelvoton (pelkkä puulämmitys käytössä).
Mistä tässä asiassa saisi tehokkainta apua koska kuluttaja tuntuu isoa firmaa vastaan voimattomalta?Eikös se sähköasennuliike ole se firma, joka ei suostu kytkemään lämpöä päälle, eikä jakeluyhtiö.
Mitatkaa se jännitteen alenema laittamalla kaikki lämmöt päälle ja lieteen levyt päälle, niin saatte todellisen arvon jännitteelle. Tuo mitattu oikosulkuvirta riittää muutoin täyttämään 5 sekuntin sulakkeen palamisehdon (pääsulakkeet, muilla sulakkeilla o,4 sek). - järkeä_sähkönjakeluun
Valopää kirjoitti:
"Määritteleekö tuo standardi raja-arvot asialle?"
Kyllä määrittelee:
"Tämä standardi antaa rajat tai arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän."
"jokaisen viikon aikana 95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %.""Tämä standardi antaa rajat tai arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän."
"jokaisen viikon aikana 95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %."
Eli siis:
standardin mukaan 1 viikossa voisi olla 1 pitkä sähkökatko, kesto 8,4 tuntia = 8h 24 min.
Ja koko muusta ajasta kuin tuosta yhdestä pitkästä sähkökatkosta (jonka aikana jännite on siis 0 V), niin 100% muusta ajasta jännite on 230 V ± 10% eli on välillä 207V .. 253V AC (rms).
Mahtuisi hyvin tuohon em. standardiin.
Siispä kaikki asennukset pitäisi miettiä ja toteuttaa niin, ettei 1 kpl 8h 24 min sähkökatko aiheuta jäätymisvaurioita, vaikka sellainen sattuisi talvella kovimpien pakkasten aikana.
Kokonaan toinen asia on tämä:
Joissain uusissa mittareissa on etäkatkaisumahdollisuus.
Sähköyhtiöiden pitäisi käyttää tuota niin, että JOS sähköverkon tai sähköntuotannon kapasiteetti loppuu kesken, niin suurimman tehon kuluttajat ovat ne, joilta sähkö katkeaa esimmäisenä.
Vielä parempi, jos etäkatkaisun mahdollisuutta laajennettaisiin siten, että esim. suoraa sähkölämmitystä käyttävässä talossa sähkölaitos voisi katkaista suurimman osan lämmitystehosta pois, mutta jättää jäljelle muun taloussähkön sekä pienen osan lämmityksestä. Näin esim. vesiputken sisälle asennettu sulanapitokaapeli voitaisiin rajata katkaisutoimenpiteiden ulkopuolelle.
Tämä olisi järkevää, koska tuollainen sulanapitokaapeli on tyypillisesti pienitehoinen, eli sen katkaisemalla ei suurta sähkötehon säästöä saavuteta, mutta putken jäätymisestä aiheutuvat vahingot ovat sitävastoin suuret. - olikujyh
järkeä_sähkönjakeluun kirjoitti:
"Tämä standardi antaa rajat tai arvot, joiden sisällä asiakas voi olettaa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän."
"jokaisen viikon aikana 95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %."
Eli siis:
standardin mukaan 1 viikossa voisi olla 1 pitkä sähkökatko, kesto 8,4 tuntia = 8h 24 min.
Ja koko muusta ajasta kuin tuosta yhdestä pitkästä sähkökatkosta (jonka aikana jännite on siis 0 V), niin 100% muusta ajasta jännite on 230 V ± 10% eli on välillä 207V .. 253V AC (rms).
Mahtuisi hyvin tuohon em. standardiin.
Siispä kaikki asennukset pitäisi miettiä ja toteuttaa niin, ettei 1 kpl 8h 24 min sähkökatko aiheuta jäätymisvaurioita, vaikka sellainen sattuisi talvella kovimpien pakkasten aikana.
Kokonaan toinen asia on tämä:
Joissain uusissa mittareissa on etäkatkaisumahdollisuus.
Sähköyhtiöiden pitäisi käyttää tuota niin, että JOS sähköverkon tai sähköntuotannon kapasiteetti loppuu kesken, niin suurimman tehon kuluttajat ovat ne, joilta sähkö katkeaa esimmäisenä.
Vielä parempi, jos etäkatkaisun mahdollisuutta laajennettaisiin siten, että esim. suoraa sähkölämmitystä käyttävässä talossa sähkölaitos voisi katkaista suurimman osan lämmitystehosta pois, mutta jättää jäljelle muun taloussähkön sekä pienen osan lämmityksestä. Näin esim. vesiputken sisälle asennettu sulanapitokaapeli voitaisiin rajata katkaisutoimenpiteiden ulkopuolelle.
Tämä olisi järkevää, koska tuollainen sulanapitokaapeli on tyypillisesti pienitehoinen, eli sen katkaisemalla ei suurta sähkötehon säästöä saavuteta, mutta putken jäätymisestä aiheutuvat vahingot ovat sitävastoin suuret.Kuormien rajoitus systeemeitä oli laajalti käytössä joskus -80 luvun ja tämän vuostuhannen alun välillä mutta ne on nykyään suuressa viisaudessa purettu pois.
- Anonyymi
4 kW moottori 400 V verkossa ottaa 8,5 A täydellä teholla kaydessään. Kkäynnistyksvirta 68A lyhyen aikaa.
