Poliisi
Poliisi hoitaa vuosittain yli miljoona hälytystehtävää, tutkii lähes 700 000 rikosta ja myöntää yli miljoona lupaa. Kiireellisissä hälytystehtävissä olemme paikalla keskimäärin alle kymmenessä minuutissa. Rikoslakiin kirjatuista rikoksista selvitämme noin puolet.
Pyrimme siihen, ettei yksikään avunpyyntö jää kuulematta ja ettei yksikään rikos jää tutkimatta. Parhaiten onnistumme työssämme, jos voimme estää rikoksia ennalta.
Lisätietoja löydät verkkosivuilta poliisi.fi.
Polisen har årligen över en miljon uppdrag, utreder närmare 700 000 brott och beviljar över en miljon tillstånd. Vid brådskande uppdrag kommer vi i genomsnitt på mindre än tio minuter. Vi löser ungefär hälften av alla brott enligt strafflagen.
Vi strävar efter att varje rop på hjälp hörs och att varje brott utreds. Vi lyckas bäst i vårt arbete om vi kan förhindra brotten i förväg.
Mer information hittar du på webbplatsen poliisi.fi (https://www.poliisi.fi/sv)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 287 kommenttia
- Hej!
Du skall inte skaffa ett ID-kort för att hämta ut ett pass, för samma regler gäller för att hämta ut ID-kort som för pass. Ett vanligt pass skickas i ett förseglat kuvert till Matkahuolto eller Matkahuoltos underleverantör beroende på vilket verksamhetsställe du har valt. Du får ett meddelande när ditt pass kan avhämtas. Meddelandet innehåller en försändelsekod. När du hämtar ut ditt nya pass måste du kunna styrka din identitet och visa upp försändelsekoden. Identiteten bestyrks som regel med pass eller identitetskort som utfärdats av en finländsk myndighet. Om du inte har ett giltigt pass eller identitetskort duger det även med ett finskt pass eller identitetskort som nyligen gått ut, om inget annat anges.
Du kan också ge en annan person fullmakt att hämta ut ditt pass, men på denna person tillämpas strängare identifieringsregler: han eller hon måste alltid ha ett giltigt pass eller ett giltigt identitetskort. Ett pass eller identitetskort som gått ur duger inte.
Minderårigas pass
För en minderårig kan ansökan fyllas i på nätet på samma sätt som för en vuxen, men ovannämnda identifieringsbesök är nästan alltid obligatoriskt för minderåriga. För ett pass behöver en minderårig samtycke av alla vårdnadshavare. Om sökanden är under 15 år måste åtminstone en vårdnadshavare vara med på identifieringsbesöket. En minderårig som fyllt 15 år kan besöka servicestället för tillstånd utan vårdnadshavare om han eller hon har skriftligt samtycke från sina vårdnadshavare och om hans eller hennes identitet kan styrkas.
Barnets identitet ska i princip styrkas med ett giltigt pass eller ett giltigt identitetskort. En minderårigs identitet kan även styrkas av hans eller hennes vårdnadshavare. Då ska vårdnadshavaren styrka sin identitet med ett identitetsbevis (giltigt pass eller identitetskort).
Mvh, Mikael, Polisinrättningen i Österbotten - Hei, kiitos kysymyksestä. Poliisi käytössä on nykyisin teleskooppipatukka. Poliisi seuraa tarkasti voimankäyttövälineiden käyttöä eli jokainen käyttökerta tilastoidaan erikseen. Yleisesti voidaan todeta, että teleskooppipatukkaa käytetään suhteellisen harvoin virkatehtävissä.
Terveisin rikosylikonstaapeli Arto, Itä-Suomen poliisilaitos - Terve!
Poliisin tekemiä rikoksia kyllä tutkitaan. Mediassakin on ollut esillä tapauksia, joissa poliiseita on tuomittukin näiden tekmistä rikoksista. Laki on näiltä osin poliisille sama, kuin kenelle tahansa muullekin.
Jos katsoo poliisin syyllistyneen rikokseen, voi asiasta tehdä rikosilmoituksen mille tahansa poliisilaitokselle, josta asia lähetetään Valtakunnansyyttäjänvirastoon arvioitavaksi. Rikosilmoituksen voi halutessaan tehdä myös suoraan Valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Terveisin,
Pekka-Matias, poliisiylitarkastaja, Poliisihallitus - Hei,
kaikki tienkäyttäjät ovat poliisin liikennevalvonnan piirissä. Jos liikennerikoksia todetaan, ne myös käsitellään sakkomenettelyssä tai rikosprosessissa.
