painon ja pituuden korrelaatiot voimaan

Painonnostotutkimuksissa on todettu, että absoluuttinen voima kasvaa runsaasti vain n. 180 cm pituiseksi asti (ruumiinpainon ollessa rajoittamaton), josta se kasvaa vain hieman 183 cm asti. Tästä ylöspäin mitään voimaetua ei pituudesta tule. Yksikään painonnoston rajoittamattoman painoluokan nostaja ei ollut yli 183 cm. Mitään hyödyllistä "vipuvartta" ei pitkä myöskään saa voimainkoitoksissa, heiton ollessa poikkeus. Nyrkkisääntönä on, että "minkä voimassa voitat, sen matkassa häviät", eli käytännössä lyhyemmällä kädellä saa enemmän vääntöä aikaan kuin pidemmällä, kaiken muun ollessa yhtäläistä (esim. lihaksen läpimitta). Tämä on osasyy, miksi painonnostajat ovat niinkin lyhyitä. Kummallista kyllä, virheellisyydestään huolimatta pitkän käden "vipuvarsiargumenttia" tunnutaan käyttävän säännöllisesti. Kertauksena vielä: kun voimaa tarvitaan enemmän, vartta lyhennetään tai vaihdetta pienennetään. Kun (kärki)nopeutta halutaan lisätä, vartta pidennetään ja vaihdetta kasvatetaan.

Painimisessa ei pituudesta ole myöskään hyötyä vaain korkeintaan haittaa. Useimmissa painoluokissa et pärjää jos olet liian pitkä, koska olet suhteessa myös heikompi kuin lyhyet jäpikät. Pitkäkin voi pärjätä, joskus, kuten Karelin. Viimeisimmät raskaan sarjan maailman/olympiamestaruuden voittaneet judokat ovat olleet useimmiten n. 180 cm pitkiä. N. 180 cm pitkällä on maksimaalinen suhde voimaa (kts. hyvä vääntövipuvarsi ja alhainen tukipiste).

Nyrkkeilyssä varsinkin pitkistä käsistä voi olla paljonkin hyötyä hyvän ulottuvuuden takia.

tutkimusassistentti kirjoitti:

Painonnostotutkimuksissa on todettu, että absoluuttinen voima kasvaa runsaasti vain n. 180 cm pituiseksi asti (ruumiinpainon ollessa rajoittamaton), josta se kasvaa vain hieman 183 cm asti. Tästä ylöspäin mitään voimaetua ei pituudesta tule. Yksikään painonnoston rajoittamattoman painoluokan nostaja ei ollut yli 183 cm. Mitään hyödyllistä "vipuvartta" ei pitkä myöskään saa voimainkoitoksissa, heiton ollessa poikkeus. Nyrkkisääntönä on, että "minkä voimassa voitat, sen matkassa häviät", eli käytännössä lyhyemmällä kädellä saa enemmän vääntöä aikaan kuin pidemmällä, kaiken muun ollessa yhtäläistä (esim. lihaksen läpimitta). Tämä on osasyy, miksi painonnostajat ovat niinkin lyhyitä. Kummallista kyllä, virheellisyydestään huolimatta pitkän käden "vipuvarsiargumenttia" tunnutaan käyttävän säännöllisesti. Kertauksena vielä: kun voimaa tarvitaan enemmän, vartta lyhennetään tai vaihdetta pienennetään. Kun (kärki)nopeutta halutaan lisätä, vartta pidennetään ja vaihdetta kasvatetaan.

Lue lisää

Joo. Pituudesta ei ole hyötyä painonnostossa koska painonnostossa sitä painoa liikutetaan vain suhteessa omaan vartaloon, siinä ei ole vipuvarsien kanssa mitään tekemistä vaan lyhyemmällä on vain lyhyempi nostomatka ja täten helpompaa. Vähemmän työtä, lihas joutuu jännittymään lyhyemmän aikaa.

On joitakin kääpiöitä jotka ovat nostaneet hirveät painot esim.penkissä mutta käsirysyssä he olisivat heikoilla normaalin mittaista treenaamatonta ihmistä vastaan koska se vipuvoima on niin olematon.

Kummalla lyöminen on vaarallisempaa? Normilapiolla vai lapiolla josta puuttuu puolet varresta? Tietysti sillä pitemmällä lapiolla. Sama juttu kun verrataan kääpiön koukkulyöntiä ja pitkän miehen koukkulyöntiä.

Ja kyllä painonnostossa on superraskaassa sarjassa myös pitkiä. Muistelen lukeneeni että keskimitta nykyään olisi jossain 186 paikkeilla ja nykyisen maailmanennätyksen haltija onkin sen pituinen.