- sopimus
Kun tuollainen liittymä on aikoinaan hankittu ja sopimus tehty, niin sitoohan se myös verkkoyhtiötä. Sähkön käyttöä rajoittaa siis vain tuo 3x25 A. Jos on huono linja, niin hoitakoon verkkoyhtiö asiansa.
Eri asia on, jos liittymää pitää muuttaa, esm. 3x35 A. - kipinä...
Kannatta lukea sfs-standartin kohta 801 jakeluverkot , siellä on annettu arvot pienimmälle oikosulkuvirralle jakeluverkossa. Pääsulakkeisiin noudatetaan 5 sekunnin laukeamisaikaa ja ryhmäsulakkesiin 0,4 sekunnin laukeamisaikaa. Taulukon 801A mukaan jakeluverkon sulakkeen koko määrää vaadittavan oikosulkuvirran. Taulukossa alle 63 A:n sulakkeelle vaadittava oikosulkuvirta on 2,5x In. Suositus liittymän oikosulkuvirraksi on 250A, mutta paljonkin pienempi sallitaan. Ryhmäjohdoissa voi käyttää nopeita sulakkeita ja vv-suojaa, joilla estetään kosketusjännitteen nousu vaarallisen pitkäksi aikaa eli yli 0,4 sekunnin. Yksistää kiinteistön maadoituksen parantamisellakin on ihmeellisiä vaikutuksia, eli kuparia maahan lisää Routarajan alapuolelle, jotta toimii talvellakin). Jos joku huomaa, että puhun puutaheinää, niin palaute on tervetullutta.
- kähmi
Itse olen kerran saanut parannettua oikosulkuvirtaa juuri parantamalla maadoituselektrodia, eli ylimääräinen kuparilenkki syvälle maahan. Nousi yli 40 ampeeria. Aika yllättävää oli.
- tässä nyt.
Eli 230v jännite ja virta 170 A, siis verkon sisävastus on 1.353 ohmia. Tällöin sillä 25A virralla mikä kysyjän liittymällä pitäisi olla käytössä jää verkkojännitteeksi 230V - 25A * 1.353 ohmia eli 196 volttia. Tuolla jännitteellä ei useimmat laitteet toimi ! ! ! Edes hehkulamppu ei enää valaise, hehkuu vain punaisena. Jotkut sähkärit ei taas yhtään näytä ymmärtävän miksi sitä oikosulkuvirtaa mitataan. Sulakkeen palaminen johdon suojaamiseksi ei suinkaan ole ainoa tavoite eikä missään tapauksessa riittävä. Käytännössä pitäisi olla 200A, jotta laitteet toimisivat sillä 25 A virralla !
- vts00x
tässä nyt. kirjoitti:
Eli 230v jännite ja virta 170 A, siis verkon sisävastus on 1.353 ohmia. Tällöin sillä 25A virralla mikä kysyjän liittymällä pitäisi olla käytössä jää verkkojännitteeksi 230V - 25A * 1.353 ohmia eli 196 volttia. Tuolla jännitteellä ei useimmat laitteet toimi ! ! ! Edes hehkulamppu ei enää valaise, hehkuu vain punaisena. Jotkut sähkärit ei taas yhtään näytä ymmärtävän miksi sitä oikosulkuvirtaa mitataan. Sulakkeen palaminen johdon suojaamiseksi ei suinkaan ole ainoa tavoite eikä missään tapauksessa riittävä. Käytännössä pitäisi olla 200A, jotta laitteet toimisivat sillä 25 A virralla !
Pitäisikö aina ensin katsoa, mitä kello on ja vastata vasta sitten?
Itsekin olen monasti kirjoitellut yöaikaan melkoista puppua. - aasian_matkaaja
tässä nyt. kirjoitti:
Eli 230v jännite ja virta 170 A, siis verkon sisävastus on 1.353 ohmia. Tällöin sillä 25A virralla mikä kysyjän liittymällä pitäisi olla käytössä jää verkkojännitteeksi 230V - 25A * 1.353 ohmia eli 196 volttia. Tuolla jännitteellä ei useimmat laitteet toimi ! ! ! Edes hehkulamppu ei enää valaise, hehkuu vain punaisena. Jotkut sähkärit ei taas yhtään näytä ymmärtävän miksi sitä oikosulkuvirtaa mitataan. Sulakkeen palaminen johdon suojaamiseksi ei suinkaan ole ainoa tavoite eikä missään tapauksessa riittävä. Käytännössä pitäisi olla 200A, jotta laitteet toimisivat sillä 25 A virralla !
"196 volttia. Tuolla jännitteellä ei useimmat laitteet toimi ! ! ! Edes hehkulamppu ei enää valaise, hehkuu vain punaisena"
HEHKUlampun osalta tämä kirjoittaja on oikeassa.
Mutta nykyaikainen energiansäästöloistelamppu (englanniksi CFL, compact fluorescent light) käyttäytyy toisin: useat energiansäästöloistelamput joiden nimellisjännite on 230V, toimivat 160V jännitteellä siten, ettei lampun valosta mitenkään huomaa alijännitetilannetta.
