Kontaktorit

ja nuista koskettimista vielä, elikkä 95-96 on yksi kosketin(kärki) ja 97-98 yksi.

Pitkään olet miettinyt jo 13 vuotta

Anonyymi kirjoitti:

Pitkään olet miettinyt jo 13 vuotta

Jis osaat tänne kysymyksen laitaa osaat varmaan itse katsoa netistä mitö ne on täältä kusymättä
Miksi sitä kysyit
Ootko laitamassa pörssisähklkytkentää,yöksi itse sähkökaappiin ikman ammaittiosaamista

Asiantuntia edisonni

A1-A2 kontaktorin kela
1-3-5 päävirtakoskettimet,näihin tuleva sähkö
2-4-6 päävirtakoskettimet,näihin lähtevä sähkö
13-14,23-24,33-34 jne sulkeutuvia apukoskettimia (NO)
11-12,21-22,31-32 jne avautuvia apukoskettimia (NC)
96-96 lämpöreleen avautuva kosketin,avautuu kun lämpörele toimii
97-98 lämpöreleen sulkeutva kosketin,sulkeutuu kun lämpörele toimii

Vakio numerot kirjoitti:

A1-A2 kontaktorin kela
1-3-5 päävirtakoskettimet,näihin tuleva sähkö
2-4-6 päävirtakoskettimet,näihin lähtevä sähkö
13-14,23-24,33-34 jne sulkeutuvia apukoskettimia (NO)
11-12,21-22,31-32 jne avautuvia apukoskettimia (NC)
96-96 lämpöreleen avautuva kosketin,avautuu kun lämpörele toimii
97-98 lämpöreleen sulkeutva kosketin,sulkeutuu kun lämpörele toimii

Lue lisää

itse olen miettinyt, että miten kontaktoreissa toteutetaan pito jos kyse on painonapeista? kun nappi nousee ylös, niin miten kontaktori "toimii" yhä? jos joku voisi selittää tarkasti niin olisin todella kiitollinen :)

parallell kirjoitti:

itse olen miettinyt, että miten kontaktoreissa toteutetaan pito jos kyse on painonapeista? kun nappi nousee ylös, niin miten kontaktori "toimii" yhä? jos joku voisi selittää tarkasti niin olisin todella kiitollinen :)

Lue lisää

Painonappien yhteydessä käytetään sysäysreleitä. Ne muuttavat asentoaan nappia painettaessa, eikä niissä kela vedä koko aikaa.

Valovirta kirjoitti:

Painonappien yhteydessä käytetään sysäysreleitä. Ne muuttavat asentoaan nappia painettaessa, eikä niissä kela vedä koko aikaa.

95 96 kuulostaa lämpöreleeltä kyllä.. en kyllä itse muista miten lämpörele kontaktoriin kytketään, muistaakseni ne kolme lämpöreleen "tikkua" menee kontaktorin 2 4 6 ruuvien alle.. joku voi varmistaa..

ketsuh kirjoitti:

95 96 kuulostaa lämpöreleeltä kyllä.. en kyllä itse muista miten lämpörele kontaktoriin kytketään, muistaakseni ne kolme lämpöreleen "tikkua" menee kontaktorin 2 4 6 ruuvien alle.. joku voi varmistaa..

Lue lisää

Lämpöreleen päävirta"piikit" kytketään kontaktorin päävirtakoskettimiin,yleensä kontatorin alapuolelle liittimiin 2-4-6.
Liittimeen 95 tulee ohjausjännite ja liittimestä 96 ohj.jännite kytketään kontaktorin kelalle,yleensä A1 liittimeen.Ohjauksen nolla kontaktorin A2 liittimeen.

Päävirtapiikit kirjoitti:

Lämpöreleen päävirta"piikit" kytketään kontaktorin päävirtakoskettimiin,yleensä kontatorin alapuolelle liittimiin 2-4-6.
Liittimeen 95 tulee ohjausjännite ja liittimestä 96 ohj.jännite kytketään kontaktorin kelalle,yleensä A1 liittimeen.Ohjauksen nolla kontaktorin A2 liittimeen.