Miksi menestyneistä kiekonheittäjistä kaikki ovat yli 190-senttisiä kun kuitenkin lyhyempiä miehiä joihin oletettavasti lihas tarttuu ihan yhtä hyvin riittää niin paljon enemmän? Yksinkertaisesti ne pitkät ukkelit jaksaa nostaa painoa siinä missä lyhyemmätkin mutta lyhyempien luita ei saada pitemmäksi ja momenttia lisää.

tutkimusassistentti kirjoitti:

Painimisessa ei pituudesta ole myöskään hyötyä vaain korkeintaan haittaa. Useimmissa painoluokissa et pärjää jos olet liian pitkä, koska olet suhteessa myös heikompi kuin lyhyet jäpikät. Pitkäkin voi pärjätä, joskus, kuten Karelin. Viimeisimmät raskaan sarjan maailman/olympiamestaruuden voittaneet judokat ovat olleet useimmiten n. 180 cm pitkiä. N. 180 cm pitkällä on maksimaalinen suhde voimaa (kts. hyvä vääntövipuvarsi ja alhainen tukipiste).

Nyrkkeilyssä varsinkin pitkistä käsistä voi olla paljonkin hyötyä hyvän ulottuvuuden takia.

Lue lisää

"Useimmissa painoluokissa et pärjää jos olet liian pitkä, koska olet suhteessa myös heikompi kuin lyhyet jäpikät. "

Tätä tuskin kiistää kukaan. Nyt onkin kyse absoluuttisesta voimasta. Kaksimetrinen tyyppi painaa paljon vaikkei olisi lihaksikaskaan ja joutuu sitten kohtaamaan vastustajia jotka ovat sekä pitkiä että lihaksikkaita (raskain sarja jne.) ja on kovilla.
Väitätkö nyt siis että esim.painissa raskaimmassa sarjassa pyörii menestyviä lyhyitä tyyppejä? Raskaimmassa sarjassahan (oletettavasti) ne 'vaarallisimmat' tyypit on.

On totta että viime kesäolympialaisissa voitti keskimittainen japanilainen raskaimman sarjan judossa. Tosin monissa aikaisemmissa olympialaisissa raskaimman voittajat olivat pitkiä ja joskus 88-olympialaisissa muistaakseni ihmeteltiin sitä kun voittaja oli keskimittainen hollantilainen kun oli totuttu isompiin menestyjiin.
-
Sen lisäksi on hyvä muistaa että judo on Japanin kansallisurheilua, Japanissa yli 100 miljoonaa asukasta ja useimmat heistä lyhyehköjä. Siis japanilaisten standardeilla se 180cm paikkeilla oleva mies oli kuitenkin pitkä ja kun ihmisiä jotka treenaavat judoa on valtava määrä niin on hyvin mahdollista että sieltä puskee joku superlahjakkuus ylitse pitempien ei-japanilaisten kilpailijoiden ihan jo sen takia että näitä yrittäjiä on niin mieletön määrä.

Samalla 2008 kesäolympialaisissa nyrkkeilyssä raskaimman sarjan mitalin vei 190cm italialainen.
Kreikkalais-roomalaisessa 195cm kuubalainen ja vapaapainin n.190cm uzbekistanilainen.

Mies1985 kirjoitti:

Joo. Pituudesta ei ole hyötyä painonnostossa koska painonnostossa sitä painoa liikutetaan vain suhteessa omaan vartaloon, siinä ei ole vipuvarsien kanssa mitään tekemistä vaan lyhyemmällä on vain lyhyempi nostomatka ja täten helpompaa. Vähemmän työtä, lihas joutuu jännittymään lyhyemmän aikaa.

On joitakin kääpiöitä jotka ovat nostaneet hirveät painot esim.penkissä mutta käsirysyssä he olisivat heikoilla normaalin mittaista treenaamatonta ihmistä vastaan koska se vipuvoima on niin olematon.

Kummalla lyöminen on vaarallisempaa? Normilapiolla vai lapiolla josta puuttuu puolet varresta? Tietysti sillä pitemmällä lapiolla. Sama juttu kun verrataan kääpiön koukkulyöntiä ja pitkän miehen koukkulyöntiä.

Ja kyllä painonnostossa on superraskaassa sarjassa myös pitkiä. Muistelen lukeneeni että keskimitta nykyään olisi jossain 186 paikkeilla ja nykyisen maailmanennätyksen haltija onkin sen pituinen.

Miksi menestyneistä kiekonheittäjistä kaikki ovat yli 190-senttisiä kun kuitenkin lyhyempiä miehiä joihin oletettavasti lihas tarttuu ihan yhtä hyvin riittää niin paljon enemmän? Yksinkertaisesti ne pitkät ukkelit jaksaa nostaa painoa siinä missä lyhyemmätkin mutta lyhyempien luita ei saada pitemmäksi ja momenttia lisää.

Lue lisää

"Kummalla lyöminen on vaarallisempaa? Normilapiolla vai lapiolla josta puuttuu puolet varresta? Tietysti sillä pitemmällä lapiolla. Sama juttu kun verrataan kääpiön koukkulyöntiä ja pitkän miehen koukkulyöntiä."