Terveisin
Konsta Arvelin, poliisitarkastaja
Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö - Hei, maijoissamme ei ole mikroaaltouuneja (Virossa itseasiassa on).
Poliisi ei päätä teiden nopeusrajoituksia, vaan Väylä- ja ELY-keskukset päättävät maanteiden nopeusrajoituksista liikenne- ja viestintäministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaisesti Tieliikennelain 51 §:n säännöksiä noudattaen.
Kunta asettaa nopeusrajoituksen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavalle liikennealueelle. Kunta päättää taajamaa osoittavan liikennemerkin käyttämisestä, kuultuaan maanteiden osalta ELY -keskusta. Yksityiselle tielle nopeusrajoituksen asettaa yksityisen tien pitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen.
Poliisi ei saa myöskään huvikseen ajaa ylinopeutta, vaan siihen pitää olla perusteet tieliikennelain mukaisesti seuraavasti:
Hälytysajoneuvon, liikenteen valvontaan taikka poliisin, rajavartiolaitoksen, Tullin tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 86 §:n 1 momentin mukaiseen virkatehtävään käytettävän ajoneuvon kuljettaja sekä poliisiajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettaja saa ylittää tässä pykälässä tarkoitetun suurimman sallitun nopeuden, jos tehtävän kiireellisyys sitä välttämättä edellyttää.
Tällöin poliisin ei tarvitse käyttää hälytyslaitteita, (mutta tietenkin saa ja usein se on suotavaakin).
Terveisin
Heikki, poliisitarkastaja, Poliisihallitus - Hei!
Olette ottanut sen ensimmäisen askeleen ja huomauttaneet asiasta. Se on hyvä asia. En ole varma mitä "terrorisoinnilla" tässä yhteydessä tarkoitetaan, mutta epäilen tämän liittyvän sen kaltaiseen toimintaan, että koira on vapaana ja mahdollisesti aiheuttaa pelkoa, vahinkoa tms.
Järjestyslaki ottaa kantaa koirakuriin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta. Koira tulee pitää kytkettynä taajamassa, kuntopolulla, juoksuradalla, yleisellä uimarannalla, lasten leikkipaikalla, toriaikana torilla, yleiseen käyttöön kunnostetulla ladulla ja urheilukentällä, jollei sitä ole erikseen sallittu.
Jos ongelma ei ota loppuakseen ja koira aiheuttaa vaaraa tai on toistuvasti kytkemättömänä esimerkiksi taajamassa, suosittelen soittamaan hätäkeskukseen (112) silloin, kun tilanne on veres. Poliisi tulee arvioimaan tilanteen. Jos koira on aiheuttanut vahinkoa esimerkiksi puremalla, asiasta kannattaa tehdä rikosilmoitus joko nettilomakkeella osoitteessa poliisi.fi tai lähimmällä poliisiasemalla.
Keväisin terveisin,
Katja, komisario, Helsingin poliisilaitos - Terve!
Kenenkään ei pidä sietää huonoa käytystä poliisilta. Jos tällainen tapaus tulee vastaan, suosittelen tekemään asiasta hallintokantelun. Lisätietoja kantelun tekemisestä löytyy täältä:
https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu/poliisin_toiminnasta_kanteleminen
Yksittäiset tapaukset eivät tule helposti esimiesten tietoon, ellei niistä ilmoiteta. Tästäkin syystä on hyvä, että kansalaiset kertovat epäasiallisesta käytöksestä. Puuttumishaluttomuudesta tässä ei ole kysymys.
Terveisin,
Pekka-Matias, poliisiylitarkastaja, Poliisihallitus - Tervehdys!
Vihapuhe on puhuttanut runsaasti viime vuosina. Poliisi.fi -sivustolla vihapuheesta todetaan mm. seuraavaa:
"Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20) vihapuhe on määritelty seuraavasti:" Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen."
Tekstistä voi päätellä, että vihapuheeksi on määritelty etenkin etnisiin vähemmistöihin kohdistuvat ilmaisut, mutta ei liene täysin poissuljettua, että vihapuheeksi voitaisiin laskea myös muunlainen aatteellinen suvaitsemattomuus. Olkoon kyse vihapuheesta tai ei, niin uhkailu ja haukkuminen ovat usein kunnianloukkauksena tai laittomana uhkauksena rangaistavia rikoksia, jotka uhattu/loukattu voi ilmoittaa poliisille ja vaatia tekijälle teosta rangaistusta. Tuomioistuin sitten viime kädessä päättää, onko uhkaus tai loukkaus ollut sellainen, että siitä tuomitaan tekijälle rangaistus.