Lue lisää

mitä noilla ysivitosilla ja muilla vastaavilla tehdään? eikö esimerkiksi 3vaihemoottoreissa kontaktorilta lähde 2 4 ja 6 moottorille joten mikä tuon ohjausjännitteen tehtävä on? =)

sakkeeeee kirjoitti:

mitä noilla ysivitosilla ja muilla vastaavilla tehdään? eikö esimerkiksi 3vaihemoottoreissa kontaktorilta lähde 2 4 ja 6 moottorille joten mikä tuon ohjausjännitteen tehtävä on? =)

Lue lisää

Siinä kontaktorissa on käämikela joka tekee magneettikentän kun käämi saa sähköä.Tuo magneettikenttä vetää rakenteessa olevan rautasydämen puoliskot toisiinsa ja toiseen rautasydämeen on kiinnitetty eristekappaleen avulla päävirta-,ja apukoskettimet ja kun rautasydän vetää pohjaan niin koskettimet liikkuu mukana ja kytkeytyy vastakappaleessa kohdalla oleviin koskettimiin.
Eli kun kela saa shköä niin kontaktorin koskettimet sulkeutuu kelan aikaansaaman magneettikentän avulla ja kun ohjausjännite katkeaa niin jousivoima avaa päävirtakoskettimet.
Lämpöreleessä jokaisella vaiheella on oma bi-metalli liuska joka taipuu sen mukaan miten se lämpenee,tuon bi-metalliliuskan ympärille on kierretty muutama kierros pieniohmista vastuslankaa ja tuon vastuslangan läpi kulkee lämpöreleen päävirta.Normalitilanteessa kun virta arvo on kohdillaan niin vastuslanka lämpenee vain vähän mutta ylikuormitustilanteessa vastuslanka lämpenee voimakkaasti ja lämmittää sen sisällä olevaa bi-metallitankoa joka alkaa lämmön vaikutuksesta taipua.Kun taipuminen on ylittänyt asetusarvon niin taipuva bi-metalli painaa laukaisupalaa ja mekanismin kippikytkin suorittaa apukoskettimen 95-96 kautta kulkevan ohjausvirran katkaisun jolloin kontaktorin ohjausvirta katkeaa,kela päästää ja päävirtakoskettimet avautuu.
Kätevää eikö totta

Ohjauvirta katkaisee päävirran kirjoitti:

Siinä kontaktorissa on käämikela joka tekee magneettikentän kun käämi saa sähköä.Tuo magneettikenttä vetää rakenteessa olevan rautasydämen puoliskot toisiinsa ja toiseen rautasydämeen on kiinnitetty eristekappaleen avulla päävirta-,ja apukoskettimet ja kun rautasydän vetää pohjaan niin koskettimet liikkuu mukana ja kytkeytyy vastakappaleessa kohdalla oleviin koskettimiin.
Eli kun kela saa shköä niin kontaktorin koskettimet sulkeutuu kelan aikaansaaman magneettikentän avulla ja kun ohjausjännite katkeaa niin jousivoima avaa päävirtakoskettimet.
Lämpöreleessä jokaisella vaiheella on oma bi-metalli liuska joka taipuu sen mukaan miten se lämpenee,tuon bi-metalliliuskan ympärille on kierretty muutama kierros pieniohmista vastuslankaa ja tuon vastuslangan läpi kulkee lämpöreleen päävirta.Normalitilanteessa kun virta arvo on kohdillaan niin vastuslanka lämpenee vain vähän mutta ylikuormitustilanteessa vastuslanka lämpenee voimakkaasti ja lämmittää sen sisällä olevaa bi-metallitankoa joka alkaa lämmön vaikutuksesta taipua.Kun taipuminen on ylittänyt asetusarvon niin taipuva bi-metalli painaa laukaisupalaa ja mekanismin kippikytkin suorittaa apukoskettimen 95-96 kautta kulkevan ohjausvirran katkaisun jolloin kontaktorin ohjausvirta katkeaa,kela päästää ja päävirtakoskettimet avautuu.
Kätevää eikö totta

Lue lisää

Moottorin tulee olla varustettu PTC-termistoreilla
tai PT100-antureilla, jotka tulee olla kytketty
moottorin virtakatkaisimeen. Katkaisimessa ei saa
olla manuaalista uudelleenkytkentää.

ihanko totta

PT100 kirjoitti:

Moottorin tulee olla varustettu PTC-termistoreilla
tai PT100-antureilla, jotka tulee olla kytketty
moottorin virtakatkaisimeen. Katkaisimessa ei saa
olla manuaalista uudelleenkytkentää.

