Poliisi

Poliisi hoitaa vuosittain yli miljoona hälytystehtävää, tutkii lähes 700 000 rikosta ja myöntää yli miljoona lupaa. Kiireellisissä hälytystehtävissä olemme paikalla keskimäärin alle kymmenessä minuutissa. Rikoslakiin kirjatuista rikoksista selvitämme noin puolet.
Pyrimme siihen, ettei yksikään avunpyyntö jää kuulematta ja ettei yksikään rikos jää tutkimatta. Parhaiten onnistumme työssämme, jos voimme estää rikoksia ennalta.
Lisätietoja löydät verkkosivuilta poliisi.fi.
Polisen har årligen över en miljon uppdrag, utreder närmare 700 000 brott och beviljar över en miljon tillstånd. Vid brådskande uppdrag kommer vi i genomsnitt på mindre än tio minuter. Vi löser ungefär hälften av alla brott enligt strafflagen.
Vi strävar efter att varje rop på hjälp hörs och att varje brott utreds. Vi lyckas bäst i vårt arbete om vi kan förhindra brotten i förväg.
Mer information hittar du på webbplatsen poliisi.fi (https://www.poliisi.fi/sv)
- Viranomaiset ja yksityinen turva-ala turvaavat yleistä järjestystä. Molempien toimintaa myös valvotaan. Kolmannella sektorilla eli vapaaehtoisilla on kuitenkin todella tärkeä rooli nuorten tukemisessa ja auttamisessa. Toimijoita on useita, kuten Aseman lapset, Etsivä nuorisotyö, Walkers tai Non Fighting Generation.
- " saavatko poliisit koulutusta nuorten käytöshäiriöistä ja muista terveydentiloista". Poliisiammattikorkeakoulun perusopetuksessa käydään näitä asioita läpi. Myöhemmin työelämässä oleville poliiseille on tarjolla erilaisia täydennyskouluksia. Poliisillekin on tärkeää ymmärtää, miksi ihminen käyttäytyy niin kuin hän käyttäytyy.
- Luottamus on poliisille kaikki kaikessa. Tehtävämme on olla kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina. Valtioneuvoston kansalaispulssin mukaan noin 80 prosenttia nuorista luottaa poliisiin, kun koko väestön osalta luku on yli 90. Meillä on siis vielä paljon tehtävää. Yritämme osaltamme pitää kynnyksen vuorovaikutukseen mahdollisimman matalana. Ennalta estävää työtä tekevät poliisit vierailevat kouluissa, liikennepoliisit mopomiiteissä ja sosiaalisessa mediassa työskentelevät tapaavat nuoria netissä. Toivottavasti nuoret eivät kokisi poliisia "pahoina". Emme itsekään koe, että nuoret olisivat sellaisia. Yleistykset eivät yleensä toimi.
- Epäilyttävästä, ei-kiireellisestä havainnosta kannattaa ilmoittaa poliisin vihjepuhelimeen tai -sähköpostiin: https://poliisi.fi/vihjeyhteystiedot. Jos kyseessä on kiireellinen hätätilanne, soita 112.
- Myös alle 15-vuotiaan kohdalla voidaan aloittaa esitutkinta, mutta lainsäätäjä on määrittänyt joka tapauksessa lähtökohdaksi sen, ettei alle 15-vuotiaan kohdalla suoriteta esitutkintaa. Jos tapaukseen liittyy myös 15 vuotta täyttäneitä epäiltyjä, suoritetaan esitutkinta normaaliin tapaan, joskin tämän alle 15-vuotiaan rooli on erilainen.
Vaikka esitutkinta suoritettaisiin, niin päävastuu alle 15-vuotiaan epäillyn asioista on rikostapauksissakin sosiaaliviranomaisilla. Poliisilla ei siis ole keinoja puuttua vakavaankaan rikolliseen toimintaan näissä tapauksissa esimerkiksi pidättämisen, matkustuskiellon, tehostetun matkustuskiellon tai vangitsemisen osalta. Tämä koskee sekä rikoksen selvittämistä että rikoskierteen katkaisua.
Ongelmaksi tämä muodostuu erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa on mukana myös 15 vuotta täyttäneitä epäiltyjä, koska poliisi ei välttämättä pysty turvaamaan esitutkintaa pakkokeinoilla. - Tämä on tärkeä asia ja korostuu etenkin lasten ja nuorten rikosasioissa. Alle 18-vuotiaiden kohdalla lapsen ja nuoren elämän tilanne tulisi olla tiedossa kaikilla toimijoilla, jotta tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Alueellinen yhteistyö on toimivaa. Haasteet löytyvät tiedonvaihdon ja yhteisen tilannekuvan ylläpitämisessä. Kaikkien toimijoiden tulisi käyttää olemassa olevia työkaluja tarkoituksenmukaisesti aina lapsen etu huomioiden.