Nyt kuitenkin oletat, että nyrkkiä heilutettaisiin käsi suorana kuten nuijaa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. On vaikea hahmottaa lyöntitilanteen voimia, mutta todennäköisesti lyhyellä kädellä lähtee voimakkaampi lyönti kun taas pitkällä kädellä nopeampi. Todellisessa kamppailussa homma menee myös maihin lähes heti, joten ulottuvuudesta ei ole sitäkään hyötyä jota siitä on nyrkkeilyssä. Toisaalta jalkojen pituus (määrittää pitkälti ruumiin pituutta) ei suoraan kerro käsien pituudesta.

Pitkien käsien etua heitossa ei ole kukaan kiistänyt.

90-luvun dataa kerännyt tutkimus voittaneista painonnostajista ei havainnut yhtään yli 183 cm pitkiä raskaimman sarjan painonnostajia. Lyhyemmillä sälleillä olisi etulyöntiasema painonnostossa, vaikka liikkeeseen kulutettu matka rajoitettaisiin. Lyhyillä jaloilla pärjää muita paremmin kaikissa niissä voimalajeissa joissa ei edellytetä korkealle nostamista, kuten rekan vedossa. Naturalistisemmissa tilanteissa, kuten taakkojen siirtämisessä ja vedossa, esim. lihasmassan määrän ollessa yhtäläinen, lyhyet jalat ovat paremmat, pitkät jalat ovat paremmat todennäköisesti esim. pitkänmatkan juoksussa.

Normimittainen mies ei todellakaan voittaisi painin tai painonnoston kääpiösarjalaisia pienessä väännössä. Lihasten määrä ja voima on aina paljon tärkeämpää kuin pituus. Itse tunnen yhden vähän yli 160 cm pitkän judokamiehen, joka kyllä kaataisi kenet tahansa normaalivartaloisen miehen, vaikka tämä olisi 2 m pitkä. Kyse onkin siitä, että ihmisten intuitiot pituuden vaikutuksesta ovat liioiteltuja kuten huomaa lauseestasi "joskus 88-olympialaisissa muistaakseni ihmeteltiin sitä kun voittaja oli keskimittainen hollantilainen kun oli totuttu isompiin menestyjiin". Jotta voisit todistaa, että pituus olisi lähellekään yhtä tärkeä kuin paino, sinun tulisi löytää raskassarjalaisten kanssa kamppaileva keskipainoinen (vaikka alle 80 kg) mies. Aivan, vaikka hän olisi kuinka lahjakas, keskipainoinen ei yksinkertaisesti pärjäisi noissa ympyröissä.

tutkimusassistentti kirjoitti:

"Kummalla lyöminen on vaarallisempaa? Normilapiolla vai lapiolla josta puuttuu puolet varresta? Tietysti sillä pitemmällä lapiolla. Sama juttu kun verrataan kääpiön koukkulyöntiä ja pitkän miehen koukkulyöntiä."

Nyt kuitenkin oletat, että nyrkkiä heilutettaisiin käsi suorana kuten nuijaa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. On vaikea hahmottaa lyöntitilanteen voimia, mutta todennäköisesti lyhyellä kädellä lähtee voimakkaampi lyönti kun taas pitkällä kädellä nopeampi. Todellisessa kamppailussa homma menee myös maihin lähes heti, joten ulottuvuudesta ei ole sitäkään hyötyä jota siitä on nyrkkeilyssä. Toisaalta jalkojen pituus (määrittää pitkälti ruumiin pituutta) ei suoraan kerro käsien pituudesta.

Pitkien käsien etua heitossa ei ole kukaan kiistänyt.

90-luvun dataa kerännyt tutkimus voittaneista painonnostajista ei havainnut yhtään yli 183 cm pitkiä raskaimman sarjan painonnostajia. Lyhyemmillä sälleillä olisi etulyöntiasema painonnostossa, vaikka liikkeeseen kulutettu matka rajoitettaisiin. Lyhyillä jaloilla pärjää muita paremmin kaikissa niissä voimalajeissa joissa ei edellytetä korkealle nostamista, kuten rekan vedossa. Naturalistisemmissa tilanteissa, kuten taakkojen siirtämisessä ja vedossa, esim. lihasmassan määrän ollessa yhtäläinen, lyhyet jalat ovat paremmat, pitkät jalat ovat paremmat todennäköisesti esim. pitkänmatkan juoksussa.

Normimittainen mies ei todellakaan voittaisi painin tai painonnoston kääpiösarjalaisia pienessä väännössä. Lihasten määrä ja voima on aina paljon tärkeämpää kuin pituus. Itse tunnen yhden vähän yli 160 cm pitkän judokamiehen, joka kyllä kaataisi kenet tahansa normaalivartaloisen miehen, vaikka tämä olisi 2 m pitkä. Kyse onkin siitä, että ihmisten intuitiot pituuden vaikutuksesta ovat liioiteltuja kuten huomaa lauseestasi "joskus 88-olympialaisissa muistaakseni ihmeteltiin sitä kun voittaja oli keskimittainen hollantilainen kun oli totuttu isompiin menestyjiin". Jotta voisit todistaa, että pituus olisi lähellekään yhtä tärkeä kuin paino, sinun tulisi löytää raskassarjalaisten kanssa kamppaileva keskipainoinen (vaikka alle 80 kg) mies. Aivan, vaikka hän olisi kuinka lahjakas, keskipainoinen ei yksinkertaisesti pärjäisi noissa ympyröissä.