Lue lisää

Käämilämpötilaa tunnustelevia elementtejä ei yleensä käytetä pienissä moottoreissa, yleisiä ne ovat vasta yli 160kW koneissa. Nykyään isojen moottoreiden suojaus hoidetaan elekronisella releellä, joka analysoi myös muita parametrejä kuin lämpötila esim. tiheäkäynnistys. Käynnistyksen esto päteevain sellaisiin mootoreihi jotka aiheuttavat vaaraa ylättävästi käynnistyessä, esim. sirkkelit. Moet pumput ja monet muut laitteet kuten savukaasupuhaltimet pitää käynnistyä heti, kun jännite palaa.

Ohjauvirta katkaisee päävirran kirjoitti:

Siinä kontaktorissa on käämikela joka tekee magneettikentän kun käämi saa sähköä.Tuo magneettikenttä vetää rakenteessa olevan rautasydämen puoliskot toisiinsa ja toiseen rautasydämeen on kiinnitetty eristekappaleen avulla päävirta-,ja apukoskettimet ja kun rautasydän vetää pohjaan niin koskettimet liikkuu mukana ja kytkeytyy vastakappaleessa kohdalla oleviin koskettimiin.
Eli kun kela saa shköä niin kontaktorin koskettimet sulkeutuu kelan aikaansaaman magneettikentän avulla ja kun ohjausjännite katkeaa niin jousivoima avaa päävirtakoskettimet.
Lämpöreleessä jokaisella vaiheella on oma bi-metalli liuska joka taipuu sen mukaan miten se lämpenee,tuon bi-metalliliuskan ympärille on kierretty muutama kierros pieniohmista vastuslankaa ja tuon vastuslangan läpi kulkee lämpöreleen päävirta.Normalitilanteessa kun virta arvo on kohdillaan niin vastuslanka lämpenee vain vähän mutta ylikuormitustilanteessa vastuslanka lämpenee voimakkaasti ja lämmittää sen sisällä olevaa bi-metallitankoa joka alkaa lämmön vaikutuksesta taipua.Kun taipuminen on ylittänyt asetusarvon niin taipuva bi-metalli painaa laukaisupalaa ja mekanismin kippikytkin suorittaa apukoskettimen 95-96 kautta kulkevan ohjausvirran katkaisun jolloin kontaktorin ohjausvirta katkeaa,kela päästää ja päävirtakoskettimet avautuu.
Kätevää eikö totta

Lue lisää

Tuo oli varsin pätevä vastaus, uskokaa sitä.

sä oot viisas kirjoitti:

ihanko totta

Joo,se on nykyaikaa toi PT100 termistori,siitä vaan huonoa että vaatii erillisen termistorireleen jonka apukosketin sitten häiriötilanteessa tekee vastaavan laukaisun kuin perinteisen lämpöreleen kosketin 95-96.
Toi PT100/termistorirele ei reagoi muuhun kuin celsius asteisiin moottorin käämeissä,lisäksi aina on syytä käyttää ylivirtasuojauksena joko lämpörelettä tai moottorisuojakytkintä
Ei noita lämpöreleitä enää ainakaan uudemmissa moottoreissa käytetä va ne on korvattu termisellä ja magneettisella laukaisulla toimivilla moottorisuojakytkimillä,on siitä kätevä että alle 10A:n nimellisvirroilla ei tarvitse erillisia etusulakkeita.

Sähkömies EVP kirjoitti:

Käämilämpötilaa tunnustelevia elementtejä ei yleensä käytetä pienissä moottoreissa, yleisiä ne ovat vasta yli 160kW koneissa. Nykyään isojen moottoreiden suojaus hoidetaan elekronisella releellä, joka analysoi myös muita parametrejä kuin lämpötila esim. tiheäkäynnistys. Käynnistyksen esto päteevain sellaisiin mootoreihi jotka aiheuttavat vaaraa ylättävästi käynnistyessä, esim. sirkkelit. Moet pumput ja monet muut laitteet kuten savukaasupuhaltimet pitää käynnistyä heti, kun jännite palaa.