Tästä on ulkomailta kokemusta´: Ihmettelin, kun pieni pöytätuuletin pyöri maksiminopeudelle asetettunakin erittäin hitaasti, mutta energiansäästöloistelamppu sensijaan toimi täysin normaalisti.
Mittasin digitaalisella yleismittarilla verkkojännitteen: se oli 157 V.
Kannettava tietokone toimi myös normaalisti, mutta sen verkkoliitäntälaitteessa lukeekin 90-260V, 47-63 Hz.
- sallitulla
oikosulkuvirralla tarkoitetaan sitä vähimmäisvirtaa jolla (kiinteistön sisäisessä asennuksessa) ryhmäsulake laukaisee ennen kuin mahdollisen oikosulkukohdan lämpötila nousee niin korkeaksi, että se (oletettavasti)sytyttää tulipalon. Ovatko nuo ilmoittamasi oikosulkuarvot mitattu pisimmän ryhmäjohdon päästä? Minulla ei nyt ole taulukkoja käytössäni, mutta oletan, että tuo 189A on 16A sulakkeelle vaadittu arvo. Kysy siltä urakoitsijatta mikä on 10A sulakkeelle vaadittava vastaava arvo. Jos se arvo on alle 170A pitää tutkia pärjätäänkö 10A sulakkeilla, eli voidaanko ryhmitystä muuttaa niin, että 10A sulakkeet riittää. Muita korjaus vaihtoehtoja ovat ryhmäjohtojen poikkipinnan suurentaminen, maadoituksen vahvistaminen tai linjan vahvistaminen. Kustannusvastuista en osaa ottaa kantaa.
- zäp
Mutta osaatteko sanoa mikä on syy tähän asiaan? Siis onko vika kiinteistön sisäisessä asennuksessa (ei varmaankaan jos on käytetty yleisesti käytettyjä kaapeleita ym. vaikka voisikin paikata tilannetta esitetyillä tempuilla)?
- tässä nyt.
"oikosulkuvirralla tarkoitetaan sitä vähimmäisvirtaa jolla (kiinteistön sisäisessä asennuksessa) ryhmäsulake laukaisee ennen kuin mahdollisen oikosulkukohdan lämpötila nousee niin korkeaksi, että se (oletettavasti)sytyttää tulipalon."
Höpsistä, jos pääkeskus ja tilattu sähköliittymä on 3x25A, niin suurin ryhmäsulake koko on 16A. Ko. 16 A sulake laukeaa varmasti jo 20A virralla, ei siihen todellakaan 200A tarvita. Ja se tulipalo kyllä saadaan aikaiseksi jo 100A virrallakin niissä sisäjohdoissa. Se 200A oikosulkuvirta tarvitaan nimenomaan jännitteen pysymiseen järkevänä, ja mitataan talon pääkeskuksesta lähin verkon sulake oikosuljettuna verkkoyhtiön toimesta, kun se pääkeskus kytketään. Minkään ryhmäjohdon päästä ei todellakaan voi enää tuollaisia oikosulkuvirtoja mitata, siinä laukee keskuksen sulakkeet jo paljon ennen, ja jos joku pösilö menee ne oikosulkemaan, niin sitten laukee verkon sulake, esim muuntajan luona (230V / 20kV) - syyt ...
zäp kirjoitti:
Mutta osaatteko sanoa mikä on syy tähän asiaan? Siis onko vika kiinteistön sisäisessä asennuksessa (ei varmaankaan jos on käytetty yleisesti käytettyjä kaapeleita ym. vaikka voisikin paikata tilannetta esitetyillä tempuilla)?
ei mitenkään ole sisä asennuksessa, jos oikosulkuvirta pääkeskuksen ja muuntamon välissä on liian pieni. Ja millään tempuilla ei asiaa paranneta.
Niihin verkon johtoihin saa koskea vain verkkoyhtiö, jonka pitää ne kulut maksaakin. Sinä maksat vain sähkön siirto maksuja ja liittyessäsi olet maksanut liittymismaksun, joilla nuo katetaan. Ota vaan rohkeasti yhteyttä energiamarkkina virastoon, jos ei verkkoyhtiön kusetus lopu !
Syy on joko siinä, että ne kaapelit on alimittaiset, tai siinä että samasta muuntamosta on liian moneen talouteen liittymät samasta johdosta. Sun ongelmia ei noi todellakaan ole. - se oikosulkuvirta
tässä nyt. kirjoitti:
"oikosulkuvirralla tarkoitetaan sitä vähimmäisvirtaa jolla (kiinteistön sisäisessä asennuksessa) ryhmäsulake laukaisee ennen kuin mahdollisen oikosulkukohdan lämpötila nousee niin korkeaksi, että se (oletettavasti)sytyttää tulipalon."
Höpsistä, jos pääkeskus ja tilattu sähköliittymä on 3x25A, niin suurin ryhmäsulake koko on 16A. Ko. 16 A sulake laukeaa varmasti jo 20A virralla, ei siihen todellakaan 200A tarvita. Ja se tulipalo kyllä saadaan aikaiseksi jo 100A virrallakin niissä sisäjohdoissa. Se 200A oikosulkuvirta tarvitaan nimenomaan jännitteen pysymiseen järkevänä, ja mitataan talon pääkeskuksesta lähin verkon sulake oikosuljettuna verkkoyhtiön toimesta, kun se pääkeskus kytketään. Minkään ryhmäjohdon päästä ei todellakaan voi enää tuollaisia oikosulkuvirtoja mitata, siinä laukee keskuksen sulakkeet jo paljon ennen, ja jos joku pösilö menee ne oikosulkemaan, niin sitten laukee verkon sulake, esim muuntajan luona (230V / 20kV)mitataan käyttöönottotarkastuksen mittauksissa ja merkitään oikein mittauspöytäkirjaan. 16A sulake toki palaa myös aikojen päästä 20A virralla, mutta jos on kysymyksessä oikosulku pitää sulakkeen palaa 0,4 sekunnissa.