- Jos puhutaan alle 15-vuotiaista syyntakeettomista, niin on varmasti tapauksia, joissa lapsi voi käyttää ikäänsä hyväksi, koska ymmärtää, että välttyy rangaistukselta. Näistä ei ole kuitenkaan paljon havaintoja ja alaikäisten kohdalla on kuitenkin pikemminkin kyse impulsiivisesta toiminnasta, jossa ei juurikaan mietitään seurauksia.
Ongelmaksi näissä tapauksissa muodostuu se, että huolimatta siitä, että myös alle 15-vuotiaalla on korvausvastuu, ei tämä realisoidu käytännössä. Eli muutaman satasen korvauksia ei lähdetä prosessaamaan siviiliteiste, koska se sisältää taloudellisen riskin.
On myös varmasti tapauksia, joissa alle 15-vuotiaita voidaan käyttää hyväksi rikoksen tekemisessä. Etenkin jälkimmäisten kohdalla on kuitenkin kyse äärimmäisen harvinaisista tilanteista. Tällöin puhutaan rikosoikeudellisesti niin sanotusta välillisestä tekemisestä ja alle 15-vuotiasta ohjaavaa rangaistaan siinä missä tekijääkin. - Kannustamme ilmoittamaan havainnoista, jotka liittyvät rikolliseen toimintaan eri viestialustoilla. Sen voi tehdä helposti esimerkiksi poliisin nettivinkissä (https://poliisi.fi/nettivinkki). Viranomaisina emme luonnollisesti voi kieltää palveluiden käyttöä, mutta esimerkiksi vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli, kun sovitaan lasten kanssa pelisäännöistä.
- Poliisissa on valtakunnallisesti melko laajasti käytössä Ankkurimalli, jossa moniviranomaisyhteistyöllä puututaan heti nuoren tilanteeseen, kun teko tulee poliisille tietoon. Poliisin työparina on mm. lastensuojelusta työntekijä ja näin voidaan pohtia lapsen/nuoren ja hänen perheen tilannetta sekä tarjota heille tukea. Poliisin ja koulun yhteistyö on varmasti merkittävää ja tätä tulee tehdä, kun muut tehtävät sen sallivat. Poliisi on kehittänyt myös verkkoluentoja, joita opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan.
- Suomen lain mukaisesti poliisin tehtävänä on estää, paljastaa ja selvittää rikoksia epäillyn taustoista riippumatta.
- Mahdollisuudet rajoittaa sisältä sosiaalisessa mediassa ovat rajalliset ja mahdollista se on lähinnä lapsen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin kohdalla. Iso tekijä ovat myös itse somepalvelut ja heidän käytäntönsä, joten Suomessa säädetty lainsäädäntö ei esimerkiksi vaikuta somealustoihin.
Lähtökohtaisesti ei ole poliisin tehtävä alkaa suorittamaan ennakkosensuuria tai puuttumaan yleisesti sinänsä lailliseen materiaaliin, jota voidaan pitää kuitenkin arveluttavana ja negatiivisesti nuoriin vaikuttavana. Sen sijaan poliisin tehtävä on reagoida niihin toimiin, jotka lailla säädetään rangaistavaksi. Vaikuttaminen tulee suorittaa jollain muulla tavalla. Luonnollisesti poliisi kuitenkin seuraa nuorisorikollisuuteen ja katujengirikollisuuteen liittyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa. - Poliisitarkastaja Tuomas, poliisi haluaa käydä yhteiskunnalista keskustelua nuorisorikollisuudesta ja sen vaikutuksista. Nuorisorikollisuus on yhteiskuntaa läpileikkaava haaste, joka riippuu monista yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä seikoista. Nuoren jäädessä yhteiskunnan toimintojen ulkupuolelle riski rikosten tekemiselle ja niiden uhriksi joutumiselle kasvaa. Oleellista on varhainen puuttuminen, rikoskierteen katkaiseminen ja yhteistyö.
Tänään keskustellaan teemasta poliisin näkökulmasta. Haluamme kuulla Teidän keskustelijoiden kokemuksia, näkemyksiä ja ajatuksia illan teemasta, jotta itsekin ymmärtäisimme tätä vaikeaa ja monitahoista haastetta paremmin. - Hyvää pohdintaa. Nuorisorikollisuuden estäminen on poikkihallinnollista toimintaa ja kaikkien viranomaisten ja toimijoiden tekemistä tarvitaan. Tuo rikosoikeudellisen ikärajan laskeminen saattaa tuoda tuon riskin ihmiskaupasta, mistä mainitsit. Tämän vuoksi on tärkeää nostaa asioita keskusteluun, kuten teemme tänään. Asian ollessa poliisilla on nuorelle/lapselle tapahtunut jo paljon ja poliisin keinot tulisi olla viimesijaisia.