Lue lisää

Vielä "vivuista". Jos "vipuvarresta" olisi uskomaasi hyötyä, tuskin vapaaotteluissa käytettäisiin, aina kuin mahdollista, esim. kyynerpäälyöntejä päähän. Todennäköisesti lyönneillä saa sekä kovempia (kovempi luu kuin hauraammassa nyrkissä) että voimakkaampia iskuja (enemmän voimaa) aikaiseksi. Intuitiosi lapionvarresta oli siis väärä: lyhyellä varrella kannattaa lyödä kun on kyse käsistä.

tutkimusassistentti kirjoitti:

Vielä "vivuista". Jos "vipuvarresta" olisi uskomaasi hyötyä, tuskin vapaaotteluissa käytettäisiin, aina kuin mahdollista, esim. kyynerpäälyöntejä päähän. Todennäköisesti lyönneillä saa sekä kovempia (kovempi luu kuin hauraammassa nyrkissä) että voimakkaampia iskuja (enemmän voimaa) aikaiseksi. Intuitiosi lapionvarresta oli siis väärä: lyhyellä varrella kannattaa lyödä kun on kyse käsistä.

Lue lisää

Kyynerpäitä käytetään lähietäisyydellä kun nyrkkejäkään ei voi. Toki kyynerpäälyönti voi olla tehokkaampi kuin nyrkinlyönti johtuen siitä miten/mitkä lihakset siihen osallistuu jne. mutta edelleenkin kaiken järjen mukaan pitemmän kyynerpäälyönti olisi edelleen kovempi kuin lyhyemmän. Pitää vertailla samoja suorituksia eri ihmisten välillä, ei esim.pätkien potkuja pitkien sormi-iskuihin.

tutkimusassistentti kirjoitti:

"Kummalla lyöminen on vaarallisempaa? Normilapiolla vai lapiolla josta puuttuu puolet varresta? Tietysti sillä pitemmällä lapiolla. Sama juttu kun verrataan kääpiön koukkulyöntiä ja pitkän miehen koukkulyöntiä."

Nyt kuitenkin oletat, että nyrkkiä heilutettaisiin käsi suorana kuten nuijaa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. On vaikea hahmottaa lyöntitilanteen voimia, mutta todennäköisesti lyhyellä kädellä lähtee voimakkaampi lyönti kun taas pitkällä kädellä nopeampi. Todellisessa kamppailussa homma menee myös maihin lähes heti, joten ulottuvuudesta ei ole sitäkään hyötyä jota siitä on nyrkkeilyssä. Toisaalta jalkojen pituus (määrittää pitkälti ruumiin pituutta) ei suoraan kerro käsien pituudesta.

Pitkien käsien etua heitossa ei ole kukaan kiistänyt.

90-luvun dataa kerännyt tutkimus voittaneista painonnostajista ei havainnut yhtään yli 183 cm pitkiä raskaimman sarjan painonnostajia. Lyhyemmillä sälleillä olisi etulyöntiasema painonnostossa, vaikka liikkeeseen kulutettu matka rajoitettaisiin. Lyhyillä jaloilla pärjää muita paremmin kaikissa niissä voimalajeissa joissa ei edellytetä korkealle nostamista, kuten rekan vedossa. Naturalistisemmissa tilanteissa, kuten taakkojen siirtämisessä ja vedossa, esim. lihasmassan määrän ollessa yhtäläinen, lyhyet jalat ovat paremmat, pitkät jalat ovat paremmat todennäköisesti esim. pitkänmatkan juoksussa.

Normimittainen mies ei todellakaan voittaisi painin tai painonnoston kääpiösarjalaisia pienessä väännössä. Lihasten määrä ja voima on aina paljon tärkeämpää kuin pituus. Itse tunnen yhden vähän yli 160 cm pitkän judokamiehen, joka kyllä kaataisi kenet tahansa normaalivartaloisen miehen, vaikka tämä olisi 2 m pitkä. Kyse onkin siitä, että ihmisten intuitiot pituuden vaikutuksesta ovat liioiteltuja kuten huomaa lauseestasi "joskus 88-olympialaisissa muistaakseni ihmeteltiin sitä kun voittaja oli keskimittainen hollantilainen kun oli totuttu isompiin menestyjiin". Jotta voisit todistaa, että pituus olisi lähellekään yhtä tärkeä kuin paino, sinun tulisi löytää raskassarjalaisten kanssa kamppaileva keskipainoinen (vaikka alle 80 kg) mies. Aivan, vaikka hän olisi kuinka lahjakas, keskipainoinen ei yksinkertaisesti pärjäisi noissa ympyröissä.