Käsittääkseni poliisilla ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa toimia erityisesti mitään järjestöä vastaan, vaan poliisin suhtautuminen järjestöihin riippuu niiden järjestäytymisasteesta ja toiminnan laadusta.
Jarmo Heinonen, komisario, Helsingin poliisilaitos - Hei,
Suomen lainsäädäntö määrittelee, missä tilanteissa viranomaisen kanssa tekemissä olevan on todistettava henkilöllisyytensä tai esimerkiksi ajo-oikeus tieliikenteessä.
Passilaki ja ulkomaalaislaki säätävät Suomen tai muiden maiden kansalaisten velvollisuudesta todistaa henkilöllisyys ja matkustusoikeus esimerkiksi maahan saavuttaessa ja lähdettäessä.
Suomen kansalaisilla tai täällä oleskelevilla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta kantaa mukanaan henkilöllisyystodistusta, ja joissain tapauksissa henkilöllisyys voidaan todeta muutoinkin kuin henkilöllisyystodistuksella.
Toisinaan henkilöllisyyden osoittavat asiakirjat voivat kadota, ja näissä tapauksissa uusi asiakirja on hankittava suomalaiselta tai ulkomaiselta viranomaiselta. Joskus uuden henkilöllisyyttä osoittavan uuden asiakirjan hankkiminen ei ole mahdollista henkilön kotimaassa käynnissä olevan sodan vuoksi tai muusta syystä. Tällaisissa tapauksissa viranomaiset pyrkivät varmistamaan henkilöllisyyden muilla tavoin.
Terveisin,
poliisitarkastaja Kimmo
Poliisihallitus - Hei!
Lähestymiskiellosta säädetään Laissa lähestymiskiellosta. Lähestymiskiellosta annetun lain 1 §:n mukaan henkeen, terveyteen,
vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai
muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto.
Lähestymiskieltoja on erilaisia, kuten ns. perusmuotoinen lähestymiskielto tai perheen sisäinen lähestymiskielto.
Lähestymiskiellolla voidaan suojata itsensä uhatuksi tuntevaa henkilöä fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta sekä muulta vakavalta häirinnältä, kiusanteolta, uhkailulta ja vainoamiselta sekä muulta kaltoin kohtelulta. Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla voidaan suojata henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvalta väkivallalta.
Lisäksi lähestymiskielto voidaan antaa laajennettuna, joka tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön
vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden
ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.
Lähestymiskielllon rikkomisesta säädetä rikoslain 16 luvun 9 a §:ssä: Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Lähestymiskiellon rikkomisen osalta poliisi suorittaa esitytkinnan (rikostutkinta), syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee.
Lähestymiskieltojen rikkomiseen voi liittyä myös muita erilaisia rikoksia, jotka voivat kohdistua suojatun omaisuuteen, kunniaan, henkeen ja terveyteen yms. Kokonaisuus vaikuttaa lopulliseen tuomioon.
Pekka, poliisitarkastaja, Poliisihallitus - Hei
Niinhän se vain on, että punainen liikennevalo (ja myöskin keltainen) tarkoittaa, että valo-opastinta ei saa ohittaa. Toisin sanoen punaisia päin ajaminen on aina kielletty.
Terveisin
Konsta Arvelin, poliisitarkastaja
Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö - Hei
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. En tiedä onko kenttähenkilöstö jo tämän onnstunut selvittämään, mutta poliisin virkapukutyöryhmä selvittää tätä parasta aikaa.
Terveisin
Konsta Arvelin, poliisitarkastaja
Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö - Hei, poliisilla on käytössään myös huomautusmenettelyn mahdollisuus eli aina ei sakkoja anneta.
Kypärän käytöstä on sanottu seuraavasti:
Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää.
Kypärän käyttämättömyydestä ei rangaista.
Pyörässä tulee olla
•ainakin yksi tehokas jarrulaite
•etu- ja takaheijastin
•sivuheijastimet sekä
•ajovalo pimeän ja hämärän aikaan ajettaessa.
Terveisin
Heikki, poliisitarkastaja, Poliisihallitus - Hei,
tämän päivän poliisityö on haastavaa erityisesti työn vaativuuden ja sen määrän suhteen. Poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrä on tasaisessa kasvussa, ja samalla poliisilta odotetaan yhä laadukkaampaa esitutkintaa.