- Zäp
syyt ... kirjoitti:
ei mitenkään ole sisä asennuksessa, jos oikosulkuvirta pääkeskuksen ja muuntamon välissä on liian pieni. Ja millään tempuilla ei asiaa paranneta.
Niihin verkon johtoihin saa koskea vain verkkoyhtiö, jonka pitää ne kulut maksaakin. Sinä maksat vain sähkön siirto maksuja ja liittyessäsi olet maksanut liittymismaksun, joilla nuo katetaan. Ota vaan rohkeasti yhteyttä energiamarkkina virastoon, jos ei verkkoyhtiön kusetus lopu !
Syy on joko siinä, että ne kaapelit on alimittaiset, tai siinä että samasta muuntamosta on liian moneen talouteen liittymät samasta johdosta. Sun ongelmia ei noi todellakaan ole.Onko tämä muuten koko alueen omgelma sitten...?
- Valopää
Zäp kirjoitti:
Onko tämä muuten koko alueen omgelma sitten...?
Jos naapuritalot ovat lähellä (esim. omakotialue) niin todennäköisesti heillä on sama tilanne. Riippuu siitä kuinka kaukana muuntajasta ollaan.
- Zäp
Valopää kirjoitti:
Jos naapuritalot ovat lähellä (esim. omakotialue) niin todennäköisesti heillä on sama tilanne. Riippuu siitä kuinka kaukana muuntajasta ollaan.
haja-asutusalueella ollaan, ja samassa "linjassa" paljon taloja.
Vaikuttaako tähän etäisyys muuntajasta, onko linjan "viimeinen" talo etc. tekijät?
Olisiko syytä muidenkin kiinteistöjen mittailla oikosulkuvirtoja alueella? - sistä..
tässä nyt. kirjoitti:
"oikosulkuvirralla tarkoitetaan sitä vähimmäisvirtaa jolla (kiinteistön sisäisessä asennuksessa) ryhmäsulake laukaisee ennen kuin mahdollisen oikosulkukohdan lämpötila nousee niin korkeaksi, että se (oletettavasti)sytyttää tulipalon."
Höpsistä, jos pääkeskus ja tilattu sähköliittymä on 3x25A, niin suurin ryhmäsulake koko on 16A. Ko. 16 A sulake laukeaa varmasti jo 20A virralla, ei siihen todellakaan 200A tarvita. Ja se tulipalo kyllä saadaan aikaiseksi jo 100A virrallakin niissä sisäjohdoissa. Se 200A oikosulkuvirta tarvitaan nimenomaan jännitteen pysymiseen järkevänä, ja mitataan talon pääkeskuksesta lähin verkon sulake oikosuljettuna verkkoyhtiön toimesta, kun se pääkeskus kytketään. Minkään ryhmäjohdon päästä ei todellakaan voi enää tuollaisia oikosulkuvirtoja mitata, siinä laukee keskuksen sulakkeet jo paljon ennen, ja jos joku pösilö menee ne oikosulkemaan, niin sitten laukee verkon sulake, esim muuntajan luona (230V / 20kV)Onkohan tämä tieto uusimman sfs-6000 standartista napsittua tietoa?
- tarkalleen
sistä.. kirjoitti:
Onkohan tämä tieto uusimman sfs-6000 standartista napsittua tietoa?
muista koska nykyisin käytössä oleva asennusten käyttöönottotarkastus tuli pakolliseksi. Siitä on kuitenkin jo yli kymmenen vuotta. Käytössäni on sähköasennusten tarkastuspöytäkirja vuodelta 1997 eikä se ole tainnut siitä muuttua. Siinä on sarakkeet erikseen mitatuista ryhmistä mitatuille pienimmille oikosulkuvirroille sekä sarake oikosulkuvirran arvosta liittymän luona. Eiköhän tuon alkuperäisen kysymyksenkin oikosulkuvirrat ole paljastunut mittauksessa, vai luulisitko, että ne on arvattu. Mikäli asia kiinnostaa voit tutustua asennustarkastusmittariin esim. Finnparttian tuoteluettelon sivulla 210.
- tietoa..
tarkalleen kirjoitti:
muista koska nykyisin käytössä oleva asennusten käyttöönottotarkastus tuli pakolliseksi. Siitä on kuitenkin jo yli kymmenen vuotta. Käytössäni on sähköasennusten tarkastuspöytäkirja vuodelta 1997 eikä se ole tainnut siitä muuttua. Siinä on sarakkeet erikseen mitatuista ryhmistä mitatuille pienimmille oikosulkuvirroille sekä sarake oikosulkuvirran arvosta liittymän luona. Eiköhän tuon alkuperäisen kysymyksenkin oikosulkuvirrat ole paljastunut mittauksessa, vai luulisitko, että ne on arvattu. Mikäli asia kiinnostaa voit tutustua asennustarkastusmittariin esim. Finnparttian tuoteluettelon sivulla 210.