Lue lisää

"Nyt kuitenkin oletat, että nyrkkiä heilutettaisiin käsi suorana kuten nuijaa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. On vaikea hahmottaa lyöntitilanteen voimia, mutta todennäköisesti lyhyellä kädellä lähtee voimakkaampi lyönti kun taas pitkällä kädellä nopeampi."

Nopeus massa = voima. Luoti on vaarallinen koska se tulee niin hirveää vauhtia, kun taas murskauspallo on valtavan massan takia vaarallinen pienilläkin nopeuksilla.
Pitkä varsi/käsi on jo valmiiksi lähtökohtaisesti ainakin yhtä painava ja lihaksikas suurempi nopeus. Tietysti joku lyhyempi ja kevyempi voi olla yksinkertaisesti supertaitava ja siksi parempi mutta kaikkien muiden asioiden ollessa tasavertaisia, on se pitempi vaarallisempi. Sen takia se kiekkokin lentää kauemmas; enemmän voimaa. Ihan sama fysiikka kuin lyömisessä.

"90-luvun dataa kerännyt tutkimus voittaneista painonnostajista ei havainnut yhtään yli 183 cm pitkiä raskaimman sarjan painonnostajia."

Vasilei Alexev (ei ehkä oikea lausunta) oli jotain 185cm ja on ehkä kuuluisin painonnostaja maailmassa. Pelasi myös lentopalloa.

"Lyhyillä jaloilla pärjää muita paremmin kaikissa niissä voimalajeissa joissa ei edellytetä korkealle nostamista, kuten rekan vedossa. Naturalistisemmissa tilanteissa, kuten taakkojen siirtämisessä ja vedossa, esim. lihasmassan määrän ollessa yhtäläinen, lyhyet jalat ovat paremmat, pitkät jalat ovat paremmat todennäköisesti esim. pitkänmatkan juoksussa."

Voimamieskisoissa melkein kaikki kilpailijat ovat järjestään 185 senttisiä.

"Normimittainen mies ei todellakaan voittaisi painin tai painonnoston kääpiösarjalaisia pienessä väännössä. "

En toki kiistä sitä etteikö pikkuinen tekniikkataituri olisi kova vastus tavalliselle miehelle. Kyse on siitä että maailman parhaat ovat järjestään niitä isoja. Painoluokat ovat tehty näiden pienempien säästämistä varten.

Mies1985 kirjoitti:

"Nyt kuitenkin oletat, että nyrkkiä heilutettaisiin käsi suorana kuten nuijaa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. On vaikea hahmottaa lyöntitilanteen voimia, mutta todennäköisesti lyhyellä kädellä lähtee voimakkaampi lyönti kun taas pitkällä kädellä nopeampi."

Nopeus massa = voima. Luoti on vaarallinen koska se tulee niin hirveää vauhtia, kun taas murskauspallo on valtavan massan takia vaarallinen pienilläkin nopeuksilla.
Pitkä varsi/käsi on jo valmiiksi lähtökohtaisesti ainakin yhtä painava ja lihaksikas suurempi nopeus. Tietysti joku lyhyempi ja kevyempi voi olla yksinkertaisesti supertaitava ja siksi parempi mutta kaikkien muiden asioiden ollessa tasavertaisia, on se pitempi vaarallisempi. Sen takia se kiekkokin lentää kauemmas; enemmän voimaa. Ihan sama fysiikka kuin lyömisessä.

"90-luvun dataa kerännyt tutkimus voittaneista painonnostajista ei havainnut yhtään yli 183 cm pitkiä raskaimman sarjan painonnostajia."

Vasilei Alexev (ei ehkä oikea lausunta) oli jotain 185cm ja on ehkä kuuluisin painonnostaja maailmassa. Pelasi myös lentopalloa.

"Lyhyillä jaloilla pärjää muita paremmin kaikissa niissä voimalajeissa joissa ei edellytetä korkealle nostamista, kuten rekan vedossa. Naturalistisemmissa tilanteissa, kuten taakkojen siirtämisessä ja vedossa, esim. lihasmassan määrän ollessa yhtäläinen, lyhyet jalat ovat paremmat, pitkät jalat ovat paremmat todennäköisesti esim. pitkänmatkan juoksussa."

Voimamieskisoissa melkein kaikki kilpailijat ovat järjestään 185 senttisiä.

"Normimittainen mies ei todellakaan voittaisi painin tai painonnoston kääpiösarjalaisia pienessä väännössä. "

En toki kiistä sitä etteikö pikkuinen tekniikkataituri olisi kova vastus tavalliselle miehelle. Kyse on siitä että maailman parhaat ovat järjestään niitä isoja. Painoluokat ovat tehty näiden pienempien säästämistä varten.

Lue lisää

"Nopeus massa = voima. Luoti on vaarallinen koska se tulee niin hirveää vauhtia"

Hetkinen, nyt taas sotketaan asioita, nyrkki ei ole mikään ballistinen ohjus joka saa ääriasennossa lähtökäskyn ja lentää sen jälkeen itsenäisesti. Lihaksisto antaa voimaa nyrkille lähes ääriasentoon eli käden ojentumiseen asti.