Lue lisää

Lisäsuojaa käytetään ainakin räjähdyssuojatuissa sähkömoottoreissa. Tuo 160 kW on omakeksittyä puppua.

Kehitystä tapahtuu kirjoitti:

Joo,se on nykyaikaa toi PT100 termistori,siitä vaan huonoa että vaatii erillisen termistorireleen jonka apukosketin sitten häiriötilanteessa tekee vastaavan laukaisun kuin perinteisen lämpöreleen kosketin 95-96.
Toi PT100/termistorirele ei reagoi muuhun kuin celsius asteisiin moottorin käämeissä,lisäksi aina on syytä käyttää ylivirtasuojauksena joko lämpörelettä tai moottorisuojakytkintä
Ei noita lämpöreleitä enää ainakaan uudemmissa moottoreissa käytetä va ne on korvattu termisellä ja magneettisella laukaisulla toimivilla moottorisuojakytkimillä,on siitä kätevä että alle 10A:n nimellisvirroilla ei tarvitse erillisia etusulakkeita.

Lue lisää

21-22 ja 53-54.

Nastat kirjoitti:

21-22 ja 53-54.

21-22 on avautuva ja 53-54 sulkeutuva apukosketin
Noissa ensimmäinen numero tarkoittaa apukoskettimen sijaintia kojeessa ja ja toinen numero toimintaa avautuva 1-2 ja sukeutuva 3-4

Kehitystä tapahtuu kirjoitti:

Joo,se on nykyaikaa toi PT100 termistori,siitä vaan huonoa että vaatii erillisen termistorireleen jonka apukosketin sitten häiriötilanteessa tekee vastaavan laukaisun kuin perinteisen lämpöreleen kosketin 95-96.
Toi PT100/termistorirele ei reagoi muuhun kuin celsius asteisiin moottorin käämeissä,lisäksi aina on syytä käyttää ylivirtasuojauksena joko lämpörelettä tai moottorisuojakytkintä
Ei noita lämpöreleitä enää ainakaan uudemmissa moottoreissa käytetä va ne on korvattu termisellä ja magneettisella laukaisulla toimivilla moottorisuojakytkimillä,on siitä kätevä että alle 10A:n nimellisvirroilla ei tarvitse erillisia etusulakkeita.

Lue lisää

Olisi mukava nähdä joskus vaikka omakotitalo tai muu pieni sähkölaitteisto joka olisi rakennetttu parhaiden suomi24:n asiantuntijoiden neuvojen mukaan maallikoiden toimesta.

setä 47 kirjoitti:

Olisi mukava nähdä joskus vaikka omakotitalo tai muu pieni sähkölaitteisto joka olisi rakennetttu parhaiden suomi24:n asiantuntijoiden neuvojen mukaan maallikoiden toimesta.

Lue lisää

nuo kontaktoreissa olevat sulkeutuvat koskettimet sulkeutuvat ja koska avautuvat sitten taas puolestaan avautuvat?

daavidd kirjoitti:

nuo kontaktoreissa olevat sulkeutuvat koskettimet sulkeutuvat ja koska avautuvat sitten taas puolestaan avautuvat?

Sulkeutuvat sulkeutuu kun kela on vetäneenä ja avautuvat...

mb-- kirjoitti:

Sulkeutuvat sulkeutuu kun kela on vetäneenä ja avautuvat...

entäpä koska nuo lämpöreleen 95 96 avautuu ja 97 98 sulkeutuu

paskiainen86 kirjoitti:

entäpä koska nuo lämpöreleen 95 96 avautuu ja 97 98 sulkeutuu

95-96 avautuu kun lämpörele laukeaa....97-98 sulkeutuu kun lämpörele laukeaa.... 95-96 on pitovirtapiirissä mukana...Juu sii?