Oikosulkuvirran mittaus ei anna lutettavaa tietoa. Mittarien heitot ovat kymmeniä prosentteja. Kerran mitattiin samasta pistorasiasta kolmella eri testerillä ja tulokset olivat "huuhaata", eli heitot mittaustuloksissa pinimmän ja suurimman välillä 30 %:n luokkaa.
- vertailumittauksen
tietoa.. kirjoitti:
Oikosulkuvirran mittaus ei anna lutettavaa tietoa. Mittarien heitot ovat kymmeniä prosentteja. Kerran mitattiin samasta pistorasiasta kolmella eri testerillä ja tulokset olivat "huuhaata", eli heitot mittaustuloksissa pinimmän ja suurimman välillä 30 %:n luokkaa.
kahdella Profitestillä joiden ikäero oli viisi vuotta, mittaustulokset poikkesivat alle 2 prosenttia. Toki vanhempi oli kalibroitu noin puolitoista vuotta aikaisemmin, vertailumittari oli uusi.
- vaikka jokaisen patterin
erikseen B4...B6A sulakkeelle, niin eiköhän se ala riittämään se oikosulkuvirta.
- pääsulake_ja_liittymä
tässä nyt. kirjoitti:
"oikosulkuvirralla tarkoitetaan sitä vähimmäisvirtaa jolla (kiinteistön sisäisessä asennuksessa) ryhmäsulake laukaisee ennen kuin mahdollisen oikosulkukohdan lämpötila nousee niin korkeaksi, että se (oletettavasti)sytyttää tulipalon."
Höpsistä, jos pääkeskus ja tilattu sähköliittymä on 3x25A, niin suurin ryhmäsulake koko on 16A. Ko. 16 A sulake laukeaa varmasti jo 20A virralla, ei siihen todellakaan 200A tarvita. Ja se tulipalo kyllä saadaan aikaiseksi jo 100A virrallakin niissä sisäjohdoissa. Se 200A oikosulkuvirta tarvitaan nimenomaan jännitteen pysymiseen järkevänä, ja mitataan talon pääkeskuksesta lähin verkon sulake oikosuljettuna verkkoyhtiön toimesta, kun se pääkeskus kytketään. Minkään ryhmäjohdon päästä ei todellakaan voi enää tuollaisia oikosulkuvirtoja mitata, siinä laukee keskuksen sulakkeet jo paljon ennen, ja jos joku pösilö menee ne oikosulkemaan, niin sitten laukee verkon sulake, esim muuntajan luona (230V / 20kV)"Höpsistä, jos pääkeskus ja tilattu sähköliittymä on 3x25A, niin suurin ryhmäsulake koko on 16A."
Mielenkiintoinen väite. Mutta ei päde ainakaan kerrostaloasuntojen osalta.
kerrostaloasunnossani on huoneiston pääsulake 25A ja lieden sulake 20A.
Kylpyhuoneen maadoitettua pistorasiaa varten on 16A sulake, kaikki muut sulakkeet ovatkin sitten 10A.
Tämä herättää filosofisen kysymyksen: miten määritellään:
a) sähköliittymä
b) pääsulake
Tekniseltä kannalta asian voi toki mieltää niin, että koko kerrostalolla on 1 liittymä ja 1 pääsulake (per vaihe, eli itseasiassa 3 pääsulaketta yhteensä).
Mutta kaupalliselta kannalta jokaisella huoneistolla on oma liittymä ja pääsulake.
Jos näin ei olisi, niin sehän tarkoittaisi sitä, että jos yksi kerrostaloasukas jättää sähkölaskunsa maksamatta, niin koko kerrostalosta katkaistaisiin sähköt !
- Paksusähkömies
kaksi muutakin tapaa asian korjaamiseen on kuin syöttävän verkon vahvistaminen: kosketusjännitesuojauksen toteuttaminen vikavirtasuojauksella tai paikallisella (lisä-)potentiaalintasauksella.
- Zäp
Kiitos jo tässä vaiheessa selvityksestä ja rohkaisusta! Harmi että on monopolifirmoja nuo, tämäkin iso ruåtsalainen...
- tietoa
Vanhojen standardien mukaan ehdot ovat varmaankin täyttyneet. Nykyiset vaatimukset kovemmat. Ennen uuden sähkölämmityksen asentamista olisi pitänyt mittauttaa oikosulkuvirta, että riittääkö se uusiin määräyksiin. Tällöin olisi jo ollut selvää että asennusta ei voi tehdä.
Olen pariin tälläiseen tapaukseen törmännyt.
Vaihtoehtona on sulakekoon pienentäminen niin että vaatimukset täyttyvät, mutta meneekö liian pieneksi kuormalle?
SFS-EN 50160 kertoo myös samassa kohdassa jossa keskustelun aikaisemmissa kohdissa on viitattu että "Syrjäisten seutujen sähkönjakelussa pitikillä johdoilla jännitteenvaihtelu voi olla alueen Un 10/-15 % ulkopuolella. Asiakasta tulisi informoida"
Energiamarkkinavirastoon voi tietenkin ottaa yhteyttä mutta tulee olemaan pitkä tie.- Zäp
Hyvää tietoa edelleen! Kiitos!
Nyt tulee varmaan määriteltäväksi mikä on "syrjäinen alue"...en oikein usko että alue joka on osa-yleiskaavassa määritelty rakennuspaikaksi ja on 20km päässä yhden maan suurimman kaupungin keskustorilta on kovin syrjäinen siinä mielessä mitä tässä on tarkoitettu...!?! - alue..
Zäp kirjoitti:
Hyvää tietoa edelleen! Kiitos!
Nyt tulee varmaan määriteltäväksi mikä on "syrjäinen alue"...en oikein usko että alue joka on osa-yleiskaavassa määritelty rakennuspaikaksi ja on 20km päässä yhden maan suurimman kaupungin keskustorilta on kovin syrjäinen siinä mielessä mitä tässä on tarkoitettu...!?!Sähköjakelumielessä on alue, jonne on pitkä matka jakelumuuntajalta, oli sitten kaupunkiin mikä matka tahansa.
- väärässä?
Eli jos katsoo painosta "D1 käsikirja rakennusten sähköasennuksista 2006"
Sivulta 92, taulukko 41.4b gG-sulakkeiden edellyttämät pienimmät oikosulkuvirrat.
Nimellisvirraltaan 25A sulake (5 s), vaadittu mitattu arvo 137,5A.
Eikös tuon ehdon pitäisi täyttyä? 0,4 sekunnille ei täyty koska vaadittu mitattu 225A, mutta eikös pääsulakkeille riitä tuo 5s?- haja-asutusalueella
3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan.
Jos jännite jää yli 15% alle nimellisen 230V, täydellä kuormaalla mitattuna, eivät useat sähkölaitteet toimi oikein ja turvallisesti. Sekin vaikuttaa paljonko muut samaan muuntajaan kytketyt taloudet käyttää mittaushetkellä ! Sama ongelma muillakin yhtäkaukana muuntajasta olevilla talouksilla. Kiikarilla näet itsekin missä tolpassa lähin muuntaja on. Luultavasti alle 1km keskuksestasi, tai muuten joudut hankkimaan oman genun..., tähän ei mitkään vikavirtasuojat auta niinkuin täällä ehdotettu. - verkkoyhtiössä
haja-asutusalueella kirjoitti:
3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan.
Jos jännite jää yli 15% alle nimellisen 230V, täydellä kuormaalla mitattuna, eivät useat sähkölaitteet toimi oikein ja turvallisesti. Sekin vaikuttaa paljonko muut samaan muuntajaan kytketyt taloudet käyttää mittaushetkellä ! Sama ongelma muillakin yhtäkaukana muuntajasta olevilla talouksilla. Kiikarilla näet itsekin missä tolpassa lähin muuntaja on. Luultavasti alle 1km keskuksestasi, tai muuten joudut hankkimaan oman genun..., tähän ei mitkään vikavirtasuojat auta niinkuin täällä ehdotettu.olet ollut yhteydessä ?
Joku asiakaspalvelutehtävissä oleva on nimittäin aivan turha näissä asioissa. Asia pitää viedä verkkotöitä tekevien esimiehelle ! Ne sentään tietävät mitä alijännitteistä seuraa ja voivat tehdä päätöksiä asioissa. Alueella toimivilta sähköurakoitsijoilta saanet ko. hemmon nimen. Jos joku verkkoyhtiössä ei edes tiedä mitä verkon sisäresistanssi, tarkoittaa, on ko. henkilön kanssa turha jatkaa keskusteluja. - alijännitteen
haja-asutusalueella kirjoitti:
3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan.
Jos jännite jää yli 15% alle nimellisen 230V, täydellä kuormaalla mitattuna, eivät useat sähkölaitteet toimi oikein ja turvallisesti. Sekin vaikuttaa paljonko muut samaan muuntajaan kytketyt taloudet käyttää mittaushetkellä ! Sama ongelma muillakin yhtäkaukana muuntajasta olevilla talouksilla. Kiikarilla näet itsekin missä tolpassa lähin muuntaja on. Luultavasti alle 1km keskuksestasi, tai muuten joudut hankkimaan oman genun..., tähän ei mitkään vikavirtasuojat auta niinkuin täällä ehdotettu.seurauksista: sähkökiukaan ajastin lakkaa toimimasta, kun jännite laskee kulutuksen kasvaessa. Kiukaan vastus jää päälle, kiuas ylikuumenee ja sytyttää tulipalon. Näin voi käydä ehjällä määräykset täyttävällä kiukaalla, jos jännite verkossa tippuu liikaa, kun verkon sisäresistanssi on liian iso. Tämä on eräs tärkeä syy, miksi niitä verkon oikosulkuvirtoja mitataan. Tukes vahvistaa tämän, jos ei verkkoyhtiö ota asioita ja määräyksiä vakavasti. Voisi siis olla energiamarkkinavirastoa parempi paikka, jos viranomais kontaktia tarvitaan.
- potaskaa
haja-asutusalueella kirjoitti:
3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan.