Tieteellinen tutkimus, jossa on suurempaa otantaa kuin yksi anekdootti, on tietysti mielekkäämpi vertailukohde kun tuo Vasilei.

"On joitakin kääpiöitä jotka ovat nostaneet hirveät painot esim.penkissä mutta käsirysyssä he olisivat heikoilla normaalin mittaista treenaamatonta ihmistä vastaan koska se vipuvoima on niin olematon."
"En toki kiistä sitä etteikö pikkuinen tekniikkataituri olisi kova vastus tavalliselle miehelle."

Eli ensin kiistät asian ja sitten myönnät. Et myöskään ilmeisesti ymmärrä vieläkään käsitettä "vipuvarsi": lyhyt "vipuvarsi" on esim. painiväännössä parempi kuin pitkä "vipuvarsi". Sinun pitää käsittää, että on eri asia puhua ennen tukipistettä ja sen jälkeen tulevasta varresta. Kun kampeat jotakin sorkkaraudalla, pitkä varsi on kädessäsi. Sen sijaan tukipisteen jälkeinen varsi on merkitsevä: mitä lyhyemmäksi teet tukipisteen jälkeisen varren, sitä enemmän voimaa saat. Sama pätee käteen tai jalkaan: mitä lyhyempi luu on, sitä enemmän voimaa tuotetaan. Mitä keskemmälle jänne kiinnittyy luussa, sitä enemmän voimaa (ja vähemmän nopeutta tuotetaan). Olisikohan asia nyt selvä?

tutkimusassistentti kirjoitti:

"Nopeus massa = voima. Luoti on vaarallinen koska se tulee niin hirveää vauhtia"

Hetkinen, nyt taas sotketaan asioita, nyrkki ei ole mikään ballistinen ohjus joka saa ääriasennossa lähtökäskyn ja lentää sen jälkeen itsenäisesti. Lihaksisto antaa voimaa nyrkille lähes ääriasentoon eli käden ojentumiseen asti.

Tieteellinen tutkimus, jossa on suurempaa otantaa kuin yksi anekdootti, on tietysti mielekkäämpi vertailukohde kun tuo Vasilei.

"On joitakin kääpiöitä jotka ovat nostaneet hirveät painot esim.penkissä mutta käsirysyssä he olisivat heikoilla normaalin mittaista treenaamatonta ihmistä vastaan koska se vipuvoima on niin olematon."
"En toki kiistä sitä etteikö pikkuinen tekniikkataituri olisi kova vastus tavalliselle miehelle."

Eli ensin kiistät asian ja sitten myönnät. Et myöskään ilmeisesti ymmärrä vieläkään käsitettä "vipuvarsi": lyhyt "vipuvarsi" on esim. painiväännössä parempi kuin pitkä "vipuvarsi". Sinun pitää käsittää, että on eri asia puhua ennen tukipistettä ja sen jälkeen tulevasta varresta. Kun kampeat jotakin sorkkaraudalla, pitkä varsi on kädessäsi. Sen sijaan tukipisteen jälkeinen varsi on merkitsevä: mitä lyhyemmäksi teet tukipisteen jälkeisen varren, sitä enemmän voimaa saat. Sama pätee käteen tai jalkaan: mitä lyhyempi luu on, sitä enemmän voimaa tuotetaan. Mitä keskemmälle jänne kiinnittyy luussa, sitä enemmän voimaa (ja vähemmän nopeutta tuotetaan). Olisikohan asia nyt selvä?

Lue lisää

Pidä kiinni toisesta kädestäsi koukistaen samalla toista kättä. Ensin pidät vaikka vasemmalla kädellä kiinni oikean käden nyrkistä samalla koukistaen oikeaa kättä. Oikean käden koukistus on melko vaikeaa johtuen vasemmasta kädestä. Toista sama siten, että pidät vasemmalla kädellä kyynärluusi puolesta välistä kiinni, vähän ranteen alapuolelta. Kappas, oikean käden kääntö onkin helppoa! Jos otat kiinni puolesta välistä kyynervartta, tuotettu voima tuplaantuu. Huomaat, että pitkästä kädestä ei ole hyödyllistä vipuvartta vääntöön.