Lärvä kirjoitti:

95-96 avautuu kun lämpörele laukeaa....97-98 sulkeutuu kun lämpörele laukeaa.... 95-96 on pitovirtapiirissä mukana...Juu sii?

sulkeutuvalle koskettimelle voi kytkeä apukontaktorin ohjauksen joka lähtee vetämään varsinaisen kontaktorin lämpöreleen lauetessa mikäli moottori on sellaisessa käytössä ettei se saa pysähtyä.

apukontaktorin syöttö erillisten sulakkeiden takaa jolloin se korjaa ongelman jos virta johtui yhden sulakkeen palamisesta. sitten apukontaktorin sulkeutuvan apukoskettimen kärjeltä voidaan viedä tieto hälytyskeskukseen että moottorissa on joku ongelma.

setä 47 kirjoitti:

Olisi mukava nähdä joskus vaikka omakotitalo tai muu pieni sähkölaitteisto joka olisi rakennetttu parhaiden suomi24:n asiantuntijoiden neuvojen mukaan maallikoiden toimesta.

Lue lisää

Ei niitä näe kun tuppaavat palamaan pois ennenkun valmistuvat.

setä 47 kirjoitti:

Olisi mukava nähdä joskus vaikka omakotitalo tai muu pieni sähkölaitteisto joka olisi rakennetttu parhaiden suomi24:n asiantuntijoiden neuvojen mukaan maallikoiden toimesta.

Lue lisää

Olisko se suomi -nousuun tyyppinen nähtävyys johon myytäisiin lippuja korkeilla hinnoilla extreme-seikkalijoille taikka ison vakuutuksen ottaneille poirotin tapaan!

parallell kirjoitti:

itse olen miettinyt, että miten kontaktoreissa toteutetaan pito jos kyse on painonapeista? kun nappi nousee ylös, niin miten kontaktori "toimii" yhä? jos joku voisi selittää tarkasti niin olisin todella kiitollinen :)

Lue lisää

Jos pitopiiriä tarkoitat, katso:

Kytkentäharjoitus 3(lisätehtävä)
http://anttoninteollisetsahkotyot.blogspot.se

parallell kirjoitti:

itse olen miettinyt, että miten kontaktoreissa toteutetaan pito jos kyse on painonapeista? kun nappi nousee ylös, niin miten kontaktori "toimii" yhä? jos joku voisi selittää tarkasti niin olisin todella kiitollinen :)

Lue lisää

Kontaktoriin laitetaan apukoskettimen avulla pitopiiri joka pitää kelan vetäneenä kun I-painiketta ei enään paineta, 0-painike sitten katkaisee pitopiirin.

setä 47 kirjoitti:

Olisi mukava nähdä joskus vaikka omakotitalo tai muu pieni sähkölaitteisto joka olisi rakennetttu parhaiden suomi24:n asiantuntijoiden neuvojen mukaan maallikoiden toimesta.

Lue lisää

Ei omakotitaon sähköt nyt jiin ihmeelliset
Monessa maassa saa itse rakentaa esim reikka ja espanja turkki

parallell kirjoitti:

itse olen miettinyt, että miten kontaktoreissa toteutetaan pito jos kyse on painonapeista? kun nappi nousee ylös, niin miten kontaktori "toimii" yhä? jos joku voisi selittää tarkasti niin olisin todella kiitollinen :)

Lue lisää

Ihan löytyy netistä jos osat kusyä osat myös katsia ohjeet
Apukoskettimilla releen käömi saa pidon kytkimen rinnalla. Kislsi sarjaan katkomkosketin. nappi

Asinatunteva ip69

Minullakin on 6v vanhoja kontaktoreita. Taitaa olla hiukan vanhempiakin.

Puhut siis termostaatista.

Voihan sitä kontaktoria rätkyttää vaikka puolen sekunnin välein auki-kiinni, mutta elinikä tulee aika nopiaan täyteen.

Kontaktorivalmistajat ilmoittavat datalehdissään laskennallisen eliniän (kytkentämäärän) eri kokoluokille, sekä tyypillisesti myös maksimi kytkentämäärän tunnissa. Niiden pohjalta voi sitten haarukoida onko kontaktori oikea valinta omaan käyttöön ja kauanko se todnäk siinä kestäisi.

