Luotettava antikvariaatti Helsingissä?

Kiitos mielipiteestä. Olen mietinyt samaa divaria ja tämä oikeastaan sinetöi suunitelmani.

Kiitos

kuka sitä aina jaksaa, olla hereillä ja niin edelleen, joskus pitää nukkua.

Kiitos asiallisesta vastauksesta työttömälle. Interfennica lienee ok. Kirjojen arviointiin jne. Arvokirjat ja hyvin liikkuva käyttökirjallisuus menee varmaankin sisään, mutta muuten on vaikea saada kirjoja enää mihinkään. Kirja-antikvariaattitoiminta on ollut laskusuunnassa jo pitkään ja täytyy muistaa ettei kukaan liikkeenharjoittaja muutenkaan pysty maksamaan kuin osan siitä mihin hintaan itse myy kohteen ulos. Siinä mielessä parempi kanava (jos haluaa saada hyvän hinnan arvokkaista kirjoista) on esim. keltainen pörssi tai huuto.net. Tässä vain on oma vaivansa ja välttämättä kirjat ei löydä ostajaa heti eikä edes viidestoista päivä, joten myyjä joutuu uusimaan ilmoituksiaan ja sitten vielä on lähettämisen vaiva sekä jännitys tuleeko rahat ym. Helpoin tapa päästä kirjoista eroon edes johonkin hintaan ja saada hyvä mieli että ei tarvinnut roskikseen roudata, on myydä alan liikkeeseen vaikka sitten pieneenkin hintaan, jos vain ottavat vastaan.

Itselläni on ylimääräisiä, myymättömiä kirjoja tuhansia tuhansia tuhansia kappaleita, vähintäänkin kymmenen tuhatta, ja kotisivut minkä kautta niitä voisi myydä on ollut työn alla jo useita vuosia, tuhansia kirjoja on listattuna ja periaatteessa sivut voisi avata, mutta kun tekee mieli vielä hioa, myyntikirjojen lisäksi siellä on koostamaani tietoa kirjailijoista ja muuta pikkusälää, mm. kuvia keräämistäni vanhoista postikorteista, aika vaan ei tahdo riittää eikä aina mielenkiintokaan kaikenlaiseen omalla tavallaan viehättävään näpertelyyn.

Yleiskuva aitiparran työhuoneesta marraskuussa 2009 - ja tämä on vain työhuoneen toinen pääty, minkä lisäksi olohuone, vaatehuone sekä muut varastotilat!

http://kotisivukone.fi/files/kultaomena.kotisivukone.com/.album/1258663738359_1_large.jpg

http://kotisivukone.fi/files/kultaomena.kotisivukone.com/.album/1258663738359_2_large.jpg

Hakaniemen torin laidan antikvariaattia suosittelen minäkin. Lisäksi Kalliossa Pengerkadun sivukadulla on mainio antikvariaatti, en muista nimeä.

poika ja kahvikuppi kirjoitti:

Hakaniemen torin laidan antikvariaattia suosittelen minäkin. Lisäksi Kalliossa Pengerkadun sivukadulla on mainio antikvariaatti, en muista nimeä.

Mielestäni parhain (ja parhaiten maksava) antikvariaatti on Punainen Planeetta. Sörnäisissä. www.punainenplaneetta.fi

Helbo kirjoitti:

Mielestäni parhain (ja parhaiten maksava) antikvariaatti on Punainen Planeetta. Sörnäisissä. www.punainenplaneetta.fi

Kirstinkadulla Kalliossa on pikkuruinen antikvariaatti, niin täynnä kirjoja, ettet pääse edes sisälle, vaan keskustelu omistajan kanssa käydään jalkakäytävällä :) jopa talvipakkasissa. En tiedä onko ronkeli ottamaan taviskirjoja vastaan tosin.

poika ja kahvikuppi kirjoitti:

Kirstinkadulla Kalliossa on pikkuruinen antikvariaatti, niin täynnä kirjoja, ettet pääse edes sisälle, vaan keskustelu omistajan kanssa käydään jalkakäytävällä :) jopa talvipakkasissa. En tiedä onko ronkeli ottamaan taviskirjoja vastaan tosin.