- Syitä on varmasti monia, eikä kukaan pysty yksiselitteisesti kertomaan, mistä nuorisorikollisuudessa kerrottu nousupiikki johtuu. Perinteisesti mainitut sosioekonomiset syyt vaikuttavat varmasti taustalla, niin kuin on tehnyt jo pitkän aikaa. Järkevän tekemisen lisääminen harrastusten tai muun vastaavan muodossa voi varmasti vaikuttaa asioihin.
Poliisi on kuitenkin tietynlainen perälauta, jolle säteilee erilaiset ongelmat yhteiskunnassa, jotka voivat johtaa rikolliseen toimintaa. Näitä riskitekijöitä voivat olla heikko koulumenestys, haasteet sosiaaliviranomaisten työssä jne. Meillä on käytössä tietyllä tapaa vain "keppikeinoja", jotka ilmenevät pakkokeinojen muodossa. - Mitä tulee katujengeihin, niin poliisi on kyllä useampaan kertaan nostanut esille, että näihin liittyen maahanmuuttajataustaisten osuus on korostunut.
- Moi, poliisitarkastaja Tuomas mukana keskustelussa, olen työskennellyt poliisissa noin 25 vuotta, josta rikostorjunnan parissa suurimman osan, noin 20 vuotta järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa, niin tutkijana kuin tutkinnanjohtajana. Viimeiset vuodet olen työskennellyt Poliisihallituksessa rikostorjunnan vastuualueella kehittämässä katujengirikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden tukintaa ja torjuntaa sekä salaista tiedonhankintaa.
- Tervehdys!
Yhtenä poliisina paikalla rikostarkastaja Marko Forss Helsingin poliisilaitoksella toimivasta katujengirikosten tutkintaryhmästä. Poliisina ollut noin 26 vuotta, joista useampi vuosi on tullut touhuttua alaikäisten rikollisuuteen liittyen. - Poliisitarkastaja Miia: Olen ollut poliisina 25 vuotta eri puolella Suomea. Olen toiminut niin kenttätoiminnassa kuin rikostutkinnassakin. Viimeiset vajaan 4 vuoden ajan olen ollut mukana kehittämässä lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaa hankkeessa nimeltään Barnahus. Nyt päätyöni on mm. ennalta estää nuorisorikollisuutta. Huoleni on lapsista ja nuorista ovat he sitten rikoksen uhreja tai rikoksen tekijöitä. Kun asia tulee kenen tahansa viranomaisen tietoon, tulisi meillä kaikilla olla keinoja auttaa nuoria ja estää rikoskierre.
- Hei!
Olet oikeassa, yksityisoikeudelliset riita-asiat eivät poliisille kuulu, koska esivalta hoitaa esivallan tehtäviä. Poliisi on kuitenkin myös sellainen viranomainen, jonka puoleen ihmiset hädän hetkellä kääntyvät. Yksityisiin saataviin kuuluu korkolain soveltaminen. Velasta on maksettava eräpäivän jälkeen korkoa, kuten korkolaissa säädetään, jollei toisin ole osapuolten välillä sovittu.
Elämän alamäissä viranomaisten väliintulo voi olla hyväkin asia. Ulosotto ei tästä syystä ole huono vaihtoehto, koska siinä tulot ja menot laitetaan samaan taulukkoon ja katsotaan mitä viivan alle jää. Tämän jälkeen asiat hoidetaan yksi kerrallaan, jonka jälkeen pääsee kääntämään elämässään uuden sivun.
Mukavaa kesän odottelua.
Terveisin
Konsta Arvelin, poliisitarkastaja
Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö - Hei
Vaalimainokset ja muu omaisuus kuuluvat jonkun omaisuuden suojaan, josta on säädetty perustuslain 15 §:ssä. Poliisin esitutkinnassa omaisuuden suoja on samanarvoista ja tästä syystä erilaisia vahingontekoja tutkitaan samanlaisin perustein. Ei siis ole väliä onko kyseessä töhritty vaalimainos vai rikottu kaupan ikkuna, poliisi pyrkii selvittämään kaikki ilmoitetut vahingonteot tasapuolisesti.
Terveisin
Konsta Arvelin, poliisitarkastaja
Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö