Vapaa kuvaus

Lisää vapaa kuvaus.

Aloituksia

42

Kommenttia

688

  1. "...itse en pidä tätä minkään sortin profetiana, ja koko toinen luku on myöhempää lisäystä sisältäen epätosia legendoja ja virheellisiä viittauksia Vanhan testamentin profetioihin."

    Eli myönnät käytännössä, että ainakin tuo Matteuksen evankeliumin kohta on mahdollinen anakronismi koska se on paljon myöhemmin sepitetty. Samalla tuo (väärä) tulkinta 'neseristä' on kuitenkin motivaatio tuolle anakronismin käyttämiselle.

    "...ei olisi annettu hänen kuolla ristillä, sikäli kuin tarina olisi kokonaan keksitty."

    No eihän hän kuollutkaan vaan nousi kolmantena päivänä kuolleista. Tarinalla on siis onnellinen loppu ja osoittaa sen, että Jumala on juuri tämän meidän mielikuvitusolennon tukena. Tarinaan tuo realismia ja uskottavuutta se, että 1. vuosisadalla roomalaiset tappoivat kaikki muutkin messiaat.

    "Jeesuksesta oli kertomuksia ja hänen todistajiaan oli liikkeellä jo 30-luvulla. "

    No ei näistä ole yhtään ainoaa silminnäkijakertomusta. Paavali ei edes halua käyttää ihmistodistajia vaan henkilolennon suoraa ilmestystä hänelle itselleen. Ei Paavalia kiinnostaneet todisteet ja faktat samalla tavalla kuin esimerkiksi sinä tai Bart Ehrman pää märkänä yrittää sepittää.

    "...jos tarinat olisi keksitty tai lainattu pakanoilta (miksi ihmeessä juutalaisille lainattaisiin pakanoiden jumaltaruja!?)..."

    No lue vihdoin tuo minun lainaamani tieteellinen paperi. Siinä kaikki profeetat ovat juutalaisia profeettoja.

    https://www.cdamm.org/articles/early-jewish-sign-prophets

    "...niin Jeesuksen ei olisi annettu kuolla ristillä rikollisena ja kirouksen alaisena, kun samalla selitettiin hänen olevan Israelille luvattu vapahtaja ja ikuinen kuningas."

    Tarinalla oli tosiaan onnellinen loppu ja sillä on paralleeleja myös VT:n kirjoituksiin. Esimerkiksi Iisak joutui kantamaan omat polttopuunsa (Jeesus ristinsä) kahden palvelijan välissä (Jeesus kahden muun tapettavan kanssa) tai Pääsiäisenä tapettiin lammas, jonka veri suojasi pahoja henkiä vastaan (Jeesuksen veri puhdisti synnit) jne. Tähän ristiinnaulitemiseen ei todellakaan päde häpeällisyyden argumentti.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Criterion_of_embarrassment
  2. Katso viite 47.
  3. ”Lue myös Bart Ehrmanin nettikirjoitus Nasaretin kaupungista ja hänen vastineensa merkittävälle myytikolle nimeltä Richard Carrier, jonka argumentteihin myytikot uskonsa usein perustavat.

    Did Nazareth Exist? Bart D Ehrman
    https://ehrmanblog.org/did-nazareth-exist/”

    Kiitos tästä. Meinasin kuolla nauruun. Ehrman osoittaa tässä olevansa aito riemuidiootti. Ehrmanin mielestä Nasaretin kysymys on irrelevantti koska historiallinen Jeesus oli olemassa. Tässähän on ihan aidon hihhulin kehäpäätelmää.

    Ehrman ottaa kuitenkin kantaa siihen, ettei Nasaretia mainita Josephuksen Juutalaissodan historiassa. Ehrmanin mukaan Nasaret oli niin vähäpätöinen, ettei sitä mainittu. Hän pääsee älyllisessä pinnistelyssään melkein maaliin, mutta ei aivan. Historiassa on paljon esimerkkejä siitä, että paikan nimet, suhteet ja tärkeydet ovat muuttuneet. Ajanlaskun alussa Nasaretissa oli asutusta, mutta ei Nasaret -nimistä paikkaa. Siellä oli Jaffa (jonka Josephus mainitsee). Nyt Jaffasta on tullut Nasaretin esikaupunki kun Nasaret on nimeltään tullut tunnetuksi 200 -luvulta lkaen

    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Yafa_an-Naseriyye

    Although it is mentioned in the New Testament gospels, there are no extant non-biblical references to Nazareth until around AD 200, when Sextus Julius Africanus, cited by Eusebius (Church History 1.7.14), speaks of Nazara as a village in Judea and locates it near an as-yet unidentified "Cochaba".

    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nazareth