Lue lisää

älä mee interfennikaan, aika snobeja
kokeilla saa kyllä

kirjakauppiaat kehuvat täällä itseään, tuntuu siltä

"Syvä uni" oli kokemus, aika kiristystä...

mutta on niitä ok, kauppoja

kuprijanov kirjoitti:

älä mee interfennikaan, aika snobeja
kokeilla saa kyllä

kirjakauppiaat kehuvat täällä itseään, tuntuu siltä

"Syvä uni" oli kokemus, aika kiristystä...

mutta on niitä ok, kauppoja

Lue lisää

Olen samaa mieltä Interfennicasta nykyään. Ennen ostivat siellä hyväkuntoiset perusdekkarit yms. ja ottivat vastaan myös kirjat, joista eivät maksaneet mitään. Nyt mitkään hyväkuntoiset peruskirjat eivät kelpaa sinne edes ilmaiseksi.

No more Interfennica kirjoitti:

Olen samaa mieltä Interfennicasta nykyään. Ennen ostivat siellä hyväkuntoiset perusdekkarit yms. ja ottivat vastaan myös kirjat, joista eivät maksaneet mitään. Nyt mitkään hyväkuntoiset peruskirjat eivät kelpaa sinne edes ilmaiseksi.

Lue lisää

Interfennicassa vaihtui omistaja, ja asiakaspalvelu huononi noin 100%. Lopetin asioinnin siellä.
Käyn nykyisin lähinnä naapurissani Kontulan ostarilla olevassa divarissa tai jo edellä mainitussa Punaisessa Planeetassa Hesarilla.
Keskustassa on aivan liian kallista kirjaa divarien hyllyissä.

Meemuli kirjoitti:

Interfennicassa vaihtui omistaja, ja asiakaspalvelu huononi noin 100%. Lopetin asioinnin siellä.
Käyn nykyisin lähinnä naapurissani Kontulan ostarilla olevassa divarissa tai jo edellä mainitussa Punaisessa Planeetassa Hesarilla.
Keskustassa on aivan liian kallista kirjaa divarien hyllyissä.

Lue lisää

200%, se palvelun heikennys Iinterfennicassa. Aikakirjat on kanssa hyvä, kasvitieteellistä puutarhaa vastapäätä muuten pikku hiljaa degeneroituvassa Krunassa.

Näyttää oleva Interfennicassa nykyään ihan yhtenäinen palvelukokemus tiskin takana seisovasta riippumatta. Eli sikäli on onnistuttu ainakin jossain..

Ala on kriisissä. Ihan itse.

(suosittelen kokeilemaan Antikvariaatti Johannesta, ahdas ja sekava mutta palvelu on pelannut vaikka on eri ihmisiä varsinkin lauantaisin)

Mattipohto kirjoitti:

Näyttää oleva Interfennicassa nykyään ihan yhtenäinen palvelukokemus tiskin takana seisovasta riippumatta. Eli sikäli on onnistuttu ainakin jossain..

Ala on kriisissä. Ihan itse.

(suosittelen kokeilemaan Antikvariaatti Johannesta, ahdas ja sekava mutta palvelu on pelannut vaikka on eri ihmisiä varsinkin lauantaisin)

Lue lisää

Tämä on totta, on ollut jo monta vuotta. Antikvariaattiala on enemmän harrastus kuin bisnes, mutta jos siitä edes jonkinmoisen elannon saa, hyvä. Isotkin firmat joutuu supistamaan tuotantoaan ellei peräti siirtämään tuotantoa halpamaihin, ei se aina ole ahneuttakaan joskus ehkä, vaan yksinkertainen realiteetti. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa.

Jos antikvariaatinpitäjä haluaa pysyä leivässä ja välttyä konkurssilta, pakko hänen on tehdä realiteettien vaatimia ratkaisuja. Käytetyn kirjallisuuden arvostus on romahtanut ja siihen on useita syitä. Pahimmista pessimistisistä arvioista huolimatta uskon, että kirjat tulevat säilymään, siis muussakin kuin tablettimuodossa eli e-kirjoina. Veikkaan että painotuotteiden arvostus tulee osaltaan taas nousemaankin mutta 1970-luvun tilanteeseen ei koskaan enää päästä.