Jos jännite jää yli 15% alle nimellisen 230V, täydellä kuormaalla mitattuna, eivät useat sähkölaitteet toimi oikein ja turvallisesti. Sekin vaikuttaa paljonko muut samaan muuntajaan kytketyt taloudet käyttää mittaushetkellä ! Sama ongelma muillakin yhtäkaukana muuntajasta olevilla talouksilla. Kiikarilla näet itsekin missä tolpassa lähin muuntaja on. Luultavasti alle 1km keskuksestasi, tai muuten joudut hankkimaan oman genun..., tähän ei mitkään vikavirtasuojat auta niinkuin täällä ehdotettu.Toi sun teksti on ihan täyttä pa..aa. Et taida tietää mittauksista mitään.
- luetun ymmärtäminen
potaskaa kirjoitti:
Toi sun teksti on ihan täyttä pa..aa. Et taida tietää mittauksista mitään.
liian vaikeaa, vai onko teoreettinen sähkötekniikka täysin tuntematonta. Ei siitä mittauksesta paljon hyötyä ole, jos mittaaja ei lainkaan ymmärrä, miksi mitataan ja mitä mitataan, vaan kirjaa pelkästään paperiin jotain sinnepäin kun kerran pomo on käskenyt...
Pitäis vissiin olla insinööri koulutus pakollista joka sähkärille, että taso nousisi edes välttäväksi... - joopa joo
luetun ymmärtäminen kirjoitti:
liian vaikeaa, vai onko teoreettinen sähkötekniikka täysin tuntematonta. Ei siitä mittauksesta paljon hyötyä ole, jos mittaaja ei lainkaan ymmärrä, miksi mitataan ja mitä mitataan, vaan kirjaa pelkästään paperiin jotain sinnepäin kun kerran pomo on käskenyt...
Pitäis vissiin olla insinööri koulutus pakollista joka sähkärille, että taso nousisi edes välttäväksi..."Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua."
Just joo... Kuinkahan iso sulake meidän muuntajalla on kun sähkäri mittasi pääkeskukselta yli 1000A:n oikosulkuvirran :) - vts00x
haja-asutusalueella kirjoitti:
3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan.
Jos jännite jää yli 15% alle nimellisen 230V, täydellä kuormaalla mitattuna, eivät useat sähkölaitteet toimi oikein ja turvallisesti. Sekin vaikuttaa paljonko muut samaan muuntajaan kytketyt taloudet käyttää mittaushetkellä ! Sama ongelma muillakin yhtäkaukana muuntajasta olevilla talouksilla. Kiikarilla näet itsekin missä tolpassa lähin muuntaja on. Luultavasti alle 1km keskuksestasi, tai muuten joudut hankkimaan oman genun..., tähän ei mitkään vikavirtasuojat auta niinkuin täällä ehdotettu."3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan."
Tällaista puppua en olekaan aikoihin tästä aiheesta lukenut... - ja...
joopa joo kirjoitti:
"Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua."
Just joo... Kuinkahan iso sulake meidän muuntajalla on kun sähkäri mittasi pääkeskukselta yli 1000A:n oikosulkuvirran :)Käyttöönottotarkastuksessa mittaan 16A:n sulakkeen perästä jopa 400A:n oikosulkuvirtoja, eikä sulake pala koskaan. Ei siinä oikosulkuvirran mittauksessa sulaketta ohiteta rautalangalla, josta pihtimittarilla mitattaisiin virta oikosulussa. Olisi varmaan melkoinen ilotulitus, jos muuntaja on vieressä tolpassa ja tuolleen mitattaisiin. Mittari huolehtii mittauksesta vaikkei siitä mitään ymmärtäisikään.
- perille?
vts00x kirjoitti:
"3*25 liittymä ja pääsulakkeet. Lähimmän tolpan huipussa muuntaja 20kV / 230V, sekä toisiossa 63A sulake. Edellä mainitut siis kaikki verkkoyhtiön omaisuutta, johon ei kiinteistön käyttöönottotarkastusta suorittavalla urakoitsijalla ole mitään oikeutta koskea ! Keskusta verkkoon liitettäessä verkkoyhtiön toimesta mitattiin oikosulkuvirta ko. 63A sulake oikosuljettuna. Tulokset välillä 185A...202A riippuen vaiheesta.
Kiinteistön köyttöönottotarkastuksessa siis yli 63A virta polttaa tuon verkkoyhtiön sulakkeen, joten isompia oikosulkuvirtoja ei voitu saada mitattua. Ongelma kysyjän tapauksessa on siis helpoiten ratkaistavissa siten, että verkkoyhtiö asentaa lähempänä olevaan tolppaan muuntajan."
Tällaista puppua en olekaan aikoihin tästä aiheesta lukenut..."Tällaista puppua en olekaan aikoihin tästä aiheesta lukenut..."
Niinpä.
Kerrotaan nyt niin että tyhmätkin ymmärtää. Oikosulkuvirtaa EI mitata niin, että oikosuljetaan johdot ja mitataan kuinka suuri virta kulkee.
VAAN mitataan virtapiirin (muuntajan toision johtimien) resistanssi ja oikosulkuvirta lasketaan kaavasta I=U/R. Itse sitä ei tarvitse laskea, koska mittari tekee sen automaattisesti - mene perille
perille? kirjoitti:
"Tällaista puppua en olekaan aikoihin tästä aiheesta lukenut..."
Niinpä.