Vahvin-mies kisoissa pärjäävät pitäisi jakaa luokkiin jotta voitaisiin sanoa kuka pärjää missäkin osalajissa. Toiset osalajit suosivat pituutta, toiset eivät. Viimeisimmät maailman vahvin mies-kisan maailmanmestaruuden voittajat (ykkönen ja kakkonen) olivat molemmat tasan 185 cm pitkiä. (Lisäksi tällaisissa yhteyksissä pituutta pikemminkin liioitella kuin vähätellään.) 185 cm ei kovin paljon, ottaen huomioon että kilpailijoiden pituus ja paino ovat lajissa rajoittamattomia. Jos hypoteesisi siitä, että pidempi on aina parempi, pitäisi paikkansa, luulisi että voittajat olisivat järjestään kaikki yli 195 cm pitkiä. Näin ei kuitenkaan ole. Pituudesta voi olla hyötynä se, että lihasmassaa voi potentiaalisesti kerätä joissain tapauksissa absoluuttisesti enemmän, mutta kuten sanottua hyöty lisääntyy nopeasti vain n. 180 cm pituuteen asti. Tämän jälkeen pituuden tuoma hyöty on marginaalista, paitsi korkeintaan lajeissa joissa pitää nostaa korkealle. Pitkät raajat ovat kuitenkin haittana voimantuotossa. Tämän takia hyvin hyvin harva 210 cm tai pidempi pärjäisi missään tällaisessa koitoksessa. Vaadittaisiin melkoiset hormonihäiriöt, ennen kuin 210 cm pitkä saisi kerättyä riittävästi massaa kompensoidakseen pitkien raajojensa tuomat haitat. Lihaksen voiman määrittää pelkästään sen halkaisija, ja pitkään raajaan vaaditaan suhteessa vieläkin paksumpi lihas kompensoimaan pituudesta aiheutuvaa voimatappiota.

Raskaan sarjan maailmanmestari Mike Tyson oli nyrkkeilyssä, jossa ulottuvuudesta on kaikista mainituista lajeista eniten hyötyä, vain 178 cm pitkä, mutta anekdootit tuskin ovat kovin mielenkiintoisia koska niitä voi luetella puolin ja toisin.

tutkimusassistentti kirjoitti:

Pidä kiinni toisesta kädestäsi koukistaen samalla toista kättä. Ensin pidät vaikka vasemmalla kädellä kiinni oikean käden nyrkistä samalla koukistaen oikeaa kättä. Oikean käden koukistus on melko vaikeaa johtuen vasemmasta kädestä. Toista sama siten, että pidät vasemmalla kädellä kyynärluusi puolesta välistä kiinni, vähän ranteen alapuolelta. Kappas, oikean käden kääntö onkin helppoa! Jos otat kiinni puolesta välistä kyynervartta, tuotettu voima tuplaantuu. Huomaat, että pitkästä kädestä ei ole hyödyllistä vipuvartta vääntöön.

Vahvin-mies kisoissa pärjäävät pitäisi jakaa luokkiin jotta voitaisiin sanoa kuka pärjää missäkin osalajissa. Toiset osalajit suosivat pituutta, toiset eivät. Viimeisimmät maailman vahvin mies-kisan maailmanmestaruuden voittajat (ykkönen ja kakkonen) olivat molemmat tasan 185 cm pitkiä. (Lisäksi tällaisissa yhteyksissä pituutta pikemminkin liioitella kuin vähätellään.) 185 cm ei kovin paljon, ottaen huomioon että kilpailijoiden pituus ja paino ovat lajissa rajoittamattomia. Jos hypoteesisi siitä, että pidempi on aina parempi, pitäisi paikkansa, luulisi että voittajat olisivat järjestään kaikki yli 195 cm pitkiä. Näin ei kuitenkaan ole. Pituudesta voi olla hyötynä se, että lihasmassaa voi potentiaalisesti kerätä joissain tapauksissa absoluuttisesti enemmän, mutta kuten sanottua hyöty lisääntyy nopeasti vain n. 180 cm pituuteen asti. Tämän jälkeen pituuden tuoma hyöty on marginaalista, paitsi korkeintaan lajeissa joissa pitää nostaa korkealle. Pitkät raajat ovat kuitenkin haittana voimantuotossa. Tämän takia hyvin hyvin harva 210 cm tai pidempi pärjäisi missään tällaisessa koitoksessa. Vaadittaisiin melkoiset hormonihäiriöt, ennen kuin 210 cm pitkä saisi kerättyä riittävästi massaa kompensoidakseen pitkien raajojensa tuomat haitat. Lihaksen voiman määrittää pelkästään sen halkaisija, ja pitkään raajaan vaaditaan suhteessa vieläkin paksumpi lihas kompensoimaan pituudesta aiheutuvaa voimatappiota.

Raskaan sarjan maailmanmestari Mike Tyson oli nyrkkeilyssä, jossa ulottuvuudesta on kaikista mainituista lajeista eniten hyötyä, vain 178 cm pitkä, mutta anekdootit tuskin ovat kovin mielenkiintoisia koska niitä voi luetella puolin ja toisin.

Lue lisää

"Raskaan sarjan maailmanmestari Mike Tyson oli nyrkkeilyssä, jossa ulottuvuudesta on kaikista mainituista lajeista eniten hyötyä, vain 178 cm pitkä, mutta anekdootit tuskin ovat kovin mielenkiintoisia koska niitä voi luetella puolin ja toisin. "

Kyse on kuitenkin poikkeuksesta sääntöön.