Kotikaupungissani oli joskus useitakin divareita, pitkään ollut enää kaksi. Vanhemmassa, jolla oli jo jonkinlainen historiakin ja vakituiseksi muodostunutta asiakaskuntaa - sekä suhteita isompiin kaupunkeihin ja sitä kautta tulevia kirjaeriä - , tapahtui omistajanvaihdos muutama vuosi sitten. Viimeisinä vuosinaan ikääntyvä omistaja valitteli minullekin, että laadukas kirjallisuus ei enää mene tai menee liian huonosti, ja myönsi, että suuri osa tuloksesta tulee naisten viihderomaaneista ja pornolehdistä. En sitten tiedä missä määrin viihdekirjallisuuskaan enää vaihtaa omistajaa divareiden kautta, kun ko. kirjallisuutta ovat kirpputoritkin tulvillaan?

Paikkakunnan toista divaria pitää mukava boheemi heppu, mutta liikkeessä on pienet tilat. Kertoi minulle hiljattain että vähän kirpaisee, mutta ei voi mitään, kun joutuu kantamaan roskalaatikkoon ihan asiallista käyttökirjallisuuttakin, sille kun ei enää löydy ostajia.

Minä en pornolehtiä myynyt liikkeessäni enkä tietyntyyppistä parapsykologiaa ja horoskooppikirjojakaan... vakaumuksellisesta syystä... mutta kyllä siitä juuri ja juuri leivän sai, niukasti mutta kuitenkin. Tuntipalkkaa on turha ryhtyä laskemaan, kun huomioidaan kirjojen lajitteluun ja hinnoitteluun, sijoitteluun ym. liittyvät asiat sekä pakolliset paperityöt. Joskus meni koko yö järjestelyissä ja sitten aamulla, kun liikkeen avasi, hiljaisena hetkenä joutui kävelemään hyllyjen välissä, ettei olisi nukahtanut pystyyn. :)

Mutta harrastus sekin. Ja hieno harrastus. Jos nimittäin tykkää ihmisten kohtaamisesta ja mielenkiintoisista keskusteluista... Itse lopetin liikkeeni henkilökohtaisista syistä, ensisijaisesti siksi, ettei jäänyt aikaa juurikaan muuhun, tärkeämmäksi katsomaani toimintaan. Toista työntekijää kun ei ollut varaa palkata.

Käväisin viime viikolla Helsingissä ja totta kai piti samalla käydä Hiltusella. Jotain tarttui mukaan nytkin. Esimerkiksi ulkona olevassa "markan laarissa" (20 centtiä maksavat kirjat) oli teoksia joita muissa divareissa on 6 - 12 euron hintaan. Hinnoittelu on taitolaji. Hiltusella se taitaa perustua siihen, että kun myy riittävän halvalla, niin saa paljon tavaraa myydyksi. Pienistä pisaroista kasvaa virta. Ja kun tekee hommaa eläkepäivinä omaksi harrastuksekseen, mikäpä siinä. Alkeellisellakin matematiikalla voimme laskea, että jos ulosmyyntihinta on tämä, ei sisäänostohintakaan voi olla paljon muuta.

Pääasia että tavara kiertää. Valitettavan paljon menee hyvää kirjallisuutta kaatopaikalle nykyään kuolinpesien yms. mukana.

parta kirjoitti:

Tämä on totta, on ollut jo monta vuotta. Antikvariaattiala on enemmän harrastus kuin bisnes, mutta jos siitä edes jonkinmoisen elannon saa, hyvä. Isotkin firmat joutuu supistamaan tuotantoaan ellei peräti siirtämään tuotantoa halpamaihin, ei se aina ole ahneuttakaan joskus ehkä, vaan yksinkertainen realiteetti. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa.