Voi hyvänen aika, jos näiden ohjeiden tai tietämyksen perusteella tosiaan jonkun maallikon pitäisi rakentaa sähkökoje tai järjestelmä niin siitä ei tulisi yhtään mitään.
Tuo pitopiiri selostus oli kyllä yliveto, tosiaan sysäreitä käytetään kyllä valaistusohjauksissa mutta ei missään moottoriohjauksissa tai vastaavissa, sähkärin ammattitaitoon kuuluu suunnitella ja toteuttaa pitopiiri ilman sysäreitä.
Eipä taida joka jepeltä onnistua

sätköherra kirjoitti:

Voi hyvänen aika, jos näiden ohjeiden tai tietämyksen perusteella tosiaan jonkun maallikon pitäisi rakentaa sähkökoje tai järjestelmä niin siitä ei tulisi yhtään mitään.
Tuo pitopiiri selostus oli kyllä yliveto, tosiaan sysäreitä käytetään kyllä valaistusohjauksissa mutta ei missään moottoriohjauksissa tai vastaavissa, sähkärin ammattitaitoon kuuluu suunnitella ja toteuttaa pitopiiri ilman sysäreitä.
Eipä taida joka jepeltä onnistua

Lue lisää

Tuolle sysärille itsekin naureskelin, mutta enpä viitsinyt 7 vuotta vanhaan viestiin alkaa antamaan alkeisopetusta pitopiirin toteuttamisesta :)

Nyt sitten alettiin itsetehtyä termostaattia väsäämään kontaktorilla :)

piiripidot kirjoitti:

Tuolle sysärille itsekin naureskelin, mutta enpä viitsinyt 7 vuotta vanhaan viestiin alkaa antamaan alkeisopetusta pitopiirin toteuttamisesta :)

Nyt sitten alettiin itsetehtyä termostaattia väsäämään kontaktorilla :)

Lue lisää

sysäysreleellä voi tehdä ihan hyvin pitopiirin.

sysärillä avautuvan koskettimen kautta johdotetaan starttinappi jolla sysäri vedetään päälle ja sulkeutuvan koskettimen kautta kontaktorin ohjaus ja pysäytys napille jolla sysäri laitetaan pois päältä.

voi tehdä myös yhdellä napilla mutta yleensä vaikuttaa olevan kaksi nappia ilmeisesti selkeyden vuoksi.

sysäysreleellä kirjoitti:

sysäysreleellä voi tehdä ihan hyvin pitopiirin.

sysärillä avautuvan koskettimen kautta johdotetaan starttinappi jolla sysäri vedetään päälle ja sulkeutuvan koskettimen kautta kontaktorin ohjaus ja pysäytys napille jolla sysäri laitetaan pois päältä.

voi tehdä myös yhdellä napilla mutta yleensä vaikuttaa olevan kaksi nappia ilmeisesti selkeyden vuoksi.

Lue lisää

joo ja teeppä tuo sirkkeliin jolta katkeaa sähkö ja käyttäjä meinaa teroittaa terän just silloin kun on nyt aikaa!

ja eikös se sähkö palaa just silloin.

sysäysreleellä kirjoitti:

sysäysreleellä voi tehdä ihan hyvin pitopiirin.

sysärillä avautuvan koskettimen kautta johdotetaan starttinappi jolla sysäri vedetään päälle ja sulkeutuvan koskettimen kautta kontaktorin ohjaus ja pysäytys napille jolla sysäri laitetaan pois päältä.

voi tehdä myös yhdellä napilla mutta yleensä vaikuttaa olevan kaksi nappia ilmeisesti selkeyden vuoksi.

Lue lisää

Näytätkö minulle tuollaisen kolmivaiheisen AC3-sysärin, niin alankin tekemään moottorikäytöt sysäreillä. Niin ja mitäs tosiaan siitäkään turhia stressaamaan mitä edellinen jo mainitsikin, että moottori lähtee tosiaan heti sähköjen palauduttua esim. sähkökatkon tai hätäkatkaisijan kuittauksen jälkeen uudelleen pyörimään ilman start-napin painamista...

Näytätkö ensin kolmivaiheiset I ja O painonapit.

Miksei tuota nappiohjausta voisi toteuttaa vaikka yksinkertaisella logiikalla niin ei tarvitse sysäreitä tai muita hankaluuksia. Tuloihin start ja stop napit, tarvittaessa hätäkytkin ja lähtönä kontaktorin ohjaus.