Pitemmälle painon nostaminen on vaikeampaa koska se työmäärä on oikeasti isompi. Ihan samalla lailla se on vaikuttavampaa kun jos kääpiö hyppää korkeutta yli kaksi metriä kuin jos kaksimetrinen tekee saman; sillä kääpiöllä täytyy olla paljon paremmat tehot. Teoriassa joku superjättiläinen voisi vain pompata kevyesti tasajalkaa riman yli. Kisoissa ei anneta erityispalkintoa lyhyille hyppääjille siitä suuremmasta työmäärästä eli ne kisat tavallaan syrjivät lyhyitä eikä nostokisoissa oteta huomioon pitempien suurempaa työmäärää.
-
Joka tapauksessa pitkät pärjäävät ihan hyvin erilaisissa nostolajeissa mutta lyhyet eivät pärjää heitto tai -hyppylajeissa (muutamat keskimittaiset kyllä pärjää), kamppailulajeissakin on suurissa vaikeuksissa. Miksi muuten luonnostaan lyhyet (ja siten kevyemmät) katsovat viisaimmaksi pysyä hoikassa kunnossa eikä bulkata itseään paljon raskaampaan sarjaan jossa pärjäämisestä seuraisi myös suurempi maine ja kunnia? Oletettavasti siksi etteivät he pärjäisi. Urheilijoita suositellaan löytämään sopiva paino suhteessa omaan pituuteen mikä ei saa olla liian korkea.
-
Sen lisäksi pitää ottaa huomioon se että mitä tulee urheilumenestykseen, lyhyemmät luultavasti jo käytännön pakosta valikoituvat erilaisiin nostolajeihin (esim.voimanosto joka ei nauti mitään erityistä mainetta) joissa lyhyitä suositaan kun taas pitkillä on mahdollisuus olympialaisiin useassa eri lajissa kuten eri heittolajeissa jotka ovat voima-nopeuslajeja. Näin ollen lahjakkuudet hajaantuvat useisiin eri lajeihin.

Mies1985 kirjoitti:

"Raskaan sarjan maailmanmestari Mike Tyson oli nyrkkeilyssä, jossa ulottuvuudesta on kaikista mainituista lajeista eniten hyötyä, vain 178 cm pitkä, mutta anekdootit tuskin ovat kovin mielenkiintoisia koska niitä voi luetella puolin ja toisin. "

Kyse on kuitenkin poikkeuksesta sääntöön.

Pitemmälle painon nostaminen on vaikeampaa koska se työmäärä on oikeasti isompi. Ihan samalla lailla se on vaikuttavampaa kun jos kääpiö hyppää korkeutta yli kaksi metriä kuin jos kaksimetrinen tekee saman; sillä kääpiöllä täytyy olla paljon paremmat tehot. Teoriassa joku superjättiläinen voisi vain pompata kevyesti tasajalkaa riman yli. Kisoissa ei anneta erityispalkintoa lyhyille hyppääjille siitä suuremmasta työmäärästä eli ne kisat tavallaan syrjivät lyhyitä eikä nostokisoissa oteta huomioon pitempien suurempaa työmäärää.
-
Joka tapauksessa pitkät pärjäävät ihan hyvin erilaisissa nostolajeissa mutta lyhyet eivät pärjää heitto tai -hyppylajeissa (muutamat keskimittaiset kyllä pärjää), kamppailulajeissakin on suurissa vaikeuksissa. Miksi muuten luonnostaan lyhyet (ja siten kevyemmät) katsovat viisaimmaksi pysyä hoikassa kunnossa eikä bulkata itseään paljon raskaampaan sarjaan jossa pärjäämisestä seuraisi myös suurempi maine ja kunnia? Oletettavasti siksi etteivät he pärjäisi. Urheilijoita suositellaan löytämään sopiva paino suhteessa omaan pituuteen mikä ei saa olla liian korkea.
-
Sen lisäksi pitää ottaa huomioon se että mitä tulee urheilumenestykseen, lyhyemmät luultavasti jo käytännön pakosta valikoituvat erilaisiin nostolajeihin (esim.voimanosto joka ei nauti mitään erityistä mainetta) joissa lyhyitä suositaan kun taas pitkillä on mahdollisuus olympialaisiin useassa eri lajissa kuten eri heittolajeissa jotka ovat voima-nopeuslajeja. Näin ollen lahjakkuudet hajaantuvat useisiin eri lajeihin.

Lue lisää

"Teoriassa joku superjättiläinen voisi vain pompata kevyesti tasajalkaa riman yli."

Ei voisi, sillä fysiikan lait eivät toimi ihan niin eri kokoskaaloissa. Esim. norsu ei pysty hyppäämään ollenkaan, todennäköisesti siksi että sillä on liikaa massaa pysyäkseen ehjänä hypyistä.

Ymmärsitkö nyt yhtään, mitä yritin sanoa vipuvarsista? Heitto ja hyppylajeissa (paitsi tasajalkahyppy paikaltaan) pitkistä raajoista on varmasti selkeää hyötyä.

Piti vielä mainita kaikille kriittisille, että ei ole homo.
Hyvä on flaksi naisrintamalla...