Jos antikvariaatinpitäjä haluaa pysyä leivässä ja välttyä konkurssilta, pakko hänen on tehdä realiteettien vaatimia ratkaisuja. Käytetyn kirjallisuuden arvostus on romahtanut ja siihen on useita syitä. Pahimmista pessimistisistä arvioista huolimatta uskon, että kirjat tulevat säilymään, siis muussakin kuin tablettimuodossa eli e-kirjoina. Veikkaan että painotuotteiden arvostus tulee osaltaan taas nousemaankin mutta 1970-luvun tilanteeseen ei koskaan enää päästä.

Kotikaupungissani oli joskus useitakin divareita, pitkään ollut enää kaksi. Vanhemmassa, jolla oli jo jonkinlainen historiakin ja vakituiseksi muodostunutta asiakaskuntaa - sekä suhteita isompiin kaupunkeihin ja sitä kautta tulevia kirjaeriä - , tapahtui omistajanvaihdos muutama vuosi sitten. Viimeisinä vuosinaan ikääntyvä omistaja valitteli minullekin, että laadukas kirjallisuus ei enää mene tai menee liian huonosti, ja myönsi, että suuri osa tuloksesta tulee naisten viihderomaaneista ja pornolehdistä. En sitten tiedä missä määrin viihdekirjallisuuskaan enää vaihtaa omistajaa divareiden kautta, kun ko. kirjallisuutta ovat kirpputoritkin tulvillaan?

Paikkakunnan toista divaria pitää mukava boheemi heppu, mutta liikkeessä on pienet tilat. Kertoi minulle hiljattain että vähän kirpaisee, mutta ei voi mitään, kun joutuu kantamaan roskalaatikkoon ihan asiallista käyttökirjallisuuttakin, sille kun ei enää löydy ostajia.

Minä en pornolehtiä myynyt liikkeessäni enkä tietyntyyppistä parapsykologiaa ja horoskooppikirjojakaan... vakaumuksellisesta syystä... mutta kyllä siitä juuri ja juuri leivän sai, niukasti mutta kuitenkin. Tuntipalkkaa on turha ryhtyä laskemaan, kun huomioidaan kirjojen lajitteluun ja hinnoitteluun, sijoitteluun ym. liittyvät asiat sekä pakolliset paperityöt. Joskus meni koko yö järjestelyissä ja sitten aamulla, kun liikkeen avasi, hiljaisena hetkenä joutui kävelemään hyllyjen välissä, ettei olisi nukahtanut pystyyn. :)

Mutta harrastus sekin. Ja hieno harrastus. Jos nimittäin tykkää ihmisten kohtaamisesta ja mielenkiintoisista keskusteluista... Itse lopetin liikkeeni henkilökohtaisista syistä, ensisijaisesti siksi, ettei jäänyt aikaa juurikaan muuhun, tärkeämmäksi katsomaani toimintaan. Toista työntekijää kun ei ollut varaa palkata.

Käväisin viime viikolla Helsingissä ja totta kai piti samalla käydä Hiltusella. Jotain tarttui mukaan nytkin. Esimerkiksi ulkona olevassa "markan laarissa" (20 centtiä maksavat kirjat) oli teoksia joita muissa divareissa on 6 - 12 euron hintaan. Hinnoittelu on taitolaji. Hiltusella se taitaa perustua siihen, että kun myy riittävän halvalla, niin saa paljon tavaraa myydyksi. Pienistä pisaroista kasvaa virta. Ja kun tekee hommaa eläkepäivinä omaksi harrastuksekseen, mikäpä siinä. Alkeellisellakin matematiikalla voimme laskea, että jos ulosmyyntihinta on tämä, ei sisäänostohintakaan voi olla paljon muuta.

Pääasia että tavara kiertää. Valitettavan paljon menee hyvää kirjallisuutta kaatopaikalle nykyään kuolinpesien yms. mukana.

Lue lisää

"Kotikaupungissani oli joskus useitakin divareita, pitkään ollut enää kaksi. Vanhemmassa, jolla oli jo jonkinlainen historiakin ja vakituiseksi muodostunutta asiakaskuntaa - sekä suhteita isompiin kaupunkeihin ja sitä kautta tulevia kirjaeriä - , tapahtui omistajanvaihdos muutama vuosi sitten."

Päivitettyä tietoa: Uusi omistaja joutui lopettamaan loppukesästä tänä vuonna, joten kulttuurikaupungissamme on nyt yksi antikvariaatti jäljellä.

"Paikkakunnan toista divaria pitää mukava boheemi heppu, mutta liikkeessä on pienet tilat. Kertoi minulle hiljattain että vähän kirpaisee, mutta ei voi mitään, kun joutuu kantamaan roskalaatikkoon ihan asiallista käyttökirjallisuuttakin, sille kun ei enää löydy ostajia."

Tämä asiakasystävällinen heppu kertoi allekirjoittaneelle, että nyt on sitten sekin koettu: liikkeen historian aikana oli ensimmäinen 0 euron päivä tänä syksynä.

Kirjoja kuitenkin tarjotaan päivittäin ja jos et osta - tai tarjoat liian vähän - helposti laitetaan juttu kiertämään: se on boheemi snobi joka aliarvioi asiakkaita...

Sen verran tiedän kyseistä kaveria, että liikkeen pitäminen on hänellekin vähintään yhtä paljon harrastus kuin työ. Jos hommaa ajattelee pelkästään työnä niin tilipussin saisi helpommalla vaikka missä. On kuitenkin hienoa kun ihminen pystyy tekemään sitä mistä tykkää, vaikka vähän pienemmälläkin liksalla. Tappiokseen ei kukaan silti liikettä pyöritä.

Jossain vaiheessa tulee pääty vastaan.

Kaikilla aloilla on kauppiaita kaikenlaisia. Kuin myös tavaran tarjoajia, niin että siltäkin puolelta löytyy. Kun saa päivittäin kohdata asiakkaita jotka luulee hömppäkirjoista saavansa omaisuuksia, tai arvostelee liikkeenharjoittajaa roistoksi, kun näkee ikkunassa kirjan josta sai käteen euron, myynnissä huikeaan kahdeksan euron hintaan, ymmärtämättä että liikkeenharjoittaja ostaa niitä euron kirjoja paljonkin ja osa niistä jää pitkäksikin aikaa hyllyyn, kuitenkin on vuokrat ja muut kulut hoidettava joka kuukausi, myynnistä lisäksi alvit ym. Kohtuuttomien vaatimusten ja roistonimittelyjen jälkeen voi asiakasystävällisyys sitten kärsiä. Ei tietenkään saisi käydä niin. Aina pitäisi olla ystävällinen kaikkia kohtaan ja epärealistisimpaankin tarjoukseen tai kritiikkiin vastata ymmärryksellä, mutta loppujen lopuksi myös antikvariaatinpitäjät ovat ihmisiä niin kuin ne parjatut autokauppiaatkin.

Parjaukseen on toki joskus syytäkin eli niin antikvariaatinpitäjissä kuin autokauppiaissa (kuin myös kirjojen/autojen myyjissä) on monenlaista säätäjää...

Tulee mieleen Raamatun verraton sananlasku:
>"Huonoa, huonoa", sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kehuskelee.<
Sananlaskut 20:14

Keskustelussa olen maininnut sivustoni. Tulkoon nyt mainituksi sekin, että noin seitsemän vuoden puurtamisen jälkeen sain sivut auki tämän vuoden keväällä. Nyt kun myyntiä ei enää tee antikvariaatinpitäjänä vaan oman keräilyharrastuksen ohella harrastuspohjalta, voi kirjoista/lehdistä maksaa enemmän mitä liikkeenharjoittajana pystyi, vaikka toisaalta menekki monessakin mielessä on vähäisempää. Käytetyn kirjan arvostus on edelleen laskenut siitä mitä oli kun liikettä pidin (lopetin 2004).

Kun sivuston ylläpitokustannukset jakaa 12 kk:lle siitä tulee noin 25 euroa kuukautta kohti. Joinain kuukausina myyntiä on ollut kattamaan useankin kuukauden kulut mutta tuskin tässä koskaan plussan puolelle päästään, ottaen huomioon että maksoin sivuista useita vuosia ennen kuin sain ne edes auki. Työtunteja ei kannata edes laskea.

Muutama viikko sitten ostin 1920-80 lukujen aikakauslehtiä seitsemän laatikollista hintaan euron laatikko (lehtien hakemiseen tosin kului polttoainetta ja reissussa meni suuri osa päivästä). Nyt kun olen niitä käynyt läpi, paljon on hyväkuntoisia lehtiä mistä pyydän 2-4 euroa kappale. Teenkö siis hurjaa voittoa ja olen ahne roisto?

Lähelle 20 000 kirjaa lehtilaatikot on varastoituna kotiini (kaksio) ja olen etsimässä edullista pientä varastoa että saisi osan kirjoista/lehdistä roudattua johonkin kun tilat yksinkertaisesti käy ahtaaksi. Varasto tietysti lisää kuluja. Tilatun kirjan/lehden etsimisessä tämän kirjavuoren keskeltä on oma hommansa. Lehtiä menee kaupaksi ehkä 1-3 lehteä kuukaudessa.

Kesällä sain myydyksi 0,50 e maksavan lehden, kun joku oli googlettanut isänsä nimen, ja sitä kautta löysi minulta lehden myynnissä. Olin lähdössä reissuun joten sovittiin tapaaminen lentokentällä, kun hänen bussi työmatkalla kulki kentän ohi. Annoin lehden lahjaksi kun ei kehtaa noin pientä summaa veloittaa. Tapaamisesta jäi hyvä mieli. Tällaiset sattumukset ovat harrastuksen suola ja auttavat hymyhuulin kestämään asiattomankin kritiikin.! :)

Asioilla on aina puolensa ja näkökulmansa. Niin kivijalkaliikkeen (jotka ovat rajusti vähenemässä) kuin nettimyyntin kannalta.

-parta

-parta kirjoitti:

Kaikilla aloilla on kauppiaita kaikenlaisia. Kuin myös tavaran tarjoajia, niin että siltäkin puolelta löytyy. Kun saa päivittäin kohdata asiakkaita jotka luulee hömppäkirjoista saavansa omaisuuksia, tai arvostelee liikkeenharjoittajaa roistoksi, kun näkee ikkunassa kirjan josta sai käteen euron, myynnissä huikeaan kahdeksan euron hintaan, ymmärtämättä että liikkeenharjoittaja ostaa niitä euron kirjoja paljonkin ja osa niistä jää pitkäksikin aikaa hyllyyn, kuitenkin on vuokrat ja muut kulut hoidettava joka kuukausi, myynnistä lisäksi alvit ym. Kohtuuttomien vaatimusten ja roistonimittelyjen jälkeen voi asiakasystävällisyys sitten kärsiä. Ei tietenkään saisi käydä niin. Aina pitäisi olla ystävällinen kaikkia kohtaan ja epärealistisimpaankin tarjoukseen tai kritiikkiin vastata ymmärryksellä, mutta loppujen lopuksi myös antikvariaatinpitäjät ovat ihmisiä niin kuin ne parjatut autokauppiaatkin.

Parjaukseen on toki joskus syytäkin eli niin antikvariaatinpitäjissä kuin autokauppiaissa (kuin myös kirjojen/autojen myyjissä) on monenlaista säätäjää...

Tulee mieleen Raamatun verraton sananlasku:
>"Huonoa, huonoa", sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kehuskelee.<
Sananlaskut 20:14

Keskustelussa olen maininnut sivustoni. Tulkoon nyt mainituksi sekin, että noin seitsemän vuoden puurtamisen jälkeen sain sivut auki tämän vuoden keväällä. Nyt kun myyntiä ei enää tee antikvariaatinpitäjänä vaan oman keräilyharrastuksen ohella harrastuspohjalta, voi kirjoista/lehdistä maksaa enemmän mitä liikkeenharjoittajana pystyi, vaikka toisaalta menekki monessakin mielessä on vähäisempää. Käytetyn kirjan arvostus on edelleen laskenut siitä mitä oli kun liikettä pidin (lopetin 2004).

Kun sivuston ylläpitokustannukset jakaa 12 kk:lle siitä tulee noin 25 euroa kuukautta kohti. Joinain kuukausina myyntiä on ollut kattamaan useankin kuukauden kulut mutta tuskin tässä koskaan plussan puolelle päästään, ottaen huomioon että maksoin sivuista useita vuosia ennen kuin sain ne edes auki. Työtunteja ei kannata edes laskea.

Muutama viikko sitten ostin 1920-80 lukujen aikakauslehtiä seitsemän laatikollista hintaan euron laatikko (lehtien hakemiseen tosin kului polttoainetta ja reissussa meni suuri osa päivästä). Nyt kun olen niitä käynyt läpi, paljon on hyväkuntoisia lehtiä mistä pyydän 2-4 euroa kappale. Teenkö siis hurjaa voittoa ja olen ahne roisto?

Lähelle 20 000 kirjaa lehtilaatikot on varastoituna kotiini (kaksio) ja olen etsimässä edullista pientä varastoa että saisi osan kirjoista/lehdistä roudattua johonkin kun tilat yksinkertaisesti käy ahtaaksi. Varasto tietysti lisää kuluja. Tilatun kirjan/lehden etsimisessä tämän kirjavuoren keskeltä on oma hommansa. Lehtiä menee kaupaksi ehkä 1-3 lehteä kuukaudessa.

Kesällä sain myydyksi 0,50 e maksavan lehden, kun joku oli googlettanut isänsä nimen, ja sitä kautta löysi minulta lehden myynnissä. Olin lähdössä reissuun joten sovittiin tapaaminen lentokentällä, kun hänen bussi työmatkalla kulki kentän ohi. Annoin lehden lahjaksi kun ei kehtaa noin pientä summaa veloittaa. Tapaamisesta jäi hyvä mieli. Tällaiset sattumukset ovat harrastuksen suola ja auttavat hymyhuulin kestämään asiattomankin kritiikin.! :)

Asioilla on aina puolensa ja näkökulmansa. Niin kivijalkaliikkeen (jotka ovat rajusti vähenemässä) kuin nettimyyntin kannalta.

-parta

Lue lisää

http://www.antikka.net/ kattaa kaiken. Sieltä selaamaan !

divari-ahmatti kirjoitti:

http://www.antikka.net/ kattaa kaiken. Sieltä selaamaan !

antikka.net ja antikvaari.fi ovat varsin kattavia, koska myyjiä on niissä kymmeniä eli kyseessä ei ole yhden divarin sivusto.

Itsekin näistä selailen aika ajoin ihan mielenkiinnosta ja myös omia hintoja määritellessä saatan tsekata mitä pyydetään muualla... Hintahaitarit on joskus melkoiset eli valinnanvaraa löytyy. Pari esimerkkiä...

Waltarin RAKKAUS VAINOAIKAAN romaanin ensimm. painoksesta 1943 ilman kansipapereita K3 kuntoisena (normaali antikvariaattikunto) pyydetään:
5, 10, 12 (antikka)
9, 10, 10, 10, 12, 15, 15, 18, 20, 20, 30 (antikvaari.fi)
6, 14, 20 (antikvaari.net)

Yrjö Kokko SUDENHAMPAINEN KAULANAUHA kunto K3
Lyhentämätön painos:
4 (antikka)
8, 8, 10, 10, 10, 12, 12, 13, 14, 14, 14, 15 (antikvaari.fi)
10, 10, 10, 12 (antikvaari.net)
Vuoden 1953 lyhennetty:
3 (antikka)
7, 10, 10, 10 (antikvaari.fi)

Ja nämä on melko tavanomaisia eroja. Hintaeroa näkyy joskus olevan useitakin kymppejä samasta teoksesta saman kuntoisena.

Hagelstam on kyllä kallein, toisena kyllä tulee Finlandiakirja ennen Ilkan kirjaa