Logiikkaan nyt on helppo ohjelmoida muisti joka jää 1 tilaan starttinapin pulssista ja palautuu 0 tilaan stop napin pulssista. Lisäksi hätäkytkimen painaminen eli hätäseis piirin aukeaminen resetoi muistin 0 tilaan ja estää käynnistyspulssin starttinapilta.

Kyllähän teollisuudessa moottori- ja käyntiohjauksia tehdäänkin paljon logiikkaohjauksella silloin kun on kysymys isommista moottorimääristä, vielä yhden tai kahden moottorin ohjaus ei ole logiikalla järkevää kustannusten vuoksi.
Tällöin moottoriohjaukset tehdään yleensä pitopiirillä ja 1-0 napeilla (käy/seis) pitopiiri tehdään nimenomaan kontaktorin apukärjen kautta, jonka kautta kontaktorin ohjausjännite kierrätetään.
Teollisuudessa sysäriohjausta ei käytetä, eikä turvamääräysten takia edes voi käyttää.
Valaistusohjauksessa sysäri on ihan paikallaan ja sitä voi käyttää

NIIN, jos TÄYTYY kysyä TÄÄLTÄ mitä tarkoitta A1 tai 95ja 96, niin siloin on paras ettei koske mihinkään...

Mitenkäs teet pitopiirin apukärjen kautta jos ohjausjännite on 230v ja kärkien kautta menevä vaikkapa 24v?

Ei onnistu, hähähää.

olensähkönero kirjoitti:

Mitenkäs teet pitopiirin apukärjen kautta jos ohjausjännite on 230v ja kärkien kautta menevä vaikkapa 24v?

Ei onnistu, hähähää.

Onnistuupa, MUAHHAHHAAHAA

Ei tuon länsimetron kytkennöissä ole sinänsä mitään ihmeellistä "vikaa", ainoastaan laitteistojen yhteensopivuuden kanssa on niin ja näin.
Tämä taas johtuu suunnitelmien huonoudesta ja työn tilaajan epäpätevyydestä.

suunnitelu-vai-laskutus kirjoitti:

Ei tuon länsimetron kytkennöissä ole sinänsä mitään ihmeellistä "vikaa", ainoastaan laitteistojen yhteensopivuuden kanssa on niin ja näin.
Tämä taas johtuu suunnitelmien huonoudesta ja työn tilaajan epäpätevyydestä.

Lue lisää

Kuinka työn tilaaja voi olla epäpätevä? Riittää kun osaa ymmärrettävästi ilmaista: "haluan yhden länsimetron".

Täsmälleen. Hesarissa oli juttu siitä, kun joku oli ostanut 1700 eurolla auton, jossa oli käsikäyttöinen ilmastointi ja rupesi vielä valittamaan.

ei_vaikeaa kirjoitti:

Kuinka työn tilaaja voi olla epäpätevä? Riittää kun osaa ymmärrettävästi ilmaista: "haluan yhden länsimetron".

Joskus tuntuu siltä että nämä tilaajatahot tarvitsisivat vielä väliin semmoisen konsultinvalintakonsultin, ennen kuin homma menee varmasti putkeen.

ei_vaikeaa kirjoitti:

Kuinka työn tilaaja voi olla epäpätevä? Riittää kun osaa ymmärrettävästi ilmaista: "haluan yhden länsimetron".

Kuinka esim. yksityinen omakotitalon rakennuttaja voi olla epäpätevä? Riittää kun osaa ymmärrettävästi ilmaista: "haluan yhden omakotitalon". Vai miten?

Jos tilaajan ymmärrys on tuo, niin sen jälkeen on turha alkaa kitisemään, kun ei tullut sellaista taloa siihen päivämäärään mennessä, kuin haluttiin. Ehkä seuraavalla kerralla omakotitalon tilaaja osaa määritellä tarpeensa ja aikataulunsa paremmin, kuin "haluan yhden omakotitalon".

Sitten kun seuraavaa metroa tilataan mihin suuntaan se halutaankaan, niin ehkä sitten metronkin tilaaja osaa määritellä tarpeensa ja aikataulunsa paremmin, kuin "haluan yhden metron".

Niin ja sinähän se taidat olla johtava aktivoija.