Kerrotaan nyt niin että tyhmätkin ymmärtää. Oikosulkuvirtaa EI mitata niin, että oikosuljetaan johdot ja mitataan kuinka suuri virta kulkee.
VAAN mitataan virtapiirin (muuntajan toision johtimien) resistanssi ja oikosulkuvirta lasketaan kaavasta I=U/R. Itse sitä ei tarvitse laskea, koska mittari tekee sen automaattisestiKatsos kun tekijät ja tarkastajat, eiku
näkijät, vai miten se nyt meni, ovat erikseen. - tehdään justiinsa
mene perille kirjoitti:
Katsos kun tekijät ja tarkastajat, eiku
näkijät, vai miten se nyt meni, ovat erikseen.niin kuin "meneekö perille" sen kirjoitti, voidaan se toki mitata toisinkin. Mutta ei tuloksella ole mitään merkitystä onko mittaaja tekijä tai tarkastaja. Tai voihan se tulos olla mitä sattuu, jos mittaaja ei hallitse asiaa.
- Elektrisiteetti
Maadoitusta vahvistamalla selviää tästä
- Ratkaisumaa
Ihan hyvä kun opastat 5 vuotta vanhan ongelman ratkaisua. Mutta mistä selviää maadoitusta vahvistamalla, voisitko selvittää tarkemmin
- Stm2pätevyys
On se tarpeellista vieläkin palstan lukijoille, vaikka ketjun aloittajan kannalta myöhäistä. Itse mittasin oman uudisrakennusmökin keskuksesta oikosulkuvirraksi 195A mikä ei riitä esim. ryhmään jossa on C16 johdonsuoja.. Muuntajalle matkaa 1.5km. 3*25A mukaan menee silti perusmaksut vaikka noilla arvoilla ei esim mitään kunnon kolmivaiheryhmää saa käyttää paitsi B16 johdonsuojilla jotka taas ovat liian herkät moniin isoa käynnistysvirtaa vaativiin
laitteisiin... Mielestäni verkkoyhteys vastuulla korjata asia.. Korjatkaa jos olen väärässä.. - wesrdtfyg
Ei ole verkkoyhtiöllä mitään korvausvelvollisuuksia tuossa asiassa, nykyiset vaatimukset 250A ja jopa vain 180A ovat tulleet vasta joitakin vuosia sitten eli koskevat vain uusia liittymiä. Onkohan muuten muuntajalle varmasti matkaa 1,5 km sillä tuohan on aivan loistava Ik arvo noin pitkälle matkaa.
Suomen sähköverkossa on vaikka kuinka paljon liittymiä joiden edessä jakeluverkossa 25A välisulakkeita -tuosta voit laskeakin paljonko näillä liittymillä Ik:t suurinpiirtein on ja olla tyytyväinen tilanteeseesi. - wesrdtfyg
Aiheeseen sopivasti sattuen kävinkin tänään parilla muuntajalla vaihtamassa 35A sulakkeet 50A:n tilalle, kun verkostolaskennassa oli huomattu että nollausehdot ei täytttyneet noilla 50:llä -tämä on se mitä verkkoyhtiö vain tekee eli pitää huolen että sulakkeiden paloajat pysyy sallituissa rajoissa -noissakin paikoissa viimeisillä liittymillä Ik oltava siis jotain 87,5A ja 125A:n väliltä.
Huonosta oikosulkuvirrasta valittaminen verkkoyhtiölle päin ei siis vaan oikein toimi, mutta parempi on valittaa jännitteistä -jotka käyvät kyllä aikalailla käsikädessä virtojen kanssa, mutta sallitulle vaihtelulle on annettu paremmin rajat. Tarpeeksi kun valittaa niin tuodaan analysaattori jonka tallennusten perusteella sitten voi olla että linjaa aletaan vahvistamaankin.
- kaikenlaista__
Muutaman metsäkesämökin oikopolkuvirran käynyt mittaamassa huvikseni. Amkaa muuntajalta kilometritolkulla ja sulakkeet gG 25A. Uusi etämittaus asennettu kaappiin mutta muuten luokaton pyydys. Olisko edes siinä vaiheessa voinut tarkistaa dynamiikan?
- wesrdtfyg
Mitähän nyt yrität tuossa kertoa? -yritäppä toisilla sanoilla.
- akustoa
Näin vanhojen ketjujen nostossa on myös akustiikka tärkeää!!
- wesrdtfyg
Oletko siis niitä pönttöjä jotka ovat sitä mieltä että pitäisi uusi ketju aloittaa samasta asiasta vain sen takia että aloitus on vanha? -kun ei kuule ole minkäänkäänlaista järkeä hajoittaa samaa asiaa lukuisiin eri ketjuihin
- Peruskäsittely
Jos on jotain uutta asiaa aiheeseen, eikä vain turhaa puppua, niin vanhaa voi jatkaa tai uusi ja linkki vanhaan stooriin.
- Edison2
Tässä polku, jossa voi jokainen sähkäri testata mielenterveytensä.
-Hetken eppäilin mitanneeni väärin, kun muuntamolta en käynyt ohittamassa kahvoja.
-Oiva esimerkki, miten metsään menee, jos suoli24n viisaus osuu pahimmoilleen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän371555Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61331- 81267
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11265Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41243Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411238Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01224Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11200Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21160Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11146