Rajallisten resurssien kanssa toimiessa poliisin on pakko priorisoida asioita, jotta poliisi pystyisi keskittymään tärkeimpiin tehtäviinsä. Lisääntynyt työmäärä ja sen vaatimukset vaativat yhä enemmän myös työntekijöiltä. Tämä heijastuu joskus myös työntekijöiden jaksamisessa.
Poliisin resursseista päättää Suomessa eduskunta, eikä poliisi voi painostaa ketään päätöksenteossa. Siksipä on hyvä käydä yhteiskunnallista keskustelua poliisin toimenkuvasta ja resursseista.
Marko, rikoskomisario
Keskusrikospoliisi - Moi,
GPS-seurantalaite? Voisin kuvitella, että laite löytyisi melko helposti esimerkiksi viemällä auto korjaamolle.
Christer, rikosylikomisario, Keskusrikospoliisi - Terve!
Keskusrikospoliisissa on lukuisia asiantuntijatehtäviä, joissa ei edellytetä poliisitutkintoa. KRP:llä on monipuolinen tehtävä sisältäen mm. rikosteknisen laboratorion lukuisat huippuosaamista edellyttävät tehtävät, joissa valtaosaltaan ei vaadita poliisitutkintoa. Myös kyberkeskuksessa on tehtäviä, joissa tarvitaan erikoisosaamista (mm. insinöörit) ja jotka eivät edellytä poliisikoulutusta.
Rikostutkinnassa on esim. kirjanpidon tarkastuksen asiantuntijoiden, mutta myös rikostutkijoiden tehtäviä, joihin voidaan nimittää myös muu kuin poliisikoulusta valmistunut.
Lisätietoja poliisin virkojen kelpoisuusvaatimuksista löytyy mm. Asetus poliisin hallinnosta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960158#V5
Jaakko, rikostarkastaja, keskusrikospoliisi - Hei,
Jo valintakoeprosessissa kiinnitetään erityistä huomiota mainitsemiisi psykologisiin valmiuksiin. Valintakokeesta on mahdollisuus saada enimmillään 100 pistettä, joista peräti 50 on jaossa soveltuvuudesta.
Poliisin peruskoulutuksessa opetetaan hyvinkin paljon ihmisten kohtaamista eri tilanteissa kuten lastensuojeluun liittyvissä tehtävissä tai esim. päihtyneen henkilön käsittelyssä. Koulutukseen kuuluu psykologian opetusta, jossa käsitellään muun muassa mielenterveyshäiriötä.
Poliisilaitoksilla on oikeusyksiköt, jotka suorittavat laillisuusvalvontaa liittyen myös yksittäisen poliisin käytökseen. Ensisijaisesti käyttäytymisen valvonta on kuitenkin osa päivittäistä esimiestyötä.
Jyrki, opintoasiainpäällikkö, Poliisiammattikorkeakoulu - Hei, sanktio kyseisestä toiminnasta on 70 euroa (sekä korotetut vakuutusmaksut päälle).
Terveisin
Heikki, poliisitarkastaja, Poliisihallitus - Hei
Erinomainen kysymys. Tässä on kyse lainsäätäjän tekemistä arvovalinnoista. Murhan yksi kvalifiointiperuste on se, että tappo tehdään tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi. Tästä syystä poliisiin ja muihin virkamiehiin kohdistuneet tapon yritykset tutkitaan murhan yrityksinä.
Terveisin
Konsta Arvelin, poliisitarkastaja
Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö - Kiitos kysymyksestäsi!
Totean ensi alkuun, että takaa-ajot ovat poliisitoiminnallisesti erittäin haastavia tilanteita. Poliisin toiminnan tavoitteena on luoda ennen kaikkea turvallisuutta, mutta toisaalta saada myös kohdehenkilö kiinni.
Takaa-ajossa partiot ja tilannetta johtava poliisi käyvät jatkuvaa arviota siitä, tuleeko takaa-ajoa jatkaa vai tulisiko siitä kenties luopua, vaarantuuko sivullisten henkilöiden turvallisuus kadulla sekä mahdollisesti myös autossa. Haasteellista on se, että emme voi luoda pakeneville henkilöille sellaista mielikuvaa, että karkuun lähteminen kannattaa.
Muistuttelenkin vielä siitä, että kun jalankulkijana tai liikenteessä kuulee hälytysajoneuvon äänen, on syytä valpastua ja antaa tilaa hälytysajoneuvoille.
Liikenneterveisin
Katja, komisario, Helsingin poliisilaitos